YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista"

Transkriptio

1 YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ulla Hytti Lenita Nieminen Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön julkaisusarja A Publication of Turku School of Economics, Pori Unit

2 YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä kehittymisen ja liiketoiminnan näkökulmista Ulla Hytti Lenita Nieminen Turun kauppakorkeakoulu

3 TIIVISTELMÄ Tämä tutkimus on osa laajempaa yksinyrittäjille suunnattua Ytyä yksinyrittämiseen! -projektia, jonka tarkoituksena oli kehittää yrittäjän valmiuksia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Projektin kohderyhmänä olivat satakuntalaiset ensisijaisesti asiantuntijapalveluja tarjoavat yksinyrittäjät. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisön syntymisen edellytyksiä kehittämisprojektin yhteydessä sekä yhteisön tuomaa lisäarvoa yksinyrittäjille. Toiseksi tutkittiin yhteisön merkitystä yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi tutkittiin yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymisen näkökulmasta. Tutkimuksessa asiantuntijapalveluja tarkasteltiin myös asiakkaan - asiantuntijapalvelujen ostamisen - näkökulmasta. Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että kehittämisprojektin kautta yhteisön syntyminen on mahdollista, mutta ei automaattista. Yhteisön syntyminen edellyttää luottamusta, jota tukee osallistujiin ja näiden tarpeisiin liittyvät yhtymäkohdat, projektin johtajien aktiivisuus ja prosessin joustavuus sekä osallistujien sitoutuminen yhteisöön ja yhdessä tekemiseen. Ytyä -projektissa syntyi toimiva käytännön yhteisö, jossa solmittiin yhteistyösuhteita, ymmärrettiin yhteinen tavoite ja tuotettiin yhteisiä kokemuksia ja tarinoita. Yhteisöä ei voi synnyttää eikä odottaa siltä laajakantoisia hyötyjä lyhyessä ajassa. Tutkimuksen perusteella Ytyä -projektin synnyttämä yhteisö toi yrittäjille sparraus- ja tukijoukon, jonka kanssa voi vaihtaa ja saada uusia ajatuksia sekä saada konkreettista tukea ja ideoita omaan yrittäjyyteen ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Osallistuminen Ytyä -projektiin vahvisti osallistujien itseluottamusta ja uskoa omaan yrittäjyyteen. Omien ideoiden varhaista esittelyä sekä muiden ottamista mukaan ideaan ja sen kehittämiseen on korostettu uusimmassa yrittäjyyden tutkimuksessa. Tämä voi olla vaikeaa erityisesti yrittäjyyden alkuvaiheessa, jolloin helposti vetäydytään yritystoiminnan pohjustamiseen ja suunnitteluun. Tässäkin yhteisöllä oli iso merkitys: vertaiset antoivat palautetta ja kannustivat ottamaan yhteyttä asiakkaisiin. Tutkimuksessa yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymiselle tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta: miten yhteisö tuki yksittäisen osallistujan oman liiketoiminnan kehittymistä ja toisaalta miten yhteisössä eri toimijat vuorovaikutuksessa kehittivät uutta liiketoimintaa yhdessä. Ytyä -projekti ja yhteisö tukivat yrittäjien liiketoiminnan kehittymistä. Yrittäjät saivat konkreettista apua ja tukea oman liiketoimintansa tueksi. Yrittäjät kokivat, että projekti vahvisti esimerkiksi kykyä oman palvelun tuotteistamiseen. Erityisesti jo aiemmin syntyneet yhteistyösuhteet konkretisoituivat yhteisiksi liiketoiminnallisiksi projekteiksi. Vahvin hyöty yhteisöstä tuli kuitenkin kunkin yrittäjän oman liiketoiminnan kehittymiselle, eikä niinkään yhteisöstä kummunneisiin yhteisiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Yhteistyön ja yhteisön merkitys korostui myös yrityspalveluasiakkaiden näkemyksissä. Asiakkaat toivoivat asiantuntijayrityksiltä pitkäaikaista kumppanuutta ja sparraavaa otetta. Pienten yritysten olisikin tärkeää tehdä yhteistyötä tai toimia verkostoissa, koska potentiaaliset asiakkaat hakivat uusia kumppaneita oman alan kollegoiden kautta ja hyödyntämällä näiden kokemuksia. Yrityspalveluasiakkaat kokivat epävarmuutta pienten tai aloittavien yritysten toimituskyvystä, joten tämänkin vuoksi yhteistyö on tärkeää.

4 Tutkimuksen tulosten perusteella raportissa annetaan toimenpidesuosituksia, joita voidaan hyödyntää yksinyrittäjien valmennus- ja kehittämisohjelmissa laajemminkin.

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle TUTKIMUKSEN TULOKSET Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Ytyä -yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Ytyä -yhteisön merkitys liiketoiminnalle YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Yksinyrittäjäyhteisön synty ja rakentuminen Yksinyrittäjäyhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja hyvinvoinnille Yksinyrittäjäyhteisön merkitys liiketoiminnan kehittymiselle Toimenpidesuositukset yksinyrittäjien kehittämisohjelmille Jatkotutkimustarpeet LÄHDELUETTELO Kuvioluettelo Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic Taulukkoluettelo Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot... 7

6 5 1 JOHDANTO 1.1 Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti Satakunnassa toimiville yksinyrittäjille suunnatun Ytyä yksinyrittämiseen! -projektin tarkoituksena oli kehittää yrittäjän valmiuksia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Kehittämishankkeen tavoitteina oli asiantuntijapalveluita tuottavien yksinyrittäjien yritystoiminnan kehittäminen, työhyvinvoinnin lisääntyminen sekä liiketoimintaa tukevan osaamisyhteisön kehittyminen. Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat satakuntalaiset ensisijaisesti asiantuntijapalveluja tarjoavat yksinyrittäjät. Projektissa aloitti vuoden 2012 alussa seitsemäntoista yrittäjää ja myöhemmin syksyllä kahdeksantoista yrittäjää. Osallistujat olivat esimerkiksi mainos-, markkinointi-, viestintä-, konsultointi-, ICT-, henkilöstö- ja talouspalveluita tarjoavia asiantuntijoita. Projektin keskeisiä toimenpiteitä olivat yrittäjyyden eri osa-alueisiin keskittyvät pienryhmävalmennukset, tietyn aihepiirin ympärille keskittyvät vapaamuotoisemmat kuukausitreffit, yrityskohtainen konsultointi sekä laajemmallekin yleisölle avoimet teemapäivät. Projektilla oli oma tila Porissa ja virtuaalinen kohtaamispaikka Internetissä. Hankkeen toteutusaika oli , ja sitä rahoittivat Satakunnan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella sekä osallistuvat yrittäjät. Projektia hallinnoi ja koordinoi Develooppi Oy, joka on yrittäjien koulutukseen, konsultointiin ja fasilitointiin keskittynyt yritys. Hankkeen suunnittelijana ja vastuullisena toteuttajana toimi yrityksen omistaja ja yksinyrittäjä Tytti Laine. Hankkeeseen palkattiin projektiassistentiksi Kati Granroth. Ytyä yksinyrittämiseen! -projekti viittaa tässä raportissa koko projektikokonaisuuteen. Toiston välttämiseksi raportissa käytetään synonyymeinä käsitteitä Ytyä -projekti tai Ytyä -hanke. Valmennuksella viitataan eri teemojen ympärille koostettuihin pienryhmävalmennuksiin. Tämän lisäksi raportissa viitataan hankekokonaisuuteen kuuluviin muihin toimintamuotoihin, joita ovat yrittäjien kuukausitreffit, laajemmalle yritysjoukolle kohdennetut teemapäivät sekä yrityskohtainen konsultointi. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusraportin rakenne Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yhteisön syntyä kehittämisprojektin yhteydessä sekä yhteisön tuomaa lisäarvoa yksinyrittäjille. Lisäarvoa tarkastellaan sekä yrittäjänä kehittymisen/yrittäjän hyvinvoinnin että yrittäjien liiketoiminnan kehittymisen näkökulmista. Yhteisöllä viitataan tässä tutkimuksessa erityisesti Ytyä -projektissa syntyneeseen yksinyrittäjien verkostoon. Tästä käytetään myös nimeä Ytyä -yhteisö. Tämä raportti rakentuu seuraavista luvuista. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksen toteutus, aineistot ja niiden hyödyntäminen tutkimuksessa. Luvussa kolme esitetään tutkimuksen keskeiset

7 6 teoreettiset viitekehykset, joiden varaan tutkimus rakentuu tässä raportissa. Ensiksi pohditaan yhteisön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä. Toiseksi yhteistyön merkitystä tarkastellaan yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi pohditaan yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitystä liiketoiminnan kehittymiselle. Luvussa neljä esitetään tutkimuksen tulokset edellä esitetyn teoreettisen viitekehyksen mukaisesti jäsennettyinä. Luvussa viisi esitetään tutkimuksen yhteenveto ja tuotetaan toimenpidesuosituksia yrittäjävalmennusohjelmien toteuttamiseksi tulevaisuudessa sekä tuodaan esiin jatkotutkimustarpeita.

8 7 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Tutkimuksen sisällöllisestä ohjauksesta vastasi yrittäjyyden professori Ulla Hytti. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi projektitutkija, KTM Lenita Nieminen. Tässä luvussa esittelemme tutkimuksessa käytetyt aineistot ja tutkimuksen menetelmät. 2.1 Tutkimusaineistot Tutkimuksessa kerättiin erilaisia aineistoja, jotka esitellään taulukossa 1. Taulukko 1 Tutkimuksen aineistot Osallistuva havainnointi Pienryhmävalmennukset Yksinyrittäjien myyntivalmennus Vähemmällä enemmän Havainnoitiin kahdeksan (3 h) valmennuskertaa maaliskesäkuussa yrittäjää ilmoittautui; käytännössä 3 6 osallistujaa. Tilaisuudet (ei kahta ensimmäistä kertaa) nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallenteet havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Tuotteistuspaja Havainnoitiin kaksi ensimmäistä (4 h) valmennuskertaa marraskuussa Nauhoitettu, ei kirjoitettu havaintomuistiota. Kuukausitreffit Havainnoitiin neljä (3 h) kuukausitreffiä: Viestintä/medianäkyvyys maaliskuu 2012 Tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Matching-keskustelut huhtikuu 2012 Tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Yritykseni ilman minua? toukokuu 2012 Tallennettiin. Miten bisnekseni etenee? lokakuu 2012 Tallennettiin ja tutkija litteroi tallenteen havainnointimuistion kirjoittamisen tueksi. Teemapäivät Tuotteistus -teemapäivä marraskuu 2012 Projektitutkija Tanja Lepistö havainnoi ja kirjoitti havainnointimuistion. Haastattelut Ensimmäinen haastattelukierros Joulukuussa yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin. Toinen haastattelukierros Kesäkuussa yrittäjää: kuusi ns. vanhaa ja kuusi uutta yrittäjää Teemahaastattelu Haastattelut (á noin 1,5 h) tallennettiin ja litteroitiin.

9 8 Asiakastyöpajat Ensimmäinen asiakastyöpaja lokakuu 2012 Potentiaalisilta asiakkailta kysyttiin asiantuntipalvelujen hankinnasta. Osallistujina kahdeksan yrityksen/yhteisön ostotoiminnan ammattilaista ja päättäjää. Asiakasyritysten toimialat: alueellinen päivittäistavarakauppa, kansainvälinen teollisuuden suunnittelupalvelu, metallialan tuotteiden suunnittelu/alihankinta, mainostoimisto, seurakunta, henkilöstön ja yrittäjyyden kehittäminen, projektijohtosuunnittelu, alueellinen rahoituslaitos, myymälätilojen suunnittelu ja projektinjohto Ryhmäkeskustelu/teemahaastattelu (2 h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen ryhmähaastattelumuistion kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Analyyttiset työpajat Ensimmäinen analyyttinen työpaja kesäkuu 2012 Ryhmäkeskustelu kevään 2012 havainnoinnin tuloksista tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta. Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kaksi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat Toinen asiakastyöpaja huhtikuu 2013 Aiheena asiakasyritysten ja asiantuntijapalveluyritysten välinen vuorovaikutus Kolmen asiakasyrityksen (henkilöstö > 50) asiantuntijapalvelujen ostotoiminnan ammattilaista/päättäjää ja neljä Ytyä -hankkeen yrittäjää Pienryhmä- ja ryhmäkeskustelu (2h), joka nauhoitettiin. Tutkija litteroi tallennuksen ryhmähaastattelumuistion kirjoittamisen tueksi. Kooste toimitettiin osallistujille. Toinen analyyttinen työpaja joulukuu 2012 Aiheena ensimmäisen asiakastyöapajan tulokset tutkijoiden tekemän koosteen pohjalta Läsnä Ytyä -projektin toteuttajat, kuusi Ytyä -yrittäjää ja tutkijat 2.2 Tutkimusmenetelmät ja aineistojen analysointi Tutkimushankkeessa aineistojen keruu ja analyysivaihe limittyivät toisiinsa koko tutkimusprosessin ajan. Tutkimuksen aluksi tehtiin osallistuvaa havainnointia, jossa tutkija osallistui ja havainnoi Ytyä -hankkeen toimintaa. Tätä kautta muodostui ymmärrys projektin toteutuksesta ja yrittäjien toiminnasta. Lisäksi tutkija haastatteli osallistujayrittäjiä kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin kahtatoista yrittäjää, jotka kaikki olivat osallistuneet myynnin pienryhmävalmennukseen (pl. yksi yrittäjä, joka osallistui Ytyä -projektiin alusta lähtien). Toisessa vaiheessa kesäkuussa 2013 tutkija haastatteli kahtatoista yrittäjää, joista kuutta haastateltiin myös ensimmäisellä kierroksella ja kuusi oli hankkeessa myöhemmin aloittaneita ns. uusia yrittäjiä. Uudet haastateltavat pyrittiin valitsemaan siten, että he edustaisivat eri-ikäisiä yrityksiä ja erilaisia toimialoja. Tutkimuksen perusteella syntyneitä havaintoja ja tutkijoiden esiin nostamia kysymyksiä reflektoitiin yhdessä Ytyä -hankkeen henkilöstön ja yrittäjien kanssa analyyttisissä työpajoissa. Palautetilaisuuksien tavoitteena oli tuottaa ideoita liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisprosessin kehittämiseksi sekä tukea yhteisön toiminnan kehittämistä ja tätä kautta yrittäjien työhyvinvointia. Ensimmäisessä analyyttisessä työpajassa pohdittiin kevään 2012 havainnoinnin tuloksia, ja vaikka paikalla oli Ytyä -hankkeen henkilöstön lisäksi vain kaksi

10 9 yrittäjää, keskustelu lisäsi kaikkien kolmen tahon (yrittäjät, hankkeen toteuttaja, tutkijat) yhteistä ymmärrystä asiantuntijapalveluyritysten ja -yrittäjien haasteista. Toisessa analyyttisessä työpajassa aiheena olivat ensimmäisen asiakastyöpajan tulokset, joista keskusteltiin tutkijoiden tekemän koosteen perusteella. Palautetilaisuuteen osallistui hankkeen henkilöstö ja kuusi osallistujayrittäjää. Keskustelun pohjalta esiin nousi erityisesti vuorovaikutus asiakkaan ja asiantuntijapalveluyrityksen välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella asiantuntijapalveluja myös asiakkaan - asiantuntijapalvelujen ostamisen - näkökulmasta. Tätä tarkoitusta varten tutkijat toteuttivat kaksi asiakastyöpajaa, joihin kutsuttiin hankkeen yrittäjien potentiaalisia asiakkaita. Ensimmäisen asiakastyöpajan tavoitteena oli tunnistaa asiakkaan näkökulmasta asiantuntijapalvelun käyttämiseen liittyviä kapeikkoja ja esittää kehittämisehdotuksia. Ytyä -hankkeen yrittäjien toivomuksen perusteella toisessa asiakastyöpajassa pureuduttiin syvemmälle vuorovaikutusteemaan. Yrittäjät ja asiakasyritysten ostajat/päättäjät jakoivat saman pöydän ympärillä avoimesti kokemuksiaan ja näkemyksiään yhteistyösuhteita estävistä ja edistävistä käytänteistä. Tutkimuksen eri aineistojen kautta syntyneet tulokset, tieto ja ymmärrys yhteisön synnystä ja sen merkityksestä yksinyrittäjille, raportoidaan tässä tutkimusraportissa. Tutkimus on ollut luonteeltaan laadullista tutkimusta, jossa tavoitteena on ymmärtää monimutkaista yrittäjyyden ilmiötä sen omassa kontekstissaan, tuottaa tästä tulkintoja ja muodostaa kokonaisnäkemys. Tutkimuksen tuloksia ei voi empiirisesti yleistää, mutta tulkinnat voivat olla teoreettisesti siirrettäviä, toisin sanoen tutkimustulokset voivat tarjota osviittaa myös yksinyrittäjyyteen liittyvien yhteisöjen kehittymiseen ja niiden merkitykseen vastaavissa tapauksissa. (Eriksson & Kovalainen, 2008)

11 10 3 YHTEISÖJEN MERKITYS YRITTÄJYYDELLE Yrittäjyydessä korostuu usein yksilön näkökulma ja toisinaan yrittäjyys esitetäänkin yrittäjäksi ryhtyvän ja yrittäjänä toimivan sankaritarinana (Mitchell, 1997). Viime aikoina on kuitenkin nostettu esiin yhteistyön ja yhteisöjen merkitys yrittäjänä toimimiselle ja siten yrittäjyyden kollektiivinen luonne. Tässä luvussa tarkastellaan yhteisöä ja yhteisön merkitystä eri näkökulmista. Ensinnäkin pohditaan yhteisön syntymisen edellytyksiä yrittäjyyden kehittämisprojektin yhteydessä (vertaa myös Hägg, 2011; Zhang & Hamilton, 2010). Toiseksi tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjänä kehittymisen ja yrittäjän oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Kolmanneksi tarkastellaan yhteisön merkitystä liiketoiminnan kehittymisen uusien liiketoimintamahdollisuuksien, uusien asiakkaiden tai liiketoiminnan laajenemisen nykyisille asiakkaille näkökulmasta. Yksinyrittäjyydessä nämä kaksi ulottuvuutta - yrittäjänä toimiminen ja hyvinvointi sekä liiketoiminta - myös limittyvät, eikä niitä ole mahdollista kokonaan erottaa toisistaan. Jos yrittäjä ei voi hyvin, voi liiketoiminta kärsiä tai päinvastoin, hyvinvoivalla yrittäjällä on oletettavasti enemmän resursseja myös liiketoiminnan kehittämiseen. Toisaalta ongelmat liiketoiminnassa vaikuttavat myös yrittäjän hyvinvointiin tai vastaavasti onnistumiset liiketoiminnassa tuottavat hyvinvointia yrittäjälle. 3.1 Yhteisöt: luottamus, osaaminen ja johtajuus Yrittäjyyttä on näihin päiviin asti pidetty etupäässä taloudellisena eikä niinkään inhimillisenä toimintana. Näin ollen yrittäjyysvalmennuskin on keskittynyt yritystoiminnan kehittämiseen, jossa yksilö, yrittäjä, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Talouselämän muutoksen myötä on korostunut tarve paremmin ymmärtää yrittäjäidentiteetin olemusta ja yrittäjän roolia sosiaalisena toimijana monimutkaisissa ja alati muuttuvissa verkostoissa. Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen käyttäytymiseen oppimista - yrittäjämäistä tapaa toimia ja kommunikoida - on alettu pohtia enemmän yrittäjyyden tutkimuksessa vasta 2000-luvulla. Tämän viimeaikaisen tutkimuksen mukaan yrittäjyyteen kehittyminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. (Rae, 2004; Pittaway & Cope, 2007; Hägg, 2011) Useissa tutkimuksissa on tuotu esiin, että yhteistyö tarjoaa erityisesti pienille yrityksille parempia kehittymismahdollisuuksia kuin mihin yritys pystyisi yksinään. (Florén & Tell, 2004). Johtamis- ja kehittämiskoulutuksissa onkin usein tarjolla aktiviteetteja, jotka tähtäävät suhteiden luomiseen muihin yrityksiin. Tyypillistä pienille ja varsinkin mikroyrityksille on se, että niiden omistajajohtajat mielellään suuntaavat kiinnostuksensa kiireellisiin ja erityisesti omaa erityis- ja ammattiosaamista vaativiin tehtäviin, eivätkä he välttämättä pysähdy tietoisesti pohtimaan ja kyseenalaistamaan tekemistään ja toimintatapojaan. (Kolb, 1984). Niinpä yrittäjien koulutus- ja kehittämisvalmennukset pyrkivät tarjoamaan areenan, jossa on mahdollisuus sekä toimintaan että reflektointiin muiden usein vertaisten kanssa. Voidaan ajatella, että yhteisöllä on merkitystä

12 11 yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittymisessä, mutta mitä nämä yhteisöt ovat ja mitä niiden syntyminen edellyttää? Yrittäjäyhteisöjä on tarkasteltu esimerkiksi Wengerin (1998) kehittämän käytännön yhteisön viitekehyksen ( community of practice ) kautta. Wenger (1998) esittää kolme tekijää, jotka erottavat käytännön yhteisön muista yhteisöistä. Ensinnäkin yhteisön jäsenet solmivat keskenään yhteistyösuhteita ja muodostavat yhteiselle toiminnalleen normeja. Toiseksi keskinäisen työskentelyn ja kommunikoinnin kautta yhteisön jäsenet saavuttavat ymmärryksen yhteisestä tavoitteesta tai hankkeesta. Kolmanneksi yhteisö tuottaa toimintansa kautta ja sitä varten yhteisiä käytäntöjä tai resursseja, esimerkiksi yhteisiä kokemuksia, rutiineja ja tarinoita. Wengerin (2002, 239) mukaan me määrittelemme itsemme yhtä hyvin kuulumalla yhteisöön kuin irtisanoutumalla tietyistä yhteisöistä. Käytännön yhteisön viitekehystä soveltaneissa tutkimuksissa korostuu näkemys, jonka mukaan me voimme kuulua samanaikaisesti useaan käytännön yhteisöön, mikä voi aiheuttaa jännitteitä yhteisön jäsenten oman identiteetin rakentumisessa mutta myös kyseisissä yhteisöissä. (Fuller & Warren, 2006; Handely ym., 2006; Roberts, 2006; Warren, 2004). Yhteisössä toimiminen edellyttää luottamusta. Luottamus on liima, joka pitää yhteisön koossa. (Anderson & Jack, 2002). Pk-yritysten verkostoyhteisöjä koskevassa tutkimuksessaan Florén ja Tell (2004) tunnistivat kolme tekijää, jotka vaikuttavat luottamuksen syntymiseen yhteisössä. Ensiksi yhteisön jäsenien täytyy toimia vastavuoroisesti ja kehittää yhteistoimintaan perustuvia työskentelytapoja niin, että jokainen osallistuu. Toiseksi yhteisön jäsenet kannustavat toisiaan ja ovat valmiita omaksumaan muiden esittämiä uusia näkemyksiä. Kolmanneksi yhteisön kommunikoinnin tulee olla läpinäkyvää ja välittää myös hiljaista tietoa. Zhang ja Hamilton (2010) korostavat luottamuksen merkitystä edellytyksenä sellaisen yhteisön rakentumiselle, jossa yrittäjät vahvistavat varmuuttaan omista kyvyistään ja taidoistaan sekä paremmin hyödyntävät mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa. Kyseiset tutkijat kyseenalaistavat aiemman tutkimuksen olettamuksen, jonka mukaan valmennusohjelmassa muodostetusta ryhmästä automaattisesti tulee toimiva yhteisö, ja he esittävät mallin, jossa luottamuksen rakentumisen kautta, vaiheittain, yrittäjäjoukosta voi muodostua yrittäjyyttä ja yrityksen liiketoimintaa tukeva yhteisö (Kuvio 1). Zhang ja Hamilton tutkivat yhteisön kehittymistä pienten yritysten yrittäjyysvalmennuksessa, jossa oli samanlaisia elementtejä kuin Ytyä -hankkeessa.

13 12 Kuvio 1 Luottamuksen rakentuminen yrittäjien kehittymisyhteisön syntymiseksi (lähde: Zhang & Hamilton, 2010, s. 259) Zhangin ja Hamiltonin (2010) tutkimuksen tulokset osoittavat, että perustan luottamuksen syntymiseen luo se, että osallistujat mieltävät samankaltaisia tarpeita. Kun he esimerkiksi kokevat yrittäjinä samanlaista yksinäisyyden tai epävarmuuden tunnetta, tämä on omiaan lisäämään ns. henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa luottamusta. Luottamussuhteen syntymiselle esitetään perusedellytykseksi, etteivät yrittäjyysvalmennuksen osallistujat kilpaile keskenään vaan edustavat eri toimialoja. Luottamusta voidaan edistää monilla ns. institutionaalisilla tekijöillä. Erilaisilla sopimuksilla, esimerkiksi vaitiolovelvollisuussopimuksella ja muilla hallinnollisilla järjestelyillä, kehittämisprojektissa voidaan luoda turvallinen ilmapiiri, joka edesauttaa luottamuksen syntymistä. Yrittäjien aktiivinen osallistuminen projektiin ja sellaisen kulttuurin luominen, jossa osallistujat vilpittömästi ja avoimesti jakavat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan muiden kanssa, syventävät tätä luottamusta. Sama vaikutus luottamuksen syvenemiseen on osallistujapalautteen huomioimisella ja mahdollisuudella vaikuttaa jo projektin aikana sen sisältöön ja rakenteeseen. Zhangin ja Hamiltonin yhteisön kehittymisen prosessimallin mukaan osallistujien väliset luottamukselliset ja läheiset suhteet kehittävät kykyä reflektoida, toisin sanoen arvioida omaa ja muiden osaamista, sekä kasvattaa sosiaalista pääomaa osallistujien välille. Yhteisö auttaa yrittäjiä kehittymään yksilöinä, ja tietojen ja taitojen tarjoaminen muille ja yhteistyö muiden yrittäjien kanssa mahdollistaa liiketoiminnan kehittymisen. Luottamuksen syntyminen osallistujien välille on edellytys sille, että henkilö avoimesti uskaltaa ottaa esiin sellaisia sekä henkilökohtaisia että yritystoimintaan liittyviä kokemuksia, joista kertominen muilla areenoilla voisi olla riski. Virheiden ja epäonnistumisten läpikäynti muiden kanssa sekä oman osaamisen puutteiden ja ennakkoluulojen tunnustaminen muille ääneen tukevat yrittäjän kehittymistä. Ajan myötä rakentuvat luottamukselliset suhteet yhteisössä myös edesauttavat uskaltamaan ja kokeilemaan uusia ja erilaisia asioita. (Florén & Tell, 2004).

14 13 Johtajuus on keskeinen kysymys verkoston ja yhteisön rakentumiselle ja jatkuvuudelle. Kuten edellä kuvattiin, valmennuksen johdon/järjestäjän ja osallistujien välisellä vuorovaikutuksella ja luottamussuhteella on merkittävä vaikutus yhteisön kehittymiselle. Valmennusjohdon aktiivinen osallistuminen ja herkkä korva osallistujien palautteelle lisäävät luottamusta yhteisössä. Suositus onkin, että johtajan tai asiantuntijan roolin sijaan valmennuksen toteuttaja olisi kuuntelija, havainnoija ja fasilitaattori. (Zhan & Hamilton, 2010). Paitsi käytännön järjestelyihin (kokoukset, muistiot ym.) yhteisön johtajuus liittyy läheisesti siihen, minkälaiseksi osallistujat mieltävät yhteisön, toisin sanoen kokevatko osallistujat yhteisön ilmapiirin turvalliseksi tai onko yhteisöllä ylipäätään legitimiteettiä. (Floren & Tell, 2004). Uusimmassa yrittäjyysvalmennuksen tutkimuksessa painotetaan sellaista lähestymistapaa, joka auttaa valmennettavaa löytämään omat voimavaransa ja vahvistaa hänen itsetuontoaan ja itseluottamustaan. (Hägg, 2011). Kun valmennusjohdon rooli nähdään yhteistuottajana, joka muiden jäsenten kanssa osallistuu yhteisön kehittämiseen (Nieminen & Lemmetyinen, tulossa), se edistää horisontaalisten ja tasa-arvoisten suhteiden syntymistä yhteisössä, mikä vahvistaa valmennettavien varmuutta omista kyvyistään. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan yhteisön merkitystä yrittäjän kehittymiselle ja hyvinvoinnille sekä uuden liiketoiminnan kehittymiselle (ks. myös Zhang & Hamilton, 2010). 3.2 Yhteisön merkitys yrittäjänä kehittymiselle ja yrittäjän hyvinvoinnille Yhteisön syntyminen ja yhteistyö eivät ole itsetarkoituksia, vaan niillä tavoitellaan hyötyjä yrittäjyyden ja hyvinvoinnin kehittymiselle. Rae (2004) samoin kuin Hägg (2011) ovat tutkineet luovien alojen asiantuntijoiden yrittäjyyttä. Luovilla aloilla yrittäjyys on usein ainoa mahdollisuus toimia alalla. Se on myös houkutteleva vaihtoehto, koska yrittäjyyden kautta asiantuntijat voivat varmimmin toteuttaa osaamistaan, unelmiaan ja arvojaan. Tutkijoiden mukaan luovien alojen ammattilaisten yrittäjyysidentiteetin kehittyminen on yrittäjämäistä draamaa, jossa opetellaan epävarmuuden sietokykyä, itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin (ks. myös Hytti & Nieminen, 2011; 2013). Ytyä -projektin yksinyrittäjillä ja luovien alojen yrittäjillä on monia yhtäläisyyksiä ja useat Ytyä -yrittäjät voidaan jo toimialansakin perusteella luokitella luovan alan yrittäjiksi, joten edellä kuvattujen tutkimustulosten voidaan ajatella pätevän myös heihin. Yksinyrittäjän kokemusmaailma on erilainen kuin suurempien yritysten omistajayrittäjien. Yksinyrittäjä kokee usein olevansa huolineen ja murheineen yksin, ja tunne voi olla hyvin voimakas. Keskustelukumppanin tai sparraajan tuen puuttuminen vaikeissa päätöksissä tai ylipäätään kannustus yrittäjän arjessa saattaa rasittaa yrittäjää. Toisaalta asiantuntijayksinyrittäjillä on useita rooleja, joissa täytyy osata toimia. Tämä vaatii tasapainoilua ammattispesifisen osaamisen ja moniosaamisen välillä. (Hägg, 2011). Yrittäjyystaidoista on pitkiä listoja, mutta useimmissa korostetaan yksilön ammatillisen osaamisen lisäksi kykyä toimia monimutkaisissa ja epävarmoissa tilanteissa, kykyä nähdä ja ratkoa ongelmia, kykyä oppia ja uudistua sekä kykyä toimia verkostoissa ja hallita niitä. Pienyritysten omistajajohtajilla on paljon kehittämistarpeita, joita he eivät osaa tai

15 14 ehdi toteuttaa arjen rutiinien pyörittämisessä. Erityisesti yksinyrittäjällä yrittäjyyden ja liiketoimintavalmiuksien saumaton yhteenkietoutuminen merkitsee yksilön ja yritystoiminnan samanaikaista kehitysprosessia. (Cope & Watts, 2000). Tutkimuksissa on todettu, että roolien epäselvyys ja roolien väliset konfliktit voivat kuormittaa ja vähentää yrittäjän työtyytyväisyyttä (Wincent ym., 2008). Tutkimusten perusteella yrittäjyys on sekä fyysisesti että henkisesti kuluttavaa työtä, mitattiinpa sitä tehtyjen työtuntien määrällä, koetun stressin, vastuun tai riskin määrällä, vapaa-ajan tai työhön liittyvien etuuksien vähyydellä. (Akande, 1992; Chay, 1993; Alstete, 2008; Shaw, 2000). Moni asiantuntijayrittäjä toimii kotoa käsin, ainakin osittain. Kansainvälisesti tämä on erityisesti naisten yrittäjänä toimimisen taustalla, koska tavoitteena on työn ja perhe-elämän joustava yhdistäminen. Toisaalta tutkimusten perusteella työskentely kotoa käsin saattaa nostaa esiin työn ja perhe-elämän konflikteja, erityisesti naisilla, joilla on pieniä lapsia. (Jurik, 1998). Näistä yrittäjätyön kuormittavuustekijöistä huolimatta tutkimuksissa on havaittu, että yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisempiä työhönsä kuin palkansaajat (Hytti ym., 2013). Joissakin tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että yksinyrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin yrittäjät kokonaisuutena (Blanchflower, 2004; Taylor, 2004). Nämä tulokset kertovat yrittäjätyön palkitsevuudesta. Työn itsenäisyys, vaihtelevuus ja kokemus sen merkittävyydestä suojelevat työn kuormittavuudelta ja vaikuttavat positiivisesti yrittäjien työtyytyväisyyteen (Hytti ym., 2013). Toisaalta yrittäjien mahdollisuus toimia joustavasti eri rooleissa ja vastata haastaviin rooliodotuksiin on parempi kuin palkansaajien (Wincent ym. 2008). Yrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien työtyytyväisyyttä voi selittää myös se, että yrittäjä kuuluu erilaisiin verkostoihin ja yhteisöihin, jotka kompensoivat puuttuvaa työyhteisöä. Allenin (2000) tutkimuksessa havaittiin, että yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä laajemmat sosiaaliset verkostot, toisin sanoen sosiaalisen verkoston laajuus on yksi yrittäjäksi ryhtymistä selittävä tekijä. Yhteisöt voivat tarjota yrittäjälle paikan, jossa yrittäjät auttavat toinen toistaan, kykenevät arvioimaan omia ja muiden vahvuuksia ja heikkouksia ja oppivat hyödyntämään muiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittämisprojektit voivat tarjota yrittäjille ideaalisen ympäristön ja yhteisön, joka vahvistaa yrittäjänä kehittymistä. Projektiin ja siten yhteisöön osallistuminen nähdään kasvamisen prosessina, jonka aikana yksilö vähitellen omaksuu yhteisön ajattelu- ja toimintakäytäntöjä, uskomuksia ja arvoja sekä luo samalla uudestaan omaa identiteettiään (Hägg 2011). 3.3 Yhteisön ja yhteistyösuhteiden merkitys liiketoiminnalle Liiketoiminnan kehittyminen voi tarkoittaa monia eri asioita: uusia asiakkaita, uusia tai parempia palveluja tai liiketoiminnan laajenemista nykyisille asiakkaille. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnämme tässä viimeaikaisessa yrittäjyystutkimuksessa käytettyä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen ja hyödyntämisen prosessia. (Shane & Venkatamaran, 2000).

16 15 Perinteisen näkökulman mukaan liiketoimintamahdollisuudet ovat olemassa markkinoilla (Shane, 2003). Tämän ajattelutavan mukaan mahdollisuuden olemassaolo, sen löytäminen, päätös hyödyntää mahdollisuus, resurssien hankinta, yrittäjämäisen strategian laatiminen ja organisointiprosessi etenevät peräkkäisinä vaiheina ja johtavat haluttuun tulokseen (uusi liiketoiminta, voitto) (Mäki, 2007). Vaikka mallissa tuodaan esiin, että mahdollisuudet ovat kaikille olemassa, niin kaikki eivät niitä välttämättä tunnista. Tunnistamisen esteenä saattaa olla puuttuva valppaus tai puuttuva osaaminen ja kokemus. Esimerkiksi nanoteknologia voi tarjota lukuisia mahdollisuuksia, mutta ne jäävät useimmilta havaitsematta, koska meillä ei ole alaan liittyvää koulutusta ja työkokemusta. Tästäkin näkökulmasta verkostoilla ja verkoston jäsenten toisiaan täydentävällä osaamisella ja kokemuksella voi olla merkitystä. Toisaalta vaikka tunnistaisimme mahdollisuuden olemassaolon, se ei välttämättä realisoidu, jos emme päätä hyödyntää mahdollisuutta. (Shane, 2003) Uusimmassa yrittäjyystutkimuksessa Shanen kuvaamaa lineaarista prosessia on myös kritisoitu tai se on esitetty tavaksi jälkikäteen kuvata liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen prosessi. Kritiikin mukaan se ei kuitenkaan ole hyvä kuvaus siitä, miten yrittäjät reaalimaailmassa oikeasti toimivat (Mäki, 2007). Sarasvathy (2008) on tuonut vaihtoehtoisen ajattelumallin, jonka mukaan kyse ei ole liiketoimintamahdollisuuksien löytämisestä markkinoilta vaan niiden rakentumisesta (Kuvio 2). Kuvio 2 Yrittäjyysmahdollisuuksien rakentuminen, effectuation logic (Sarasvathy 2008) Sarasvathyn (2008) tutkimuksessa kokeneet yrittäjät eivät lähtökohtaisesti hakeneet mahdollisuuksia markkinoilta, vaan lähtökohtana mahdollisuudelle oli usein yrittäjän omat

17 16 resurssit: Kuka olen? Mitä tiedän? Kenet tunnen? Tästä lähtökohdasta käsin johdetaan ne mahdollisuudet, joita yrittäjänä osaa tai voi tehdä. Sarasvathyn ajattelussa vuorovaikutus muun muassa potentiaalisten asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on vahvassa roolissa. Vuorovaikutuksen myötä mahdollisuuteen sitoutuu uusia toimijoita. Yhteistyökumppanin osaaminen lisää niitä mahdollisuuksia, joita voidaan yhteisesti tavoitella. Tämän vuoksi tavoiteltava liiketoimintamahdollisuus ei pysy staattisesti paikallaan, vaan muuntuu ja uudistuu jatkuvasti. Klassisena esimerkkinä kirjallisuudessa esitetään usein Kiirunan jäähotelli. Idea lähti liikkeelle jääveistoskilpailusta ja eri kumppaneiden ja vaiheiden kautta laajeni jäähotelliin ja siitä edelleen jääbaariliiketoimintaan. Sarasvathy (2008) tarjoaa siis erinomaisen viitekehyksen myös yhteistyön ja yhteisöjen merkityksen tarkasteluun liiketoiminnassa. Prosessi on dynaaminen ja interaktiivinen. Hankkeeseen sitoutuvat vaikuttavat prosessiin, jotka johtavat tai eivät johda uusien markkinoiden syntyyn. Siten yhteisössä tapahtuvat kohtaamiset voivat tuottaa tuloksenaan yllättäviä, täysin uusia mahdollisuuksia, joita kukaan yksittäinen yrittäjä ei lähtökohtaisesti olisi pystynyt kehittämään. Mäen (2007) tutkimuksessa havaittiin, että uusi liiketoiminta muotoutuu yhteistyösuhteiden kannattelemana. Yhteistyökumppaneilla on merkittävä rooli liiketoimintamahdollisuuden pohjustuksessa ja hyödyntämisessä. Yrittäjä reagoi vuorovaikutuksessa syntyneisiin ja kumppanin tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin. Mäen tutkimuksen käytännön toimenpidesuosituksina esitettiin, että yrittäjyyden kehittäjien, muun muassa yrityshautomoiden tehtävänä on pyrkiä korjaamaan yrittäjien suhteiden rakenteellisia aukkoja. Tutkimuksessa esitettiin tarve myös yhteistyösuhteisiin liittyvälle valmennukselle, esimerkiksi erilaisten yhteistyömuotojen ja olemassa olevien ja uusien suhteiden hyödyntämiseen liittyvistä eduista ja ongelmista. Yhteistyön avulla yrityksissä voidaan hankkia resursseja ja pyrkiä hallitsemaan epävarmuutta. Yhteistyö ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan yhteistyöhön sitoutuminen edellyttää aikaa ja muita panostuksia ja siihen liittyy riskejä (palvelun kopioiminen, epäedulliset sopimukset ja niiden tulkintaerimielisyydet). Verkostoihin liittyvässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten suhteiden voimakkuutta ja toisaalta sosiaalisten suhteiden rakennetta. Suhteet jaetaan usein vahvoihin ja heikkoihin suhteisiin ja suhteisiin tuntemattomien kanssa. Perinteisesti on korostettu erityisesti vahvojen suhteiden merkitystä (läheiset ja pitkäkestoiset suhteet, ml. sukulaiset tai pitkäaikaiset yhteistyökumppanit) myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyssä. Toisaalta on tuotu esiin suhteiden monipuolisuuden tarve: samankaltaiset suhteet tuovat samaa informaatiota, mutta eivät tuota lisähyötyä. (Mäki, 2007) Hite (2005) on laajentanut erilaisten suhteiden tarkastelun yrittäjyysprosessissa kokonaan uusiin suhteisiin. Luottamus on tärkeä syy siihen, miksi aiemmassa tutkimuksessa on korostettu vahvoja suhteita ja niiden merkitystä liiketoiminnassa, joten on syytä pohtia, millä tavoin kokonaan uusiin suhteisiin voidaan sitoutua. Tutkimusten perusteella luottamus perustuu paitsi aiempaan kokemukseen ja henkilökohtaiseen tuntemiseen, myös käsitykseen kumppanin pätevyydestä tai ominaisuuksista. Tapauksissa, jossa suhteen toisesta osapuolesta ei ole tietoa, voi syntyä ns. pikaluottamus. Toisaalta on tunnistettu, että toimija voi toimia luottaen, eli toimija kohdistaa

18 17 toiseen osapuoleen kokemukseen pohjautuvaa myönteistä odotusta. Kun yhteistyöhön ryhdytään tuntemattomien kanssa, kiinnitetään usein huomiota siihen, kenen kanssa mahdollinen kumppani jo toimii yhteistyössä (maine). Yhteistyöhön voidaan ryhtyä myös vähitellen, jolloin kerätään kokemuksia kumppanin luotettavuudesta. (Mäki, 2007) Yhteistyö ei liity vain yrittäjien toimintaan, vaan yhteistyönäkökulma ulottuu myös suhteisiin asiakkaiden kanssa. Myös näissä asiakkaiden ja toimittajien muodostamissa yhteisöissä luottamus on kaikki kaikessa. Jos ei ole luottamusta, ei ole myöskään legitimiteettiä, toisin sanoen yritys ei ole olemassa markkinoilla. (Welter & Smallbone, 2006). Luottamuksen rakentaminen ja luottamusta herättävän yrittäjäidentiteetin luominen on erityisen tärkeää varsinkin silloin, kun markkinoille tarjotaan jotakin uutta ja innovatiivista (Aldrich, 2000). Tämä pätee erityisesti palvelujen tarjoamiseen. Uusimmassa asiantuntijapalvelujen hankintaa ja tarjontaa koskevassa tutkimuksessa (Aarikka-Stenroos ja Jaakkola, 2012) korostuu myyjän ja ostajan välinen syvällinen vuorovaikutus ja yhteistyö, johon molemmat osapuolet aktiivisesti osallistuvat. Arvolupaus syntyy yhteisen neuvottelun tuloksena, mikä tarkoittaa, että ostaja ja myyjä tuovat avoimesti esiin ne hyödyt, joita yhteistyöltä tavoitellaan. Tutkimukseen perustuen asiakkaat panevat painoa paitsi palvelujen tarjoajien asiantuntemukseen, myös palveluntarjoajan reagointikykyyn, joustavuuteen, luotettavuuteen ja kommunikointitaitoihin. Ostajan näkökulmasta voi olla vaikea arvioida myyjän taitoja, joten ostajat etsivät sopivaa laatutietoa palvelujen tarjoajasta luotettavina pitämistään lähteistä. Tuore tutkimus (Aarikka- Stenroos ja Jaakkola, 2013) kokemustiedosta asiantuntijapalvelujen ostamisen tukena esittää, että ostajat arvostavat oman alan kollegoiden ja ammattikunnan kokemuksia arvioidessaan asiantuntijan osaamista. Tämä asiantuntijapalveluasiakkaiden näkökulma haastaa asiantuntijapalveluyrittäjät toimimaan yhteistyössä ja verkostoitumaan laajasti: mitä paremmin yrittäjä on verkottunut, sitä varmemmin potentiaalinen asiakas saa tietää yrityksestä ja sen palveluista kollegoidensa kautta. Sopivaa kumppania valitessaan ostajat painottavat myös asiakasreferenssejä, toisin sanoen aikaisempia onnistuneita töitä sekä kokemusta ja tietoa asiakkaan alalta. Kyseisen tutkimuksen mukaan puskaradio ja asiantuntijan imago (mainetieto) merkitsevät ratkaisevasti asiantuntijapalvelujen ostopäätöksissä hinnan merkityksen ollessa vähäisempi. Asiakas saattaa pitää hintaa myös laadun mittarina. Tutkimus suosittelee asiantuntijapalvelujen myyjiä arvioimaan kokemustiedon merkitystä omassa toiminnassa ja hyödyntämään asiakkaiden kokemuksia liiketoimintansa kehittämisessä. Tämä näkökulma haastaa myös yrittäjät uudenlaiseen toimintaan oman liiketoimintansa ja palvelujensa kehittämisessä. Blank (2007) on esittänyt, että yksikään liiketoimintasuunnitelma ei kestä kosketusta asiakkaan kanssa. Blankin kritiikin kärki osuu siihen, että erityisesti uudessa liiketoiminnassa suunnitelmalla ei tuoteta riittävää tietoa mahdollisuuden olemassaolosta ja siten siihen käytettävä aika on hukkaan heitettyä. Mahdollisuuden olemassaolo testataan aina markkinoilla, sitä ei etukäteen pysty luotettavasti arvioimaan. Tästä syystä muun muassa Blank on esittänyt, että nopean suunnittelujakson jälkeen pitäisi hyödyntää asiakkaita mahdollisuuden arvioinnissa ja oman idean ja palvelun kehittämisessä ( customer development ). Potentiaalista

19 18 asiakasta lähestytään nopeasti ja pyritään vakuuttumaan asiakkaan avulla palvelun tarpeellisuudesta ja palvelun sisällöstä. Mikäli asiakas ei vakuutu palvelusta, hyödynnetään asiakkaan antama palaute palvelun kehittämiseksi (Osterwalder & Pigneur, 2010).

20 19 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Tässä luvussa esitetään tutkimuksen keskeiset tulokset jaoteltuina tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti yhteisön syntymisen edellytyksiin, yhteistyön ja yhteistyösuhteiden merkitykseen yrittäjänä kasvamiselle/yrittäjän hyvinvoinnille sekä yrittäjien liiketoiminnalle. 4.1 Ytyä -yhteisö: luottamus, osaaminen ja johtajuus Tässä kappaleessa tuodaan esiin tuloksia yhteisön synnystä ja luottamuksen rakentumisesta projektin myötä sekä projektin johtajuudesta. Ytyä -projekti toteutettiin siten, että siinä limittyivät tietojen ja taitojen kehittämiseen keskittyvät pienryhmävalmennukset (esimerkiksi tuotteistus ja markkinointi) ja yrittäjien hyvinvointia tukevat pienryhmävalmennukset. Myös kuukausitreffien ja laajemmalle joukolle avoimien teemapäivien sisällöissä liiketoiminnan ja yrittäjän hyvinvoinnin teemat kulkivat rinnakkain tarjoten tukea näiden samanaikaiseen kehittämisprosessiin, toisin sanoen pöyhittiin yrittäjää ja yritystä. Haastattelujen perusteella yrittäjät olivat tyytyväisiä hankkeeseen ja sen tarjontaan. Osallistujat olivat tyytyväisiä projektin johtoon ja toteutukseen; erityisesti tyytyväisyyttä nosti toteuttajan aktiivisuus palautteen hakemisessa ja osallistujien toiveiden kuulemisessa. Palautetta kerättiin paitsi erilaisin kyselyin myös keskusteluissa ja erilaisissa ryhmätilaisuuksissa. Toteuttajan toimiminen itse yrittäjänä nousi esiin positiivisesti eri yhteyksissä. Kehittämisohjelmassa toteutettuihin valmennuksiin oltiin tyytyväisiä. Valmennuksista positiivisina esimerkkeinä nostettiin hyvinvointiin liittyvät, esimerkiksi Stressivapaa yrittäjä, mutta myös muista valmennuksista yksittäisissä haastatteluissa tuotiin esiin hyviä kokemuksia. Pienryhmävalmennuksista koettiin erityisen onnistuneiksi tuotteistuksen työpajat sekä esimerkiksi valmennus, jossa valmentajan johdolla työstettiin tai päivitettiin liiketoimintasuunnitelmaa. Ytyä -hankkeen valmennusten kirjo oli laaja, joten oli luontevaa, että kaikki yrittäjät eivät kokeneet koko tarjontaa mielekkääksi. Yrittäjälle mahdollisuus poimia tarjottimelta itselle soveltuvat osuudet oli hyvä ratkaisu, mikä kävi ilmi myös haastatteluista. Haastattelujen perusteella valmennuksiin, jotka eivät tarjonneet toteutushetkellään mitään uutta, ei lähdetty mukaan. Valmennuksista saatettiin luopua nopeastikin, jos niiden anti ei välittömästi osoittautunut hyödylliseksi itselle. Tämä asetti melkoisen haasteen valmentajille, joiden täytyi pystyä välittämään hyödyt osallistujille jo heti ensimmäisessä tapaamisessa. Toisaalta yrittäjän osaamisen kehittyminen vaatisi oman mukavuusalueen ylittämistä, joten tästä näkökulmasta nopea luopuminen ei haastanut yrittäjiä aktiivisesti hakemaan hyötyjä. Yrittäjät eivät ehkä arvioineet osallistumistaan tiettyyn valmennukseen verkottumismahdollisuutena tai investointina yhteistyön kehittämiseen, kun he priorisoivat pois aiheita, jotka eivät ensituntuman perusteella antaneet itselle uutta tai tuntuneet tärkeiltä. Yrittäjien oli eri syistä haasteellista osallistua valmennuksiin haluamassaan määrin. Perhesyyt olivat muutamilla esteenä osallistua tilaisuuksiin, mutta haastatteluissa todettiin myös työkiireet

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos 1 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYDEN ERIKOISTUMISOPINNOT 2 Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK

SataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke

Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Susanna Snellman Vyyhti-hanke Mitäs peliä sitä oikein pelataan? Case: Vyyhtipeli Susanna Snellman Vyyhti-hanke Pelillisyys vai peli? - Pelillistäminen tarkoittaa toiminnon tai menetelmän pelillistämistä (joskus se voi olla myös leikillistämistä)

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Yhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014

Yhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014 Yhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014 KTT Raija R Leskinen Johtava yritysasiantuntija, Executive Coach (ACC) Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen

Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen Katsaus Mikä on kuntajakoselvittäjä? pro gradu tutkimukseen Eero Vainio Tampereen yliopisto/ Johtamiskorkeakoulu Kunta-ja aluejohtaminen vainio.eero.a@student.uta.fi 041-4493002 Esityksen sisältö 1. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot