CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista
|
|
- Kimmo Haavisto
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 CHEM-A1410, luento 2 CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista Jari Aromaa, Kemian tekniikan ja metallurgian laitos 2. luento, sisällys Mitä tarkoitetaan materiaalin ominaisuuksilla Ominaisuuksien kompromissi Tyypilliset fysikaaliset ja tekniset ominaisuudet. Ominaisuuksien määrittämisestä. 2 1
2 CHEM-A1410, luento 2 Ominaisuudet Ominaisuudet seuraavat materiaalin koostumuksesta, rakenteesta ja valmistusmenetelmistä, joilla niitä on muokattu. 3 Ominaisuudet Kiinteän materiaalin ominaisuudet ovat: Sähköiset ominaisuudet Lämpöominaisuudet Magneettiset ominaisuudet Optiset ominaisuudet Kestävyyteen liittyvät ominaisuudet 4 2
3 CHEM-A1410, luento 2 Ominaisuudet Materiaalin valinta käyttökohteeseen edellyttää, että sen ominaisuudet tiedetään. Materiaalilla on koostumus ja rakenne, jotka antavat materiaalille sen ominaisuudet. Materiaalin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa valmistustekniikoilla, jotka määräävät koostumuksen ja rakenteen. 5 Materiaalin valinta Käyttöolosuhteiden vaatimukset Vaaditut ominaisuudet tuotantomäärä MATERIAALI- VAIHTO- EHDOT VALINTA Vaaditut toiminnot muoto, koko MATERIAALI JA VALMISTUS- MENETELMÄ Valmistusmenetelmä pinnanlaatu, toleranssit 6 3
4 CHEM-A1410, luento 2 Materiaalin valinta Luotetavuus Laatu Kokonaiskustannukset Saatavuus Toiminnot Ympäristö Valmistustapa Kustannukset VAATIMUS- PROFIILI OMINAISUUS- PROFIILI Kestävyys käyttöympäristössä Valmistettavuus Hinta Ympäristövaikutukset Kierrätys Hävittäminen Lait ja asetukset Tuotevastuu Vauriot 7 Materiaalin valinta 1. Alkukartoitus, mitkä ovat materiaalin toiminnalliset vaatimukset, valmistustekniset vaatimukset, kustannukset, luotettavuus ja kestävyys käyttöympäristössä. Tiukkojen sääntöjen käyttö rajaamiseen, esimerkiksi metalli ei sovi sähköiseksi eristeeksi. Arvioidaan millaisia ominaisuuksien suuruuksia tarvitaan. 2. Alkukartoituksella saadaan materiaalivaihtoehtoja, näistä poistetaan ne, joiden ominaisuusprofiili ei vastaa vaatimuksia. 3. Vertaillaan vaihtoehtoja, eli tarkastellaan ominaisuusprofiilin lukuarvoja (painotettuina). 4. Haetaan lisätietoa materiaalien soveltuvuudesta. 5. Tehdään päätös 8 4
5 CHEM-A1410, luento 2 Materiaalin valinta Pieni ryhmäpohdiskelu, mitä ominaisuuksia tarvitaan seuraavissa kohteissa: 1. Polkupyörän runko 2. Sähkövoimalinjan johtimet 3. Silmälasien linssit 4. Ydinjätteen loppusijoituskapseli 9 Materiaalin valinta Lähde: Public domain Lähde: Wikipedia, Electric power transmission Lähde: Public domain Lähde: Public domain 10 5
6 CHEM-A1410, luento 2 kuvaavat materiaalin vastetta ulkoiseen kuormitukseen. Kuormitus voi olla vetoa, puristusta, taivutusta, iskumaista jne. Kuormituksen voimakkuus ja kuormituksen nopeus vaikuttavat vasteeseen. 11 Paljonko materiaali kestää kuormitusta: Veto (tension) Puristus (compression) Leikkaus (shear) Taivutus (bending) Sitkeys (toughness) Kovuus (hardness) Nopean kuormituksen testit (high strain rate) Kuinka materiaali heikkenee käytössä: Viruminen (creep) Väsyminen (fatigue) Särönkasvu (crack growth) Jännityskorroosio (stress corrosion) Vetyhauraus (hydrogen embrittlement) 12 6
7 CHEM-A1410, luento 2 Materiaalin käyttäytymistä kuormituksen alla kuvaavat erilaiset elastiset kertoimet (elastic modulus). Elastinen kerroin on yleisesti jännitys/muodonmuutos. Kuormitettaessa elastinen alue tarkoittaa sitä, että kuormitus poistettaessa materiaali palaa alkuperäiseen muotoonsa. Jos kuormitus on ollut liian suuri seuraa plastinen muodonmuutos, eikä kuormitus poistettaessa materiaali enää palaakaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Kuormituksen edelleen kasvaessa jossakin vaiheessa materiaali murtuu. 13 Hooken laki: Venymä on suoraan verrannollinen venyttävään jännitykseen = = Jännitys = kimmokerroin muodonmuutos Veto- tai puristuskuormitukselle kimmokerroin, Young s modulus Hooken laki pätee elastisella alueella. Jännityksen ollessa suurempi kuin myötöraja (yield strength) siirrytään elastiselta plastiselle alueelle. 14 7
8 CHEM-A1410, luento 2 Plastisella alueella suurin kuormitus on usein suurempi kuin elastisen alueen päättävä myötölujuus. Suurin kuormitus esimerkiksi vetojännityksessä on murtolujuus (ultimate tensile strength, UTS). Plastisella alueella muodonmuutokset ovat usein suuria. Materiaalin kykyä muuttaa muotoaan kuormitettaessa ilman murtumista kutsutaan sitkeydeksi (toughness). 15 Kuinka materiaali murtuu, sitkeä vai hauras? Callister&Rethwisch, 8. p. 16 8
9 CHEM-A1410, luento 2 Eri materiaaliryhmillä on erilaiset tavat käyttäytyä eri kuormitustavoilla. Metallit käyttäytyvät yleensä sitkeästi kaikilla kuormitustavoilla. Metalli voi murtua hauraasti liian kylmässä, jos rakenne on virheellinen tai jos ympäristö pääsee vaurioittamaan rakennetta, kappale on suuri ja kuormitus nopeaa. Voimakas muokkaus, esim. valssaus levyksi, voi saada aikaan, että ominaisuudet eivät ole samoja kaikkiin kolmeen suuntaan. Materiaalin rakenne on suuntautunut ja sillä sanotaan olevan tekstuuria. 17 Keraamien mekaaninen kestävyys riippuu hilarakenteen virheistä, joita ovat vakanssit ja epäpuhtaudet, sekä huokoisuudesta. Keraamit kestävät yleensä puristusta mutta eivät kestä vetoa. Keraameilla hyvä kovuus, puristuslujuus, huono vetolujuus, huono taivutuslujuus. Keraameilla on huono sitkeys, vetolujuutta ei voida testata vetokokeella vaan se tehdään taivuttamalla. 18 9
10 CHEM-A1410, luento 2 Polymeerien ominaisuudet riippuvat voimakkaasti lämpötilasta. Kiteisellä polymeerillä lasimuutos ja sulaminen tapahtuvat kapealla lämpötila-alueella, amorfisilla ne tapahtuvat jatkuvana muutoksena. Kertamuovit murtuvat hauraasti, kestomuovit sitkeästi tai hauraasti. 19 Komposiitin rakenne koostuu metalli-, keraami- tai polymeerimatriisista, jota partikkelit tms. lujittavat. Metallimatriisikomponenttien kimmokerroin, lujuus ja virumiskestävyys paranevat, keraamimatriiseilla iskunkestävyys ja polymeerimatriiseilla lujuus. Ominaisuudet voivat olla suuntautuneita. Mittausmenetelmiä voivat rajoittaa samat tekijät kuin matriisimateriaalilla
11 CHEM-A1410, luento 2 Callister&Rethwisch, 8. p. Kimmokerroin on suoraan verrannollinen sidosvoiman ja atomien välisen etäisyyden kulmakertoimeen. Kimmokerroin on metalleille, keraameille ja polymeereille suuruusluokkaa GPa. Kimmokertoimen kasvaessa mekaaniset ominaisuudet usein paranevat
12 CHEM-A1410, luento 2 23 Vetokokeen tulokset: Jännitysvenymäkäyrä Kimmokerroin Myötölujuus Murtolujuus Kurouma Callister&Rethwisch, 8. p
13 CHEM-A1410, luento 2 Leikkauskokeella voidaan mitata materiaalin kestoa mutta myös liitoksen kestävyyttä. Kuormituksessa on vetoa ja puristusta. ASM Handbook vol 8 25 Sitkeys, paljonko materiaali kykenee sitomaan energiaa ennen murtumistaan Iskusitkeys Charpy, Izod Mittaamalla eri lämpötiloissa saadaan transitiolämpötila, jonka alapuolella murtuma on hauras. Callister&Rethwisch 8. p
14 CHEM-A1410, luento 2 Taivutuskoe tehdään taivuttamalla näyte kaksinkerroin pyöreän sauvan ympärille. Tulos on pienin sauvan säde, jossa näytteen ulkopinnalla ei näy säröjä, suhteessa levyn paksuuteen. Näyte voidaan myös taivuttaa puristimen leukojen välissä ja ilmoittaa suurin taivutuskulma, jossa säröjä ei näy. ASM Handbook vol 8 M. Kutz, Handbook of Materials Selection 27 Kovuusmittaus Callister&Rethwisch, 8. p
15 CHEM-A1410, luento 2 Kovuusmittauksessa käytetään erilaisia kuormitustapoja. Ilmoitettaessa kovuutta on aina ilmoitettava mittausmenetelmä. Callister&Rethwisch, 8. p. 29 Viruminen Lämpötilan noustessa lujuus laskee. Testataan vakiokuormalla ja seurataan kuinka muodonmuutos etenee ajan kuluessa. Callister&Rethwisch 8. p
16 CHEM-A1410, luento 2 Esim. teräs Esim. Al, messinki Väsymiskestävyys Syklinen kuormitus Murtuminen tapahtuu pienemmällä kuormalla kuin myötölujuus 90% mekaanisista materiaalivaurioista S-N tai Wöhlerkäyrä Callister&Rethwisch 8. p. 31 Muita ominaisuuksia Sähköiset: sähkön johtavuus, resistiivisyys, onko johde, puolijohde, eriste, suprajohde, kapasitanssi, lämpösähköiset ilmiöt. Termiset: lämmönjohtavuus, ominaislämpökapasiteetti, lämpölaajeneminen Magneettiset: magneettisuus. permeabiliteetti, suskeptibiliteetti Optiset valon läpäisevyys, heijastus, sironta, taitekerroin, väri Tiheys 32 16
17 CHEM-A1410, luento 2 Sähköiset ominaisuudet Johtavuus vs. eristyskyky Metallin hilassa on vapaita valenssielektroneja kuljettamassa varausta. Keraamin ionihilassa elektronit on sidottu ionisidoksiin, ei vapaita varauksenkuljettajia. Sähkönjohtokykyä kuvaa myös vyöteoria, eli kuinka elektronien varaukset jakautuvat valenssija johtovöille ja kuinka varaukset voivat niillä liikkua. Vyöteoria kuvaa johteen, puolijohteen ja eristeen toiminnan. 33 Sähköiset ominaisuudet Resistiivisyys, ominaisvastus, ominaisresistanssi = m Resistiivisyys = sähkökentän voimakkuus / virrantiheys Sähkönjohtavuus, konduktanssi ( m)-1 tai S/m = 34 17
18 CHEM-A1410, luento 2 Sähköiset ominaisuudet Sähkönjohtavuuden mittaaminen ominaisvastus r = jännite V ala A virta I pituus l 35 Lämpöominaisuudet Lämmönjohtavuus, lämmönjohtokyky W/(K m) Siirtyvä lämpöteho pinta-alaa ja lämpötilagradienttia kohden. = / 36 18
19 CHEM-A1410, luento 2 Lämpöominaisuudet Metallin hilassa elektronit saadaan värähtelemään lämpöenergian avulla ja värähtely siirtyy eteenpäin elektronien kautta. Keraamin ionihilassa elektronit on sidottu ionisidoksiin. Lämpöenergia voi saada atomit värähtelemään, mutta koska atomit ovat paljon suurempia kuin elektronit, niiden liikuttaminen on hitaampaa. Polymeereissä liikutetaan molekyylejä, vieläkin hitaampaa. 37 Lämpöominaisuudet Lämmönjohtokyky Callister&Rethwisch, 8. p
20 CHEM-A1410, luento 2 Sähkö ja lämpö 39 Sidokset ja ominaisuudet 40 20
21 CHEM-A1410, luento 2 Sidokset ja ominaisuudet Grafiitti Timantti 3 sidosta 4 sidosta Heksagonaalisia kerroksia, joita sitoo heikko van der Waals T m ~ 3500 K Johde koska vapaita elektroneja Pehmeä, kerrokset liikkuvat Tetraedrinen T m ~ 4000 K Eriste koska kaikki elektronit sidoksissa Kova, jäykkä rakenne 41 Sidokset ja ominaisuudet Callister&Rethwisch, 8. p. Sulamispiste on suoraan verrannollinen sidosenergiaan. Sulamisessa atomit saavat lämmöstä lisää energiaa, alkavat värähdellä voimakkaammin ja pääsevät irti toisistaan
22 CHEM-A1410, luento 2 Rakenne ja ominaisuudet 43 Rakenne ja ominaisuudet Metalli Keraami Polymeeri 44 22
23 CHEM-A1410, luento 2 Rakenne ja ominaisuudet Kiinteä aine koostuu alkuaineista tai yhdisteistä tai molemmista. Kiinteällä aineella on joko hilarakenne tai se on amorfinen. Hilarakenteesta muodostuu rakeita ja raerajoja. Rakenteessa on aina rakennevirheitä. Kiinteän aineen rakenteen muodostavat erilaiset faasit, eli toisistaan erotettavissa olevat tasalaatuiset osat. Faasi voi olla alkuaine, metallien kiinteä liuos, yhdiste, polymeeriketju tms. 45 Valmistus ja ominaisuudet 46 23
24 CHEM-A1410, luento 2 Valmistus ja ominaisuudet Materiaalien valmistus tapahtuu joko korkeissa lämpötiloissa sulassa, liuosmenetelmillä yleensä alle 100 ºC, mekaanisilla menetelmillä, polymeerit lämpötilan, paineen tai katalyyttien avulla. Korkeissa lämpötiloissa saadaan aikaan kemiallisia reaktioita, aineen sulaminen, sintraus, valu haluttuun muotoon. Liuoksissa saadaan aikaan kemiallisia tai sähkökemiallisia reaktioita. Monomeerit saadaan yhdistymään polymeereiksi eri keinoja käyttämällä. 47 Valmistus ja ominaisuudet Raaka-aineet Energia Apuaineet Esikäsittely valmistusprosessia varten, jauhatus, puhdistus, kuivaus jne. Energia Poisteet, jätteet Energia Apuaineet Materiaalin synteesiprosessi Energia Poisteet, jätteet Materiaali Energia Apuaineet Ominaisuuksien muuttaminen Materiaali Energia Poisteet, jätteet Energia Apuaineet Valmistusprosessi Energia Poisteet, jätteet Tuote 48 24
25 CHEM-A1410, luento 2 Valmistus ja ominaisuudet Materiaalitiede on kemiaa ja fysiikkaa. Materiaalien valmistusprosesseissa tapahtuu pääasiassa kemiallisiin reaktioihin vaikuttavia ilmiöitä. Prosesseissa hallitaan tasapainoja ja reaktionopeuksia halutun tuotteen saamiseksi. Materiaalien ominaisuuksien muutosprosesseissa tapahtuu pääasiassa fysikaalisiin muutoksiin vaikuttavia ilmiöitä. Prosesseissa hallitaan tasapainoja ja muutosnopeuksia halutun tuotteen saamiseksi. 49 Yhteenveto Materiaalin koostumus, rakenne ja ominaisuudet on tiedettävä, jotta tiedettäisiin miten sitä voidaan käyttää ja miten se voidaan valmistaa. Materiaalitieteissä kaikki vaikuttaa kaikkeen
Fysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
LisätiedotCHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet Ville Jokinen
CHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet 24.09.2019 Ville Jokinen Mitä seuraavat ominaisuudet tarkalleen kuvaavat? Luja? Kova? Pehmeä? Venyvä? Elastinen? Sitkeä? Hauras?
LisätiedotMEKAANINEN AINEENKOETUS
MEKAANINEN AINEENKOETUS KOVUUSMITTAUS VETOKOE ISKUSITKEYSKOE 1 Kovuus Kovuus on kovuuskokeen antama tulos! Kovuus ei ole materiaaliominaisuus samalla tavalla kuin esimerkiksi lujuus tai sitkeys Kovuuskokeen
LisätiedotVaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi
Vaurioituminen I Vaatimukset Rakenne Materiaalit ja niiden ominaisuudet Timo Kiesi 18.9.2013 2 Vaurioituminen Miksi materiaalit murtuvat? Miten materiaalit murtuvat? Timo Kiesi 18.9.2013 3 Miksi insinöörin
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:
LisätiedotSISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen
TAVOITTEET Jännitysten ja venymien yhteys kokeellisin menetelmin: jännitysvenymäpiirros Teknisten materiaalien jännitys-venymäpiirros 1 SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten
LisätiedotCHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet, 4. luento, muut ominaisuudet
CHEM-A1410, luento 4 CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet, 4. luento, muut ominaisuudet Jari Aromaa, Kemian tekniikan ja metallurgian laitos 4. luento, sisällys Kiinteän materiaalin ominaisuudet ovat:
LisätiedotMääritelmä, metallisidos, metallihila:
ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön
LisätiedotCHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento, materiaaliryhmät
, sisällys CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit,, materiaaliryhmät Mihin materiaalitieteitä tarvitaan?, metallit, polymeerit, keraamit, komposiitit jne. Materiaalien ominaisuuksista Dos. Jari Aromaa, Materiaalitekniikan
LisätiedotKon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset
Kon-67.3401 Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Säteilyhaurastuminen Reaktoripaineastia ja sisukset 12/3/2015 3
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
Lisätiedotvink passion for plastics PEEK Tekniset tiedot
vink passion for plastics Tekniset tiedot Tekniset tiedot polyeetterieetteriketoni on osittain kiteinen materiaali. Kuten muut samankaltaiset materiaalit PAEK, PEK ja PEKK myös molekyyli sisältää ketoniryhmän.
Lisätiedot10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat
TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-
LisätiedotPP Tekniset tiedot. Kuvia?
vink passion for plastics PP Tekniset tiedot Kuvia? PP Tekniset tiedot PP - polypropyleeni - tuli markkinoille 5-luvun puolivälissä. Materiaalin käyttö on kasvanut tasaisesti uusien muunnoksien, sekoituksien
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.
ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla
Lisätiedotvink passion for plastics PTFE Tekniset tiedot
vink passion for plastics Tekniset tiedot Tekniset tiedot polytetrafluorieteeni tunnetaan paremmin nimellä Teflon. Amerikkalainen DuPont kehitti materiaalin toisen maailmansodan aikana ja siitä tuli strateginen
LisätiedotChem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet 18.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Liukoisuus (käsiteltiin luennolla 3) 0D, pistemäiset kidevirheet: (liukoisuus), vakanssit 1D, viivamaiset kidevirheet: dislokaatiot
LisätiedotTermoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti
Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti (PET) ja polybuteenitereftelaatti (PBT) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Polyeteenitereftelaatti (PET) Polyeteenitereftelaatti on eniten
LisätiedotCHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet
CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet Laskuharjoitus 18.9.2017, Materiaalien ominaisuudet Tämä harjoitus ei ole arvioitava, mutta tämän tyyppisiä tehtäviä saattaa olla tentissä. Tehtävät perustuvat kurssikirjaan.
LisätiedotSähkömoottorin akseli
Tekijä: Daniel Haaranen Yhteystiedot: daniel.haaranen@aalto.fi Mekaaniset ominaisuudet Pohdittaessa materiaalivalintaa sähkömoottorin akselille materiaalin tärkeimmät mekaaniset ominaisuudet ovat erilaiset
LisätiedotBK10A3500 Materiaalitekniikka
BK10A3500 Materiaalitekniikka Raimo Suoranta I periodi h. 1215 F Timo Kärki II periodi Materiaalit muokkaavat ihmiskunnan kehitystä Ihmisen selviytyminen on materiaalien kehittymisen ansiota? Kivikausi
LisätiedotTERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.
1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.
LisätiedotPuhtaat aineet ja seokset
Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä
LisätiedotMurtumismekaniikka III LEFM => EPFM
Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM LEFM Rajoituksia K on validi, kun plastisuus rajoittuu pienelle alueelle särön kärkeen mitattavat TMMT-tilassa Hauraille materiaaleille Validiteetti Standardin kokeellinen
LisätiedotKolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä:
POLYAMIDIT (PA) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Yleistä Polyamidit ovat eniten käytettyjä teknisiä muoveja. Esimerkkinä yleisesti tunnettu nylon luokitellaan kemiallisesti polyamidiksi (PA66).
LisätiedotKertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit
KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa
LisätiedotValetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.
K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on
LisätiedotTakasin sisällysluetteloon
Tässä esitteessä on taulukot eri materiaalien ominaisuuksista. Taulukoiden arvot ovat suunta-antavia. Tiedot on kerätty monista eri lähteistä, joissa on käytetty eri testausmenetelmiä, joten arvot eivät
LisätiedotKäyttöala. Sään ja UV-säteilyn kestävyys. Palaminen. Ominaispiirteitä. Lastuava työstö. Lämpömuovaus. Mekaaniset ominaisuudet.
PSU Tekniset tiedot PSU Tekniset tiedot PSU - polysulfonin tuotannon aloitti 1965 Union Carbide. PSU on väriltään kellertävä., amorfinen materiaali ja sen kemiallinen kestävyys sekä mekaaniset ominaisuudet
LisätiedotTermodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka
Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,
LisätiedotPehmeä magneettiset materiaalit
Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit
LisätiedotMateriaaliryhmien taksonomia
Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaaliryhmien taksonomia
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotMateriaaliryhmien taksonomia
Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaaliryhmien taksonomia
LisätiedotTyö 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS
Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Muokkaus kasvattaa dislokaatioiden määrää moninkertaiseksi muokkaamattomaan metalliin verrattuna. Tällöin myös metallin lujuus on kohonnut huomattavasti,
Lisätiedotvink passion for plastics PVC Tekniset tiedot
vink passion for plastics PVC Tekniset tiedot PVC Tekniset tiedot PVC Polyvinyylikloridi on yksi vanhimmista kestomuovimateriaaleista. PVC valmistetaan polymeroimalla eteeniä ja klooria. Käyttöala PVC:a
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotRakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot
Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaali Rakennesuunnittelu
LisätiedotMassakeskipiste Kosketusvoimat
Massakeskipiste Kosketusvoimat Luennon tavoitteet Kosketusvoimia Kitka Tukivoima Jännitys Jousivoima Massakeskipisteen käsite ja sillä laskeminen (Resonanssi tiedottaa tarjoavansa kahvia luentotauolla)
LisätiedotLumen teknisiä ominaisuuksia
Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista
Lisätiedotvink passion for plastics PMMA Tekniset tiedot
vink passion for plastics PMMA Tekniset tiedot PMMA Tekniset tiedot PMMA Polymetyylimetakrylaatti Akryyli on tunnettu jo 30luvulta lähtien. Saksalainen Röhm sekä englantilainen ICI toivat silloin markkinoille
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotNestekidemuovit (LCP)
Nestekidemuovit (LCP) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Nestekidemuovit voidaan luokitella kiteisiksi erikoismuoveiksi, jotka ovat suhteellisen kalliita materiaaleja. Niiden luokitteluperiaate
LisätiedotLuento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli
Luento 8 Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli Sähkönjohtavuus Druden malli Klassiset C V -mallit Termodynamiikka kun Ei ennustetta arvosta! Klassinen
Lisätiedotvink passion for plastics PVDF Tekniset tiedot
vink passion for plastics PVDF Tekniset tiedot PVDF Tekniset tiedot PVDF polyvinyylideenifluoridi on kestomuovi. Se on osittain kiteinen materiaali ja kuuluu fluorimuovien ryhmään. PVDF valmistetaan polymeroimalla
LisätiedotFERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi
FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.
LisätiedotLuku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja
LisätiedotKiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.
Kiteinen aine Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine on hyvä erottaa kiinteästä aineesta, johon kuuluu myös
LisätiedotAlumiinin ominaisuuksia
Alumiini Alumiini Maaperän yleisin metalli Kuuluu kevytmetalleihin Teräksen jälkeen käytetyin metalli Käytetty n. 110 v. Myrkytön Epämagneettinen Kipinöimätön 1 Alumiinin ominaisuuksia Tiheys, ~ teräs/3
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
LisätiedotPassiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite
LisätiedotLämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää
LisätiedotTuukka Yrttimaa. Vaurioituminen. Sitkeä- ja haurasmurtuma. Brittle and Ductile Fracture
Tuukka Yrttimaa Vaurioituminen Sitkeä- ja haurasmurtuma Brittle and Ductile Fracture Sitkeä- ja haurasmurtuma Metallin kyky plastiseen deformaatioon ratkaisee murtuman luonteen (kuva 1) [3] Murtumaan johtaa
LisätiedotTeräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.
Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus
LisätiedotMekaaniset ominaisuudet
Mekaaniset ominaisuudet Yleisimmät mekaaniset ominaisuudet Kimmokerroin (E) jäykkyys Lujuus (σ) Kovuus 2 2 Jännitys σ = F/A ε = l/l σ = Eε 3 3 Kimmokerroin (E) Kuvaa materiaalin jäykkyyttä Syntyy atomien
LisätiedotValunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit
Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs
LisätiedotJohdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?
Johdantoa/Kertausta MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Mitä on kemia? Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen
LisätiedotRatkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit
LisätiedotCHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento
CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento Dos. Jari Aromaa, Materiaalitekniikan laitos 1. luento, sisällys Mihin materiaalitieteitä tarvitaan?, metallit, polymeerit, keraamit, komposiitit jne. Materiaalien
Lisätiedotvink passion for plastics POM Tekniset tiedot
vink passion for plastics POM Tekniset tiedot POM Tekniset tiedot POM polyasetaali asetaalimuovi. Amerikkalainen DuPont toi POM:n markkinoille 1958 tuotemerkillä DELRIN, joka oli homopolymeerimateriaali
LisätiedotLuento 3. Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria
Luento 3 Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Luento 3 Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Kidesuunnat Kidesuuntien määrittäminen kuutiollisessa
LisätiedotPolystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista
Polystyreeni () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Kääntänyt Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista
Lisätiedot2/19 Ympäristöministeriön asetus
2/19 Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien tyyppihyväksynnästä Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä
Lisätiedotvink passion for plastics PA Tekniset tiedot
vink passion for plastics PA Tekniset tiedot PA Tekniset tiedot PA polyamidi amidimuovi kehitettiin alun perin kuiduksi. Materiaalin tuotanto alkoi toisen maailmansodan aikaan. Sodan jälkeen huomattiin
LisätiedotYmpäristövaikutteinen murtuminen EAC
Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotMakroskooppinen approksimaatio
Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11
LisätiedotTEOBAL Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa
TEOBAL 2011- Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa 17.11.2011 MATINE Tutkimusseminaari Tomi Lindroos & Pertti Lintunen 2 Rahoituspäätös MAT804 suojamateriaaleissa
LisätiedotMekaaniset ominaisuudet
Mekaaniset ominaisuudet Kertaus Jäykkyys E Lujuus Myötö- Murto- Muokkauslujittuminen Sitkeys 2 2 Esimerkkejä Golf-maila Keinonivel Hammaspyörä 3 3 Esimerkki: Golf-maila Golf-mailalta vaadittavat ominaisuudet
LisätiedotBetonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen
Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus Betoniteollisuuden kesäkokous 2017 11.8.2017 Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen Sisältö 1) Taustaa 2) Lujuuden lähtökohtia suunnittelussa 3) Lujuus vs. rakenteen
LisätiedotLapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa
Rikasta pohjoista 10.4.2019 Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Nimi Numero CK45 / C45E (1.1191) 19MnVS6 / 20MnV6 (1.1301) 38MnV6 /
LisätiedotPolymetyylimetakrylaatti (PMMA)
Polymetyylimetakrylaatti () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Kääntänyt: Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polymetakrylaatit ovat metakrylaattihappojen estereitä. Yleisin näistä
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotMateriaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto
Materiaalifysiikkaa antimaterialla Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Miksi aine on sellaista kuin se on? Materiaalien atomitason rakenne Kokeelliset tutkimusmenetelmät Positroniannihilaatiospektroskopia
LisätiedotKiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen
LisätiedotFaasimuutokset ja lämpökäsittelyt
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja
LisätiedotMEKAANISET OMINAISUUDET
MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu 20 ºC lämpötilassa
LisätiedotPolypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa vaihtelee 80 000 200 000 g/mol välillä.
Polypropeeni () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Käännös: Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa
LisätiedotMitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?
2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)
LisätiedotRATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt
Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.
LisätiedotYksikkökoppi Pienin toistuva rakenne materiaalin sisällä.
Ashbyn kartat (Ashby diagrams) Kullakin materiaaliryhmällä on muutama ominaisuus, joka erottaa ne selvästi toisista materiaaliryhmistä. Ashbyn kartoissa materiaalit jaetaan ryhmiin. Niistä voidaan päätellä
Lisätiedot1.1 Magneettinen vuorovaikutus
1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä
LisätiedotKoesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen
KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotUltralujien terästen särmäys
Ultralujien terästen särmäys Työväline- ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät 26-27.1.2017, Vierumäki, Suomi Anna-Maija Arola, tohtorikoulutettava Anna-Maija.Arola@oulu.fi Oulun yliopisto, Materiaali-
LisätiedotAdvanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE
Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Araldite 2014-1 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Harmaa tahnamainen epoksi Korkea lämmön-, veden- ja kemikaalinkestävyys Pieni kutistuma Hyvät
LisätiedotPYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS
1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan
LisätiedotKUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA
KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET 18.12.2008 ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA 1 Johdanto Muovauksen vaikutuksesta metallien lujuus usein kasvaa ja venymä pienenee.
LisätiedotKeraamit ja komposiitit
Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.
LisätiedotTASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET
TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan
Lisätiedot2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34
SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku
LisätiedotHEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.
HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotLuento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla
Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat
Lisätiedot18 Hakemisto. Hakemisto
18 230 A Alumiini ja ympäristö... 29 Alumiini, kulutus ja käyttö... 13 Alumiini, käyttökohteet - aurinkopaneelit... 19 - folio... 25 - ilmailu ja avaruusteknologia... 28, 29 - juomatölkit... 26 - konepajateollisuus...
Lisätiedot