SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS"

Transkriptio

1 SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS Maarit Anni Nousuniemi Opinnäytetyö SAKK Liiketalouden perustutkinto

2 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Liiketalouden perustutkinto TIIVISTELMÄ Merkonomi Maarit Anni Nousuniemi Saamenkieliset palvelut ja niiden saatavuus Saamelaisilla on ollut hyvin vaikea ajaa omia kielellisiä oikeuksiaan kieliesteen vuoksi, joten on ollut pakko sopeutua ja elää valtaväestön ehdoilla. Nykyisen sukupolven nuorten ennakkoluuloton oman kulttuurin ja kielen arvostus on ollut lisäämässä rohkeutta ja on uskallettu alkaa vaatia omia kielellisiä oikeuksia. Työvälineinä ja tukea ovat olleet antamassa saamenkielilaki, saamelaiskäräjät ja vähemmistövaltuutettu. Selvästikin saamelaisten kielellisten oikeuksien vaatimuksiin on vastattu ja asiat etenevät, joskin hitaasti, johtuen osittain valtion nuivasta talouspolitiikasta. Valtakunnallisesti saamenkielisten palvelujen tarjonta on hyvin vähäistä. Saamelaisista asuu enemmistö saamelaisalueen ulkopuolelle hajaantuneena, niinpä palvelutarpeita on vaikea toteuttaa. Edellytyksenä olisi yksilöllisempien palvelujen lisääminen, joiden tuottamiseen kuitenkin tarvittaisiin lisää rahaa, henkilöstön palkkaamiseen, tarvittavan materiaaliin ja toimitiloihin. Saamelaisalueella kielellisten oikeuksien toteutuminen on edennyt paremmin. Lasten päivähoito ja opetus on järjestetty hyvin pohjoisimpien kuntien alueilla, riippuen kunnan saamenkielisestä asukasmäärästä ja palvelujen keskittämismahdollisuudesta. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden saamenkielisten palvelujen tuottamiseen ei osoiteta valtionosuuksissa suoraan varoja, joten palvelujen tuottamiseen ei aina riitä taloudellisia resursseja, kuten peruskoulutoimeen, joka saa korvamerkittyä rahaa. Kuntien ja valtion virastoissa saamenkielisiä palveluja saa jonkin verran. Esimerkiksi tulkkausta ja käännettyjä asiakirjoja on saatavilla, tosin niiden saaminen saattaa viedä odotettua enemmän aikaa. Vaikka virastoista ei aina saa saamenkielellä palveluja, virastojen saamenkielisiin nettisivustoihin on panostettu. Joitain saamenkielisiä lomakkeita on saatavilla, vaikkakaan ei kaikissa toimistoissa. Lomakkeiden päivittäminen on kallista, kysyntään nähden. Lomakkeiden täyttämiseen netissä, ollaan siirtymässä. Se helpottaisi myös niiden päivittämistä. Avainsanat: Palvelut, saamenkieli, saamelaisalue.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SAAMEN KIELILAKI TYÖVÄLINEENÄ PALVELUJEN TURVAAMISESSA Saamen kielilain voimaantulo Kielilain tarkoitus Saamen kielilain sisältö Saamenkieli saamelaisalueella SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISTEN KORKEIN POLIITTINEN ELIN Lausuntojen antaminen Varojen jako VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU JA SAAMENKIELISET PALVELUT SAAMENKIELISET PALVELUT VALTAKUNNALLISESTI SamiSoster ry Lasten päivähoito Opetus Peda.net käytössä jo yli sadassa Suomen kunnassa Saamenkieliset merkit käyttöön fi-verkkotunnuksissa Saamenkielinen media Radio Televisio Internet Lehdistö SAAMELAISALUEEN JULKISET PALVELUT Kela Poliisi Työvoimahallinto Verovirasto Suomen evankelis-luterilainen kirkko Oikeusapu Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) SAAMELAISALUEEN KUNNAT Enontekiön kunta Inarin kunta Sodankylän kunta Utsjoen kunta Mielipidekooste, saamenkielisten palvelujen saannista saamelaisalueella PÄÄTELMÄT JA POHDINNAT...27 LÄHTEET...31 LIITE

4 1 1. JOHDANTO Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Saamelaisia on nykyisin yli henkilöä. Suomen saamelaisista noin asuu saamelaisten kotiseutualueella, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Loput saamelaisista asuvat muualla Suomessa sekä ulkomailla. (Verkkosivut 2001) Suomessa saamelaiset puhuvat kolmea eri saamen kieltä, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat ymmärrä välttämättä toistensa kieltä. Pohjoissaamen kieltä puhutaan pääkielenä, muut kielet ovat koltansaame ja inarinsaame. (Kielilaki 1 Luku 3 1 mom.) Saamelaiset eivät välttämättä osaa kirjoittaa tai lukea saamenkieltä, vaikka he puhuvat sitä äidinkielenään. Saamenkieli ei ole ollut opetuskielenä kovinkaan kauan kouluissa, siksi kirjoitustaito on vasta viime aikoina opittu. Vanhemmat saamelaiset puhuvat niin sanottua puhekieltä, kun taas nuoremmat enemmänkin kirjakieltä. Nuoremmat ovat saaneet saamenkielen opiskelusta jo ensimmäisestä luokasta lähtien, kun taas moni vanhemmista on opiskellut kirjoittamisen taidon vasta myöhemmällä iällä. Olen valinnut opinnäytetyön aiheeksi saamenkieliset palvelut ja niiden saatavuuden, koska ko. aihe koskettaa minua saamelaisuuteni vuoksi. Työssä käsitellään saamen kielilain toteutumista, sekä pyritään kartoittamaan saamenkielisten palvelujen saatavuutta ja tarjontaa julkisten palvelujen muodossa esim. valtionlaitoksissa ja kuntasektorilla, lähinnä saamelaisalueella. Työn loppuosaan listataan haastattelemalla kerättyjä suoria mielipiteitä, sekä pohditaan työn sisältöä ja tehdään päätelmiä. Saamen kielilaki (Liite 1) on työvälineenä ja tukena. Kielilakiin nojaavat juridisesti kaikki päätökset kielilain toteuttamisen vaatimuksissa sekä itse toteuttamisprosessissa.

5 2 2. SAAMEN KIELILAKI TYÖVÄLINEENÄ PALVELUJEN TURVAAMISESSA 2.1 Saamen kielilain voimaantulo Saamenkielisiä palveluja ei ole ollut kovinkaan pitkään saatavilla virastoissa. Asioidessa on käytetty valtaväestön käyttämää suomen kieltä, vaikka sillä on tultu toimeen vain tyydyttävästi. Virastoissa asioidessaan saamelainen ei omaaloitteisesti välttämättä puhu saamenkieltä, koska erään mielipiteen mukaan meitä katsotaan, kuin toisen luokan kansalaista (Mielipide 2007). Pidetään myös itsestään selvänä, että kaikkien suomen kansalaisten on ymmärrettävä ja osattava puhua suomen kieltä. Saamelaisen ja viranomaisen kommunikoidessa suomen kielellä, se voi hankaloittaa vuorovaikutusta, eikä esim. ongelmiin saada välttämättä ratkaisua. Kieli voi olla myös tahdosta riippumatta vallankäytön väline, joka voi johtaa lisäongelmien syntyyn, sekä vahvistaa viranomaisen auktoriteettiasemaa asioivaan henkilöön nähden. Saamenkielilain voimaan tulo on rohkaissut saamelaisia vaatimaan kielellisiä oikeuksiaan, sen lisäksi että laki on määritellyt normit palvelujen tuottamisessa. Saamenkielilaista tehtiin päätös säädöksen pohjalta Saamenkielilaki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004 ja sillä kumottiin saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa 8 päivänä maaliskuuta 1991 annettu laki (516/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. (Kielilaki 7 Luku 34 ) 2.2 Kielilain tarkoitus Eduskunta on määritellyt kielilain tarkoituksen Tämän lain tarkoitus on osaltaan turvata peruslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Kielilaki 1 Luku 1 ) Saamelainen voi ja hänellä on oikeus käyttää saamen kieltä kun asioi tietyissä virastoissa (Kielilaki 1luku 2 ). Viranomaisen pitää huolehtia käytännössä kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja hänen on osoitettava palvelevansa myös saamenkielellä ilman, että asiakas sitä erikseen pyytää.

6 3 Tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa asioitaessa käytetään vaikeasti ymmärrettävää termistöä. Äidinkieleltään saamelaisen on vaikea ymmärtää lakitekstien sisältöä ja tulkita sitä, joten tulkkauspalvelu antaa myös oikeudellisen suojan asiakkaalle. Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. (Kielilaki 1 Luku 1 ) Saamenkielisillä alueilla on hyvä asettaa tavoitteeksi, että on saatavilla saamenkieltä taitavia viranomaisia. Edellä mainittuun tavoitteeseen päästään, jos saamelaiset opiskelevat saamen kieltä. Oppimateriaalin tekemiseen ja eri virastojen ammattisanaston käännöstyöhön pitäisi panostaa taloudellisia resursseja, sekä rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Kielilaki määrittelee tulevaisuuden tavoitteet, antaen työvälineeksi lain jonka Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. (Kielilaki 1 Luku 1 ) 2.3 Saamen kielilain sisältö Suomenkieltä oletetaan osaavan kaikkien virastoissa asioivien henkilöiden, mutta viranomainen ei saa vedota siihen, että saamelainen osaa suomeakin (Kielilaki 2 Luku 4 ). Saamelaisella on oikeus ilmoittaa asioidessaan virastoissa äidinkielekseen saamen kielen. Viranomaisten on tiedotettava saamen kielellä esim. työpaikkailmoitukset, kokousten pöytäkirjat, kuulutukset yms. Lait, kuten saamenkielilaki, jotka koskevat erityisesti saamelaisia, julkaistaan myös saamen kielellä. Tuomioistuimen ja muun viranomaisen on käytettävä suullisesti saamea tai järjestettävä maksuton tulkkaus, sekä annettava suomeksi laaditusta saamelaiselle tärkeästä asiakirjasta virallinen saamenkielinen käännös. (Verkkosivut 2003)

7 4 Viranomaisella on oikeus saada asiakirjasta saamen- tai suomenkielinen käännös saamen kielen toimistolta. Viranomainen vastaa kääntämisestä ja tulkkauksesta aiheutuneista kuluista. Jos sellaiselle viranomaiselle, jossa ei ole oikeutta käyttää saamen kieltä, on jätetty saamenkielinen asiakirja, voi viranomainen asiakkaan pyynnöstä hankkia käännöksen asiakirjasta. Saamelaisen kielelliset oikeudet ovat vahvemmat saamelaisalueella kuin muualla. Myös saamelaisyhdistys ja muu vastaava yhteisö saa käyttää saamen kieltä, jos sen pöytäkirjakielenä on saamen kieli. Monijäsenisten toimielinten saamelaisilla jäsenillä on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolellakin silloin, kun asiat erityisesti koskevat saamelaisia. Saamenkielilaki velvoittaa, että viranomaisen on kyettävä palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Käytännössä se merkitsee sitä, että saamelaisella on oikeus käyttää saamea asioidessaan virastoissa. Saamelaiselle on annettava hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan koskeva asiakirja saamenkielisenä, jos hän niin tahtoo. Jos saamelainen pyytää, viranomaisen on käytettävä saamelaiselle osoitetussa virallisessa asiakirjassa saamen kieltä ja edistettävä muutenkin saamen kielen käyttöä. Utsjoen kunnan toimielinten on käytettävä pöytäkirjoissaan myös saamen kieltä. Saamelaisalueen kirkkoherranvirastoissa ja seurakunnissa lakia sovelletaan kuten muissa valtionvirastoissa. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto huolehtii saamenkielilain mukaisista käännöksistä. (Verkkosivut 2003)

8 5 2.4 Saamenkieli saamelaisalueella Suomen saamelaisalueella on saamen kieliä kolme, jotka kielilaissa on määritelty saamenkielellä inarinsaamen koltansaamen tai pohjoissaamen kieltä (kielilaki 1 luku 3 1 mom.) Pohjois- eli tunturisaamelaiset muodostavat laajimmalle alueelle levinneen ryhmän, johon kuuluu suurin osa Suomen saamelaisista. Virallisissa yhteyksissä saamen kieli tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Saamelaisia asuu jokaisessa saamelaisalueen kunnassa. Pohjois- eli tunturisaamea arvellaan puhuvan saamelaisalueella äidinkielenään n henkilöä ja koko Suomessa saamelaisia arvellaan asuvan 6500, joista n henkilöä puhuu saamenkieltä äidinkielenään. Kolttasaamelaisia on koko Suomessa n. 700 henkilöä, joista suurin osa asuu Inarin kunnan alueella. Inarin kunnan alueella asuu kaksi määrällisesti melkein samankokoista kieliryhmää, jotka ovat kolttasaamelaiset (äidinkielenään puhuvia n. 320) ja inarinsaamelaiset (äidinkielenään puhuvia n. 300.) (Verkkosivut) 3. SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISTEN KORKEIN POLIITTINEN ELIN Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten kulttuuri ja itsehallintoelin. Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Se toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta ei kuitenkaan ole osa valtion hallintoa. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2003 syksyllä. Edustuksellisen luonteensa vuoksi Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjien kokous, päätoiminen puheenjohtaja ja hallitus ovat saamelaiskäräjien tärkeimmät toimielimet. Saamelaiskäräjät on asettanut lisäksi viisi lautakuntaa valmistelemaan asioita. Ne ovat elinkeino- ja oikeuslautakunta,

9 6 koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, kulttuurilautakunta, saamen kielineuvosto, sosiaali- ja terveyslautakunta. Saamelaiskäräjien toiminta rahoitetaan valtion varoin. (Verkkosivut 2007). 3.1 Lausuntojen antaminen Saamelaiskäräjät voi tehdä aloitteita ja esityksiä, se voi myös tehdä kannanottoja ja antaa lausuntoja. Yksi kannanotoista on Saamelaiskäräjien kannanotto kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Saamelaiskäräjille halutaan osoitettavan pysyvän rahoituksen, jotta se voisi taata saamelaisten omakielisten ja omaan kulttuuriin pohjautuvien palvelujen turvaamisen. (Verkkosivut 2003) 3.2 Varojen jako Saamelaiskäräjien yhteen vastuualueeseen kuuluu päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen käytöstä ja jaosta, jotka se saa valtion kassasta. esim. vuoden 2007 alussa Lapin lääninhallitus on myöntänyt saamelaiskäräjille euroa saamelaisalueen kuntien saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen. (Inarilainen 2007) 4. VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU JA SAAMENKIELISET PALVELUT Saamelaisten niin kuin muidenkin vähemmistöjen on joskus hyvin vaikea saada vaatimuksilleen vastinetta, tai saada asioiden eteenpäin viemiseksi palvelujen tuottajien virkakoneistoa käyntiin. Kun asiat eivät ole edenneet niin on turvauduttu vähemmistövaltuutetun palveluihin, jonka tehtävänä on hoitaa valvontatehtäväänsä, etnisestä alkuperästä riippumattoman, tasa-arvoisen kohtelun toteutumista Suomessa. Kun joku vähemmistöryhmä kokee tulleensa syrjityksi, voivat he kääntyä myös ko. toimiston puoleen. Ensisijaisena keinoina vähemmistövaltuutetulla on kehottaa ottamaan yhteyttä asiansa osaavaan lakimieheen, jos syrjintä on vakavaa ja jatkuvaa. (Verkkosivut 2007) Yhdenvertaisuuslaki on antanut saamelaisille mahdollisuuksia vaatia palveluja omalla kielellään. Kantelut palvelujen puuttumisesta ovatkin lisääntyneet, joten

10 7 saamelaiset ovat turvautuneet yhä enemmän vähemmistövaltuutetun palveluihin asioiden hitaan etenemisen perusteella. Vähemmistövaltuutettu joutuu pyytämään selvityksiä päättäjiltä saamenkielisten palvelujen saatavuudesta ja niiden sisällöstä, ennen kuin asiat lähtevät etenemään. Vähemmistövaltuutettu voi antaa neuvoja hyvinkin nopeasti, vaikka ko. toimistosta annetut lausunnot eivät sinänsä velvoita, mutta niillä on merkitystä erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa asia voidaan viedä esim. tuomioistuimen käsiteltäväksi, kertoo vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. (Saamen Radio 2007) 5. SAAMENKIELISET PALVELUT VALTAKUNNALLISESTI Merkillepantavaa on että nuorempi sukupolvi on selvästi alkanut osoittaa kiinnostusta saamelaisuutta kohtaan ja nostanut äänensä kuuluville sekä, alkanut vaatia saamenkielisiä palveluja lasten päivähoitoon ja opetukseen. Ongelmia on aiheuttanut se tosiasia, että aikaisemmat sukupolvet joutuivat kieltämään saamenkielisyytensä. Saamenkieltä jopa kiellettiin puhumasta kouluissa, koulujenpihoilla ja oppilasasuntoloissa. Lapsia jopa saatettiin rangaista saamenkielen puhumisesta. Ne vanhemmat joilla tänä päivänä on pieniä lapsia, eivät ehkä itse ole oppineet kotona saamenkieltä edellä mainituista syistä. 5.1 SamiSoster ry SamiSoster ry on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on valvoa ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä kansallisesti, että kansainvälisesti. Yhdistys seuraa saamelaisten yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavan lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen toteutumista valtion sisäisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Se tekee myös aloitteita, antaa lausuntoja, järjestää saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja omakustannushintaan sekä harjoittaa sosiaali- ja terveysalan kehittämis-, kokeilu-, tiedotus-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa. (Verkkosivut 2003) Valtakunnallisesti saamenkielisten palvelujen saatavuutta on lisätty hyvin aktiivisilla toiminnoilla. Esim. SamiSoster ry:n projektipäällikkö Ristenrauna Magga on tehnyt näyttävää ja ansiokasta työtä erityisesti saamelaisvanhusten oikeuksien edistäjänä. Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto myönsikin vuoden

11 alussa Norjan Trondheimissa hänelle Saamelaisten tasa-arvopalkinnon. (Lapinradio 2007) 5.2 Lasten päivähoito Nuoret lähtevät opiskelevat suurempiin asutuskeskuksiin. Koulutusvuosinaan moni nuori perustaa perheen ja jää työelämään uudelle paikkakunnalle, koska kotiseudulta ei saa koulutusta vastaava työtä. Perheisiin syntyville jälkeläisille halutaan turvata saamenkieli- ja kulttuuri, niin tulee tarve saamenkieliseen päivähoitoon ja sittemmin koulutukseen. Kielipesän toiminnan pohjana on ns. kielikylpymenetelmä, jonka perusperiaatteena on, että kieli toimii välineenä eli kaikki toimii kielikylpykielellä. Kielipesässä luodaan kielen omaksumistilanteita. Pääpiirteissään kielen omaksuminen tapahtuu luonnollisissa kielenoppimistilanteissa. (Verkkosivut 2003) Helsingin sosiaalilautakunta päätti, että Helsingissä aloitetaan päivähoidon saamenkielinen kielipesätoiminta. Lautakunta päätti, että toimintaa varten perustetaan lukien saamenkielisen lastentarhanopettajan toimi (Verkkosivut 2006). Saamenkielisen kielikylpypalvelun opettajan toimeen on nimitetty Birit Kitti, joka aloitti tehtävässään maaliskuun 18. päivänä Kielikylpypalvelua tarjotaan yhteensä kaksi ja puoli päivää viikossa Pikku Prinssi-nimisessä helsinkiläisessä päiväkodissa ja kahdessa muussa päiväkodissa (Saamenradio 2007). Oulun kaupunki on myös velvoitettu järjestämään saamenkielinen päivähoito saamelaisille lapsille. Oulussa saamenkielinen päivähoito järjestetään kerhomuotoisena (1 krt/viikko) se on tarkoitettu lapsille, joilla vähintään toisen vanhemman äidinkieli on saame. Kerho toimii Mäntylä-Snellmanin päiväkodin yhteydessä lukien. (Verkkosivut 2006)

12 9 Rovaniemellä alkoi saamenkielinen päivähoito lukien (Verkkosivut 2006). Saamenkielisten lasten päivähoito ei vielä täytä saamenkielilain asettamia vaateita, koska tällä hetkellä Rovaniemellä ei ole mahdollisuutta päästä saamenkieliseen ryhmään, vaan lapset laitetaan suomenkielisten kanssa sekaryhmään, jossa suomen kieli on vahvemmassa asemassa. Vähemmistövaltuutettu vaatii Rovaniemen kaupungilta selvitystä siitä, toteutuuko saamenkielinen päivähoito lainmukaisella tavalla. 5.3 Opetus Saamelaisten kotiseutualueella, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa, on lapsilla oikeus opiskella peruskoulussa ja lukiossa saamea äidinkielenään, valinnaisena tai vapaaehtoisena aineena. Tämän lisäksi kieltä opetetaan kotiseutualueen ulkopuolella Oulussa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylällä. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Opetettavina kielinä ovat pohjoissaamen lisäksi myös inarin- ja koltansaame, vaikkakin valtaosa opetuksesta on pohjoissaamea. Saamenkieliseen opetuksen piirissä on Suomessa viitisensataa oppilasta, joista 150:ä opetetaan pohjois-, inarin- tai koltansaameksi. Pääosa opetuksesta tapahtuu vuosiluokilla 1-6. Kolme yliopistoa Suomessa tarjoaa saamen kielen opetusta. Oulun yliopiston Giellagasinstituutti on tärkein saamea opettava taho yliopistotasolla. Sivuaineena saamea voi opiskella Helsingin yliopistossa, sekä Lapin yliopistossa, jonne ollaan perustamassa saamen kielen opintokokonaisuutta (Verkkosivut 2007). Tampereella aloitti lokakuussa 2006 viisi opiskelijaa saamenkielen opiskelun. Opettajana toimii Niiljas Holmberg Utsjoelta, joka opiskelee ilmaisutaidon lukiossa Tampereella. (Saamenradio 2006)

13 Peda.net käytössä jo yli sadassa Suomen kunnassa Peda.net kouluverkon työvälineet otettiin käyttöön saamenkielellä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun opetukseen tarkoitettua verkkotyöskentelyvälineitä on käännetty saameksi. Saamenkieliset käyttöliittymät on toteutettu yhteistyössä Lapin lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Torikan kanssa. Peda.net on Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimus- ja kehittämishanke. Peda.net kouluverkko kehittää verkkotyövälineitä oppilaitoksille ja opettajille. Yhdistettäessä tietotekniikkaa päivittäiseen opetustyöhön Peda.netin verkkotyövälineiden kaltaiset helppokäyttöiset palvelut ovat saaneet innostuneen vastaanoton kaikkialla Suomessa. Verkkotyövälineitä käytetään perusopetuksessa, lukioissa sekä aikuisopetuksessa. Mukana on myös ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Työvälineet ovat myös useiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden käytössä. Käyttökieliä on jo yksitoista. Peda.net kouluverkon toiminnan lähtökohtana on alusta alkaen ollut tiivis yhteistyö käyttäjien kanssa. Jäseninä käyttäjät voivat esittää toiveita ja ehdotuksia, miten verkkotyövälineitä voitaisiin kehittää entistä paremmiksi. Opettajat ovat alusta saakka antaneet innokkaasti palautetta työvälineiden toiminnasta. Toimintamalli jatkuu samansuuntaisena jatkossakin, käyttäjien ideat ovat tervetulleita, jotta työvälineitä voitaisiin kehittää entistä paremmiksi. (Verkkosivut 2004) 5.4 Saamenkieliset merkit käyttöön fi-verkkotunnuksissa Fi-verkkotunnuksia voi hakea myös saamenkielisiä merkkejä sisältävässä muodossa maanantaista klo 8.00 alkaen. Viestintäviraston verkkotunnuspalvelussa otetaan käyttöön kaikki Suomessa puhuttujen saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame) merkit. Näistä yleisin on pohjoissaame, jota puhuu prosenttia saamenkielisestä väestöstä. Saamenkielistä verkkotunnusta ei suositella ensisijaiseksi verkkotunnukseksi teknisten rajoitteiden vuoksi. Kaikki internet-selaimet ja sähköpostiohjelmat eivät tunnista saamenkielisiä verkkotunnuksia, eikä vieraskielisistä näppäimistöistä välttämättä ole tarvittavia kirjaimia.

14 11 Sama rajoite koskee myös skandinaavisia eli kansallisia merkkejä (å, ä ja ö) sisältäviä fi-verkkotunnuksia.saamenkielisiä verkkotunnuksia ei voi etukäteen varata, vaan kaikki verkkotunnukset myönnetään aikajärjestyksessä ensin hakeneelle. Toisen suojattuun nimeen tai merkkiin perustuvaa verkkotunnusta ei saa hakea. Verkkotunnusta voi hakea valitsemansa internet-palveluntarjoajan kautta tai suoraan Viestintäviraston fi-verkkotunnuspalvelusta https://domain.ficora.fi. Palvelu vaatii rekisteröitymisen käyttäjäksi. (Verkkosivut 2006) 5.5 Saamenkielinen media Radio Saamenradion kuuluvuusalue rajoittuu saamelaisalueille. Valtakunnallisesti saamelaiset eivät voi kuunnella saamenkielisiä lähetyksiä. Radio on merkittävin saamenkielinen uutismedia. Arkisin Ylen Saamen radio lähettää 12 uutislähetystä päivässä. Päivittäiset ajankohtaisohjelmat täydentävät ja taustoittavat uutisjuttuja. Uutis- ja ajankohtaislähetyksissä on saamelaisia ja saamelaista yhteiskuntaa koskevia juttuja mutta myös tärkeimmät Pohjoismaiden ja maailman uutiset. Tiedonvälityksen lisäksi radiolla on tärkeä kulttuuritehtävä Televisio YLE Sámi radio on mukana tuottamassa pohjoismaisia yhteisiä tv-uutisia, jotka Suomessa käynnistettiin vuoden 2002 alussa. NRK Sámi radio ja SVT Sápmi aloittivat yhteiset uutiset jo syksyllä Televisiossa voi nähdä valtakunnallisesti saamenkieliset uutislähetykset, kun digitaalinen YLE24 lähettää uutiset suomeksi tekstitettynä klo Saamenkielisiä lastenohjelmia televisiossa ei Suomessa ole ollut tarjolla, mutta nyt Saamenkielisten lastenohjelmien lähetysajat ovat varmistuneet. Saamenkielisiä lastenohjelmia nähdään tv 2:lla 16.9 alkaen klo Ensi syksynä saamenkielisiä lastenohjelmia lähetetään 15 jakson verran. Ohjelmien kesto on 15 minuuttia. Saamenkielisten lastenohjelmien tuotannosta vastaavat yhdessä NRK, SVT ja YLE. (Saamenradio 2007)

15 Internet YLE Saamen radio avasi ensimmäisenä saamenkieliset www-sivut lokakuussa 1997 Saamen radion 50-vuotisjuhlapäivänä. Uutiset päivitetään välittömästi YLE Saamen radion www-sivustolle. Sivustolta löydät myös muuta tietoa saamelaisista. Internet-palvelulla tavoitetaan saamenkielinen väestö myös Saamenmaan ulkopuolella. Saamen radion www-sivut palvelevat myös suomen- ja englanninkielillä. Saamenkieliset tv-uutiset voi myös katsoa internetissä tekstitettyinä. YLE Saamen radio tuottaa uutiset pohjoismaisena yhteistyönä NRK Sámi radion ja SVT Sápmin kanssa. Uutisstudio sijaitsee Norjan Kaarasjoella, josta uutiset lähtevät kaikkiin Pohjoismaihin samanaikaisesti. (Verkkosivut 2006) Lehdistö Vanhinta saamenkielistä lehteä on julkaistu vuodesta 1934 lähtien ja jaettu ilmaiseksi jokaiseen saamenkieliseen talouteen. Nykyään lehti ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Lehteä kustantaa aatteellinen kannatusyhdistys. Norjassa saamenkielinen lehdistö on vahvistunut viime vuosina. Karasjoella kahdesti viikossa ilmestyvän lehden tavoitteena on kehittyä uutislehdeksi. Koutokeinossa kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Aššu sisältää uutisten lisäksi reportaaseja ja kulttuuria. Lisäksi Norjan evankelisluterilainen vapaakirkko ja Norjan Saamelaislähetys julkaisevat uskonnollista lehteä Nuorttanastea. Norjan puolella julkaistavilla lehdillä on tilaajia myös Suomessa ja Ruotsissa. Inarinsaamenkielinen lehti on ilmestynyt vuodesta 1987 lähtien. Lehteä kustantaa Inarinsaamenkielen yhdistys, jonka jäsenet kirjoittavat suurimman osan jutuista. Lehti lähetetään neljä kertaa vuodessa inarinsaamenkielisiin talouksiin. Lehden toimintaa rajoittaa rahapula. Lehdellä ei ole varaa palkata vakinaista toimittajaa eikä lisätä ilmestymiskertoja. (Verkkosivut 2007)

16 13 6. SAAMELAISALUEEN JULKISET PALVELUT Saamenkielisten palvelujen turvaaminen käytännössä edellyttäisi esimerkiksi saamenkielen taidon katsomista eduksi henkilöstöä palkattaessa, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Saamenkielentaito viran kelpoisuusvaatimuksena on mahdollista vahvistaa laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (Kielilaki 3 Luku 13 ). Myös tiedotteita, ilmoituksia ja lomakkeita suunniteltaessa tulisi saamenkielisen väestön tarpeet huomioida. 6.1 Kela Vähemmistövaltuutettu on pyytänyt Kelalta lausuntopyynnön tulkitsemisesta, käännöksistä ja tulkkikeskuksista, vedoten saamenkielilain toteutumiseen Kelan saamenkielisten palvelujen saatavuudesta. Vähemmistövaltuutettu pitää tärkeänä, että saamenkielelliset oikeudet toteutuvat, puuttumatta siihen miten kielelliset oikeudet toteutetaan käytännössä. Kela on antanut vastineen vähemmistövaltuutetulle , jonka mukaan saamen kielilaki velvoittaa, että suullisen käsittelyn yhteydessä viranomaisessa asia on pyrittävä antamaan saamen kieltä taitavan henkilön hoidettavaksi ja ellei viranomaisessa ole saamen kielen taitoista henkilöä, joka voisi käsitellä asiaa, on viranomaisen järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei viranomainen itse huolehdi tulkkauksesta (Kielilaki 4 Luku 19 ). Samoin viranomaisen on pyynnöstä annettava asianosaiselle maksuton virallinen saamenkielinen käännös esimerkiksi päätösasiakirjasta siltä osin kuin asia koskee hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan (Kielilaki 4 Luku 20 ). (Verkkosivut 2006) Kelassa toteutettiin vakuutuspiirien yhdistyminen , jolloin muodostettiin Lapin vakuutuspiiri. Alueella on 7 Kelan toimistoa, sekä 4 sivutoimistoa, joissa työskentelee yhteensä 50 toimihenkilöä. Alueella asuu n asukasta. Vakuutuspiirien yhdistymisen jälkeen muutos näkyy asiakkaille, esim. siten, että Utsjoella jätettyyn hakemukseen voi tulla päätös esim. Kittilän toimistosta.

17 14 Vakuutuspiirissä saamenkieliset palvelut on keskitetty Inarin toimiston hoidettavaksi. Asiakas voi jättää saamenkielisen asiakirjan mihin tahansa Kelan toimistoon, josta asiakirja siirretään käsiteltäväksi Inarin toimistoon, mikäli hakemuksen jättöpaikassa ei ole saamenkielen taitoista työntekijää. Inarin toimistossa asiakirja käännetään tai lähetetään käännettäväksi Saamelaiskäräjien kielitoimistoon. Asian käsittelyn jälkeen asiakas saa sekä suomen- että saamenkielisen päätöksen/vastauksen asiakirjaansa. Kelassa on käännetty -90 luvun alussa Kelan lomakkeita eri saamenkielille, mutta niiden päivittäminen on ollut kallista ja hidasta. Keväällä -06 Kelassa tehtiin päätös, että lomakkeet käännetään uudelleen ja ne laitetaan internettiin kaikkien saataville, jossa ne on myös helpompi päivittää. Kelassa on menossa muutosprosessi myös suomenkielisten lomakkeiden osalta. Lomakkeet käännetään saamenkielille sitä mukaa kuin suomenkieliset lomakkeet on uusittu. Kela on neuvotellut asiakaspalvelupisteiden perustamisesta Sevettijärvelle ja neuvotteluja on käyty myös Karigasniemen osalta. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat käyttää Kelan palveluja päivittäin ja puhua omaa äidinkieltään. Kelalla on ollut saamenkielisten asioiden hoitoa varten -90 luvulta lähtien saamenasiain sihteeri, joka on huolehtinut pohjoissaamenkielisestä asiakaspalvelusta ja tehnyt tuolloin myös lomakkeiden käännöstyötä. Tällä hetkellä Kelassa ei ole varsinaisesti palkattua saamenasiain sihteeriä. Mutta Ivalon toimistossa palvelee työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu Kelan etuustyön lisäksi saamenkieliset palvelut ja niiden hoitaminen. Työajasta saamenkielisten palvelujen hoitamiseen on varattu 50 %. Kelassa on lisäksi pohjoissaamenkielinen työntekijä Muonion toimistossa, Rovaniemen toimistossa ja aluehallinnossa. Asiakaspuheluja voidaan yhdistää toimistosta toiseen tarvittaessa. (Semenoff 2006) 6.2 Poliisi Inarin - Utsjoen kihlakunnanvirastolla on tarjota saamenkielisiä palveluja, joilla pystytään kattamaan lain asettamat velvoitteet. Viraston Utsjoen palvelutoimistossa on yksi saamenkielen taitava poliisimies ja yksi saamenkielentaitoinen toimistosihteeri. Muutoin, mikäli tarvetta on, kutsutaan paikalle tulkki.

18 15 Saamelaiselle asianosaiselle annetaan hänen pyynnöstä asiakirja, joka käännätetään saamenkielelle. (Karisaari 2006) Saamenkieltä taitavia poliiseja on hyvin vähän. Se selittyy osittain sillä, että Saamenkieliset eivät ole kiinnostuneet hakemaan poliisikouluun. Viimeisen kuuden vuoden aikana ei ole ollut yhtään hakijaa, jotka puhuvat äidinkielenään saamea, kertoo saamenradion uutiset. Ei olisi pahitteeksi jos saamenkieltä taitavia poliiseja saisimme Lappiin. (Marttila 2007) 6.3 Työvoimahallinto Kesällä 2006 on annettu selvitys työvoimaministeriölle Saamenkieliset, esitteet, lomakkeet ja tiedottaminen saamelaisten kotiseutualueella. Lomakkeita on saatavilla pohjoissaameksi käännettyinä Utsjoen ja Ivalon toimipisteistä. Mainittakoon että Ivalosta ei saa Inarin- eikä koltansaamenkielisiä lomakkeita. Sodankylän toimipisteestä saamenkielisiä lomakkeita ei ole saatavilla ja Enontekiön toimistosta löytyy muutama lomake. Työvoimahallinnon Tiimi Foorumillakaan ei edes peruslomakkeita ole riittävästi. (Tiimi Foorumi on työvoimahallinnon nettilomake osoite) Missään työvoimatoimiston toimipisteessä ei ole saatavilla yhtäkään esitettä millään saamenkielellä. Utsjoen tvt:n ulko-oven kyltti on pohjoissaameksi, samoin ovien vieressä olevat virkailijoiden tehtävänimet ovat pohjoissaameksi. Lehti-ilmoitukset paikallislehti Inarilaisessa julkaistaan suomeksi ja pohjoissaameksi. Toimipaikan kaksi pohjoissaamentaitoista virkailijaa antaa pohjoissaameksi haastatteluita. Suomen ja Norjan puoleisille saamelaisradioille ja sanomalehdille (Min Áigi mm.). Inarin- ja koltansaameksi ei siis ole tiedotettu. Ivalossa opasteet ovat pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Sodankylän toimipaikan ovessa lukee saameksi Bargofápmodoaimmahat (tarkoittanee työvoimatoimisto). Enontekiön toimipisteessä Saamenradio on harvakseltaan haastatellut virkailijoita.

19 16 Sähköiset palvelut on saatavilla URASSA vain suomeksi ja ruotsiksi. Maan alkuperäisväestön kielillä pohjois-, inarin ja koltansaameksi tulisi olla saatavilla sähköisiä asiakaspalveluita. Henkilökohtaisesti asiakkaita voivat Utsjoen toimipaikassa päivittäin palvella pohjoissaameksi erikoistyövoimaneuvoja, jonka äidinkieli on pohjoissaame sekä suunnittelija, joka on opiskellut pohjoissaamen vieraana kielenä. Muualta Suomesta ostopalveluina hankittavat erikoispalvelut ovat useimmiten suomenkielisiä. Kun asiakas lähetetään esim. työkunto- tai työkokeilututkimukseen Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskukseen Ouluun, jossa tutkimus sisältää neurologin/neuropsykologin kieleen pohjautuvia testejä, olemme käyttäneet tulkkia. Tosin pientä pohdintaa aiheutti se, kuuluuko tulkkauskustannuksista osa tutkimuslaitokselle ja osa työhallinnolle. Lopputuloksena työhallinto maksoi tulkkauksen. Inarin- ja koltansaamea toimipaikassamme ei osaa kukaan. Ivalon toimipaikan henkilöstö on muutama vuosi sitten opiskellut saamea. Tällä hetkellä varmuudella ei tiedetä, missä määrin saamea opiskelleet voisivat palvella asiakkaita saameksi. Henkilökohtaista palvelua annetaan Sodankylän toimipisteessä saameksi, jos sitä tarvitaan (tulkki). Saamenkielisiä palveluja ei ole tarvittu, mutta niitä hankitaan tarvittaessa. Enontekiön toimipisteessä yksi virkailija ymmärtää hyvin saamen, puhua ei tahdo uskaltaa. (Vuomajoki 2006) 6.4 Verovirasto Saamenkielilaki velvoittaa myös verotoimistoja valtion viranomaisena toteuttamaan kielilain vaatimuksia. Lomakkeita on kattavasti, lisää käännetään tarpeen mukaan. Lomakkeita on saatavilla myös sähköisessä muodossa nettiversioina. Saamenkieltä taitavia työntekijöitä ei ole toimistoissa. Ivalon toimistossa yksi henkilö kääntää saamesta suomeksi ko. virastoon tulevat tekstit, mutta suomesta saameen käytetään nyt tilapäisesti Saamelaiskäräjien käännöspalveluja. Ivalossa on virkailija, joka opiskelee saamea ja joka käänsi myös suomesta saameksi valtaosan viraston tulosteista, tällä hetkellä hän on virkavapaalla. Verovirastolla Ivalossa on muutama asiakas, joille saamenkielistä palvelua tarjotaan. Erikseenhän toivomusta ei enää tarvitse esittää vaan jos saadaan saamenkielellä postia, pitää se tulkita haluksi toimia jatkossa myös saamenkielellä.

20 17 Ongelmana verohallinnossa on se, että kaikki asiakkaille lähetettävä posti tulostetaan ns. e-kirjeenä suomen kielellä. Verovirastoissa pystytään kirjallisesti palvelemaan saamenkielisiä asiakkaita, mutta puheviestinnässä ei, koska verovirastoissa ei varsinaisesti ole saamen kieltä taitavia, vaan joudutaan suullisessa viestinnässä turvautumaan tulkkipalveluun. Käytännössä tulkkipalveluja ei ole tarvittu, koska on selvitty joko jollain muulla kielellä tai sekoittaen keskenään useita muita kieliä. Kirjallinen saame tulee kyseeseen usein verotusta toimitettaessa ja suullinen useimmiten asiakaspalvelussa, joten voidaan sanoa, että asiakaspalvelussa ei ole täysin pystytty vastaamaan kielilain vaatimuksiin. Toisaalta hallinnossa on pyrkimys keskittää myös neuvontaa ja se tarkoittaa sitä, että neuvontapuhelu voi mennä vaikkapa Heinolaan, Kotkaan tms. Silloin saamenkielistä palvelua on vaikea tuottaa. (Ollila 2007) 6.5 Suomen evankelis-luterilainen kirkko Saamen kielen asema on vahvistunut evankelis-luterilaisessa kirkossa viimeisten vuosien aikana. Seurakunnat ovat saamenkielisillä alueilla ennenkin pyrkineet palvelemaan saamen kielellä, mutta vasta vuoden 1994 alussa voimaan tullut kirkkolaki määräsi, että saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari, Utsjoki sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) seurakunnan toimintaa on järjestettävä ja palveluja annettava myös saamen kielellä. (Kirkkolaki 4 Luku 4 ) Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niissä seurakunnissa, jotka kuuluvat kokonaan tai osittain saamelaisten kotiseutualueeseen, noudatetaan vuodelta 1991 olevaa lakia, jonka mukaan saamen kieltä on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioitaessa. (Kirkkolaki 3 Luku 5 ). Lapin seurakunnissa on työskennelty jo pitkään saamen kielen käytön lisäämiseksi. Monet seurakuntien työntekijät ovat opiskelleet saamen kieltä. Radiohartauksia tunturi-, inarin- ja koltansaameksi on pidetty jo vuosia.

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21

Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä

Lisätiedot

Arvoisa valtion työntekijä,

Arvoisa valtion työntekijä, Arvoisa valtion työntekijä, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen selvityksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Saamen kielilaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2003 vp. Hallituksen esitys saamen kielilaiksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös. EV 70/2003 vp HE 46/2003 vp

Saamen kielilaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2003 vp. Hallituksen esitys saamen kielilaiksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös. EV 70/2003 vp HE 46/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 70/2003 vp Hallituksen esitys saamen kielilaiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä saamen kielilaiksi (HE 46/2003 vp). Valiokuntakäsittely Perustuslakivaliokunta on antanut

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!

Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen Yhteistyösuunnitelma 8.11.2008 Tavoitteena on.... saamenkielisten ja sisällöltään saamelaisten palvelujen; saamelaisen varhaiskasvatuksen, vanhustenhuollon,

Lisätiedot

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö

Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Opetustoimen muutoksenhaku

Opetustoimen muutoksenhaku Opetustoimen muutoksenhaku Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös: PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto 30 pv KHO = korkein hal-lintooikeus Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007

ISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007 Osana HUP-hanketta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa kehittävät yhdessä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulla. Hankkeen käynnistivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Suomen Kuntaliitto,

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, kuntayhtymä, päivähoito, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut, perusopetus, todistustaakka, uhkasakko. SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

laitosasuminen Inarissa

laitosasuminen Inarissa Saamelaisten ikäihmisten palvelu- ja laitosasuminen Inarissa Saamen kielen ja kulttuurin huomioiminen laitos- ja palveluasumisessa Mirja Laiti 22.05.2013 Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen arjessa

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita:

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita: SAAMELAISESTA KULTTUURIMÄÄRÄRAHASTA MYÖNNETTÄVIEN KULTTUURIAVUSTUSTEN TEKNISET OHJEET Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut

Koulutus- ja kehittämistilaisuus saamelaiset / saamenkieliset sosiaalija terveyspalvelut Saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke Sämmilij/ sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemhaahâ Sámiid / sámegielagiid sosiálabalvalusaid ovddidanossodat Säämi / sää mǩiõlsa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

10 Sosiaalityöntekijän viran täyttäminen; Idän sosiaalityö, työavain Päätös

10 Sosiaalityöntekijän viran täyttäminen; Idän sosiaalityö, työavain Päätös Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (11) 10 Sosiaalityöntekijän viran täyttäminen; Idän sosiaalityö, työavain 45-1505-14 HEL 2015-002037 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti kumota päätöksen 8

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto 2/2015 Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka 13.02.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto 2/2015 Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka 13.02. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 2 Terveyskeskuslääkärin virkaan ottaminen Haagan terveysasemalle, työavain 45-1441-14 HEL 2015-000798 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valita lääketieteen

Lisätiedot

Arvoisa kunnan vastuualuepäällikkö,

Arvoisa kunnan vastuualuepäällikkö, Kysymyslomake 1 Kuntien vastuualue-/toimialapäälliköt Arvoisa kunnan vastuualuepäällikkö, Saamelaiskäräjät tekee nykyisen saamen kielilain voimassaoloaikana 1.1.2004 lähtien ensimmäisen laajamittaisen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Ylen kielipalvelut Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Yleisradion sisällöt ja palvelut 2015 Ylen julkisen palvelun tarjonnan laajuus edellisvuosien tasolla: sisältöjä

Lisätiedot

Uudenmaan liiton kieliohjelma

Uudenmaan liiton kieliohjelma Mv 2/2012 Asia nro 23 Uudenmaan liiton kieliohjelma TAUSTAA Uudenmaan liitto on kaksikielinen kuntayhtymä, joka lain mukaan vastaa mm. Uudenmaan aluesuunnittelusta ja -kehittämisestä. Näiden lisäksi liitolla

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007 Sivu 1/10 Dnro:330/D.a.5/08 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2007 Saamenkielisten

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9. LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö Hallitusneuvos Satu Paasilehto OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Kansainvälisten asiain sihteeristö 4.7.2016 Hallitusneuvos Satu Paasilehto VÄHEMMISTÖKIELISEN SANOMALEHDISTÖN TUKI VUONNA 2016 Valtion vuoden 2016 talousarvioon

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia HE 45/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia siten, että

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Viestinnän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty

Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty Juupajoen kunta PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 29.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset... 4 4 Vuosipalkkiot...

Lisätiedot

ASIA. Muutoksenhakuviranomaisen päätöstä on noudatettava KANTELU

ASIA. Muutoksenhakuviranomaisen päätöstä on noudatettava KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.07.2016 Dnro OKV/1348/1/2015 1/5 ASIA Muutoksenhakuviranomaisen päätöstä on noudatettava KANTELU Kantelijat pyytävät kantelussaan 24.9.2015 oikeuskansleria tutkimaan kaupungin sivistysjohtajan

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013

KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA KIRKKONEUVOSTO 12/2013 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS 18.12.2013 sivu 105. Kirkkovaltuuston 11.12.2013 toimeenpanopäätökset... 2 106. Kirkkoherranviraston toimistosihteerin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita.

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen

Lisätiedot

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT OAHPAHUS SÁMEGIELAS JA SÁMEGILLII SUOMA VUOĐĐOSKUVLLAIN JA LOGAHAGAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA Oahppiid mearit/ oppilasmäärät 2020 Ulla AikioPuoskari, miessemánnu/

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Valitus syrjintälautakunnan päätöksestä

PÄÄTÖS. Valitus syrjintälautakunnan päätöksestä ROV ANIEMEN HALLINTO-OIKEUS PL 8112, Oikeustalo, Valtakatu 17 96101 ROVANIEMI Puhelin 010 36 42900, Faksi 010 36 42995 Sähköposti rovaniemi.hao@oikeus.fi PÄÄTÖS 10/032511 21.6.2010 00002/09/611 1 ASIA

Lisätiedot