CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista"

Transkriptio

1 CHEM-A1410, luento 2 CHEM-A1410 Tulevaisuuden materiaalit, 2. luento, ominaisuuksista Jari Aromaa, Kemian tekniikan ja metallurgian laitos 2. luento, sisällys Mitä tarkoitetaan materiaalin ominaisuuksilla Ominaisuuksien kompromissi Tyypilliset fysikaaliset ja tekniset ominaisuudet. Ominaisuuksien määrittämisestä. 2 1

2 CHEM-A1410, luento 2 Ominaisuudet Ominaisuudet seuraavat materiaalin koostumuksesta, rakenteesta ja valmistusmenetelmistä, joilla niitä on muokattu. 3 Ominaisuudet Kiinteän materiaalin ominaisuudet ovat: Sähköiset ominaisuudet Lämpöominaisuudet Magneettiset ominaisuudet Optiset ominaisuudet Kestävyyteen liittyvät ominaisuudet 4 2

3 CHEM-A1410, luento 2 Ominaisuudet Materiaalin valinta käyttökohteeseen edellyttää, että sen ominaisuudet tiedetään. Materiaalilla on koostumus ja rakenne, jotka antavat materiaalille sen ominaisuudet. Materiaalin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa valmistustekniikoilla, jotka määräävät koostumuksen ja rakenteen. 5 Materiaalin valinta Käyttöolosuhteiden vaatimukset Vaaditut ominaisuudet tuotantomäärä MATERIAALI- VAIHTO- EHDOT VALINTA Vaaditut toiminnot muoto, koko MATERIAALI JA VALMISTUS- MENETELMÄ Valmistusmenetelmä pinnanlaatu, toleranssit 6 3

4 CHEM-A1410, luento 2 Materiaalin valinta Luotetavuus Laatu Kokonaiskustannukset Saatavuus Toiminnot Ympäristö Valmistustapa Kustannukset VAATIMUS- PROFIILI OMINAISUUS- PROFIILI Kestävyys käyttöympäristössä Valmistettavuus Hinta Ympäristövaikutukset Kierrätys Hävittäminen Lait ja asetukset Tuotevastuu Vauriot 7 Materiaalin valinta 1. Alkukartoitus, mitkä ovat materiaalin toiminnalliset vaatimukset, valmistustekniset vaatimukset, kustannukset, luotettavuus ja kestävyys käyttöympäristössä. Tiukkojen sääntöjen käyttö rajaamiseen, esimerkiksi metalli ei sovi sähköiseksi eristeeksi. Arvioidaan millaisia ominaisuuksien suuruuksia tarvitaan. 2. Alkukartoituksella saadaan materiaalivaihtoehtoja, näistä poistetaan ne, joiden ominaisuusprofiili ei vastaa vaatimuksia. 3. Vertaillaan vaihtoehtoja, eli tarkastellaan ominaisuusprofiilin lukuarvoja (painotettuina). 4. Haetaan lisätietoa materiaalien soveltuvuudesta. 5. Tehdään päätös 8 4

5 CHEM-A1410, luento 2 Materiaalin valinta Pieni ryhmäpohdiskelu, mitä ominaisuuksia tarvitaan seuraavissa kohteissa: 1. Polkupyörän runko 2. Sähkövoimalinjan johtimet 3. Silmälasien linssit 4. Ydinjätteen loppusijoituskapseli 9 Materiaalin valinta Lähde: Public domain Lähde: Wikipedia, Electric power transmission Lähde: Public domain Lähde: Public domain 10 5

6 CHEM-A1410, luento 2 kuvaavat materiaalin vastetta ulkoiseen kuormitukseen. Kuormitus voi olla vetoa, puristusta, taivutusta, iskumaista jne. Kuormituksen voimakkuus ja kuormituksen nopeus vaikuttavat vasteeseen. 11 Paljonko materiaali kestää kuormitusta: Veto (tension) Puristus (compression) Leikkaus (shear) Taivutus (bending) Sitkeys (toughness) Kovuus (hardness) Nopean kuormituksen testit (high strain rate) Kuinka materiaali heikkenee käytössä: Viruminen (creep) Väsyminen (fatigue) Särönkasvu (crack growth) Jännityskorroosio (stress corrosion) Vetyhauraus (hydrogen embrittlement) 12 6

7 CHEM-A1410, luento 2 Materiaalin käyttäytymistä kuormituksen alla kuvaavat erilaiset elastiset kertoimet (elastic modulus). Elastinen kerroin on yleisesti jännitys/muodonmuutos. Kuormitettaessa elastinen alue tarkoittaa sitä, että kuormitus poistettaessa materiaali palaa alkuperäiseen muotoonsa. Jos kuormitus on ollut liian suuri seuraa plastinen muodonmuutos, eikä kuormitus poistettaessa materiaali enää palaakaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Kuormituksen edelleen kasvaessa jossakin vaiheessa materiaali murtuu. 13 Hooken laki: Venymä on suoraan verrannollinen venyttävään jännitykseen = = Jännitys = kimmokerroin muodonmuutos Veto- tai puristuskuormitukselle kimmokerroin, Young s modulus Hooken laki pätee elastisella alueella. Jännityksen ollessa suurempi kuin myötöraja (yield strength) siirrytään elastiselta plastiselle alueelle. 14 7

8 CHEM-A1410, luento 2 Plastisella alueella suurin kuormitus on usein suurempi kuin elastisen alueen päättävä myötölujuus. Suurin kuormitus esimerkiksi vetojännityksessä on murtolujuus (ultimate tensile strength, UTS). Plastisella alueella muodonmuutokset ovat usein suuria. Materiaalin kykyä muuttaa muotoaan kuormitettaessa ilman murtumista kutsutaan sitkeydeksi (toughness). 15 Kuinka materiaali murtuu, sitkeä vai hauras? Callister&Rethwisch, 8. p. 16 8

9 CHEM-A1410, luento 2 Eri materiaaliryhmillä on erilaiset tavat käyttäytyä eri kuormitustavoilla. Metallit käyttäytyvät yleensä sitkeästi kaikilla kuormitustavoilla. Metalli voi murtua hauraasti liian kylmässä, jos rakenne on virheellinen tai jos ympäristö pääsee vaurioittamaan rakennetta, kappale on suuri ja kuormitus nopeaa. Voimakas muokkaus, esim. valssaus levyksi, voi saada aikaan, että ominaisuudet eivät ole samoja kaikkiin kolmeen suuntaan. Materiaalin rakenne on suuntautunut ja sillä sanotaan olevan tekstuuria. 17 Keraamien mekaaninen kestävyys riippuu hilarakenteen virheistä, joita ovat vakanssit ja epäpuhtaudet, sekä huokoisuudesta. Keraamit kestävät yleensä puristusta mutta eivät kestä vetoa. Keraameilla hyvä kovuus, puristuslujuus, huono vetolujuus, huono taivutuslujuus. Keraameilla on huono sitkeys, vetolujuutta ei voida testata vetokokeella vaan se tehdään taivuttamalla. 18 9

10 CHEM-A1410, luento 2 Polymeerien ominaisuudet riippuvat voimakkaasti lämpötilasta. Kiteisellä polymeerillä lasimuutos ja sulaminen tapahtuvat kapealla lämpötila-alueella, amorfisilla ne tapahtuvat jatkuvana muutoksena. Kertamuovit murtuvat hauraasti, kestomuovit sitkeästi tai hauraasti. 19 Komposiitin rakenne koostuu metalli-, keraami- tai polymeerimatriisista, jota partikkelit tms. lujittavat. Metallimatriisikomponenttien kimmokerroin, lujuus ja virumiskestävyys paranevat, keraamimatriiseilla iskunkestävyys ja polymeerimatriiseilla lujuus. Ominaisuudet voivat olla suuntautuneita. Mittausmenetelmiä voivat rajoittaa samat tekijät kuin matriisimateriaalilla

11 CHEM-A1410, luento 2 Callister&Rethwisch, 8. p. Kimmokerroin on suoraan verrannollinen sidosvoiman ja atomien välisen etäisyyden kulmakertoimeen. Kimmokerroin on metalleille, keraameille ja polymeereille suuruusluokkaa GPa. Kimmokertoimen kasvaessa mekaaniset ominaisuudet usein paranevat

12 CHEM-A1410, luento 2 23 Vetokokeen tulokset: Jännitysvenymäkäyrä Kimmokerroin Myötölujuus Murtolujuus Kurouma Callister&Rethwisch, 8. p

13 CHEM-A1410, luento 2 Leikkauskokeella voidaan mitata materiaalin kestoa mutta myös liitoksen kestävyyttä. Kuormituksessa on vetoa ja puristusta. ASM Handbook vol 8 25 Sitkeys, paljonko materiaali kykenee sitomaan energiaa ennen murtumistaan Iskusitkeys Charpy, Izod Mittaamalla eri lämpötiloissa saadaan transitiolämpötila, jonka alapuolella murtuma on hauras. Callister&Rethwisch 8. p

14 CHEM-A1410, luento 2 Taivutuskoe tehdään taivuttamalla näyte kaksinkerroin pyöreän sauvan ympärille. Tulos on pienin sauvan säde, jossa näytteen ulkopinnalla ei näy säröjä, suhteessa levyn paksuuteen. Näyte voidaan myös taivuttaa puristimen leukojen välissä ja ilmoittaa suurin taivutuskulma, jossa säröjä ei näy. ASM Handbook vol 8 M. Kutz, Handbook of Materials Selection 27 Kovuusmittaus Callister&Rethwisch, 8. p

15 CHEM-A1410, luento 2 Kovuusmittauksessa käytetään erilaisia kuormitustapoja. Ilmoitettaessa kovuutta on aina ilmoitettava mittausmenetelmä. Callister&Rethwisch, 8. p. 29 Viruminen Lämpötilan noustessa lujuus laskee. Testataan vakiokuormalla ja seurataan kuinka muodonmuutos etenee ajan kuluessa. Callister&Rethwisch 8. p

16 CHEM-A1410, luento 2 Esim. teräs Esim. Al, messinki Väsymiskestävyys Syklinen kuormitus Murtuminen tapahtuu pienemmällä kuormalla kuin myötölujuus 90% mekaanisista materiaalivaurioista S-N tai Wöhlerkäyrä Callister&Rethwisch 8. p. 31 Muita ominaisuuksia Sähköiset: sähkön johtavuus, resistiivisyys, onko johde, puolijohde, eriste, suprajohde, kapasitanssi, lämpösähköiset ilmiöt. Termiset: lämmönjohtavuus, ominaislämpökapasiteetti, lämpölaajeneminen Magneettiset: magneettisuus. permeabiliteetti, suskeptibiliteetti Optiset valon läpäisevyys, heijastus, sironta, taitekerroin, väri Tiheys 32 16

17 CHEM-A1410, luento 2 Sähköiset ominaisuudet Johtavuus vs. eristyskyky Metallin hilassa on vapaita valenssielektroneja kuljettamassa varausta. Keraamin ionihilassa elektronit on sidottu ionisidoksiin, ei vapaita varauksenkuljettajia. Sähkönjohtokykyä kuvaa myös vyöteoria, eli kuinka elektronien varaukset jakautuvat valenssija johtovöille ja kuinka varaukset voivat niillä liikkua. Vyöteoria kuvaa johteen, puolijohteen ja eristeen toiminnan. 33 Sähköiset ominaisuudet Resistiivisyys, ominaisvastus, ominaisresistanssi = m Resistiivisyys = sähkökentän voimakkuus / virrantiheys Sähkönjohtavuus, konduktanssi ( m)-1 tai S/m = 34 17

18 CHEM-A1410, luento 2 Sähköiset ominaisuudet Sähkönjohtavuuden mittaaminen ominaisvastus r = jännite V ala A virta I pituus l 35 Lämpöominaisuudet Lämmönjohtavuus, lämmönjohtokyky W/(K m) Siirtyvä lämpöteho pinta-alaa ja lämpötilagradienttia kohden. = / 36 18

19 CHEM-A1410, luento 2 Lämpöominaisuudet Metallin hilassa elektronit saadaan värähtelemään lämpöenergian avulla ja värähtely siirtyy eteenpäin elektronien kautta. Keraamin ionihilassa elektronit on sidottu ionisidoksiin. Lämpöenergia voi saada atomit värähtelemään, mutta koska atomit ovat paljon suurempia kuin elektronit, niiden liikuttaminen on hitaampaa. Polymeereissä liikutetaan molekyylejä, vieläkin hitaampaa. 37 Lämpöominaisuudet Lämmönjohtokyky Callister&Rethwisch, 8. p

20 CHEM-A1410, luento 2 Sähkö ja lämpö 39 Sidokset ja ominaisuudet 40 20

21 CHEM-A1410, luento 2 Sidokset ja ominaisuudet Grafiitti Timantti 3 sidosta 4 sidosta Heksagonaalisia kerroksia, joita sitoo heikko van der Waals T m ~ 3500 K Johde koska vapaita elektroneja Pehmeä, kerrokset liikkuvat Tetraedrinen T m ~ 4000 K Eriste koska kaikki elektronit sidoksissa Kova, jäykkä rakenne 41 Sidokset ja ominaisuudet Callister&Rethwisch, 8. p. Sulamispiste on suoraan verrannollinen sidosenergiaan. Sulamisessa atomit saavat lämmöstä lisää energiaa, alkavat värähdellä voimakkaammin ja pääsevät irti toisistaan

22 CHEM-A1410, luento 2 Rakenne ja ominaisuudet 43 Rakenne ja ominaisuudet Metalli Keraami Polymeeri 44 22

23 CHEM-A1410, luento 2 Rakenne ja ominaisuudet Kiinteä aine koostuu alkuaineista tai yhdisteistä tai molemmista. Kiinteällä aineella on joko hilarakenne tai se on amorfinen. Hilarakenteesta muodostuu rakeita ja raerajoja. Rakenteessa on aina rakennevirheitä. Kiinteän aineen rakenteen muodostavat erilaiset faasit, eli toisistaan erotettavissa olevat tasalaatuiset osat. Faasi voi olla alkuaine, metallien kiinteä liuos, yhdiste, polymeeriketju tms. 45 Valmistus ja ominaisuudet 46 23

24 CHEM-A1410, luento 2 Valmistus ja ominaisuudet Materiaalien valmistus tapahtuu joko korkeissa lämpötiloissa sulassa, liuosmenetelmillä yleensä alle 100 ºC, mekaanisilla menetelmillä, polymeerit lämpötilan, paineen tai katalyyttien avulla. Korkeissa lämpötiloissa saadaan aikaan kemiallisia reaktioita, aineen sulaminen, sintraus, valu haluttuun muotoon. Liuoksissa saadaan aikaan kemiallisia tai sähkökemiallisia reaktioita. Monomeerit saadaan yhdistymään polymeereiksi eri keinoja käyttämällä. 47 Valmistus ja ominaisuudet Raaka-aineet Energia Apuaineet Esikäsittely valmistusprosessia varten, jauhatus, puhdistus, kuivaus jne. Energia Poisteet, jätteet Energia Apuaineet Materiaalin synteesiprosessi Energia Poisteet, jätteet Materiaali Energia Apuaineet Ominaisuuksien muuttaminen Materiaali Energia Poisteet, jätteet Energia Apuaineet Valmistusprosessi Energia Poisteet, jätteet Tuote 48 24

25 CHEM-A1410, luento 2 Valmistus ja ominaisuudet Materiaalitiede on kemiaa ja fysiikkaa. Materiaalien valmistusprosesseissa tapahtuu pääasiassa kemiallisiin reaktioihin vaikuttavia ilmiöitä. Prosesseissa hallitaan tasapainoja ja reaktionopeuksia halutun tuotteen saamiseksi. Materiaalien ominaisuuksien muutosprosesseissa tapahtuu pääasiassa fysikaalisiin muutoksiin vaikuttavia ilmiöitä. Prosesseissa hallitaan tasapainoja ja muutosnopeuksia halutun tuotteen saamiseksi. 49 Yhteenveto Materiaalin koostumus, rakenne ja ominaisuudet on tiedettävä, jotta tiedettäisiin miten sitä voidaan käyttää ja miten se voidaan valmistaa. Materiaalitieteissä kaikki vaikuttaa kaikkeen

Fysikaaliset ominaisuudet

Fysikaaliset ominaisuudet Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?

Lisätiedot

CHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet Ville Jokinen

CHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet Ville Jokinen CHEM-A1410 Materiaalitieteen Perusteet Luento 3: Mekaaniset ominaisuudet 24.09.2019 Ville Jokinen Mitä seuraavat ominaisuudet tarkalleen kuvaavat? Luja? Kova? Pehmeä? Venyvä? Elastinen? Sitkeä? Hauras?

Lisätiedot

MEKAANINEN AINEENKOETUS

MEKAANINEN AINEENKOETUS MEKAANINEN AINEENKOETUS KOVUUSMITTAUS VETOKOE ISKUSITKEYSKOE 1 Kovuus Kovuus on kovuuskokeen antama tulos! Kovuus ei ole materiaaliominaisuus samalla tavalla kuin esimerkiksi lujuus tai sitkeys Kovuuskokeen

Lisätiedot

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi

Vaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi Vaurioituminen I Vaatimukset Rakenne Materiaalit ja niiden ominaisuudet Timo Kiesi 18.9.2013 2 Vaurioituminen Miksi materiaalit murtuvat? Miten materiaalit murtuvat? Timo Kiesi 18.9.2013 3 Miksi insinöörin

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:

Lisätiedot

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen

SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen TAVOITTEET Jännitysten ja venymien yhteys kokeellisin menetelmin: jännitysvenymäpiirros Teknisten materiaalien jännitys-venymäpiirros 1 SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten

Lisätiedot

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet, 4. luento, muut ominaisuudet

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet, 4. luento, muut ominaisuudet CHEM-A1410, luento 4 CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet, 4. luento, muut ominaisuudet Jari Aromaa, Kemian tekniikan ja metallurgian laitos 4. luento, sisällys Kiinteän materiaalin ominaisuudet ovat:

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento, materiaaliryhmät

CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento, materiaaliryhmät , sisällys CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit,, materiaaliryhmät Mihin materiaalitieteitä tarvitaan?, metallit, polymeerit, keraamit, komposiitit jne. Materiaalien ominaisuuksista Dos. Jari Aromaa, Materiaalitekniikan

Lisätiedot

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset

Kon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Kon-67.3401 Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Säteilyhaurastuminen Reaktoripaineastia ja sisukset 12/3/2015 3

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta

Lisätiedot

vink passion for plastics PEEK Tekniset tiedot

vink passion for plastics PEEK Tekniset tiedot vink passion for plastics Tekniset tiedot Tekniset tiedot polyeetterieetteriketoni on osittain kiteinen materiaali. Kuten muut samankaltaiset materiaalit PAEK, PEK ja PEKK myös molekyyli sisältää ketoniryhmän.

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

PP Tekniset tiedot. Kuvia?

PP Tekniset tiedot. Kuvia? vink passion for plastics PP Tekniset tiedot Kuvia? PP Tekniset tiedot PP - polypropyleeni - tuli markkinoille 5-luvun puolivälissä. Materiaalin käyttö on kasvanut tasaisesti uusien muunnoksien, sekoituksien

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Raerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto

Raerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit

Lisätiedot

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti.

ATOMIHILAT. Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. ATOMIHILAT KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Määritelmä, hila: Hilaksi sanotaan järjestelmää, jossa kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännöllisesti. Hiloja on erilaisia. Hilojen ja sidosten avulla

Lisätiedot

vink passion for plastics PTFE Tekniset tiedot

vink passion for plastics PTFE Tekniset tiedot vink passion for plastics Tekniset tiedot Tekniset tiedot polytetrafluorieteeni tunnetaan paremmin nimellä Teflon. Amerikkalainen DuPont kehitti materiaalin toisen maailmansodan aikana ja siitä tuli strateginen

Lisätiedot

Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen

Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet 18.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Liukoisuus (käsiteltiin luennolla 3) 0D, pistemäiset kidevirheet: (liukoisuus), vakanssit 1D, viivamaiset kidevirheet: dislokaatiot

Lisätiedot

Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti

Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti Termoplastiset polyesterit: Polyeteenitereftelaatti (PET) ja polybuteenitereftelaatti (PBT) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Polyeteenitereftelaatti (PET) Polyeteenitereftelaatti on eniten

Lisätiedot

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet

CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet CHEM-A1410 Materiaalitieteen perusteet Laskuharjoitus 18.9.2017, Materiaalien ominaisuudet Tämä harjoitus ei ole arvioitava, mutta tämän tyyppisiä tehtäviä saattaa olla tentissä. Tehtävät perustuvat kurssikirjaan.

Lisätiedot

Sähkömoottorin akseli

Sähkömoottorin akseli Tekijä: Daniel Haaranen Yhteystiedot: daniel.haaranen@aalto.fi Mekaaniset ominaisuudet Pohdittaessa materiaalivalintaa sähkömoottorin akselille materiaalin tärkeimmät mekaaniset ominaisuudet ovat erilaiset

Lisätiedot

BK10A3500 Materiaalitekniikka

BK10A3500 Materiaalitekniikka BK10A3500 Materiaalitekniikka Raimo Suoranta I periodi h. 1215 F Timo Kärki II periodi Materiaalit muokkaavat ihmiskunnan kehitystä Ihmisen selviytyminen on materiaalien kehittymisen ansiota? Kivikausi

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM

Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM LEFM Rajoituksia K on validi, kun plastisuus rajoittuu pienelle alueelle särön kärkeen mitattavat TMMT-tilassa Hauraille materiaaleille Validiteetti Standardin kokeellinen

Lisätiedot

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä:

Kolme lineaaristen polyamidien valmistusmenetelmistä on kaupallisesti merkittäviä: POLYAMIDIT (PA) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Yleistä Polyamidit ovat eniten käytettyjä teknisiä muoveja. Esimerkkinä yleisesti tunnettu nylon luokitellaan kemiallisesti polyamidiksi (PA66).

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.

Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on

Lisätiedot

Takasin sisällysluetteloon

Takasin sisällysluetteloon Tässä esitteessä on taulukot eri materiaalien ominaisuuksista. Taulukoiden arvot ovat suunta-antavia. Tiedot on kerätty monista eri lähteistä, joissa on käytetty eri testausmenetelmiä, joten arvot eivät

Lisätiedot

Käyttöala. Sään ja UV-säteilyn kestävyys. Palaminen. Ominaispiirteitä. Lastuava työstö. Lämpömuovaus. Mekaaniset ominaisuudet.

Käyttöala. Sään ja UV-säteilyn kestävyys. Palaminen. Ominaispiirteitä. Lastuava työstö. Lämpömuovaus. Mekaaniset ominaisuudet. PSU Tekniset tiedot PSU Tekniset tiedot PSU - polysulfonin tuotannon aloitti 1965 Union Carbide. PSU on väriltään kellertävä., amorfinen materiaali ja sen kemiallinen kestävyys sekä mekaaniset ominaisuudet

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Materiaaliryhmien taksonomia

Materiaaliryhmien taksonomia Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaaliryhmien taksonomia

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Materiaaliryhmien taksonomia

Materiaaliryhmien taksonomia Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaaliryhmien taksonomia

Lisätiedot

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Muokkaus kasvattaa dislokaatioiden määrää moninkertaiseksi muokkaamattomaan metalliin verrattuna. Tällöin myös metallin lujuus on kohonnut huomattavasti,

Lisätiedot

vink passion for plastics PVC Tekniset tiedot

vink passion for plastics PVC Tekniset tiedot vink passion for plastics PVC Tekniset tiedot PVC Tekniset tiedot PVC Polyvinyylikloridi on yksi vanhimmista kestomuovimateriaaleista. PVC valmistetaan polymeroimalla eteeniä ja klooria. Käyttöala PVC:a

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot

Rakennesuunnittelu. Materiaali. Kudotut rakenteet. Komposiitit ALM. Functionally graded. Vaahdot Komposiitit Komposiitit Useamman materiaalin / materiaaliryhmän yhdistelmä Materiaalin ja rakenteen välimaastossa Matriisi lujite (tai funktionaalisesti valitut materiaalit) Materiaali Rakennesuunnittelu

Lisätiedot

Massakeskipiste Kosketusvoimat

Massakeskipiste Kosketusvoimat Massakeskipiste Kosketusvoimat Luennon tavoitteet Kosketusvoimia Kitka Tukivoima Jännitys Jousivoima Massakeskipisteen käsite ja sillä laskeminen (Resonanssi tiedottaa tarjoavansa kahvia luentotauolla)

Lisätiedot

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumen teknisiä ominaisuuksia Lumi syntyy ilmakehässä kun vesihöyrystä tiivistyneessä lämpötila laskee alle 0 C:n ja pilven sisällä on alijäähtynyttä vettä. Kun lämpötila on noin -5 C, vesihöyrystä, jäähiukkasista

Lisätiedot

vink passion for plastics PMMA Tekniset tiedot

vink passion for plastics PMMA Tekniset tiedot vink passion for plastics PMMA Tekniset tiedot PMMA Tekniset tiedot PMMA Polymetyylimetakrylaatti Akryyli on tunnettu jo 30luvulta lähtien. Saksalainen Röhm sekä englantilainen ICI toivat silloin markkinoille

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

Nestekidemuovit (LCP)

Nestekidemuovit (LCP) Nestekidemuovit (LCP) Tampereen teknillinen yliopisto Sanna Nykänen Nestekidemuovit voidaan luokitella kiteisiksi erikoismuoveiksi, jotka ovat suhteellisen kalliita materiaaleja. Niiden luokitteluperiaate

Lisätiedot

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli Luento 8 Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli Sähkönjohtavuus Druden malli Klassiset C V -mallit Termodynamiikka kun Ei ennustetta arvosta! Klassinen

Lisätiedot

vink passion for plastics PVDF Tekniset tiedot

vink passion for plastics PVDF Tekniset tiedot vink passion for plastics PVDF Tekniset tiedot PVDF Tekniset tiedot PVDF polyvinyylideenifluoridi on kestomuovi. Se on osittain kiteinen materiaali ja kuuluu fluorimuovien ryhmään. PVDF valmistetaan polymeroimalla

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne.

Kiteinen aine. Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine Kide on suuresta atomijoukosta muodostunut säännöllinen ja stabiili, atomiseen skaalaan nähden erittäin suuri, rakenne. Kiteinen aine on hyvä erottaa kiinteästä aineesta, johon kuuluu myös

Lisätiedot

Alumiinin ominaisuuksia

Alumiinin ominaisuuksia Alumiini Alumiini Maaperän yleisin metalli Kuuluu kevytmetalleihin Teräksen jälkeen käytetyin metalli Käytetty n. 110 v. Myrkytön Epämagneettinen Kipinöimätön 1 Alumiinin ominaisuuksia Tiheys, ~ teräs/3

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen

Lisätiedot

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

Tuukka Yrttimaa. Vaurioituminen. Sitkeä- ja haurasmurtuma. Brittle and Ductile Fracture

Tuukka Yrttimaa. Vaurioituminen. Sitkeä- ja haurasmurtuma. Brittle and Ductile Fracture Tuukka Yrttimaa Vaurioituminen Sitkeä- ja haurasmurtuma Brittle and Ductile Fracture Sitkeä- ja haurasmurtuma Metallin kyky plastiseen deformaatioon ratkaisee murtuman luonteen (kuva 1) [3] Murtumaan johtaa

Lisätiedot

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus

Lisätiedot

Mekaaniset ominaisuudet

Mekaaniset ominaisuudet Mekaaniset ominaisuudet Yleisimmät mekaaniset ominaisuudet Kimmokerroin (E) jäykkyys Lujuus (σ) Kovuus 2 2 Jännitys σ = F/A ε = l/l σ = Eε 3 3 Kimmokerroin (E) Kuvaa materiaalin jäykkyyttä Syntyy atomien

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa/Kertausta. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Johdantoa/Kertausta MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Mitä on kemia? Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen

Lisätiedot

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016

Ratkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016 Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit

Lisätiedot

CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento

CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento CHEM-A1400 Tulevaisuuden materiaalit, 1. luento Dos. Jari Aromaa, Materiaalitekniikan laitos 1. luento, sisällys Mihin materiaalitieteitä tarvitaan?, metallit, polymeerit, keraamit, komposiitit jne. Materiaalien

Lisätiedot

vink passion for plastics POM Tekniset tiedot

vink passion for plastics POM Tekniset tiedot vink passion for plastics POM Tekniset tiedot POM Tekniset tiedot POM polyasetaali asetaalimuovi. Amerikkalainen DuPont toi POM:n markkinoille 1958 tuotemerkillä DELRIN, joka oli homopolymeerimateriaali

Lisätiedot

Luento 3. Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria

Luento 3. Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Luento 3 Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Luento 3 Millerin indeksit Kidevirheet Röntgendiffraktio Elastisuusteoria Kidesuunnat Kidesuuntien määrittäminen kuutiollisessa

Lisätiedot

Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista

Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista Polystyreeni () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Kääntänyt Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polystyreeni on aromaattinen polymeeri, jota valmistetaan aromaattisesta styreenimonomeerista

Lisätiedot

2/19 Ympäristöministeriön asetus

2/19 Ympäristöministeriön asetus 2/19 Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen kupariputkien tyyppihyväksynnästä Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä

Lisätiedot

vink passion for plastics PA Tekniset tiedot

vink passion for plastics PA Tekniset tiedot vink passion for plastics PA Tekniset tiedot PA Tekniset tiedot PA polyamidi amidimuovi kehitettiin alun perin kuiduksi. Materiaalin tuotanto alkoi toisen maailmansodan aikaan. Sodan jälkeen huomattiin

Lisätiedot

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC

Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Makroskooppinen approksimaatio

Makroskooppinen approksimaatio Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11

Lisätiedot

TEOBAL Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa

TEOBAL Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa TEOBAL 2011- Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen ballistisissa suojamateriaaleissa 17.11.2011 MATINE Tutkimusseminaari Tomi Lindroos & Pertti Lintunen 2 Rahoituspäätös MAT804 suojamateriaaleissa

Lisätiedot

Mekaaniset ominaisuudet

Mekaaniset ominaisuudet Mekaaniset ominaisuudet Kertaus Jäykkyys E Lujuus Myötö- Murto- Muokkauslujittuminen Sitkeys 2 2 Esimerkkejä Golf-maila Keinonivel Hammaspyörä 3 3 Esimerkki: Golf-maila Golf-mailalta vaadittavat ominaisuudet

Lisätiedot

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen

Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus. Betoniteollisuuden kesäkokous Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen Betonin lujuus ja rakenteiden kantavuus Betoniteollisuuden kesäkokous 2017 11.8.2017 Hämeenlinna prof. Anssi Laaksonen Sisältö 1) Taustaa 2) Lujuuden lähtökohtia suunnittelussa 3) Lujuus vs. rakenteen

Lisätiedot

Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa

Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Rikasta pohjoista 10.4.2019 Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Nimi Numero CK45 / C45E (1.1191) 19MnVS6 / 20MnV6 (1.1301) 38MnV6 /

Lisätiedot

Polymetyylimetakrylaatti (PMMA)

Polymetyylimetakrylaatti (PMMA) Polymetyylimetakrylaatti () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Kääntänyt: Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polymetakrylaatit ovat metakrylaattihappojen estereitä. Yleisin näistä

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

Materiaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto

Materiaalifysiikkaa antimaterialla. Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Materiaalifysiikkaa antimaterialla Filip Tuomisto Teknillisen fysiikan laitos Aalto-yliopisto Miksi aine on sellaista kuin se on? Materiaalien atomitason rakenne Kokeelliset tutkimusmenetelmät Positroniannihilaatiospektroskopia

Lisätiedot

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen

Lisätiedot

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja

Lisätiedot

MEKAANISET OMINAISUUDET

MEKAANISET OMINAISUUDET MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu 20 ºC lämpötilassa

Lisätiedot

Polypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa vaihtelee 80 000 200 000 g/mol välillä.

Polypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa vaihtelee 80 000 200 000 g/mol välillä. Polypropeeni () Technical University of Gabrovo Milena Koleva Käännös: Sanna Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto Polypropeeni on kestomuovi, joka muodostuu propeenimonomeereistä (kuva 1.). Sen moolimassa

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

Yksikkökoppi Pienin toistuva rakenne materiaalin sisällä.

Yksikkökoppi Pienin toistuva rakenne materiaalin sisällä. Ashbyn kartat (Ashby diagrams) Kullakin materiaaliryhmällä on muutama ominaisuus, joka erottaa ne selvästi toisista materiaaliryhmistä. Ashbyn kartoissa materiaalit jaetaan ryhmiin. Niistä voidaan päätellä

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen

Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Ultralujien terästen särmäys

Ultralujien terästen särmäys Ultralujien terästen särmäys Työväline- ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät 26-27.1.2017, Vierumäki, Suomi Anna-Maija Arola, tohtorikoulutettava Anna-Maija.Arola@oulu.fi Oulun yliopisto, Materiaali-

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE

Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Advanced Materials Araldite 2014-1 TUOTESELOSTE Araldite 2014-1 Kaksikomponenttinen epoksiliima Ominaispiirteet Harmaa tahnamainen epoksi Korkea lämmön-, veden- ja kemikaalinkestävyys Pieni kutistuma Hyvät

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA

KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET 18.12.2008 ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA 1 Johdanto Muovauksen vaikutuksesta metallien lujuus usein kasvaa ja venymä pienenee.

Lisätiedot

Keraamit ja komposiitit

Keraamit ja komposiitit Keraamit ja komposiitit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Määritelmä, keraami: Keraami on yleisnimitys materiaaleille, jotka valmistetaan polttamalla savipohjaista (alumiinisilikaatti) ainetta kovassa kuumuudessa.

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34 SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku

Lisätiedot

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

HEIKOT SIDOKSET. Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. HEIKOT SIDOKSET KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Palautetaan mieleen (on tärkeää ymmärtää ero sisäisten ja ulkoisten voimien välillä): Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

DEE Aurinkosähkön perusteet

DEE Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

18 Hakemisto. Hakemisto

18 Hakemisto. Hakemisto 18 230 A Alumiini ja ympäristö... 29 Alumiini, kulutus ja käyttö... 13 Alumiini, käyttökohteet - aurinkopaneelit... 19 - folio... 25 - ilmailu ja avaruusteknologia... 28, 29 - juomatölkit... 26 - konepajateollisuus...

Lisätiedot