SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS"

Transkriptio

1 SAAMENKIELISET PALVELUT JA NIIDEN SAATAVUUS Maarit Anni Nousuniemi Opinnäytetyö SAKK Liiketalouden perustutkinto

2 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Liiketalouden perustutkinto TIIVISTELMÄ Merkonomi Maarit Anni Nousuniemi Saamenkieliset palvelut ja niiden saatavuus Saamelaisilla on ollut hyvin vaikea ajaa omia kielellisiä oikeuksiaan kieliesteen vuoksi, joten on ollut pakko sopeutua ja elää valtaväestön ehdoilla. Nykyisen sukupolven nuorten ennakkoluuloton oman kulttuurin ja kielen arvostus on ollut lisäämässä rohkeutta ja on uskallettu alkaa vaatia omia kielellisiä oikeuksia. Työvälineinä ja tukea ovat olleet antamassa saamenkielilaki, saamelaiskäräjät ja vähemmistövaltuutettu. Selvästikin saamelaisten kielellisten oikeuksien vaatimuksiin on vastattu ja asiat etenevät, joskin hitaasti, johtuen osittain valtion nuivasta talouspolitiikasta. Valtakunnallisesti saamenkielisten palvelujen tarjonta on hyvin vähäistä. Saamelaisista asuu enemmistö saamelaisalueen ulkopuolelle hajaantuneena, niinpä palvelutarpeita on vaikea toteuttaa. Edellytyksenä olisi yksilöllisempien palvelujen lisääminen, joiden tuottamiseen kuitenkin tarvittaisiin lisää rahaa, henkilöstön palkkaamiseen, tarvittavan materiaaliin ja toimitiloihin. Saamelaisalueella kielellisten oikeuksien toteutuminen on edennyt paremmin. Lasten päivähoito ja opetus on järjestetty hyvin pohjoisimpien kuntien alueilla, riippuen kunnan saamenkielisestä asukasmäärästä ja palvelujen keskittämismahdollisuudesta. Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden saamenkielisten palvelujen tuottamiseen ei osoiteta valtionosuuksissa suoraan varoja, joten palvelujen tuottamiseen ei aina riitä taloudellisia resursseja, kuten peruskoulutoimeen, joka saa korvamerkittyä rahaa. Kuntien ja valtion virastoissa saamenkielisiä palveluja saa jonkin verran. Esimerkiksi tulkkausta ja käännettyjä asiakirjoja on saatavilla, tosin niiden saaminen saattaa viedä odotettua enemmän aikaa. Vaikka virastoista ei aina saa saamenkielellä palveluja, virastojen saamenkielisiin nettisivustoihin on panostettu. Joitain saamenkielisiä lomakkeita on saatavilla, vaikkakaan ei kaikissa toimistoissa. Lomakkeiden päivittäminen on kallista, kysyntään nähden. Lomakkeiden täyttämiseen netissä, ollaan siirtymässä. Se helpottaisi myös niiden päivittämistä. Avainsanat: Palvelut, saamenkieli, saamelaisalue.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO SAAMEN KIELILAKI TYÖVÄLINEENÄ PALVELUJEN TURVAAMISESSA Saamen kielilain voimaantulo Kielilain tarkoitus Saamen kielilain sisältö Saamenkieli saamelaisalueella SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISTEN KORKEIN POLIITTINEN ELIN Lausuntojen antaminen Varojen jako VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU JA SAAMENKIELISET PALVELUT SAAMENKIELISET PALVELUT VALTAKUNNALLISESTI SamiSoster ry Lasten päivähoito Opetus Peda.net käytössä jo yli sadassa Suomen kunnassa Saamenkieliset merkit käyttöön fi-verkkotunnuksissa Saamenkielinen media Radio Televisio Internet Lehdistö SAAMELAISALUEEN JULKISET PALVELUT Kela Poliisi Työvoimahallinto Verovirasto Suomen evankelis-luterilainen kirkko Oikeusapu Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) SAAMELAISALUEEN KUNNAT Enontekiön kunta Inarin kunta Sodankylän kunta Utsjoen kunta Mielipidekooste, saamenkielisten palvelujen saannista saamelaisalueella PÄÄTELMÄT JA POHDINNAT...27 LÄHTEET...31 LIITE

4 1 1. JOHDANTO Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten asuttama alue ulottuu Keski-Norjasta ja Ruotsista Suomen pohjoisosan yli Kuolan niemimaalle. Saamelaisia on nykyisin yli henkilöä. Suomen saamelaisista noin asuu saamelaisten kotiseutualueella, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa. Loput saamelaisista asuvat muualla Suomessa sekä ulkomailla. (Verkkosivut 2001) Suomessa saamelaiset puhuvat kolmea eri saamen kieltä, eivätkä eri kieliryhmiin kuuluvat ymmärrä välttämättä toistensa kieltä. Pohjoissaamen kieltä puhutaan pääkielenä, muut kielet ovat koltansaame ja inarinsaame. (Kielilaki 1 Luku 3 1 mom.) Saamelaiset eivät välttämättä osaa kirjoittaa tai lukea saamenkieltä, vaikka he puhuvat sitä äidinkielenään. Saamenkieli ei ole ollut opetuskielenä kovinkaan kauan kouluissa, siksi kirjoitustaito on vasta viime aikoina opittu. Vanhemmat saamelaiset puhuvat niin sanottua puhekieltä, kun taas nuoremmat enemmänkin kirjakieltä. Nuoremmat ovat saaneet saamenkielen opiskelusta jo ensimmäisestä luokasta lähtien, kun taas moni vanhemmista on opiskellut kirjoittamisen taidon vasta myöhemmällä iällä. Olen valinnut opinnäytetyön aiheeksi saamenkieliset palvelut ja niiden saatavuuden, koska ko. aihe koskettaa minua saamelaisuuteni vuoksi. Työssä käsitellään saamen kielilain toteutumista, sekä pyritään kartoittamaan saamenkielisten palvelujen saatavuutta ja tarjontaa julkisten palvelujen muodossa esim. valtionlaitoksissa ja kuntasektorilla, lähinnä saamelaisalueella. Työn loppuosaan listataan haastattelemalla kerättyjä suoria mielipiteitä, sekä pohditaan työn sisältöä ja tehdään päätelmiä. Saamen kielilaki (Liite 1) on työvälineenä ja tukena. Kielilakiin nojaavat juridisesti kaikki päätökset kielilain toteuttamisen vaatimuksissa sekä itse toteuttamisprosessissa.

5 2 2. SAAMEN KIELILAKI TYÖVÄLINEENÄ PALVELUJEN TURVAAMISESSA 2.1 Saamen kielilain voimaantulo Saamenkielisiä palveluja ei ole ollut kovinkaan pitkään saatavilla virastoissa. Asioidessa on käytetty valtaväestön käyttämää suomen kieltä, vaikka sillä on tultu toimeen vain tyydyttävästi. Virastoissa asioidessaan saamelainen ei omaaloitteisesti välttämättä puhu saamenkieltä, koska erään mielipiteen mukaan meitä katsotaan, kuin toisen luokan kansalaista (Mielipide 2007). Pidetään myös itsestään selvänä, että kaikkien suomen kansalaisten on ymmärrettävä ja osattava puhua suomen kieltä. Saamelaisen ja viranomaisen kommunikoidessa suomen kielellä, se voi hankaloittaa vuorovaikutusta, eikä esim. ongelmiin saada välttämättä ratkaisua. Kieli voi olla myös tahdosta riippumatta vallankäytön väline, joka voi johtaa lisäongelmien syntyyn, sekä vahvistaa viranomaisen auktoriteettiasemaa asioivaan henkilöön nähden. Saamenkielilain voimaan tulo on rohkaissut saamelaisia vaatimaan kielellisiä oikeuksiaan, sen lisäksi että laki on määritellyt normit palvelujen tuottamisessa. Saamenkielilaista tehtiin päätös säädöksen pohjalta Saamenkielilaki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004 ja sillä kumottiin saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa 8 päivänä maaliskuuta 1991 annettu laki (516/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. (Kielilaki 7 Luku 34 ) 2.2 Kielilain tarkoitus Eduskunta on määritellyt kielilain tarkoituksen Tämän lain tarkoitus on osaltaan turvata peruslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Kielilaki 1 Luku 1 ) Saamelainen voi ja hänellä on oikeus käyttää saamen kieltä kun asioi tietyissä virastoissa (Kielilaki 1luku 2 ). Viranomaisen pitää huolehtia käytännössä kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja hänen on osoitettava palvelevansa myös saamenkielellä ilman, että asiakas sitä erikseen pyytää.

6 3 Tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa asioitaessa käytetään vaikeasti ymmärrettävää termistöä. Äidinkieleltään saamelaisen on vaikea ymmärtää lakitekstien sisältöä ja tulkita sitä, joten tulkkauspalvelu antaa myös oikeudellisen suojan asiakkaalle. Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. (Kielilaki 1 Luku 1 ) Saamenkielisillä alueilla on hyvä asettaa tavoitteeksi, että on saatavilla saamenkieltä taitavia viranomaisia. Edellä mainittuun tavoitteeseen päästään, jos saamelaiset opiskelevat saamen kieltä. Oppimateriaalin tekemiseen ja eri virastojen ammattisanaston käännöstyöhön pitäisi panostaa taloudellisia resursseja, sekä rekrytoida osaavaa henkilöstöä. Kielilaki määrittelee tulevaisuuden tavoitteet, antaen työvälineeksi lain jonka Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. (Kielilaki 1 Luku 1 ) 2.3 Saamen kielilain sisältö Suomenkieltä oletetaan osaavan kaikkien virastoissa asioivien henkilöiden, mutta viranomainen ei saa vedota siihen, että saamelainen osaa suomeakin (Kielilaki 2 Luku 4 ). Saamelaisella on oikeus ilmoittaa asioidessaan virastoissa äidinkielekseen saamen kielen. Viranomaisten on tiedotettava saamen kielellä esim. työpaikkailmoitukset, kokousten pöytäkirjat, kuulutukset yms. Lait, kuten saamenkielilaki, jotka koskevat erityisesti saamelaisia, julkaistaan myös saamen kielellä. Tuomioistuimen ja muun viranomaisen on käytettävä suullisesti saamea tai järjestettävä maksuton tulkkaus, sekä annettava suomeksi laaditusta saamelaiselle tärkeästä asiakirjasta virallinen saamenkielinen käännös. (Verkkosivut 2003)

7 4 Viranomaisella on oikeus saada asiakirjasta saamen- tai suomenkielinen käännös saamen kielen toimistolta. Viranomainen vastaa kääntämisestä ja tulkkauksesta aiheutuneista kuluista. Jos sellaiselle viranomaiselle, jossa ei ole oikeutta käyttää saamen kieltä, on jätetty saamenkielinen asiakirja, voi viranomainen asiakkaan pyynnöstä hankkia käännöksen asiakirjasta. Saamelaisen kielelliset oikeudet ovat vahvemmat saamelaisalueella kuin muualla. Myös saamelaisyhdistys ja muu vastaava yhteisö saa käyttää saamen kieltä, jos sen pöytäkirjakielenä on saamen kieli. Monijäsenisten toimielinten saamelaisilla jäsenillä on oikeus käyttää saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolellakin silloin, kun asiat erityisesti koskevat saamelaisia. Saamenkielilaki velvoittaa, että viranomaisen on kyettävä palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Käytännössä se merkitsee sitä, että saamelaisella on oikeus käyttää saamea asioidessaan virastoissa. Saamelaiselle on annettava hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan koskeva asiakirja saamenkielisenä, jos hän niin tahtoo. Jos saamelainen pyytää, viranomaisen on käytettävä saamelaiselle osoitetussa virallisessa asiakirjassa saamen kieltä ja edistettävä muutenkin saamen kielen käyttöä. Utsjoen kunnan toimielinten on käytettävä pöytäkirjoissaan myös saamen kieltä. Saamelaisalueen kirkkoherranvirastoissa ja seurakunnissa lakia sovelletaan kuten muissa valtionvirastoissa. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto huolehtii saamenkielilain mukaisista käännöksistä. (Verkkosivut 2003)

8 5 2.4 Saamenkieli saamelaisalueella Suomen saamelaisalueella on saamen kieliä kolme, jotka kielilaissa on määritelty saamenkielellä inarinsaamen koltansaamen tai pohjoissaamen kieltä (kielilaki 1 luku 3 1 mom.) Pohjois- eli tunturisaamelaiset muodostavat laajimmalle alueelle levinneen ryhmän, johon kuuluu suurin osa Suomen saamelaisista. Virallisissa yhteyksissä saamen kieli tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Saamelaisia asuu jokaisessa saamelaisalueen kunnassa. Pohjois- eli tunturisaamea arvellaan puhuvan saamelaisalueella äidinkielenään n henkilöä ja koko Suomessa saamelaisia arvellaan asuvan 6500, joista n henkilöä puhuu saamenkieltä äidinkielenään. Kolttasaamelaisia on koko Suomessa n. 700 henkilöä, joista suurin osa asuu Inarin kunnan alueella. Inarin kunnan alueella asuu kaksi määrällisesti melkein samankokoista kieliryhmää, jotka ovat kolttasaamelaiset (äidinkielenään puhuvia n. 320) ja inarinsaamelaiset (äidinkielenään puhuvia n. 300.) (Verkkosivut) 3. SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISTEN KORKEIN POLIITTINEN ELIN Saamelaiskäräjät (Sámediggi) on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten kulttuuri ja itsehallintoelin. Sen tärkein tehtävä on suunnitella ja toteuttaa Suomen perustuslaissa saamelaisille alkuperäiskansana turvattua kulttuuri-itsehallintoa. Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Se toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta ei kuitenkaan ole osa valtion hallintoa. Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2003 syksyllä. Edustuksellisen luonteensa vuoksi Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjien kokous, päätoiminen puheenjohtaja ja hallitus ovat saamelaiskäräjien tärkeimmät toimielimet. Saamelaiskäräjät on asettanut lisäksi viisi lautakuntaa valmistelemaan asioita. Ne ovat elinkeino- ja oikeuslautakunta,

9 6 koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, kulttuurilautakunta, saamen kielineuvosto, sosiaali- ja terveyslautakunta. Saamelaiskäräjien toiminta rahoitetaan valtion varoin. (Verkkosivut 2007). 3.1 Lausuntojen antaminen Saamelaiskäräjät voi tehdä aloitteita ja esityksiä, se voi myös tehdä kannanottoja ja antaa lausuntoja. Yksi kannanotoista on Saamelaiskäräjien kannanotto kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Saamelaiskäräjille halutaan osoitettavan pysyvän rahoituksen, jotta se voisi taata saamelaisten omakielisten ja omaan kulttuuriin pohjautuvien palvelujen turvaamisen. (Verkkosivut 2003) 3.2 Varojen jako Saamelaiskäräjien yhteen vastuualueeseen kuuluu päättää saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen käytöstä ja jaosta, jotka se saa valtion kassasta. esim. vuoden 2007 alussa Lapin lääninhallitus on myöntänyt saamelaiskäräjille euroa saamelaisalueen kuntien saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen. (Inarilainen 2007) 4. VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU JA SAAMENKIELISET PALVELUT Saamelaisten niin kuin muidenkin vähemmistöjen on joskus hyvin vaikea saada vaatimuksilleen vastinetta, tai saada asioiden eteenpäin viemiseksi palvelujen tuottajien virkakoneistoa käyntiin. Kun asiat eivät ole edenneet niin on turvauduttu vähemmistövaltuutetun palveluihin, jonka tehtävänä on hoitaa valvontatehtäväänsä, etnisestä alkuperästä riippumattoman, tasa-arvoisen kohtelun toteutumista Suomessa. Kun joku vähemmistöryhmä kokee tulleensa syrjityksi, voivat he kääntyä myös ko. toimiston puoleen. Ensisijaisena keinoina vähemmistövaltuutetulla on kehottaa ottamaan yhteyttä asiansa osaavaan lakimieheen, jos syrjintä on vakavaa ja jatkuvaa. (Verkkosivut 2007) Yhdenvertaisuuslaki on antanut saamelaisille mahdollisuuksia vaatia palveluja omalla kielellään. Kantelut palvelujen puuttumisesta ovatkin lisääntyneet, joten

10 7 saamelaiset ovat turvautuneet yhä enemmän vähemmistövaltuutetun palveluihin asioiden hitaan etenemisen perusteella. Vähemmistövaltuutettu joutuu pyytämään selvityksiä päättäjiltä saamenkielisten palvelujen saatavuudesta ja niiden sisällöstä, ennen kuin asiat lähtevät etenemään. Vähemmistövaltuutettu voi antaa neuvoja hyvinkin nopeasti, vaikka ko. toimistosta annetut lausunnot eivät sinänsä velvoita, mutta niillä on merkitystä erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa asia voidaan viedä esim. tuomioistuimen käsiteltäväksi, kertoo vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen. (Saamen Radio 2007) 5. SAAMENKIELISET PALVELUT VALTAKUNNALLISESTI Merkillepantavaa on että nuorempi sukupolvi on selvästi alkanut osoittaa kiinnostusta saamelaisuutta kohtaan ja nostanut äänensä kuuluville sekä, alkanut vaatia saamenkielisiä palveluja lasten päivähoitoon ja opetukseen. Ongelmia on aiheuttanut se tosiasia, että aikaisemmat sukupolvet joutuivat kieltämään saamenkielisyytensä. Saamenkieltä jopa kiellettiin puhumasta kouluissa, koulujenpihoilla ja oppilasasuntoloissa. Lapsia jopa saatettiin rangaista saamenkielen puhumisesta. Ne vanhemmat joilla tänä päivänä on pieniä lapsia, eivät ehkä itse ole oppineet kotona saamenkieltä edellä mainituista syistä. 5.1 SamiSoster ry SamiSoster ry on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka toiminnan tavoitteena on valvoa ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa, sekä kansallisesti, että kansainvälisesti. Yhdistys seuraa saamelaisten yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavan lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen toteutumista valtion sisäisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Se tekee myös aloitteita, antaa lausuntoja, järjestää saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja omakustannushintaan sekä harjoittaa sosiaali- ja terveysalan kehittämis-, kokeilu-, tiedotus-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa. (Verkkosivut 2003) Valtakunnallisesti saamenkielisten palvelujen saatavuutta on lisätty hyvin aktiivisilla toiminnoilla. Esim. SamiSoster ry:n projektipäällikkö Ristenrauna Magga on tehnyt näyttävää ja ansiokasta työtä erityisesti saamelaisvanhusten oikeuksien edistäjänä. Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto myönsikin vuoden

11 alussa Norjan Trondheimissa hänelle Saamelaisten tasa-arvopalkinnon. (Lapinradio 2007) 5.2 Lasten päivähoito Nuoret lähtevät opiskelevat suurempiin asutuskeskuksiin. Koulutusvuosinaan moni nuori perustaa perheen ja jää työelämään uudelle paikkakunnalle, koska kotiseudulta ei saa koulutusta vastaava työtä. Perheisiin syntyville jälkeläisille halutaan turvata saamenkieli- ja kulttuuri, niin tulee tarve saamenkieliseen päivähoitoon ja sittemmin koulutukseen. Kielipesän toiminnan pohjana on ns. kielikylpymenetelmä, jonka perusperiaatteena on, että kieli toimii välineenä eli kaikki toimii kielikylpykielellä. Kielipesässä luodaan kielen omaksumistilanteita. Pääpiirteissään kielen omaksuminen tapahtuu luonnollisissa kielenoppimistilanteissa. (Verkkosivut 2003) Helsingin sosiaalilautakunta päätti, että Helsingissä aloitetaan päivähoidon saamenkielinen kielipesätoiminta. Lautakunta päätti, että toimintaa varten perustetaan lukien saamenkielisen lastentarhanopettajan toimi (Verkkosivut 2006). Saamenkielisen kielikylpypalvelun opettajan toimeen on nimitetty Birit Kitti, joka aloitti tehtävässään maaliskuun 18. päivänä Kielikylpypalvelua tarjotaan yhteensä kaksi ja puoli päivää viikossa Pikku Prinssi-nimisessä helsinkiläisessä päiväkodissa ja kahdessa muussa päiväkodissa (Saamenradio 2007). Oulun kaupunki on myös velvoitettu järjestämään saamenkielinen päivähoito saamelaisille lapsille. Oulussa saamenkielinen päivähoito järjestetään kerhomuotoisena (1 krt/viikko) se on tarkoitettu lapsille, joilla vähintään toisen vanhemman äidinkieli on saame. Kerho toimii Mäntylä-Snellmanin päiväkodin yhteydessä lukien. (Verkkosivut 2006)

12 9 Rovaniemellä alkoi saamenkielinen päivähoito lukien (Verkkosivut 2006). Saamenkielisten lasten päivähoito ei vielä täytä saamenkielilain asettamia vaateita, koska tällä hetkellä Rovaniemellä ei ole mahdollisuutta päästä saamenkieliseen ryhmään, vaan lapset laitetaan suomenkielisten kanssa sekaryhmään, jossa suomen kieli on vahvemmassa asemassa. Vähemmistövaltuutettu vaatii Rovaniemen kaupungilta selvitystä siitä, toteutuuko saamenkielinen päivähoito lainmukaisella tavalla. 5.3 Opetus Saamelaisten kotiseutualueella, Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa, on lapsilla oikeus opiskella peruskoulussa ja lukiossa saamea äidinkielenään, valinnaisena tai vapaaehtoisena aineena. Tämän lisäksi kieltä opetetaan kotiseutualueen ulkopuolella Oulussa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylällä. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Opetettavina kielinä ovat pohjoissaamen lisäksi myös inarin- ja koltansaame, vaikkakin valtaosa opetuksesta on pohjoissaamea. Saamenkieliseen opetuksen piirissä on Suomessa viitisensataa oppilasta, joista 150:ä opetetaan pohjois-, inarin- tai koltansaameksi. Pääosa opetuksesta tapahtuu vuosiluokilla 1-6. Kolme yliopistoa Suomessa tarjoaa saamen kielen opetusta. Oulun yliopiston Giellagasinstituutti on tärkein saamea opettava taho yliopistotasolla. Sivuaineena saamea voi opiskella Helsingin yliopistossa, sekä Lapin yliopistossa, jonne ollaan perustamassa saamen kielen opintokokonaisuutta (Verkkosivut 2007). Tampereella aloitti lokakuussa 2006 viisi opiskelijaa saamenkielen opiskelun. Opettajana toimii Niiljas Holmberg Utsjoelta, joka opiskelee ilmaisutaidon lukiossa Tampereella. (Saamenradio 2006)

13 Peda.net käytössä jo yli sadassa Suomen kunnassa Peda.net kouluverkon työvälineet otettiin käyttöön saamenkielellä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun opetukseen tarkoitettua verkkotyöskentelyvälineitä on käännetty saameksi. Saamenkieliset käyttöliittymät on toteutettu yhteistyössä Lapin lääninhallituksen sivistystoimentarkastaja Kari Torikan kanssa. Peda.net on Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimus- ja kehittämishanke. Peda.net kouluverkko kehittää verkkotyövälineitä oppilaitoksille ja opettajille. Yhdistettäessä tietotekniikkaa päivittäiseen opetustyöhön Peda.netin verkkotyövälineiden kaltaiset helppokäyttöiset palvelut ovat saaneet innostuneen vastaanoton kaikkialla Suomessa. Verkkotyövälineitä käytetään perusopetuksessa, lukioissa sekä aikuisopetuksessa. Mukana on myös ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Työvälineet ovat myös useiden kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden käytössä. Käyttökieliä on jo yksitoista. Peda.net kouluverkon toiminnan lähtökohtana on alusta alkaen ollut tiivis yhteistyö käyttäjien kanssa. Jäseninä käyttäjät voivat esittää toiveita ja ehdotuksia, miten verkkotyövälineitä voitaisiin kehittää entistä paremmiksi. Opettajat ovat alusta saakka antaneet innokkaasti palautetta työvälineiden toiminnasta. Toimintamalli jatkuu samansuuntaisena jatkossakin, käyttäjien ideat ovat tervetulleita, jotta työvälineitä voitaisiin kehittää entistä paremmiksi. (Verkkosivut 2004) 5.4 Saamenkieliset merkit käyttöön fi-verkkotunnuksissa Fi-verkkotunnuksia voi hakea myös saamenkielisiä merkkejä sisältävässä muodossa maanantaista klo 8.00 alkaen. Viestintäviraston verkkotunnuspalvelussa otetaan käyttöön kaikki Suomessa puhuttujen saamen kielten (pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame) merkit. Näistä yleisin on pohjoissaame, jota puhuu prosenttia saamenkielisestä väestöstä. Saamenkielistä verkkotunnusta ei suositella ensisijaiseksi verkkotunnukseksi teknisten rajoitteiden vuoksi. Kaikki internet-selaimet ja sähköpostiohjelmat eivät tunnista saamenkielisiä verkkotunnuksia, eikä vieraskielisistä näppäimistöistä välttämättä ole tarvittavia kirjaimia.

14 11 Sama rajoite koskee myös skandinaavisia eli kansallisia merkkejä (å, ä ja ö) sisältäviä fi-verkkotunnuksia.saamenkielisiä verkkotunnuksia ei voi etukäteen varata, vaan kaikki verkkotunnukset myönnetään aikajärjestyksessä ensin hakeneelle. Toisen suojattuun nimeen tai merkkiin perustuvaa verkkotunnusta ei saa hakea. Verkkotunnusta voi hakea valitsemansa internet-palveluntarjoajan kautta tai suoraan Viestintäviraston fi-verkkotunnuspalvelusta https://domain.ficora.fi. Palvelu vaatii rekisteröitymisen käyttäjäksi. (Verkkosivut 2006) 5.5 Saamenkielinen media Radio Saamenradion kuuluvuusalue rajoittuu saamelaisalueille. Valtakunnallisesti saamelaiset eivät voi kuunnella saamenkielisiä lähetyksiä. Radio on merkittävin saamenkielinen uutismedia. Arkisin Ylen Saamen radio lähettää 12 uutislähetystä päivässä. Päivittäiset ajankohtaisohjelmat täydentävät ja taustoittavat uutisjuttuja. Uutis- ja ajankohtaislähetyksissä on saamelaisia ja saamelaista yhteiskuntaa koskevia juttuja mutta myös tärkeimmät Pohjoismaiden ja maailman uutiset. Tiedonvälityksen lisäksi radiolla on tärkeä kulttuuritehtävä Televisio YLE Sámi radio on mukana tuottamassa pohjoismaisia yhteisiä tv-uutisia, jotka Suomessa käynnistettiin vuoden 2002 alussa. NRK Sámi radio ja SVT Sápmi aloittivat yhteiset uutiset jo syksyllä Televisiossa voi nähdä valtakunnallisesti saamenkieliset uutislähetykset, kun digitaalinen YLE24 lähettää uutiset suomeksi tekstitettynä klo Saamenkielisiä lastenohjelmia televisiossa ei Suomessa ole ollut tarjolla, mutta nyt Saamenkielisten lastenohjelmien lähetysajat ovat varmistuneet. Saamenkielisiä lastenohjelmia nähdään tv 2:lla 16.9 alkaen klo Ensi syksynä saamenkielisiä lastenohjelmia lähetetään 15 jakson verran. Ohjelmien kesto on 15 minuuttia. Saamenkielisten lastenohjelmien tuotannosta vastaavat yhdessä NRK, SVT ja YLE. (Saamenradio 2007)

15 Internet YLE Saamen radio avasi ensimmäisenä saamenkieliset www-sivut lokakuussa 1997 Saamen radion 50-vuotisjuhlapäivänä. Uutiset päivitetään välittömästi YLE Saamen radion www-sivustolle. Sivustolta löydät myös muuta tietoa saamelaisista. Internet-palvelulla tavoitetaan saamenkielinen väestö myös Saamenmaan ulkopuolella. Saamen radion www-sivut palvelevat myös suomen- ja englanninkielillä. Saamenkieliset tv-uutiset voi myös katsoa internetissä tekstitettyinä. YLE Saamen radio tuottaa uutiset pohjoismaisena yhteistyönä NRK Sámi radion ja SVT Sápmin kanssa. Uutisstudio sijaitsee Norjan Kaarasjoella, josta uutiset lähtevät kaikkiin Pohjoismaihin samanaikaisesti. (Verkkosivut 2006) Lehdistö Vanhinta saamenkielistä lehteä on julkaistu vuodesta 1934 lähtien ja jaettu ilmaiseksi jokaiseen saamenkieliseen talouteen. Nykyään lehti ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Lehteä kustantaa aatteellinen kannatusyhdistys. Norjassa saamenkielinen lehdistö on vahvistunut viime vuosina. Karasjoella kahdesti viikossa ilmestyvän lehden tavoitteena on kehittyä uutislehdeksi. Koutokeinossa kaksi kertaa viikossa ilmestyvä Aššu sisältää uutisten lisäksi reportaaseja ja kulttuuria. Lisäksi Norjan evankelisluterilainen vapaakirkko ja Norjan Saamelaislähetys julkaisevat uskonnollista lehteä Nuorttanastea. Norjan puolella julkaistavilla lehdillä on tilaajia myös Suomessa ja Ruotsissa. Inarinsaamenkielinen lehti on ilmestynyt vuodesta 1987 lähtien. Lehteä kustantaa Inarinsaamenkielen yhdistys, jonka jäsenet kirjoittavat suurimman osan jutuista. Lehti lähetetään neljä kertaa vuodessa inarinsaamenkielisiin talouksiin. Lehden toimintaa rajoittaa rahapula. Lehdellä ei ole varaa palkata vakinaista toimittajaa eikä lisätä ilmestymiskertoja. (Verkkosivut 2007)

16 13 6. SAAMELAISALUEEN JULKISET PALVELUT Saamenkielisten palvelujen turvaaminen käytännössä edellyttäisi esimerkiksi saamenkielen taidon katsomista eduksi henkilöstöä palkattaessa, erityisesti saamelaisten kotiseutualueella. Saamenkielentaito viran kelpoisuusvaatimuksena on mahdollista vahvistaa laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (Kielilaki 3 Luku 13 ). Myös tiedotteita, ilmoituksia ja lomakkeita suunniteltaessa tulisi saamenkielisen väestön tarpeet huomioida. 6.1 Kela Vähemmistövaltuutettu on pyytänyt Kelalta lausuntopyynnön tulkitsemisesta, käännöksistä ja tulkkikeskuksista, vedoten saamenkielilain toteutumiseen Kelan saamenkielisten palvelujen saatavuudesta. Vähemmistövaltuutettu pitää tärkeänä, että saamenkielelliset oikeudet toteutuvat, puuttumatta siihen miten kielelliset oikeudet toteutetaan käytännössä. Kela on antanut vastineen vähemmistövaltuutetulle , jonka mukaan saamen kielilaki velvoittaa, että suullisen käsittelyn yhteydessä viranomaisessa asia on pyrittävä antamaan saamen kieltä taitavan henkilön hoidettavaksi ja ellei viranomaisessa ole saamen kielen taitoista henkilöä, joka voisi käsitellä asiaa, on viranomaisen järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei viranomainen itse huolehdi tulkkauksesta (Kielilaki 4 Luku 19 ). Samoin viranomaisen on pyynnöstä annettava asianosaiselle maksuton virallinen saamenkielinen käännös esimerkiksi päätösasiakirjasta siltä osin kuin asia koskee hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan (Kielilaki 4 Luku 20 ). (Verkkosivut 2006) Kelassa toteutettiin vakuutuspiirien yhdistyminen , jolloin muodostettiin Lapin vakuutuspiiri. Alueella on 7 Kelan toimistoa, sekä 4 sivutoimistoa, joissa työskentelee yhteensä 50 toimihenkilöä. Alueella asuu n asukasta. Vakuutuspiirien yhdistymisen jälkeen muutos näkyy asiakkaille, esim. siten, että Utsjoella jätettyyn hakemukseen voi tulla päätös esim. Kittilän toimistosta.

17 14 Vakuutuspiirissä saamenkieliset palvelut on keskitetty Inarin toimiston hoidettavaksi. Asiakas voi jättää saamenkielisen asiakirjan mihin tahansa Kelan toimistoon, josta asiakirja siirretään käsiteltäväksi Inarin toimistoon, mikäli hakemuksen jättöpaikassa ei ole saamenkielen taitoista työntekijää. Inarin toimistossa asiakirja käännetään tai lähetetään käännettäväksi Saamelaiskäräjien kielitoimistoon. Asian käsittelyn jälkeen asiakas saa sekä suomen- että saamenkielisen päätöksen/vastauksen asiakirjaansa. Kelassa on käännetty -90 luvun alussa Kelan lomakkeita eri saamenkielille, mutta niiden päivittäminen on ollut kallista ja hidasta. Keväällä -06 Kelassa tehtiin päätös, että lomakkeet käännetään uudelleen ja ne laitetaan internettiin kaikkien saataville, jossa ne on myös helpompi päivittää. Kelassa on menossa muutosprosessi myös suomenkielisten lomakkeiden osalta. Lomakkeet käännetään saamenkielille sitä mukaa kuin suomenkieliset lomakkeet on uusittu. Kela on neuvotellut asiakaspalvelupisteiden perustamisesta Sevettijärvelle ja neuvotteluja on käyty myös Karigasniemen osalta. Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat käyttää Kelan palveluja päivittäin ja puhua omaa äidinkieltään. Kelalla on ollut saamenkielisten asioiden hoitoa varten -90 luvulta lähtien saamenasiain sihteeri, joka on huolehtinut pohjoissaamenkielisestä asiakaspalvelusta ja tehnyt tuolloin myös lomakkeiden käännöstyötä. Tällä hetkellä Kelassa ei ole varsinaisesti palkattua saamenasiain sihteeriä. Mutta Ivalon toimistossa palvelee työntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu Kelan etuustyön lisäksi saamenkieliset palvelut ja niiden hoitaminen. Työajasta saamenkielisten palvelujen hoitamiseen on varattu 50 %. Kelassa on lisäksi pohjoissaamenkielinen työntekijä Muonion toimistossa, Rovaniemen toimistossa ja aluehallinnossa. Asiakaspuheluja voidaan yhdistää toimistosta toiseen tarvittaessa. (Semenoff 2006) 6.2 Poliisi Inarin - Utsjoen kihlakunnanvirastolla on tarjota saamenkielisiä palveluja, joilla pystytään kattamaan lain asettamat velvoitteet. Viraston Utsjoen palvelutoimistossa on yksi saamenkielen taitava poliisimies ja yksi saamenkielentaitoinen toimistosihteeri. Muutoin, mikäli tarvetta on, kutsutaan paikalle tulkki.

18 15 Saamelaiselle asianosaiselle annetaan hänen pyynnöstä asiakirja, joka käännätetään saamenkielelle. (Karisaari 2006) Saamenkieltä taitavia poliiseja on hyvin vähän. Se selittyy osittain sillä, että Saamenkieliset eivät ole kiinnostuneet hakemaan poliisikouluun. Viimeisen kuuden vuoden aikana ei ole ollut yhtään hakijaa, jotka puhuvat äidinkielenään saamea, kertoo saamenradion uutiset. Ei olisi pahitteeksi jos saamenkieltä taitavia poliiseja saisimme Lappiin. (Marttila 2007) 6.3 Työvoimahallinto Kesällä 2006 on annettu selvitys työvoimaministeriölle Saamenkieliset, esitteet, lomakkeet ja tiedottaminen saamelaisten kotiseutualueella. Lomakkeita on saatavilla pohjoissaameksi käännettyinä Utsjoen ja Ivalon toimipisteistä. Mainittakoon että Ivalosta ei saa Inarin- eikä koltansaamenkielisiä lomakkeita. Sodankylän toimipisteestä saamenkielisiä lomakkeita ei ole saatavilla ja Enontekiön toimistosta löytyy muutama lomake. Työvoimahallinnon Tiimi Foorumillakaan ei edes peruslomakkeita ole riittävästi. (Tiimi Foorumi on työvoimahallinnon nettilomake osoite) Missään työvoimatoimiston toimipisteessä ei ole saatavilla yhtäkään esitettä millään saamenkielellä. Utsjoen tvt:n ulko-oven kyltti on pohjoissaameksi, samoin ovien vieressä olevat virkailijoiden tehtävänimet ovat pohjoissaameksi. Lehti-ilmoitukset paikallislehti Inarilaisessa julkaistaan suomeksi ja pohjoissaameksi. Toimipaikan kaksi pohjoissaamentaitoista virkailijaa antaa pohjoissaameksi haastatteluita. Suomen ja Norjan puoleisille saamelaisradioille ja sanomalehdille (Min Áigi mm.). Inarin- ja koltansaameksi ei siis ole tiedotettu. Ivalossa opasteet ovat pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Sodankylän toimipaikan ovessa lukee saameksi Bargofápmodoaimmahat (tarkoittanee työvoimatoimisto). Enontekiön toimipisteessä Saamenradio on harvakseltaan haastatellut virkailijoita.

19 16 Sähköiset palvelut on saatavilla URASSA vain suomeksi ja ruotsiksi. Maan alkuperäisväestön kielillä pohjois-, inarin ja koltansaameksi tulisi olla saatavilla sähköisiä asiakaspalveluita. Henkilökohtaisesti asiakkaita voivat Utsjoen toimipaikassa päivittäin palvella pohjoissaameksi erikoistyövoimaneuvoja, jonka äidinkieli on pohjoissaame sekä suunnittelija, joka on opiskellut pohjoissaamen vieraana kielenä. Muualta Suomesta ostopalveluina hankittavat erikoispalvelut ovat useimmiten suomenkielisiä. Kun asiakas lähetetään esim. työkunto- tai työkokeilututkimukseen Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskukseen Ouluun, jossa tutkimus sisältää neurologin/neuropsykologin kieleen pohjautuvia testejä, olemme käyttäneet tulkkia. Tosin pientä pohdintaa aiheutti se, kuuluuko tulkkauskustannuksista osa tutkimuslaitokselle ja osa työhallinnolle. Lopputuloksena työhallinto maksoi tulkkauksen. Inarin- ja koltansaamea toimipaikassamme ei osaa kukaan. Ivalon toimipaikan henkilöstö on muutama vuosi sitten opiskellut saamea. Tällä hetkellä varmuudella ei tiedetä, missä määrin saamea opiskelleet voisivat palvella asiakkaita saameksi. Henkilökohtaista palvelua annetaan Sodankylän toimipisteessä saameksi, jos sitä tarvitaan (tulkki). Saamenkielisiä palveluja ei ole tarvittu, mutta niitä hankitaan tarvittaessa. Enontekiön toimipisteessä yksi virkailija ymmärtää hyvin saamen, puhua ei tahdo uskaltaa. (Vuomajoki 2006) 6.4 Verovirasto Saamenkielilaki velvoittaa myös verotoimistoja valtion viranomaisena toteuttamaan kielilain vaatimuksia. Lomakkeita on kattavasti, lisää käännetään tarpeen mukaan. Lomakkeita on saatavilla myös sähköisessä muodossa nettiversioina. Saamenkieltä taitavia työntekijöitä ei ole toimistoissa. Ivalon toimistossa yksi henkilö kääntää saamesta suomeksi ko. virastoon tulevat tekstit, mutta suomesta saameen käytetään nyt tilapäisesti Saamelaiskäräjien käännöspalveluja. Ivalossa on virkailija, joka opiskelee saamea ja joka käänsi myös suomesta saameksi valtaosan viraston tulosteista, tällä hetkellä hän on virkavapaalla. Verovirastolla Ivalossa on muutama asiakas, joille saamenkielistä palvelua tarjotaan. Erikseenhän toivomusta ei enää tarvitse esittää vaan jos saadaan saamenkielellä postia, pitää se tulkita haluksi toimia jatkossa myös saamenkielellä.

20 17 Ongelmana verohallinnossa on se, että kaikki asiakkaille lähetettävä posti tulostetaan ns. e-kirjeenä suomen kielellä. Verovirastoissa pystytään kirjallisesti palvelemaan saamenkielisiä asiakkaita, mutta puheviestinnässä ei, koska verovirastoissa ei varsinaisesti ole saamen kieltä taitavia, vaan joudutaan suullisessa viestinnässä turvautumaan tulkkipalveluun. Käytännössä tulkkipalveluja ei ole tarvittu, koska on selvitty joko jollain muulla kielellä tai sekoittaen keskenään useita muita kieliä. Kirjallinen saame tulee kyseeseen usein verotusta toimitettaessa ja suullinen useimmiten asiakaspalvelussa, joten voidaan sanoa, että asiakaspalvelussa ei ole täysin pystytty vastaamaan kielilain vaatimuksiin. Toisaalta hallinnossa on pyrkimys keskittää myös neuvontaa ja se tarkoittaa sitä, että neuvontapuhelu voi mennä vaikkapa Heinolaan, Kotkaan tms. Silloin saamenkielistä palvelua on vaikea tuottaa. (Ollila 2007) 6.5 Suomen evankelis-luterilainen kirkko Saamen kielen asema on vahvistunut evankelis-luterilaisessa kirkossa viimeisten vuosien aikana. Seurakunnat ovat saamenkielisillä alueilla ennenkin pyrkineet palvelemaan saamen kielellä, mutta vasta vuoden 1994 alussa voimaan tullut kirkkolaki määräsi, että saamelaisten kotiseutualueella (Enontekiö, Inari, Utsjoki sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue) seurakunnan toimintaa on järjestettävä ja palveluja annettava myös saamen kielellä. (Kirkkolaki 4 Luku 4 ) Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa ja niissä seurakunnissa, jotka kuuluvat kokonaan tai osittain saamelaisten kotiseutualueeseen, noudatetaan vuodelta 1991 olevaa lakia, jonka mukaan saamen kieltä on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioitaessa. (Kirkkolaki 3 Luku 5 ). Lapin seurakunnissa on työskennelty jo pitkään saamen kielen käytön lisäämiseksi. Monet seurakuntien työntekijät ovat opiskelleet saamen kieltä. Radiohartauksia tunturi-, inarin- ja koltansaameksi on pidetty jo vuosia.

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005

SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015

Heidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015 Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008

SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten

Lisätiedot

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen

Lisätiedot

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa

Syrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, kuntayhtymä, päivähoito, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut, perusopetus, todistustaakka, uhkasakko. SYRJINTÄLAUTAKUNTA

Lisätiedot

laitosasuminen Inarissa

laitosasuminen Inarissa Saamelaisten ikäihmisten palvelu- ja laitosasuminen Inarissa Saamen kielen ja kulttuurin huomioiminen laitos- ja palveluasumisessa Mirja Laiti 22.05.2013 Kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen arjessa

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

18.9.2014 klo 10.00 10.20 PUHELINKOKOUS. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Mahdollisuus osallistua puhelimitse

18.9.2014 klo 10.00 10.20 PUHELINKOKOUS. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Mahdollisuus osallistua puhelimitse Perusturvalautakunta PÖYTÄKIRJA Kokousaika Kokouspaikka 18.9.2014 klo 10.00 10.20 PUHELINKOKOUS Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Mahdollisuus osallistua puhelimitse Saapuvilla olleen äsenet Leena

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä

Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Koulutus- ja kehittämistilaisuus Saamelainen sosiaalityö, vanhustyö ja terveydenhoito 31.1.2009 Sámiid sosiálabálvalusaid

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla

Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla Mapping and Analysing Saami Space - projekti on saanut rahoitusta Pohjoismaiden Ministerineuvoston Arctic Co-operation Programme 2012-2014. Johanna Roto, 2015 Saamelaiset

Lisätiedot

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita:

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia ohjeita: SAAMELAISESTA KULTTUURIMÄÄRÄRAHASTA MYÖNNETTÄVIEN KULTTUURIAVUSTUSTEN TEKNISET OHJEET Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta on päättänyt, että sen myöntämiin kulttuuriavustuksiin sovelletaan seuraavia

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke

Toiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke Kokemus Tunne Toiminnallisuus Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke PaKaste

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN JA SUOMEN PIPLIASEURAN YHTEISTYÖHANKKEET KOOSTE HANKKEIDEN ETENEMISESTÄ JA SUUNNITELMA VUODELLE 2014 2013 2014 Malawin Pipliaseura Valmistuneiden raamatunkäännösten painaminen

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus), Piiskuntie 2, Ivalo. Ivalon päiväkoti, Násti (pohj.saamenryhmä)

Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus), Piiskuntie 2, Ivalo. Ivalon päiväkoti, Násti (pohj.saamenryhmä) Selvityslomake SELVITYS SAAMENKIELISEN PÄIVÄHOIDON TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Päivähoidon järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, sivistysosasto (varhaiskasvatus),

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta.

Henkilöstöltä on saatu esitys, että Inarin kunta tukisi henkilöstön saamen kielen opiskelua nykyistä pontevammin. Ohessa saapunut sähköposti asiasta. Yhteistyötoimikunta 41 26.08.2015 Kunnanhallitus 299 07.09.2015 Henkilöstön saamen kielen opiskelun tukeminen 327/01.03.00/2015 YTTMK 41 Henkilöstösihteeri-suunnittelija Henkilöstöltä on saatu esitys,

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21.

Inarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21. SELVITYS SAAMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Vastuuhenkilön yhteystiedot Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, Sivistysosasto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 55/2014 Talous- ja tukipalvelut 03.10.2014 Osastopäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 55/2014 Talous- ja tukipalvelut 03.10.2014 Osastopäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 400 Asiakasmaksut ja perintä -yksikön taloussihteerin viran täyttäminen, työavain 45-793-14 HEL 2014-011663 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut Talous- ja tukiosaston

Lisätiedot

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut

Ylen kielipalvelut. Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Ylen kielipalvelut Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.5.2016 Johtaja Ismo Silvo, Yle Julkaisut Yleisradion sisällöt ja palvelut 2015 Ylen julkisen palvelun tarjonnan laajuus edellisvuosien tasolla: sisältöjä

Lisätiedot

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt -

Heinäveden Moottorikelkkailijat ry. - yhdistyksen säännöt - Heinäveden Moottorikelkkailijat ry - yhdistyksen säännöt - 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Heinäveden Moottorikelkkailijat ry ja sen kotipaikka on Heinävesi. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika.

Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, päivähoito, uhkasakko, määräaika. SYRJINTÄLAUTAKUNTA Diaarinumero: 2008-367/Pe-2 Antopäivä: 13.12.2010 Enontekiön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari

Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Inari Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö Kela lisää saamenkielistä palvelua Etäpalvelussa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta

Lisätiedot

4 Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi 3.9.09 klo 12.00-14.00 Kittilässä Muistion kirjasi puheenjohtaja Asta Niskala kehittämispäällikkö, Poske

4 Seuraava kokous sovittiin pidettäväksi 3.9.09 klo 12.00-14.00 Kittilässä Muistion kirjasi puheenjohtaja Asta Niskala kehittämispäällikkö, Poske Lapin päihdepalveluiden kehittäminen osana päihdetyön kehittämisyksikkörakennetta / Tunturi-Lapin seudullisen päihdetyön kehittäminen / Projektiryhmän kokous Aika: 27.4.2009 klo 12.00 13.40 Paikka: Muonion

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana Etäopetuksena Learnlinc järjestelmässä alkaen ma 10.8.2009 klo 17.30-20.00 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa verkko-oppitunteja

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Saamen kielen käyttö Utsjoella

Saamen kielen käyttö Utsjoella Saamen kielen käyttö Utsjoella Anne Länsman ja Saara Tervaniemi sámegiela geavaheapmi Ohcejogas Anne Länsman & Saara Tervaniemi ISBN 978-952-441-251-3 9 7 8 9 5 2 4 4 1 2 5 1 3 SAAMEN KIELEN KÄYTTÖ UTSJOELLA

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto 2/2015 Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka 13.02.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto 2/2015 Terveys- ja päihdepalvelut Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka 13.02. Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 2 Terveyskeskuslääkärin virkaan ottaminen Haagan terveysasemalle, työavain 45-1441-14 HEL 2015-000798 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valita lääketieteen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto Klemetti Näkkäläjärvi

SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA. Kertomus saamen kielilain toteutumisesta Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto Klemetti Näkkäläjärvi SAAMEN KIELILAIN TOTEUTUMINEN VUOSINA 2004 2006 Kertomus saamen kielilain toteutumisesta Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto Klemetti Näkkäläjärvi Sisällys 1 JOHDANTO 1 1.1 Kohderyhmä ja tutkimusaineisto

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 2 3.7.2014 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TOIMENPIDEOHJELMAKSI SAAMEN KIELEN ELVYTTÄMISEKSI

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 2 3.7.2014 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TOIMENPIDEOHJELMAKSI SAAMEN KIELEN ELVYTTÄMISEKSI OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Liite 2 3.7.2014 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TOIMENPIDEOHJELMAKSI SAAMEN KIELEN ELVYTTÄMISEKSI Valtioneuvosto on tänään kolmantena päivänä heinäkuuta 2014, opetus- ja

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot