ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1

Transkriptio

1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 2 Suunnittelulautakunta sivu 1 Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilkanradin kokoushuone, Ilkantie 17 Saapuvilla olleet jäsenet Lahti Tapani, puheenjohtaja Kuula Heikki Mannersuo Martti, vpj Mantere Sari Filppula Juhani, varajäsen Poissa Muut saapuvilla olleet Esittelijä hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää Pöytäkirjanpitäjänä arkistosihteeri Heleena Keihänen Asiat :t 7-10 Pöytäkirjan allekirjoitus Tapani Lahti puheenjohtaja Heleena Keihänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu Kunnantalolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Heikki Kuula Martti Mannersuo , virka-aikana Hallintotoimistossa Heleena Keihänen arkistosihteeri

2 ILMAJOEN KUNTA Suunnittelulautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika , kello Kokouspaikka Ilkanradin kokoushuone, Ilkantie 17 Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu SLK 7 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 SLK 8 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 SLK 9 TALOUSARVION LAATIMISOHJE VUODELLE 2013 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET VUOSILLE SLK 10 MUUT ASIAT 8 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä kunnantalon hallintotoimistossa tiistaina 19 päivänä kesäkuuta 2012 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 7. päivänä kesäkuuta 2012 Tapani Lahti, merk.

3 Suunnittelulautakunta SLK 7 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. SLK 8 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Heikki Kuula ja Martti Mannersuo.

4 Suunnittelulautakunta YHT 246/2012/130 SLK 9 TALOUSARVION LAATIMISOHJE VUODELLE 2013 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAATIMISOHJEET VUOSILLE Talous- ja hallintosäännön mukaan suunnittelulautakunnan tehtävä alueena on talousarvion suunnittelu ja valmistelu kunnanhallitukselle sekä tarpeellisten suunnitteluohjeiden antaminen kunnanhallituksen toimesta muille hallintokunnille. Kunnan vuoden 2011 tilinpäätös oli alijäämäinen, jonkin verran ennakoitua huonompi johtuen pääosin sairaanhoitopiirin sekä käyttömenojen kasvusta, vuosikatteeksi muodostui M. Vuoden 2012 talousarviossa vuosikate on M. Ilmajoen kunta on viime vuodet investoinut voimakkaasti kunnan palvelujen ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseksi. Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan velkaa/asukas on 2.878, vastaavasti vuoden 2012 talousarviossa velkaa/asukas on Edelleen investointeja tulee tarkoin harkita ja niitä tulee asettaa tärkeysjärjestykseen ja toteutus tulee ajoittaa aikataulullisesti kunnan talouden asettamiin rajoihin siten, että velkamäärä pidetään hallinnassa. Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 kolmisen prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät heikentyivät kesän jälkeen merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät muuttuivat keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain viennin kehitys toki vaihteli, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä supistui vuonna 2011 lähes prosentin viime vuoden tasosta. Kansantuotteen kasvu olikin vuoden loppupuolella hyvin vaatimatonta. Kesän ja syksyn 2011 aikana rahoituskriisi paisui uudelleen Euroopan valtioiden velkaongelmien myötä. Velkaantuminen on uhannut maailmantaloutta. On välttämätöntä, että laaja ja kestävä talouskasvu saadaan aikaiseksi. Toisaalta velkakurin vaatimat julkisten talouksien menoleikkaukset ja kiristykset uhkaavat talouskasvua. Maailmantalouden kasvun ja kansainvälisen kaupan tämän vuoden ennusteita on tarkistettu alaspäin viime vuoden kesästä lähtien aina näihin päiviin asti. Viime aikoina on saatu kuulla myös myönteisiä uutisia talouskehityksestä. Suomen talousympäristön lähiaikojen kehitys riippuu keskeisesti siitä, miten euroalueen valtioiden velkakriisin leviäminen kyetään hillitsemään. Velkakriisin pitkittyminen ja sen myötä Euroopan rahoitusmarkkinoiden toiminnan heikkeneminen merkitsevät toteutuessaan

5 Suunnittelulautakunta Suomen talouskasvun hidastumista entisestään. Jos velkakriisi johtaa Euroopassa pankkikriisiin, niin Suomen talous supistuu tänä vuonna selvästi ulkomaisen kysynnän heikentyessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että velkakriisi ollaan saamassa hallintaan. Etelä- Euroopan valtioiden talouskasvuun ja velanhoitokykyyn kohdistuvien haasteiden vuoksi on kuitenkin myös varauduttava velkakriisin jatkumiseen, jopa pankkikriisin mahdollisuuteen. Ilmeistä on joka tapauksessa, että talouskehitys on euroalueella tänä vuonna ja lähitulevaisuudessa vaimeata, jopa heikkoa. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Epävarmuuden lisääntyminen hidastaa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. On kuitenkin huomattava, että kriisin perusta on ensisijaisesti rahan saatavuudessa ja hinnassa, luottolamassa eikä kotimaisissa tekijöissä. Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin maamme viennin kehitys on haavoittuvainen. Epävarmuuden lisääntyminen hidastaa työllisyyden kasvua ja kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen vaimean kasvun takia. On kuitenkin huomattava, että kriisin perusta on ensisijaisesti rahan saatavuudessa ja hinnassa, luottolamassa eikä kotimaisissa tekijöissä. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellisista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Jos finanssikriisin torjunnassa onnistutaan, niin taloudellinen notkahdu jäänee lyhytaikaiseksi, lähinnä vuotta 2012 koskevaksi. Taloudellinen kasvu on kuitenkin Suomessa tänä vuonna hidasta ja taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat talouspoliittiset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa, ajoituksessa ja kohtaannossa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta on parin prosentin luokkaa. Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 2,8 %. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa, eikä ohjauskoron lisäalentaminen ole poissuljettu. Likviditeetin lisääminen markkinoille on alentanut markkinakorkoja. Öljyn hinnan kohoaminen on kuitenkin keskeinen uhkakuva maailmantalouden kehityksessä. Suomessa arvonlisäveron korot-

6 Suunnittelulautakunta taminen osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6 0,7 prosenttia. Kuuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan olevan vuonna 2013 keskimäärin 2,6 %. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,3 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8 %, mikä merkitsee että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys on kääntynyt vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 7,9 %. Talousarvio ja suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve kate-

7 Suunnittelulautakunta taan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 67 :ssä todetaan, että kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain :n soveltamisesta. Kuntalain kunnan taloutta koskevien säännösten tavoitteena on - korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa - kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun - osoittaa keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi - sitoa toiminta ja talous yhteen - antaa oikea kuva kunnan taloudesta - osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä rahoitustarpeen kattamiskeinot ja - parantaa vertailtavuutta muihin talousyksiköihin. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelmien rakenteen. Nämä ovat a) kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelmaosa - rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötalousosa - investointiosa Talousarvion toimielinkäsittely toteutetaan niin, että ehdotukset ovat suunnittelulautakunnalle valmiina mennessä. Esityslistan liitteenä on talousarvion laadintaohjeet lautakunnille. Hallinto- ja talousjohtajan ehdotus: Suunnittelulautakunta esittää kunnanhallituksen hyväksyttäväksi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet esityslistan liitteen mukaisina. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Suunnittelulautakunta Lisätietoja: hallinto- ja talousjohtaja Mika Sillanpää, puh

9 Suunnittelulautakunta SLK 10 MUUT ASIAT Päätös: Muita asioita ei ollut. Kokous päättyi klo