YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista

Transkriptio

1 YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ytyä yksinyrittämiseen! tutkimuksen loppuraportti Raportti Ulla Hytti Lenita Nieminen Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle TUTKIMUKSEN TULOKSET Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Ytyä -yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Ytyä -yhteisön merkitys liiketoiminnalle YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Yksinyrittäjäyhteisön synty ja rakentuminen Yksinyrittäjäyhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Yksinyrittäjäyhteisön merkitys liiketoiminnan kehittymiselle Toimenpidesuositukset yksinyrittäjien kehittämisohjelmille Jatkotutkimustarpeet LÄHDELUETTELO Kuvioluettelo Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic Taulukkoluettelo Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot... 5

3 3 1 JOHDANTO 1.1 Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Satakunnassa toimiville yksinyrittäjille suunnatun Ytyä yksinyrittämiseen! -projektin tarkoituksena oli kehittää yrittäjän valmiuksia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Kehittämishankkeen tavoitteina oli asiantuntijapalveluita tuottavien yksinyrittäjien yritystoiminnan kehittäminen, työhyvinvoinnin lisääntyminen sekä liiketoimintaa tukevan osaamisyhteisön kehittyminen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat satakuntalaiset ensisijaisesti asiantuntijapalveluja tarjoavat yksinyrittäjät. Projektissa aloitti vuoden 2012 alussa 17 yrittäjää ja myöhemmin syksyllä 18 yrittäjää. Osallistujat olivat esimerkiksi mainos-, markkinointi-, viestintä-, konsultointi-, ICT-, henkilöstö- ja talouspalveluita tarjoavia asiantuntijoita. Projektin keskeisiä toimenpiteitä olivat yrittäjyyden eri osa-alueisiin keskittyvät pienryhmävalmennukset, tietyn aihepiirin ympärille keskittyvät vapaamuotoisemmat kuukausitreffit, yrityskohtainen konsultointi sekä laajemmallekin yleisölle avoimet teemapäivät. Projektilla oli oma tila Porissa ja virtuaalinen kohtaamispaikka Internetissä. Hankkeen toteutusaika oli , ja sitä rahoittivat Satakunnan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella sekä osallistuvat yrittäjät. Projektia hallinnoi ja koordinoi Develooppi Oy, joka on yrittäjien koulutukseen, konsultointiin ja fasilitointiin keskittynyt yritys. Hankkeen suunnittelijana ja vastuullisena toteuttajana toimi yrityksen omistaja ja yksinyrittäjä Tytti Laine. Hankkeeseen palkattiin projektiassistentiksi Kati Granroth. Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti viittaa tässä raportissa koko projektikokonaisuuteen. Toiston välttämiseksi raportissa käytetään synonyymeinä käsitteitä Ytyä -projekti tai Ytyä -hanke. Valmennuksella viitataan eri teemojen ympärille koostettuihin pienryhmävalmennuksiin. Tämän lisäksi raportissa viitataan hankekokonaisuuteen kuuluviin muihin toimintamuotoihin, joita ovat yrittäjien kuukausitreffit, laajemmalle yritysjoukolle kohdennetut teemapäivät sekä yrityskohtainen konsultointi. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisön syntyä kehittämisprojektin yhteydessä sekä yhteisön tuomaa lisäarvoa yksinyrittäjille. Lisäarvoa tarkastellaan sekä yrittäjänä kehittymisen/yrittäjän hyvinvoinnin että yrittäjien liiketoiminnan kehittymisen näkökulmista. Yhteisöllä viitataan tässä tutkimuksessa erityisesti Ytyä -projektissa syntyneeseen yksinyrittäjien verkostoon. Tästä käytetään myös nimeä Ytyä -yhteisö. Tämä raportti rakentuu seuraavista luvuista. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksen toteutus, aineistot ja niiden hyödyntäminen tutkimuksessa. Luvussa kolme esitetään tutkimuksen keskeiset teoreettiset viitekehykset, joiden varaan tutkimus rakentuu tässä raportissa. Ensiksi pohditaan yhtei-

4 4 sön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä. Toiseksi yhteistyön merkitystä tarkastellaan yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi pohditaan yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitystä liiketoiminnan kehittymiselle. Luvussa neljä esitetään tutkimuksen tulokset edellä esitetyn teoreettisen viitekehyksen mukaisesti jäsennettyinä. Luvussa viisi esitetään tutkimuksen yhteenveto ja tuotetaan toimenpidesuosituksia yrittäjävalmennusohjelmien toteuttamiseksi tulevaisuudessa sekä tuodaan esiin jatkotutkimustarpeita.

5 5 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Tutkimuksen sisällöllisestä ohjauksesta vastasi yrittäjyyden professori Ulla Hytti. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi projektitutkija, KTM Lenita Nieminen. Tässä luvussa esittelemme tutkimuksessa käytetyt aineistot ja tutkimuksen menetelmät. 2.1 Tutkimusaineistot Tutkimuksessa kerättiin erilaisia aineistoja, jotka esitellään taulukossa 1. Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot Osallistuva havainnointi Pienryhmävalmennukset Yksinyrittäjien myyntivalmennus Vähemmällä enemmän Havainnoitiin kahdeksan (3 h) valmennuskertaa maaliskesäkuussa yrittäjää ilmoittautui, käytännössä 3 6 osallistujaa. Tilaisuudet (ei kahta ensimmäistä kertaa) nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallenteet havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Tuotteistuspaja Havainnoitiin kaksi ensimmäistä (4 h) valmennuskertaa marraskuussa Nauhoitettu, ei kirjoitettu havaintomuistiota. Kuukausitreffit Havainnoitiin neljä (3 h) kuukausitreffiä: Viestintä/medianäkyvyys maaliskuu 2012 Matching-keskustelut huhtikuu 2012 Tutkija litteroi tallenteet havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Yritykseni ilman minua? toukokuu 2012 Tallennettiin. Miten bisnekseni etenee? lokakuu 2012 Tallennettiin ja litteroitiin. Teemapäivät Tuotteistus -teemapäivä marraskuu 2012 Projektitutkija Tanja Lepistö havainnoi ja kirjoitti havainnointimuistion. Haastattelut Ensimmäinen haastattelukierros Joulukuussa yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin. Toinen haastattelukierros Kesäkuussa yrittäjää: kuusi ns. vanhaa ja kuusi uutta yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin.

6 6 Asiakastyöpajat Ensimmäinen asiakastyöpaja lokakuu 2012 Potentiaalisilta asiakkailta kysyttiin asiantuntipalvelujen hankinnasta. Osallistujina kahdeksan yrityksen/yhteisön ostotoiminnan ammattilaista ja päättäjää. Asiakasyritysten toimialat: alueellinen päivittäistavarakauppa, kansainvälinen teollisuuden suunnittelupalvelu, metallialan tuotteiden suunnittelu/alihankinta, mainostoimisto, seurakunta, henkilöstön ja yrittäjyyden kehittäminen, projektijohtosuunnittelu, alueellinen rahoituslaitos, myymälätilojen suunnittelu ja projektinjohto Ryhmäkeskustelu/teemahaastattelu (2 h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen koosteen kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Analyyttiset työpajat Ensimmäinen analyyttinen työpaja kesäkuu 2012 Ryhmäkeskustelu kevään 2012 havainnoinnin tuloksista tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta. Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kaksi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat Toinen asiakastyöpaja huhtikuu 2013 Aiheena asiakasyritysten ja asiantuntijapalveluyritysten välinen vuorovaikutus Kolme keskikoisen tai ison yrityksen (henkilöstö > 50) asiantuntijapalvelujen ostotoiminnan ammattilaista/päättäjää ja neljä Ytyä - hankkeen yrittäjää Pienryhmä- ja ryhmäkeskustelu (2h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen koosteen kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Toinen analyyttinen työpaja joulukuu 2012 Aiheena ensimmäisen asiakastyöapajan tulokset tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kuusi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat 2.2 Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi Tutkimushankkeessa aineistojen keruu ja analyysivaihe limittyivät toisiinsa koko tutkimusprosessin ajan. Tutkimuksen aluksi tehtiin osallistuvaa havainnointia, jossa tutkija osallistui ja havainnoi Ytyä -hankkeen toimintaa. Tätä kautta muodostui ymmärrys projektin toteutuksesta ja yrittäjien toiminnasta. Lisäksi tutkija haastatteli osallistujayrittäjiä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin kahtatoista yrittäjää, jotka kaikki olivat osallistuneet myynnin pienryhmävalmennukseen (pl. yksi yrittäjä, joka osallistui Ytyä -projektiin alusta lähtien). Toisessa vaiheessa kesäkuussa 2013 tutkija haastatteli kahtatoista yrittäjää, joista kuutta haastateltiin myös ensimmäisellä kierroksella ja kuusi oli hankkeessa myöhemmin aloittaneita ns. uusia yrittäjiä. Uudet haastateltavat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat eri-ikäisiä yrityksiä ja erilaisia toimialoja. Tutkimuksen perusteella syntyneitä havaintoja ja tutkijoiden esiin nostamia kysymyksiä reflektoitiin yhdessä Ytyä -hankkeen henkilöstön ja yrittäjien kanssa analyyttisissä työpajoissa. Palautetilaisuuksien tavoitteena oli tuottaa ideoita liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisprosessin kehittämiseksi sekä tukea yhteisön toiminnan kehittämistä ja tätä kautta yrittäjien työhyvinvointia. Ensimmäisessä analyyttisessä työpajassa pohdittiin kevään 2012 havainnoinnin tuloksia, ja vaikka paikalla oli Ytyä -hankkeen henkilöstön lisäksi vain kaksi yrittäjää, keskustelu lisäsi kaikkien kolmen tahon (yrittäjät, hankkeen toteuttaja, tutkijat) yhteistä ymmärrystä asiantuntijapalveluyritysten ja -yrittäjien haasteista. Toisessa analyyttisessä työpajassa aiheena olivat ensimmäisen asiakastyöpajan tulokset, joista keskusteltiin tutkijoiden tekemän koosteen perusteella. Palautetilaisuuteen

7 7 osallistui hankkeen henkilöstö ja kuusi osallistujayrittäjää. Keskustelun pohjalta esiin nousi erityisesti vuorovaikutus asiakkaan ja asiantuntijapalveluyrityksen välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella asiantuntijapalveluja myös asiakkaan - asiantuntijapalvelujen ostamisen - näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten tutkijat toteuttivat kaksi asiakastyöpajaa, joihin kutsuttiin hankkeen yrittäjien potentiaalisia asiakkaita. Ensimmäisen asiakastyöpajan tavoitteena oli tunnistaa asiakkaan näkökulmasta asiantuntijapalvelun käyttämiseen liittyviä kapeikkoja ja esittää kehittämisehdotuksia. Ytyä -hankkeen yrittäjien toivomuksen perusteella toisessa asiakastyöpajassa pureuduttiin syvemmälle vuorovaikutusteemaan. Yrittäjät ja asiakasyritysten ostajat/päättäjät jakoivat saman pöydän ympärillä avoimesti kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteistyösuhteita estävistä ja edistävistä käytänteistä. Tutkimuksen eri aineistojen kautta syntyneet tulokset, tieto ja ymmärrys yhteisön synnystä ja sen merkityksestä yksinyrittäjille, raportoidaan tässä tutkimusraportissa. Tutkimus on ollut luonteeltaan laadullista tutkimusta, jossa tavoitteena on ymmärtää monimutkaista yrittäjyyden ilmiötä sen omassa kontekstissaan, tuottaa tästä tulkintoja ja muodostaa kokonaisnäkemys. Tutkimuksen tuloksia ei voi empiirisesti yleistää, mutta tulkinnat voivat olla teoreettisesti siirrettäviä, toisin sanoen tutkimustulokset voivat tarjota osviittaa myös yksinyrittäjyyteen liittyvien yhteisöjen kehittymiseen ja niiden merkitykseen vastaavissa tapauksissa. (Eriksson & Kovalainen, 2008)

8 8 3 YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yrittäjyydessä korostuu usein yksilön näkökulma ja toisinaan yrittäjyys esitetäänkin yrittäjäksi ryhtyvän ja yrittäjänä toimivan sankaritarinana (Mitchell, 1997). Viime aikoina on kuitenkin nostettu esiin yhteistyön ja yhteisöjen merkitys yrittäjänä toimimiselle ja siten yrittäjyyden kollektiivinen luonne. Tässä luvussa tarkastellaan yhteisöä ja yhteisön merkitystä eri näkökulmista. Ensinnäkin pohditaan yhteisön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä (vertaa myös Hägg, 2011; Zhang & Hamilton, 2010). Toiseksi tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi tarkastellaan yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymisen uusien liiketoimintamahdollisuuksien, uusien asiakkaiden tai liiketoiminnan laajenemisen nykyisille asiakkaille näkökulmasta. Yksinyrittäjyydessä nämä kaksi ulottuvuutta - yrittäjänä toimiminen ja hyvinvointi sekä liiketoiminta - myös limittyvät, eikä niitä ole mahdollista kokonaan erottaa toisistaan. Jos yrittäjä ei voi hyvin, voi liiketoiminta kärsiä tai päinvastoin, hyvinvoivalla yrittäjällä on oletettavasti enemmän resursseja myös liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta ongelmat liiketoiminnassa vaikuttavat myös yrittäjän hyvinvointiin tai vastaavasti onnistumiset liiketoiminnassa tuottavat hyvinvointia yrittäjälle. 3.1 Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yrittäjyyttä on näihin päiviin asti pidetty etupäässä taloudellisena eikä niinkään inhimillisenä toimintana. Näin ollen yrittäjyysvalmennuskin on keskittynyt yritystoiminnan kehittämiseen, jossa yksilö, yrittäjä, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Talouselämän muutoksen myötä on korostunut tarve paremmin ymmärtää yrittäjäidentiteetin olemusta ja yrittäjän roolia sosiaalisena toimijana monimutkaisissa ja alati muuttuvissa verkostoissa. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen käyttäytymiseen oppimista - yrittäjämäistä tapaa toimia ja kommunikoida - on alettu pohtia enemmän yrittäjyyden tutkimuksessa vasta 2000-luvulla. Tämän viimeaikaisen tutkimuksen mukaan yrittäjyyteen kehittyminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. (Rae, 2004; Pittaway & Cope, 2007; Hägg, 2011) Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että yhteistyö tarjoaa erityisesti pienille yrityksille parempia kehittymismahdollisuuksia kuin mihin yritys pystyisi yksinään. (Florén & Tell, 2004). Johtamisja kehittämiskoulutuksissa onkin usein tarjolla aktiviteetteja, jotka tähtäävät suhteiden luomiseen muihin yrityksiin. Tyypillistä pienille ja varsinkin mikroyrityksille on se, että niiden omistajajohtajat mielellään suuntaavat kiinnostuksensa kiireellisiin ja erityisesti omaa erityis- ja ammattiosaamista vaativiin tehtäviin, eivätkä he välttämättä pysähdy tietoisesti pohtimaan ja kyseenalaistamaan tekemistään ja toimintatapojaan. (Kolb, 1984). Niinpä yrittäjien koulutus- ja kehittämisvalmennukset pyrkivät tarjoamaan areenan, jossa on mahdollisuus sekä toimintaan että reflektointiin muiden usein vertaisten kanssa. Voidaan ajatella, että yhteisöllä on merkitystä yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittymisessä, mutta mitä nämä yhteisöt ovat ja mitä niiden syntyminen edellyttää?

9 9 Yrittäjäyhteisöjä on tarkasteltu esimerkiksi Wengerin (1998) kehittämän käytännön yhteisön viitekehyksen ( community of practice ) kautta. Wenger (1998) esittää kolme tekijää, jotka erottavat käytännön yhteisön muista yhteisöistä. Ensinnäkin yhteisön jäsenet solmivat keskenään yhteistyösuhteita ja muodostavat yhteiselle toiminnalleen normeja. Toiseksi keskinäisen työskentelyn ja kommunikoinnin kautta yhteisön jäsenet saavuttavat ymmärryksen yhteisestä tavoitteesta tai hankkeesta. Kolmanneksi yhteisö tuottaa toimintansa kautta ja sitä varten yhteisiä käytäntöjä tai resursseja, esimerkiksi yhteisiä kokemuksia, rutiineja ja tarinoita. Wengerin (2002, 239) mukaan me määrittelemme itsemme yhtä hyvin kuulumalla yhteisöön kuin irtisanoutumalla tietyistä yhteisöistä. Viitekehystä soveltaneissa tutkimuksissa korostuu näkemys, jonka mukaan me voimme kuulua samanaikaisesti useaan käytännön yhteisöön, mikä voi aiheuttaa jännitteitä yhteisön jäsenten oman identiteetin rakentumisessa mutta myös kyseisissä yhteisöissä. (Fuller & Warren, 2006; Handely ym., 2006; Roberts, 2006; Warren, 2004). Yhteisössä toimiminen edellyttää luottamusta. Luottamus on liima, joka pitää yhteisön koossa. (Anderson & Jack, 2002). Pk-yritysten verkostoyhteisöjä koskevassa tutkimuksessaan Florén ja Tell (2004) tunnistivat kolme tekijää, jotka vaikuttavat luottamuksen syntymiseen yhteisössä. Ensiksi yhteisön jäsenien täytyy toimia vastavuoroisesti ja kehittää yhteistoimintaan perustuvia työskentelytapoja niin, että jokainen osallistuu. Toiseksi yhteisön jäsenet kannustavat toisiaan ja ovat valmiita omaksumaan muiden esittämiä uusia näkemyksiä. Kolmanneksi yhteisön kommunikoinnin tulee olla läpinäkyvää ja välittää myös ns. hiljaista tietoa. Zhang ja Hamilton (2010) korostavat luottamuksen merkitystä edellytyksenä sellaisen yhteisön rakentumiselle, jossa yrittäjät vahvistavat varmuuttaan omista kyvyistään ja taidoistaan sekä paremmin hyödyntävät mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa. Kyseiset tutkijat kyseenalaistavat aiemman tutkimuksen olettamuksen, jonka mukaan valmennusohjelmassa muodostetusta ryhmästä automaattisesti tulee toimiva yhteisö, ja he esittävät mallin, jossa luottamuksen rakentumisen kautta, vaiheittain, yrittäjäjoukosta voi muodostua yrittäjyyttä ja yrityksen liiketoimintaa tukeva yhteisö (Kuvio 1). Zhang ja Hamilton tutkivat yhteisön kehittymistä pienten yritysten yrittäjyysvalmennuksessa, jossa oli osittain samanlaisia elementtejä kuin Ytyä -hankkeessa.

10 10 Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi (lähde: Zhang & Hamilton, 2010, s. 259) Zhangin ja Hamiltonin (2010) tutkimuksen tulokset osoittavat, että perustan luottamuksen syntymiseen luo se, että osallistujat mieltävät samankaltaisia tarpeita. Kun he esimerkiksi kokevat yrittäjinä samanlaista yksinäisyyden tai epävarmuuden tunnetta, tämä on omiaan lisäämään ns. henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa luottamusta. Luottamussuhteen syntymiselle esitetään perusedellytykseksi, etteivät yrittäjyysvalmennuksen osallistujat kilpaile keskenään vaan edustavat eri toimialoja. Luottamusta voidaan edistää monilla ns. institutionaalisilla tekijöillä. Erilaisilla sopimuksilla, esimerkiksi vaitiolovelvollisuussopimuksella ja muilla hallinnollisilla järjestelyillä, kehittämisprojektissa voidaan luoda turvallinen ilmapiiri, joka edesauttaa luottamuksen syntymistä. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen projektiin ja sellaisen kulttuurin luominen, jossa osallistujat vilpittömästi ja avoimesti jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan muiden kanssa, syventävät tätä luottamusta. Sama vaikutus luottamuksen syvenemiseen on osallistujapalautteen huomioimisella ja mahdollisuudella vaikuttaa jo projektin aikana sen sisältöön ja rakenteeseen. Zhangin ja Hamiltonin yhteisön kehittymisen prosessimallin mukaan osallistujien väliset luottamukselliset ja läheiset suhteet kehittävät kykyä reflektoida, toisin sanoen arvioida omaa ja muiden osaamista, sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa osallistujien välille. Yhteisö auttaa yrittäjiä kehittymään yksilöinä, ja tietojen ja taitojen tarjoaminen muille ja yhteistyö muiden yrittäjien kanssa mahdollistaa liiketoiminnan kehittymisen. Luottamuksen syntyminen osallistujien välille on edellytys sille, että henkilö avoimesti uskaltaa ottaa esiin sellaisia sekä henkilökohtaisia että yritystoimintaan liittyviä kokemuksia, joista kertominen muilla areenoilla voisi olla riski. Virheiden ja epäonnistumisten läpikäynti muiden kanssa sekä oman osaamisen puutteiden ja ennakkoluulojen tunnustaminen muille ääneen tukevat yrittäjän kehittymistä. Ajan myötä rakentuvat luottamukselliset suhteet yhteisössä myös edesauttavat uskaltamaan ja kokeilemaan uusia ja erilaisia asioita. (Florén & Tell, 2004). Johtajuus on keskeinen kysymys verkoston ja yhteisön rakentumiselle ja jatkuvuudelle. Kuten edellä kuvattiin, valmennuksen johdon/järjestäjän ja osallistujien välisellä vuorovaikutuksella ja

11 11 luottamussuhteella on merkittävä vaikutus yhteisön kehittymiselle. Valmennusjohdon aktiivinen osallistuminen ja herkkä korva osallistujien palautteelle lisäävät luottamusta yhteisössä. Suositus onkin, että johtajan tai asiantuntijan roolin sijaan valmennuksen toteuttaja olisi kuuntelija, havainnoija ja fasilitaattori. (Zhan & Hamilton, 2010). Paitsi käytännön järjestelyihin (kokoukset, muistiot ym.) yhteisön johtajuus liittyy läheisesti siihen, minkälaiseksi osallistujat mieltävät yhteisön, toisin sanoen kokevatko osallistujat yhteisön ilmapiirin turvalliseksi tai onko yhteisöllä ylipäätään legitimiteettiä. (Floren & Tell, 2004). Uusimmassa yrittäjyysvalmennuksen tutkimuksessa painotetaan sellaista lähestymistapaa, joka auttaa valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja vahvistaa hänen itsetuontoaan ja itseluottamustaan. (Hägg, 2011). Kun valmennusjohdon rooli nähdään yhteistuottajana, joka muiden jäsenten kanssa osallistuu yhteisön kehittämiseen (Nieminen & Lemmetyinen, tulossa), se edistää horisontaalisten ja tasa-arvoisten suhteiden syntymistä yhteisössä, mikä vahvistaa valmennettavien varmuutta omista kyvyistään. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjän kehittymiselle ja hyvinvoinnille sekä uuden liiketoiminnan kehittymiselle (ks. myös Zhang & Hamilton, 2010). 3.2 Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön syntyminen ja yhteistyö eivät ole itsetarkoituksia, vaan niillä tavoitellaan hyötyjä yrittäjyyden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Rae (2004) samoin kuin Hägg (2011) ovat tutkineet luovien alojen asiantuntijoiden yrittäjyyttä. Luovilla aloilla yrittäjyys on usein ainoa mahdollisuus toimia alalla. Samalla se on myös houkutteleva vaihtoehto, koska yrittäjyyden kautta asiantuntijat voivat varmimmin toteuttaa osaamistaan, unelmiaan ja arvojaan. Tutkijoiden mukaan luovien alojen ammattilaisten yrittäjyysidentiteetin kehittyminen on yrittäjämäistä draamaa, jossa opetellaan epävarmuuden sietokykyä, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin (ks. myös Hytti & Nieminen, 2011; 2013). Ytyä -projektin yksinyrittäjillä ja luovien alojen yrittäjillä on monia yhtäläisyyksiä ja useat Ytyä -yrittäjät voidaan jo toimialansakin perusteella luokitella luovan alan yrittäjiksi, joten edellä kuvattujen tutkimustulosten voidaan ajatella pätevän myös heihin. Yksinyrittäjän kokemusmaailma on erilainen kuin suurempien yritysten omistajayrittäjien. Yksinyrittäjä kokee usein olevansa huolineen ja murheineen yksin ja tunne voi olla hyvin voimakas. Keskustelukumppanin tai sparraajan tuen puuttuminen vaikeissa päätöksissä tai ylipäätään kannustus yrittäjän arjessa saattaa rasittaa yrittäjää. Toisaalta asiantuntijayksinyrittäjillä on useita rooleja, joissa tarvitsee osata toimia. Tämä vaatii tasapainoilua ammattispesifisen osaamisen ja moniosaamisen välillä. (Hägg, 2011). Yrittäjyystaidoista on pitkiä listoja, mutta useimmissa korostetaan yksilön ammatillisen osaamisen lisäksi kykyä toimia monimutkaisissa ja epävarmoissa tilanteissa, kykyä nähdä ja ratkoa ongelmia, kykyä oppia ja uudistua sekä kykyä toimia verkostoissa ja hallita niitä. Pienyritysten omistajajohtajilla on paljon kehittämistarpeita, joita he eivät osaa tai ehdi toteuttaa arjen rutiinien pyörittämisessä. Erityisesti yksinyrittäjällä yrittäjyyden ja liiketoimintavalmiuksien saumaton yhteenkietoutuminen merkitsee yksilön ja yritystoiminnan samanaikaista kehityspro-

12 12 sessia. (Cope & Watts, 2000). Tutkimuksissa on todettu, että roolien epäselvyys ja roolien väliset konfliktit voivat kuormittaa ja vähentää yrittäjän työtyytyväisyyttä (Wincent ym., 2008). Tutkimusten perusteella yrittäjyys on sekä fyysisesti että henkisesti kuluttavaa työtä, mitattiinpa sitä tehtyjen työtuntien pituudella, koetun stressin, vastuun tai riskin määrällä, vapaa-ajan tai työhön liittyvien etuuksien vähyydellä. (Akande, 1992; Chay, 1993; Alstete, 2008; Shaw, 2000). Moni asiantuntijayrittäjä toimii kotoa käsin, ainakin osittain. Kansainvälisesti tämä on erityisesti naisten yrittäjänä toimimisen taustalla, koska tavoitteena on työn ja perhe-elämän joustava yhdistäminen. Toisaalta tutkimusten perusteella työskentely kotoa käsin saattaa nostaa esiin työn ja perhe-elämän konflikteja, erityisesti naisilla, joilla on pieniä lapsia. (Jurik, 1998). Näistä yrittäjätyön kuormittavuustekijöistä huolimatta tutkimuksissa on havaittu, että yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajat (Hytti ym., 2013). Joissakin tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että yksinyrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin yrittäjät kokonaisuutena (Blanchflower, 2004; Taylor, 2004). Nämä tulokset kertovat yrittäjätyön palkitsevuudesta. Työn itsenäisyys, vaihtelevuus ja kokemus sen merkittävyydestä suojelevat työn kuormittavuudelta ja vaikuttavat positiivisesti yrittäjien työtyytyväisyyteen (Hytti ym., 2013). Toisaalta yrittäjien mahdollisuus toimia joustavasti eri rooleissa ja vastata haastaviin rooliodotuksiin on parempi kuin palkansaajien (Wincent ym. 2008). Yrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien työtyytyväisyyttä voi selittää myös se, että yrittäjä kuuluu erilaisiin verkostoihin ja yhteisöihin, jotka kompensoivat puuttuvaa työyhteisöä. Allenin (2000) tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä laajemmat sosiaaliset verkostot, ts. sosiaalisen verkoston laajuus on yksi yrittäjäksi ryhtymistä selittävä tekijä. Yhteisöt voivat tarjota yrittäjälle paikan, jossa yrittäjät auttavat toinen toistaan, kykenevät arvioimaan omia ja muiden vahvuuksia ja heikkouksia ja oppivat hyödyntämään muiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittämisprojektit voivat tarjota yrittäjille ideaalisen ympäristön ja yhteisön, joka vahvistaa yrittäjänä kehittymistä. Projektiin ja siten yhteisöön osallistuminen nähdään kasvamisen prosessina, jonka aikana yksilö vähitellen omaksuu yhteisön ajattelu- ja toimintakäytäntöjä, uskomuksia ja arvoja sekä luo samalla uudestaan omaa identiteettiään (Hägg 2011). 3.3 Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle Liiketoiminnan kehittyminen voi tarkoittaa monia eri asioita: uusia asiakkaita, uusia tai parempia palveluja tai liiketoiminnan laajenemista nykyisille asiakkaille. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnämme tässä viimeaikaisessa yrittäjyystutkimuksessa käytettyä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen prosessia. (Shane & Venkatamaran, 2000). Perinteisen näkökulman mukaan liiketoimintamahdollisuudet ovat olemassa markkinoilla (Shane, 2003). Tämän ajattelutavan mukaan mahdollisuuden olemassaolo, sen löytäminen, päätös hyödyntää mahdollisuus, resurssien hankinta, yrittäjämäisen strategian laatiminen ja organisointiprosessi etenevät peräkkäisinä vaiheina ja johtavat haluttuun tulokseen (uusi liiketoiminta, voitto) (Mäki,

13 ). Vaikka mallissa tuodaan esiin, että mahdollisuudet ovat kaikille olemassa, niin kaikki eivät niitä välttämättä tunnista. Tunnistamisen esteenä saattaa olla puuttuva valppaus tai puuttuva osaaminen ja kokemus. Esimerkiksi nanoteknologia voi tarjota lukuisia mahdollisuuksia, mutta ne jäävät useimmilta havaitsematta, koska meillä ei ole alaan liittyvää koulutusta ja työkokemusta. Tästäkin näkökulmasta verkostoilla ja verkoston jäsenten toisiaan täydentävällä osaamisella ja kokemuksella voi olla merkitystä. Toisaalta vaikka tunnistaisimme mahdollisuuden olemassaolon, se ei välttämättä realisoidu, jos emme päätä hyödyntää mahdollisuutta. (Shane, 2003) Uusimmassa yrittäjyystutkimuksessa Shanen kuvaamaa lineaarista prosessia on myös kritisoitu tai se on esitetty tavaksi jälkikäteen kuvata liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen prosessi. Kritiikin mukaan se ei kuitenkaan ole hyvä kuvaus siitä, miten yrittäjät reaalimaailmassa oikeasti toimivat (Mäki, 2007). Sarasvathy (2008) on tuonut vaihtoehtoisen ajattelumallin, jonka mukaan kyse ei ole liiketoimintamahdollisuuksien löytämisestä markkinoilta vaan niiden rakentumisesta (Kuvio 2). Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic (Sarasvathy 2008) Sarasvathyn (2008) tutkimuksessa kokeneet yrittäjät eivät lähtökohtaisesti hakeneet mahdollisuuksia markkinoilta, vaan lähtökohtana mahdollisuudelle oli usein yrittäjän omat resurssit: Kuka olen? Mitä tiedän? Kenet tunnen? Tästä lähtökohdasta käsin johdetaan ne mahdollisuudet, joita yrittäjänä osaa tai voi tehdä. Sarasvathyn ajattelussa vuorovaikutus muun muassa potentiaalisten asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on vahvassa roolissa. Vuorovaikutuksen myötä mahdollisuuteen sitoutuu uusia toimijoita. Yhteistyökumppanin osaaminen lisää niitä mahdollisuuksia, joita voidaan yhteisesti tavoitella. Tämän vuoksi tavoiteltava liiketoimintamahdollisuus ei

14 14 pysy staattisesti paikallaan, vaan muuntuu ja uudistuu jatkuvasti. Klassisena esimerkkinä kirjallisuudessa esitetään usein Kiirunan jäähotelli. Idea lähti liikkeelle jääveistoskilpailusta ja eri kumppaneiden ja vaiheiden kautta laajeni jäähotelliin ja siitä edelleen jääbaariliiketoimintaan. Sarasvathy (2008) tarjoaa siis erinomaisen viitekehyksen myös yhteistyön ja yhteisöjen merkityksen tarkasteluun liiketoiminnassa. Prosessi on dynaaminen ja interaktiivinen. Hankkeeseen sitoutuvat vaikuttavat prosessiin, jotka johtavat tai eivät johda uusien markkinoiden syntyyn. Siten yhteisössä tapahtuvat kohtaamiset voivat tuottaa tuloksenaan yllättäviä, täysin uusia mahdollisuuksia, joita kukaan yksittäinen yrittäjä ei lähtökohtaisesti olisi pystynyt kehittämään. Mäen (2007) tutkimuksessa havaittiin, että uusi liiketoiminta muotoutuu yhteistyösuhteiden kannattelemana. Yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli liiketoimintamahdollisuuden pohjustuksessa ja hyödyntämisessä. Yrittäjä reagoi vuorovaikutuksessa syntyneisiin ja kumppanin tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Mäen tutkimuksen käytännön toimenpidesuosituksina esitettiin, että yrittäjyyden kehittäjien, mm. yrityshautomoiden, tehtävänä on pyrkiä korjaamaan yrittäjien suhteiden rakenteellisia aukkoja. Tutkimuksessa esitettiin tarve myös yhteistyösuhteisiin liittyvälle valmennukselle, esimerkiksi erilaisten yhteistyömuotojen ja olemassa olevien ja uusien suhteiden hyödyntämiseen liittyvistä eduista ja ongelmista. Yhteistyön avulla yrityksissä voidaan hankkia resursseja ja pyrkiä hallitsemaan epävarmuutta. Yhteistyö ei kuitenkaan ole ongelmatonta vaan ensinnäkin yhteistyöhön sitoutuminen edellyttää aikaa ja muita panostuksia ja siihen liittyy riskejä (mm. palvelun kopioiminen, epäedulliset sopimukset ja niiden tulkintaerimielisyydet). Verkostoihin liittyvässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten suhteiden voimakkuutta ja toisaalta sosiaalisten suhteiden rakennetta. Suhteet jaetaan usein vahvoihin ja heikkoihin suhteisiin ja suhteisiin tuntemattomien kanssa. Perinteisesti on korostettu erityisesti vahvojen suhteiden merkitystä (läheiset ja pitkäkestoiset suhteet, ml. sukulaiset tai pitkäaikaiset yhteistyökumppanit) myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyssä. Toisaalta on tuotu esiin suhteiden monipuolisuuden tarve: samankaltaiset suhteet tuovat samaa informaatiota, mutta eivät tuota lisähyötyä. (Mäki, 2007) Hite (2005) on laajentanut erilaisten suhteiden tarkastelun yrittäjyysprosessissa kokonaan uusiin suhteisiin. Luottamus on tärkeä syy siihen, miksi aiemmassa tutkimuksessa on korostettu vahvoja suhteita ja niiden merkitystä liiketoiminnassa, joten on syytä pohtia millä tavoin kokonaan uusiin suhteisiin voidaan sitoutua. Tutkimusten perusteella luottamus perustuu paitsi aiempaan kokemukseen ja henkilökohtaiseen tuntemiseen, myös käsitykseen kumppanin pätevyydestä tai ominaisuuksista. Tapauksissa, jossa suhteen toisesta osapuolesta ei ole tietoa, voi syntyä ns. pikaluottamus. Toisaalta on tunnistettu, että toimija voi toimia luottaen, eli toimija kohdistaa toiseen osapuoleen kokemukseen pohjautuvaa myönteistä odotusta. Kun yhteistyöhön ryhdytään tuntemattomien kanssa, kiinnitetään usein huomiota siihen, kenen kanssa mahdollinen kumppani jo toimii yhteistyössä (maine). Yhteistyöhön voidaan ryhtyä myös vähitellen, jolloin kerätään kokemuksia kumppanin luotettavuudesta. (Mäki, 2007) Yhteistyö ei liity vain yrittäjien toimintaan, vaan yhteistyönäkökulma ulottuu myös suhteisiin asiakkaiden kanssa. Myös näissä asiakkaiden ja toimittajien muodostamissa yhteisöissä luottamus

15 15 on kaikki kaikessa. Jos ei ole luottamusta, ei ole myöskään legitimiteettiä, toisin sanoen yritys ei ole olemassa markkinoilla. (Welter & Smallbone, 2006). Luottamuksen rakentaminen ja luottamusta herättävän yrittäjäidentiteetin luominen on erityisen tärkeää varsinkin silloin, kun markkinoille tarjotaan jotakin uutta ja innovatiivista (Aldrich, 2000). Tämä pätee erityisesti palvelujen tarjoamiseen. Uusimmassa asiantuntijapalvelujen hankintaa ja tarjontaa koskevassa tutkimuksessa (Aarikka- Stenroos ja Jaakkola, 2012) korostuu myyjän ja ostajan välinen syvällinen vuorovaikutus- ja yhteistyö, johon molemmat osapuolet aktiivisesti osallistuvat. Arvolupaus syntyy yhteisen neuvottelun tuloksena, mikä tarkoittaa, että ostaja ja myyjä tuovat avoimesti esiin ne hyödyt, joita yhteistyöltä tavoitellaan. Tutkimukseen perustuen asiakkaat panevat painoa paitsi palvelujen tarjoajien asiantuntemukseen, myös palveluntarjoajan reagointikykyyn, joustavuuteen, luotettavuuteen ja kommunikointitaitoihin. Ostajan näkökulmasta voi olla vaikea arvioida myyjän taitoja, joten ostajat etsivät sopivaa laatutietoa palvelujen tarjoajasta luotettavina pitämistään lähteistä. Tuore tutkimus (Aarikka-Stenroos ja Jaakkola, 2013) kokemustiedosta asiantuntijapalvelujen ostamisen tukena esittää, että ostajat arvostavat oman alan kollegoiden ja ammattikunnan kokemuksia arvioidessaan asiantuntijan osaamista. Tämä asiantuntijapalveluasiakkaiden näkökulma haastaa asiantuntijapalveluyrittäjät toimimaan yhteistyössä ja verkostoitumaan laajasti: mitä paremmin yrittäjä on verkottunut, sitä varmemmin potentiaalinen asiakas saa tietää yrityksestä ja sen palveluista kollegoidensa kautta. Sopivaa kumppania valitessaan ostajat painottavat myös asiakasreferenssejä, toisin sanoen aikaisempia onnistuneita töitä sekä kokemusta ja tietoa asiakkaan alalta. Kyseisen tutkimuksen mukaan puskaradio ja asiantuntijan imago (mainetieto) merkitsevät ratkaisevasti asiantuntijapalvelujen ostopäätöksissä hinnan merkityksen ollessa vähäisempi. Asiakas saattaa pitää hintaa myös laadun mittarina. Tutkimus suosittelee asiantuntijapalvelujen myyjiä arvioimaan kokemustiedon merkitystä omassa toiminnassa ja hyödyntämään asiakkaiden kokemuksia liiketoimintansa kehittämisessä. Tämä näkökulma haastaa myös yrittäjät uudenlaiseen toimintaan oman liiketoimintansa ja palvelujensa kehittämisessä. Blank (2007) on esittänyt, että Yksikään liiketoimintasuunnitelma ei kestä kosketusta asiakkaan kanssa. Blankin kritiikin kärki osuu siihen, että erityisesti uudessa liiketoiminnassa suunnitelmalla ei tuoteta riittävää tietoa mahdollisuuden olemassaolosta ja siten siihen käytettävä aika on hukkaan heitettyä. Mahdollisuuden olemassaolo testataan aina markkinoilla, sitä ei etukäteen pysty luotettavasti arvioimaan. Tästä syystä muun muassa Blank on esittänyt, että nopean suunnittelujakson jälkeen pitäisi hyödyntää asiakkaita mahdollisuuden arvioinnissa ja oman idean ja palvelun kehittämisessä ( customer development ). Potentiaalista asiakasta lähestytään nopeasti ja pyritään vakuuttumaan asiakkaan avulla palvelun tarpeellisuudesta ja palvelun sisällöstä. Mikäli asiakas ei vakuutu palvelusta, hyödynnetään asiakkaan antama palaute palvelun kehittämiseksi (Osterwalder & Pigneur, 2010).

16 16 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä luvussa esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset jaoteltuina tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti yhteisön syntymisen edellytyksiin, yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitykseen yrittäjänä kasvamiselle/yrittäjän hyvinvoinnille sekä yrittäjien liiketoiminnalle. 4.1 Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Tässä kappaleessa tuodaan esiin tuloksia liittyen yhteisön syntyyn ja luottamuksen rakentumiseen projektin myötä sekä projektin johtajuuteen. Ytyä -projekti toteutettiin siten, että siinä limittyivät tietojen ja taitojen kehittämiseen keskittyvät pienryhmävalmennukset (esimerkiksi tuotteistus ja markkinointi) ja yrittäjien hyvinvointia tukevat pienryhmävalmennukset. Myös kuukausitreffien ja laajemmalle joukolle avoimien teemapäivien sisällöissä liiketoiminnan ja yrittäjän hyvinvoinnin teemat kulkivat rinnakkain tarjoten tukea näiden samanaikaiseen kehittämisprosessiin, toisin sanoen pöyhittiin yrittäjää ja yritystä. Haastattelujen perusteella yrittäjät olivat tyytyväisiä hankkeeseen ja sen tarjontaan. Osallistujat olivat tyytyväisiä projektin johtoon ja toteutukseen; erityisesti tyytyväisyyttä nosti toteuttajan aktiivisuus palautteen hakemisessa ja osallistujien toiveiden kuulemisessa. Palautetta kerättiin paitsi erilaisin kyselyin myös keskusteluissa ja erilaisissa ryhmätilaisuuksissa. Toteuttajan toimiminen itse yrittäjänä nousi esiin positiivisesti eri yhteyksissä. Kehittämisohjelmassa toteutettuihin valmennuksiin oltiin tyytyväisiä. Valmennuksista positiivisina esimerkkeinä nostettiin hyvinvointiin liittyvät, esimerkiksi Stressivapaa yrittäjä, mutta myös muista valmennuksista yksittäisissä haastatteluissa tuotiin esiin hyviä kokemuksia. Pienryhmävalmennuksista koettiin erityisen onnistuneiksi tuotteistuksen työpajat sekä esimerkiksi valmennus, jossa valmentajan johdolla työstettiin tai päivitettiin liiketoimintasuunnitelmaa. Ytyä -hankkeen valmennusten kirjo oli laaja, joten oli luontevaa, että kaikki yrittäjät eivät kokeneet koko tarjontaa mielekkääksi. Yrittäjälle mahdollisuus poimia tarjottimelta itselle soveltuvat osuudet oli hyvä ratkaisu, mikä kävi ilmi myös haastatteluista. Haastattelujen perusteella valmennuksiin, jotka eivät tarjonneet toteutushetkellään mitään uutta, ei lähdetty mukaan. Valmennuksista saatettiin luopua nopeastikin, jos niiden anti ei välittömästi osoittautunut hyödylliseksi itselle. Tämä asetti melkoisen haasteen valmentajille, joiden täytyi pystyä välittämään hyödyt osallistujille jo heti ensimmäisessä tapaamisessa. Toisaalta yrittäjän osaamisen kehittyminen vaatisi oman mukavuusalueen ylittämistä, joten tästä näkökulmasta nopea luopuminen ei haastanut yrittäjiä aktiivisesti hakemaan hyötyjä. Yrittäjät eivät ehkä arvioineet osallistumistaan tiettyyn valmennukseen verkottumismahdollisuutena tai investointina yhteistyön kehittämiseen, kun he priorisoivat pois aiheita, jotka eivät ensituntuman perusteella antaneet itselle uutta tai tuntuneet tärkeiltä. Yrittäjien oli eri syistä haasteellista osallistua valmennuksiin haluamassaan määrin. Perhesyyt olivat muutamilla esteenä osallistua tilaisuuksiin, mutta haastatteluissa todettiin myös työkiireet positiivisena esteenä osallistumiseen. Yksinyrittäjälle oli haastavaa yrittää löytää aikaa myös

17 17 itseä kiinnostaviin koulutuksiin. Tämä oli haastavaa ylipäätään pienryhmävalmennusten ja muiden tilaisuuksien toteutukselle. Ytyä -projektissa oli tarjolla lähes viikoittain ja useanakin päivänä viikossa erilaisia aktiviteetteja, joista yrittäjät valitsivat itselleen sopivimmat. Tarjonnan runsaus oli ehkä yllättänytkin jotkut osallistujat. Aikataulujen sovittaminen myös asetti yrittäjille paineita. Ytyn suhteen tää on menny ihan hyvin tälleen että näytti tossa olevan ihan mielenkiintoisia aiheita keväällekin. Täytyy vaan kattoo et mihin mä ehdin. Voi olla et ilmottaudun kaikkiin ja sitten koen taas huonoo omaatuntoo kun en kerkee kaikissa olemaankaan mukana mutta jos ehdin johonkin niin sitten, koetan hyödyntää sen mitä, saatavissa on. Toisaalta runsas ja monipuolinen tarjonta koettiin yhteisöllisyyttä estäväksi tekijäksi. Kun osallistujia tuli ja meni, ei ollut riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia kehittää yhteisiä työskentelytapoja eikä omaksua muiden näkemyksiä. Toiminta koettiin helposti yks osa sieltä ja toinen täältä tyyppiseksi, mikä ei välttämättä varsinkaan kokeneille yrittäjille tarjonnut lisäarvoa. Projektin yhtenä tavoitteena oli yrittäjien välinen yhteistyö ja yhteisön synnyttäminen. Yhteistyötä olikin syntynyt, mutta haastatteluissa nostettiin esiin, että osallistujat kokivat olevansa melko heterogeeninen ryhmä. Erilaisuutta perusteltiin esimerkiksi siten, että projektiin osallistui yrittäjiä, joiden ei suoranaisesti katsottu olevan asiantuntijayrittäjiä. Tätä erilaisuuden kokemusta saattoi vahvistaa myös se, että hankkeen puolivälissä siihen tuli mukaan iso joukko uusia osallistujia. Jos yhteistä ei koettu olevan, tämä saattoi estää yhteistyösuhteiden syntymistä. Haasteeksi osallistujat kokivat paitsi yritysten erilaiset toimialat myös sen, että yrittäjät olivat yritystoiminnassaan eri vaiheissa jotkut olivat toimineet pitkään, toiset taas olivat vasta käynnistämässä yritystään. Tämä saattoi haastaa yhteisen sopivan tason löytämistä valmennuksissa, kuten seuraava esimerkki tuo esiin. Esimerkkiyrittäjämme oli kokenut konkari ja osasi nähdä yhteisön lisäarvon itselleen vuorovaikutuksen kautta. Nyt sitten kun katteli tätä ensi vuoden ohjelmaa niin siel on sitten taas kyllä ihan hyviä mut, se on tietysti et jos meil on tässä samas ryhmässä ja me ollaan kovin erilaisia, eri tasosia. Toiset on ihan alottelijoita ja toiset on, jo hyvinkin pitkään olleita ja sitten toimialat vaihtelee aika paljon. Tietysti se on semmost et sitä ei semmosis pääse mut nää on nää pienet keskustelut ollu suola, ihan ehdottomast tässä se on ollut. Jälkikäteen tarkastellen yksi mahdollinen ratkaisu olisi saattanut olla, että hankkeen sisällä olisi muodostettu toimialaryppäitä, jotka olisivat tehneet kiinteämpää yhteistyötä, kuten eräs yrittäjä esitti. Toisaalta kenties erilaisuus ja sen kokeminen olisi voitu ylittää, jos yhdessä olisi haettu yhteistä säveltä. Tähän ei kuitenkaan ehkä motivoiduttu riittävästi. Kokonaisuutena projekti onnistui tuottamaan lisäarvoa osallistujille. Yrittäjien haastattelut toivat esiin, että he arvostivat Ytyä -hankkeen joustavaa ja osallistujaystävällistä toimintatapaa. Yrittäjät kokivat, että heidän ideansa ja toiveensa otettiin hankkeessa huomioon: Tän Ytyn yksi paras juttu on varmasti se mistä eniten saa että, kun me voidaan itte sanoo et me haluttas tämmöst ja tämmöstä, niin Yty järjestää sen, ettei se oo niin että he päättää meiän puolesta. Et se on varmaan ollu se kaikkein paras.

18 18 Yrittäjien haastatteluissa tuli esiin järjestäjätahon merkittävä rooli hankkeen toteutuksessa. Se oli osallistujien mukaan pitänyt kaikki langat käsissään ja tehnyt loistavaa työtä vetämisessä ja muistuttamisessa. Ylipäätään monipuolinen hanke, jossa oli valmennusten, kuukausitreffien ja henkilökohtaisen konsultoinnin lisäksi myös laajemman kohdejoukon teemapäiviä, näytti toimivan halutusti: tarjoavan erilaisille yrittäjille sopivia syötteitä oikeaan aikaan. Haastatteluissa tuotiin esiin näkemys, että yksinyrittäjä kokee usein olevansa huolineen mutta myös onnistuessaan yksin ja että yrittäjä kaipaa arjen vaikeissa päätöksissä keskustelukumppania. Yrittäjät mainitsivat, että he olivat käyneet hankkeen vetäjien kanssa monia keskusteluja paitsi henkilökohtaisista asioista myös yrityksen käytännön ongelmatilanteista ja yritystoiminnan kehittämisestä. Haastatellut yrittäjät olivat saaneet hankkeen toteuttajalta rohkaisua ja käytännön neuvoja myös yritystään koskevissa merkittävissä päätöksissä. Avoimilla teemapäivillä yhteisö onnistui myös heti ensimmäisen puolivuotiskauden aikana myös luomaan itsestään sellaista pörinää, että se houkutteli toimintaan mukaan yrityksen perustamista pohtivia asiantuntijoita. Esimerkiksi tuotteistuspäivän perusteella eräälle yrittäjälle yhteisö tuntui omalta must se tuntu se porukka semmoselta keskustelevalta ja Ytyä -hankkeen myötä syntyi kiinnostus toteuttaa haave ryhtyä yrittäjäksi. Aikataulupaineista ja muista kiireistä huolimatta valmennuksilta odotettiin haastavuutta. Samoin toivottiin, että valmennuksissa keskityttäisiin käytäntöön ja esimerkiksi erilaiset tehtävät ja esimerkit liittyisivät kunkin yrityksen toimintaan. Esimerkiksi kuvitteellisiin yritysesimerkkeihin liittyvät tehtävät tuntuivat osallistujista keinotekoisilta. Tavoite välittömistä hyödyistä oli selkeä: Mä oisin kaivannu enemmän sitä et se vietäs heti käytäntöön. Täytyy olla niin et se on semmosta käsinkosketeltavaa ja se auttaa sitä yksinyrittäjän arkee jollain tavalla. Kovin kriittisiä kannanottoja haastatelluilta yrittäjiltä ei hankkeesta saatu. Valmentajilta odotettiin hyvää kohderyhmän tuntemusta ja ymmärrystä, johon ei aina päästy. Yrittäjät toivoivat, että valmentajilla olisi kokemusta ja ymmärrystä juuri asiantuntijayrittäjyydestä ja yksinyrittäjyydestä. Yhteistyön ja yhteisön syntyminen vie aikaa ja vaatii tutustumista. Siten muutama haastateltava suhtautui epäillen siihen, voiko Ytyä -hankkeen aikana yhteisö tiivistyä toimivaksi. Yrittäjät arvelivat, että jatkossa ryhmä tulee olemaan pienempi. Keskusteluissa jatkosta yrittäjät toivatkin esiin, että yhteisöön halutaan lisää osallistujia, myös Satakunnan ulkopuolelta, eikä toiminta jatkossa rajoittuisi pelkästään yksinyrittäjiin eikä asiantuntijayrittäjiin. Yhteisön profiilia haluttiin kehittää sellaiseksi, että se olisi tavoitteellisesti ja kunnianhimoisesti omaan yrittäjyyteen suhtautuvien yhteisö. Tarve hankkeelle ja sen mukanaan tuomalle työyhteisölle tunnistettiin myös jatkossa, vaikka kiinnostus kaikilla yrittäjillä ei ollut yhtä vahvaa. Yhteisöä pidettiin arvokkaana ja hyödyllisenä, mutta jotkut projektiin osallistuneet yrittäjät olivat jo aiemmin luoneet niin vahvat verkostot, etteivät he nähneet välttämättä Ytyä -projektin myötä syntynyttä yhteisöä itselleen tarpeelliseksi: Miks keksitään taas pyörää uudestaan, kun on tietyl taval jo toimiva systeemi olemassa. Kaikki osallistujat eivät myöskään olleet ehtineet luoda riittävän vahvaa sidettä Ytyä -projektin yrittäjiin, jotta heistä olisi muodostunut itselle tarpeellinen yhteisö. Näin ollen oli ymmärrettävää, ettei kaikilla

19 19 osallistujilla ollut erityisiä toiveita yhteisön jatkosta. Osa yrittäjistä koki saaneensa hyötyä projektista ja toivoi yhteisön jatkavan, mutta eivät ottaneet kantaa kenen johdolla. Toisaalta yrittäjien mielestä yhteisö tarvitsee vetäjän, jonkun, joka pitää narut käsissään. Pelkona oli, että käy kuten useissa hankkeissa käy, kun projekti päättyy, niin sen jälkeen yleensä hanskat putoo siihen ja sit jatketaan hommaa niin kun ennenkin. Muutama haastateltava uskoi, että yrittäjillä itsellään oli motivaatiota ja kykyä pitää yllä yhteistyötä ja viedä sitä eteenpäin myös hankkeen päätyttyä. Jatkossa yhtenä mahdollisuutena nähtiin valmennusten nojaaminen yrittäjien omaan osaamiseen, eikä siten tarvittaisi ulkopuolisia valmentajia. Et must kannattas hyödyntää se asiantuntemus mikä meis itsessämme on. Et katsoo sieltä, ottaa teemoja ja sitten aina kattoo et keillä on siihen annettavaa ja rakentaa sen varaan sit joku työpaja tai valmennus tai mikä tahansa. Eräs haastateltava kuitenkin pohti yrittäjien ajan olevan niukkaa. Toiminta ei aina ole kiinni niinkään rahasta, ja siksi hän oli hieman epäileväinen, miten toiminta jatkuisi yrittäjävetoisesti. Joidenkin yrittäjien toiveissa oli, että jatkossakin olisi sellainen fyysinen tila, joka mahdollistaa myös spontaanit kohtaamiset ja vapaamuotoisemmat normaalin työpaikan kahvitaukokeskustelut yrittäjäkollegoiden kanssa. Yrittäjillä oli tarvetta myös jatkossa neuvottelu- ja koulutustilaan, johon olisi helppo tuoda asiakkaita. Nykyisiin projektin tiloihin kaupungin keskustassa oltiin erittäin tyytyväisiä; tilalla oli itsessään tietty imagoarvo. Yrittäjät olivat järjestäneet myös omia koulutustilaisuuksiaan hankkeen tiloissa. Joissakin haastatteluissa nousi esiin toive siitä, että yrittäjäjärjestöt pystyisivät tukemaan ja kehittämään yksinyrittäjien toimintaa ja yhteistyötä jatkossa. Erityisesti toivottiin, että yrittäjäjärjestöt arvostaisivat myös yksinyrittäjyyttä ja pitäisivät tätä teemaa esillä toiminnassaan. 4.2 Ytyä -yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Yrittäjäksi ryhtymisen prosessi voi kestää vuosia ja siihen voi liittyä useita vaiheita, jolloin yrittäjyyttä harkitaan, mutta erilaisista tilanne- ja henkilökohtaisista elämäntilanteista johtuen siitä saatetaan luopua ja siirtää päätös myöhemmäksi tulevaisuuteen. Tämän tutkimuksen perusteella joillekin yrittäjille tämä hanke oli tässä kohtaa ollut sopiva sysäys yrittäjyyden harkitsemisesta yrityksen perustamiseen, kuten sitaatista ilmenee. Mä tiesin et tämmönen verkosto perustetaan ja eihän mulla oikeestaan sillon vielä ollu sellasta ajatusta, että mä nyt välttämättä siinä vaiheessä vielä oisin perustanu yritystä. Mut sit mä aattelin että no, mikä estää mua - että mä pääsen mukaan siihen porukkaan.

20 20 Erään yrittäjän tapauksessa Ytyä -projektiin osallistuminen vahvisti ja nopeutti yritystoiminnan käynnistämistä. Hän oli palkkatyössä jo pidemmän ajan haaveillut omasta yrityksestä, kunnes nyt hän teki haaveestaan totta. Erään haastatellun yrittäjän mukaan myös hänen tavoitteensa yrittäjyyteen olivat hankkeen myötä muuttuneet. Aiempi ajatus sivutoimisesta yrittäjyydestä oli kääntynyt päätoimisen yrittäjyyden tavoitteluun (pitemmällä aikavälillä). Eräässä pienryhmävalmennuksessa yrittäjyyttä lähestyttiin kunkin osallistujan henkilökohtaisten tarpeiden kautta pohtimalla, millä tavoin yrittäjyys voisi mahdollistaa omia unelmia ja toiveita. Valmennus oli haastattelujen perusteella monelle voimaannuttava kokemus, joka vahvisti osallistujien itsetuntemusta ja itseluottamusta ja edelleen yrittäjäidentiteetin kehittymistä. Haastatteluissa yrittäjät puheessaan palasivat muuhunkin Ytyä -projektin antiin, joka poikkesi luento- tai luokkatyylisestä toteutuksesta. Haastattelut ilmensivät myös kokemusta uskalluksesta ja sen kasvusta. Asiantuntijayrittäjäksi ryhtyminen tarkoitti myös oman itsensä laittamista peliin ja siten myös oman itsen avaamista ulkopuolisille. Henkilökohtainen ja liiketoiminta limittyivät, joten yrittäjyys edellytti myös uskallusta. Mun mielest tää on niin paljon henkilökohtasempi projekti, että must rohkeutta tässä on se että tää yritys on yhtä kuin minä ja se on mun näkönen. Se vaati vähän rohkeutta, vähän itseluottamusta että minun näköiseni yritys on ihan myyvä yritys, että mun ei tarvi tai tän yrityksen ei tarvitse yrittää olla mitään muuta kelvatakseen. Itseluottamuksen vahvistuminen Ytyä -projektissa tuli esiin niinkin konkreettisella tavalla kuin yrityksen nimessä. Eräs yrittäjä oli toiminut jo useita vuosia yrittäjänä toiminimellä, ja innostui konsultin ajatuksesta rohkeasti hyödyntää oman nimensä tunnettuutta yrityksensä nimessä. Uusi nimi selvästi antoi lupauksen henkilökohtaisemmasta suhteesta asiakkaaseen, mikä myös oli kyseisen yrittäjän toimintatapa ja vahvuus. Toinen yrittäjä taas oli pohtinut monenlaisia sopivia nimiä yritykselleen, mutta päätyi rohkeasti nimeen, joka ilmensi hänen unelmiaan yrittäjyydestä, jonka kautta hän voi toteuttaa itseään ja hyvää elämää. Kyl se sitä omaa rohkeutta, että oli sillä aika iso merkitys ihan siihen yrityksen ilmeeseen ja muuhun että tavallaan tuli se rohkeus että ei nyt pidä olla hajuton ja mauton. Itseluottamusta vahvistavia kokemuksia heräsi hyvinvointivalmennuksissa, joissa esimerkiksi teatteriammattilaisen ohjaajamassa pienryhmäharjoituksessa harjoiteltiin haasteellista vuorovaikutustilannetta asiakkaan kanssa. Valmennukset eivät kuitenkaan itsessään vaikuta yrittäjyyteen vaan toimet, joihin yrittäjä ryhtyy valmennuksen kannustamana tai innoittamana. Haastattelujen perusteella moni yrittäjä oli ryhtynyt konkreettisiin toimiin mm. oman hyvinvointinsa edistämiseksi, esimerkiksi hankkimalla uusia harrastuksia tai ryhtymällä merkittävään laihdutusprojektiin. Yrittäjyys vaatii konkreettisia toimia ja rohkeutta esiintyä yrittäjänä, vaikka palvelun tuotteistus tai yritystoiminnan suunnitteluprosessi olisi vielä kesken. Tässä tilanteessa kaikkien yrittäjien ei välttämättä ollut helppoa tuoda esiin, mitä hänelle oli tarjota eikä siksi osattu tarttua kaikkiin, esimerkiksi pienryhmävalmennusten tarjoamiin mahdollisuuksiin. Myyntivalmennuksen havainnoin-