Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry / Ikäteknologiakeskus Kooste järjestöjen Digiverkoston tapaamisesta Antti Pelto-Huikko / SOSTE

Transkriptio

1 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry / Ikäteknologiakeskus Kooste järjestöjen Digiverkoston tapaamisesta Antti Pelto-Huikko / SOSTE

2 Tänään keskustellaan seuraavista teemoista Miten ikäihmiset kohderyhmänä eroaa muista sähköisten palvelujen käyttäjistä? Miten käyttö (mitä palveluja?) / käyttötavat (paikka, laitteet?), yms. eroaa ikäihmisten osalla suhteessa muihin? Muita erityispiirteitä? Skenaario 1) Mitä riskejä (yksilö / yhteiskunta) liittyy sellaiseen tulevaisuuskuvaan, että ikäihmisiä ei saada tuettua sähköisten palvelujen käytössä / omaksumisessa? Skenaario 2) Mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia (yksilö / yhteiskunta) liittyy sellaiseen tulevaisuuskuvaan, että ikäihmisiä tuetaan käyttämään ja omaksumaan sähköiset palvelut osaksi arkea? Miten ikäihmisiä voidaan tukea, jotta verkossa toimivien palvelujen käyttö ja saatavuus turvataan? Miten sähköisten palvelujen tuottajia / kehittäjiä voidaan tukea, jotta palvelut olisi mahdollisimman monen ryhmän käytettävissä?

3 Miten ikäihmiset kohderyhmänä eroaa muista sähköisten palvelujen käyttäjistä? Miten käyttö (mitä palveluja?) / käyttötavat (paikka, laitteet?), yms. eroaa ikäihmisten osalla suhteessa muihin? Muita erityispiirteitä? Ikääntyneet eivät ole yhtenäinen, vaan hyvin heterogeeninen ryhmä ihmisiä. Suomessa on noin miljoona ihmistä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluja. Ikäihmiset ovat osa tätä joukkoa. Olettamus: ikäihmisillä on usein vähemmän käyttökokemusta sähköisistä palveluista, joka entisestään vähentää heidän uskallustaan ottaa niitä käyttöön. Tarvitaan tarkempaa luokittelua, mistä ikäihmisten digi-osaamattomuus johtuu. Ikääntymisen myötä uuden oppiminen hidastuu ja erilaiset oppimistavat korostuvat. Onko ikäihmisillä samanlaista lähdekritiikkiä sähköiseen sisältöön, kuin mitä nuoremmilla on? Verkkohuijausuutisointi. Tarvitaan ikäihmisten medialukutaitokoulutuksia. Koetaanko ikäihmiset aitona ja oikeana kohderyhmänä palvelujen kehittämisessä. Ikäihmisillä usein huonommat laitteet, mikä osaltaan vaikeuttaa sähköisten palvelujen käyttöä. Moniteknologisuuden ja natiivien järjestelmien huomioiminen. Millä perusteella ikäihminen valitsee laitteensa? Miten ikäihmiselle myydään sellainen laite, jonka hän aidosti tarvitsee.

4 Mitä riskejä (yksilö / yhteiskunta) liittyy sellaiseen tulevaisuuskuvaan, että ikäihmisiä ei saada tuettua sähköisten palvelujen käytössä / omaksumisessa? Mitä hyötyjä ja mahdollisuuksia (yksilö / yhteiskunta) liittyy sellaiseen tulevaisuuskuvaan, että ikäihmisiä tuetaan käyttämään ja omaksumaan sähköiset palvelut osaksi arkea? Yhteiskunnan näkökulmasta on riski, että - palvelut siirtyvät verkkoon ja ikäihmiset jäävät niiden ulkopuolelle. Oikea-aikaisten palvelujen saamattomuus lisää palvelutarvetta ja aiheuttaa kustannuksia. - Osallisuus vaarantuu ja ajaa ulkopuolisuuteen. Miten voi olla osallisena demokratiassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, jos se on vain verkossa? - Ikäihmisiltä jää paljon tietoa hakematta ja saamatta - digitalisaatiota ei tehdä kunnolla, niin millaisia haittoja tästä syntyy. (Osa verkossa, osa edellyttää käyntiä yms.) - Ihmiset eriarvoistuvat palvelujen saatavuuden suhteen. Saatavuus on eri suurissa kaupungeissa kuin maaseudulla. Yksilön näkökulmasta on riski, että - Esim. tietoa omasta terveydestä (oma kanta-palvelut) jää saamatta - Palvelut kalliimpia käyttää luukulta eriarvoistaa - Osaamattomuus vaikuttaa perhesuhteisiin omien vanhempien / isovanhempien tuen tarpeet - yksinäisyys lisääntyy, kun tarve aidolle kohtaamiselle vähenee - Tekniikan toimivuus huolettaa kriittisissä tilanteissa (pin-koodit yms. tiukassa paikassa. Käyttäjän oma osaamistaso. - Unohtuuko ihminen, jos hän ei ole sähköisten palvelujen piirissä? - Yhteiskunta säästää sähköisillä palveluilla (esim. etäyhteydet julkisessa terveydenhuollossa) ja säästöt käytetään korvamerkittynä eri asioiden edistämiseksi. - Sähköiset palvelut vähentävät liikkumistarvetta ja mahdollistaa edullisemmat palvelut Ihmisillä on enemmän rahaa käytettävänä (ostovoima, välilliset verot) - Tulevaisuudessa robotisaatio ja tekoäly käyttöliittymissä kompensoi mahdollista ihmisten osaamattomuutta - Yhteydenpito helpottuu ja yhteisöllisyys lisääntyy - Palvelujen saatavuus paranee ja etäisyyden merkitys palveluista menettää merkitystään. Mahdollistaa ikäihmisen pidempään kotona asumisen - Kaupassakäynnin ja asioinnin osalta liikkumis- ja kuljetustarpeet vähenevät, joka tehostaa toimintoja ja säästää sekä yksilön että yhteiskunnan kuluja.

5 Miten ikäihmisiä voidaan tukea, jotta verkossa toimivien palvelujen käyttö ja saatavuus turvataan? - Tarvitaan - pitkäkestoista opastustoimintaa (tulee uusia palveluja, järjestelmiä, yms. Opastuksessa on mukana myös sosiaalinen aspekti). - julkisia osaamiskeskuksia sekä maakunnallisia digiagentteja. Lisäksi tulee varmistaa osaavien vertaisopastajien tukeminen ja jaksamisen. - Tukea laitteiden hankintaan. - Järjestöjen keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä kuntien kanssa. - Helpdesk apu pitää tarvittaessa olla nopeasti saatavilla. - Puskaradio hyvien käytänteiden ja kokemusten levittäjänä - Hyödynnetään opiskelijoita, harjoittelijoita ja vapaaehtoisia opastustoiminnan toteuttamisessa. - Ikäihmisten vastuuttaminen vaatimaan palveluja + opastusta niiden käyttöön - Miten saada ikäihminen kokeilemaan ja oppimaan? Onnistumisen kokemusten aikaansaaminen - keppiä vai porkkanaa? Miten sähköisten palvelujen tuottajia / kehittäjiä voidaan tukea, jotta palvelut olisi mahdollisimman monen ryhmän käytettävissä? - Palvelujen kehittäjille pitää saada tietoa siitä, mitä todellisuus on sellaisten käyttäjien keskuudessa, jotka eivät osaa tai halua käyttää sähköisiä palveluja. - Lisäksi palvelujen tuottajille pitää saada tietoa jo kokeilluista malleista ja niihin liittyvistä opeista. Ei keksitä pyörää uudelleen. - Palvelujen pitää olla nykyistä helpommin lähestyttäviä käyttöliittymien laatiminen siten, että ne ovat ennen kaikkea käytettäviä ja riittävän kevyitä, ei vain ulkoisesti hienoja - Demo-järjestelmiä saataville Onko tietotekniikka nykyajan apuväline, joka annetaan kohderyhmän käyttöön? Apuvälineen uudelleenmäärittely.

6 Kustannushyötyjen laskeminen, eli mitä maksaa, jos ikäihminen ei saa palvelua.

7 Lähtökohtana kaksi skenaariota palvelutarpeista ja palveluiden saamisen merkityksestä Skenaario 1): Palvelut siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Ikäihmisiä saadaan tuettua ja kannustettua hakemaan tarvitsemiaan palveluja verkon kautta. Olettamus: Ikäihminen saa tarvitsemansa tukipalvelut oikeaaikaisesti verkon kautta. Hänen asumispalvelutarpeet saadaan siirrettyä eteenpäin monella vuodella. Skenaario 2): Palvelut siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Ikäihmiset eivät saa riittävästi tukea hakeakseen tarvitsemiaan palveluja verkon kautta. Olettamus: Mikäli ikäihmisen tarvitsemat, esim. toimintakykyä / kotona asumista tukevat, palvelut jäävät saamatta, hänen palvelutarpeensa kasvaa ja kasautuu, jolloin joudutaan turvautumaan raskaampiin ja kalliimpiin korjaaviin palveluihin (tehostettu asumispalvelu yms.).