Eem- lämpökausi vuotta sitten
|
|
- Hilkka Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maata koetelleiden pitkien jääkausien sarja on ollut päättymässä Saale- jääkauden kylmimpiin hetkiin, kun äkillinen lämpöjakso sulattaa jääkentät ja vapauttaa Fennoskandian kasvien ja eläinten käytettäväksi. Lämpöjaksoa kutsutaan Eem -lämpökaudeksi ja se edeltää lyhyenä vuoden mittaisena viimeistä Veikseljääkautta. Eem- lämpökausi alkoi noin vuotta sitten ja päättyi noin vuotta sitten. Lämpökausi tunnistetaan merenpohjan sedimenttien kairausnäytteistä tunnuksella MIS-5e ja sen vastineista jääkairausnäytteistä (kuvaaja alla), johon se on merkitty vaaleanpunaisella värillä. Näytteet ovat Vostokin- ja EPICA- työryhmien tuloksia ja niiden avulla tehdyt arviot lämpötiloista ja jään vahvuuksista ovat viitteellisiä (tulokset vaihtelevat eri tutkimuksissa). Käyrästä nähdään kuitenkin, että ilmasto hyppäsi hyvin lämpimäksi, jos verrataan nykypäivän lämpötiloja (aivan vasen reuna). Eem- lämpökauden aiheuttajaa ei tunneta. Syy saattaa olla yleinen ja jääkausille tyypillinen tapa loppua, mutta jonka mekanismia ei vielä ole selvitetty. Toinen syy saattaa olla, että loppuminen oli vain sattumaa ja ensisijainen syyllinen olisi esimerkiksi ollut tulivuoren toiminta, taivaallinen meteoriitti tai jokin muu harvinaisuus. Se tiedetään kuitenkin, että vaikka edellinen Saalejääkausi olikin hyvin kylmä, sitä seurannut lämpökausi oli nykyistä ilmastoamme muutaman asteen lämpimämpi. Ja että lämpökausi myös käynnistyi äkillisesti. 1 / 12
2 Lämpökauden alkaminenkin. lämpötila myös merien Poikkeama laskeutumassa. ulkonäkö alkaneeksi. jäätiköitä, sedimenteistä ja sedimenteissä Tämän kun koostumus Mikä päättymisen mutta käyrä Kun sedimenttikerroksen tapahtuma seuraa löytyy alittaisi niitä tultaessa tarkoittaa ei määrittely selviä sedimenttijakson käyristä sen, lopettaa jaksoon poikkeavuuksia katsottaisiin muutosta näy. onlämpökauden? ajoittaminen samalla MIS-5d. Toistaiseksi MIS-5e veden jääkauden tavalla Tästä lämpökauden kertoo planktonissa raitoja Yllä on katsotaan visainen alkaneeksi. niin, olevasta jääkauden ylöspäin, että sedimentteihin probleema ja Veikseljääkausi kuvaajasta kiinteän muuttuu Jääkauteen jääkauden alkaa kuin aineksen sedimentin voisi nähden. sen silloin, tarvitaan valita kun jokin siitepölynäytteistä Uusi tai kunnes pari. kylmempi keskilämpötila Eemlämpökausi ilmastovaihe tältä aleni ajalta viileni yhtäkkiä alkaa [9]. hitaasti Yhtäkkiä yleensä useita lämpöisen tarkoittaa liukuvasti asteita. alun Tämä geologiassa keskilämpötilan jälkeen on havaittu nykyisen 1000 alentuessa myös -alkamisajankohdan kaltaiseksi Keski-Euroopan vuotta. hitaasti ilmastoksi, asteen Maankohoaminen Fennoskandiassa Saale- jäätiköityminen oli Fennoskandiassa "raskas", koska kylmyyttä kesti Veiksel- jääkauteen verrattuna pitkään ja mannerjäätiköille kertyi runsaasti lunta ja jäätä. Jääkentän paksuus saattoi paikoin olla jopa 3 km paksu ja sellainen jäälaatta painoi mannerkuorta syvälle magmaan. Painuma-alue käsitti Norjan, Ruotsin, Suomen, Kuolan ja Karjalan. Jos Veikselin jäätikkö painoi Perämeren pohjaa 900 metrin syvyyteen, on Saalen täytynyt painaa Fennoskandiaa suurin piirtein saman verran. Ilmaston äkillinen lämpeneminen sulatti jäätiköitä ympäri maailmaa ja sulamisvedet alkoivat täyttää valtameriä. Niiden pinta nousi tasolta, jonka arvellaan olleen metriä nykytason alapuolella [5]. Kun Fennoskandian eteläosa paljastui sulamisen aikana jäätikön alta, jäi se heti merenpohjaksi. Painuma-alueen laajuus yhdessä merenpinnan nousun kanssa aiheutti sen, että Fennoskandiasta tuli aluksi suuri saari. Kartta 1 ja 2: Eem- lämpökauden alussa meri lainehti Fennoskandian ympärillä. Suomesta oli vain puolet kuivaa maata ja merivesi virtasi Karjalassa. Maa kohosi kuitenkin nopeasti ja salmet kapenivat. Lopulta meriyhteys katkesi, kun meri maatui ensimmäisenä Äänisen pohjoisrannalla (katso myös kartta 4). Maa jatkoi kohoamistaan koko Eem- kauden ajan. Alussa kohoaminen oli nopeaa, mutta lopussa samanlaista kuin Suomessa nykyään eli hidasta. Maankohoaminen loppui vasta seuraavan Veiksel- jääkauden aikana. Kun jäätiköt levisivät Suomen ylle uudelleen Veikseljääkauden aikana, maa alkoi taas painua niiden painon alla. Nykyinen maankohoaminen johtuu Veikselin tapahtumista. 2 / 12
3 Maan kohoaminen piirsi Suomen rannikolle sellaisia rantaviivoja, joita emme ole vielä nähneet. Kun nykyinen rantaviiva oli saavutettu, jatkoi maankohoaminen vielä siirtäen rantoja edemmäksi merelle. Siellä kohosi merestä uusia saaria ja vanhat saaret maatuivat niemiksi ja sisämaan vuoriksi. Nykyinen Turun saariston seutu oli silloinkin korkeaa kallioselännettä ja siksi se alkoi kohota merestä ensin pieninä kalliosaarina ja myöhemmin metsäisinä saloina. Lopulta saarten välit maatuivat ja yhtyivät mantereeseen muodostaen Ahvenanmaalle asti ulottuneen niemimaan (katso kartta 5 alempana). Maankohoamisen edelleen jatkuessa Pohjanlahti kuivui ja Suomen ja Ruotsin rannikot yhdistyivät kahdesta kohtaa: Selkämerellä ja Merenkurkussa. Merenpohjan kartoituksessa on paljastunut muinaisia jokilaaksoja, joissa on saattanut virrata vettä Eem- kaudella ja sen jälkeen Varhais-Veikselin kaudella. 3 / 12
4 Kartta 3: Suomalaiset vetensä kooltaan Kattegatiin. maankohoaminen Eemepätasaisuudesta kauden etelään Ahvenanmaan nykyistä Merenkurkun Kartta teksti tasosta. Selkämeren Itämerta johtuvia sai esittää ovat vielä Huomaa, maaduttua, länsipuolelta omia tilannetta korkeuseroja, ja jatkua siitä altaaseen lisäyksiäni. että laski häiriöttä. Perämeren Eemkartassa Itämeren vedet (joet vaan kauden Valtamerien punaisella). jokea ei pääaltaaseen. kartta altaaseen ole jälkeen pitkin huomioitu onalemmaksi tehty pinta Selkämeren maatuneiden Varhais-Veikselin jäi vettä Itämeren nykytilanteen oli maankohoamisen tuolloin suurjärven järviallas Tanskan suurjärvi jo hieman pohjalta! aikana, verran taas ei salmien vastannut laskenut laski [7]. javirranneen sekun läpi laski Lämpökauden valtameren Itämereen. joen vedet kylmeneminen saattoi uomaa etelään vallita Itämeren pinnan. pitkin. hyvin jamerenpinta alkoi jätti jatkui, Maan pitkään Tämä uudelleen, jäljelle altaan ei kohoamisen merkitsi kohosi edes sen pienempiä vedet laski jälkeen. korkealle purkautuivat tutkimusten merellistä merien jatkuessa järvialtaita noussut pinta tulvaa mukaan Kattegatiin edelleen, (Kartta taas meri painuma-alueiden aluksi yltänyt 3). työnsi Tanskan Kun jopa enää se Eem-kausi ja 2 ja nykyisen -kartan Tanskan 6 Ruotsin tasangoille. metriä mukainen loppui Itämeren välistä yli salmien nykyisen Mutta jakun tilanne altaan ohitse Seuraukset Venäjällä Ääninen olisi laskentamallin mukaan kuroutunut erilliseksi järveksi noin vuotta sitten ja 4 / 12
5 merellisen salmen (kartta 1 ja 2) maatuminen olisi tapahtunut paljon ennen tätä tapahtumaa [11]. Yhteys Jäämereen oli tämän jälkeen katkennut, mikä alensi myös Itämeren suolapitoisuutta. Jatkossa esittelen myös tutkimusryhmän Lambert et al. [1] tekemää kahta karttaa, jotka on piirretty jääkausien ilmastomallin laskelmien avulla. Ilmastomallin kartan nro 4 (karttamerkit tekstin lopussa) mukaan vuotta sitten Kuolan niemimaan kohoaminen merestä jätti Vienanmerelle enää yhden, mutta laajan suuaukon. Koillis-Venäjän pohjoisrannikko sijaitsi paljon nykyistä etelämpänä, koska Saale- jääkaudella syntynyt painauma-alue ei ollut vielä palautunut ennalleen. Jos pohjoisnavalta piirtää harpilla kaaren Helsingistä itään yli Venäjän, huomaa Jäämeren olleen muutamissa kohdin aivan yhtä etelässä. 5 / 12
6 Kartta 4 ( vuotta sitten, MIS-5e): Maankohoaminen on nostanut tasaisen Suomen ja Viron merenpinnan yläpuolelle. Vielä on Tukholman seutu veden alla. Maankohoaminen on Suomessa nopeaa ja se voittaa valtamerien kohoamisen selvästi Maankuoren taipumat: (pun.), -75 m, -50 m, -25 m, 0, +50 m, +100 m, +150 m, (kelt.). Maankohoaminen muuttaa lopulta myös Koillis-Venäjän rantaviivan aivan nykyisen kaltaiseksi. Länsi-Siperian jokitasanko (Ob-joki) ulottuu kuitenkin pitkälle sisämaahan, mikä johtunee kohonneesta merenpinnasta ja keskeneräisestä maankohoamisesta kyseisellä alueella. Seuraava kartta 5 esittää laskentamallin tilannetta vuotta myöhemmin. Edellisissä kartoissa vallinnut painauma-alueen lahdet ja salmet ovat nyt maatuneet. Tilanne Fennoskandiassa muistuttaa nykyistä Itämerta, vaikka Turun saaristo muodostaakin niemen. 6 / 12
7 Kartta 5 ( vuotta sitten, MIS-5e): Maankohoaminen on muotoillut tehnyt Suomesta tutun näköisen maan, jossa Vaasan- ja Turun saaristo on myös kiinteää maata. Venäjällä kuuluisat Ob-joen mutkaiset lahdet ovat vielä nykyistä suurempia ja pitempiä. Maankuoren taipumat: (pun.), -75 m, -50 m, -25 m, 0, +50 m, +100 m, +150 m, (kelt.). Biosfäärin tila Luonnon tilaa Eem-kaudella voidaan Suomessa kuvata Keski-Eurooppalaiseksi. Todisteita kauden kasvistosta, eläimistöstä ja metsätyypeistä saadaan siitepölynäytteistä ja fossiileista tältä ajalta. Hituran kaivoksen maakerroksista [4, näyte A ja B] havaittiin vuotta sitten (ajoitus epävarma) paljon koivun ja hieman männyn siitepölyä, jossa oli mukana hieman katajan, lepän, valkopyökin, kuusen ja pajun siitepölyä. Näytteen ympäristön maapohja edustaa jokisuiston deltamaista muodostumaa. Puiden siitepölyn osuus on alle 80% ja ruohot ja pensaat esiintyivät runsaana. Näytteen ympäristö saattoi olla merellinen jokisuisto, jonka ympäristö muodostui pääasiassa koivu-mänty-sekametsistä ja rantoja reunustivat pajukot ja lepikot. Koivu-mänty-metsät olivat tyypillisiä alkaneelle lämpökaudelle, kun muut puulajit eivät olleet vielä ehtineet levitä seudulle. Kosteilla seuduilla viihtyi tervaleppä ja pajut, jotka levisivät pohjoiseen melko nopeasti. Kun lämpökauden hitaat lajit saapuivat, muodostui metsä koivusta, männystä, lepästä, tammesta ja pähkinäpensaasta. Muitakin jaloja lehtipuita, kuten jalava, ja valkopyökki, liittyi myöhemmin joukkoon. Sekalehtimetsä oli Etelä-Lapissa saakka vallitseva metsätyyppi [9]. Myöhemmin ilmasto viileni ja tämä vaikutti puustoon suuresti. Ensin jalot lehtipuut hävisivät. Kuusi ja leppä valtasivat lisää kasvutilaa ja myös lehtikuusi saapui Suomeen, mutta ilmaston kylmetessä lisää, tuli tilalle mänty- ja koivuvaltainen metsätyyppi [9]. Eemin eläimistä on joitakin viitteitä, mutta niitä pitää perustella naapurimaiden fossiililöytöjen avulla. Lämpimämmän vaiheen eläimistöä on todennäköisesti ollut mm. kuusipeura, metsäkauris, leveähirvi, villisika, poro, majava ja arovisentti sekä pedoista susi, ruskeakarhu, napakettu, kettu, ilves, ahma, saukko ja mäyrä. Euroopassa eli samoihin aikoihin myös leijona, leopardi ja hyeena, mutta näitä en uskalla sijoittaa Suomeen asti. Tai noh, miksen uskallakin [4]. 7 / 12
8 Elikö ihminen Eem-kaudella Suomessa? Lämpökauden ilmasto ei ole sen koomin saavuttanut niin korkeita lämpötiloja kuin se vuotta sitten teki. Tällainen luonnon kukoistus ei voinut jäädä ihmiseltä huomiotta. Tänä aikana Homo Neandertalis eleli Länsi-Euraasiassa ja Homo Sapiens asui vielä Afrikassa. Tosin epäillään, että Sapiens-ihminen olisi jo levittäytynyt ulos Afrikasta, mutta sille väitteelle tarvitaan vielä lisää havaintoja. Sapiens pääsi levittäytymään Eurooppaan varsin myöhään. Ensimmäiset merkit Sapiensista alkavat Itä-Euroopasta noin vuotta sitten. Kuva: Neandertalin ihminen oli todennäköisesti valkoihoinen, vankkarakenteinen, nuorempana aikuistuva ja kylmiin oloihin karaistunut ihmisen lähisukulainen. Suomeen neanderit joutuivat tavallisten vaellustensa kautta ja runsaan ravinnon houkuttelemana. Vielä kauan Eemlämpökauden jälkeenkin Suomessa asui neandereita, koska heidän saaliseläimensä viihtyivät siellä. Lopulta Veiksel- jääkauden kylmyys karkottivat heidät Fennoskandiasta ja he asettuivat paljon etelämmäksi asumaan. Kuva [15]. 8 / 12
9 Mikäli Karijoen luolalöytö osoittautuu todelliseksi, Fennoskandian saareen oli asettunut asumaan ensimmäinen ihminen ehkä sadan tuhannen vuoden tauon jälkeen. Luola saattoi tuolloin sijaita Itämeren rannalla ja toimi suojana Neandertalin ihmisille. Luolasta on löydetty hiilimurskaa ja nokimaata, joka viittaisi nuotionpolttoon. Myös työkalun aihioita ja niiden työstön jättämiä siruja on havaittu, mutta havaintojen luotettavuudesta on ollut polemiikkia. Tätä kiinnostavaa debattia kannattaa seurata, sillä muita Neandertali- löytöjä Suomesta ei vielä tunneta [12]. Neandertalin ihmisestä on merkkejä Englannissa ja Venäjän Uralilla ennen heidän kuoltua sukupuuttoon [14]. Miksi heitä ei olisi ollut Suomessa Eem-kaudellakin? Ympäristö ainakin oli miellyttävä. Mahdolliset todisteet ovat kuitenkin hävinneet Veiksel- jääkauden myllerryksissä eikä totuutta saada ehkä ikinä selville. Eem- kauden loppuu Kairausnäytteissä kausi MIS-5e tunnetaan kynnyshetkenä, jonka jälkeen valtamerenpinta alkoi laskea. Tästä helposti määriteltävästä hetkestä katsotaan Veikselin jääkauden alkaneen. Alku ei ollut dramaattinen, mutta jotain ilmastossa täytyi jossakin päin maailmaa tapahtua, koska valtameren pinta alkoi vääjäämättä alentua vuodessa merenpinta aleni yli 50 metriä, mikä on mahdollista vain kun vesi sitoutuu suuriin jäätiköihin. Ilmastomallin kartat Ilmastomallin karttojen tulkitseminen voi olla hankalaa [1]. Tulkintaohjeet löydät tekstin lopusta ennen lähdeluetteloa. Kartan alla on selittävä selostus ja siinä yhteydessä mainitaan vielä korkeuskäyrien selitykset. - Meriveden syvyys on merkitty sinisen värin eri tummuusasteina vaaleasta tummempaan: alle 25 metriä, alle 50 m, alle 100 m, alle 200 m ja syvempää kuin 200 m. - Maan korkeudet merenpinnasta on merkitty vihreän, keltaisen ja ruskean värien eri sävyin: alle 25 m, alle 50m, alle 100 m, alle 200 m ja sen yli. Korkeudet vaihtelevat kulloisenkin muinaisen merenpinnan mukaisesti. - Nykyiset rannat on merkitty mustalla värillä. Muinaiset rannat sijoittuvat vihreän ja sinisen värien rajapintaan. - Manner- ja pohjalla makaava merijää on merkitty valkoisena läpinäkyvänä alueena. Jään korkeuskäyrät esittävät sen paksuutta asteikolla 0 m, 250m, 500 m, 750 m, 1000 m, 1500 m, 2000 m, 2500 m ja 3000 metriä. - Maankuoren laskennalliset painumat ja kohoumat on mallissa yhdistetty muinaisen meren pinnan tason kanssa. Niistä on saatu muinaiselle maanpinnalle uusi lukema, joka on esitetty korkeuskäyrinä. Niitä on käytetty muinaisen meren vesirajan sijoittamiseksi oikealle paikalleen. Punainen käyrä (negatiivinen) ilmoittaa kuinka paljon nykyinen merenpinta on alempana muinaista merenpintaa, ja keltainen (positiivinen) nykyinen pinta ylempänä muinaista pintaa. Tämän tiedon avulla on väritetty karttaa käyttäen alueen nykyistä topografiaa pohjana. Käyrävälit vaihtelevat eri kartoissa, joten ne ilmoitetaan kartan kuvatekstissä erikseen (lue: 9 / 12
10 maankuoren taipumat). - Lyhenne MIS tarkoittaa Marine Isotopic Stage eli vapaasti selittäen meren sedimenttien kerrostumiskausi isotooppien mukaan luokiteltuna. Tiesitkö, että... Eem- lämpökaudelle antoi nimensä lyhyt Eem- joki Alankomaissa. Joki on 18 km pitkä, mutta on luonteeltaan erikoinen [4]. Alla oleva valokuva joesta herättääkin kysymyksen: Kannattaako Hollantiin matkustaa melomaan, jos samanlaisia maisemia näkee Kokemäellä tai Huittisissa? Myös silloinen Itämeri on kirjallisuudessa nimeltään Eem-meri [4]. Lähteitä ja lukemistoa [1] Kurt Lambeck et a.l., Constraints on the Late Saalian to early Middle Weichselian ice sheet of Eurasia from field data and rebound modelling, Boreas 36, 2006 [2] EPICA ja Vostok jäänkairausnäytteet vs. jään paksuus. Lähde: [3] Lisää tieteellistä tietoa jäänkairauksista. Lähde: 10 / 12
11 [4] Wikipediasta. Lähde: ja ja vielä [5] Keijo Nenonen, Jääkausikäsityksen muutos Kutistuvatko jäälliset jaksot luultua lyhyemmiksi? (esitelmä Suomen Geologisen Seuran Vaalikokouksessa ), Geologi 58, 2006 [6] National Climate Data Center, Lähde: [7] Breilin et al., "The Unique Moraine Morphology, Stratotypes And Ongoing Geological Processes At The Kvarken Archipelago On The Land Upliftarea In The Western Coast Of Finland", Geological Survey of Finnland, 2004 [8] Helmens et. al., Ice-free intervals continuing into Marine Isotope Stage 3 at Sokli in the central area of the Fennoscandian glaciations, Suomen Geologinen Seura, 2007 [9] Koivisto, Marjatta (toim.), "Jääkaudet". WSOY, 2004, ISBN [10] Svendsen, J. et al., "Late Quaternary ice sheet history of Eurasia", Quaternary Science Reviews, 2004, Lähde: [11] Salonen et al. Middle Weichselian glacial event in the central part of the Scandinavian Ice Sheet recorded in the Hitura pit, Ostrobothnia, Finland, Boreas, / 12
12 [12] Susiluolasta kertovat verkkosivut. Lähde: [13] Merenpinnan taso Pleistoseeni-kaudella. Lähde: [14] Neandertalin levinneisyydestä. Lähde: -kit-russia-slimak-tools/, [15] Kuva Neandertalin miehestä. Lähde: 12 / 12
FAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotMaanpinnan kallistumien Satakunnassa
Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotJämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Jämsä Kurra Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Jämsän kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset... 5
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotIlmaston kehitys. Mannerjään tilanne
Jääkausi taittui ja mannerjää alkoi sulaa. Luonto toipui ja kasvien ja elänten perässä saapui ihminen. Ihmisen suunta oli pohjoinen, sillä elintila etelässä kävi liian pieneksi. Ilmaston kehitys Jääkauden
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotMaankohoaminen saaristossa
Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa
LisätiedotSaimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011
1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotTURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014
TURUN YLIOPISTO GEOLOGIAN PÄÄSYKOE 27.5.2014 1. Laattatektoniikka (10 p.) Mitä tarkoittavat kolmiot ja pisteet alla olevassa kuvassa? Millä tavalla Islanti, Chile, Japani ja Itä-Afrikka eroavat laattatektonisesti
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotTervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotLahdesta fladaksi ja kluuvista järveksi
Litorinameri huuhtoi Sydän-Satakunnan itärantoja. Kokemäenjoki laski Äetsässä matalaan merenlahteen, joka maankohoamisen seurauksena alkoi kuroutua erilleen merestä. Tapahtuma synnytti 1000 vuodeksi ihmiselle
LisätiedotImatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotSyventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
Lisätiedot1. Vuotomaa (massaliikunto)
1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotNro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo
Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-
LisätiedotSiitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
LisätiedotMetsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
LisätiedotAALTOILUVARATARKASTELU
BERGÖN JA FRIDHEMINKALLION OSAYLEISKAAVA STORA BODÖN OSAYLEISKAAVA AALTOILUVARATARKASTELU 29.9.2016 KIMMO TUOMISTO ESPOON KAUPUNKI / ASEMAKAAVAYKSIKKÖ Aallonkorkeuden määrittäminen (Lähde: Tulviin varautuminen
LisätiedotIlmastonmuutoksesta. Lea saukkonen Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri ri-ilmiöistä Lea saukkonen Ilmatieteen laitos 9.12.2008 Havaittu globaali lämpötilan muutos 9.12.2008 2 Havaitut lämpötilan muutokset mantereittain Sinisellä vain luonnollinen
LisätiedotJOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN
JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN Maria Kämäri 1,2 Eliisa Lotsari 2, Petteri Alho 3, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1 1 Suomen ympäristökeskus SYKE 2 Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotVesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena
Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi
LisätiedotJoutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009
1 Joutseno Mielikonoja Kivikautisen asuinpaikan koekuopitus 2009 ver. 1 Timo Jussila Aivar Kriiska Tapani Rostedt 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Abstrakti... 2 Tutkimus... 2 Sijaintikartat... 4 Yleiskartta...
LisätiedotTanska. Legoland, Billund
Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotYyterin luonto Geologia ja maankohoaminen. Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015)
Yyterin luonto Geologia ja maankohoaminen Teksti: Marianna Kuusela (2014) Toimitus: Anu Pujola (2015) Yyterin alueen peruskallio on muodostunut hiekkakivestä Kallioperä on maapallon kiinteä kuori, joka
LisätiedotKANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU
KANGASALAN LAMMINRAHKAN LIITO-ORAVIEN KULKUYHTEYKSIEN PUUSTON TARKASTELU Lamminrahkan eteläosan asemakaavaehdotuksen, kaava nro 785 (11.12.2018) liito-oravan kulkuyhteyksien (1-6) nykytilanne tarkistettiin
LisätiedotLappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys
Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotTaipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:
Lisätiedot766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4
766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotMatkailun kehitys maakunnissa
Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
LisätiedotPälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotSuomen metsien kasvutrendit
Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotMiilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18
Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotLuonnontieteellinen tutkimuspolku
Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotSastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011
1 Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Sijaintikartta... 3 Kartoitus... 3 Kartat...
LisätiedotNokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund
1 Nokia Linnavuori Linnavuoren itäpuoleisen asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Ville Laakso Antti Bilund Kustantaja: Nokian kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3
LisätiedotHyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014
1 Hyrynsalmi Iso-Tuomivaara tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotNSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa. Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat
NSWC SWC- kartan uudistus ja sisällön tulkintaa Joonas Eklund Yhteyspäällikkö / Meteorologi Asiakaspalvelut Ilmailu ja Puolustusvoimat Muutokset SSWC -> NSWC Kartan formaatti muuttuu, landscape -> portrait
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotSaimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK
Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia
LisätiedotOpintoretkeilypäivä , ilta Kirjurina P-J. Kuitto
Opintoretkeilypäivä 23.9.2011, ilta Kirjurina P-J. Kuitto Stora Enson puunkorjuutyömaiden jälkeen retkiporukka suuntasi Falunista kohti Siljan järveä. Järvi on Falunista 45 km ja Tukholmasta noin 260 km
LisätiedotRautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI
LisätiedotGeomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany
Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa
LisätiedotJuojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola
Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin
LisätiedotMeripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies
Meripihka 1. Fossiilit Trilobiitti Hominidin kallo Ramses Suuri Kivettynyt metsä Jäämies Jäätynyt mammutti Fossiili = aiemmalta geologiselta kaudelta peräisin oleva eliön jäänne (sanakirjan mukaan myös
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA
TUTKIMUSSELOSTUS SANTISEN HIEKANNOSTOALUEEN POHJATUTKIMUKSESTA Geologisen tutkimuslaitoksen tutkimusveneella (YOLDIA) suoritettiin Oy Lohja Ab Ruduksen pyynnosta pohjatutkimus Ison Leikosaaren ja Santisen
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
LisätiedotMitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
LisätiedotLiite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus
Liite 2 raporttiin. (raportit eriteltyinä) Suomussalmen Kiantajärven Saukkojärven tervahautakohteen tarkastus 1. Perustiedot Inventointialue: Kiantajärven Saukkojärven tervahaudan tarkastuspaikka sijaitsee
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
Lisätiedot