2/ Kutsu kevätkokoukseen. Talokohtaiset digisovittimet sittenkin mahdollisia? Taloyhtiön kuntotodistus julkistetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/ 2007. Kutsu kevätkokoukseen. Talokohtaiset digisovittimet sittenkin mahdollisia? Taloyhtiön kuntotodistus julkistetaan"

Transkriptio

1 2/ 2007 Kutsu kevätkokoukseen Talokohtaiset digisovittimet sittenkin mahdollisia? Taloyhtiön kuntotodistus julkistetaan Kiinteistörahastolaki uudistuu Kiinteistöliitto selvittää putkistojen pinnoitusmenetelmät Miljoona suomalaista ilman digisovitinta

2 Hyvän asumisen puolesta 2 SISÄLLYS OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 2/2007 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) Oulu Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , Tulostus Multiprint Oulu Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella ISSN X YHDISTYS KOULUTTAA... 3 KORJAUSTARPEIDEN ENNAKOINTI JA KUNTOTODISTUS... 3 KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA:... 4 KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN TALOYHTIÖN KUNTOTODISTUS JULKISTETAAN AJANKOHTAISET ASIAT... 4 YLE SALLII TALOKOHTAISET DIGISOVITTIMET?... 4 TILINTARKASTUS MUUTOSPAINEESSA... 4 TALOYHTIÖN TILINTARKASTAJAN PUUTUTTAVA LAINVASTAISUUKSIIN... 5 KIINTEISTÖRAHASTOLAKI JA SIJOITUSRAHASTOLAKI UUDISTUVAT... 5 ASUNNON OSTOKYKY EDELLEEN HYVÄLLÄ TASOLLA... 6 HELENA KINNUNEN RAKLIN JOHTAVAKSI LAKIMIEHEKSI... 6 EU PANOSTAA SÄÄSTÖIHIN VALAISIMIEN ENERGIANKÄYTÖSSÄ... 7 Hehkulamput vaihdettava loisteputkivalaisimiin... 7 AMMATTIMAISESTI ISÄNNÖIDYT TALOYHTIÖT PÄÄOSIN VALMIINA DIGIAIKAAN... 7 VAPAARAHOITTEISTEN ASUNTOJEN KYSYNTÄ JATKUU EDELLEEN VILKKAANA... 7 Muuttoliike ja hyvä työllisyys pitävät yllä asuntojen kysyntää... 8 ASUMISEN KALLISTUMINEN KOHOTTI INFLAATIOTA 2,2 PROSENTTIIN... 8 RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5,7 PROSENTTIA... 8 UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI KASVOI VIIME VUONNA 5 %... 9 KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,1 PROSENTTIA... 9 TUTKIMUS JA KEHITYS... 9 KIINTEISTOLIITTO SELVITTÄÄ PUTKIEN PINNOITUSMENETELMÄT.. 9 KIINTEISTÖSIJOITUSTEN TUOTTO JO YLI 10 PROSENTTIA VUONNA Liiketilojen ja kauppakeskuskiinteistöjen tuotot vahvassa nousussa Toimistojen arvonmuutos maltillista, asuntojen piristymässä Sijoittajien alenevat tuottovaatimukset vahvistavat kiinteistöjen arvoja ENERGIAN KOKONAISKULUTUS KASVOI VIIME VUONNA 8 PROSENTTIA Fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi huomattavasti ENERGIASEKTORIN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT LISÄÄNTYIVÄT 22 PROSENTTIA Kasvihuonekaasupäästöt MILJOONA SUOMALAISKOTIA YHÄ ILMAN DIGISOVITINTA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ MINISTERIÖLTÄ OPAS RAVINTOLOIDEN TUPAKOINTITILOJEN RAKENTAMISESTA MAAPERÄÄ PILAAVILLE HAITALLISILLE AINEILLE OHJEARVOT KAAVOITUS- JA VALITUSMENETTELYIHIN MUUTOKSIA MAALISKUUSSA OIKEUSKÄYTÄNTÖ LIITTEET:...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys YHDISTYS KOULUTTAA KORJAUSTARPEIDEN ENNAKOINTI JA KUNTOTODISTUS Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Pakkalan sali Kaarlenväylä 3 Ohjelma: Tilaisuuden avaus toiminnanjohtaja Pekka Luoto, Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Taloyhtiön kuntotodistus, tähdet kertovat, korjaustarpeiden selvittäminen Mikko Juva ja Raksystems Kuntotodistus ja hissit aluepäällikkö Esa Lähteenmäki, Kone Oyj Korjausten vaikutus kiinteistön arvoon myyntijohtaja Jorma Mikkonen Korjausten rahoitusmallit apulaisjohtaja Jussi Pitkänen, Nordea Kahvit ja keskustelua Tilaisuus on maksuton Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 16.4 Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toimistoon. puhelin , faksi , sähköposti: Tervetuloa

4 Hyvän asumisen puolesta 4 KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA: KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN 26.4 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry:n sääntömääräinen jäsenkokous pidetään 26.4 alkaen klo 11.00, paikkana Ravintola Oskarin Kellari, Rautatienkatu 9 Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kutsu liitteineen tämän tiedotteen liitteenä. TALOYHTIÖN KUNTOTODISTUS JULKISTETAAN Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen joulukuussa 2004 tekemästä aloitteesta kehitetty taloyhtiön kuntotodistus julkistetaan Asuntomarkkinat 07 - messuilla torstaina Helsingin Messukeskuksessa. Syksyllä 2005 käynnistetty Taloyhtiön kuntotodistus -kehittämisprojekti on saatu valmiiksi. Kuntotodistus kertoo asuntokaupan yhteydessä taloyhtiön rakennusten kunnon ja tulossa olevien remonttien kustannusvaikutukset. Kuntotodistus helpottaa taloyhtiön osakkaita tekemään oikeat ja rakennuksen arvon kannalta tärkeät päätökset tulevista korjauksista. AJANKOHTAISET ASIAT Helsingin Sanomat: YLE SALLII TALOKOHTAISET DIGISOVITTIMET? Analogiset lähetykset voivat jatkua joidenkin taloyhtiöiden ja laitosten verkossa senkin jälkeen, kun suomalaiset televisiokanavat siirtyvät syyskuun alussa kokonaan digiaikaan. Yleisradio ei ryhdy oikeustoimiin keskusdigisovittimen hankkivia taloyhtiöitä tai taloverkkoja vastaan, jos kaikille verkon talouksille tarjotaan mahdollisuus myös alkuperäisen digisignaalin vastaanottamiseen. Keskusdigisovittimet maksavat euroa. Keskusdigisovittimen ansiosta jokaiseen televisiovastaanottimeen ei tarvita erillistä digisovitinta. Tv-kuva näkyy ilman lisälaitetta vanhoistakin televisioista. Toisaalta keskusdigisovittimen välittämä kuva ei sisällä valinnanvaraisia tekstityksiä tai muita digi-tv:n lisäpalveluita. TILINTARKASTUS MUUTOSPAINEESSA Eduskunta on hyväksynyt tilintarkastuslain kokonaisuudistuksen. Laki tulee voimaan Kiinteistöliitto esitti lakiin siirtymäsäännöstä vuoteen 2011, minkä eduskunta myös hyväksyi. Siirtymäkausi mahdollistaa sen, että valmisteilla olevaa asunto-osakeyhtiölakia uudistettaessa voidaan arvioida maallikkotilintarkastajien tarpeellisuutta taloyhtiön osakkaiden edustajana. Liiton mielestä voi olla yhtiön edun mukaista, jos yhtiössä toimii ammattitilintarkastajan lisäksi maallikkotilintarkastajana taloyhtiön osakas, jolla on sellaista tietoa, jota ei voida papereiden perusteella tietää tai havaita. Esimerkiksi muualla asuva ammattitilintarkastaja ei voi tietää, onko hankittu ruohonleikkuri taloyhtiön käytössä. Eduskunnan päätöksen mukaan ennen nyt hyväksytyn tilintarkastuslain voimaantuloa perustettuihin vanhoihin asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan voimassa olevia asunto-osakeyhtiölain säännöksiä tilintarkastajan kelpoisuusvaatimuksista ja vanhan tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastuksesta niiltä tilikausilta, jotka päättyvät viimeistään Siirtymäsäännös koskee myös sellaisia keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin perustamisajankohdan tai yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Yhtiökokouksessa valittaviin HTM- tai KHTtilintarkastajiin sovelletaan kuitenkin uutta tilintarkastuslakia. Lain voimaan tulon jälkeen perustettuihin uusiin asunto-osakeyhtiöihin sovellettaisiin uutta tilintarkastuslakia.

5 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys TALOYHTIÖN TILINTARKASTAJAN PUUTUTTAVA LAINVASTAISUUKSIIN Taloyhtiön tilintarkastajan tehtävänä on puuttua lainvastaisuuksiin ja estää osakkaiden edun vastainen toiminta. Kiinteistöliitto korostaa, että tilintarkastaja ei ole vain numerotarkastaja, joka tarkastaa kirjanpidon laskennallisen oikeellisuuden tilinpäätöksestä ja kirjanpidosta. Tilintarkastajan on tarkastettava myös yhtiön hallinto. Hallinnon tarkastamiseen kuuluu varmistaa, että hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet huolellisesti yhtiön omaisuutta - esimerkiksi kilpailuttaneet urakat, hakeneet korjausavustukset, vakuuttaneet yhtiön omaisuuden sen oikeasta arvosta, hakeneet aiheutuneista vahingoista korvaukset vakuutusyhtiöltä ja säilyttäneet yhtiön arvopapereita asianmukaisesti. Lisäksi on varmistettava muun muassa, että yhtiön vuokrattavat tilat ovat vuokrattuina ja niistä saatavat vuokrat ajantasalla ja, että yhtiön rahavarat on sijoitettu tuottavalla, mutta ennen kaikkea luotettavalla tavalla. Kuumimman yhtiökokouskauden lähestyessä on syytä varmistaa, ettei taloyhtiön tilintarkastaja nuku syvää talviunta ja herää suorittamaan tilintarkastustehtäväänsä vasta juuri ennen tilinpäätöskokousta. Tilintarkastaja valitaan tehtäväänsä yhtiöjärjestyksessä määrätyksi toimikaudeksi, mutta hänen on tarvittaessa hoidettava tehtäväänsä koko tilikauden ajan. Kiinteistöliitto korostaa, että taloyhtiöiden tilintarkastus on tehtävä taloyhtiön koosta riippumatta asiantuntevasti ja vastuullisesti. Siihen kuuluu oleellisesti hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjoihin tutustuminen. On myös muistettava, että osakkeenomistaja voi turvautua tilintarkastajan apuun ja vaikutusmahdollisuuksiin ilmoittamalla hänelle epäilemänsä väärinkäytökset tai pyrkiessään estämään niitä ennalta. KIINTEISTÖRAHASTOLAKI JA SIJOITUSRAHASTOLAKI UUDIS- TUVAT Kiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain uudistusten tavoitteena on edistää yhteistä kiinteistösijoittamista. Sijoitusrahastolaki täydentyy säännöksillä pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta erikoissijoitusrahastosta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lainmuutokset Lait tulevat voimaan Nykyinen, vuonna 1997 säädetty kiinteistörahastolaki, koskee edelleen yhteistä kiinteistösijoittamista harjoittavia julkisia osakeyhtiöitä, mutta sitä täydennetään säännöksillä kommandiittiyhtiöstä, jonka yleisölle tarjottavat osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita. Sijoitusrahastolain mukaista rahastoyhtiöiden oikeutta sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja samaan osakeyhtiöön lisätään viidestä kymmeneen prosenttiin kyseisen osakeyhtiön osakkeista. Jos rahastoyhtiön hallinnoimilla sijoitusrahastoilla on yli viisi prosenttia osakeyhtiön äänimäärästä, rahastoyhtiön on julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista. Kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin on tehty myös lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella sekä muun lainsäädännön muuttumisesta johtuvia eräitä lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Kiinteistörahastoja koskevat sääntövahvistus-, poikkeuslupa- ja muut hakemusasiat siirretään Rahoitustarkastukselle. Lisää sijoitusvaihtoehtoja Lainmuutoksilla pyritään lisäämään sijoitusvaihtoehtoja. Kommandiittiyhtiön ja sijoitusrahaston omistajien verotus toteutuu yhdenkertaisena osakkaan tasolla, minkä vuoksi ne ovat erityisen soveliaita suurimmille kotimaisille institutionaalisille sijoittajille. Epäsuoriin listaamattomiin sijoitusmuotoihin sijoitetaan, jos suora omistus ei esimerkiksi kiinteistön koon tai hallinnoinnin edellyttämän erityisosaamisen vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi eräiden institutionaalisten sijoittajien sijoitustoimintaa koskevat velkaantumisasteen rajoitukset. Markkinaosapuolet ovat osoittaneet kiinnostusta erityisesti vuokra-asuntoihin sijoittavia sijoitusrahastomuotoisia kiinteistörahastoja kohtaan. Toimivat vapaa-rahoitteiset vuokraasuntomarkkinat ohjaisivat pääomia yhä enemmän kiinteistömarkkinoille, mikä vähentäisi jul

6 Hyvän asumisen puolesta 6 Nordea: ASUNNON OSTOKYKY EDELLEEN HYVÄLLÄ TASOLLA Asuntojen hintojen nousu hidastui vuoden lopulla. Hinnat kallistuivat silti edelleen ansiotason kehitystä nopeammin. Myös korkojen nousu lisäsi asunnon ostajan kustannuksia. Asunnon ostokykyindeksi heikkeni hieman, mutta säilyi edelleen paremmalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä indeksi nousi pistelukuun 42,3, kun se vuonna 2000 oli korkeimmillaan 44,0. Historiallisesti katsoen indeksi on edelleen varsin suotuisissa lukemissa. Korkeimmillaan indeksi oli vuoden 1989 lopussa 102,0. Asuntojen hintojen nousu on kasvattanut eri alueiden välisiä hintaeroja. Viime vuonna keskikokoisen suomalaisen asunnon hinta kallistui euroa. Helsingissä keskikokoisen asunnon hinta nousi euroa, mutta Porissa asuntojen hinnat jopa laskivat, Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen sanoo. - Asunnon ostokyvyn kehitys on kuitenkin ollut tasaisempaa, koska korkeamman hintatason alueilla myös tulot ovat euroissa nousseet enemmän. Koko maa Asunnon hinta Lainan Indeksi Indeksi hoitomeno/kk 3/2006 4/2006 Muutos ,8 42,3 1,5 Kokkola ,2 27,3 4,0 Pori ,3 27,6 0,3 Kajaani ,3 28,0 1,7 Kotka ,1 27,0 0,1 Seinäjoki ,4 30,7 1,2 Rovaniemi ,0 31,0 2,0 Lahti ,9 34,7 1,7 Vaasa ,4 33,2 1,8 Mikkeli ,7 38,6 2,9 Lappeenranta ,9 36,9 0,0 Oulu ,9 34,3 1,4 Hämeenlinna ,6 37,0 1,4 Jyväskylä ,0 37,8 0,8 Joensuu ,3 40,2 3,0 Turku ,1 39,1 1,5 Kuopio ,8 39,9 0,1 Porvoo ,3 41,6-0,7 Tampere ,6 44,1 1,5 Vantaa ,2 45,2 2,0 Espoo ,1 45,8 1,7 Helsinki ,7 63,1 2,4 Hintaerot ovat kasvaneet myös Helsingissä. Suuressa osassa Helsinkiä tilanne on suhteessa tuloihin sama kuin Espoossa tai Vantaalla, ainoastaan ydinkeskusta poikkeaa selvästi muista alueista. Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet muita Pohjoismaita hitaammin ja hintataso on täällä matalampi. Asunnon ostokykyindeksillä mitattuna Ruotsi on samalla viivalla Suomen kanssa, mutta Tanskassa ja Norjassa ostokyky on selvästi heikompi, niiden indeksit ovat lähes 60 Tässä indeksissä asuntolainan hoitokulu on laskettu 76,8 neliön asunnolle, joka on Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen asunnon keskikoko. Esimerkkiasiakas on ottanut lainaa 70 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja laina-aika on 25 vuotta. Lähtökohtana on, että lainanhoitokustannukset ilman verovähennyksiä eivät saisi ylittää 25 prosenttia talouden bruttotuloista. Indeksin luku 100 kuvaa tilannetta, jossa kotitalous käyttää 25 prosenttia bruttotuloistaan asuntolainan hoitokustannuksiin. Mitä pienempi luku on, sitä parempi on kotitalouden asunnon ostokyky. HELENA KINNUNEN RAKLIN JOHTAVAKSI LAKIMIEHEKSI OTK Helena Kinnunen (s. 1963) on nimetty Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n johtavaksi lakimieheksi. Kinnunen siirtyy RAKLIin Ovenia Oy:n lakimiehen tehtävistä mennessä.

7 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Helena Kinnunen on aiemmin toiminut mm. RAKLIn toimitusjohtajan sijaisena ja Suomen Kiinteistöliiton johtavana lakimiehenä. "Helena Kinnusella on erittäin vankka kokemus kiinteistö- ja rakennusalan toimintaympäristöstä, lainsäädännöstä ja toimijoista. Helenan nimitys RAKLIin täydentää merkittävästi uudistuvan liiton osaamista ja resursseja, myös asuntotuotantoon ja rakennuttamiseen liittyvissä asioissa. Odotamme kaikki innolla Helenan tuloa", kertoo RAKLIn toimitusjohtaja Jani Saarinen. EU PANOSTAA SÄÄSTÖIHIN VALAISIMIEN ENERGIANKÄYTÖSSÄ Hehkulamput vaihdettava loisteputkivalaisimiin EU ei jäänyt katselemaan sivusta, kun useat kaupungit ympäri maailmaa ovat ilmoittaneet säästävänsä energiaa kieltämällä hehkulamput. EUjohtajat päättivät viikko sitten, että katu- ja toimistovalaistuksen on oltava energiatehokkaalla pohjalla vuoteen 2008 ja kotien vuoteen 2009 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä hehkulamppujen vaihtamista loisteputkivalaisimiin tai mahdollisesti LED-valaisimiin, mikäli tekniikka kehittyy riittävästi. Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan vielä ei ole tarvetta heittää hehkulamppuja roskiin, mutta kauppojen valikoimaan on varmasti syytä tutustua entistä paremmin. EU pyrkii vähentämään energiankulutustaan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä - ja on valmis nostamaan tavoitteen 30 prosenttiin, jos Yhdysvallat, Kiina ja Intia seuraavat esimerkkiä. AMMATTIMAISESTI ISÄNNÖIDYT TALOYHTIÖT PÄÄOSIN VALMIINA DIGIAIKAAN Yhteisantennitalojen taloverkkojen digitalisointi on valmiina ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä. Isännöintiliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan vain 3,5 prosenttia ammattimaisesti isännöidyistä yhteisantennitaloyhtiöistä ei ole digikunnossa. Tämä tarkoittaa valtakunnallisesti kokonaisuudessaan noin tuhatta taloyhtiötä, joissa korjaukset on vielä tekemättä. Tuoreessa kyselyssä isännöitsijät ilmoittavat, että valtaosa kunnostustöistä ehditään tehdä ajoissa. Antenniverkkojen korjaamista digikelpoiseksi ei pidetty teknisesti tai taloudellisesti kovin merkittävänä asiana verrattuna kiinteistöjen muihin korjaustarpeisiin. Isännöitsijät ennakoivat kuitenkin, että on edelleen kunnostamatta pieni joukko taloyhtiöitä. Joissakin tapauksissa vuokratalojen sijoittajaomistajat eivät ole halunneet investoida antenniverkon korjauksiin. Jossakin antenniverkon kunnostuksen sijaan osakkaat ovat päätyneet hankkimaan omat lautasantennit tai siirtyneet kaapeliverkkoon. Isännöintiliiton jäsenille suunnattuun taloverkkojen digitalisointia koskevaan kyselyyn vastasi 120 isännöitsijää. Kysely oli tänä vuonna suunnattu niille isännöitsijöille, joiden taloyhtiöissä oli digitalisointi kesken viime vuonna. Vastausprosentti oli 80. Suomen Isännöintiliitto toteutti selvityksen liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä. VAPAARAHOITTEISTEN ASUNTOJEN KYSYNTÄ JATKUU EDELLEEN VILKKAANA Kustannusten kohoaminen ja tonttipula haittaavat tuotannon käynnistymistä Asuntojen kysyntä ja tuotanto jatkuvat vilkkaana tänäkin vuonna. Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenyritykset arvioivat aloittavansa tänä vuonna yli uuden vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt perustajaurakointina. Se on hieman enemmän kuin yritysten vuodentakainen arvio, joka koski vuoden 2006 tuotantoa. Rakennusteollisuus RT ry suorittaa vuosittain kaksi kertaa kyselyn RT:n asuntotuotantoa harjoittaville jäsenyrityksille. Tuoreen kyselyn tulosten mukaan yritykset arvioivat aloittavansa

8 Hyvän asumisen puolesta 8 vuonna 2007 yli uuden vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt perustajaurakointina. Tammikuussa 2006 arvioivat RT:n jäsenyritykset aloittavansa asunnon rakentamisen, mutta lopullinen määrä vuonna 2006 jäi kuitenkin asuntoon. Merkittävin haitta tuotannon käynnistämiselle tuoreen kyselyn mukaan on edelleen rakennuskelpoisen tonttimaan puute ja siitä aiheutuva tonttikustannusten nousu. Rakennusliikkeet kaipaavatkin monipuolista tonttitarjontaa. Esimerkiksi vuokratonttien määrää pitäisi lisätä vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. Olennaiseksi tuotannon käynnistämistä haittaavaksi tekijäksi ovat nousseet myös kohonneet rakennuskustannukset. Näiden taustalla ovat etenkin rakennustarvikkeiden viimeaikainen nousu sekä rakentamismääräyksiin ja kuntien lisääntyviin kaavavaatimuksiin liittyvät tekijät. Keskipintaalavaatimukset ohjaavat myös asuntorakentamista liikaa. Myymättömien asuntojen määrä oli vuoden vaihteessa miltei kaksinkertaistunut viime kesästä. Tosin myös myynnissä olevien asuntojen määrä oli kasvanut. Kyselyn mukaan vuodenvaihteessa Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksillä oli valmiita uusia asuntoja myymättä 770 kappaletta. Tämä vastaa kuitenkin vain noin kolmen viikon tuotantomäärää. Liiton kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 90 prosenttia edellyttää enimmillään 50 prosentin ennakkovarausastetta ennen hankkeen käynnistämistä. Keskimääräinen ennakkovarausaste oli 37 prosenttia. Eniten asuntoja rakennetaan tänäkin vuonna pääkaupunkiseudulla, jossa aloitetaan yhteensä vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasunnon rakentaminen. Seuraavaksi eniten vapaarahoitteista tuotantoa käynnistyy Tampereen seutukunnassa, missä aloitetaan asunnon rakennustyöt. Oulun seutukunnan alueella käynnistyy 750, Turun seudulla vajaat 600 ja Jyväskylän seutukunnan alueella 350 ja Kuopion seudulla noin lähes 300 asunnon rakentaminen. Muuttoliike ja hyvä työllisyys pitävät yllä asuntojen kysyntää Asuntoluottojen korot ovat viimeisen runsaan vuoden aikana nousseet tasaisesti. Keskimäärin uusien asuntolainojen korko oli viime vuonna 3,7 prosenttia. Uusien asuntoluottojen määrä on kuitenkin jatkanut kasvuaan, joskin hieman hidastuen. Asuntojen kysyntää ylläpitävät edelleen väestön muuttoliike, hyvä työllisyys ja korkeat asunnonostoaikomukset. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon kysynnän kasvu on laskenut ARAtuotannon suosiota. Valtion tuen turvin käynnistettäneen tänä vuonna asuntoa. Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2006 aloitettiin yhteensä asunnon rakennustyöt, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna arvioidaan käynnistyvän yhteensä asunnon rakennustyöt. ASUMISEN KALLISTUMINEN KOHOTTI INFLAATIOTA 2,2 PROSENTTIIN Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli helmikuussa 2,2 prosenttia. Tammikuussa se oli 2,3 prosenttia. Kuluttajahintoja kohotti vuodessa eniten asumisen kallistuminen, mikä johtui ennen kaikkea asuntolainojen korkojen noususta, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistumisesta, vuokrankorotuksista sekä sähkön hinnannoususta. Kulutusluottojen korkojen nousu ja elintarvikkeiden, puhelumaksujen sekä ravintola- ja kahvilapalveluiden kallistuminen vaikuttivat myös inflaatioon. Kuluttajahintojen nousua hillitsi helmikuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja tietojenkäsittelylaitteiden sekä korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen viime vuodesta. Tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea vaatealennusmyyntien hiipumisesta. RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5,7 PROSENTTIA Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2006 helmikuusta vuoden 2007 helmikuuhun 5,7 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,8 prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat nousivat 7,0 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Tammikuusta 2007 helmikuuhun 2007 rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,4 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat tammi-

9 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys kuusta helmikuuhun 0,7 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,3 prosenttia. Työpanosten hinnat pysyivät ennallaan. UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI KASVOI VIIME VUONNA 5 % Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan reilut 5 prosenttia vuonna Asuinrakentamisen volyymi oli reilut 6 prosenttia edellisvuotista suurempi. Volyymin kasvu lähes pysähtyi loppuvuodesta. Omakotitalojen rakentamisen volyymi lisääntyi vajaat 3 prosenttia, rivitalojen noin 15 prosenttia ja kerrostalojen reilut 13 prosenttia. Muun rakentamisen volyymi kasvoi 4 prosenttia verrattuna vuoteen Joulukuussa 2006 uudisrakentamisen volyymi oli kutakuinkin vuoden 2005 joulukuun tasolla. Asuinrakentamisen volyymi supistui prosentilla, mutta muun rakentamisen volyymi oli reilut 2 prosenttia edellisvuotista suurempi. KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,1 PROSENTTIA Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,1 prosenttia vuoden 2006 neljännellä neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kaukolämpö on vuodessa kallistunut 11,2 prosenttia mutta kevyt polttoöljy on laskenut 7,4 prosenttia. Työkustannukset nousivat 4,5 prosenttia edellisen vuoden neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. TUTKIMUS JA KEHITYS KIINTEISTOLIITTO SELVITTÄÄ PUTKIEN PINNOITUSMENETELMÄT Markkinoilla on ollut vaihtoehtoisia putkiremonttimenetelmiä jo useita vuosia, mutta vaihtoehtojen edullisuudesta, toimivuudesta tai elinkaaresta ei ole tutkittua tietoa. Taloyhtiöille menetelmien vertailu ja päätöksenteko tuottavat vaikeuksia, sillä tekniikoista ei ole myöskään pitkäaikaista kokemusta. Suomen Kiinteistöliitto on tilannut Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta VTT:ltä selvityksen viemäri- ja käyttövesiputkien sisäpuolisista pinnoitusmenetelmistä. Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen olemassa oleva tieto korjausmenetelmistä, joilla pinnoituksia toteutetaan sekä niiden soveltuvuudesta eri materiaaleista valmistettuihin viemärija käyttövesiputkistoihin. Lisäksi selvitetään mm. menetelmät, joilla putkistojen kunto tutkitaan ja varmistetaan pinnoitustyön laatu. Selvitys kattaa sekä kotimaasta että ulkomailta saatavan tiedon. Tavoitteena on koota kiinteistöja rakennusalan käyttöön aineisto, jolla pinnoitusmenetelmien käyttökelpoisuutta voidaan arvioida. Selvitystyön tulosten perusteella päätetään laajemman tutkimushankkeen käynnistämisestä. Kokemuksesta tiedetään, että vanhalla menetelmällä tehtyinä putket kestävät vuotta. Muista menetelmistä Suomessa ei ole tietoa, koska niistä ei juurikaan ole kokemusta. Arviot pinnoitusmenetelmillä korjattujen putkistojen käyttöiästä vaihtelevat suuresti. Taloyhtiöitä uusissa tekniikoissa houkuttelee työn nopeus ja helppous verrattuna perinteiseen putkiremonttiin. Pinnoitusmenetelmiä markkinoidaan myös keinona siirtää putkiremonttia eteenpäin. Mitkä vaihtoehtoiset tavat uusia putkia sitten ovat? Yksinkertaistettuna vaihtoehtoja on kaksi: pinnoitusmenetelmä ja sukkasujutusmenetelmä. Ensimmäisessä vanhan putken pintaan ruiskutetaan tai harjataan kestävä massa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa vanhan putken sisään asennetaan uusi putki, joka puristetaan kiinni vanhan putken sisäpintaan. Näiden kahden vaihtoehdon väliltä löytyy monta välimuotoa. Putket voidaan myös vaihtaa osittain uusiin, osittain pinnoittaa. Suomen Kiinteistöliiton arvion mukaan Suomessa tehdään asunnossa putkisaneeraus seuraavien kymmenen vuoden aikana. Rahaksi muutettuna se tarkoittaa noin kuuden miljardin euron arvoista remonttiurakkaa.

10 Hyvän asumisen puolesta 10 KIINTEISTÖSIJOITUSTEN TUOTTO JO YLI 10 PROSENTTIA VUONNA 2006 Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto vuodelta 2006 oli selkeästi edellisten vuosien tasoa korkeampi. Tuottojen nousua tukee kiinteistöjen voimakas kysyntä sijoitusmarkkinoilla. Etenkin liikekiinteistöjen tuottokehitys on vahvaa. Myös asuntosijoitusten tuotot nousivat selkeästi edellisen vuoden tasostaan vahvan arvonkehityksen ansiosta. KTI Kiinteistöindeksi osoittaa kiinteistösijoituksille 10,1 prosentin kokonaistuottoa vuodelta Kokonaistuoton kahdesta komponentista nettotuotto pysytteli tasaisena 6,9 prosentin tasolla, kun taas kiinteistösijoitusten arvojen kehitystä mittaava arvonmuutostuotto nousi 3,1 prosenttiin. Kokonaistuotto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden Liiketilojen ja kauppakeskuskiinteistöjen tuotot vahvassa nousussa Kiinteistömarkkinoiden vahva kehitys nojautuu etenkin liiketilasijoitusten tuottojen nousuun. Liiketilasijoitusten kokonaistuotto nousi 14,6 prosenttiin. Arvojen nousua liikekiinteistöille kirjattiin 6,2 prosenttia. Liiketilat ovat jo useana vuonna tuottaneet muita kiinteistötyyppejä paremmin. Liiketilamarkkinoiden menestystä siivittää kulutuskysynnän nousujohteinen kehitys, joka vahvistaa vähittäiskaupan vuokranmaksukykyä ja lisää kiinteistösijoitusten houkuttelevuutta. Myös suomalaisen liiketilatarjonnan laatu on viime vuosina parantunut selkeästi esimerkiksi uusien kauppakeskusten valmistumisen myötä. Toimistojen arvonmuutos maltillista, asuntojen piristymässä Toimistokiinteistösijoitusten menestys ei ole aivan yhtä vahvaa. Myös toimistojen arvonmuutos oli kuitenkin muutamista edellisistä vuosista poiketen - selkeästi positiivinen, 1,8 prosenttia. Toimistosijoitusten nettotuotto on selkeästi liiketiloja matalampi, ja jäi 6,7 prosenttiin. Toimistojen nettotuottoja painaa edelleenkin tyhjillään olevien tilojen suuri määrä. Toimistotilojen vajaakäyttö näyttää jääneen ainakin joillakin alueilla ja vanhemmissa kiinteistöissä kohtuullisen pysyväksi ilmiöksi, mikä lisännee kiinteistösijoittajien varovaisuutta myös markkina-arvojen määrityksessä. Asuntokiinteistöjen arvonmuutos oli niin ikään jonkin verran edellisiä vuosia korkeampi, eli 4,1 prosenttia. Asuntosijoitusten nettotuotto oli totuttuun tapaan selkeästi muita kiinteistötyyppejä matalampi, ja jäi 5,6 prosenttiin. Sijoittajien alenevat tuottovaatimukset vahvistavat kiinteistöjen arvoja Kiinteistösijoitusten muutamaa viime vuotta korkeampi kokonaistuotto pohjautuu kiinteistöjen markkina-arvon nousuun kautta linjan. Arvojen positiivisen kehityksen taustalla on ennen kaikkea kiinteistömarkkinoiden vahva sijoituskysyntä, mikä alentaa arvonmäärityksessä käytettyjä tuottovaatimuksia. Myös markkinavuokrat ovat viimeisen vuoden aikana kääntyneet hienoiseen nousuun, mikä niin ikään vahvistaa kiinteistöjen arvoa. Arvonmuutos maltillisinta Helsingissä Kiinteistösijoitusten tuotot jäivät heikoimmiksi Helsingissä, jossa sekä nettotuotto että arvonmuutos olivat muita kaupunkeja heikompia, ja kokonaistuotto jäi 8,6 prosenttiin. Helsingin suuri paino koko maan kiinteistösijoitusmarkkinoilla vetää koko Kiinteistöindeksin tuloksia alaspäin. Suurista kaupungeista vahvinta arvonkehitystä osoittivat Espoo ja Tampere. Yli 8 prosenttiin nousevat nettotuotot nostivat pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien kokonaistuottotasoa. ENERGIAN KOKONAISKULUTUS KASVOI VIIME VUONNA 8 PROSENTTIA Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan primäärienergian kokonaiskulutus lisääntyi Suomessa viime vuonna 8 prosenttia. Energian kokonaiskulutus oli petajoulea, mikä vastaa 35,3 miljoonaa öljytonnia. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 6 prosenttia. Energian kokonaiskulutuksen kasvuuun vaikutti eniten polttoaineiden käytön lisääntyminen sähkön tuotannossa. Toinen tärkeä tekijä oli teollisuuden energiatarpeen kohoaminen viime vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Sähkön tuotanto kotimaassa kasvoi 16 prosenttia, 79 terawattituntiin eli lähelle vuosien 2003 ja 2004 ta-

11 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys soa. Polttoaineiden käyttö sähkön tuotannossa lisääntyi 70 prosenttia edellisvuodesta. Lisääntyminen johtui lauhdesähkön tuotannon yli kolminkertaistumisesta edellisvuoteen verrattuna.laudesähkön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden energiasisältö on yli 2,5-kertainen tuotetun sähkön energiamäärään verrattuna. Lauhdevoiman tuotanto ja vastaavasti kaikkien siinä käytettävien polttoaineiden kulutus vaihtelee runsaasti eri vuosina pohjoismaisen vesivoiman saatavuuden mukaan. Kuivina ajanjaksoina lauhdevoiman tuotanto on suurta ja runsaina vesivuosina hyvin vähäistä. Pohjoismaiden heikon vesitilanteen takia vielä viime vuoden alussa melko suurena säilynyt sähkön nettotuonti Ruotsista ja Norjasta kääntyi nettovienniksi Pohjoismaihin. Viime vuonna sähköä vietiin Pohjoismaihin yhteensä hieman enemmän, kuin sitä tuotiin niistä Suomeen. Vaikka tuonti Venäjältä pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, sähkön nettotuonti laski 11 terawattituntiin ja sen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta väheni 13 prosenttiin. Fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi huomattavasti Fossiilisia polttoaineita käytettiin viime vuonna 15 prosenttia ja turvetta 29 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hiilen kulutus lisääntyi fossiilisista polttoaineista eniten, noin 68 prosenttia. Suuri kasvu johtui kivihiilen käytön moninkertaistumisesta lauhdetuotannossa. Kaikkiaan kivihiilen käyttö kaksinkertaistui edellisvuodesta. Lisäksi hiilen käyttöön mukaan laskettavien koksin sekä masuuni- ja koksikaasun kulutus kasvoi, mutta vain hieman. Maakaasun käyttö lisääntyi 8 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Myös uusiutuvan energian käyttö kasvoi edellisvuoteen verrattuna selvästi, 6 prosenttia. Puupolttoaineiden käyttö lisääntyi kaikkiaan 9 prosenttia. Eniten lisääntyi jäteliemien käyttö, 14 prosenttia, mikä johtui metsäteollisuuden tuotannon palautumisesta normaaliksi viime vuoden työtaistelun takia alhaiseksi jääneeltä tasolta. Myös teollisuuden muu puupolttoaineiden käyttö lisääntyi. Vesivoiman tuotanto laski viime vuonna 17 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto laski 9 prosenttia. Energian kokonaiskulutus , petajoulea 2005 PJ 2006* PJ Öljy Puupolttoaineet Ydinenergia Maakaasu Hiili Turve Sähkön nettotuonti Vesivoima ja tuulivoima Muut Yhteensä Muutos % ENERGIASEKTORIN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT LISÄÄNTYIVÄT 22 PROSENTTIA Energian tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidipäästöt kohosivat ennakkotietojen mukaan viime vuonna 22 prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön lisääntymisestä. Nämä hiilidioksidipäästöt olivat noin 65 miljoonaa tonnia, kun ne vuotta aiemmin olivat 53 miljoonaa tonnia. Energian tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidipäästöt ylittivät 22 prosentilla myös Kioton sopimuksen perusvuoden, 1990, päästöt. Energiasektorin hiilidioksidipäästöjen osuus on keskimäärin 80 prosenttia Kioton sopimuksessa seurattavasta kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä. Kasvihuonekaasupäästöt Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta säilyi lähes edellisvuoden tasolla, 24 prosentissa. Fossiilisten polttoaineiden osuus sen sijaan kohosi selvästi, 50 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Energian loppukulutus kasvoi 4 prosenttia Energian loppukäyttö eli yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäänyt energia kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Loppukäy-

12 tön lisääntyminen johtui teollisuuden kasvaneesta energiantarpeesta. Kasvu selittyy energiaintensiivisen teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden tuotannon kasvulla. Vuonna 2005 metsäteollisuuden tuotanto oli työtaistelun takia poikkeuksellisen alhainen. Muiden sektorien loppukäyttö säilyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Lähteet: Energiaennakko Tilastokeskus Kasvihuonekaasujen inventaario MILJOONA SUOMALAISKOTIA YHÄ ILMAN DIGISOVITINTA Digisovittimen tai digitelevision oli helmikuuhun mennessä hankkinut 60 prosenttia Suomen runsaasta 2,4 miljoonasta kotitaloudesta. Viime vuoden lopulla digisovitin tai digitelevisio oli noin puolella kotitalouksista. Television omistaa 93 prosenttia kotitalouksista; näistä 64 prosentissa oli digisovitin helmikuussa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä neljästi vuodessa tehtävään laitetiedusteluun, johon osallistui helmikuussa kotitaloutta. Kotitalouksista 56 prosenttia omisti helmikuussa antenni- tai kaapelivastaanottoon tarkoitetun digisovittimen ja 6 prosenttia satelliittidigisovittimen. Tallentavan eli kiintolevyllisen digisovittimen oli hankkinut 17 prosenttia talouksista. Helmikuussa 52 prosentilla talouksista oli vähintään kaksi televisiota, mutta vasta 16 prosentilla talouksista oli enemmän kuin yksi digisovitin. Kuluttajabarometrin mukaan seuraavan puolen vuoden aikana 25 prosenttia kotitalouksista aikoo hankkia ensimmäisen digisovittimensa eli uusia digitalouksia syntyisi Suomeen noin Jos aikeet toteutuvat, noin 15 prosenttia kotitalouksista eli vajaat taloutta olisi täysin ilman digisovitinta analogisten tv-lähetysten loppuessa syyskuun alussa. Hyvän asumisen puolesta LAINSÄÄDÄNTÖ JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ MINISTERIÖLTÄ OPAS RAVINTOLOIDEN TUPAKOINTITILOJEN RAKENTAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut oppaan tupakointitilan suunnittelusta kiinteistöjen ja ravintoloiden omistajille. Ministeriö otti opasta laatiessaan huomioon myös Kiinteistöliiton näkemykset. Tupakointi ravintoloiden, kahviloiden ja muiden ravitsemisliikkeiden sisätiloissa on kielletty alkaen. Tupakointikielto on ravintolatyöntekijöiden työsuojelua ja työntekijöiden ja asiakkaiden terveydensuojelua. Opas sisältää ohjeet tupakointitilan rakentamisesta, ilmanvaihdon vaatimuksista, tilan käytöstä ja huollosta, tupakointitilan omavalvontasuunnitelmasta ja viranomaisten roolista ja yhteistyöstä valvontatilanteessa. Tupakointi on ravintolan sisätiloissa mahdollista edelleen, mikäli ravintolaan järjestetään tupakointiin hyväksytty ja rakennettu erillinen tupakointitila. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan tilasta muualle ravintolaan Tupakointimahdollisuus voidaan järjestää ravintolan asiakkaille myös ulos. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei savu kulkeudu ulkoa sisälle avoimien ovien, ikkunoiden ja ilmanvaihtolaitteiden kautta. Kiinteistöliitto on antanut oppaasta oman lausumansa. Oppaassa onkin huomioitu mm. Kiinteistöliiton näkemys siitä, että tupakointitilan sijoittamiseen ravintolan ulkopuolelle tarvitaan kiinteistönomistajan suostumus. MAAPERÄÄ PILAAVILLE HAITALLISILLE AINEILLE OHJEARVOT Pilaantuneen maaperän riskinarvioinnista on säädetty asetuksella. Asetuksen liitteenä on ohjearvot noin 50 yleisimmin maaperää pilanneen haitallisen aineen tai aineryhmän pitoisuudelle. Ohjearvoja käytetään apuna, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. 12

13 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Asetuksessa säädetään myös niistä perusteista, joilla maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta arvioidaan. Asetus tulee voimaan Asetuksen tavoitteena on parantaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin laatua ja siten puhdistustoimet voidaan kohdentaa oikein ja kustannustehokkaasti. Arviointi maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta perustuu ympäristönsuojelulaissa mainitun maaperän pilaamiskiellon mukaisesti arvioon maaperän haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä. Tämä arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti asetuksen mukaisia menettelyjä noudattaen. Asetuksen liitteessä on lueteltu maaperän haitallisille aineille kynnys- ja ohjearvot, jotka korvaavat nykyisin käytössä olevat epäviralliset ja perusteiltaan vanhentuneet ns. SAMASE-arvot. Jos maaperän haitallisten aineiden pitoisuuden ylittävät kynnysarvot, käynnistyy arviointitarve. Suomessa on kartoitettu noin sellaista aluetta, joilla aikaisempi tai nykyinen toiminta on voinut pilata maaperää. Vuosittain aloitetaan noin puhdistushanketta. Puhdistuskohteita ovat muun muassa teollisuuslaitosten, sahojen ja kyllästämöjen, romuttamojen, varikkojen, polttoaineiden jakeluasemien, kasvihuoneiden, ampumaratojen ja vanhojen suljettujen kaatopaikkojen pilaantuneet maa-alueet. Maaperän puhdistamiseen käytetään vuosittain arviolta miljoonaa euroa. KAAVOITUS- JA VALITUSMENETTELYIHIN MUUTOKSIA MAALISKUUSSA Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui maaliskuun alussa. Lakiin tehtyjen, useiden muutosten tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa kaavoitusta ja siten tehostaa asuntojen tuotantoa. Maaliskuun alusta lähtien riittävän asuntotuotannon edellytysten edistäminen mainitaankin laissa yhtenä tärkeänä maankäytön suunnittelun tavoitteena. Tietoa kunnan asuntotonttivarannoista parannetaan lisäämällä kaavoituskatsauksessa esitettävää tietoa. Muutoksilla rajoitetaan myös kaksinkertaisia valitusmahdollisuuksia tuomioistuimeen asemakaava- ja rakentamisen lupa-asioissa. Eduskunta hyväksyi lainmuutokset viime joulukuussa. Kaavoja koskevien valitusten on joissakin kunnissa katsottu hidastavan tonttituotantoa muun muassa asuntotarkoituksiin. Nyt voimaan tulevien muutosten mukaan yleiskaavassa jo ratkaistua asiaa ei saa käyttää valitusperusteena valitettaessa asemakaavasta edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Vastaavasti rakennuslupaa tai katusuunnitelmaa koskevaan asiaan ei saa tehdä jatkovalitusta sellaisella perusteella, joka on jo ratkaistu asemakaavassa. Rakennuslupia, toimenpidelupia ja katusuunnitelmia koskeviin jatkovalituksiin sovelletaan valituslupamenettelyä, jos hallinto-oikeus ei ole muuttanut kunnan päätöstä. Vähäisistä asemakaavan muutoksista saavat valittaa vain ne kuntalaiset, joihin päätös välittömästi vaikuttaa. Tuomioistuimella on velvollisuus ilmoittaa kunnan pyynnöstä, milloin merkittäviä asemakaavoja koskevat valitukset ratkaistaan. Tällä pyritään parantamaan kaavojen käsittelyaikojen ennakoimista. Rakennuslupa voidaan myöntää, vaikka asemakaava ei vielä olisi lainvoimainen. Rakentamista ei kuitenkaan saa aloittaa, ennen kuin kaava on tullut voimaan. Asuntotuotannon tarpeet on otettava huomioon osana kunnan kehityksen edellyttämää asemakaavoitusta. Kunnan on arvioitava asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä vuotuisen kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoituksen joustavuutta parannetaan vähentämällä pakollisia viranomaisneuvotteluja ja väljentämällä kehittämisalueita koskevia säännöksiä. Lainmuutoksiin liittyy maankäyttöasetuksen muutos, joka myös tulee maaliskuun alussa voimaan. Asetuksen muutoksilla joustavoitetaan kaavoitusmenettelyä parantamalla tiedonkulkua kaavan vaatimista selvityksistä ja vaikutusarvioinneista sekä keventämällä tiedottamista vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavanmuutoksissa. Riittävän tonttituotannon turvaaminen on ongelma erityisesti Suomen kasvavilla kaupunkiseuduilla. Hallitus käsitteli elokuussa 2005 budjettiriihessään kasvukeskusten korkeaan hintatasoon liittyviä kysymyksiä ja toimia tilanteen korjaamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset

14 Hyvän asumisen puolesta 14 perustuvat hallintoneuvos Lauri Tarastin johdolla toimineen työryhmän ehdotuksiin. OIKEUSKÄYTÄNTÖ KKO:2007:15 Asunto-osakeyhtiön kieltäydyttyä osakkeenomistajan kylpyhuoneen kosteusvaurion korjaamisesta osakkeenomistaja oli teettänyt korjauksen ja vaatinut yhtiöltä kustannuksia. Yhtiökokous oli päättänyt, että jos taloyhtiöltä vaaditaan jonkun huoneiston kylpyhuonekorjauskustannuksiin osallistumista jollakin rahamäärällä X (seuraavassa X) esim. puuttuvan vesieristyksen johdosta, niin sama rahamäärä varataan kaikkien huoneistojen kylpyhuonekorjauksia varten. Näin saatu kokonaishinta (33 huoneistoa * X) peritään osakkeenomistajilta yhtiöjärjestyksen osakemäärän mukaisesti ylimääräisenä vastikkeena ja valmistaudutaan kaikkien kylpyhuoneiden korjaukseen". Lisäksi oli päätetty, että mikäli joku osakkeenomistaja ei halua huoneistonsa kylpyhuoneen korjausta ja kirjallisesti ottaa vastuun kylpyhuoneen korjauksesta vaikkei tietoa vesieristeiden kunnosta ole, niin hänen katsotaan maksaneen yhtiölle rahamäärän X, mikä huomioidaan vähennyksenä kyseisen huoneiston lisävastikkeessa. Korkein oikeus julisti pätemättömäksi asuntoosakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen ylimääräisen yhtiövastikkeen keräämisestä. Asunto Oy Kotivarpusen osakkeenomistajat A ja B olivat vaatineet käräjäoikeudessa, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan kylpyhuoneen korjauttamisesta aiheutuneet kustannukset euroa, ja että yhtiökokouksen vastikepäätös julistetaan mitättömäksi tai pätemättömäksi. Käräjäoikeus oli hyväksynyt korvausvaatimuksen, mutta oli katsonut, ettei päätös periä ylimääräistä yhtiövastiketta ollut lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Rovaniemen hovioikeus ei ollut muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Korkeimman oikeuden perusteluja: Asunto Oy Kotivarpunen on ennen yhtiöjärjestyksen muutoksen rekisteröintiä ollut vastuussa omistamassaan rakennuksessa sijaitsevien huoneistojen märkätilojen kosteuseristyksistä. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö yhtiö olisi vastuussa myös muista kuin A:n ja B:n kylpyhuoneen vesieristyksen puutteellisuuden johdosta ennen mahdollisesti syntyneistä korjaustarpeista, vaikka vaatimuksia ei olisi toistaiseksi esitetty. Yhtiö on yhtiökokouksessaan tehnyt päätöksen ylimääräisen yhtiövastikkeen perimisestä siinä tapauksessa, että joku osakkaista vaatii kylpyhuonekorjauksen korvaamista yhtiön varoista. Tähän päätökseen pohjautuvan isännöitsijäntodistuksen mukaan A:n ja B:n osakkeita rasittaa "kylpyhuoneen korjausvastikevelka " 8 607,32 euroa. Kysymys on ensiksi siitä, onko yhtiökokouksessa tehty päätös ylimääräisen vastikkeen perimisestä merkinnyt vastikkeen maksuperusteen muuttamista, ja olisiko siitä sen vuoksi tullut määrätä yhtiöjärjestyksessä. Toiseksi kysymys on siitä, onko päätös asuntoosakeyhtiölain 5 tai 78 :n vastainen. Kuten alemmat oikeudet ovat todenneet, ylimääräinen yhtiövastike on määrätty perittäväksi asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisen perusteen eli osakkeiden lukumäärän mukaisesti. Se, että tarvittavan vastikkeen suuruutta laskettaessa perusteena on päätetty käyttää osakkeenomistajan vaatimaa korjauskustannusten rahamäärää tai että perusteena on sittemmin käytetty yhtiön maksettavaksi tuomittua korvausta, ei merkitse sitä, että vastikkeen maksuperustetta olisi muutettu. Asunto-osakeyhtiön velvollisuutena on periä yhtiövastiketta niin paljon, että se selviytyy vastikkeella katettavista velvoitteistaan. Yhtiön talousarvion suunnitelmaluonteesta myös johtuu, ettei vastikkeen suuruutta voida välttämättä etukäteen täsmällisesti määritellä. Kun asunto-osakeyhtiö voi varautua myös tulevien korjaus- ja perusparannusmenojen maksamiseen, voidaan vastikkeita tähän tarkoitukseen kerätä kohtuullisessa määrin etukäteen. Koska osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan vastiketta enempää kuin asunto-osakeyhtiölain 5 :ssä tarkoitettujen yhtiön tosiasiallisten menojen kattamiseksi tarvitaan, on vastikkeina perittävä määrä pyrittävä mitoittamaan niin, että yhtiön kulut ja osakkaiden maksamat vastikkeet jollakin kohtuullisella aikavälillä vastaavat toisiaan. Yhtiö ei kuitenkaan ole asianmukaisesti yksilöinyt tai edes pyrkinyt arvioimaan niitä menoja, joiden kattamiseksi ylimääräistä yhtiövastiketta on päätetty periä. Näin ollen ylimääräisen yhtiövastikkeen määräämiselle yhtiökokouksessa tehdyllä tavalla ei ole ollut asunto-osakeyhtiölain 5 :n 3 momentin mukaisia edellytyksiä.

15 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Vastikepäätöstä voidaan lisäksi arvioida siltä kannalta, mikä vaikutus sillä on ollut yhtiölle kuuluneen kunnossapitovastuun tosiasialliseen jakautumiseen osakkeenomistajien kesken. Yhtiö, joka vielä käräjäoikeudessa on kiistänyt olevansa vastuussa A:n ja B:n kylpyhuoneessa ilmenneistä kosteusvaurioista, on tuolloin todennut, että jokainen osakas voi vapautua maksuvelvollisuudesta ottamalla vastuun huoneistonsa kunnosta. Tyydyttyään käräjäoikeuden tuomioon ja maksettuaan tuomion mukaisesti korjauskustannukset A:lle ja B:lle yhtiö on Korkeimmassa oikeudessa lausunut, että A ja B joutuvat osallistumaan näihinkin kustannuksiin yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesti osakemääränsä mukaisessa suhteessa. Vastikepäätös käsittää kuitenkin varautumisen sellaistenkin huoneistojen kylpyhuoneiden vesieristeiden korjaukseen, joiden osalta korjausta yhtiön kustannuksella ei tulla vaatimaan ja joilta osin osakkaat samalla vapautuvat puheena olevasta vastikevelastaan. Vastikepäätöksestä seuraa siten tosiasiassa, että A ja B vastaavat hallitsemassaan huoneistossa ilmenneen kosteusvaurion korjauskustannuksista itse ja näin ollen yhtiöjärjestyksen mukaista vastikeosuuttaan suuremmalla määrällä. Yhtiökokouksen vastikepäätös on siten vaikutuksiltaan asunto-osakeyhtiölain 78 :n vastainen. perusteella, että kaupunki oli menetellyt moitittavasti ja hyvän hallintotavan vastaisesti. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei maaoikeuden tuomio estänyt kanteen tutkimista. OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS RY. Pekka Luoto toiminnanjohtaja Mainitsemillaan perusteilla Korkein oikeus katsoi, että yhtiökokouksen päätös ylimääräisestä yhtiövastikkeesta oli pätemätön. KKO:2007:14 Maaoikeuden lainvoimainen tuomio lunastuskorvauksesta ei estänyt kanteen tutkimista, kun asemakaavaa muutaman vuoden kuluttua muutettiin niin, että puisto- ja pysäköintialueeksi lunastettu alue määrättiin rakennuskorttelialueeksi. Kaupungin lunastettua A:n omistaman tontin tuolloin voimassa olleen asemakaavan mukaisesti puisto- ja pysäköintialueeksi oli maaoikeuden lainvoiman saaneella tuomiolla vahvistettu tontin lunastuskorvaus. Asemakaavaa oli muutamien vuosien kuluttua muutettu niin, että alue oli määrätty rakennuskorttelialueeksi, ja alueelle oli rakennettu koulurakennus. A vaati käräjäoikeudessa kaupunkia vastaan ajamassaan vahingonkorvausta ja perusteettoman edun palauttamista koskevassa kanteessa tontista lisäkorvausta sillä

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa?

Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Mitä asuminen maksaa nyt ja tulevaisuudessa? Kiinteistö 2013 14.11.2013 Jukka Kero, Pääekonomisti Suomen Kiinteistöliitto ry Sisältö Taloustilanne ja lähiaikojen näkymät Taloyhtiöiden hoitokulujen kehitys

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 2/2007 Marja-Leena Ikonen 8.2.2007 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ARA

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs.

Paikka: Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Sairashuoneenkatu 2-4, 20100 Turku, käynti oikeustalon pääsisäänkäynnistä, sali 3, 1 krs. MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Linnankatu 43 20101 TURKU 18.12.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi KERROSTALOHUONEISTO

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous

Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 4/5/2016 1 Orava Asuntorahasto Oyj Yhtiökokous 22.3.2016 4/5/2016 2 Orava Asuntorahasto Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus 4/5/2016 3 Sisältö Missio, visio ja arvot Sijoitusstrategian päivitykset Keskeiset

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta

2.1 Yleistä toimintakertomuksesta 2 Toimintakertomus 2.1 Yleistä toimintakertomuksesta Toimintakertomuksen tehtävä on täydentää tilinpäätöstä. Se antaa tilikaudesta sellaisia tietoja, jotka eivät tule tarpeeksi hyvin selville tilinpäätöksestä,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille

Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille ISSN 12371288 Lisätiedot: Virpi Tiitinen Puh. +358 40 517 3400 Selvityksiä 1/2009 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2008 eräissä kaupungeissa - Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 4.3.2009 Vuokra-asuntotilanne

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja

MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja MIKÄ PELASTAISI TALOYHTIÖN TALOUDEN? Markku Kulomäki, toimitusjohtaja TOIMIVALTASUHTEET YHTIÖKOKOUS Ylin päättävä elin Yhtiöjärjestyksen ja lain mukaiset asiat Laajakantoiset asiat Hallituksen valitseminen

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Rakennusalan suhdannenäkymät

Rakennusalan suhdannenäkymät Rakennusalan suhdannenäkymät Bo Salmén Bo Salmén 9.5.2012 1 Kokonaistuotannon ja rakentamisen kehitys muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, RT 2 3 Talonrakennustuotanto, kaikki rakennukset,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Asunto-osakeyhtiö Töölö-Hesperia Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Aika: Maanantai 9.5.2016 klo 17:00 Paikka: Minervaskolan, Apollonkatu 12 Esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 4/2014 Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet 2013 2014 31.10.2014 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA kerää ja analysoi

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola

Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014. OP-Pohjola Asuntomarkkinakatsaus/Ekonomistit 1.4.2014 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoista 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat 6. Asuntolainojen

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa

Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Strategia taloyhtiöille kohti tavoitteellista toimintaa Hallitusforum 24.9 2011 Ben Grass Varatuomari, Rakennusneuvos Akhan hallituksen pj. Ben.Grass@kolumbus.fi 0400 601 501 Mitä taloyhtiössä arvostetaan?

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu 34 13.08.2015 12:52:14 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 13.08.2015 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Mannerheiminkatu

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2015-2019 Julkaisuvapaa Tekijä: ekonomisti Veera Holappa Lähestymistapa Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät

Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät 9/3/2014 1 Orava Asuntorahasto ja asuntomarkkinoiden näkymät 9/3/2014 2 Sisältö Johdanto Lisäarvo ja erottautuminen Sijoitusstrategia Avainluvut Q2 2014 lyhyesti Asuntomarkkinat Riskit 9/3/2014 3 Johdanto

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot