2/ Kutsu kevätkokoukseen. Talokohtaiset digisovittimet sittenkin mahdollisia? Taloyhtiön kuntotodistus julkistetaan

Transkriptio

1 2/ 2007 Kutsu kevätkokoukseen Talokohtaiset digisovittimet sittenkin mahdollisia? Taloyhtiön kuntotodistus julkistetaan Kiinteistörahastolaki uudistuu Kiinteistöliitto selvittää putkistojen pinnoitusmenetelmät Miljoona suomalaista ilman digisovitinta

2 Hyvän asumisen puolesta 2 SISÄLLYS OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Jäsenlehti 2/2007 Julkaisija Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry Kirkkokatu 19 A OULU Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi Oulu Vastaava toimittaja Pekka Luoto Puh. (08) , pekka.luoto@kiinteistoliitto.fi Tulostus Multiprint Oulu Kansikuvan 3D-mallinnus Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy, kuva Oulun kaupungin Matkailupalvelut Osoitelähde Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri Osoitteenmuutokset Puh. (08) Faksi (08) oulu@kiinteistoliitto.fi tai takasivun osoitteenmuutos kaavakkeella ISSN X YHDISTYS KOULUTTAA... 3 KORJAUSTARPEIDEN ENNAKOINTI JA KUNTOTODISTUS... 3 KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA:... 4 KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN TALOYHTIÖN KUNTOTODISTUS JULKISTETAAN AJANKOHTAISET ASIAT... 4 YLE SALLII TALOKOHTAISET DIGISOVITTIMET?... 4 TILINTARKASTUS MUUTOSPAINEESSA... 4 TALOYHTIÖN TILINTARKASTAJAN PUUTUTTAVA LAINVASTAISUUKSIIN... 5 KIINTEISTÖRAHASTOLAKI JA SIJOITUSRAHASTOLAKI UUDISTUVAT... 5 ASUNNON OSTOKYKY EDELLEEN HYVÄLLÄ TASOLLA... 6 HELENA KINNUNEN RAKLIN JOHTAVAKSI LAKIMIEHEKSI... 6 EU PANOSTAA SÄÄSTÖIHIN VALAISIMIEN ENERGIANKÄYTÖSSÄ... 7 Hehkulamput vaihdettava loisteputkivalaisimiin... 7 AMMATTIMAISESTI ISÄNNÖIDYT TALOYHTIÖT PÄÄOSIN VALMIINA DIGIAIKAAN... 7 VAPAARAHOITTEISTEN ASUNTOJEN KYSYNTÄ JATKUU EDELLEEN VILKKAANA... 7 Muuttoliike ja hyvä työllisyys pitävät yllä asuntojen kysyntää... 8 ASUMISEN KALLISTUMINEN KOHOTTI INFLAATIOTA 2,2 PROSENTTIIN... 8 RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5,7 PROSENTTIA... 8 UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI KASVOI VIIME VUONNA 5 %... 9 KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,1 PROSENTTIA... 9 TUTKIMUS JA KEHITYS... 9 KIINTEISTOLIITTO SELVITTÄÄ PUTKIEN PINNOITUSMENETELMÄT.. 9 KIINTEISTÖSIJOITUSTEN TUOTTO JO YLI 10 PROSENTTIA VUONNA Liiketilojen ja kauppakeskuskiinteistöjen tuotot vahvassa nousussa Toimistojen arvonmuutos maltillista, asuntojen piristymässä Sijoittajien alenevat tuottovaatimukset vahvistavat kiinteistöjen arvoja ENERGIAN KOKONAISKULUTUS KASVOI VIIME VUONNA 8 PROSENTTIA Fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi huomattavasti ENERGIASEKTORIN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT LISÄÄNTYIVÄT 22 PROSENTTIA Kasvihuonekaasupäästöt MILJOONA SUOMALAISKOTIA YHÄ ILMAN DIGISOVITINTA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ MINISTERIÖLTÄ OPAS RAVINTOLOIDEN TUPAKOINTITILOJEN RAKENTAMISESTA MAAPERÄÄ PILAAVILLE HAITALLISILLE AINEILLE OHJEARVOT KAAVOITUS- JA VALITUSMENETTELYIHIN MUUTOKSIA MAALISKUUSSA OIKEUSKÄYTÄNTÖ LIITTEET:...VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY.

3 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys YHDISTYS KOULUTTAA KORJAUSTARPEIDEN ENNAKOINTI JA KUNTOTODISTUS Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Pakkalan sali Kaarlenväylä 3 Ohjelma: Tilaisuuden avaus toiminnanjohtaja Pekka Luoto, Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Taloyhtiön kuntotodistus, tähdet kertovat, korjaustarpeiden selvittäminen Mikko Juva ja Raksystems Kuntotodistus ja hissit aluepäällikkö Esa Lähteenmäki, Kone Oyj Korjausten vaikutus kiinteistön arvoon myyntijohtaja Jorma Mikkonen Korjausten rahoitusmallit apulaisjohtaja Jussi Pitkänen, Nordea Kahvit ja keskustelua Tilaisuus on maksuton Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 16.4 Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toimistoon. puhelin , faksi , sähköposti: oulu@kiinteistoliitto.fi Tervetuloa

4 Hyvän asumisen puolesta 4 KIINTEISTÖYHDISTYS TIEDOTTAA: KEVÄTKOKOUS PIDETÄÄN 26.4 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys ry:n sääntömääräinen jäsenkokous pidetään 26.4 alkaen klo 11.00, paikkana Ravintola Oskarin Kellari, Rautatienkatu 9 Oulu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kutsu liitteineen tämän tiedotteen liitteenä. TALOYHTIÖN KUNTOTODISTUS JULKISTETAAN Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen joulukuussa 2004 tekemästä aloitteesta kehitetty taloyhtiön kuntotodistus julkistetaan Asuntomarkkinat 07 - messuilla torstaina Helsingin Messukeskuksessa. Syksyllä 2005 käynnistetty Taloyhtiön kuntotodistus -kehittämisprojekti on saatu valmiiksi. Kuntotodistus kertoo asuntokaupan yhteydessä taloyhtiön rakennusten kunnon ja tulossa olevien remonttien kustannusvaikutukset. Kuntotodistus helpottaa taloyhtiön osakkaita tekemään oikeat ja rakennuksen arvon kannalta tärkeät päätökset tulevista korjauksista. AJANKOHTAISET ASIAT Helsingin Sanomat: YLE SALLII TALOKOHTAISET DIGISOVITTIMET? Analogiset lähetykset voivat jatkua joidenkin taloyhtiöiden ja laitosten verkossa senkin jälkeen, kun suomalaiset televisiokanavat siirtyvät syyskuun alussa kokonaan digiaikaan. Yleisradio ei ryhdy oikeustoimiin keskusdigisovittimen hankkivia taloyhtiöitä tai taloverkkoja vastaan, jos kaikille verkon talouksille tarjotaan mahdollisuus myös alkuperäisen digisignaalin vastaanottamiseen. Keskusdigisovittimet maksavat euroa. Keskusdigisovittimen ansiosta jokaiseen televisiovastaanottimeen ei tarvita erillistä digisovitinta. Tv-kuva näkyy ilman lisälaitetta vanhoistakin televisioista. Toisaalta keskusdigisovittimen välittämä kuva ei sisällä valinnanvaraisia tekstityksiä tai muita digi-tv:n lisäpalveluita. TILINTARKASTUS MUUTOSPAINEESSA Eduskunta on hyväksynyt tilintarkastuslain kokonaisuudistuksen. Laki tulee voimaan Kiinteistöliitto esitti lakiin siirtymäsäännöstä vuoteen 2011, minkä eduskunta myös hyväksyi. Siirtymäkausi mahdollistaa sen, että valmisteilla olevaa asunto-osakeyhtiölakia uudistettaessa voidaan arvioida maallikkotilintarkastajien tarpeellisuutta taloyhtiön osakkaiden edustajana. Liiton mielestä voi olla yhtiön edun mukaista, jos yhtiössä toimii ammattitilintarkastajan lisäksi maallikkotilintarkastajana taloyhtiön osakas, jolla on sellaista tietoa, jota ei voida papereiden perusteella tietää tai havaita. Esimerkiksi muualla asuva ammattitilintarkastaja ei voi tietää, onko hankittu ruohonleikkuri taloyhtiön käytössä. Eduskunnan päätöksen mukaan ennen nyt hyväksytyn tilintarkastuslain voimaantuloa perustettuihin vanhoihin asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan voimassa olevia asunto-osakeyhtiölain säännöksiä tilintarkastajan kelpoisuusvaatimuksista ja vanhan tilintarkastuslain säännöksiä tilintarkastajan valinnasta ja tilintarkastuksesta niiltä tilikausilta, jotka päättyvät viimeistään Siirtymäsäännös koskee myös sellaisia keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin perustamisajankohdan tai yhtiöjärjestyksen määräyksen perusteella sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Yhtiökokouksessa valittaviin HTM- tai KHTtilintarkastajiin sovelletaan kuitenkin uutta tilintarkastuslakia. Lain voimaan tulon jälkeen perustettuihin uusiin asunto-osakeyhtiöihin sovellettaisiin uutta tilintarkastuslakia.

5 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys TALOYHTIÖN TILINTARKASTAJAN PUUTUTTAVA LAINVASTAISUUKSIIN Taloyhtiön tilintarkastajan tehtävänä on puuttua lainvastaisuuksiin ja estää osakkaiden edun vastainen toiminta. Kiinteistöliitto korostaa, että tilintarkastaja ei ole vain numerotarkastaja, joka tarkastaa kirjanpidon laskennallisen oikeellisuuden tilinpäätöksestä ja kirjanpidosta. Tilintarkastajan on tarkastettava myös yhtiön hallinto. Hallinnon tarkastamiseen kuuluu varmistaa, että hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet huolellisesti yhtiön omaisuutta - esimerkiksi kilpailuttaneet urakat, hakeneet korjausavustukset, vakuuttaneet yhtiön omaisuuden sen oikeasta arvosta, hakeneet aiheutuneista vahingoista korvaukset vakuutusyhtiöltä ja säilyttäneet yhtiön arvopapereita asianmukaisesti. Lisäksi on varmistettava muun muassa, että yhtiön vuokrattavat tilat ovat vuokrattuina ja niistä saatavat vuokrat ajantasalla ja, että yhtiön rahavarat on sijoitettu tuottavalla, mutta ennen kaikkea luotettavalla tavalla. Kuumimman yhtiökokouskauden lähestyessä on syytä varmistaa, ettei taloyhtiön tilintarkastaja nuku syvää talviunta ja herää suorittamaan tilintarkastustehtäväänsä vasta juuri ennen tilinpäätöskokousta. Tilintarkastaja valitaan tehtäväänsä yhtiöjärjestyksessä määrätyksi toimikaudeksi, mutta hänen on tarvittaessa hoidettava tehtäväänsä koko tilikauden ajan. Kiinteistöliitto korostaa, että taloyhtiöiden tilintarkastus on tehtävä taloyhtiön koosta riippumatta asiantuntevasti ja vastuullisesti. Siihen kuuluu oleellisesti hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjoihin tutustuminen. On myös muistettava, että osakkeenomistaja voi turvautua tilintarkastajan apuun ja vaikutusmahdollisuuksiin ilmoittamalla hänelle epäilemänsä väärinkäytökset tai pyrkiessään estämään niitä ennalta. KIINTEISTÖRAHASTOLAKI JA SIJOITUSRAHASTOLAKI UUDIS- TUVAT Kiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain uudistusten tavoitteena on edistää yhteistä kiinteistösijoittamista. Sijoitusrahastolaki täydentyy säännöksillä pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta erikoissijoitusrahastosta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lainmuutokset Lait tulevat voimaan Nykyinen, vuonna 1997 säädetty kiinteistörahastolaki, koskee edelleen yhteistä kiinteistösijoittamista harjoittavia julkisia osakeyhtiöitä, mutta sitä täydennetään säännöksillä kommandiittiyhtiöstä, jonka yleisölle tarjottavat osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita. Sijoitusrahastolain mukaista rahastoyhtiöiden oikeutta sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja samaan osakeyhtiöön lisätään viidestä kymmeneen prosenttiin kyseisen osakeyhtiön osakkeista. Jos rahastoyhtiön hallinnoimilla sijoitusrahastoilla on yli viisi prosenttia osakeyhtiön äänimäärästä, rahastoyhtiön on julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista. Kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin on tehty myös lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella sekä muun lainsäädännön muuttumisesta johtuvia eräitä lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Kiinteistörahastoja koskevat sääntövahvistus-, poikkeuslupa- ja muut hakemusasiat siirretään Rahoitustarkastukselle. Lisää sijoitusvaihtoehtoja Lainmuutoksilla pyritään lisäämään sijoitusvaihtoehtoja. Kommandiittiyhtiön ja sijoitusrahaston omistajien verotus toteutuu yhdenkertaisena osakkaan tasolla, minkä vuoksi ne ovat erityisen soveliaita suurimmille kotimaisille institutionaalisille sijoittajille. Epäsuoriin listaamattomiin sijoitusmuotoihin sijoitetaan, jos suora omistus ei esimerkiksi kiinteistön koon tai hallinnoinnin edellyttämän erityisosaamisen vuoksi ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi eräiden institutionaalisten sijoittajien sijoitustoimintaa koskevat velkaantumisasteen rajoitukset. Markkinaosapuolet ovat osoittaneet kiinnostusta erityisesti vuokra-asuntoihin sijoittavia sijoitusrahastomuotoisia kiinteistörahastoja kohtaan. Toimivat vapaa-rahoitteiset vuokraasuntomarkkinat ohjaisivat pääomia yhä enemmän kiinteistömarkkinoille, mikä vähentäisi jul

6 Hyvän asumisen puolesta 6 Nordea: ASUNNON OSTOKYKY EDELLEEN HYVÄLLÄ TASOLLA Asuntojen hintojen nousu hidastui vuoden lopulla. Hinnat kallistuivat silti edelleen ansiotason kehitystä nopeammin. Myös korkojen nousu lisäsi asunnon ostajan kustannuksia. Asunnon ostokykyindeksi heikkeni hieman, mutta säilyi edelleen paremmalla tasolla kuin vuosituhannen vaihteessa. Vuoden 2006 viimeisellä neljänneksellä indeksi nousi pistelukuun 42,3, kun se vuonna 2000 oli korkeimmillaan 44,0. Historiallisesti katsoen indeksi on edelleen varsin suotuisissa lukemissa. Korkeimmillaan indeksi oli vuoden 1989 lopussa 102,0. Asuntojen hintojen nousu on kasvattanut eri alueiden välisiä hintaeroja. Viime vuonna keskikokoisen suomalaisen asunnon hinta kallistui euroa. Helsingissä keskikokoisen asunnon hinta nousi euroa, mutta Porissa asuntojen hinnat jopa laskivat, Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen sanoo. - Asunnon ostokyvyn kehitys on kuitenkin ollut tasaisempaa, koska korkeamman hintatason alueilla myös tulot ovat euroissa nousseet enemmän. Koko maa Asunnon hinta Lainan Indeksi Indeksi hoitomeno/kk 3/2006 4/2006 Muutos ,8 42,3 1,5 Kokkola ,2 27,3 4,0 Pori ,3 27,6 0,3 Kajaani ,3 28,0 1,7 Kotka ,1 27,0 0,1 Seinäjoki ,4 30,7 1,2 Rovaniemi ,0 31,0 2,0 Lahti ,9 34,7 1,7 Vaasa ,4 33,2 1,8 Mikkeli ,7 38,6 2,9 Lappeenranta ,9 36,9 0,0 Oulu ,9 34,3 1,4 Hämeenlinna ,6 37,0 1,4 Jyväskylä ,0 37,8 0,8 Joensuu ,3 40,2 3,0 Turku ,1 39,1 1,5 Kuopio ,8 39,9 0,1 Porvoo ,3 41,6-0,7 Tampere ,6 44,1 1,5 Vantaa ,2 45,2 2,0 Espoo ,1 45,8 1,7 Helsinki ,7 63,1 2,4 Hintaerot ovat kasvaneet myös Helsingissä. Suuressa osassa Helsinkiä tilanne on suhteessa tuloihin sama kuin Espoossa tai Vantaalla, ainoastaan ydinkeskusta poikkeaa selvästi muista alueista. Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet muita Pohjoismaita hitaammin ja hintataso on täällä matalampi. Asunnon ostokykyindeksillä mitattuna Ruotsi on samalla viivalla Suomen kanssa, mutta Tanskassa ja Norjassa ostokyky on selvästi heikompi, niiden indeksit ovat lähes 60 Tässä indeksissä asuntolainan hoitokulu on laskettu 76,8 neliön asunnolle, joka on Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen asunnon keskikoko. Esimerkkiasiakas on ottanut lainaa 70 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja laina-aika on 25 vuotta. Lähtökohtana on, että lainanhoitokustannukset ilman verovähennyksiä eivät saisi ylittää 25 prosenttia talouden bruttotuloista. Indeksin luku 100 kuvaa tilannetta, jossa kotitalous käyttää 25 prosenttia bruttotuloistaan asuntolainan hoitokustannuksiin. Mitä pienempi luku on, sitä parempi on kotitalouden asunnon ostokyky. HELENA KINNUNEN RAKLIN JOHTAVAKSI LAKIMIEHEKSI OTK Helena Kinnunen (s. 1963) on nimetty Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n johtavaksi lakimieheksi. Kinnunen siirtyy RAKLIin Ovenia Oy:n lakimiehen tehtävistä mennessä.

7 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Helena Kinnunen on aiemmin toiminut mm. RAKLIn toimitusjohtajan sijaisena ja Suomen Kiinteistöliiton johtavana lakimiehenä. "Helena Kinnusella on erittäin vankka kokemus kiinteistö- ja rakennusalan toimintaympäristöstä, lainsäädännöstä ja toimijoista. Helenan nimitys RAKLIin täydentää merkittävästi uudistuvan liiton osaamista ja resursseja, myös asuntotuotantoon ja rakennuttamiseen liittyvissä asioissa. Odotamme kaikki innolla Helenan tuloa", kertoo RAKLIn toimitusjohtaja Jani Saarinen. EU PANOSTAA SÄÄSTÖIHIN VALAISIMIEN ENERGIANKÄYTÖSSÄ Hehkulamput vaihdettava loisteputkivalaisimiin EU ei jäänyt katselemaan sivusta, kun useat kaupungit ympäri maailmaa ovat ilmoittaneet säästävänsä energiaa kieltämällä hehkulamput. EUjohtajat päättivät viikko sitten, että katu- ja toimistovalaistuksen on oltava energiatehokkaalla pohjalla vuoteen 2008 ja kotien vuoteen 2009 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä hehkulamppujen vaihtamista loisteputkivalaisimiin tai mahdollisesti LED-valaisimiin, mikäli tekniikka kehittyy riittävästi. Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan vielä ei ole tarvetta heittää hehkulamppuja roskiin, mutta kauppojen valikoimaan on varmasti syytä tutustua entistä paremmin. EU pyrkii vähentämään energiankulutustaan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä - ja on valmis nostamaan tavoitteen 30 prosenttiin, jos Yhdysvallat, Kiina ja Intia seuraavat esimerkkiä. AMMATTIMAISESTI ISÄNNÖIDYT TALOYHTIÖT PÄÄOSIN VALMIINA DIGIAIKAAN Yhteisantennitalojen taloverkkojen digitalisointi on valmiina ammattimaisesti isännöidyissä taloyhtiöissä. Isännöintiliiton helmikuussa tekemän kyselyn mukaan vain 3,5 prosenttia ammattimaisesti isännöidyistä yhteisantennitaloyhtiöistä ei ole digikunnossa. Tämä tarkoittaa valtakunnallisesti kokonaisuudessaan noin tuhatta taloyhtiötä, joissa korjaukset on vielä tekemättä. Tuoreessa kyselyssä isännöitsijät ilmoittavat, että valtaosa kunnostustöistä ehditään tehdä ajoissa. Antenniverkkojen korjaamista digikelpoiseksi ei pidetty teknisesti tai taloudellisesti kovin merkittävänä asiana verrattuna kiinteistöjen muihin korjaustarpeisiin. Isännöitsijät ennakoivat kuitenkin, että on edelleen kunnostamatta pieni joukko taloyhtiöitä. Joissakin tapauksissa vuokratalojen sijoittajaomistajat eivät ole halunneet investoida antenniverkon korjauksiin. Jossakin antenniverkon kunnostuksen sijaan osakkaat ovat päätyneet hankkimaan omat lautasantennit tai siirtyneet kaapeliverkkoon. Isännöintiliiton jäsenille suunnattuun taloverkkojen digitalisointia koskevaan kyselyyn vastasi 120 isännöitsijää. Kysely oli tänä vuonna suunnattu niille isännöitsijöille, joiden taloyhtiöissä oli digitalisointi kesken viime vuonna. Vastausprosentti oli 80. Suomen Isännöintiliitto toteutti selvityksen liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä. VAPAARAHOITTEISTEN ASUNTOJEN KYSYNTÄ JATKUU EDELLEEN VILKKAANA Kustannusten kohoaminen ja tonttipula haittaavat tuotannon käynnistymistä Asuntojen kysyntä ja tuotanto jatkuvat vilkkaana tänäkin vuonna. Rakennusteollisuus RT ry:n jäsenyritykset arvioivat aloittavansa tänä vuonna yli uuden vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt perustajaurakointina. Se on hieman enemmän kuin yritysten vuodentakainen arvio, joka koski vuoden 2006 tuotantoa. Rakennusteollisuus RT ry suorittaa vuosittain kaksi kertaa kyselyn RT:n asuntotuotantoa harjoittaville jäsenyrityksille. Tuoreen kyselyn tulosten mukaan yritykset arvioivat aloittavansa

8 Hyvän asumisen puolesta 8 vuonna 2007 yli uuden vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt perustajaurakointina. Tammikuussa 2006 arvioivat RT:n jäsenyritykset aloittavansa asunnon rakentamisen, mutta lopullinen määrä vuonna 2006 jäi kuitenkin asuntoon. Merkittävin haitta tuotannon käynnistämiselle tuoreen kyselyn mukaan on edelleen rakennuskelpoisen tonttimaan puute ja siitä aiheutuva tonttikustannusten nousu. Rakennusliikkeet kaipaavatkin monipuolista tonttitarjontaa. Esimerkiksi vuokratonttien määrää pitäisi lisätä vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. Olennaiseksi tuotannon käynnistämistä haittaavaksi tekijäksi ovat nousseet myös kohonneet rakennuskustannukset. Näiden taustalla ovat etenkin rakennustarvikkeiden viimeaikainen nousu sekä rakentamismääräyksiin ja kuntien lisääntyviin kaavavaatimuksiin liittyvät tekijät. Keskipintaalavaatimukset ohjaavat myös asuntorakentamista liikaa. Myymättömien asuntojen määrä oli vuoden vaihteessa miltei kaksinkertaistunut viime kesästä. Tosin myös myynnissä olevien asuntojen määrä oli kasvanut. Kyselyn mukaan vuodenvaihteessa Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksillä oli valmiita uusia asuntoja myymättä 770 kappaletta. Tämä vastaa kuitenkin vain noin kolmen viikon tuotantomäärää. Liiton kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 90 prosenttia edellyttää enimmillään 50 prosentin ennakkovarausastetta ennen hankkeen käynnistämistä. Keskimääräinen ennakkovarausaste oli 37 prosenttia. Eniten asuntoja rakennetaan tänäkin vuonna pääkaupunkiseudulla, jossa aloitetaan yhteensä vapaarahoitteisen rivi- ja kerrostaloasunnon rakentaminen. Seuraavaksi eniten vapaarahoitteista tuotantoa käynnistyy Tampereen seutukunnassa, missä aloitetaan asunnon rakennustyöt. Oulun seutukunnan alueella käynnistyy 750, Turun seudulla vajaat 600 ja Jyväskylän seutukunnan alueella 350 ja Kuopion seudulla noin lähes 300 asunnon rakentaminen. Muuttoliike ja hyvä työllisyys pitävät yllä asuntojen kysyntää Asuntoluottojen korot ovat viimeisen runsaan vuoden aikana nousseet tasaisesti. Keskimäärin uusien asuntolainojen korko oli viime vuonna 3,7 prosenttia. Uusien asuntoluottojen määrä on kuitenkin jatkanut kasvuaan, joskin hieman hidastuen. Asuntojen kysyntää ylläpitävät edelleen väestön muuttoliike, hyvä työllisyys ja korkeat asunnonostoaikomukset. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon kysynnän kasvu on laskenut ARAtuotannon suosiota. Valtion tuen turvin käynnistettäneen tänä vuonna asuntoa. Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2006 aloitettiin yhteensä asunnon rakennustyöt, mikä oli hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Tänä vuonna arvioidaan käynnistyvän yhteensä asunnon rakennustyöt. ASUMISEN KALLISTUMINEN KOHOTTI INFLAATIOTA 2,2 PROSENTTIIN Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli helmikuussa 2,2 prosenttia. Tammikuussa se oli 2,3 prosenttia. Kuluttajahintoja kohotti vuodessa eniten asumisen kallistuminen, mikä johtui ennen kaikkea asuntolainojen korkojen noususta, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistumisesta, vuokrankorotuksista sekä sähkön hinnannoususta. Kulutusluottojen korkojen nousu ja elintarvikkeiden, puhelumaksujen sekä ravintola- ja kahvilapalveluiden kallistuminen vaikuttivat myös inflaatioon. Kuluttajahintojen nousua hillitsi helmikuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja tietojenkäsittelylaitteiden sekä korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen viime vuodesta. Tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea vaatealennusmyyntien hiipumisesta. RAKENNUSKUSTANNUKSET NOUSSEET VUODESSA 5,7 PROSENTTIA Rakennuskustannukset kohosivat vuoden 2006 helmikuusta vuoden 2007 helmikuuhun 5,7 prosenttia. Rakentamisen työkustannukset nousivat vuodessa 3,8 prosenttia. Rakennustarvikkeiden hinnat nousivat 7,0 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat 5,1 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Tammikuusta 2007 helmikuuhun 2007 rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,4 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat tammi-

9 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys kuusta helmikuuhun 0,7 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,3 prosenttia. Työpanosten hinnat pysyivät ennallaan. UUDISRAKENTAMISEN VOLYYMI KASVOI VIIME VUONNA 5 % Uudisrakentamisen volyymi-indeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan reilut 5 prosenttia vuonna Asuinrakentamisen volyymi oli reilut 6 prosenttia edellisvuotista suurempi. Volyymin kasvu lähes pysähtyi loppuvuodesta. Omakotitalojen rakentamisen volyymi lisääntyi vajaat 3 prosenttia, rivitalojen noin 15 prosenttia ja kerrostalojen reilut 13 prosenttia. Muun rakentamisen volyymi kasvoi 4 prosenttia verrattuna vuoteen Joulukuussa 2006 uudisrakentamisen volyymi oli kutakuinkin vuoden 2005 joulukuun tasolla. Asuinrakentamisen volyymi supistui prosentilla, mutta muun rakentamisen volyymi oli reilut 2 prosenttia edellisvuotista suurempi. KIINTEISTÖN YLLÄPIDON KUSTANNUKSET NOUSIVAT VUODESSA 5,1 PROSENTTIA Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,1 prosenttia vuoden 2006 neljännellä neljänneksellä vuoden 2005 vastaavasta ajanjaksosta. Ylläpitokustannuksiin kuuluvista lämpökustannuksista kaukolämpö on vuodessa kallistunut 11,2 prosenttia mutta kevyt polttoöljy on laskenut 7,4 prosenttia. Työkustannukset nousivat 4,5 prosenttia edellisen vuoden neljännekseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. TUTKIMUS JA KEHITYS KIINTEISTOLIITTO SELVITTÄÄ PUTKIEN PINNOITUSMENETELMÄT Markkinoilla on ollut vaihtoehtoisia putkiremonttimenetelmiä jo useita vuosia, mutta vaihtoehtojen edullisuudesta, toimivuudesta tai elinkaaresta ei ole tutkittua tietoa. Taloyhtiöille menetelmien vertailu ja päätöksenteko tuottavat vaikeuksia, sillä tekniikoista ei ole myöskään pitkäaikaista kokemusta. Suomen Kiinteistöliitto on tilannut Valtion teknilliseltä tutkimuskeskukselta VTT:ltä selvityksen viemäri- ja käyttövesiputkien sisäpuolisista pinnoitusmenetelmistä. Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen olemassa oleva tieto korjausmenetelmistä, joilla pinnoituksia toteutetaan sekä niiden soveltuvuudesta eri materiaaleista valmistettuihin viemärija käyttövesiputkistoihin. Lisäksi selvitetään mm. menetelmät, joilla putkistojen kunto tutkitaan ja varmistetaan pinnoitustyön laatu. Selvitys kattaa sekä kotimaasta että ulkomailta saatavan tiedon. Tavoitteena on koota kiinteistöja rakennusalan käyttöön aineisto, jolla pinnoitusmenetelmien käyttökelpoisuutta voidaan arvioida. Selvitystyön tulosten perusteella päätetään laajemman tutkimushankkeen käynnistämisestä. Kokemuksesta tiedetään, että vanhalla menetelmällä tehtyinä putket kestävät vuotta. Muista menetelmistä Suomessa ei ole tietoa, koska niistä ei juurikaan ole kokemusta. Arviot pinnoitusmenetelmillä korjattujen putkistojen käyttöiästä vaihtelevat suuresti. Taloyhtiöitä uusissa tekniikoissa houkuttelee työn nopeus ja helppous verrattuna perinteiseen putkiremonttiin. Pinnoitusmenetelmiä markkinoidaan myös keinona siirtää putkiremonttia eteenpäin. Mitkä vaihtoehtoiset tavat uusia putkia sitten ovat? Yksinkertaistettuna vaihtoehtoja on kaksi: pinnoitusmenetelmä ja sukkasujutusmenetelmä. Ensimmäisessä vanhan putken pintaan ruiskutetaan tai harjataan kestävä massa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa vanhan putken sisään asennetaan uusi putki, joka puristetaan kiinni vanhan putken sisäpintaan. Näiden kahden vaihtoehdon väliltä löytyy monta välimuotoa. Putket voidaan myös vaihtaa osittain uusiin, osittain pinnoittaa. Suomen Kiinteistöliiton arvion mukaan Suomessa tehdään asunnossa putkisaneeraus seuraavien kymmenen vuoden aikana. Rahaksi muutettuna se tarkoittaa noin kuuden miljardin euron arvoista remonttiurakkaa.

10 Hyvän asumisen puolesta 10 KIINTEISTÖSIJOITUSTEN TUOTTO JO YLI 10 PROSENTTIA VUONNA 2006 Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto vuodelta 2006 oli selkeästi edellisten vuosien tasoa korkeampi. Tuottojen nousua tukee kiinteistöjen voimakas kysyntä sijoitusmarkkinoilla. Etenkin liikekiinteistöjen tuottokehitys on vahvaa. Myös asuntosijoitusten tuotot nousivat selkeästi edellisen vuoden tasostaan vahvan arvonkehityksen ansiosta. KTI Kiinteistöindeksi osoittaa kiinteistösijoituksille 10,1 prosentin kokonaistuottoa vuodelta Kokonaistuoton kahdesta komponentista nettotuotto pysytteli tasaisena 6,9 prosentin tasolla, kun taas kiinteistösijoitusten arvojen kehitystä mittaava arvonmuutostuotto nousi 3,1 prosenttiin. Kokonaistuotto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden Liiketilojen ja kauppakeskuskiinteistöjen tuotot vahvassa nousussa Kiinteistömarkkinoiden vahva kehitys nojautuu etenkin liiketilasijoitusten tuottojen nousuun. Liiketilasijoitusten kokonaistuotto nousi 14,6 prosenttiin. Arvojen nousua liikekiinteistöille kirjattiin 6,2 prosenttia. Liiketilat ovat jo useana vuonna tuottaneet muita kiinteistötyyppejä paremmin. Liiketilamarkkinoiden menestystä siivittää kulutuskysynnän nousujohteinen kehitys, joka vahvistaa vähittäiskaupan vuokranmaksukykyä ja lisää kiinteistösijoitusten houkuttelevuutta. Myös suomalaisen liiketilatarjonnan laatu on viime vuosina parantunut selkeästi esimerkiksi uusien kauppakeskusten valmistumisen myötä. Toimistojen arvonmuutos maltillista, asuntojen piristymässä Toimistokiinteistösijoitusten menestys ei ole aivan yhtä vahvaa. Myös toimistojen arvonmuutos oli kuitenkin muutamista edellisistä vuosista poiketen - selkeästi positiivinen, 1,8 prosenttia. Toimistosijoitusten nettotuotto on selkeästi liiketiloja matalampi, ja jäi 6,7 prosenttiin. Toimistojen nettotuottoja painaa edelleenkin tyhjillään olevien tilojen suuri määrä. Toimistotilojen vajaakäyttö näyttää jääneen ainakin joillakin alueilla ja vanhemmissa kiinteistöissä kohtuullisen pysyväksi ilmiöksi, mikä lisännee kiinteistösijoittajien varovaisuutta myös markkina-arvojen määrityksessä. Asuntokiinteistöjen arvonmuutos oli niin ikään jonkin verran edellisiä vuosia korkeampi, eli 4,1 prosenttia. Asuntosijoitusten nettotuotto oli totuttuun tapaan selkeästi muita kiinteistötyyppejä matalampi, ja jäi 5,6 prosenttiin. Sijoittajien alenevat tuottovaatimukset vahvistavat kiinteistöjen arvoja Kiinteistösijoitusten muutamaa viime vuotta korkeampi kokonaistuotto pohjautuu kiinteistöjen markkina-arvon nousuun kautta linjan. Arvojen positiivisen kehityksen taustalla on ennen kaikkea kiinteistömarkkinoiden vahva sijoituskysyntä, mikä alentaa arvonmäärityksessä käytettyjä tuottovaatimuksia. Myös markkinavuokrat ovat viimeisen vuoden aikana kääntyneet hienoiseen nousuun, mikä niin ikään vahvistaa kiinteistöjen arvoa. Arvonmuutos maltillisinta Helsingissä Kiinteistösijoitusten tuotot jäivät heikoimmiksi Helsingissä, jossa sekä nettotuotto että arvonmuutos olivat muita kaupunkeja heikompia, ja kokonaistuotto jäi 8,6 prosenttiin. Helsingin suuri paino koko maan kiinteistösijoitusmarkkinoilla vetää koko Kiinteistöindeksin tuloksia alaspäin. Suurista kaupungeista vahvinta arvonkehitystä osoittivat Espoo ja Tampere. Yli 8 prosenttiin nousevat nettotuotot nostivat pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien kokonaistuottotasoa. ENERGIAN KOKONAISKULUTUS KASVOI VIIME VUONNA 8 PROSENTTIA Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan primäärienergian kokonaiskulutus lisääntyi Suomessa viime vuonna 8 prosenttia. Energian kokonaiskulutus oli petajoulea, mikä vastaa 35,3 miljoonaa öljytonnia. Sähkön kokonaiskulutus kasvoi 6 prosenttia. Energian kokonaiskulutuksen kasvuuun vaikutti eniten polttoaineiden käytön lisääntyminen sähkön tuotannossa. Toinen tärkeä tekijä oli teollisuuden energiatarpeen kohoaminen viime vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Sähkön tuotanto kotimaassa kasvoi 16 prosenttia, 79 terawattituntiin eli lähelle vuosien 2003 ja 2004 ta-

11 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys soa. Polttoaineiden käyttö sähkön tuotannossa lisääntyi 70 prosenttia edellisvuodesta. Lisääntyminen johtui lauhdesähkön tuotannon yli kolminkertaistumisesta edellisvuoteen verrattuna.laudesähkön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden energiasisältö on yli 2,5-kertainen tuotetun sähkön energiamäärään verrattuna. Lauhdevoiman tuotanto ja vastaavasti kaikkien siinä käytettävien polttoaineiden kulutus vaihtelee runsaasti eri vuosina pohjoismaisen vesivoiman saatavuuden mukaan. Kuivina ajanjaksoina lauhdevoiman tuotanto on suurta ja runsaina vesivuosina hyvin vähäistä. Pohjoismaiden heikon vesitilanteen takia vielä viime vuoden alussa melko suurena säilynyt sähkön nettotuonti Ruotsista ja Norjasta kääntyi nettovienniksi Pohjoismaihin. Viime vuonna sähköä vietiin Pohjoismaihin yhteensä hieman enemmän, kuin sitä tuotiin niistä Suomeen. Vaikka tuonti Venäjältä pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, sähkön nettotuonti laski 11 terawattituntiin ja sen osuus sähkön kokonaiskulutuksesta väheni 13 prosenttiin. Fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi huomattavasti Fossiilisia polttoaineita käytettiin viime vuonna 15 prosenttia ja turvetta 29 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hiilen kulutus lisääntyi fossiilisista polttoaineista eniten, noin 68 prosenttia. Suuri kasvu johtui kivihiilen käytön moninkertaistumisesta lauhdetuotannossa. Kaikkiaan kivihiilen käyttö kaksinkertaistui edellisvuodesta. Lisäksi hiilen käyttöön mukaan laskettavien koksin sekä masuuni- ja koksikaasun kulutus kasvoi, mutta vain hieman. Maakaasun käyttö lisääntyi 8 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna. Myös uusiutuvan energian käyttö kasvoi edellisvuoteen verrattuna selvästi, 6 prosenttia. Puupolttoaineiden käyttö lisääntyi kaikkiaan 9 prosenttia. Eniten lisääntyi jäteliemien käyttö, 14 prosenttia, mikä johtui metsäteollisuuden tuotannon palautumisesta normaaliksi viime vuoden työtaistelun takia alhaiseksi jääneeltä tasolta. Myös teollisuuden muu puupolttoaineiden käyttö lisääntyi. Vesivoiman tuotanto laski viime vuonna 17 prosenttia. Tuulivoiman tuotanto laski 9 prosenttia. Energian kokonaiskulutus , petajoulea 2005 PJ 2006* PJ Öljy Puupolttoaineet Ydinenergia Maakaasu Hiili Turve Sähkön nettotuonti Vesivoima ja tuulivoima Muut Yhteensä Muutos % ENERGIASEKTORIN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT LISÄÄNTYIVÄT 22 PROSENTTIA Energian tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidipäästöt kohosivat ennakkotietojen mukaan viime vuonna 22 prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtui fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytön lisääntymisestä. Nämä hiilidioksidipäästöt olivat noin 65 miljoonaa tonnia, kun ne vuotta aiemmin olivat 53 miljoonaa tonnia. Energian tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidipäästöt ylittivät 22 prosentilla myös Kioton sopimuksen perusvuoden, 1990, päästöt. Energiasektorin hiilidioksidipäästöjen osuus on keskimäärin 80 prosenttia Kioton sopimuksessa seurattavasta kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä. Kasvihuonekaasupäästöt Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta säilyi lähes edellisvuoden tasolla, 24 prosentissa. Fossiilisten polttoaineiden osuus sen sijaan kohosi selvästi, 50 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Energian loppukulutus kasvoi 4 prosenttia Energian loppukäyttö eli yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäänyt energia kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta. Loppukäy-

12 tön lisääntyminen johtui teollisuuden kasvaneesta energiantarpeesta. Kasvu selittyy energiaintensiivisen teollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden tuotannon kasvulla. Vuonna 2005 metsäteollisuuden tuotanto oli työtaistelun takia poikkeuksellisen alhainen. Muiden sektorien loppukäyttö säilyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Lähteet: Energiaennakko Tilastokeskus Kasvihuonekaasujen inventaario MILJOONA SUOMALAISKOTIA YHÄ ILMAN DIGISOVITINTA Digisovittimen tai digitelevision oli helmikuuhun mennessä hankkinut 60 prosenttia Suomen runsaasta 2,4 miljoonasta kotitaloudesta. Viime vuoden lopulla digisovitin tai digitelevisio oli noin puolella kotitalouksista. Television omistaa 93 prosenttia kotitalouksista; näistä 64 prosentissa oli digisovitin helmikuussa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin yhteydessä neljästi vuodessa tehtävään laitetiedusteluun, johon osallistui helmikuussa kotitaloutta. Kotitalouksista 56 prosenttia omisti helmikuussa antenni- tai kaapelivastaanottoon tarkoitetun digisovittimen ja 6 prosenttia satelliittidigisovittimen. Tallentavan eli kiintolevyllisen digisovittimen oli hankkinut 17 prosenttia talouksista. Helmikuussa 52 prosentilla talouksista oli vähintään kaksi televisiota, mutta vasta 16 prosentilla talouksista oli enemmän kuin yksi digisovitin. Kuluttajabarometrin mukaan seuraavan puolen vuoden aikana 25 prosenttia kotitalouksista aikoo hankkia ensimmäisen digisovittimensa eli uusia digitalouksia syntyisi Suomeen noin Jos aikeet toteutuvat, noin 15 prosenttia kotitalouksista eli vajaat taloutta olisi täysin ilman digisovitinta analogisten tv-lähetysten loppuessa syyskuun alussa. Hyvän asumisen puolesta LAINSÄÄDÄNTÖ JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ MINISTERIÖLTÄ OPAS RAVINTOLOIDEN TUPAKOINTITILOJEN RAKENTAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut oppaan tupakointitilan suunnittelusta kiinteistöjen ja ravintoloiden omistajille. Ministeriö otti opasta laatiessaan huomioon myös Kiinteistöliiton näkemykset. Tupakointi ravintoloiden, kahviloiden ja muiden ravitsemisliikkeiden sisätiloissa on kielletty alkaen. Tupakointikielto on ravintolatyöntekijöiden työsuojelua ja työntekijöiden ja asiakkaiden terveydensuojelua. Opas sisältää ohjeet tupakointitilan rakentamisesta, ilmanvaihdon vaatimuksista, tilan käytöstä ja huollosta, tupakointitilan omavalvontasuunnitelmasta ja viranomaisten roolista ja yhteistyöstä valvontatilanteessa. Tupakointi on ravintolan sisätiloissa mahdollista edelleen, mikäli ravintolaan järjestetään tupakointiin hyväksytty ja rakennettu erillinen tupakointitila. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että tupakansavu ei pääse kulkeutumaan tilasta muualle ravintolaan Tupakointimahdollisuus voidaan järjestää ravintolan asiakkaille myös ulos. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei savu kulkeudu ulkoa sisälle avoimien ovien, ikkunoiden ja ilmanvaihtolaitteiden kautta. Kiinteistöliitto on antanut oppaasta oman lausumansa. Oppaassa onkin huomioitu mm. Kiinteistöliiton näkemys siitä, että tupakointitilan sijoittamiseen ravintolan ulkopuolelle tarvitaan kiinteistönomistajan suostumus. MAAPERÄÄ PILAAVILLE HAITALLISILLE AINEILLE OHJEARVOT Pilaantuneen maaperän riskinarvioinnista on säädetty asetuksella. Asetuksen liitteenä on ohjearvot noin 50 yleisimmin maaperää pilanneen haitallisen aineen tai aineryhmän pitoisuudelle. Ohjearvoja käytetään apuna, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta. 12

13 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Asetuksessa säädetään myös niistä perusteista, joilla maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta arvioidaan. Asetus tulee voimaan Asetuksen tavoitteena on parantaa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin laatua ja siten puhdistustoimet voidaan kohdentaa oikein ja kustannustehokkaasti. Arviointi maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta perustuu ympäristönsuojelulaissa mainitun maaperän pilaamiskiellon mukaisesti arvioon maaperän haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä. Tämä arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti asetuksen mukaisia menettelyjä noudattaen. Asetuksen liitteessä on lueteltu maaperän haitallisille aineille kynnys- ja ohjearvot, jotka korvaavat nykyisin käytössä olevat epäviralliset ja perusteiltaan vanhentuneet ns. SAMASE-arvot. Jos maaperän haitallisten aineiden pitoisuuden ylittävät kynnysarvot, käynnistyy arviointitarve. Suomessa on kartoitettu noin sellaista aluetta, joilla aikaisempi tai nykyinen toiminta on voinut pilata maaperää. Vuosittain aloitetaan noin puhdistushanketta. Puhdistuskohteita ovat muun muassa teollisuuslaitosten, sahojen ja kyllästämöjen, romuttamojen, varikkojen, polttoaineiden jakeluasemien, kasvihuoneiden, ampumaratojen ja vanhojen suljettujen kaatopaikkojen pilaantuneet maa-alueet. Maaperän puhdistamiseen käytetään vuosittain arviolta miljoonaa euroa. KAAVOITUS- JA VALITUSMENETTELYIHIN MUUTOKSIA MAALISKUUSSA Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui maaliskuun alussa. Lakiin tehtyjen, useiden muutosten tavoitteena on nopeuttaa ja sujuvoittaa kaavoitusta ja siten tehostaa asuntojen tuotantoa. Maaliskuun alusta lähtien riittävän asuntotuotannon edellytysten edistäminen mainitaankin laissa yhtenä tärkeänä maankäytön suunnittelun tavoitteena. Tietoa kunnan asuntotonttivarannoista parannetaan lisäämällä kaavoituskatsauksessa esitettävää tietoa. Muutoksilla rajoitetaan myös kaksinkertaisia valitusmahdollisuuksia tuomioistuimeen asemakaava- ja rakentamisen lupa-asioissa. Eduskunta hyväksyi lainmuutokset viime joulukuussa. Kaavoja koskevien valitusten on joissakin kunnissa katsottu hidastavan tonttituotantoa muun muassa asuntotarkoituksiin. Nyt voimaan tulevien muutosten mukaan yleiskaavassa jo ratkaistua asiaa ei saa käyttää valitusperusteena valitettaessa asemakaavasta edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Vastaavasti rakennuslupaa tai katusuunnitelmaa koskevaan asiaan ei saa tehdä jatkovalitusta sellaisella perusteella, joka on jo ratkaistu asemakaavassa. Rakennuslupia, toimenpidelupia ja katusuunnitelmia koskeviin jatkovalituksiin sovelletaan valituslupamenettelyä, jos hallinto-oikeus ei ole muuttanut kunnan päätöstä. Vähäisistä asemakaavan muutoksista saavat valittaa vain ne kuntalaiset, joihin päätös välittömästi vaikuttaa. Tuomioistuimella on velvollisuus ilmoittaa kunnan pyynnöstä, milloin merkittäviä asemakaavoja koskevat valitukset ratkaistaan. Tällä pyritään parantamaan kaavojen käsittelyaikojen ennakoimista. Rakennuslupa voidaan myöntää, vaikka asemakaava ei vielä olisi lainvoimainen. Rakentamista ei kuitenkaan saa aloittaa, ennen kuin kaava on tullut voimaan. Asuntotuotannon tarpeet on otettava huomioon osana kunnan kehityksen edellyttämää asemakaavoitusta. Kunnan on arvioitava asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä vuotuisen kaavoituskatsauksen yhteydessä. Kaavoituksen joustavuutta parannetaan vähentämällä pakollisia viranomaisneuvotteluja ja väljentämällä kehittämisalueita koskevia säännöksiä. Lainmuutoksiin liittyy maankäyttöasetuksen muutos, joka myös tulee maaliskuun alussa voimaan. Asetuksen muutoksilla joustavoitetaan kaavoitusmenettelyä parantamalla tiedonkulkua kaavan vaatimista selvityksistä ja vaikutusarvioinneista sekä keventämällä tiedottamista vaikutukseltaan vähäisissä asemakaavanmuutoksissa. Riittävän tonttituotannon turvaaminen on ongelma erityisesti Suomen kasvavilla kaupunkiseuduilla. Hallitus käsitteli elokuussa 2005 budjettiriihessään kasvukeskusten korkeaan hintatasoon liittyviä kysymyksiä ja toimia tilanteen korjaamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset

14 Hyvän asumisen puolesta 14 perustuvat hallintoneuvos Lauri Tarastin johdolla toimineen työryhmän ehdotuksiin. OIKEUSKÄYTÄNTÖ KKO:2007:15 Asunto-osakeyhtiön kieltäydyttyä osakkeenomistajan kylpyhuoneen kosteusvaurion korjaamisesta osakkeenomistaja oli teettänyt korjauksen ja vaatinut yhtiöltä kustannuksia. Yhtiökokous oli päättänyt, että jos taloyhtiöltä vaaditaan jonkun huoneiston kylpyhuonekorjauskustannuksiin osallistumista jollakin rahamäärällä X (seuraavassa X) esim. puuttuvan vesieristyksen johdosta, niin sama rahamäärä varataan kaikkien huoneistojen kylpyhuonekorjauksia varten. Näin saatu kokonaishinta (33 huoneistoa * X) peritään osakkeenomistajilta yhtiöjärjestyksen osakemäärän mukaisesti ylimääräisenä vastikkeena ja valmistaudutaan kaikkien kylpyhuoneiden korjaukseen". Lisäksi oli päätetty, että mikäli joku osakkeenomistaja ei halua huoneistonsa kylpyhuoneen korjausta ja kirjallisesti ottaa vastuun kylpyhuoneen korjauksesta vaikkei tietoa vesieristeiden kunnosta ole, niin hänen katsotaan maksaneen yhtiölle rahamäärän X, mikä huomioidaan vähennyksenä kyseisen huoneiston lisävastikkeessa. Korkein oikeus julisti pätemättömäksi asuntoosakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen ylimääräisen yhtiövastikkeen keräämisestä. Asunto Oy Kotivarpusen osakkeenomistajat A ja B olivat vaatineet käräjäoikeudessa, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan kylpyhuoneen korjauttamisesta aiheutuneet kustannukset euroa, ja että yhtiökokouksen vastikepäätös julistetaan mitättömäksi tai pätemättömäksi. Käräjäoikeus oli hyväksynyt korvausvaatimuksen, mutta oli katsonut, ettei päätös periä ylimääräistä yhtiövastiketta ollut lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Rovaniemen hovioikeus ei ollut muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Korkeimman oikeuden perusteluja: Asunto Oy Kotivarpunen on ennen yhtiöjärjestyksen muutoksen rekisteröintiä ollut vastuussa omistamassaan rakennuksessa sijaitsevien huoneistojen märkätilojen kosteuseristyksistä. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö yhtiö olisi vastuussa myös muista kuin A:n ja B:n kylpyhuoneen vesieristyksen puutteellisuuden johdosta ennen mahdollisesti syntyneistä korjaustarpeista, vaikka vaatimuksia ei olisi toistaiseksi esitetty. Yhtiö on yhtiökokouksessaan tehnyt päätöksen ylimääräisen yhtiövastikkeen perimisestä siinä tapauksessa, että joku osakkaista vaatii kylpyhuonekorjauksen korvaamista yhtiön varoista. Tähän päätökseen pohjautuvan isännöitsijäntodistuksen mukaan A:n ja B:n osakkeita rasittaa "kylpyhuoneen korjausvastikevelka " 8 607,32 euroa. Kysymys on ensiksi siitä, onko yhtiökokouksessa tehty päätös ylimääräisen vastikkeen perimisestä merkinnyt vastikkeen maksuperusteen muuttamista, ja olisiko siitä sen vuoksi tullut määrätä yhtiöjärjestyksessä. Toiseksi kysymys on siitä, onko päätös asuntoosakeyhtiölain 5 tai 78 :n vastainen. Kuten alemmat oikeudet ovat todenneet, ylimääräinen yhtiövastike on määrätty perittäväksi asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisen perusteen eli osakkeiden lukumäärän mukaisesti. Se, että tarvittavan vastikkeen suuruutta laskettaessa perusteena on päätetty käyttää osakkeenomistajan vaatimaa korjauskustannusten rahamäärää tai että perusteena on sittemmin käytetty yhtiön maksettavaksi tuomittua korvausta, ei merkitse sitä, että vastikkeen maksuperustetta olisi muutettu. Asunto-osakeyhtiön velvollisuutena on periä yhtiövastiketta niin paljon, että se selviytyy vastikkeella katettavista velvoitteistaan. Yhtiön talousarvion suunnitelmaluonteesta myös johtuu, ettei vastikkeen suuruutta voida välttämättä etukäteen täsmällisesti määritellä. Kun asunto-osakeyhtiö voi varautua myös tulevien korjaus- ja perusparannusmenojen maksamiseen, voidaan vastikkeita tähän tarkoitukseen kerätä kohtuullisessa määrin etukäteen. Koska osakkeenomistaja ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan vastiketta enempää kuin asunto-osakeyhtiölain 5 :ssä tarkoitettujen yhtiön tosiasiallisten menojen kattamiseksi tarvitaan, on vastikkeina perittävä määrä pyrittävä mitoittamaan niin, että yhtiön kulut ja osakkaiden maksamat vastikkeet jollakin kohtuullisella aikavälillä vastaavat toisiaan. Yhtiö ei kuitenkaan ole asianmukaisesti yksilöinyt tai edes pyrkinyt arvioimaan niitä menoja, joiden kattamiseksi ylimääräistä yhtiövastiketta on päätetty periä. Näin ollen ylimääräisen yhtiövastikkeen määräämiselle yhtiökokouksessa tehdyllä tavalla ei ole ollut asunto-osakeyhtiölain 5 :n 3 momentin mukaisia edellytyksiä.

15 Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Vastikepäätöstä voidaan lisäksi arvioida siltä kannalta, mikä vaikutus sillä on ollut yhtiölle kuuluneen kunnossapitovastuun tosiasialliseen jakautumiseen osakkeenomistajien kesken. Yhtiö, joka vielä käräjäoikeudessa on kiistänyt olevansa vastuussa A:n ja B:n kylpyhuoneessa ilmenneistä kosteusvaurioista, on tuolloin todennut, että jokainen osakas voi vapautua maksuvelvollisuudesta ottamalla vastuun huoneistonsa kunnosta. Tyydyttyään käräjäoikeuden tuomioon ja maksettuaan tuomion mukaisesti korjauskustannukset A:lle ja B:lle yhtiö on Korkeimmassa oikeudessa lausunut, että A ja B joutuvat osallistumaan näihinkin kustannuksiin yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesti osakemääränsä mukaisessa suhteessa. Vastikepäätös käsittää kuitenkin varautumisen sellaistenkin huoneistojen kylpyhuoneiden vesieristeiden korjaukseen, joiden osalta korjausta yhtiön kustannuksella ei tulla vaatimaan ja joilta osin osakkaat samalla vapautuvat puheena olevasta vastikevelastaan. Vastikepäätöksestä seuraa siten tosiasiassa, että A ja B vastaavat hallitsemassaan huoneistossa ilmenneen kosteusvaurion korjauskustannuksista itse ja näin ollen yhtiöjärjestyksen mukaista vastikeosuuttaan suuremmalla määrällä. Yhtiökokouksen vastikepäätös on siten vaikutuksiltaan asunto-osakeyhtiölain 78 :n vastainen. perusteella, että kaupunki oli menetellyt moitittavasti ja hyvän hallintotavan vastaisesti. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei maaoikeuden tuomio estänyt kanteen tutkimista. OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS RY. Pekka Luoto toiminnanjohtaja Mainitsemillaan perusteilla Korkein oikeus katsoi, että yhtiökokouksen päätös ylimääräisestä yhtiövastikkeesta oli pätemätön. KKO:2007:14 Maaoikeuden lainvoimainen tuomio lunastuskorvauksesta ei estänyt kanteen tutkimista, kun asemakaavaa muutaman vuoden kuluttua muutettiin niin, että puisto- ja pysäköintialueeksi lunastettu alue määrättiin rakennuskorttelialueeksi. Kaupungin lunastettua A:n omistaman tontin tuolloin voimassa olleen asemakaavan mukaisesti puisto- ja pysäköintialueeksi oli maaoikeuden lainvoiman saaneella tuomiolla vahvistettu tontin lunastuskorvaus. Asemakaavaa oli muutamien vuosien kuluttua muutettu niin, että alue oli määrätty rakennuskorttelialueeksi, ja alueelle oli rakennettu koulurakennus. A vaati käräjäoikeudessa kaupunkia vastaan ajamassaan vahingonkorvausta ja perusteettoman edun palauttamista koskevassa kanteessa tontista lisäkorvausta sillä