YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista"

Transkriptio

1 YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ulla Hytti Lenita Nieminen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit

2 YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ulla Hytti Lenita Nieminen Turun kauppakorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Tämä tutkimus on osa laajempaa yksinyrittäjille suunnattua Ytyä yksinyrittämiseen! -projektia, jonka tarkoituksena oli kehittää yrittäjän valmiuksia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Projektin kohderyhmänä olivat satakuntalaiset ensisijaisesti asiantuntijapalveluja tarjoavat yksinyrittäjät. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisön syntymisen edellytyksiä kehittämisprojektin yhteydessä sekä yhteisön tuomaa lisäarvoa yksinyrittäjille. Toiseksi tutkittiin yhteisön merkitystä yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi tutkittiin yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymisen näkökulmasta. Tutkimuksessa asiantuntijapalveluja tarkasteltiin myös asiakkaan - asiantuntijapalvelujen ostamisen - näkökulmasta. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että kehittämisprojektin kautta yhteisön syntyminen on mahdollista, mutta ei automaattista. Yhteisön syntyminen edellyttää luottamusta, jota tukee osallistujiin ja näiden tarpeisiin liittyvät yhtymäkohdat, projektin johtajien aktiivisuus ja prosessin joustavuus sekä osallistujien sitoutuminen yhteisöön ja yhdessä tekemiseen. Ytyä -projektissa syntyi toimiva käytännön yhteisö, jossa solmittiin yhteistyösuhteita, ymmärrettiin yhteinen tavoite ja tuotettiin yhteisiä kokemuksia ja tarinoita. Yhteisöä ei voi synnyttää eikä odottaa siltä laajakantoisia hyötyjä lyhyessä ajassa. Tutkimuksen perusteella Ytyä -projektin synnyttämä yhteisö toi yrittäjille sparraus- ja tukijoukon, jonka kanssa voi vaihtaa ja saada uusia ajatuksia sekä saada konkreettista tukea ja ideoita omaan yrittäjyyteen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Osallistuminen Ytyä -projektiin vahvisti osallistujien itseluottamusta ja uskoa omaan yrittäjyyteen. Omien ideoiden varhaista esittelyä sekä muiden ottamista mukaan ideaan ja sen kehittämiseen on korostettu uusimmassa yrittäjyyden tutkimuksessa. Tämä voi olla vaikeaa erityisesti yrittäjyyden alkuvaiheessa, jolloin helposti vetäydytään yritystoiminnan pohjustamiseen ja suunnitteluun. Tässäkin yhteisöllä oli iso merkitys: vertaiset antoivat palautetta ja kannustivat ottamaan yhteyttä asiakkaisiin. Tutkimuksessa yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymiselle tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta: miten yhteisö tuki yksittäisen osallistujan oman liiketoiminnan kehittymistä ja toisaalta miten yhteisössä eri toimijat vuorovaikutuksessa kehittivät uutta liiketoimintaa yhdessä. Ytyä -projekti ja yhteisö tukivat yrittäjien liiketoiminnan kehittymistä. Yrittäjät saivat konkreettista apua ja tukea oman liiketoimintansa tueksi. Yrittäjät kokivat, että projekti vahvisti esimerkiksi kykyä oman palvelun tuotteistamiseen. Erityisesti jo aiemmin syntyneet yhteistyösuhteet konkretisoituivat yhteisiksi liiketoiminnallisiksi projekteiksi. Vahvin hyöty yhteisöstä tuli kuitenkin kunkin yrittäjän oman liiketoiminnan kehittymiselle, eikä niinkään yhteisöstä kummunneisiin yhteisiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Yhteistyön ja yhteisön merkitys korostui myös yrityspalveluasiakkaiden näkemyksissä. Asiakkaat toivoivat asiantuntijayrityksiltä pitkäaikaista kumppanuutta ja sparraavaa otetta. Pienten yritysten olisikin tärkeää tehdä yhteistyötä tai toimia verkostoissa, koska potentiaaliset asiakkaat hakivat uusia kumppaneita oman alan kollegoiden kautta ja hyödyntämällä näiden kokemuksia. Yrityspalveluasiakkaat kokivat epävarmuutta pienten tai aloittavien yritysten toimituskyvystä, joten tämänkin vuoksi yhteistyö on tärkeää.

4 Tutkimuksen tulosten perusteella raportissa annetaan toimenpidesuosituksia, joita voidaan hyödyntää yksinyrittäjien valmennus- ja kehittämisohjelmissa laajemminkin.

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle TUTKIMUKSEN TULOKSET Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Ytyä -yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Ytyä -yhteisön merkitys liiketoiminnalle YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Yksinyrittäjäyhteisön synty ja rakentuminen Yksinyrittäjäyhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Yksinyrittäjäyhteisön merkitys liiketoiminnan kehittymiselle Toimenpidesuositukset yksinyrittäjien kehittämisohjelmille Jatkotutkimustarpeet LÄHDELUETTELO Kuvioluettelo Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic Taulukkoluettelo Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot... 7

6 5 1 JOHDANTO 1.1 Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Satakunnassa toimiville yksinyrittäjille suunnatun Ytyä yksinyrittämiseen! -projektin tarkoituksena oli kehittää yrittäjän valmiuksia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Kehittämishankkeen tavoitteina oli asiantuntijapalveluita tuottavien yksinyrittäjien yritystoiminnan kehittäminen, työhyvinvoinnin lisääntyminen sekä liiketoimintaa tukevan osaamisyhteisön kehittyminen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat satakuntalaiset ensisijaisesti asiantuntijapalveluja tarjoavat yksinyrittäjät. Projektissa aloitti vuoden 2012 alussa seitsemäntoista yrittäjää ja myöhemmin syksyllä kahdeksantoista yrittäjää. Osallistujat olivat esimerkiksi mainos-, markkinointi-, viestintä-, konsultointi-, ICT-, henkilöstö- ja talouspalveluita tarjoavia asiantuntijoita. Projektin keskeisiä toimenpiteitä olivat yrittäjyyden eri osa-alueisiin keskittyvät pienryhmävalmennukset, tietyn aihepiirin ympärille keskittyvät vapaamuotoisemmat kuukausitreffit, yrityskohtainen konsultointi sekä laajemmallekin yleisölle avoimet teemapäivät. Projektilla oli oma tila Porissa ja virtuaalinen kohtaamispaikka Internetissä. Hankkeen toteutusaika oli , ja sitä rahoittivat Satakunnan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella sekä osallistuvat yrittäjät. Projektia hallinnoi ja koordinoi Develooppi Oy, joka on yrittäjien koulutukseen, konsultointiin ja fasilitointiin keskittynyt yritys. Hankkeen suunnittelijana ja vastuullisena toteuttajana toimi yrityksen omistaja ja yksinyrittäjä Tytti Laine. Hankkeeseen palkattiin projektiassistentiksi Kati Granroth. Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti viittaa tässä raportissa koko projektikokonaisuuteen. Toiston välttämiseksi raportissa käytetään synonyymeinä käsitteitä Ytyä -projekti tai Ytyä -hanke. Valmennuksella viitataan eri teemojen ympärille koostettuihin pienryhmävalmennuksiin. Tämän lisäksi raportissa viitataan hankekokonaisuuteen kuuluviin muihin toimintamuotoihin, joita ovat yrittäjien kuukausitreffit, laajemmalle yritysjoukolle kohdennetut teemapäivät sekä yrityskohtainen konsultointi. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisön syntyä kehittämisprojektin yhteydessä sekä yhteisön tuomaa lisäarvoa yksinyrittäjille. Lisäarvoa tarkastellaan sekä yrittäjänä kehittymisen/yrittäjän hyvinvoinnin että yrittäjien liiketoiminnan kehittymisen näkökulmista. Yhteisöllä viitataan tässä tutkimuksessa erityisesti Ytyä -projektissa syntyneeseen yksinyrittäjien verkostoon. Tästä käytetään myös nimeä Ytyä -yhteisö. Tämä raportti rakentuu seuraavista luvuista. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksen toteutus, aineistot ja niiden hyödyntäminen tutkimuksessa. Luvussa kolme esitetään tutkimuksen keskeiset

7 6 teoreettiset viitekehykset, joiden varaan tutkimus rakentuu tässä raportissa. Ensiksi pohditaan yhteisön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä. Toiseksi yhteistyön merkitystä tarkastellaan yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi pohditaan yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitystä liiketoiminnan kehittymiselle. Luvussa neljä esitetään tutkimuksen tulokset edellä esitetyn teoreettisen viitekehyksen mukaisesti jäsennettyinä. Luvussa viisi esitetään tutkimuksen yhteenveto ja tuotetaan toimenpidesuosituksia yrittäjävalmennusohjelmien toteuttamiseksi tulevaisuudessa sekä tuodaan esiin jatkotutkimustarpeita.

8 7 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Tutkimuksen sisällöllisestä ohjauksesta vastasi yrittäjyyden professori Ulla Hytti. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi projektitutkija, KTM Lenita Nieminen. Tässä luvussa esittelemme tutkimuksessa käytetyt aineistot ja tutkimuksen menetelmät. 2.1 Tutkimusaineistot Tutkimuksessa kerättiin erilaisia aineistoja, jotka esitellään taulukossa 1. Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot Osallistuva havainnointi Pienryhmävalmennukset Yksinyrittäjien myyntivalmennus Vähemmällä enemmän Havainnoitiin kahdeksan (3 h) valmennuskertaa maaliskesäkuussa yrittäjää ilmoittautui; käytännössä 3 6 osallistujaa. Tilaisuudet (ei kahta ensimmäistä kertaa) nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallenteet havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Tuotteistuspaja Havainnoitiin kaksi ensimmäistä (4 h) valmennuskertaa marraskuussa Nauhoitettu, ei kirjoitettu havaintomuistiota. Kuukausitreffit Havainnoitiin neljä (3 h) kuukausitreffiä: Viestintä/medianäkyvyys maaliskuu 2012 Tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Matching-keskustelut huhtikuu 2012 Tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Yritykseni ilman minua? toukokuu 2012 Tallennettiin. Miten bisnekseni etenee? lokakuu 2012 Tallennettiin ja tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Teemapäivät Tuotteistus -teemapäivä marraskuu 2012 Projektitutkija Tanja Lepistö havainnoi ja kirjoitti havainnointimuistion. Haastattelut Ensimmäinen haastattelukierros Joulukuussa yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin. Toinen haastattelukierros Kesäkuussa yrittäjää: kuusi ns. vanhaa ja kuusi uutta yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin.

9 8 Asiakastyöpajat Ensimmäinen asiakastyöpaja lokakuu 2012 Potentiaalisilta asiakkailta kysyttiin asiantuntipalvelujen hankinnasta. Osallistujina kahdeksan yrityksen/yhteisön ostotoiminnan ammattilaista ja päättäjää. Asiakasyritysten toimialat: alueellinen päivittäistavarakauppa, kansainvälinen teollisuuden suunnittelupalvelu, metallialan tuotteiden suunnittelu/alihankinta, mainostoimisto, seurakunta, henkilöstön ja yrittäjyyden kehittäminen, projektijohtosuunnittelu, alueellinen rahoituslaitos, myymälätilojen suunnittelu ja projektinjohto Ryhmäkeskustelu/teemahaastattelu (2 h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen ryhmähaastattelumuistion kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Analyyttiset työpajat Ensimmäinen analyyttinen työpaja kesäkuu 2012 Ryhmäkeskustelu kevään 2012 havainnoinnin tuloksista tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta. Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kaksi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat Toinen asiakastyöpaja huhtikuu 2013 Aiheena asiakasyritysten ja asiantuntijapalveluyritysten välinen vuorovaikutus Kolmen asiakasyrityksen (henkilöstö > 50) asiantuntijapalvelujen ostotoiminnan ammattilaista/päättäjää ja neljä Ytyä -hankkeen yrittäjää Pienryhmä- ja ryhmäkeskustelu (2h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen ryhmähaastattelumuistion kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Toinen analyyttinen työpaja joulukuu 2012 Aiheena ensimmäisen asiakastyöapajan tulokset tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kuusi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat 2.2 Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi Tutkimushankkeessa aineistojen keruu ja analyysivaihe limittyivät toisiinsa koko tutkimusprosessin ajan. Tutkimuksen aluksi tehtiin osallistuvaa havainnointia, jossa tutkija osallistui ja havainnoi Ytyä -hankkeen toimintaa. Tätä kautta muodostui ymmärrys projektin toteutuksesta ja yrittäjien toiminnasta. Lisäksi tutkija haastatteli osallistujayrittäjiä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin kahtatoista yrittäjää, jotka kaikki olivat osallistuneet myynnin pienryhmävalmennukseen (pl. yksi yrittäjä, joka osallistui Ytyä -projektiin alusta lähtien). Toisessa vaiheessa kesäkuussa 2013 tutkija haastatteli kahtatoista yrittäjää, joista kuutta haastateltiin myös ensimmäisellä kierroksella ja kuusi oli hankkeessa myöhemmin aloittaneita ns. uusia yrittäjiä. Uudet haastateltavat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat eri-ikäisiä yrityksiä ja erilaisia toimialoja. Tutkimuksen perusteella syntyneitä havaintoja ja tutkijoiden esiin nostamia kysymyksiä reflektoitiin yhdessä Ytyä -hankkeen henkilöstön ja yrittäjien kanssa analyyttisissä työpajoissa. Palautetilaisuuksien tavoitteena oli tuottaa ideoita liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisprosessin kehittämiseksi sekä tukea yhteisön toiminnan kehittämistä ja tätä kautta yrittäjien työhyvinvointia. Ensimmäisessä analyyttisessä työpajassa pohdittiin kevään 2012 havainnoinnin tuloksia, ja vaikka paikalla oli Ytyä -hankkeen henkilöstön lisäksi vain kaksi

10 9 yrittäjää, keskustelu lisäsi kaikkien kolmen tahon (yrittäjät, hankkeen toteuttaja, tutkijat) yhteistä ymmärrystä asiantuntijapalveluyritysten ja -yrittäjien haasteista. Toisessa analyyttisessä työpajassa aiheena olivat ensimmäisen asiakastyöpajan tulokset, joista keskusteltiin tutkijoiden tekemän koosteen perusteella. Palautetilaisuuteen osallistui hankkeen henkilöstö ja kuusi osallistujayrittäjää. Keskustelun pohjalta esiin nousi erityisesti vuorovaikutus asiakkaan ja asiantuntijapalveluyrityksen välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella asiantuntijapalveluja myös asiakkaan - asiantuntijapalvelujen ostamisen - näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten tutkijat toteuttivat kaksi asiakastyöpajaa, joihin kutsuttiin hankkeen yrittäjien potentiaalisia asiakkaita. Ensimmäisen asiakastyöpajan tavoitteena oli tunnistaa asiakkaan näkökulmasta asiantuntijapalvelun käyttämiseen liittyviä kapeikkoja ja esittää kehittämisehdotuksia. Ytyä -hankkeen yrittäjien toivomuksen perusteella toisessa asiakastyöpajassa pureuduttiin syvemmälle vuorovaikutusteemaan. Yrittäjät ja asiakasyritysten ostajat/päättäjät jakoivat saman pöydän ympärillä avoimesti kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteistyösuhteita estävistä ja edistävistä käytänteistä. Tutkimuksen eri aineistojen kautta syntyneet tulokset, tieto ja ymmärrys yhteisön synnystä ja sen merkityksestä yksinyrittäjille, raportoidaan tässä tutkimusraportissa. Tutkimus on ollut luonteeltaan laadullista tutkimusta, jossa tavoitteena on ymmärtää monimutkaista yrittäjyyden ilmiötä sen omassa kontekstissaan, tuottaa tästä tulkintoja ja muodostaa kokonaisnäkemys. Tutkimuksen tuloksia ei voi empiirisesti yleistää, mutta tulkinnat voivat olla teoreettisesti siirrettäviä, toisin sanoen tutkimustulokset voivat tarjota osviittaa myös yksinyrittäjyyteen liittyvien yhteisöjen kehittymiseen ja niiden merkitykseen vastaavissa tapauksissa. (Eriksson & Kovalainen, 2008)

11 10 3 YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yrittäjyydessä korostuu usein yksilön näkökulma ja toisinaan yrittäjyys esitetäänkin yrittäjäksi ryhtyvän ja yrittäjänä toimivan sankaritarinana (Mitchell, 1997). Viime aikoina on kuitenkin nostettu esiin yhteistyön ja yhteisöjen merkitys yrittäjänä toimimiselle ja siten yrittäjyyden kollektiivinen luonne. Tässä luvussa tarkastellaan yhteisöä ja yhteisön merkitystä eri näkökulmista. Ensinnäkin pohditaan yhteisön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä (vertaa myös Hägg, 2011; Zhang & Hamilton, 2010). Toiseksi tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi tarkastellaan yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymisen uusien liiketoimintamahdollisuuksien, uusien asiakkaiden tai liiketoiminnan laajenemisen nykyisille asiakkaille näkökulmasta. Yksinyrittäjyydessä nämä kaksi ulottuvuutta - yrittäjänä toimiminen ja hyvinvointi sekä liiketoiminta - myös limittyvät, eikä niitä ole mahdollista kokonaan erottaa toisistaan. Jos yrittäjä ei voi hyvin, voi liiketoiminta kärsiä tai päinvastoin, hyvinvoivalla yrittäjällä on oletettavasti enemmän resursseja myös liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta ongelmat liiketoiminnassa vaikuttavat myös yrittäjän hyvinvointiin tai vastaavasti onnistumiset liiketoiminnassa tuottavat hyvinvointia yrittäjälle. 3.1 Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yrittäjyyttä on näihin päiviin asti pidetty etupäässä taloudellisena eikä niinkään inhimillisenä toimintana. Näin ollen yrittäjyysvalmennuskin on keskittynyt yritystoiminnan kehittämiseen, jossa yksilö, yrittäjä, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Talouselämän muutoksen myötä on korostunut tarve paremmin ymmärtää yrittäjäidentiteetin olemusta ja yrittäjän roolia sosiaalisena toimijana monimutkaisissa ja alati muuttuvissa verkostoissa. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen käyttäytymiseen oppimista - yrittäjämäistä tapaa toimia ja kommunikoida - on alettu pohtia enemmän yrittäjyyden tutkimuksessa vasta 2000-luvulla. Tämän viimeaikaisen tutkimuksen mukaan yrittäjyyteen kehittyminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. (Rae, 2004; Pittaway & Cope, 2007; Hägg, 2011) Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että yhteistyö tarjoaa erityisesti pienille yrityksille parempia kehittymismahdollisuuksia kuin mihin yritys pystyisi yksinään. (Florén & Tell, 2004). Johtamis- ja kehittämiskoulutuksissa onkin usein tarjolla aktiviteetteja, jotka tähtäävät suhteiden luomiseen muihin yrityksiin. Tyypillistä pienille ja varsinkin mikroyrityksille on se, että niiden omistajajohtajat mielellään suuntaavat kiinnostuksensa kiireellisiin ja erityisesti omaa erityis- ja ammattiosaamista vaativiin tehtäviin, eivätkä he välttämättä pysähdy tietoisesti pohtimaan ja kyseenalaistamaan tekemistään ja toimintatapojaan. (Kolb, 1984). Niinpä yrittäjien koulutus- ja kehittämisvalmennukset pyrkivät tarjoamaan areenan, jossa on mahdollisuus sekä toimintaan että reflektointiin muiden usein vertaisten kanssa. Voidaan ajatella, että yhteisöllä on merkitystä

12 11 yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittymisessä, mutta mitä nämä yhteisöt ovat ja mitä niiden syntyminen edellyttää? Yrittäjäyhteisöjä on tarkasteltu esimerkiksi Wengerin (1998) kehittämän käytännön yhteisön viitekehyksen ( community of practice ) kautta. Wenger (1998) esittää kolme tekijää, jotka erottavat käytännön yhteisön muista yhteisöistä. Ensinnäkin yhteisön jäsenet solmivat keskenään yhteistyösuhteita ja muodostavat yhteiselle toiminnalleen normeja. Toiseksi keskinäisen työskentelyn ja kommunikoinnin kautta yhteisön jäsenet saavuttavat ymmärryksen yhteisestä tavoitteesta tai hankkeesta. Kolmanneksi yhteisö tuottaa toimintansa kautta ja sitä varten yhteisiä käytäntöjä tai resursseja, esimerkiksi yhteisiä kokemuksia, rutiineja ja tarinoita. Wengerin (2002, 239) mukaan me määrittelemme itsemme yhtä hyvin kuulumalla yhteisöön kuin irtisanoutumalla tietyistä yhteisöistä. Käytännön yhteisön viitekehystä soveltaneissa tutkimuksissa korostuu näkemys, jonka mukaan me voimme kuulua samanaikaisesti useaan käytännön yhteisöön, mikä voi aiheuttaa jännitteitä yhteisön jäsenten oman identiteetin rakentumisessa mutta myös kyseisissä yhteisöissä. (Fuller & Warren, 2006; Handely ym., 2006; Roberts, 2006; Warren, 2004). Yhteisössä toimiminen edellyttää luottamusta. Luottamus on liima, joka pitää yhteisön koossa. (Anderson & Jack, 2002). Pk-yritysten verkostoyhteisöjä koskevassa tutkimuksessaan Florén ja Tell (2004) tunnistivat kolme tekijää, jotka vaikuttavat luottamuksen syntymiseen yhteisössä. Ensiksi yhteisön jäsenien täytyy toimia vastavuoroisesti ja kehittää yhteistoimintaan perustuvia työskentelytapoja niin, että jokainen osallistuu. Toiseksi yhteisön jäsenet kannustavat toisiaan ja ovat valmiita omaksumaan muiden esittämiä uusia näkemyksiä. Kolmanneksi yhteisön kommunikoinnin tulee olla läpinäkyvää ja välittää myös hiljaista tietoa. Zhang ja Hamilton (2010) korostavat luottamuksen merkitystä edellytyksenä sellaisen yhteisön rakentumiselle, jossa yrittäjät vahvistavat varmuuttaan omista kyvyistään ja taidoistaan sekä paremmin hyödyntävät mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa. Kyseiset tutkijat kyseenalaistavat aiemman tutkimuksen olettamuksen, jonka mukaan valmennusohjelmassa muodostetusta ryhmästä automaattisesti tulee toimiva yhteisö, ja he esittävät mallin, jossa luottamuksen rakentumisen kautta, vaiheittain, yrittäjäjoukosta voi muodostua yrittäjyyttä ja yrityksen liiketoimintaa tukeva yhteisö (Kuvio 1). Zhang ja Hamilton tutkivat yhteisön kehittymistä pienten yritysten yrittäjyysvalmennuksessa, jossa oli samanlaisia elementtejä kuin Ytyä -hankkeessa.

13 12 Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi (lähde: Zhang & Hamilton, 2010, s. 259) Zhangin ja Hamiltonin (2010) tutkimuksen tulokset osoittavat, että perustan luottamuksen syntymiseen luo se, että osallistujat mieltävät samankaltaisia tarpeita. Kun he esimerkiksi kokevat yrittäjinä samanlaista yksinäisyyden tai epävarmuuden tunnetta, tämä on omiaan lisäämään ns. henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa luottamusta. Luottamussuhteen syntymiselle esitetään perusedellytykseksi, etteivät yrittäjyysvalmennuksen osallistujat kilpaile keskenään vaan edustavat eri toimialoja. Luottamusta voidaan edistää monilla ns. institutionaalisilla tekijöillä. Erilaisilla sopimuksilla, esimerkiksi vaitiolovelvollisuussopimuksella ja muilla hallinnollisilla järjestelyillä, kehittämisprojektissa voidaan luoda turvallinen ilmapiiri, joka edesauttaa luottamuksen syntymistä. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen projektiin ja sellaisen kulttuurin luominen, jossa osallistujat vilpittömästi ja avoimesti jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan muiden kanssa, syventävät tätä luottamusta. Sama vaikutus luottamuksen syvenemiseen on osallistujapalautteen huomioimisella ja mahdollisuudella vaikuttaa jo projektin aikana sen sisältöön ja rakenteeseen. Zhangin ja Hamiltonin yhteisön kehittymisen prosessimallin mukaan osallistujien väliset luottamukselliset ja läheiset suhteet kehittävät kykyä reflektoida, toisin sanoen arvioida omaa ja muiden osaamista, sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa osallistujien välille. Yhteisö auttaa yrittäjiä kehittymään yksilöinä, ja tietojen ja taitojen tarjoaminen muille ja yhteistyö muiden yrittäjien kanssa mahdollistaa liiketoiminnan kehittymisen. Luottamuksen syntyminen osallistujien välille on edellytys sille, että henkilö avoimesti uskaltaa ottaa esiin sellaisia sekä henkilökohtaisia että yritystoimintaan liittyviä kokemuksia, joista kertominen muilla areenoilla voisi olla riski. Virheiden ja epäonnistumisten läpikäynti muiden kanssa sekä oman osaamisen puutteiden ja ennakkoluulojen tunnustaminen muille ääneen tukevat yrittäjän kehittymistä. Ajan myötä rakentuvat luottamukselliset suhteet yhteisössä myös edesauttavat uskaltamaan ja kokeilemaan uusia ja erilaisia asioita. (Florén & Tell, 2004).

14 13 Johtajuus on keskeinen kysymys verkoston ja yhteisön rakentumiselle ja jatkuvuudelle. Kuten edellä kuvattiin, valmennuksen johdon/järjestäjän ja osallistujien välisellä vuorovaikutuksella ja luottamussuhteella on merkittävä vaikutus yhteisön kehittymiselle. Valmennusjohdon aktiivinen osallistuminen ja herkkä korva osallistujien palautteelle lisäävät luottamusta yhteisössä. Suositus onkin, että johtajan tai asiantuntijan roolin sijaan valmennuksen toteuttaja olisi kuuntelija, havainnoija ja fasilitaattori. (Zhan & Hamilton, 2010). Paitsi käytännön järjestelyihin (kokoukset, muistiot ym.) yhteisön johtajuus liittyy läheisesti siihen, minkälaiseksi osallistujat mieltävät yhteisön, toisin sanoen kokevatko osallistujat yhteisön ilmapiirin turvalliseksi tai onko yhteisöllä ylipäätään legitimiteettiä. (Floren & Tell, 2004). Uusimmassa yrittäjyysvalmennuksen tutkimuksessa painotetaan sellaista lähestymistapaa, joka auttaa valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja vahvistaa hänen itsetuontoaan ja itseluottamustaan. (Hägg, 2011). Kun valmennusjohdon rooli nähdään yhteistuottajana, joka muiden jäsenten kanssa osallistuu yhteisön kehittämiseen (Nieminen & Lemmetyinen, tulossa), se edistää horisontaalisten ja tasa-arvoisten suhteiden syntymistä yhteisössä, mikä vahvistaa valmennettavien varmuutta omista kyvyistään. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjän kehittymiselle ja hyvinvoinnille sekä uuden liiketoiminnan kehittymiselle (ks. myös Zhang & Hamilton, 2010). 3.2 Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön syntyminen ja yhteistyö eivät ole itsetarkoituksia, vaan niillä tavoitellaan hyötyjä yrittäjyyden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Rae (2004) samoin kuin Hägg (2011) ovat tutkineet luovien alojen asiantuntijoiden yrittäjyyttä. Luovilla aloilla yrittäjyys on usein ainoa mahdollisuus toimia alalla. Se on myös houkutteleva vaihtoehto, koska yrittäjyyden kautta asiantuntijat voivat varmimmin toteuttaa osaamistaan, unelmiaan ja arvojaan. Tutkijoiden mukaan luovien alojen ammattilaisten yrittäjyysidentiteetin kehittyminen on yrittäjämäistä draamaa, jossa opetellaan epävarmuuden sietokykyä, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin (ks. myös Hytti & Nieminen, 2011; 2013). Ytyä -projektin yksinyrittäjillä ja luovien alojen yrittäjillä on monia yhtäläisyyksiä ja useat Ytyä -yrittäjät voidaan jo toimialansakin perusteella luokitella luovan alan yrittäjiksi, joten edellä kuvattujen tutkimustulosten voidaan ajatella pätevän myös heihin. Yksinyrittäjän kokemusmaailma on erilainen kuin suurempien yritysten omistajayrittäjien. Yksinyrittäjä kokee usein olevansa huolineen ja murheineen yksin, ja tunne voi olla hyvin voimakas. Keskustelukumppanin tai sparraajan tuen puuttuminen vaikeissa päätöksissä tai ylipäätään kannustus yrittäjän arjessa saattaa rasittaa yrittäjää. Toisaalta asiantuntijayksinyrittäjillä on useita rooleja, joissa täytyy osata toimia. Tämä vaatii tasapainoilua ammattispesifisen osaamisen ja moniosaamisen välillä. (Hägg, 2011). Yrittäjyystaidoista on pitkiä listoja, mutta useimmissa korostetaan yksilön ammatillisen osaamisen lisäksi kykyä toimia monimutkaisissa ja epävarmoissa tilanteissa, kykyä nähdä ja ratkoa ongelmia, kykyä oppia ja uudistua sekä kykyä toimia verkostoissa ja hallita niitä. Pienyritysten omistajajohtajilla on paljon kehittämistarpeita, joita he eivät osaa tai

15 14 ehdi toteuttaa arjen rutiinien pyörittämisessä. Erityisesti yksinyrittäjällä yrittäjyyden ja liiketoimintavalmiuksien saumaton yhteenkietoutuminen merkitsee yksilön ja yritystoiminnan samanaikaista kehitysprosessia. (Cope & Watts, 2000). Tutkimuksissa on todettu, että roolien epäselvyys ja roolien väliset konfliktit voivat kuormittaa ja vähentää yrittäjän työtyytyväisyyttä (Wincent ym., 2008). Tutkimusten perusteella yrittäjyys on sekä fyysisesti että henkisesti kuluttavaa työtä, mitattiinpa sitä tehtyjen työtuntien määrällä, koetun stressin, vastuun tai riskin määrällä, vapaa-ajan tai työhön liittyvien etuuksien vähyydellä. (Akande, 1992; Chay, 1993; Alstete, 2008; Shaw, 2000). Moni asiantuntijayrittäjä toimii kotoa käsin, ainakin osittain. Kansainvälisesti tämä on erityisesti naisten yrittäjänä toimimisen taustalla, koska tavoitteena on työn ja perhe-elämän joustava yhdistäminen. Toisaalta tutkimusten perusteella työskentely kotoa käsin saattaa nostaa esiin työn ja perhe-elämän konflikteja, erityisesti naisilla, joilla on pieniä lapsia. (Jurik, 1998). Näistä yrittäjätyön kuormittavuustekijöistä huolimatta tutkimuksissa on havaittu, että yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajat (Hytti ym., 2013). Joissakin tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että yksinyrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin yrittäjät kokonaisuutena (Blanchflower, 2004; Taylor, 2004). Nämä tulokset kertovat yrittäjätyön palkitsevuudesta. Työn itsenäisyys, vaihtelevuus ja kokemus sen merkittävyydestä suojelevat työn kuormittavuudelta ja vaikuttavat positiivisesti yrittäjien työtyytyväisyyteen (Hytti ym., 2013). Toisaalta yrittäjien mahdollisuus toimia joustavasti eri rooleissa ja vastata haastaviin rooliodotuksiin on parempi kuin palkansaajien (Wincent ym. 2008). Yrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien työtyytyväisyyttä voi selittää myös se, että yrittäjä kuuluu erilaisiin verkostoihin ja yhteisöihin, jotka kompensoivat puuttuvaa työyhteisöä. Allenin (2000) tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä laajemmat sosiaaliset verkostot, toisin sanoen sosiaalisen verkoston laajuus on yksi yrittäjäksi ryhtymistä selittävä tekijä. Yhteisöt voivat tarjota yrittäjälle paikan, jossa yrittäjät auttavat toinen toistaan, kykenevät arvioimaan omia ja muiden vahvuuksia ja heikkouksia ja oppivat hyödyntämään muiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittämisprojektit voivat tarjota yrittäjille ideaalisen ympäristön ja yhteisön, joka vahvistaa yrittäjänä kehittymistä. Projektiin ja siten yhteisöön osallistuminen nähdään kasvamisen prosessina, jonka aikana yksilö vähitellen omaksuu yhteisön ajattelu- ja toimintakäytäntöjä, uskomuksia ja arvoja sekä luo samalla uudestaan omaa identiteettiään (Hägg 2011). 3.3 Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle Liiketoiminnan kehittyminen voi tarkoittaa monia eri asioita: uusia asiakkaita, uusia tai parempia palveluja tai liiketoiminnan laajenemista nykyisille asiakkaille. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnämme tässä viimeaikaisessa yrittäjyystutkimuksessa käytettyä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen prosessia. (Shane & Venkatamaran, 2000).

16 15 Perinteisen näkökulman mukaan liiketoimintamahdollisuudet ovat olemassa markkinoilla (Shane, 2003). Tämän ajattelutavan mukaan mahdollisuuden olemassaolo, sen löytäminen, päätös hyödyntää mahdollisuus, resurssien hankinta, yrittäjämäisen strategian laatiminen ja organisointiprosessi etenevät peräkkäisinä vaiheina ja johtavat haluttuun tulokseen (uusi liiketoiminta, voitto) (Mäki, 2007). Vaikka mallissa tuodaan esiin, että mahdollisuudet ovat kaikille olemassa, niin kaikki eivät niitä välttämättä tunnista. Tunnistamisen esteenä saattaa olla puuttuva valppaus tai puuttuva osaaminen ja kokemus. Esimerkiksi nanoteknologia voi tarjota lukuisia mahdollisuuksia, mutta ne jäävät useimmilta havaitsematta, koska meillä ei ole alaan liittyvää koulutusta ja työkokemusta. Tästäkin näkökulmasta verkostoilla ja verkoston jäsenten toisiaan täydentävällä osaamisella ja kokemuksella voi olla merkitystä. Toisaalta vaikka tunnistaisimme mahdollisuuden olemassaolon, se ei välttämättä realisoidu, jos emme päätä hyödyntää mahdollisuutta. (Shane, 2003) Uusimmassa yrittäjyystutkimuksessa Shanen kuvaamaa lineaarista prosessia on myös kritisoitu tai se on esitetty tavaksi jälkikäteen kuvata liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen prosessi. Kritiikin mukaan se ei kuitenkaan ole hyvä kuvaus siitä, miten yrittäjät reaalimaailmassa oikeasti toimivat (Mäki, 2007). Sarasvathy (2008) on tuonut vaihtoehtoisen ajattelumallin, jonka mukaan kyse ei ole liiketoimintamahdollisuuksien löytämisestä markkinoilta vaan niiden rakentumisesta (Kuvio 2). Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic (Sarasvathy 2008) Sarasvathyn (2008) tutkimuksessa kokeneet yrittäjät eivät lähtökohtaisesti hakeneet mahdollisuuksia markkinoilta, vaan lähtökohtana mahdollisuudelle oli usein yrittäjän omat

17 16 resurssit: Kuka olen? Mitä tiedän? Kenet tunnen? Tästä lähtökohdasta käsin johdetaan ne mahdollisuudet, joita yrittäjänä osaa tai voi tehdä. Sarasvathyn ajattelussa vuorovaikutus muun muassa potentiaalisten asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on vahvassa roolissa. Vuorovaikutuksen myötä mahdollisuuteen sitoutuu uusia toimijoita. Yhteistyökumppanin osaaminen lisää niitä mahdollisuuksia, joita voidaan yhteisesti tavoitella. Tämän vuoksi tavoiteltava liiketoimintamahdollisuus ei pysy staattisesti paikallaan, vaan muuntuu ja uudistuu jatkuvasti. Klassisena esimerkkinä kirjallisuudessa esitetään usein Kiirunan jäähotelli. Idea lähti liikkeelle jääveistoskilpailusta ja eri kumppaneiden ja vaiheiden kautta laajeni jäähotelliin ja siitä edelleen jääbaariliiketoimintaan. Sarasvathy (2008) tarjoaa siis erinomaisen viitekehyksen myös yhteistyön ja yhteisöjen merkityksen tarkasteluun liiketoiminnassa. Prosessi on dynaaminen ja interaktiivinen. Hankkeeseen sitoutuvat vaikuttavat prosessiin, jotka johtavat tai eivät johda uusien markkinoiden syntyyn. Siten yhteisössä tapahtuvat kohtaamiset voivat tuottaa tuloksenaan yllättäviä, täysin uusia mahdollisuuksia, joita kukaan yksittäinen yrittäjä ei lähtökohtaisesti olisi pystynyt kehittämään. Mäen (2007) tutkimuksessa havaittiin, että uusi liiketoiminta muotoutuu yhteistyösuhteiden kannattelemana. Yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli liiketoimintamahdollisuuden pohjustuksessa ja hyödyntämisessä. Yrittäjä reagoi vuorovaikutuksessa syntyneisiin ja kumppanin tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Mäen tutkimuksen käytännön toimenpidesuosituksina esitettiin, että yrittäjyyden kehittäjien, muun muassa yrityshautomoiden tehtävänä on pyrkiä korjaamaan yrittäjien suhteiden rakenteellisia aukkoja. Tutkimuksessa esitettiin tarve myös yhteistyösuhteisiin liittyvälle valmennukselle, esimerkiksi erilaisten yhteistyömuotojen ja olemassa olevien ja uusien suhteiden hyödyntämiseen liittyvistä eduista ja ongelmista. Yhteistyön avulla yrityksissä voidaan hankkia resursseja ja pyrkiä hallitsemaan epävarmuutta. Yhteistyö ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan yhteistyöhön sitoutuminen edellyttää aikaa ja muita panostuksia ja siihen liittyy riskejä (palvelun kopioiminen, epäedulliset sopimukset ja niiden tulkintaerimielisyydet). Verkostoihin liittyvässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten suhteiden voimakkuutta ja toisaalta sosiaalisten suhteiden rakennetta. Suhteet jaetaan usein vahvoihin ja heikkoihin suhteisiin ja suhteisiin tuntemattomien kanssa. Perinteisesti on korostettu erityisesti vahvojen suhteiden merkitystä (läheiset ja pitkäkestoiset suhteet, ml. sukulaiset tai pitkäaikaiset yhteistyökumppanit) myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyssä. Toisaalta on tuotu esiin suhteiden monipuolisuuden tarve: samankaltaiset suhteet tuovat samaa informaatiota, mutta eivät tuota lisähyötyä. (Mäki, 2007) Hite (2005) on laajentanut erilaisten suhteiden tarkastelun yrittäjyysprosessissa kokonaan uusiin suhteisiin. Luottamus on tärkeä syy siihen, miksi aiemmassa tutkimuksessa on korostettu vahvoja suhteita ja niiden merkitystä liiketoiminnassa, joten on syytä pohtia, millä tavoin kokonaan uusiin suhteisiin voidaan sitoutua. Tutkimusten perusteella luottamus perustuu paitsi aiempaan kokemukseen ja henkilökohtaiseen tuntemiseen, myös käsitykseen kumppanin pätevyydestä tai ominaisuuksista. Tapauksissa, jossa suhteen toisesta osapuolesta ei ole tietoa, voi syntyä ns. pikaluottamus. Toisaalta on tunnistettu, että toimija voi toimia luottaen, eli toimija kohdistaa

18 17 toiseen osapuoleen kokemukseen pohjautuvaa myönteistä odotusta. Kun yhteistyöhön ryhdytään tuntemattomien kanssa, kiinnitetään usein huomiota siihen, kenen kanssa mahdollinen kumppani jo toimii yhteistyössä (maine). Yhteistyöhön voidaan ryhtyä myös vähitellen, jolloin kerätään kokemuksia kumppanin luotettavuudesta. (Mäki, 2007) Yhteistyö ei liity vain yrittäjien toimintaan, vaan yhteistyönäkökulma ulottuu myös suhteisiin asiakkaiden kanssa. Myös näissä asiakkaiden ja toimittajien muodostamissa yhteisöissä luottamus on kaikki kaikessa. Jos ei ole luottamusta, ei ole myöskään legitimiteettiä, toisin sanoen yritys ei ole olemassa markkinoilla. (Welter & Smallbone, 2006). Luottamuksen rakentaminen ja luottamusta herättävän yrittäjäidentiteetin luominen on erityisen tärkeää varsinkin silloin, kun markkinoille tarjotaan jotakin uutta ja innovatiivista (Aldrich, 2000). Tämä pätee erityisesti palvelujen tarjoamiseen. Uusimmassa asiantuntijapalvelujen hankintaa ja tarjontaa koskevassa tutkimuksessa (Aarikka-Stenroos ja Jaakkola, 2012) korostuu myyjän ja ostajan välinen syvällinen vuorovaikutus ja yhteistyö, johon molemmat osapuolet aktiivisesti osallistuvat. Arvolupaus syntyy yhteisen neuvottelun tuloksena, mikä tarkoittaa, että ostaja ja myyjä tuovat avoimesti esiin ne hyödyt, joita yhteistyöltä tavoitellaan. Tutkimukseen perustuen asiakkaat panevat painoa paitsi palvelujen tarjoajien asiantuntemukseen, myös palveluntarjoajan reagointikykyyn, joustavuuteen, luotettavuuteen ja kommunikointitaitoihin. Ostajan näkökulmasta voi olla vaikea arvioida myyjän taitoja, joten ostajat etsivät sopivaa laatutietoa palvelujen tarjoajasta luotettavina pitämistään lähteistä. Tuore tutkimus (Aarikka- Stenroos ja Jaakkola, 2013) kokemustiedosta asiantuntijapalvelujen ostamisen tukena esittää, että ostajat arvostavat oman alan kollegoiden ja ammattikunnan kokemuksia arvioidessaan asiantuntijan osaamista. Tämä asiantuntijapalveluasiakkaiden näkökulma haastaa asiantuntijapalveluyrittäjät toimimaan yhteistyössä ja verkostoitumaan laajasti: mitä paremmin yrittäjä on verkottunut, sitä varmemmin potentiaalinen asiakas saa tietää yrityksestä ja sen palveluista kollegoidensa kautta. Sopivaa kumppania valitessaan ostajat painottavat myös asiakasreferenssejä, toisin sanoen aikaisempia onnistuneita töitä sekä kokemusta ja tietoa asiakkaan alalta. Kyseisen tutkimuksen mukaan puskaradio ja asiantuntijan imago (mainetieto) merkitsevät ratkaisevasti asiantuntijapalvelujen ostopäätöksissä hinnan merkityksen ollessa vähäisempi. Asiakas saattaa pitää hintaa myös laadun mittarina. Tutkimus suosittelee asiantuntijapalvelujen myyjiä arvioimaan kokemustiedon merkitystä omassa toiminnassa ja hyödyntämään asiakkaiden kokemuksia liiketoimintansa kehittämisessä. Tämä näkökulma haastaa myös yrittäjät uudenlaiseen toimintaan oman liiketoimintansa ja palvelujensa kehittämisessä. Blank (2007) on esittänyt, että yksikään liiketoimintasuunnitelma ei kestä kosketusta asiakkaan kanssa. Blankin kritiikin kärki osuu siihen, että erityisesti uudessa liiketoiminnassa suunnitelmalla ei tuoteta riittävää tietoa mahdollisuuden olemassaolosta ja siten siihen käytettävä aika on hukkaan heitettyä. Mahdollisuuden olemassaolo testataan aina markkinoilla, sitä ei etukäteen pysty luotettavasti arvioimaan. Tästä syystä muun muassa Blank on esittänyt, että nopean suunnittelujakson jälkeen pitäisi hyödyntää asiakkaita mahdollisuuden arvioinnissa ja oman idean ja palvelun kehittämisessä ( customer development ). Potentiaalista

19 18 asiakasta lähestytään nopeasti ja pyritään vakuuttumaan asiakkaan avulla palvelun tarpeellisuudesta ja palvelun sisällöstä. Mikäli asiakas ei vakuutu palvelusta, hyödynnetään asiakkaan antama palaute palvelun kehittämiseksi (Osterwalder & Pigneur, 2010).

20 19 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä luvussa esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset jaoteltuina tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti yhteisön syntymisen edellytyksiin, yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitykseen yrittäjänä kasvamiselle/yrittäjän hyvinvoinnille sekä yrittäjien liiketoiminnalle. 4.1 Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Tässä kappaleessa tuodaan esiin tuloksia yhteisön synnystä ja luottamuksen rakentumisesta projektin myötä sekä projektin johtajuudesta. Ytyä -projekti toteutettiin siten, että siinä limittyivät tietojen ja taitojen kehittämiseen keskittyvät pienryhmävalmennukset (esimerkiksi tuotteistus ja markkinointi) ja yrittäjien hyvinvointia tukevat pienryhmävalmennukset. Myös kuukausitreffien ja laajemmalle joukolle avoimien teemapäivien sisällöissä liiketoiminnan ja yrittäjän hyvinvoinnin teemat kulkivat rinnakkain tarjoten tukea näiden samanaikaiseen kehittämisprosessiin, toisin sanoen pöyhittiin yrittäjää ja yritystä. Haastattelujen perusteella yrittäjät olivat tyytyväisiä hankkeeseen ja sen tarjontaan. Osallistujat olivat tyytyväisiä projektin johtoon ja toteutukseen; erityisesti tyytyväisyyttä nosti toteuttajan aktiivisuus palautteen hakemisessa ja osallistujien toiveiden kuulemisessa. Palautetta kerättiin paitsi erilaisin kyselyin myös keskusteluissa ja erilaisissa ryhmätilaisuuksissa. Toteuttajan toimiminen itse yrittäjänä nousi esiin positiivisesti eri yhteyksissä. Kehittämisohjelmassa toteutettuihin valmennuksiin oltiin tyytyväisiä. Valmennuksista positiivisina esimerkkeinä nostettiin hyvinvointiin liittyvät, esimerkiksi Stressivapaa yrittäjä, mutta myös muista valmennuksista yksittäisissä haastatteluissa tuotiin esiin hyviä kokemuksia. Pienryhmävalmennuksista koettiin erityisen onnistuneiksi tuotteistuksen työpajat sekä esimerkiksi valmennus, jossa valmentajan johdolla työstettiin tai päivitettiin liiketoimintasuunnitelmaa. Ytyä -hankkeen valmennusten kirjo oli laaja, joten oli luontevaa, että kaikki yrittäjät eivät kokeneet koko tarjontaa mielekkääksi. Yrittäjälle mahdollisuus poimia tarjottimelta itselle soveltuvat osuudet oli hyvä ratkaisu, mikä kävi ilmi myös haastatteluista. Haastattelujen perusteella valmennuksiin, jotka eivät tarjonneet toteutushetkellään mitään uutta, ei lähdetty mukaan. Valmennuksista saatettiin luopua nopeastikin, jos niiden anti ei välittömästi osoittautunut hyödylliseksi itselle. Tämä asetti melkoisen haasteen valmentajille, joiden täytyi pystyä välittämään hyödyt osallistujille jo heti ensimmäisessä tapaamisessa. Toisaalta yrittäjän osaamisen kehittyminen vaatisi oman mukavuusalueen ylittämistä, joten tästä näkökulmasta nopea luopuminen ei haastanut yrittäjiä aktiivisesti hakemaan hyötyjä. Yrittäjät eivät ehkä arvioineet osallistumistaan tiettyyn valmennukseen verkottumismahdollisuutena tai investointina yhteistyön kehittämiseen, kun he priorisoivat pois aiheita, jotka eivät ensituntuman perusteella antaneet itselle uutta tai tuntuneet tärkeiltä. Yrittäjien oli eri syistä haasteellista osallistua valmennuksiin haluamassaan määrin. Perhesyyt olivat muutamilla esteenä osallistua tilaisuuksiin, mutta haastatteluissa todettiin myös työkiireet

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Uusien toimintatapojen painopisteet

Uusien toimintatapojen painopisteet Miksi muutos? Tavoitteena kokonaisvaltaisempi ohjausrooli organisaation ja henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin koko UH:ssa Valtavirtaistetaan 70-20-10 ajattelu- ja toimintatapa koko organisaatioon.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä!

AJAN ILMIÖIDEN KIETOMINEN S-RYHMÄ- KONTEKSTIIN MONIKANAVAISUUS & SEN HYÖDYNTÄMINEN JOHDATKO TIEDOLLA VAI TUNTEELLA? T U L O S S A S Y K S Y L L Ä! S-TALENT V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S, J O K A P U R E U T U U S - R Y H M Ä N S T R A T E G I A N T O I M E E N P A N O A T U K E V I I N T E E M O I H I N K U N K I N A I H E A L U E E N P

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot