Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä.

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö U-JATKOKIRJELMÄ VM BO Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU; Neuvoston päätös Euroopan yhteisöjen omien varojen jäjestestelmästä U/E-tunnus:U54/2004 vp EUTORI-numero:EU/2004/1331 EU/2004/1332 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä. Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Finanssineuvos Tapio Mutikainen LIITTEET Muistio

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM BO Lämsä Rauno Asia EU; Neuvoston päätös Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä Kokous Coreper II; Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2004/0060 U-tunnus / E-tunnus: U 54/2004 vp ja jatkokirjelmä Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Avoinna olevien kysymysten käsittely 10064/06 FIN 229 RESPR 3 CADREFIN 176 Pj:n kompromissiesitys Non paper from the Commission services 1 June /06 FIN 188 RESPR 2 CADREFIN 144 KOM(2006) 99 lopullinen 15915/05 CADREFIN 268 SuVP 25/2006 vp ja VaVL 11/2006 vp U 54/2004 vp EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Euroopan yhteisön perustamissopimuksen art 269 ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen art 173 VM/BO budjettineuvos Rauno Lämsä p ja budjettineuvos Paavo Kytömäki p Suomi vahvistaa aikaisemmin hyväksymänsä kannat omien varojen järjestelmää koskevan päätöksen osalta (VaVL 11/2006 vp U 54/2006 ja SuVP 25/2006 vp).

4 Pääasiallinen sisältö: 2(7) Maksujärjestelmään sisältyvien alennusten osalta tulee soveltaa samoja periaatteita kuin Berliinin Eurooppa-neuvoston 1999 jälkeen eli alennukset (BKTL ja ALV) eivät saa vaikuttaa Yhdistyneen Kuningaskunnan alennukseen, samalla ottaen huomioon Kuningaskunnalle määriteltyä lisäkustannusta 10,5 mrd euroa. Ehdotettu kokonaisratkaisu ei vastaa Suomen kantoja, koska eri maksualennusten laskentajärjestys poikkeaa Suomen esittämästä. Lisäkustannus Suomelle olisi vuositasolla runsaan 10 milj. euron kokoluokassa suhteessa Suomen esittämään malliin, mikä vastaa noin 0,6 % Suomen kokonaismaksuista EU:lle Lähtökohtaisesti esitys ei siten olisi hyväksyttävissä. Tilanteessa, jossa omien varojen järjestelmää koskevan kokonaisratkaisun syntyminen näyttää todennäköiseltä, voi Suomi ratkaisun saavuttamisen nimissä kuitenkin hyväksyä myös Suomen esittämästä poikkeavan ratkaisun. EU:n omien varojen järjestelmän uudistaminen; ehdotuksen käsittely joulukuun 2004 Eurooppa-neuvoston jälkeen Komissio antoi ehdotuksensa omien varojen järjestelmän uudistamiseksi. Ehdotuksesta laadittu VN:n kirjelmä eduskunnalle toimitettiin (U54/2004; EU/2004/0060). Eduskunta yhtyi lausunnossaan valtioneuvoston kirjelmässä esitettyihin kantoihin (SuVL 3/2004 vp). Eurooppaneuvosto saavutti poliittisen yhteisymmärryksen rahoituskehyksistä ja omien varojen järjestelmästä vuosille Pääministeri informoi eduskuntaa ratkaisun sisällöstä Komissio tarkisti ehdotustaan Eurooppa-neuvoston päätelmien pohjalta (COM(2006) 99 final) ja toimitti esityksensä neuvostolle Komission ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmässä aloitettiin Coreper käsitteli työryhmän käsittelyn tulosta (10064/06) Itävallan pj-kaudella ja pääsemättä yhteisymmärrykseen. Suomen kaudella bilateraaliset kontaktit eivät myöskään tuottaneet tulosta. Eurooppa-neuvoston sopimuksen keskeinen sisältö Muutokset nykyjärjestelmään 1. Luovutaan ALV-maksun määräytymisessä jäädytetyn osuuden (frozen rate) laskennasta ja siirrytään kiinteäkertoimiseen ( uniform rate ) ALV-maksuun, jonka suuruus on 0,30 % rajatusta ALV-pohjasta. Nykyjärjestelmässä maksun enimmäismäärä on 0,50 %, josta vähennetään maksun jäädytetty osuus noin 0,20 %-yksikköä. Tämä muutos yksinkertaistaa omien varojen järjestelmää muuttamatta maksutasoa. 2. Rahoituskehyskaudella myönnetään ALV- maksuun alennusta Itävallalle 0,075 %- yksikköä (maksun suuruus 0,225 %), Saksalle 0,15 %-yksikköä (maksun suuruus 0,15 %) ja Alankomaille ja Ruotsille 0,20 %-yksikköä (maksun suuruus 0,10 %). 3. Rahoituskehyskaudella myönnetään BKTL-maksusta bruttomääräinen vuosittainen alennus Alankomaille 605 milj. euroa ja Ruotsille 150 milj. euroa. 4. Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen määrittelyssä otetaan asteittain huomioon toteutuneen laajentumisen vaikutus maatalousmenoja lukuun ottamatta. Muutos toteutetaan asteittain siten, että laajentumismenojen vaikutuksesta otetaan huomioon seuraavasti: %

5 % % 3(7) Eurooppa-neuvoston päätelmissä on rajattu Yhdistyneelle kuningaskunnalle muutoksesta aiheutuvan lisälaskun suuruus 10,5 mrd euroon kaudella Eurooppa-neuvoston valmistelussa joulukuussa 2005 lähdettiin siitä, että Yhdistyneen Kuningaskunnan lisäkustannus nousee mainittuun summaan asti. Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen osittainen purku (laajentumisen vaikutus on poistettu) YK-maksuhelpotus (2004 hinnoin) Yhteensä Alkup. määrä 5,8 6,7 7,2 7,3 7,6 7,6 7,9 50,1 "osallistuminen" (%) "osallistuminen" (mrd euroa) 0 0 0,4 2 2,6 2,7 2,9 10,6 Lopullinen määrä 5,8 6,7 6,8 5,3 5 4,9 5 39,5 Purkaminen, % kokonaismäärästä - - 5,7 % 27,4 % 34,2 % 35,5 % 36,7 % 21,2 % 5. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti komissio tulee laatimaan yleisarvioinnin omien varojen järjestelmästä vuonna 2008/2009 sekä tarvittaessa tekemään ehdotuksensa järjestelmän muuttamisesta. 6. Lisäksi komission ehdotus sisältää eräitä yksinkertaistuksia ja täydennyksiä, jotka sisältyivät jo vuoden 2004 ehdotukseen ja joiden suhteen Suomella ei ollut huomautettavaa. Yhteenvetona muutoksista voidaan todeta, että omien varojen järjestelmä monimutkaistuu uusien maksualennusten myötä (kohdat 2 ja 3). Suomen tavoitteet eivät näin toteutuneet. Suomen jyrkästi vastustama yleinen korjausmekanismi saatiin kuitenkin torjuttua. Myönteistä on Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen osittainen purkaminen. Suomen keskeiset lähtökohdat avoinna olevissa kysymyksissä: Omien varojen järjestelmän uudistamisen linjat hyväksyttiin joulukuun Eurooppa-neuvostossa. Päätelmien yleisluonteisuus jättää joitakin yksityiskohtia avoimiksi. Eduskunnan vahvistaman kannanoton (VaVL 11/2006 vp U 54/2004 vp ja SuVP 25/2006 vp) mukaan Suomelle tärkeimmät kannanotot ovat: 1. ALV-maksun ja BKTL-maksun alennusten laskentajärjestys vaikuttaa Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen määrään. Koska mainitut alennukset ovat uusia elementtejä omien varojen järjestelmässä, Suomi pitää hyvin perusteltuna alennusten laskemista Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen laskennan jälkeen. 2. Artiklassa 9 ei ole tarpeen mainita Eurooppa-neuvoston päätelmiin sisältyvää tulo- ja menopuolen yleistarkastelua. Suomi pitää tärkeänä, että neuvosto pyytää komissiota valmistelemaan selvityksen omien varojen järjestelmästä yksinkertaistamisen näkökulmasta ja ottaen huomioon Fontainebleun 1984 päätelmät, joiden mukaan jäsenmaiden budjettiepätasapainot tulee korjata menopuolella. Komission ehdotuksen käsittely Neuvoston työryhmä käsitteli komission ehdotusta kevään 2006 aikana. Työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen siitä, missä järjestyksessä uudet alennukset ALV-maksuun ja BKTL-maksuun otetaan huomioon Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen laskennan suhteen.

6 4(7) Jäsenmaiden enemmistö kannatti sekä ALV- että BKTL-alennusten laskemista Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen laskemisen jälkeen ja toisaalta Yhdistynyt Kuningaskunta vaati alennusten laskemista ennen maksuhelpotuksen laskemista. Coreper käsitteli asiaa kesäkuussa ja marraskuussa 2006 pääsemättä ratkaisuun. Eri vaihtoehtojen taloudelliset vaikutukset Komission ehdotuksen mukaan Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotus laskettaisiin ennen BKTL-alennuksen huomioimista mutta ALV-maksualennusten huomioimisen jälkeen. Toisin sanoen Yhdistynyt Kuningaskunta osallistuisi muiden maiden tavoin BKTL-alennusten rahoittamiseen mutta ei sen sijaan osallistuisi ALV-maksualennusten rahoittamiseen. Eurooppa-neuvoston päätelmissä rajattiin Yhdistyneelle Kuningaskunnalle lisälaskun suuruudeksi 10,5 mrd euroa kaudella Jälkikäteen on ollut tulkintaerimielisyyksiä siitä, kattaako ko. 10,5 mrd euron yläraja vain laajentumismenoihin osallistumisen vai myös ALV- ja BKTL-maksualennusten tuomat lisäkustannukset. BKTL-alennusten huomioiminen Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen jälkeen merkitsee komission laskelmien mukaan 900 milj. euron kustannusta Yhdistyneelle Kuningaskunnalle. Komission ehdotuksessa 10,5 mrd euron yläraja kattaa vain laajentumismenoihin osallistumisen. Toisin sanoen komission ehdotuksessa Yhdistyneen Kuningaskunnan lisälasku voisi teoriassa (edellyttää laajentumismenojen 100 %:sta toimeenpanoa) olla 11,4 mrd euroa. Lisälaskun osalta on huomioitava, että vaikka Yhdistyneen Kuningaskunnan lisälasku ylittäisikin ylärajan, ylitys kompensoitaisiin omien varojen päätöksen luonnoksen mukaan jälkikäteen. ALV-maksualennusten huomioiminen ennen Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen laskemista merkitsee puolestaan sitä, että muut jäsenmaat rahoittavat myös Yhdistyneen Kuningaskunnan osuuden ko. alennuksesta; komission laskelmien mukaan kyseessä on milj euroa kaudella Suomen osuus tästä määrästä on runsaat 70 milj. euroa. Mikäli Yhdistynyt Kuningaskunta osallistuisi myös ALV-maksualennusten rahoittamiseen, voisi sen lisälasku laskennallisesti (edellyttää laajentumismenojen 100 %:sta toimeenpanoa) olla 14,2 mrd euroa. Kaikki laskelmat on tehty vuoden 2004 hintatasossa. Optimaalisen ratkaisun löytämiseksi esillä olleessa mallissa - niin sanottu optio 2 - (jota neuvoston sihteeristön mukaan 17 jäsenvaltiota on tukenut) Yhdistynyt Kuningaskunta olisi muiden maiden tavoin osallistunut sekä ALV- että BKTL-alennusten rahoittamiseen (eli molemmat alennukset olisi laskettu Yhdistyneen kuningaskunnan maksuhelpotuksen jälkeen), mutta 10,5 mrd euron yläraja olisi kattanut myös ko. alennusten rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Teoreettinen maksimi olisi näin ollen ollut 10,5 mrd euroa. Tämän hetken laskelmat viittaisivat siihen, että Yhdistyneen Kuningaskunnalle määritelty lisäkustannus 10,5 mrd euroa ei tule toteutumaan. Tähän vaikuttavat erityisesti EU:n budjetin tason jääminen merkittävästi ennakoitua alhaisemmaksi, budjetin toimeenpanon alhaisemman tason ja Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksen lähtötason jääminen pienemmäksi (joulukuussa 2005 tasoksi vuonna 2007 arvioitiin 5,8 mrd euroa, kun nykytietojen mukaan taso on 5,2 mrd euroa). Arvion mukaan Yhdistynyt Kuningaskunta maksaisi pj:n kompromissiesityksen myötä selvästi määriteltyä vähemmän sille kuuluvia lisäkustannuksia. Tässä tilanteessa Suomen kaltaiset maat joutuisivat maksamaan Yhdistyneen Kuningaskunnan puolesta sen, ettei se osallistu ALV-alennuksen kustannuksiin. Vuositasolla Yhdistynyt Kuningaskunta saa lisähyötyä noin 400 milj. euroa, jonka osalta Suomi maksaa vastaavasti lisää runsaat 10 milj. euroa eli koko rahoituskehyskaudella runsaat 70 milj. euroa.

7 5(7) Näin ollen pj:n kompromissiesitys menee yli sen, mitä Eurooppa-neuvosto joulukuussa 2005 päätti Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotuksesta ja siitä koituvista jäsenmaiden kustannuksista. Lisäksi pj:n kompromissipakettiin kirjaamattomana liittyy päätöksen yhteys Yhdistyneen Kuningaskunnan pyytämään väliaikaiseen poikkeukseen VI ALV-direktiiviin, joka mahdollistaisi käännetyn verovelvollisuuden soveltamisen eräille tuotteille. Pj:n kompromissiesitys, joka nojaa komission esitykseen modifioituna Itävallan kaudella, ei vastaa Suomen tärkeinä pitämiin kohtiin artiklojen 2.4 ja 9 osalta. se johtaisi Suomelle lisäkustannuksiin aikaisemmin määriteltyyn nähden. Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhelpotus Yhdistynyt Kuningaskunta saa maksuunsa alennuksen, joka rahoitetaan muiden jäsenmaiden maksuja korottamalla. Itävalta, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi maksavat vain 25 % osuudesta, jonka ne olisivat maksaneet, jos kaikki 24 jäsenvaltiota olisivat täysimääräisesti osallistuneet hyvityksen rahoitukseen. Molemmat korotukset toteutetaan jäsenmaiden BKTL-osuuksien mukaisesti. Maksuhelpotusta on myönnetty Yhdistyneelle Kuningaskunnalle 1980-luvulta alkaen sen budjettiepätasapainon korjaamiseksi. Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnetty maksuhelpotusjärjestelmä on eräs ongelmallisimmista yksityiskohdista omien varojen järjestelmässä. Maksuhelpotus sai alkunsa tarpeesta tasoittaa maan EU-budjetin epätasapainoa, jonka keskeisinä aiheuttajina olivat sekä maatalouden suhteellisen pieni koko että arvonlisäveropohjan suhteellinen suuruus yhteisön puitteissa. Hyvityksestä on tullut aikaa myöten entistä monimutkaisempi. Maksuhelpotus hämärtää mahdollisuuksia ymmärtää ALV-varaan liittyvän järjestelmän luonnetta ja seurauksia. Maksuhelpotus sisältää vaikeasti hahmotettavia ja määritettäviä laskentamenettelyjä kunkin jäsenmaan jäsenmaksuosuuden määrittämiseksi. Tämä prosessi kokonaisuudessaan on useita vuosia kestävä eri tarkistusten ja palautusten muodossa. Vuodesta 2002 lähtien järjestelmä edelleen monimutkaistui, kun neljälle muulle jäsenmaalle, Saksalle, Alankomaille, Ruotsille ja Itävallalle alettiin myöntää alennusta Yhdistyneen Kuningaskunnan maksuhyvityksen kattamiseen. Hyvityksen nykyisessä laskentamallissa eliminoidaan laajentumista edeltävän tuen vaikutus hyvityksen määrään, mutta ei varsinaisia laajentumiskustannuksia. Menettelyn seurauksena Yhdistynyt Kuningaskunta maksaa normaalisti osuutensa laajentumista edeltävästä tuesta, mutta varsinainen laajentuminen lisää laskennallisesti Yhdistyneen Kuningaskunnan epätasapainoa ja maksuhelpotus kasvaa, jolloin Yhdistynyt Kuningaskunta ei nettomääräisesti osallistu normaaliosuudellaan laajentumisen kustannuksiin. Komission laskelmien mukaan hyvityksen keskiarvo tulee kasvamaan laajentumisesta johtuen 50 % vuosina (keskimäärin 7,1 miljardiin euroon) vuosien keskiarvoon verrattuna. Vaikeaselkoisuuden lisäksi hyvityksestä on siten tulossa entistä suurempi taloudellinen taakka muille jäsenmaille. Helpotuksen perusteet ovat myös katoamassa, kun verrataan 1980-luvun alun tilannetta nykyiseen sekä eri jäsenmaiden keskinäisiä tilanteita mainittuina ajankohtina. Komission mukaan Yhdistynyt Kuningaskunta on ostovoimakorjatulla (PPS) BKTL:lla mitattuna nykyisistä nettomaksajamaista vaurain, joten perusteita maksuhelpotukselle ei enää ole. Liite

8 Kansallinen käsittely: 6(7) Eduskuntakäsittely: EU-ministerivaliokunta kirjallinen käsittely vko 13/2007 U 54/2004 vp ja jatkokäsittely SuVP 25/2006 vp VaVL 11/2006 vp SuVL 3/2004 vp ja U 5/2006 vp jatkokäsittely Käsittely Euroopan parlamentissa: Parlamentin kanssa konsultointi EP budjettivaliokunnan hyväksyntä ed. Lamassouren mietinnöstä; maaliskuu 2007 (tuki Suomen omien varojen mallille) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Merkittävät. Vuosittaisessa talousarviomenettelyssä tarkentuvat. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät:

9 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Perusmuistio, EU-ohje 7