Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Yleiset huomiot

Transkriptio

1 Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma Yleiset huomiot Vapaan sivistystyön lainsäädäntöä uudistetaan siten, että siinä huomioidaan nykyistä enemmän kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaatimukset. Vapaan sivistystyön eri työmuodot tunnustetaan nyt elinikäisen oppimisen periaatteella toimiviksi aikuisoppilaitoksiksi ja niiden tehtävät määritellään laissa tarkemmin. Kehittämisohjelman keskeiset osat ovat (1)rahoitusjärjestelmän uudistus, (2) oppilaitosverkoston rakenteellinen kehittäminen ja (3) vapaan sivistystyön laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Loppuraportti on yleisesti ottaen lupaava, mutta neuvottelut yksityiskohdista ovat vasta käynnistymässä. Lakiesitys vapaasta sivistystyöstä eduskunnalle syksyllä

2 Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Perusrahoitus Nykyisen kaltainen suoriteperusteinen laskennallinen oppilaitosmuotokohtainen rahoitus säilyy edelleen pääasiallisena rahoitusmuotona. Perusrahoituksen oppilaitosmuotokohtaisia määräytymisperusteita uudistetaan nykyistä toimivammiksi. Perusrahoituksessa on mahdollista ottaa käyttöön yksikköhinnan porrastus tai suoritemäärien korotus koulutuksessa, joka tarvitsee erityistä tukea. Erityistehtävät määriteltäisiin jatkossakin ylläpitämisluvassa ja yksikköhintaan heijastuvat porrastukset laissa ja asetuksessa. Tällaisia tehtäviä voisi jatkossa olla esim. maahanmuuttajien koulutus. 2

3 Rahoitusjärjestelmän uudistaminen Laatu- ja kehittämisrahoitus Perusrahoitusta tukevan laatu- ja kehittämisrahoituksen osuus voisi vaihdella oppilaitosmuodoittain. Tämän rahoituksen osuus olisi enintään 15 prosenttia (1-15%) Rahoitusjärjestelmän uudistaminen tulee tapahtua nykyistä perusrahoituksen tasoa vaarantamatta. Laatu- ja kehittämisrahoituksen yhteiset tavoitteet olisivat laatu, elinikäinen oppiminen ja saavutettavuus. Erityiset oppilaitosmuotokohtaiset tavoitteet määritellään ja sovitaan yhteistyössä oppilaitosmuotoja edustavien keskusjärjestöjen kanssa. Osana uuden rahoitusmallin valmistelutyötä selvitetään ja ratkaistaan avoimen korkeakouluopetuksen ja monimuotoopetuksen rahoitusperusteet. 3

4 Ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittäminen Rakenteellisen kehittämisen ohjelma laaditaan yhteistyössä eri oppilaitosmuotoja edustavien järjestöjen, ylläpitäjien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Rake-ohjelman tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön oppilaitosten edellytyksiä vastata kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin muuttuvassa toimintaympäristössä. Rakenteellisen kehittämisen ja alueellisen yhteistyön vahvistamisen lähtökohtana on vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen ja ylläpitäjien omien pyrkimysten huomioonottaminen sekä tältä pohjalta syntyvien aloitteiden ja yhteistyösuunnitelmien tukeminen. 4

5 Ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittäminen Vuosille ajoittuvaan ja yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa valmisteltavaan kehittämisohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden lisäksi rakenteellista kehittämistä tuettaisiin yhteistyövelvoitteen sisällyttämisellä vapaan sivistystyön lainsäädäntöön. Rake-ohjelmalla vahvistetaan myös alueellista yhteistyötä sekä vapaan sivistystyön oppilaitosmuotojen ja oppilaitosten kesken että ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen suuntaan. Pitemmällä aikavälillä tavoitteena voisi olla alueellisten oppimiskeskusten yhteistyörakenne. 5

6 Ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittäminen Kesäyliopistot Kesäyliopistojen rakenneuudistuksen tavoitteena on toiminnan ja ylläpitäjäpohjan vahvistaminen ylläpitäjäkuntien yritysten ja julkisen sektorin henkilöstön osaamistarpeisiin vastaavina alueellisina oppilaitoksina, joiden toiminta on yhteen sovitettu alueen muuhun vapaan sivistystyön (erityisesti kansalaisopistojen) sekä aikuiskoulutuksen ja korkeakouluopetuksen tarjontaan. Kesäyliopistojen toiminta profiloituu avoimen yliopisto-opetuksen ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaan sekä yleisempien sivistystehtävien lisäksi myös korkeakoulutetun väestön osaamisen varmistamiseen. 6

7 Vapaa sivistystyö & korkeakoulut Vst-keho valmisteluryhmä esittää: Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa. On tärkeää, että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat jatkossakin toimia avoimen korkeakouluopetuksen (avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulu) järjestäjinä aikuisopiskelun tasa-arvon edistämiseksi. Tämä tehtävä on määriteltävä selkeästi lainsäädännössä ja ylläpitämisluvissa, otettava huomioon rahoitusperusteiden uudistamisessa sekä oltava molemminpuolinen tavoite myös korkeakoulujen kanssa tapahtuvassa yhteistyössä. Vapaan sivistystyön rooli laajenevan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestäjänä vaatii selkiyttämistä. Akku kehittämistoimenpiteet huomioidaan vst-toiminnassa. 7

8 Vapaa sivistystyö & korkeakoulut Vapaan sivistystyön toimijoilla on ollut keskeinen merkitys avoimen yliopisto-opetuksen järjestelmän kehittämisessä Suomeen 1970-luvulta lähtien. Avoin yliopisto-opetus toteuttaa osaltaan yliopistojen sivistys- ja tasa-arvotehtävää, tämän tehtävän toteuttamisessa on vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja laajalla oppilaitosten verkostolla aivan keskeinen merkitys. Verkosto takaa yliopisto-opetuksen saavutettavuuden ja sitä kautta aikuisväestön koulutuksellisen tasa-arvon. (Yliopistojen aikuiskoulutusverkosto UCEF 2008) Vapaan sivistystyön toimijat lisäävät yliopistojen ja korkeakoulujen vaikuttavuutta organisoiden toiminnan itse ja omilla rahoillaan. 8

9 AVOIMEN YLIOPISTON OPISKELIJAT (brutto) Muut Kesäyliopisto Kansanopisto Kansalais-/työväenopisto Yliopistot

10 AVOIMEN YLIOPISTON OPISKELIJAT (Kota) Opiskelijat (brutto) Yliopistot Kansalais-/työväenopisto Kansanopisto Kesäyliopisto Muut Muutos-% edellisestä vuodesta Opiskelijat (brutto) Muutos Muutos Yliopistot 10 % 10 % 3 % -2 % -1 % -8 % -6 % 2 % 2 % 9 % 4 % Kansalais-/työväenopisto -5 % 4 % 5 % -1 % -3 % -13 % -11 % -29 % -35 % -50 % -35 % Kansanopisto 24 % 11 % 1 % -4 % -1 % -3 % -8 % -18 % -20 % -7 % -20 % Kesäyliopisto 14 % 1 % 8 % 4 % -4 % -5 % 0 % 8 % 16 % 37 % 16 % Muut 10 % -17 % -9 % 2 % 1 % -12 % -3 % -18 % 49 % 10 % 49 %

11 Vapaa sivistystyö & korkeakoulut Uudenlainen kumppanuus (Rinta-Kanto&Nirvi, OPM 2008) Kumppanuuden perusluonteena on Kaikkia osapuolia hyödyttävä toiminta Tavoitteena tehokas avoimen yliopiston opintojärjestelmä: yhteinen perusrakenne ja yhteinen strategia yhteinen laatujärjestelmä, yhteneväiset keskeiset prosessit sekä hallinnolliset käytänteet, yhtenevät tietojärjestelmät. Opintojärjestelmässä tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset periaatteet, toimintatavat ja pelisäännöt. Vastuu näiden periaatteiden kirjaamisesta on yliopistoilla ja korkeakouluilla, mutta kumppanuuden hengessä ne tulisi sopia yhteisesti vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa. 11

12 Vapaa sivistystyö & korkeakoulut Uudenlainen kumppanuus Keskeisinä osapuolina valtakunnan tasolla ovat avoimen yliopiston foorumi ja vapaan sivistystyön keskusjärjestöt. Tavoitteena olisi opintojärjestelmän positiivisten mahdollisuuksien ideaalinen käyttö siten, että opiskelija on kaiken toiminnan ja kehittämisen keskiössä. Koulutusyhteistyössä sovelletaan erilaisia toimintamalleja ja toimijoita alueittain. Oleellista on alueellisten toimintaverkostojen osapuolien osaaminen ja halu kumppanuuteen. Kumppanuussuhteen tulisi sisältää ajatus molempia osapuolia ymmärtävästä hinnoittelusta ja maksupolitiikasta. (Nirvi) 12

13 Vapaa sivistystyö & korkeakoulut Uudenlainen kumppanuus > OPM organisoi valmistelutyön vuosille ajoittuvasta kokeilu- ja kehittämisohjelmasta, joka painottuisi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ja uusiin oppimisympäristöihin tukeutuvan tarjonnan laajentamiseen ja pedagogiikan uudistamiseen sekä kattaisi myös avoimen korkeakouluopetuksen kehittämiseen ja korkeakouluyhteistyöhön liittyvät kysymykset. Kysymys on myös toimijoiden rahoituksen yhdistämisestä vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Esim. Jyväskylän yliopisto aikoo selvittää, voidaanko vapaan sivistystyön koulutustarjonta paremmin integroida yliopiston omaan koulutukseen eri toimijoiden rahoituspohja säilyttäen Aikuiskoulutukseen erikoistuvilla yliopistoilla on jatkossa mahdollisuus erityisrahoitukseen. Valtiosihteeri Heljä Misukka

14 Vapaan sivistystyön laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Opetushallitus käynnistää yhteistyössä vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa selvitys- ja suunnittelutyön näyttötutkintojärjestelmän tai sen sovellutusten laajentamisesta vapaan sivistystyön koulutuksessa ja tehtävissä hankitun osaamisen kattavaksi sekä kielitutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämismuotojen kehittämistyön niin, että toiminta voisi tehokkaasti vastata maahanmuuttajien suomenja ruotsinkielen taidon hankkimista ja osoittamista koskeviin tarpeisiin. Selvitys- ja kehittämistyö ajoittuisi vuosille Opetusministeriö käynnistää vuonna 2010 suunnittelu- ja kokeiluhankkeen, jossa selvitetään vapaan sivistystyön opiskelijapalautejärjestelmän tarve ja muodot sekä elinikäisen oppimisen opintokirjan sovellutukset. 14

15 Vapaan sivistystyön laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Vapaan sivistystyön järjestöt ja relevantit korkeakoulut käynnistävät neuvottelut Suomen Akatemian kanssa vapaan sivistystyön monitieteisestä tutkimusohjelmasta, jonka tavoitteena olisi vapaan sivistystyön opiskelua ja kehittämistä koskevan tutkimustoiminnan ja tutkijankoulutuksen vahvistaminen sekä korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen aktivoiminen. Tutkimusohjelma tulisi käynnistää vuonna Opetusministeriö sisällyttäisi arviointisuunnitelmaan vapaan sivistystyön kehittämisohjelman monivaiheisen, Koulutuksen arviointineuvostolta tilattavan arvioinnin ja sen vaatimat resurssit. Arviointi ajoittuisi kaudelle

16 Vapaan sivistystyön laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Opetusministeriö konkretisoi ja valmistelee yhteistyössä vapaan sivistystyön YTR:n kanssa aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksesta (Akku) aiheutuvat kehittämistoimenpiteet (esim. aikuisopiskelun etuuksia, taantuman vaikutuksia, korkeakoulujen aikuiskoulutusta, työvoimapoliittisena koulutuksena hankittavaa valmentavaa koulutusta ja maahanmuuttajien koulutuksen tehostamista koskevat toimenpiteet) vapaan sivistystyön toiminnassa. Opetusministeriö laatii yhteistyössä syksyn 2009 ja kevään 2010 aikana korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän kanssa vapaan sivistystyön opetushenkilökunnan asemaa, kelpoisuutta ja koulutusta koskevan toimenpideohjelman ottaen huomioon Koulutuksen arviointineuvoston keväällä 2009 valmistuvat suositukset. 16