15 Muuttuvan ilmaston ennakointi metsän uudistamisessa
|
|
- Sofia Laaksonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 15 Muuttuvan ilmaston ennakointi metsän uudistamisessa (Mauri Timonen) Korholan ( 1994 mukaan ihmi en aikutus luontoon tunni tetaan parhaiten vain silloin, kun luonnon oma vai htelurytmiikka tunnetaan riittä än hyv in. Tulevia tapahtumia arvio itaes a on tiedettävä mahdolli si mman paljon mcnnei yydestä, ja ilman pitkäaikaisia hava intoja tutkijoilta puuttuu aikaperspektiivi mikä seikka voi johtaa heidät helposti harhaan. Lapin metsät holoseeni-ilmastossa Jään väi tyessä noin vuotta sitten tapahtui yhtäkkinen ja py yvä käänne: lämpötila nou i lähe. 10 a tetta ja lämpötilan vuotu inen va ihtelu pieneni murtoosaan (kuva 15.1 ). Tätä lämm intä ja edelleen menei llään olevaajääkausien välistä ilmastojaksoa kutsutaan holoseeniksi. Koivu tuli pioneeripuulajina Suomeen samoihin aikoihin. Atlan ttisen kauden alussa vuotta sitten mänty levisi nopeasti Lappi in ja eivä ti nykyistä levinneisyy aluettaan pohjoisem maksi. Ilmasto lämpeni edelleen hitaasti kauteen vuotta itt n, jolloi n mäntymetsät olivat Lapissa laajimmillaan, jopa 80 km nykyistä pohjoi empana. Sen jälkeen olo uhteet ovat vä hitel len vii lenneet ai11a nykyhetkiin saakka. uu i aloitti leviämi sensä idä tä Suomeen noin vuotta sitten ja saavutti nykyisen lev inneisyysrajansa vuotta itten. Nelisentuhatta vuotta sitten alkaneessa ja parituhatta vuotta ke tänee ä viilenevässä vaiheessa joka myös muuttui kosteammaksi noin vuotta itten mäntymetsänraja perääntyi nopea ti. Ankarimmi l laan ilmasto lienee llutjak olla 300 ekr- 100 jkr jolloin met änraja on mahdollisesti ollut nykyi täkin alempana ja etelämpänä. Olosuhteet paranivat vähitel len saavuttaakseen huippunsa ke kiajan lämpökaudella ( j K.r). Tämän jälkeen seuras i taas viileämpi pieni jääkausi, jota kesti 1500-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Ilmas to ei silloinkaan ollut jatkuvasti epäsuotuisa. Nykyisen metsänrajan vanhimmat männyt syntyivät luvun puolivälis ä va llinneella lyhyellä suotuisalla ilma tojaksolla (kuva 15.2). Myös J 850-luvulla tapahtui uudistumista mutta va ta 1920-luvulla alkanut vuosikymmenien pituinen lämmin jakso sai aikaan uusien puu ukupolvien ryntäyksen vuo i atoja puuttomina ollei lle aluei lle. Epävarmuus tulevasta ilmastosta vaikeuttaa päätöksentelwa LuonnonaJoiltaan vo imakkaasti vaihtelevas a ympäristös ä oli i tärkeää tuntea ilma ton tu leva kehitys päätöksenteon tueksi. Useat kylmät ke ät luvulla aiheuttivat met änviljely sä takaiskuja. iihin vaikuttivat mu kkau menetelmien kehittymättömyysja vi ljelymateriaalin liian eteläinen alkuperä. Epäonnistumiset olivat osittain eurau ta uotuisan ilmastojakson aiheu tta mista liian optimistisista mi el iku vi ta. Arktisten alueiden ilmastoa käsittelevän ACIA-raportin mukaa n ilmastonmuutoksen odotetaan kiihtyvän ja aiheuttavan suuria fyysisiä, eko logisia, sosiaalisia ja taloudellisia muutok ia. Skand inavian alueella vuoden keskilämpötilan ennustetaan kohoavan kolmella asteella ja talvilämpötilo- 189
3 a) Lämpötilan muutos, c -2-4 Pieni jääkausi Tuhansia vuosia sitten, B.P. b) Lämpötilan muutos, c +1,0 Keskia an lällljö~si +0,5 Pieni jääkausi ,5 20. vuosisadan / keskilampötila Vuosisatoja sitten c) Lämpötilan muutos, 'C +1,0 +0,5-0,5-1, Vuosikymmeniä sitten Ku va 15.1 Euroopan ja Pohjois-Amerikan lämpötilavaihteluista viimeisten ja ja 100 vuoden aikana. a) Nykyisen holoseenikauden lämpömaksimi sallui atlanlliselle kaudelle noin vuolla sillen, j olloin oli 1-2 astella lämpimämpää kuin nykyisin. b) Viimeinen vuosituhat alkoi keskiajan lämpökaudeksi kutsutulla jaksolla. Silloin elelliin puolisen astella nykyistä lämpimämmissä olosuhteissa. Kylmintä oli pienenjääkauden aikana 1600-/uvun lopulla. c) Lämpötilan nousua lu vun alkupuoliskolla pidetään "toipumisena " pienestäjääkaudesta. Lähteet: a) Bradley ja Eddy (1991), b) Dafy (2 001) ja c) Jones {199 7), Ojansuu ja Henllonen {1983) sekä Ilmatieteen laitos. Uudelleen piirsi Mauri Timonen. 190 Ku va 15.2 Metsänrajamännyn vuosilustojenleveyksistä Iaadiiiu lustokalenleri kertoo 1y tmisesti vaihtelevista kesä- heinäkuun keski lämpötiloista luvun lämmintä ilmastojaksoa on edeltänyt ainakin 10 vastaavaa lämpenemistä j a viilenemistä. Ilmastonmuutostutkimusta kiinnostaa tämän jaksoiltaisen vaihtelun alkuperä. Kasvuj en vertailu Sirenin uudistumi vuosiin (/961, /996) osoittaa, että Lapin metsänrajametsät uudistuvat pääsääntöisesti suotuisien ilmastojaksojen aikana. jen 3-5 asteella vuoteen 2090 mennessä. Toisaalta tutkijat varoittavat myös ilmaston äkillisestä viilenemisestä. Kasvihuoneilmiön voimistuminen voi laukaista epävakaan suurten vaihteluiden kehitysvaiheen, jossa isotkin ilmastonmuutokset voivat tapahtua jopa vuosikymmenessä. Viimeksi ilma to vii Jeni äkilli esti vuotta sitten, kun Pohjois-Amerikan Laurentia-jääkauden suuri jääjärvi purkautui Atlanttiin vaikeuttaen Golf-virran toimintaa. Muutos oli asteen luokkaa ja kesti sadan vuoden verran. Uhkaksi ilmaston viiletessä muodostuu myös jääkauden nopeutuminen, si llä sen alkaminenja loppuminen perustuvat vain muutamien asteiden muutokseen keskilämpötilassa. Suomessa keskilämpötilan arvellaan kohoavan useilla asteilla. Se merkitsisi paluuta atlanttista kautta muistuttaviin olosuhteisiin. On kuitenkin mui tettava, että metsien leviäminen kestää satoja vuosia ja että fossii listen polttoaineiden käytön loppuessa ilmasto voi palata normaaliin seuraavaa jääkautta lähestyvään kehityskulkuunsa. Ennusteiden mukaan fossii listen polttoaineiden käytön vaikutuksen pitäisi olla huipussaan jo 2070-luvulla. Kun Lapissa yhden mäntysukupolven ikä voi helposti olla 300 vuotta, ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat loppujen lopuksi jäädä koskemaan vain yhtä puusuku polvea VUOTTA PUUN KASVUA VtrLEÅÅ LÄMMINTA Uudislumisvuodet 130M996 (Sm!n 2000,..., JOO 150 Vuosilustoindeksi lt'l. I97.S _,,,..,". _,,.u.ata7 --19)6-lt.J& !) ~ l tl ~ IW I UO ~ ll ~ ~ '66 - T.U-17Jt - ti'o) Jl07 ~ '" "94 ~ ~ 1 6t9 "" ' --.Ja 16Jt ~ 1 & !6...-uiO-Jlll - u&! U~ ~ U.U U"' ~ I H J '-'"0 - l!ol llot ~ 14 1'9-l.,l ~ --t ~ 1lJ6 llll ~ l lof.ll l O
4 Männyn uudistuminen vuosilustoista tulkittuna 192 Tuhannen vuoden lustokalenteri osoittaa i 1 maston vai hdelleen samank ai ta isesti vuosisadasta toiseen. Viimeisen sadan vuoden kasvun vaihtelut eivät näytä ainakaan silmämääräisesti poikkeavan aiemmista vuosisadoista (kuva 15.2). Kasvuolosuhteet olivat ankarimmillaan 1800-luvu lla pienen jääkauden loppuvaiheissa. Joinakin vuosi na männyn kasvu rinnankorkeudelta mitattuna on voinut yksittäistapauksissa pysähtyä kokonaan. Tämä on voitu päätellä esimerkiksi luvun, erityisesti vuoden 1837, puuttuvien vuosirenkaiden perusteella. Heikot kasvuvuodet näkyvät lähes kaik issa Lapin männyissä poikkeavan kapeina vuosirenkaina. Niistä merkittävimmät ovat: 1574, 1601,1620, 1680, 1696,1709,1734, 1769, 1806, 1837, 1900, 1903, , 1929, 1940, 1963ja Ilmastonvaihteluibin sisältyy rytmiikkaa, joka on yhteydessä uudistumiseen: mitä lämpimämpää on ollut kesä- heinäkuussa, sitä paremmin puu on kasvanut. Vertailtaessa jakson jkr uudistumisvuosia vastaaviin vuosilustoindekseihin uudistuminen näyttää tapahtuneen ainoastaan suotuisien kasvuj aksojen aikana. Metsänraja lienee peräytynyt vi imeisten 500 vuoden aikana keskimääräistä nopeammin useita satoja vuosia kestäneen ja vasta 1900-luvun alussa loppuneen pienen jääkauden vuoksi. Mainittavampaa uudistumista tuona aikana tapahtui ainoastaan 1700-luvun puolivälin lämpiminä vuosina, mitä osoittavat noin 250-vuotisten mäntyjen esiintyminen metsänraja-alueella kaikkialla Fennoskandiassa. Viime vuosisatajakautuu kasvunvaihtelun perusteella kolmeen jaksoon: heikkokasvuiseen alkuun ( ), hyväkasvuiseen keskivaiheeseen ( ) ja normaa likasvuiseen loppuj aksoon ( ). Jakso oli poikkeukselli sen suotuisa. Pääteitnää tukevat havainnot nuorista vuotiaista metsiköistä, jotka nykyisin muodostavat maantieteellisesti pohjoisimman ja tuntureilla ylimmän metsänrajan. Vieläkin ylemmäs ovat kivunneet luvull a syntyneet puuyksilöt Metsänrajamänty on kasvanut varsin keskimääräisesti vi ime vuosikymmenet aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Notkahduksen aiheutti kuitenkin luku, jolloin kasvu jäi noin puoleen normaalista. Viimeisellä 1 0-vuotisjaksolla on ollut keskimääräistä lämpimämpää, mikä näkyy myös noin 20 % keskimääräistä parempana kasvuna. Tuhatvuotinenaikaperspektiivi osoittaa, että metsät uudistuvat suotuisien ilmastojaksojen aikana. Jos ilmasto lämpenee tulevaisuudessa, uudistumista suos ivien jaksojen määrä kasvaa. Lapin viimeaikaiset ilmastomuutokset Sodankylän ilmastotiedot soveltuvat hyvin myös Lapin ilmaston vaihteluiden ku vaam iseen. Vuoden keskilämpötila (kuva 15.3a) on viimeisen 15 vuoden aikana ollut puolisen astetta 1 04-vuotisen tarkastelujakson ( ) keskiarvoa (- 0,7 C) korkeampi. Kaikkien viimeisten 16 vuoden keskilämpötilat vuotta 1998 lukuun ottamatta ovat olleet keskimääräistä korkeampia. Vuodet 1989 ja 2000 kuuluvat viiden lämpimimmän vuoden joukkoon tarkastelujaksolla Nykyinen lämpötilatrendi muistuttaa luvulla alkanutta yli 15-vuotista lämpenevääjaksoa. Sydäntalven eli joulu- maaliskuun keski a) Sodankylä lämpötila (kuva 15.3b) on 1990-luvulla aikana pysytellyt 1 04-vuotisen tarkastelujakson keskiarvon tuntumassa tai sen yläpuolella. Sydäntalvet lämpenivät jopa pari lla aste lla 1990-luvun alkupuolell a. Lämpenemi en syynä oli Pohjois-Atlantin säävaihteluihin li ittyvän NAO- ilmiön (NAO = Natth Atlantic Oscillations) poikkeukselli en voimakas vaihe. NAO vaihte lee jaksoittai e ti aiheuttaen äärivai heissaan poikkeuksellisia säitä Euroopassa ja Pohjois-Afi ikassa. NAO:n huippuvaiheessa ovat läntiset ja lounaiset virtaukset vallitsevia, jolloin Golf-virrasta peräisin oleva lämpö ja ko teus tekevät talvista lauhkeitaja sateisia. Kesällä )jsääntynyt tuu lisuus, pilvisyys ja sateisuus vii lentävät ilmastoa verrattuna idän- ja kaakonsuuntaisien tuulien mantereisempaan ja lämpimämpään säähän. NAO:n huippuvaihe ei kuitenkaanjäänyt pysyväksi, sillä luvu lla on palattu keskiarvon tuntumaan. Kesälämpötilat ovat olleet lähes vuosi vuodelta lämpimämpiä viimeisen 1 0 vuoden aikana. Pohtila (1980) on Sodankylän ilmastotietojen perusteella laskenut, että runsasta kukkimista edeltävän vuoden kynnysarvon (9 1 0 d.d.) ja sitä seuraavan kunnollisen tuleentumisen kynnysarvon (845 d.d.) yhteinen esiintymistodennäköisyys on vain 0,06. Tulos merkitsisi sitä, että Sodankylässä olisi noin kuusi kertaa ; '-A-~~~4rn~bf~~~~~~~~~~ft~+t~~~ 700.,&...,J4.L..M vuotiskeskiarvo -jakson keskiarvot - vuotuiset keskiarvot Kuvan keskllämpöillalledot perustuvat llmatileen laltokseha saatuihin kuukauslkeskiarvolhin. Vuosien 1901-f9581ämpösumma perustou Oiansuu-Henttosen llmästomalllin. Jaksolla käytettiin limatieteen laitokselta saatua lämpösumma-alnelstoa. Kuva /5.3 Sodankylässä 15 viimeisen vuoden keskilämpötila on puolisen astella korkeampi kuin 104 vuoden tarkastelujakson ( ) keskiarvo. Vuosi adan lämpimimmät sydäntalvet (joulumaaliskuu) koelliin 1990-luvul/a. Nyt kesälämpötilat ovat lähteneet nousuun. Peräkkäisten lämpimien vuosien perusteella voidaan oleiloa että männyllä on ollut keskimääräistä parempia siemenvuosia viimeisten vuosien aikana. 193
5 vuosisadassa kynnysarvot ylittäviä vuosiyhdistelmiä. Kohtuullinen siemensato saataisiin sen mukaan vain noinjoka 16. vuosi. Uudistumista tapahtuu kuitenkin em. useammin, koska jonkin verran siementä valmistuujoka vuosi metsänrajaa myöten. Alkaneella vuosituhannella on kuitenkin riittänyt lämpöä: vuosien lämpösummat (932, 894 ja 1003 d.d.) ylittävät esitetyn kriteerin. Se merkitsee ainakin lämmön osalta sitä, että Sodankylässä on ollut edellytyksiä kohtuullisiin siemensatoihin. Sodankylän lämpösumman keskiarvo jaksolla oli 800 d.d. (kuva 15.3c). Jos kesänaikainen ilmasto lämpenisi Sodankylässä asteella, merkitsisi se 125 d.d. :n nousua lämpösummassa. Neljän asteen lämpötilan nousu merkitsisi jo 500 d.d.:n lisää lämpösummassa. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että Lapin ilmasto on Sodankylän havaintojen mukaan ollut suotuisa viimeisen 15 vuoden ajan ja että trendi on lievästi lämpenevä. Kylmät vuodet puuttuvat lähes tyystin, ja lämpimät vuodet tavoittelevat tarkastelujakson ennätyksiä. Uudistumisen edellytykset ovat selvästi parantuneet. Viime vuosien lämpötilat ovat kuitenkin pysyneet tarkastelujakson normaalivaihtelun rajoissa. U udistamismenetelmien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Maapallon ilmasto muuttuu jatkuvasti. Pohjois-Suomessa se on merkinnyt metsänrajan siirtymistä sekä puuston peittävyyden ja kasvun vaihteluita lämpimien ja viileiden ilmastovaiheiden tahdissa. Muutokseen on sisältynyt myös trendimäisiä vaihteluita, jotka liittyvätjääkausien aikaisten ja niiden välisten ilmastojen kehitykseen. Sodankylän ilmastotiedot vahvistavat sen, että suurilmaston vaihtelut ovat ainakin toistaiseksi pysyneet Lapissa normaaleissa puitteissa metsätalouden kannalta. Jos ilmasto lämpenee jatkossa merkittävästi, palataan atlanttisen kauden olosuhteisiin tai siirrytään nykyiseen keskieurooppalaiseen ilmastoon. Seurauksena on arvioitu olevan mm. nykyisten puulajisuhteiden muuttuminen lehtipuuvaltaisemmiksi. Muutos merkitsisi myös sekä palaarisen että alpiinisen metsänrajan siirtymistä pohjoisemmaksija ylemmäksi tuntureiden rinteillä. Ilmasto on toimintaperiaatteeltaan kaoottinen. Siksi ilmastonmuutostutkimuksessa on varauduttava kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin ja vaihtoehtoihin. Se on itse asiassa satojen miljoonien vuosien aikana muotoutuneen maapallon ilmastohistoriankirjoituksen perusopetuksia. On laadittava vaihtoehtoisia ilmastoskenaarioita, jotka soveltuvat hyvin myös metsien uudistamiseen liittyvien kysymysten selvittämiseen. Mutta samanaikaisesti on myös kehitettävä reaaliaikaista ilmastonmuutoksen seurantaa,jotta voitaisiin tunnistaa vallitseva tilanne ja jopa ennakoida tulevaa kehitystä. Silloin osataan myös laatia tilanteeseen parhaiten soveltuva skenaario. Korholan näkemysten ja historiankirjoituksen opetusten yhteisenä sanomana on toimiminen luonnon asettamien vaihtelurajojen puitteissa. Vaikka edellä kenetuilta suurilta vaikeuksilta vältyttäisiinkin, sisältyy ilmastonmuutoksiin aina myös pienempiä ennakoimattomia tekijöitä, jotka voidaan hallita, kunhan tunnetaan luonnon omat toimintaedellytykset ja pysytään niiden rajoissa. Kirjallisuutta ACIA Overview report Impacts oja Warming Arcric: Arctic Ctimate lmpact Assessment (Conclusfons). nolworkdocsl index.cfm? dirsub=%2fa CIA %2 F overview Eronen, M Ilmaston vaihtelut ja pohjoisimmat mäntymetsät. Lapin tutkimusseuran vuosikilja XXII: Kellomäki, S Ilmastonmuutoksen vaikutukset Pohjois-Suomen metsiin. Julkaisussa: Hökkä, H.. Salminen, H.ja Varmola, M. (toim.}. Pohjoisten metsien kasvu - ennen, nyl ja tulevaisuudessa. Met äntutkimuslaitoksentiedonanloja 589: Korhola, A Pysyvää on vain muutos. Yliopisto 20/94: Mielikäinen. K.. Nöjd, P., Pesonen, E.ja Timonen. M Puun muisti. Ka vun vaihtelu päivästä vuosituhanteen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonamoja s. Pohtila, E. /980. Climatic jluctuations and forestry in Lapland. Ho/arctic Ecology 3: Siren, G Skogsgränstallen som indikator för klimatjluktuationerna i norra Fennoskandien under historisk tid. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 54(2). 66 s. Timonen, M Lapin me/ ien kasvun vaihtelu viimeisten 500 vuoden aikana. Julkaisussa: Hökkä, H., Salminen, H. ja VarmoJa, M. (toim.). Pohjoislen metsien kasvu - ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 589: Timonen, M Ilmaston muutok et kaulla aikojen - onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? Varmola, M. ja Tapaninen, S. (toim.). Pohjoisten metsien hoito - 30 vuotta tutkimuspäiviä Rovaniemellä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 803: Tynys, T Vätsärin erämaan met ien kehitys. Metsäha/lituk en luonnonsuojelujulkaisuja. SarjaA No s
15 Muuttuvan ilmaston ennakointi metsän uudistamisessa (Mauri Timonen)
15 Muuttuvan ilmaston ennakointi metsän uudistamisessa (Mauri Timonen) Korholan ( 1994) mukaa n ihmisen vaikutus luontoon tunnistetaan parhaiten vain silloin, kun luonnon oma va ihtelurytmiikka tunnetaan
LisätiedotMuinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna
Mauri Timonen Muinainen, nykyinen ja tuleva ilmasto vuosilustoista tulkittuna Pekka Nöjd / Mauri Timonen Metsäntutkimuslaitos Tapaaminen Eduskunnassa 10.09.2008 Vers. 031207 Mauri Timonen 250-vuotias metsänrajamänty
LisätiedotVuosilustot ilmastohistorian tulkkina
Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
LisätiedotKari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä v. +
Kari Mielikäinen METLA Siperian lehtikuusi, ikä 100 000 v. + Metla/Mauri Timonen Ei yksiselitteistä määrittelyä, esimerkkejä: Vuosikymmeniä kestävä asteittainen ja alueellinen ilmaston muuttuminen (yleisin
LisätiedotKäsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon
Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,
LisätiedotPakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa
Pakkaset ja helteet muuttuvassa ilmastossa lämpötilan muutokset ja vaihtelu eri aikaskaaloissa Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos Sisältöä ACCLIM-skenaariot
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
LisätiedotMiten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotEtsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:
Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat
Lisätiedotesitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
esitelmästä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ilmastotutkija Cliff Harris ja meteorologi Randy Mann ovat löytäneet vähintään 75 ilmaston viilentymistä
LisätiedotKuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100.
Kuva 1. Lapin metsänrajamännyn elävien puiden vuosilustoindeksin perusteella tehty Wavelet-analyysi (data ja taulukko). Arvo 1.0 vastaa indeksiä 100. Kuva 2. Metsänrajamännystä (elävien puiden aineisto)
LisätiedotK Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A
K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E
LisätiedotLAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA
1 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006 KOOSTE JA TULKINTOJA Mauri Timonen Rovaniemi Versio 1/2007-01-16 ladattavissa linkistä http://lustiag.pp.fi/mr2006_indeksit.pdf 2 LAPIN VUOSILUSTOINDEKSI 2006: KOOSTE JA
LisätiedotIlmastonmuutos. Ari Venäläinen
Ilmastonmuutos Ari Venäläinen Maapallo on lämmennyt vuosisadassa 0.74 C (0.56 0.92 C). 12 kaikkein lämpimimmästä vuodesta maapallolla 11 on sattunut viimeksi kuluneiden 12 vuoden aikana. Aika (vuosia)
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
LisätiedotIlmaston muutokset kautta aikojen. - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili?
1 Ilmaston muutokset kautta aikojen - Onko menneisyys Lapin metsien tulevaisuuden peili? Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotMikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LisätiedotILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
LisätiedotIlmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
LisätiedotKasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön
Tieteen tori Folia Forestalia 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektiivit Kasvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen ovat olleet pontimina ympäristömuutostutkimuksen
LisätiedotI KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5
Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotIlmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotSäätiedon hyödyntäminen WSP:ssä
Säätiedon hyödyntäminen WSP:ssä Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi 24.-25.4.2013 Kuopio Reija Ruuhela, Henriikka Simola Ilmastokeskus 30.4.2013 Sää- ja ilmastotiedot WSP:ssä - yhteenvetona 1.
LisätiedotEKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet
Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Espoossa Joulukuussa 2018 1 Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1. Johdanto... 4 2. Metsien kasvu, puuston
LisätiedotSodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen. vertailua
1 Mauri Timonen 12.2.2019 Sodankylän ja Kaarasjoen kuukausikeskiarvolämpötilasarjojen vertailua 2 Miksi tämä tarkastelu? Norjan puolella sijaitsevassa Kaarasjoella (saameksi Kárášjohka, norjaksi Karasjok)
LisätiedotMistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
LisätiedotOia. oresta...,. ._.,. -- ' teen aikakauskirja
Oia oresta...,.._.,. -- '.. - - teen aikakauskirja Folio Forestolio 1996(3) Mauri Timonen Puun vuosilustot ilmastohistorian analyysissä Aikaperspektnvit asvihuoneilmiön voimistuminen ja ympäristön saastuminen
LisätiedotAjankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
LisätiedotILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa Markus Kankainen, Jari Niukko, Antti Kause, Lauri Niskanen 29.3.2019, Kalapäivät, Caribia, Turku 1 Kalankasvatuksen vaikutukset 1. Miten ilmastonmuutoksen
LisätiedotIlmastonmuutos eri mittakaavatasoilla
Ilmastonmuutos eri mittakaavatasoilla Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos seminaari, Helsinki, 17.1.2018 Sää vai ilmasto? SÄÄ Sää on ilmakehän hetkellinen
LisätiedotPUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen
1 PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 & 2011 (virheellinen kuva 6 päivitetty 18.12.2011) ----------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotACCLIM II hankkeen yleisesittely
http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotIHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
Lisätiedotc SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3
c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 e n o n c, i n 28.10.2014 S Ä H K Ö N H A N K IN T A L O U N A IS -S U O M E N K O U L U T U S K U N T A Y H T Y M Ä Mukana ovat Lounais -Suomen Koulutuskuntayhtymän
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotUsko, toivo ja rakkaus
Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu
LisätiedotSyklinen ilmasto. - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv
Syklinen ilmasto - näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 27.12.2015) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyyden esittelyä wiki-linkissä
LisätiedotACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
LisätiedotSektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM. 12 Climate scenarios for Sectoral Research. Tavoitteet
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 12 Climate scenarios for Sectoral Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä,, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin
LisätiedotSyklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa. Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen (päiv )
Syklinen ilmasto näkökulmia erilaisten aikasarjojen valossa Lustia-arkistodokumentti/Mauri Timonen 27.3.2013 (päiv. 3.5.2013) 1. Yleistä ilmaston syklisyydestä - Syklisyystarkastelut voisi aloittaa vaikkapa
LisätiedotMännyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa
Kari Mielikäinen, Mauri Timonen ja Pekka Nöjd Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964 1993 Valtakunnan metsien viimeisimmät inventointitulokset osoittavat erityisesti kuusen kasvun alentuneen Lounais
Lisätiedott P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<
1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5
LisätiedotVALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)
VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.
LisätiedotMarina Kostik. Joulu. Naiskuorolle
32 758 Marina Kostik Joulu Naiskuorolle 2017 Copyright by the Composer All Rights Reserved No part of this publication may be copied or reproduced in any form or by any means without the prior permission
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotPUUN MUISTIKIRJA. Lapin mänty ja ilmastonmuutos. Mauri Timonen
PUUN MUISTIKIRJA Lapin mänty ja ilmastonmuutos Mauri Timonen Rovaniemi 2000 ---------------------------------------------------------------------------------------------- Dendrokronologian laboratorio
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotOhjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!
Ohjeet opettajalle Vihjeitä opettajalle koulun tutustumispäivään Esiopetuksen oppilaille koulun tutustumispäivä on tärkeä, vaikka esiopetuspaikka sijaitsisi samassa pihapiirissä koulun kanssa. Lähes kaikkia
LisätiedotSUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA
SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN
LisätiedotP 1. (100 = ~ +80 ~ +0,27 ~ 245 ~ -0,25 ~ 140 ~ +0,07; = ~ 40 ~ -0,30 M = ~ 180 ~ +0,07 R= = L + P + M, ~ 345 ~ -0,29 K= ~ 180 ~ +0,34 Y = = R + K,
Kuva 1. Metsien puuntuottokyky Y spatiaalisena vektorina Suomessa napapiirin eteläpuolella ilmastollisten osavektoreidensa summana korkeuden pysyessä samana. Suuntanuolet osoittavat vektoreiden ja osavektoreiden
LisätiedotLataa Ilmastonmuutos lähiluonnossamme - Arto Marjakangas. Lataa
Lataa Ilmastonmuutos lähiluonnossamme - Arto Marjakangas Lataa Kirjailija: Arto Marjakangas ISBN: 9789522353511 Sivumäärä: 146 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 30.06 Mb Uskotko ilmastonmuutokseen? Näin monesti
LisätiedotIlmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina
Mukailtu teksti eräästä myöhemmin julkaistavasta kirjasta Ilmaston syklinen vaihtelu kylminä ja lämpiminä jaksoina Puiden vuosilustoissa näkyvät niiden kasvuaikaiset ilmastotekijät Puiden vuosilustoihin
LisätiedotPerhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.
Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotYleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
LisätiedotPiirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.
Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotMetsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert
LisätiedotP S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.
TI E f as 8 5 5 pu ke lu pi ip iv - le / te AP 1 4 KI +8 8 +8 9 O le lem ht a ip ss uu a st ol oa ev aa rk ki ip met A L 31 6 L AP P LE IK S E T ei l y tu pu r u va liu m k u at m to äk i in u hl M 22
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotMitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi Kari Mielikäinen
Mitä luonto puhuu? Miesten saunailta Keravanjärvi 10.4.2018 Kari Mielikäinen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maapallon ihmeiden ihmettelyä
LisätiedotIlmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
LisätiedotPuun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.
Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus
LisätiedotMetsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metla/Arvo Helkiö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
Lisätiedot1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)
olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti
LisätiedotVeittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen
Sivistyslautakunta 40 16.05.2017 Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset 1.8.2017 alkaen 606/01.017/2016 SIVLTK 16.05.2017 40 Sivistysjohtaja Matti Hursti: Sivistysjohtajan
LisätiedotKirjainkiemurat - mallisivu (c)
Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.
LisätiedotTimo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen
Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat
LisätiedotIlmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
LisätiedotMuuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto
Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia
LisätiedotMiten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on?
Miten ilmasto muuttuu ja mitä vaikutuksia muutoksilla on? Esityksen sisältö Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset tähän mennessä Odotettavissa oleva ilmastonmuutos ja sen
LisätiedotPakkauksen sisältö: Sire e ni
S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el
Lisätiedot4 AVililco. c- 1c o o i i n ix t. vonf. S g h a n ^t z. moni - ääni siksi "" s avittanut ( Toin en p a i n o s. HELSINGISSÄ,
jy t / 5r/ 4 AVililco c- 1c o o i i n ix t vonf. S g h a n ^t z M a n a i a n u k a * s o i a ia a l i e moni - ääni siksi "" s avittanut ( Toin en p a i n o s. HELSINGISSÄ, 1871. G.W.Edlundin k u stan
LisätiedotILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
LisätiedotMetsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta
Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ Orimattilan seudun terveydenhuollon kiinteistökuntayhtymän hallitus
ORIMATTILAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2018 1 Aika 12.12.2018 klo 17:00-18:20 Paikka Orimattilan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Nimi Tehtävä Kyöstilä Mauri pj. Gripenberg Marianna
LisätiedotLaukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi
Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja
LisätiedotKokonaisuudessaan toimialan nettomenot arvioidaan ylittävän talous ar vion ilman hankkeita
Kasvun ja oppimisen 74 13.10.2016 laukun Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kasvun ja oppimisen toimialan lisämääräraha KASVOPPI 13.10.2016 74 lousarviomääräysten mukaan laukuna on informoiva siten, et tä
LisätiedotPuunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot.
Puunäytteiden dendrokronologisen ajoittamisen (ristiinajoittamisen) perusideana on paikallistaa eri näytteistä saman kalenterivuoden lustot. Tieto siitä, että männyn kasvun minimitekijänä Lapissa on lämpötila
LisätiedotORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018
Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt
LisätiedotN I K E A N U S K O N T U N N U S T U S
100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen
LisätiedotBILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus
Muutos% Lämpötila BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus Hydrologiset simuloinnit Hydrologisissa simuloinneissa on käytetty
LisätiedotLÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13
LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää
LisätiedotSään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks
Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,
LisätiedotILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
Lisätiedot