Sivu 1/7. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Transkriptio

1 Sivu 1/7 Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen kesäyliopistot ry:n lausunto henkilökohtaisia koulutustilejä koskevan selvityksen loppuraportista : OKM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:27 Raportissa on tehty konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Monet toimenpideehdotukset kaipaavat kuitenkin vielä lisäselvittämistä sekä tarkastelua rinnakkain muiden koulutusta koskevien uudistusten ja ehdotusten kanssa. Selvityshenkilöt esittävät säästämiseen perustuvan henkilökohtaisen koulutustilijärjestelmän käyttöönottoa. Varoja voitaisiin käyttää ehdotuksen mukaan julkisten oppilaitosten ja julkisesti valvottujen koulutuksen järjestäjien tarjonnan koulutuksen maksuihin. Samoin esitetään koulutuksessa aliedustettujen ryhmien määrän lisäämistä kasvattamalla voimakkaasti olemassa olevan opintosetelityyppisen rahoituksen osuutta vapaan sivistystyön rahoituksessa. Ehdotuksen mukaan hakevan ja ohjauksellisen toiminnan osuutta kasvatettaisiin kokonaisrahoituksesta selvästi. Suomen kesäyliopistot ry pitää tärkeänä selvityksen lähtökohtaa, että aikuiskoulutus on tasa-arvoisesti tarjolla koko aikuisväestölle ja että sen moninainen merkitys kansalaisten ja kansakunnan hyvinvoinnille sekä kilpailukyvylle tunnustetaan. Tasa-arvo on myös kesäyliopistojen toiminnan keskeinen lähtökohta. Valitettavasti tasa-arvoa heikentävä, oppilaitosten resursseihin kohdistuva negatiivinen kehitys näkyy myös kesäyliopistojen toimintamahdollisuuksien kaventumisena. Katsomme, että Suomen aikuiskoulutusjärjestelmässä ei ole sellaisia ongelmia, joita varten muissa maissa koulutustilijärjestelmiä on luotu. Suomessa koulutusmaksut ovat nykyisellään edulliset eikä kynnyksiä osallistumiselle ole. Aikuiskoulutuksen suunnittelu ja koulutustarjonta on Suomessa kysyntälähtöistä. Aikuisten koulutustarpeet on se ydin, mistä eri oppilaitosmuodot taloudellisesti ja toiminnallisesti ovat riippuvaisia. Ilman ymmärrystä ja tietoa yksilöiden koulutustarpeista oppilaitos ei menesty. Esimerkiksi kesäyliopistoissa käytetään koulutussuunnittelussa ja ennakoinnissa kaiken muun suunnittelun lisäksi suunnitteluryhmiä, joissa edustettuina on eri ammattialojen ja muiden kohderyhmien SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. THE ASSOCIATION OF SUMMER UNIVERSITIES IN FINLAND RAUTATIENKATU 26 A 4 FIN TAMPERE

2 Sivu 2/7 edustajia. Myös opiskelijoilta kerätään säännöllisesti koulutusehdotuksia ja niihin reagoidaan. Suomen kesäyliopistot ry:n näkemyksen mukaan nykyinen aikuiskoulutustarjonta palvelee hyvin aikuisten erilaisia yksilöllisiä tarpeita ja vastaa yleisen osaamistason kasvutarpeisiin sekä Suomen kilpailukyvyn edellyttämään erityisosaamisen kehittämiseen. Aikuiskoulutuksen rahoitusjärjestelmä voi näyttää hajanaiselta, mutta se tukee kokonaisuudessaan hyvin aikuiskoulutukselle asetettuja tavoitteita ja takaa nykyisellään laadukkaan ja kysyntäherkän koulutustarjonnan. Aikuiskoulutuksen rahoitusta on huolella rakennettu ja herkistetty oppilaitosmuotokohtaisesti jo pitkään ja OKM ohjaa koulutustarjontaa nykytilanteessa kohtuullisen paljon. Aikuiskoulutuksen rahoituksen määrässä ei ole ylimitoitusta. Aikuiskoulutuksen tehtäviä ja koulutusvastuita on eriytetty sekä päällekkäisyyttä karsittu vapaassa sivistystyössä. Tästä esimerkkinä ovat vapaa sivistystyön oppilaitosten uudet ylläpitämisluvat ja niissä olevat tarkennetut koulutustehtävät. Eriytetyillä koulutustehtävillä on merkitystä toteutettavan koulutuksen laadulle ja varsinkin kysyntälähtöisyydelle. Vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen koulutustarjonta ja toimintatavat ovat toinen toisiaan täydentävää. 1. Opintosetelimallin kehittäminen ja laajentaminen Selvityshenkilöt ovat ehdottaneet koulutustarjonnan uudelleen suuntaamista uusien kohderyhmien saamiseksi koulutuksen piiriin ja kysyntä- ja tarvelähtöisyyden vahvistamiseksi aikuiskoulutuksen tarjonnassa. Suomen kesäyliopistot ry:n mielestä kesäyliopistojen koulutustarjonnassa toteutuu jo nyt kysyntään perustuva asiakaslähtöisyys ja aikuiskoulutuksen alueelliset ja paikalliset tarpeet. Toiminnassamme on huomioitu myös aikuiskoulutuksessa aliedustetut ryhmät myönnetyn opintosetelirahoituksen määrän mukaisesti.

3 Sivu 3/7 Raportin laatijat ehdottavat vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen tehtävien laajentamista etsivän ja hakevan toiminnan suuntaan. Raportissa esitetään myös alueellisten yhteistyöryhmien perustamista, joiden erityiseksi tehtäväksi tulisi opintoseteliyhteistyön ja erityisesti hakevan ja ohjauksellisen työn koordinointi alueilla. Lisäksi esitetään, että koulutuksen järjestäjät muodostaisivat yhteistyönä vielä erillisen elimen; joka vastaisi hakevan ja ohjauksellisen työn käytännön koordinoinnista. Mielestämme tätä toimintaa ja sen tarkoituksenmukaisuutta tulee harkita vapaassa sivistystyössä oppilaitosmuotokohtaisesti. Kesäyliopistojen taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla toiminta olisi miltei ylivoimaista toteuttaa. Kesäyliopistokohtainen keskimääräinen toimihenkilölukumäärä oli vuonna 2011 viisi. Erillinen resursointi työvaihteiltaan raskaaseen hakevaan toimintaan tästä henkilölukumäärästä on mahdotonta ilman lisäresursseja. Suomen kesäyliopistot ry:n mielestä uudet aluekoordinaatioelimet toisivat merkittävän määrän lisähallintoa ja lisätyötä kesäyliopistojen jo äärimmäisen työllistettyyn arkeen. Parempi vaihtoehto olisi vahvistaa olemassa olevien toimijoiden voimavaroja. Kesäyliopistojen korkea-asteen opetukseen sekä osaamisen kehittämiseen huomioiden myös korkeakoulutettu väestö profiloitu koulutustarjonta sopii todennäköisesti huonosti hakevan koulutustoiminnan kohderyhmille. Yhdymme raportin näkemykseen, että tarvitaan pysyvä rahoituksellinen kannustin yhteistyöhön, jonka tavoitteena on koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tavoittaminen. Tämän kannustimen olisi tärkeää olla nykyisen valtionosuusrahoituksen päälle tulevaa lisärahoitusta. Yhdymme raportin näkemykseen, että hakevaa toimintaa tarvitsevien aliedustettujen ryhmien yleismäärittely tehdään valtakunnallisesti vapaan sivistystyön yhteistyöryhmässä ja alueilla tapahtuvaa kohderyhmien identifiointia voidaan vahvistaa.

4 Sivu 4/7 Pidämme tärkeänä, että ikääntynyt väestönosa pysyy jatkossakin opintosetelitoiminnan piirissä. Ikäihmisten opiskelulle on monta hyvää perustelua kuten työurien pidentämisen ja tuottavan eläkeläisyyden ajatusten edistäminen, elinikäisen oppimisen ja tasa-arvoideologian edistäminen. Kognitiivinen opiskelu ehkäisee varhaista raihnaistumista ja syrjäytymistä, edistää psyko-fyysistä terveyttä ja on erittäin merkittävää terveyspreventiivistä toimintaa. Kesäyliopistoilla on runsaasti ikääntyneitä opiskelijoita ja kesäyliopistoille on siirretty vastuu ikääntyvien yliopistotoiminnan järjestämisestä. Ikääntyvä väestönosa on tottunut maksuttomaan tai hyvin edulliseen koulutukseen eikä välttämättä opiskele korkeammilla maksuilla, vaikka maksuvalmiutta heistä osalla olisikin. Tämä edistää em. syrjäytymisriskiä. Suomen kesäyliopistot ry haluaa painokkaasti todeta, että nyt esitetty malli opintosetelimallin kehittämisestä ja laajentamisesta tarkoittaa paljon uutta työtä oppilaitoksien arkeen yhdistettynä epävarmaan tai jopa vähenevään valtionosuuskehitykseen. Iso ja hankala kysymys on, mistä koulutustoiminnasta kesäyliopistot luopuvat voidakseen toteuttaa uuden mallin mukaista työvaiheiltaan toimintaa. Kesäylipistojen rahoituksesta valtionosuutta oli vuonna 2011 vain 30.8% ja loppurahoitus on opiskelijamaksuja ja muuta rahoitusta. Tilanne on kesäyliopistoille poikkeuksellisen hankala. Suomen kesäyliopistot ry näkee mahdottomana kannattaa selvityshenkilöiden keskeisiä esityksiä koskien laajennettua opintosetelitoimintaa mikäli se rahoitetaan kesäyliopistojen jo nykyisellään 40% vajaasta valtionosuudesta ja alimittaisista valtionavustuksista. 2. Koulutustilimalli Raportissa esitetään yksilön kysyntälähtöisyyttä vahvasti tukevan koulutustilimallin luomista osaksi aikuiskoulutuksen kokonaisuutta. Suomen kesäyliopistot ry esittää, että mallia tulee kokeilla rajoitetusti ennen kuin pysyvämpää koulutustilimallia aletaan harkitsemaan. Erittäin tärkeää on

5 Sivu 5/7 arvioida kokeilusta saatuja tuloksia hyvin tarkkaan. Koulutustilijärjestelmän luominen edellyttää merkittäviä ja kalliita uusia investointeja tietojärjestelmiin sekä neuvonta- ja ohjauspalveluihin. Myöskään muutoksia aikuiskoulutuksen jo nykyisellään alimitoitettuun rahoitukseen ei tule tehdä muutoksia ilman koulutustilijärjestelmän rajoitettua kokeilua. Pahimmillaan liian nopea koulutustilimallin käyttöönotto voi johtaa nykyisin hyvin toimivan aikuiskoulutusjärjestelmän hallitsemattomaan rapautumiseen sekä koulutustarjonnan laadulliseen ja määrälliseen vähenemiseen. Koulutustilin täydellinen riippumattomuus koulutuksen järjestäjästä (raha voi ohjautua muille oppilaitosmuodoille) on iso haaste kesäyliopistoille. Kesäyliopistojen saama valtionosuus on 40% vajaa suhteessa niiden toteuttamaan valtinosuuskelpoiseen koulutuksen määrään. Rahoituksen irrottaminen valtionosuudestamme koulutustilimallin sisään on tukala yhtälö. Opiskelijalle kohdistettu raha ei välttämättä palaudu kokonaisuudessaan kesäyliopistoille, joten tämä tarkoittaisi valtionosuusrahoituksemme edelleen vähenemistä. Valtionosuuden vähetessä kesäyliopistojen järjestämän koulutuksen määrä vähenee merkittävästi. Tämä vaarantaa lakimääräisen avoimen korkeakouluopetukseen painottuvan koulutustehtävämme toteuttamisen. Tilin kautta kulkevaa rahoitusosuutta tulisi harkita kesäyliopistojen kohdalla erityisen painokkaasti johtuen merkittävästi alimitoitetusta valtionosuudestamme. Suomen kesäyliopistot ry näkee mahdottomana kannattaa selvityshenkilöiden keskeisiä esityksiä koskien koulutustilimallin laajamittaista käyttöönottoa mikäli se rahoitetaan kesäyliopistojen jo nykyisellään 40% vajaasta valtionosuudesta ja alimittaisista valtionavustuksista. 3. Toimenpide-ehdotuksien vaikutukset kesäyliopistojen muista vapaan sivistystyön poikkeavaan lakimääräiseen koulutustehtävään sekä talouteen Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee kesäyliopistojen toiminnan tarkoituksen seuraavasti Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden

6 Sivu 6/7 toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesäyliopistojen toiminta osana avoimen korkeakouluopetuksen järjestelmää on avoimen ja tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän kannalta tärkeää. Samalla kesäyliopistot toimivat osana aluekehittämisjärjestelmää. Alueellista, sosiaalista ja koulutuksellista tasa-arvoa kehitetään ja ylläpidetään harvaan asutussa Suomessa viemällä avoimen korkeakouluopetuksen opintojärjestelmä ja sitä tukevat tiedotus- ja opintoneuvontapalvelut paikkakunnille, joissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla ei ole omia toimipaikkoja. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aluetoiminnan vähetessä kesäyliopistojen merkitys alueellisena toimijoina on entisestään korostunut. Kesäyliopistot ovat avointen yliopistojen jälkeen toiseksi suurin avoimen yliopistoopetuksen järjestäjä. Kesäyliopistot järjestävät myös avointa ammattikorkeakouluopetusta. Haasteeksi kesäyliopistoille muodostuu avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisen kalleus. Kustannukset määräytyvät pääosin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrittämien opetus- ja muiden palkkioiden mukaan. Tilanne on erityisen haastava paikkakunnilla, jotka sijaitsevat kaukana yliopistokaupungeista. Kesäyliopistojen keräämät, valtionosuutta kompensoivat opiskelijamaksut ovat jo nyt korkeat. Avoin korkeakouluopetus tulee kuitenkin katsoa julkiseksi suoritteeksi, jonka tulisi olla kohtuuhintaisesti opiskelijoiden saavutettavissa. Kesäyliopistojen valtionosuuden pohjana olevan tuntikiintiön pienuus suhteessa toteutuneeseen toimintaan vaikeuttaa niiden lakimääräisen koulutustehtävän toteuttamista erityisesti avoimen korkeakouluopetuksen toiminnassa. Alimitoitettu valtionosuus on saattanut kesäyliopistot koulutustoiminnassaan lähelle markkinaehtoisuutta. Tämä näkyy toiminnassamme opiskelijoille korkeina koulutusmaksuina, jotka muodostavat kynnyksen koulutukseen osallistumiselle erityisesti mm. työttömille, maahanmuuttajille sekä ikääntyneille. Korkeat opiskelijamaksut ovat ristiriidassa vapaan sivistystyön lain hengen ja meille asetetun korkea-asteen kansansivistykseen keskittyneen koulutuksellista tasa-arvoa vahvasti edistävän toimintaprofiilin kanssa. Suomen kesäyliopistot ry esittää suuren huolensa nyt esitettyjen keskeisten toimenpide-ehdotuksien vaikutuksesta kesäyliopistojen lakimääräiseen

7 Sivu 7/7 perustoimintaan, avoimen korkeakouluopetuksen järjestämismahdollisuuksiin sekä kesäyliopistojen talouteen. Kesäyliopistojen valtionosuus vuonna 2013 on 40% alimitoitettu suhteessa kesäyliopistojen toteuttamiin tuntisuoritteisiin. Millään muulla vapaan sivistystyön oppilaitosmuodolla ei ole vastaavaa vajetta toteutuneiden valtionosuuskelpoisten tuntien ja opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän tuntikiintiön välillä. Tämä on todettu myös opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän loppuraportissa vuonna Kesäyliopistojen talousahdinko on erittäin huolestuttava. Vuonna 2012 kesäyliopistojen valtionosuustunteja vähennettiin 2,5% ja valtionavustuksia peräti 33 % eli euroa. Lisäksi yleisen kustannustason nousua ei huomioida kesäyliopistojen eikä muun vapaan sivistystyön rahoituksessa kuluvana vuonna eikä v Esitämme, että nyt esitettyjen toimenpide-ehdotusten tarkoituksenmukaisuutta harkitaan tarkkaan kesäyliopistojen kohdalla. Kesäyliopistojen koulutustoiminta on volyymiltään aikuiskoulutuksen kokonaisuutta tarkastellen pieni, mutta samalla absoluuttisesti avoimen korkeakouluopetuksen toiminnassa hyvinkin vaikuttavaa. Ehdotusten ottaminen osaksi kesäyliopistojen toimintaa ilman nykyisen jo alimitoitetun valtionosuuden ja avustusten lisäksi tulevaa valtionrahoitusta vaarantaisi kesäyliopistojen lakisääteisen koulutustehtävän. Suomen kesäyliopistot ry Raimo Turunen Raimo Turunen Puheenjohtaja Mika Nirvi Mika Nirvi Pääsihteeri