TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus / 93 Kunnanvaltuusto /

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Kunnan talouden tasapainottaminen kaudella Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 86

3 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuotta 2012 sävyttivät erityisesti hallinnollisessa mielessä kuntarakennemuutoksen ja SOTEuudistuksen valmistelu sekä syksyllä käydyt kunnallisvaalit. Kuntarakennemuutos ja siihen varsin läheisesti liittyvä SOTE-uudistus aiheuttivat huomattavassa määrin lisätyötä kuntakentällä niin Pälkäneelläkin. Epätietoisuus tulevista ratkaisuista ja samaan aikaan tapahtuva ns. Paras-lain velvoitteiden täyttämiseen liittyvä valmistelutyö on hanka yhtälö toteutettavaksi. Selvää on se, että muutoksen ja murroksen tuulet puhaltavat kuntakentällä varmaankin vuosikymmenen loppuun saakka. Suoritetut kunnallisvaalit muuttivat valtuuston kokoonpanoa merkittävästi. Huomattava määrä vanhoja valtuutettuja jäi pois vaaleista, ja Pälkäneelläkin valtuustoon tuli uusi merkittävä poliittinen ryhmä. Kunnan viranhaltijoiden osalta elettiin jo edellisen vuodenvaihteen tienoilla merkittäviä muutoksen aikoja, kun peräti neljä keskeistä henkilöä jäi eläkkeelle samanaikaisesti. Nyt muutokset saivat jatkoa teknisen johtajan siirtyessä toisen kunnan palvelukseen, ja kaksi muuta merkittävän viranhaltijan vaihdosta oli näköpiirissä. Vuoden vaihteen lähestyessä jouduttiin miettimään hallinnon järjestelyitä uudelleen. Yleisessä talouskehityksessä kasvu on ollut hyvin hidasta, ja tämä on heijastunut luonnollisesti myös kuntatalouteen. Kuntien tulojen niukka kasvu ei ole riittänyt kattamaan toimintamenojen kasvua. Tässäkään kehityksessä Pälkäne ei ole mikään erillinen saareke, vaan sen talous noudattelee yleisiä talouden trendejä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 74 prosenttia poistoista. Meillä vuosikate kattoi poistoista 73,5 % eli kuntien keskimäärää vastaavasti. Vuotta aikaisemmin vuosikate Pälkäneellä kattoi poistot 124 prosenttisesti. Vaikka eurokriisi on aika ajoin näyttänyt laantumisen merkkejä, niin riski esim. nopeasti nousevista koroista, on taustalla olemassa. Kunnan taloutta tarkasteltaessa tilikauden tulos näyttää niukkaa ylijäämää, joka johtuu satunnaisista eristä, ja niiden vaikutuksesta tulosta parantavasti. Kunnan vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, joten ilman kertaluonteisia eriä tulos olisi ollut negatiivinen. Merkittävä tekijä tilikauden tulosta ajatellen oli se, että erikoissairaanhoidon menot tällä kertaa pysyivät edellisen vuoden tasolla, ja pysyivät myös budjetissa. Tilinpäätös ja käytettävissä olevat tiedot tulevaisuuden haasteista kertovat kuitenkin korutonta kertomaa siitä, että talouden uuden talouden tasapainottamisprosessin aloittamiseen on kaikki perusteet. Esko Arasalo kunnanjohtaja

4 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luopioisten ja Pälkäneen kunnat lakkautettiin ja uusi Pälkäneen kunta perustettiin Vuoden 2009 alusta lukien valtuustossa on ollut 27 valtuutettua. Kunnanhallinto vuonna 2012 Valtuuston jäsenmäärä: 27 jäsentä KOK 9, KESK 7, SDP 6, YL MPÄ 2 VAS 2, VIHR 1 Valtuuston puheenjohtajisto: puheenjohtaja Petri Urkko (KESK), 1. varapuheenjohtaja Eero Laesterä (KOK) 2. varapuheenjohtaja Maria Aho (SDP) Kunnanhallituksen jäsenmäärä: 9 jäsentä KOK 3, SDP 3, KESK 2, YL MPÄ 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto: puheenjohtaja Antti-Jussi Mikkola (KOK) 1. varapuheenjohtaja Timo Ailio (SDP) 2. varapuheenjohtaja Jukka Kittilä (KESK) Kunnanhallituksen esittelijät: Pöytäkirjanpitäjä: kunnanjohtaja Esko Arasalo Hallintojohtaja Maija-Riitta Mäkitalo

5 Sivistyslautakunta (9) Kansalaisopiston johtokunta (6) Vapaa-aikalautakunta (9) Perusturvalautakunta (9) Tekninen lautakunta (9) Rakennuslautakunta (9) Ympäristölautakunta (9) Keskusvaalilautakunta (5) 3 Kunnassa on toiminut 11 lautakuntaa. Valtuusto (27) Tarkastuslautakunta (7) Kunnanhallitus (9) Lautakunnat Kunnan hallinto-organisaatio. Kunnanjohtaja. Esko Arasalo Neuvotteleva johtoryhmä Kunnanjohtaja Osastopäälliköt Hallintojohtaja Kamreeri Hallinto-osasto Sosiaaliosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Maija-Riitta Mäkitalo Janita Koivisto Mauri Nest Hanna-Kaisa Lahtisalmi Tehtäväalueet Tehtäväalueet Tehtäväalueet Tehtäväalueet Yleishallinto Sosiaalipalvelut Koulutus- ja kirjasto- Tekniset palvelut Kehittämispalvelut Terveyspalvelut palvelut Rakennusvalvonta Maaseutupalvelut Kansalaisopistopalvelut Ympäristönsuojelu Vapaa-aikapalvelut Vesihuoltolaitos

6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 kokonaistuotanto ei kasvanut lainkaan, vaan BKT:n muutokseksi ennakoidaan -0,1 %. Vuoden 2013 BKT:n kasvuksi ennustetaan 0,5 % ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua kertyy 1,7 %. Vuonna 2013 yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin, lisäksi kotitalouksien velkaantuminen jatkuu käytettävissä olevia tuloja nopeampana. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vielä vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvulukuihin. (VM suhdannekatsaus 02/2012) Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui tilinpäätösennakkotietojen mukaan merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Kuntien toimintakatteita heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. (Kuntaliiton tiedote ) Työllisten määrä kasvoi edelleen vuonna 2012 huolimatta talouskasvun supistumisesta. Myös tehdyt työtunnit lisääntyvät tänä vuonna suhteessa viimevuotiseen tasoon. Kun tuotanto ei toisaalta kasva, merkitsee tämä työn tuottavuuden heikkenemistä, mikä on historian valossa hyvin poikkeuksellinen tilanne. Työllisyysasteen ennakoidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla 69,1 prosentissa myös vuonna Työttömyysaste kohoaa vuonna 2013 miltei puoli prosenttiyksikköä edellisvuodesta 8,1 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy lähivuosien ennusteperiodilla erityisesti siinä, että työllisyysaste paranee, vaikka työllisten määrä ei lisäänny. (VM suhdannekatsaus 02/2012) Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla koko maan keskiarvoa heikompi joulukuun 2012 lopussa. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,9 prosenttia ja koko maassa 10,7 prosenttia. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi vuositasolla nopeammin (13 %) kuin keskimäärin koko maassa (9 %). Pälkäneen työttömyysasteen kehitys kuukausittain vuosina Työttömyysaste %: Tammikuu 8,3 10,9 10,1 8,6 Helmikuu 8,1 10,2 9,8 8,5 Maaliskuu 8,3 10,0 9,4 8,6 Huhtikuu 7,8 9,7 8,7 7,6 Toukokuu 7,6 9,0 8,1 7,0 Kesäkuu 8,0 9,3 8,4 8,2 Heinäkuu 9,0 9,6 9,1 9,1 Elokuu 8,8 9,1 8,4 8,0 Syyskuu 9,3 9,1 7,5 8,1 Lokakuu 9,5 9,3 7,6 8,9 Marraskuu 9,8 9,4 8,0 8,9 Joulukuu 10,4 10,3 8,4 9,2 Keskimäärin 8,7 9,7 8,6 8,4 Pirkanmaalla joulukuun työttömyysaste kasvoi edellisvuoden 10,7 prosentista 11,9 prosenttiin vuonna Pälkäneellä työttömyysprosentin kehitys on myötäillyt vuoden Pirkanmaan kehitystä, ollen keskimäärin noin -2 % Pirkanmaan työttömyysprosenttia alhaisempi. Pälkäneen työttömyys kääntyi kasvuun kesällä 2012, vaikka keskimääräinen työttömyysprosentti jäikin hieman edellisvuotta pienemmäksi.

7 5 Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden aikana 21 henkilöllä. Joulukuun 2012 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 97 henkilöä. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli vuoden lopussa samalla tasolla kuin vuoden alussa, noin 22 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan vireille pannut velkajärjestelyt lisääntyivät Pirkanmaalla vuonna 2012 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan 59 kpl (-15,8 %), koko maassa ne samaan aikaan kasvu oli 4,4 %. Pälkäneen kunnan väkiluku jatkoi vuonna 2010 alkanutta laskua. Tietoja luonnollisesta väestökehityksestä sekä muuttoliikkeestä ei ole vielä käytettävissä. Vuosi Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Muutos% , , , , , Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2012 oli uuden Pälkäneen kunnan kuudes toimintavuosi ja samalla uuden kunnan ensimmäinen vuosi, jolle ei enää maksettu yhdistysmisavustusta. Valtuusto käynnisti vuonna 2009 valmistelun kunnan talouden tasapainottamiseksi vuosien aikana toteutettavalla ohjelmalla. Valtuusto hyväksyi tasapainottamistoimenpiteet ja päätti alakouluverkon osalta , ettei muita Salmentaan koulun lisäksi muita kouluja lakkauteta. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen vuonna 2012 on esitetty tilinpäätöksessä yhteenvetona. Pälkäneen kunnanvaltuusto päätti elokuussa 2011 Paras-lain edellytysten mukaisesti, että kunnan sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa siirretään yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi vuodesta 2015 alkaen. Oriveden kaupunki syksyllä 2011 irtisanoa kokonaisuudessaan yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään vuoden 2013 loppuun. Tämän jälkeen myös sopimuksen isäntäkunta Kangasala irtisanoi yhteistoiminta-alueen sopimuksen päättymään vuoden 2013 vuoden loppuun, joka isäntäkuntamallin sopimuksen mukaan tarkoitti kaikkien jäsenten mukaan lukien Pälkäneen sopimuksen irtisanoutumista. Kangasalan ja Pälkäneen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön jatkamisesta eteenpäin on neuvoteltu erikseen Kunnan henkilöstö Kunnan palveluksessa vuoden 2012 alussa oli 379 henkilöä, mikä sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön. Vuoden lopussa vastaava poikkileikkaustilastoon perustuva henkilöstön määrä oli 400 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi sosiaalipalveluissa. Päivähoidon siirtymistä sosiaalipalveluista koulutuspalvelujen alaisuuteen alkaen ei ole huomioitu tässä tilinpäätöksessä. Kunta laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen.

8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Kunnan talous ei ole tasapainossa, koska kertaluontoisista eristä puhdistettu tulojen kasvu on ollut hitaampaa kuin menojen kasvu. Vuosikate kattoi tilinpäätösvuoden investoinneista vain 13,3 %, mikä tarkoittaa että loppuosa vuoden investoinneista rahoitettiin kunnan kassavaroja vähentämällä. Kassavarat vähenivät tilikaudella yhteensä 4,6 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätökseen sisältyy kertaluontoisina ylijäämää kasvattavina erinä tonttien myyntivoittoja euroa, sekä Kukkiakodon 2,2, milj. eurona investointivarauksen investoinnin lopullisen toteutuman ylittävän osan euroa tuloutuminen tilikauden yli-/alijäämään. Kertaluontoisia menoja tilikaudella olivat Aluelämpö Oy:lle vuokratun tontin puhdistuskulut euroa sekä vedenpuhdistuslaitoksen rakentamishankkeen viivästymisestä maksetut korvaukset euroa. Kertaluontoisten erien vaikutus nettona oli ylijäämää lisäävä euroa. Ilman edellä esitettyjä kertaluontoisia eriä tilikauden alijäämä oli ollut euroa. Talouden tasapainon aikaansaaminen edellyttää uuden talouden tasapainottamisohjelman laadintaa. Kunnan vedenpuhdistuslaitoksen rakentamishanke on valituksen vuoksi toimeenpanokiellossa. Kunnalle saattaa aiheutua kustannuksia hankkeen viivästymisestä. Tilinpäätöksessä on esitetty kuluna urakoitsijoiden kanssa sovitut korvaukset euroa, korvaustason perustana on hankkeen toteuttaminen valittujen urakoitsijoiden kanssa. Mikäli hankkeen toteuttaminen ei toteudu nykyisten urakoitsijoiden kanssa, kunnan tulee korvaussopimusten perusteella maksaa lisäkorvauksia euroa. Mahdolliset lisäkorvaukset on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 47, muut taloudelliset vastuut. Käynnissä oleva kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus edellyttävät kuntien lausuntoja uudistusten toteuttamisesta vuoden 2013 aikana. Myös valtionosuusjärjestelmän uudistushanke on käynnissä. Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä on esitetty, että valtionosuuksien painopistettä kohdistettaisiin korkean työpaikkaomavaraisuuden kuntiin, joita ovat tyypillisesti keskustaajamat. Esitetyn kaltainen valtionosuusuudistus saattaisi heikentää Pälkäneen kunnan valtionosuusrahoitusta jatkossa. Kunnan vuosien investointiohjelman nettomenot ovat yhteensä 13,8 milj. euroa, joista vesihuollon investointien osuus on 6,3 milj. euroa. Taloussuunnitelman vuosikate ei riitä kattamaan nettoinvestointeja tällä tarkastelujaksolla. Kunnalle saattaa aiheutua kustannuksia vedenpuhdistuslaitoksen rakentamishankkeen viivästymisestä Ympäristötekijät Pälkäneen kunnan luonnon erityispiirteistä on hyvin tietoa, mutta tieto on pääosin kunnan ulkopuolisilla tahoilla. Tämän tiedon kerääminen ja kartuttaminen sekä pinta- ja pohjavesien tilan seuranta ja suunnitelmallinen valvonta ovat tulevaisuudessa tärkeimpiä tehtäviä. Valvontaviranomaisen rooli tulevaisuudessa korostuu lakiuudistuksen vuoksi joka samalla asettaa resursseille paineita. Pohjavesien suojelusuunnitelma on käytössä, mutta raportin teknisiä kuvia parannetaan, jotta visuaalinen ilme on selkeä. Kunta oli jo vuoden 2009 talousarviossa varautunut Pälkäneen keskustaajaman jäteveden puhdistamon tehostamiseen vuosina 2009 ja Hanke on viivästysten jälkeen käynnistynyt vuonna

9 ja aikataulun mukaisesti toteutuksen piti tapahtua vuoden 2012 loppuun mennessä. Rakennustyö on kuitenkin edelleen tilinpäätöksen valmistumiseen aikaan keskeytyksissä valitusprosessin vuoksi. Tavase Oy:n Pälkäneen keskustaajamaan Syrjänharjuun asutuksen ja teollisuusalueen keskelle suunnittelema tekopohjavesihanke on merkittävä kunnan ympäristöön vaikuttava riskitekijä Kunnan talouden tasapainottaminen kaudella Valtuusto on hyväksynyt suunnitelmakaudella talouden tasapainottamiseksi toteutettavat toimenpiteet säästövaikutuksineen Kunnanvaltuusto käsitteli alakouluverkko-asian uudestaan Hallintokunnat ovat taloussuunnitelmaesityksissään ottaneet huomioon talouden talousarviovuodelle ajoittuvat tasapainottamistoimenpiteet. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaa arvioitaessa tasapainottamistoimenpiteiden vaikutus tulee arvioida siten, että vuoden 2012 toimintakate olisi noin euroa heikompi, mikäli talouden tasapainottamiseen ei olisi ryhdytty. Tarkastuslautakunta on todennut vuoden 2011 tilinpäätöksen arviointikertomuksessaan , että tasapainopaketin seuraaminen samalla tarkkuudella kuin mitä kunnassa on seurattu, on muuttunut epätarkoituksenmukaiseksi. Tasapainopaketin tekemisestä on kulunut niin kauan aikaa, että toteutuneiden ja ei-toteutuneiden asioiden seuraaminen ei ole enää mahdollista. Tarkastuslautakunnan toteamukseen viitaten, tässä tilinpäätöksessä tasapainotusohjelman tavoitteet on esitetty vain koko kunnan yhteenvedon käsittävällä tasolla. Yhteenveto talouden tasapainottamistoimenpiteistä VERTAILU VALTUUSTON PÄÄTÖKSIIN TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 VERTAILU VALTUUSTON PÄÄTÖKSIIN TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Valtuuston hyväksymän tuloksen parantuminen Valtuuston päättämä muutos / kouluverkko NETTOVAIKUTUS PÄÄTÖSTEN MUKAAN ARVIOITU TULOSVAIKUTUS YHTEENSÄ ERO SÄÄSTÖISSÄ SUHTEESSA VALTUUSTON PÄÄTÖKSIIN, +ylitys -alitus Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan, hanketoiminnan sekä laskutuksen ja perinnän ohjeen Selonteot sisäisestä valvonnasta on laadittu osastoittain. Lomakkeet hallinto-, sosiaali-, sivistysja teknisen osaston selonteoista sisäisen valvonnan järjestämiseksi esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Kunta ei ole ostanut tilikaudella 2012 sisäisen tarkastuksen palveluita Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

10 8 Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa, miten kunnan rahoitus on riittänyt tilikaudella Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. TULOSLASKELMA (ulkoiset) 1000 euroa TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2-3 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lis (-) / väh (+) Varausten lis (-) / väh (+) Rahastojen lis (-) / väh (+) Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT v v Toimintatuotot/Toimintakulut % 14,5 13,9 Vuosikate/Poistot, % 73,5 123,9 Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista.

11 9 Vertailuvuodelle 2011 sisältyy toimintatuotoissa euron yhdistymisavustus, mikä nostaa vertailuvuoden toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Ilman yhdistymisavustusta tuottojen osuus olisi ollut 13,0 %. Toimintakate eli nettomenot, jossa toimintakuluista on vähennetty toimintatuotot kasvoi edellisvuodesta 4,9 %. Ilman yhdistymisavustusta toimintakatteen kasvu edellisvuoteen oli 3,8 %. Vuoden 2012 toimintatuottoja lisäävät kertaluontoisesti Rajalanniemen neljän myydyn tontin myyntivoitot yhteensä euroa. Mikäli toimintakatteen kasvusta vähennetään edellisvuodelta yhdistymisavustus ja tilipäätösvuodelta tonttien myyntivoitot, on toimintakatteen kasvu edellisvuodesta 1,96 milj. euroa (5,8 %). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletuksena on aikaisemmin pidetty, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kunnan velkaantumisen kannalta on kuitenkin oleellisempaa verrata vuosikatetta nettoinvestointeihin, sillä poistoaikoihin liittyvä laskenta on aiheuttanut sen, että poistotaso on ollut yleisesti kunnissa vuosittaisia nettoinvestointeja pienempi. Tulorahoitus on kunnan tuloslaskelmassa ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Kunnan vuosikate on ylittänyt poistot koko uuden kunnan toimintakauden ajan vuoteen 2011 saakka, mutta vuosi 2012 on ensimmäinen vuosi, jolloin vuosikate ei kata poistoja. Vuosikatetta ovat parantaneet vuosina toiminta- ja rahoitustuottoihin kirjatut yhdistymisavustuserät ja muut kertaluonteiset tuotot. Vuosikatetta asukasta kohden käytetään tunnuslukuna tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kunnan vuosikate asukasta kohden on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 68 euroa/asukas. Vuoden 2011 vuosikatteeseen sisältyy kuitenkin edellä esitetty yhdistymisavustus, jonka vaikutus tunnuslukuun on noin 51 euroa/asukas. Vuoden 2012 vuosikatteeseen sisältyy tonttien myyntivoitto, jonka vaikutus tunnuslukuun on 98 euroa/asukas. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulos on euroa ylijäämäinen Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella.

12 10 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavita Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 13,3 119,0 Pääomamenojen tulorahoitus % 11,6 64,7 Lainanhoitokate 1,0 1,4 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investoinnit Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pälkäneen kunnalla tulorahoitus on kattanut investoinnit vuosina Kaikkina näinä vuosina tulorahoitukseen on liittynyt kertaluonteisia eriä, mitkä ovat parantaneet tulorahoitusta. Investointien toteutumisaste on myös jäänyt vuosina melko alhaiseksi (n. 20% 50%) talousarvion investointisuunnitelmaan nähden.

13 11 Kaavio: Vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina Vuosikatteesta on vähennetty ne tulorahoituksen korjauserät, jotka vastaavasti otetaan huomioon investointien rahoituserissä. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenoista tulorahoitus eli vuosikate kattoi vain 11,6 % ja loput pääomamenoista katettiin kunnan kassan vähentämisellä. Edellisvuonna vuosikate kattoi pääomamenoista 64,7 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Lainanhoitokate laski tilinpäätösvuonna arvoon 1,0. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin luetaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys/pv -tunnusluku väheni 50 päivää edelliseen vuoteen verrattuna 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta.

14 12 TASE VASTAAVAA 1000 euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 2 6 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0 2 Enakkomaksut 0 2 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 0 0 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- SET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset

15 13 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 2 6 Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 71,2 71,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,8 28,5 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Lainakanta Lainakanta , euroa / asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä Vuoden 2011 tilinpäätöksen tilintarkastuksessa havaittiin että taseen poistoero oli noin 1 milj. euroa suurempi kuin käyttöomaisuuskirjanpidossa. Tätä poistoeroa ei ole vuosina tuloutettu poistojen suhteessa. Tulouttamaton poistoero aikaisemmilta vuosilta on korjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen oikaisuna taseen ylijäämä/alijäämä tiliä parantavasti. Oikaisulla ei ole vaikutusta tilikauden 2012 tulokseen. Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste on ylittänyt 70 prosentin rajan vuosina Suhteellinen velkaantuneisuus % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on ollut alle 30 % vuosina Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainakanta väheni edellisvuodesta euroa. Lainakanta euroa/asukas väheni 576 euroon/asukas. Kunnan lainasaamiset ovat vähenivät eurolla.

16 Kokonaistulot ja menot Kunnan kokonaistulojen ja menojen laskelma kuvaa kunnan rahan lähteet ja rahan käytön. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1000 e % MENOT 1000 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,3 Verotulot ,7 Korkokulut 125 0,3 Valtionosuudet ,0 Muut rahoituskulut 2 0,0 Korkotuotot 124 0,3 Satunnaiset kulut 0 0,0 Muut rahoitustuotot 107 0,3 Satunnaiset tuotot 0 0,0 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 - Pys.vast. hyödykk. luovutusvoitot ,6 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi Käyttöomaisuusinvestoinnit ,7 menoihin 133 0,3 Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 700 1,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 116 0,3 Antolainojen lisäykset 154 0,3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 696 1,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Tuloslaskelmaosan tuotot Tuloslaskelmaosan kulut, %

17 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Pälkäneen kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Tytäryhteisöt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäneen Aluelämpö Oy Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hämeen päihdehuollon ky Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Pirkanmaan liitto Koulutuskeskus Tavastia X X X X X X Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Pienteollisuustalo Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus As Oy Rantakukka As Oy Luopioisten Retkitie As Oy Aitoonrivi As Oy Luopioisten Retkipirtti As Oy Kyläkantola X X X X X X X X

18 16 As Oy Tiilivakki As Oy Luopioisten Kokinrivi As Oy Luopioisten Kyynärötarha X X X Osakkuusyhteisöistä (omistus vähintään 20 %, mutta alle 50 %) on jätetty yhdistelemättä asuntoosakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus konsernitilinpäätökseen, koska niiden merkitys on vähäinen riittävän ja oikean kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa. Konserniohjeet on hyväksytty vuonna 2009 ja niitä täydennettiin valtuuston päätöksellä Konserniohjetta tarkennettiin tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteille asetetuilla euromääräisillä rajoilla. Kunnanvaltuusto määrittelee kunnan tavoitteet ja sen mukaiset kunnan omistajapoliittiset linjaukset, päättää kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja hyväksyy konserniohjeet. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan muodostama konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta ja tytäryhtiöiden valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista yhtiökokouksissa tai vastaavassa toimielimessä. Konserniyhteisöissä ei ole käytössä keskitettyjä konsernitoimintoja. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhtiöissä Konsernijohdon ohjeita liittyen tytäryhtiöiden toimintaan on välitetty pääasiassa tytäryhtiön hallituksissa toimivien kunnan viranhaltijoiden kautta. Tilikaudelle ei sisälly konsernijohdon ohjepäätöksiä kunnan edustajille tytäryhtiöiden toimintaan. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteuttamista koskeva arviointi Kunnanhallitus on käynyt vuosittain kehityskeskustelut tytäryhtiöiden edustajien kanssa. Määrämuotoiset tavoitteet konserniyhtiöille asetettiin talousarviossa 2013 ja niiden toteutumista seurataan vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta on perustunut tytäryhteisöjen toimittamiin tilinpäätöksiin. Konserniyhtiöille asetettaviin tavoitteisiin sisällytettiin tunnuslukuihin perustuvia tavoitteita. Taloudellisen aseman seurantaa ja analysointia tulee kehittää ja lisätä tunnuslukuvertailua. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeen mukaan konserniyhteisön johto vastaa siitä, että sillä toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen on tarvittava riskienhallintasuunnitelma Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat

19 17 Pälkäneen Aluelämpö Oy aloitti uuden lämpökeskuksen rakentamishankkeen syksyllä Laitos valmistuu keväällä Investoinnin rahoittamista varten kunta takasi de minimis - säädösten mukaisesti 80 % yhtiön 1,5 milj. euron investointilainasta Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT euroa TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta -7-5 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0-35 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 39,5 39,2 Vuosikate/Poistot, % 95,6 117,7 Vuosikate euroa/asukas Kunnan asukasmäärä KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate

20 18 Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödyk. luovutustulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot / tappiot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavita Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 22,8 95,5 Pääomamenojen tulorahoitus % 19,5 128,4 Lainanhoitokate 1,3 4,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 1000 euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset

21 19 Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 7 38 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 2 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainakanta , euroa / asukas Konsernin lainasaamiset, 1000 euroa Kunnan asukasmäärä Tilikauden tuloksen käsittely

22 20 Kunnanhallitus päättää esittää tilikauden ,86 euron suuruisen tuloksen käsittelystä seuraavaa: - puretaan Kukkiakodon peruskorjauksen investointivaraus (+) ,00 euroa - kirjataan Kukkiakodon investoinnin toteuman suuruinen poistoero (-) ,87 euroa - tuloutetaan aikaisemmin tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan (+) ,38 euroa - tilikauden ylijäämä ,65 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille. 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen Tavoite: Valmiussuunnitelmien päivittäminen Valmiussuunnitelmat pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Vastuuhenkilöt: osastopäälliköt TOTEUTUMINEN: Valmiussuunnitelmien päivitystarvetta on käsitelty johtoryhmän kokoonpanolla Valmiussuunnitelmien tarkistaminen tulee tehtäväksi kevään 2013 aikana. Tavoite: Prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen parhaiden toimintatapojen omaksumiseksi sekä laatutyön käynnistäminen Perusprosessien kuvaaminen käynnistetään kuntastrategian valmistumisen jälkeen vuoden 2013 aikana. Kuntastrategia valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Strategia antaa pohjatiedot sille, mitkä ovat kehittämiskohteita prosesseissa strategisten tavoitteiden onnistumiseksi. Prosessikuvausten yhteyteen kirjataan lainsäädännön velvoitteet palveluiden laatutasosta sekä määritellään kunnan tarjoamien palvelujen laatukriteerit asiakasnäkökulmasta. Vastuuhenkilöt: Osastopäälliköt vastaavat osastojensa prosessien kuvaamisesta. Kehittämispäällikkö käynnistää ja koordinoi työtä. TOTEUTUMINEN: Perusprosessien kuvaus käynnistyy vuonna Tavoite: Sähköisen asioinnin kehittäminen Julkaisujärjestelmän ja kunnan kotisivujen uudistaminen vuonna Kuntalaisten sähköisen asioinnin tarpeiden selvittäminen ja kehittämistavoitteiden asettaminen selvitystyön pohjalta. Vastuuhenkilö: Kunnanhallituksen asettama työryhmä TOTEUTUMINEN: Julkaisujärjestelmän ja kunnan kotisivujen uudistamista varten koottu työryhmä aloitti uudistuksen valmistelun kesäkuussa. Työryhmä käsitteli kotisivujen ulkoasun uudistusta, jonka perusteella sivujen tekninen toteutus voidaan tarkentaa. Työryhmä arvioi uudistettujen sivujen julkaisuajankohdaksi vuoden 2013 alun. Kotisivujen uudistamisen yhteydessä huomioidaan sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääminen myöhemmin kotisivuille, esimerkiksi kunnan omia sähköisesti täytettäviä lomakkeita tai valtakunnallisia sähköisiä asiointikanavia hyödyntämällä.

23 21 Tavoite: Kunnan talouden tasapainottaminen Valtuusto on hyväksynyt kunnan talouden tasapainottamiseksi rakenteellisia muutoksia koskevat toimenpiteet. Tavoitteeksi asetetaan talouden tasapinottamisen onnistunut toteuttaminen valtuuston päätösten mukaisesti. Vastuuhenkilöt: kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö ja osastopäälliköt TOTEUTUMINEN: Arvio toteutumisesta on esitetty tilinpäätöksen luvussa Kuntakonsernin tavoitteet Kunnan tytäryhtiöt: Pälkäneen Aluelämpö Oy ja Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Kunnanhallitus järjestää tytäryhtiöiden toiminnan ohjaamiseksi kerran vuodessa kehityskeskustelun, jossa käydään läpi edellisen vuoden tilinpäätös, tulevan vuoden tavoitteet sekä muut toiminnan ja konserniohjauksen kannalta merkittävät asiat. Kehityskeskustelut on käynnistetty vuonna 2009 ja niitä jatketaan konserniohjeen mukaisesti. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja TOTEUTUMINEN: Kehityskeskustelut molempien tytäryhtiöiden kanssa käytiin loppuvuodesta Kriittiset menestystekijät Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu kunnan päämäärien ja strategioiden toteutumiseksi määriteltyjä kriittisiä menestystekijöitä, niille asetettuja tavoitteita sekä tavoitteiden toteutumista:

24 22 1. TASAPAINOINEN JA TURVALLINEN YHDYSKUNTARAKENNE TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2011 TOTEUTUMA 2012 Aktiivinen maapolitiikka 1. Kasvusuuntien määrittely 1. Määritelty / ei Kehityskuvatyö käynnistyi ja päättyy vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Kehityskuva hyväksytty kunnanvaltuustossa Maanhankinta (osto/vaihto) 2. & 3. Euroa / ha, kunnan maanomistuksen kokonaismäärä ja myytyjen tonttien lkm 2. Maahankinnasta tehty lähes 60 ha:n aiesopimus omakotitonteiksi isoa maahankintaa on lähdetty konkre Pieniä yksittäisiä maanhankintoja. Vuoden tisoimaan kaavoitusproesessilla. 3. Maankäyttösopimukset 3. Maankäyttösopimuksia ei ole tehty Maankäyttösopimuksia ei ole tehty. 4. Omakustannushinta Onkkaalassa, muilta osin vyöhykeperusteinen hinnoittelu 4. Euroa / m 2 4. Vyöhykeperusteiseen hinnoitteluun antaa Kehityskuva ei anna suoraan hintoja lisätietoja kehityskuvassa 2012 tehtävä edullisuusvyöhyketarkasteluvyöhyketarkastelun pohjalta voidaan arvioida maankäytölle, mutta edullisuus- hinnoitteluperustetta selkeämmin. Toimiva kaavoitus 1. Sujuva ja oikea-aikainen kaavoitus-prosessi 1. Asuin- ja yritystonttien määrä Kaavoitusprosessinkesto 1. Tommolan asemakaava viedään loppuun 2012., Nenäpään kaavaa toteutetaan 2012, Rautajärven kyläkaavan laadinta on käynnistetty, ehdotus Lomakodin asemakaavan muutokseksi valmistui joulukuussa 2011 ja eteni valtuustokäsittelyyn alkuvuodesta Roholan kaavoitus aloitettu, valmis talvella 2013/2014. Rautajärven kyläkaava etenee, valmis talvella 2013/2014.Epaala-Kuulialan osayleiskaava ja lomakodin asemakaava valmistuneet. Aapiskukon asemakaava edennyt hyväksymisvaiheeseen. 2. Monimuotoisen asumisen ja yritystoiminnan mahdollistava kaavoitus 3. Luonnon, riittävän väljyyden ja turvallisuuden huomioon ottaminen 4. Palvelutuotannon ja harrastustoiminnan huomioon ottaminen 5. Kunnallistekniikan rakentamisen kohtuuhintaisuus 2. Asumisteemojen ja alueiden lkm 3 Viheralueiden määrä / kaava ha Liikenneonnettomuuksien lkm 4 Palveluiden kysynnän kehitys, kuntalaispalaute 5. Euroa / m 2 2. Asumisteemoja käsitellään kehityskuvatyön teemaryhmissä, samoin yritysalueiden maankäyttöä. 3. Haettiin avustusta Pomoottorilta maaseutupuiston suunnitteluun. Suunnittelu käynnistyy 2012: luonnon huomioiminen ranta-alueilla. 4. Avoin kuitu -hanke käynnistyy v Pirkanmaan liiton kautta. 2. Asumisalueiden kasvuvyöhykkeet sekä keskeiset yritysalueet on määritelty kehityskuvassa. Samoin on määritelty kriteerit vapaa-ajan asunnon muuttamiseksi pysyväisasunnoksi. 3. Maaseutupuiston suunnittelutyö alkoi ja päättyy Pirkanmaan Avoin kuitu-hanke käynnistyi sekä osahanke EKANET (Pälkäne, Akaa, Valkeakoski, Urjala, Vesilahti, Kangasala) yhteistyössä (selvityshanke).

25 23 2. TALOUDEN JA PALVELUIDEN TASAPAINO TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2011 TOTEUTUMA 2012 Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit Kunnan veroprosentit ovat kohtuulliset Kunnalla on toimivat peruspalvelut Tehokas palvelutuotanto Talouden kiinteä seuranta ja nopea reagointi Talouden kiinteä seuranta ja nopea reagointi Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus Hyvä suunnittelu Osaamisen hyödyntäminen Vuosikate kattaa keskimäärin poistot Vertailu: keskimäärin Pirkanmaan kuntien keskiarvon ala-puolella Asiakaspalaute: vähintään 3 asteikolla 1-5 Vaihtoehtoinen arviointimenetelmä: valtuuston itsearviointi Koko maan keskitasoa edullisemmat kustannukset Vuosikate kattaa poistot vuonna 2011, mutta ilman viimeistä yhdistysmisavustuserää vuosikate olisi kattanut vain 88 % poistoista. Vuosikate kattoi poistoista 76 % vuonna Vuosikate on kattanut poistot uuden kunnan vuosina Kunnallisveroprosentit Kunnallisveroprosentit Pirkanmaa 19,03 aritm. keskiarvo Pirkanmaa 19,12 aritm. keskiarvo Pälkäne 20,00 Pälkäne 20,00 Toteutettiin osana kehityskuvatyötä kuntalaiskysely, Kuntastrategia on määritelty asia- jossa vastaajia oli 214: vahvuudet ja kaspalautteiden säännöllinen tekeminen vuo- kehittämiskohteet, ei kuitenkaan asiakaspalautetta desta 2013 alkaen. asteikolla. Toimintakulut v Toimintakulut v Pälkäne euroa/asukas Pälkäne euroa/asukas Manner-Suomi euroa/asukas Manner-Suomi euroa/asukas Toimintakate v Pälkäne euroa/asukas Manner-Suomi euroa/asukas Toimintakate v Pälkäne euroa/asukas Manner-Suomi euroa/asukas 3. KUNTIEN ONNISTUNUT YHDISTÄMINEN TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2011 TOTEUTUMA 2012 Sitoutuminen uuden kunnan kehittämiseen 1. Aktiivinen osallistuminen strategia-prosessiin 2. Esiselvitysvaiheen tavoitteiden saavuttaminen 1. Valtuuston itsearviointi, tavoite 3 asteikolla Toteutuma, valtuuston itsearviointi Kuntastrategia päivitetään v aikana. Kunnanvaltuutetuille tehtiin alkuvuodesta 2011 kysely, jossa heillä oli mahdollisuus arvioida omia ja valtuuston vaikutusmahdollisuuksia, valtuuston työskentelyä ja toimintakulttuuria, viranhaltijavalmistelua, päätöksentekoilmapiiriä, yhteistyötä ja sen toimivuutta, asioiden painotusta jne. Kyselyyn vastasi 13 valtuutettua. Yhteenveto arvioinnista käsiteltiin valtuuston kokouksessa Kuntastraegia hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kunnanvaltuustolle tehtiin arviointikysely valtuustokauden päättyessä. Tulokset? Hyvä yhteishenki 1. Yhteisten pelisääntöjen luominen 2. Hyvän käytöksen huoneentaulu (vuoropuhelu, aito kuunteleminen, arvostus) 3. Avoin tiedotus Sitoutuminen toimintalinjoihin ja tehtyihin päätöksiin (valtuuston itsearviointi, tavoite 3 asteikolla 1-5) 1. Päivitettävässä strategiassa huomioidaan vaikutukset kunnan prosesseihin ja toimintatapoihin. Prosessien kuvaaminen aloitetaan Viestintä- ja tiedotussuunnitelman laadinta 1. Kuntastrategiassa nousi esille prosessien kehittämiskohteet. Prosessien kuvaus ja kehittäminen aloitetaan Kuntastrategian tavoitteen Henkilöstöpolitiikka toimenpiteissä nousi esille kehittämiskohteita yhteishengen luomiseksi. Toimenpiteet aloitetaan 2013.

26 24 aloitetaan v (ulkoinen ja sisäinen viestintä) 2. Viestintäsuunnitelman laadinta aloitettiin joulukuussa 2012 ja se valmistuu vuoden 2013 puolella. 4. AKTIIVINEN ELINKEINOPOLITIIKKA TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2011 TOTEUTUMA 2012 Työpaikkaomavaraisuuden kohottaminen ja uusien yritysten synnyttäminen 1. Tiivis yhteydenpito yrityksiin 1. Yrityskontaktien lkm 1. Yrityskontakteja 289 kpl (seurannassa mukana mm. asiat/yrityskäynti, yritystiedotteiden ja tilaisuuksien määrä). Uusien yritysten määrä 31 kpl, lakanneiden määrä 12 kpl (lähde: Kaupparekisteri). Työttömyysprosentti 8,4 % (lähde: TE-toimisto 12/2010). 1 Yrityskontakteja 279 kpl (v 2011 yrityspalvelussa oli enemmän henkilöresursseja käytösssä)). Uusien yritysten määrä 37 kpl, lakanneiden määrä 17 kpl (lähde: Kaupparekisteri). Työttömyysprosentti 9,2 % (koko Pirkanmaa 11,9 - lähde: Pirkanmaan ELY-keskus. 2. Toimivat yritysneuvontapalvelut 3. Yritystonttien ja tilojen saatavuuden turvaaminen 4. Räätälöidyt ratkaisut 2. Yrittäjiltä saatu palaute (tavoite väh. 3 asteikolla 1-5) 3. Tonttien ja tilojen määrä suhteessa kysyntään 4. Valtuuston itsearviointi 2. Yritysneuvonnan asiakkailta saadun kirjallisen palautteen ka 4,4 (asteikolla 1-5). 3. Kysyntä ja tarjonta eivät ole aina kohdanneet. Vapaata toimitilaa ja tonttimaata on ollut tarjolla. Kysyntä ollut pienempää kuin edellisenä vuonna. 4. Strategioiden osittainen päivittäminen tehtiin Yritys- Suomi toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä, varsinainen päivittäminen toteutetaan kunnan kehityskuvan yhteydessä vuoden 2012 aikana. 2 Yritysneuvonnan asiakkailta saadun kirjallisen palautteen ka 4,3 (asteikolla 1-5). 3 Kysyntä ja tarjonta eivät ole aina kohdanneet. Vapaata toimitilaa ja tonttimaata on ollut tarjolla. Kysyntää on ollut sekä valmiista toimitiloista kuin teollisuustonteista. 4.Elinkeinostrategian päivittäminen aloitettiin syksyllä Elinkeinopoliittinen työryhmä osallistui kehityskuvatyöskentelyyn. Maaseutuyrittäjyyden ja matkailun edistäminen 1. Aktiivinen osallistuminen ohjelmapohjaisiin kehittämishankkeisiin 2. Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus 1. Hankkeiden volyymi ja vaikuttavuus 2. Suoritettujen toimenpiteiden itsearviointi 1. Toteuttamisvastuulla yksi maaseutuyrittäjyyttä ja matkailua edistävä hanke (Yrityspalvelut Kaakkois- Pirkanmaalla). KOKO-hankkeen kautta on selvitetty uusien elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia (mm. vapaaajan asukkaille suunnattu kysely, ekosysteemipalveluselvitys) ja edistetty yritysten verkostoimista. Selvitykset valmistuvat kokonaisuudessaan alkuvuonna Osallistuminen muihin hankkeisiin 4 kpl, suurimpana Pomoottori ry:n toimintaryhmärahoitus. Matkailun kehittämisen panostus pysynyt merkittävänä (mm. Visit Tampereen kumppanuus, maakunnan yhteinen matkailuesite). Pälkäneen välitön matkailutulo 13 milj. e/v 2008, lähde Pirkanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys (tot. v. 2009). Matkailijamäärät ovat edellisvuodesta lisääntyneet sekä Sappeessa että kesäajan matkailukohteissa. 2. Uusia yritystontteja ei ole kaavoitettu tai hankittu. Yritystonttien sijaintia arvioidaan kehityskuvatyössä Tehdään yhdessä-hanke käynnistyi Pälkäneen osalta Hanke lisää resursseja yritysneuvonnan toteuttamiseen Pälkäneellä. KOKO hanke päättyi ja tehtyjä selvityksiä on arvioitu yhdessä yrityksien kanssa. Realistiset kehittämiskohteet on nostettu esille ja niitä viedään eteenpäin yritystilaisuuksissa. Matkailuyrityksille on järjestetty omia teematapaamisia. PirPro- hankkeen kautta matkailuyrityksille on tarjottu tukea ja osaamista markkinoinnissa. Matkailun kehittämisen panostus pysynyt merkittävänä (mm. Visit Tampereen kumppanuus, maakunnan yhteiset matkailuesitteet). Pälkäneen välitön matkailutulo 13 milj. e/v 2008, lähde Pirkanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys (tot. v. 2009). Uusi matkailutuloselvitys on käynnistetty v Matkailijamäärät ovat jälleen lisääntyneet edellisvuodesta sekä Sappeessa että kesäajan matkailukohteissa. Pomoottori ry:n toimintaryhmärahoituksen kautta on tuettu maaseutuyritysten ja yhdistysten hankkeita. 2. Yrityksien tontteja ei ole kaavoitettu tai hankittu. 1 kpl yritystontteja myytiin Kankaanmaan alueelta. Kyselyitä on ollut, mutta logistisesti hyviä alueita ei ole ollut tarjolla.