TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 PÄLKÄNEEN KUNTA

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 PÄLKÄNEEN KUNTA Kunnanhallitus / Kunnanvaltuusto /

2

3 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 82

4 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Kunnan tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET LIITE Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

5 1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2010 tilinpäätöksen tulos on hyvä. Tuloksella katamme täysimääräisesti poistot, minkä lisäksi voimme tehdä tuloksesta varauksen, ja lisäämään aikaisempien tilikausien ylijäämäämme. Kun kuntatalous ylipäätään on maassamme varsin kireällä, meidän on syytä olla iloisia viime vuoden tuloksestamme. Minkäänlaiseen röyhistelyyn meillä ei kuitenkaan ole syytä. Jo toisena peräkkäisenä vuotena hyvä tulos selittyy paljolti kertaluonteisilla tekijöillä. Erityisen merkittävänä tulokseen vaikutti tällä kertaa terminaalibonus, joka johtui aikanaan myytyjen Hämeen Sähkön osakkeiden vakuutustalletuksesta. On myös syytä muistaa, että veroprosenttimme oli uuden kunnan aloittaessa 18,5, ja vuonna 2011 se on 20. Tänä vuonna saamme viimeistä kertaa yhdistymisavustusta, josta olemme saaneet nauttia vuodesta 2007 alkaen. Meitä odottavat myös isot investoinnit, joten parin viime vuoden hyvästä tuloksesta huolimatta edessämme on velan määrän huomattava lisääntyminen. Kuntalaissa talouden reunaehtoja tarkastellaan lähinnä sillä, kykeneekö kunta kattamaan suunnitelmavuosien aikana suunnitelman mukaiset poistonsa. Tämä tarkastelu ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa kuntataloudesta, vaan kestävän kehityksen periaatteella kunnan tilannetta tulisi tarkastella siitä näkökulmasta, kykeneekö kunta pitemmällä tähtäimellä kattamaan tuloksellaan myös investointinsa. Tässä mielessä meidän on syytä myös jatkaa vähän yskähdellen alkanutta talouden tasapainoitusprosessia. Ensi vaalikaudella olemme väistämättä uusien päätösten edessä. Suomen kunnat elävät edelleen suurta murroksen aikaa. Kuntien määrä on viime vuosina huomattavasti vähentynyt, ja nähtävästi lukumäärä tulee edelleen vähenemään. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen osalta ollaan lainsäädännöllä velvoittamassa kuntia yhdistämään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Kun näistä palveluista vastaavan kunnan, kuntayhtymän tai yhteistoiminta-alueen tulee käsittää vähintään asukasta, merkitsee tämä sitä, että Pälkäne tarvitsee tulevan lainsäädännön vaatimukset täyttääkseen muiden kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. Omassa toiminnassaan Pälkäneellä on alkamassa merkittävä kunnan tulevaisuuteen ja strategioiden uudistamiseen tähtäävä kehityskuvatyö, jonka yhteydessä tarkastellaan mm. kunnan palveluita, asumista, liikennettä ja yritystoimintaa sekä varaudutaan ilmaston muutoksesta johtuviin toimenpiteisiin. Toivotan kaikille päättäjille innostusta tärkeään työhön. Kehityskuvatyön lisäksi Pälkäneen on syytä tehdä parhaansa keskusta-alueen tonttipulan ratkaisemiseksi. Niin teollisuuden kuin asuintonttien saatavuus linjaa suurelta osin jatkossa Pälkäneen kehitystä. Valitusherkkyys kaava-asioissa on omiaan vaikeuttamaan kunnan toimenpiteitä. Sitä tärkeämpää on määrätietoisesti satsata tulevaisuuden rakentamiseen. Esko Arasalo kunnanjohtaja

6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luopioisten ja Pälkäneen kunnat lakkautettiin ja uusi Pälkäneen kunta perustettiin Vuoden 2009 alusta lukien valtuustossa on 27 valtuutettua. Kunnanhallinto Valtuuston jäsenmäärä: 27 jäsentä KOK 9, KESK 7, SDP 6, YL MPÄ 2 VAS 2, VIHR 1 Valtuuston puheenjohtajisto: puheenjohtaja Petri Urkko (KESK), 1. varapuheenjohtaja Eero Laesterä (KOK) 2. varapuheenjohtaja Maria Aho (SDP) Kunnanhallituksen jäsenmäärä: 9 jäsentä KOK 3, SDP 3, KESK 2, YL MPÄ 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajisto: puheenjohtaja Antti-Jussi Mikkola (KOK) 1. varapuheenjohtaja Timo Ailio (SDP) 2. varapuheenjohtaja Matias Hilden (KESK) Kunnanhallituksen esittelijät: Pöytäkirjanpitäjä: kunnanjohtaja Esko Arasalo kehitysjohtaja Rauno Haapanen kehitysjohtaja Rauno Haapanen

7 3 Kunnassa on toiminut 11 lautakuntaa. Valtuusto (27) Tarkastuslautakunta (7) Kunnanhallitus (9) Lautakunnat Maaseutulautakunta (9) Kaakkois-Pirkanmaan seututoimikunta (4/8) Sivistyslautakunta (9) Kansalaisopiston johtokunta (6) Vapaa-aikalautakunta (9) Perusturvalautakunta (9) Tekninen lautakunta (9) Rakennuslautakunta (9) Ympäristölautakunta (9) Keskusvaalilautakunta (5) Kunnan hallinto-organisaatio. Kunnanjohtaja. Esko Arasalo Neuvotteleva johtoryhmä Kunnanjohtaja Osastopäälliköt Hallintojohtaja Henkilöstöpäällikkö Kamreeri Hallinto-osasto Sosiaaliosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Kehitysjohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Tekninen johtaja Rauno Haapanen Janita Koivisto vt. sivistystoimenjohtaja Mauri Nest Hanna-Kaisa Lahtisalmi Tehtäväalueet Tehtäväalueet Tehtäväalueet Tehtäväalueet Yleishallinto Sosiaalipalvelut Koulutus- ja kirjasto- Tekniset palvelut Maaseutupalvelut Terveyspalvelut palvelut Rakennusvalvonta Seutuyhteistyö Kansalaisopisto Ympäristönsuojelu Vapaa-aikapalvelut Vesihuoltolaitos

8 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailmantalous on toipunut historiallisen syvästä taantumasta jonkin verran odotuksia nopeammin. Massiivinen elvytys pelasti maailmantalouden syöksykierteeltä, mutta elvytyksen teho alkaa vaimeta. Kasvua on vauhdittanut myös se, että yritykset ovat täydentäneet tyhjentyneitä varastojaan. Molemmat kasvua vauhdittaneet tekijät ovat luonteeltaan tilapäisiä. Finanssipoliittinen elvytys päättyy kaikkialla ja finanssipolitiikkaa kiristetään ripeän velkaantumistahdin pysäyttämiseksi. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jonka talous kasvaa vuonna 2010 vajaa 10 prosenttia ja vuonna 2011 kasvuksi arvioidaan 9 prosenttia. Erityisesti kehittyvissä talouksissa yksityinen kysyntä on vahvaa. Alkanut vuosi 2011 on kuitenkin jo heti alkumetreillään tuonut uusia uhkia kansainvälisen talouden kehittymiseen. Pohjois-Afrikan levottomuudet, joihin yhtenä syynä on ruoan hintojen voimakas nousu, ovat nostaneet voimakkaasti öljyn hintaa. Japanin maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin tuhojen arvioidaan lykkäävän Japanin talouden elpymistä merkittävissä määrin. Yhdysvaltojen hyvin alkanut toipuminen taantumasta hidastui vuoden 2010 alkupuoliskolla. Työttömyyden kasvu ja yksityisen kulutuksen heikentyminen ovat kuitenkin jarruttaneet USA:n taloutta. Talouden kasvu ylsi vuonna 2010 kuitenkin 3 prosenttiin ja vuonna 2011 kasvun arvioidaan jäävän 2 prosenttiin. Euroalueella kasvu jää vuonna 2010 reiluun puoleentoista prosenttiin eikä kasvuvahti kiihdy vuonna 2011 juurikaan. Euroalueen talouksista Saksan kasvu on ollut vahvaa. Vuonna 2010 kasvu nousi lähes 4 prosenttiin. Myös Ruotsin talous on elpynyt nopeasti. Vuonna 2010 kasvu ylitti 4 prosenttia ja seuraavalle vuodelle ennustetaan yli 3 prosentin kasvua. Keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden vakautustoimet piristävät euroalueen näkymiä ja mahdollistavat yksityisten investointien toteuttamista. Venäjällä kasvu on jatkunut edelleen vahvana. Vuonna 2010 talous kasvoi 6 prosenttia, mutta hidastuu hieman tulevina vuosina. Venäjän kasvua tukee öljyn korkea hintataso. Suomen bruttokansantuote alkoi kasvaa vuoden 2009 jälkipuoliskolla, ja talouden elpyminen on voimistunut vuoden 2010 aikana. Kasvu on ollut voimakkainta perinteisessä teollisuudessa ja kotimarkkinoille suuntautuneilla toimialoilla 2000-luvun kehityksestä poiketen. Vuoden 2010 toisella neljänneksellä tuotanto kasvoi talouden kaikilla päätoimialoilla. Teollisuudessa tuotannon määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna eli taantuman syvimmästä vaiheesta noin 8 %. Erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet puu- ja paperituotteiden valmistus sekä metallien jalostus. Myös kemianteollisuudessa on ollut vahvaa kasvua. Kuluttajien vahva luottamus on pitänyt asuntomarkkinat vilkkaina. Asuntotuotannossa uudisrakentamista ovat tukeneet valtion elvytystoimet ja matala korkotaso. Suomen Pankki ennustaa, että Suomen bruttokansantuote vuonna 2010 kasvaa 2,6 %, ja vuoden 2011 kasvuksi arvioidaan 3,0 %. Tuotanto on palautunut taantumaa edeltäneelle tasolle hyvin hitaasti. Siihen on vaikuttanut Suomen vientituotannossa investointihyödykkeiden suuri osuus. Niiden kysyntä elpyy voimakkaimmin vasta kansainvälisen kasvun vakiintuessa. Työmarkkinoilta on Suomen Pankin katsauksen mukaan saatu viime aikoina myönteisiä uutisia. Vuoden 2010 aikana työpaikkojen määrä on alkanut kasvaa, ja työttömyysaste on samalla alentunut. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta on huolestuttavaa, että pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Nuorten kausivaihtelusta puhdistettu työttömyysaste sen sijaan on laskenut vuoden 2010 keväästä lähtien ja työllisyysaste on noussut. Nuorten työttömyysjaksot eivät ole enää pidentyneet. Ikääntyneiden työmarkkina-asema on edelleen kaksijakoinen. Ne, jotka ovat työelä-

9 5 mässä, näyttävät jatkavan työuriaan. Samalla kuitenkin huomattava osa vanhemmista ikäluokista on työttömänä tai kokonaan työvoiman ulkopuolella. Pirkanmaan joulukuun 2010 työllisyyskatsauksen mukaan työttömyyden kasvun trendikehitys Pirkanmaalla on laskusuunnassa edellisvuoteen verrattuna, mutta Pirkanmaan työllisyystilanne oli edelleen koko maata heikompi joulukuun 2010 lopussa. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,9 %, kun se koko maassa oli 11,3 työvoimahallinnon tietojen mukaan. Pirkanmaan työttömien työnhakijoiden suhteellinen määrä laski kuitenkin koko maata enemmän. Pälkäneen työttömyysasteen kehitys kuukausittain vuosina Työttömyysaste %: Tammikuu 8,1 8,3 10,9 Helmikuu 7,2 6,3 8,1 10,2 Maaliskuu 6,5 6,2 8,3 10,0 Huhtikuu 6,2 5,6 7,8 9,7 Toukokuu 5,8 5,3 7,6 9,0 Kesäkuu 6,3 5,9 8,0 9,3 Heinäkuu 6,8 6,9 9,0 9,6 Elokuu 6,0 5,9 8,8 9,1 Syyskuu 5,9 6,3 9,3 9,1 Lokakuu 5,7 6,4 9,5 9,3 Marraskuu 5,6 7,2 9,8 9,4 Joulukuu 6,1 8,3 10,4 10,3 Keskimäärin 6,4 6,4 8,7 9,7 Pirkanmaalla työttömyysaste aleni vuoden 2009 tasosta 12,7 prosentista 11,9 prosenttiin vuonna Pälkäneellä kehitys ei ole ollut samansuuntainen, vaan keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2010 oli korkeampi kuin vuonna Pälkäneen työttömyysaste on kuitenkin selvästi Pirkanmaan ja koko maan lukuja alempi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kunnassa on noussut kaksinkertaiseksi siitä, mitä se oli vielä vuonna Joulukuun 2010 lopussa yli vuoden työttömänä olleita oli 87 henkilöä, edellisenä vuonna heitä oli 58 henkilöä ja vuoden 2008 joulukuussa 42 henkilöä. Nuoria, alle 25 vuotiaita oli vuoden 2010 alussa työttömänä 41 henkilöä, vuoden lopussa määrä ole vähentynyt 26 henkilöön. Taantuman vaikutus näkyi Pälkäneellä edelleen vuonna 2010 mm. velkajärjestelyiden määrän kasvussa. Uusia velkajärjestelyitä tuli vireille 183 kappaletta, kun vuonna 2009 niitä tuli vireille 38 kappaletta. Pälkäneen kunnan väkiluku kääntyi vuonna 2010 laskuun. Tietoja luonnollisesta väestökehityksestä sekä muuttoliikkeestä ei ole vielä käytettävissä. Vuosi Miehiä Naisia Yhteensä Muutos Muutos% , , , ,93

10 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosi 2010 oli uuden Pälkäneen kunnan neljäs toimintavuosi. Kunnalle myönnetystä kuntajaon muutokseen liittyvästä yhdistymisavustuksesta yhteensä 5,3 milj. eurosta on neljän ensimmäisen vuoden aikana tilitetty kunnalle n. 5 milj. euroa. Jäljellä olevat 0,35 milj. euroa maksetaan vuonna Valtuusto käynnisti vuonna 2009 valmistelun kunnan talouden tasapainottamiseksi vuosien aikana toteutettavalla ohjelmalla. Valtuusto hyväksyi tasapainottamistoimenpiteet Talouden tasapainottamistoimenpiteisiin sisältyneen alakouluverkon osalta valtuusto päätti lakkauttaa Salmentaan koulun syyslukukauden 2010 alusta lukien ja muilta osin valtuusto siirsi alakouluverkon käsittelyn kokoukseensa Valtuusto päätti tällöin, ettei muita kouluja lakkauteta. Valtuuston hyväksymä säästötavoite alakoulujen osalta toteutuu siten vain osittain. Pääosa rakennemuutoksilla saatavat kustannusten vähentämistoimenpiteet kohdistuvat koko vaikutuksellaan vuoteen 2013, jolloin myös toimenpiteisiin liittyvät muutosinvestoinnit on toteutettu. Vuonna 2010 pääpaino oli hankkeiden valmistelun ja suunnittelun käynnistämisessä. Talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen on esitetty tehtäväalueittain toimielinten tilinpäätösraporttien yhteydessä. Tilikauden 2010 tulos toteutui ennakoitua positiivisempana. Tulosta paransivat osaltaan kertaluonteiset erät yhteensä 3,3 miljoonalla euroa: - yhdistymisavustuksen erä euroa - kunnan vakuutustalletuksen päättymiseen liittyvä terminaalibonus euroa Kunnan henkilöstö Kunnan palveluksessa vuoden 2010 alussa oli 469 henkilöä, mikä luku sisältää vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön mukaan luettuna kansalaisopiston tuntiopettajat ja omaishoitajat. Vuoden lopussa vastaava henkilöstön määrä oli 467. Vakituisen henkilöstön määrä väheni 29 työntekijälle, kun lomitus siirtyi vuoden 2010 alusta lukien Lempäälän kunnan hoidettavaksi. Henkilöstösuunnitelma ei sisältänyt vakituisten vakanssien lisäyksiä vuodelle Kunta laatii erillisen henkilöstötilinpäätöksen Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä kunnan muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi on toteutettu vuosien aikana mm. palvelusihteereiden, johtoryhmän sekä ruokahuolto ja siivoushenkilöstön laaja-alaiset koulutukset. Sijaisuuksien hoitaminen on vanhusten ja lasten hoitotyössä turvattu perustamalla vakituisten sijaisten palvelussuhteita. Kunnan talous ei ole tasapainossa, koska tulojen kasvu ilman poikkeuksellisia kertaluonteisia eriä on ollut pitkään hitaampaa kuin menojen kasvu. Taloudellisesti kestävään tilanteeseen pääsemiseksi valtuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamispaketin, joka sisältää yleishallintoon, sosiaalipalveluihin, sivistystoimeen ja teknisiin palveluihin kohdistuvia rakenteellisia, talouteen vaikuttavia muutoksia.

11 7 Kunta- ja palvelurakennemuutokseen liittyvän lainsäädännön tulevalla muutoksella tulee olemaan merkittävät vaikutukset kunnan toimintaan ja henkilöstön tehtäviin, mihin kunnan tulee mm. henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä varautua hyvissä ajoin. Kunnan investointiohjelma vuosille sisältää hankkeita, joiden nettomenot ovat yhteensä 12,6 milj. euroa ja joista vesihuolloin investointien osuus on 6 milj. euroa. Vuosikate talouden tasapainottamistoimenpiteiden jälkeenkään ei riitä kattamaan nettoinvestointeja pidemmällä tarkastelujaksolla vuosina Ympäristötekijät Pälkäneen kunnan ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen edustajien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kunta laatii Kankaanmaan aluetta ja koko vanhan Pälkäneen kunnan aluetta koskevan suojelusuunnitelman. Suunnitelma valmistuu vuonna Kunta on vuoden 2009 talousarviossa varautunut Pälkäneen keskustaajaman jäteveden puhdistamon tehostamiseen vuosina 2009 ja Hanke on viivästysten jälkeen käynnistynyt vuonna Tavase Oy:n Pälkäneen keskustaajamaan Syrjänharjuun asutuksen ja teollisuusalueen keskelle suunnittelema tekopohjavesihanke on merkittävä kunnan ympäristöön vaikuttava riskitekijä.. Vuoden 2010 loppupuolella käynnistettiin logistiikkaselvitystyö, jonka tavoitteena on kunnan kuljetusten kehittäminen ja tehostaminen. Selvitys on teetetty ostopalveluna, ja se valmistui vuoden 2011 helmikuussa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan, hanketoiminnan sekä laskutuksen ja perinnän ohjeen Selonteot sisäisestä valvonnasta on laadittu osastoittain. Lomakkeet hallinto-, sosiaali-, sivistysja teknisen osaston selonteoista sisäisen valvonnan järjestämiseksi esitetään toimintakertomuksen liitteenä. Kunta ei ole ostanut tilikaudella 2010 sisäisen tarkastuksen palveluita Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitus rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa, miten kunnan rahoitus on riittänyt tilikaudella Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla.

12 8 TULOSLASKELMA 1000 euroa v v TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lis (-) / väh (+) Varausten lis (-) / väh (+) Rahastojen lis (-) / väh (+) 0 Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT v v Toimintatuotot/Toimintakulut % 15,6 21,1 Vuosikate/Poistot, % 575,6 446,8 Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä

13 9 Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen ja valtionosuuksien osuuden toiminnan kuluista. Kunnan maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka kertoo, montako prosenttia menoista katetaan myyntituotoilla. Se lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Yhdistymisavustus euroa sisältyy toimintatuottoihin, mikä nostaa toimintatuottojen osuutta toimintakuluista. Ilman yhdistymisavustusta osuus olisi ollut 13,7 %. Edellisenä vuonna toimintatuotot ilman yhdistymisavustusta kattoivat toimintakuluista 18,1 %. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin ja se on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / poistot ja arvonalennukset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan pitää pätevänä, mikäli kunnan poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Kunnan vuosikate on ylittänyt poistot koko uuden kunnan toimintakauden ajan, jolloin tulorahoitus on ollut ylijäämäinen. Vuosikatetta on parantanut toiminta- ja rahoitustuottoihin kirjatut yhdistymisavustuserät ja muut kertaluonteiset tuotot. Kunnan keskimääräiset poistot poikkeavat kuitenkin olennaisesti tarkastelujaksolla kunnan toteutuneiden vuosien sekä vuosien taloussuunnitelman mukaisten poistonalaisten investointien keskimääräisestä hankintamenosta. Kunnan poistosuunnitelmaa tulisikin tarkistaa ja lyhentää ainakin peruskorjauksen tarpeessa olevissa kiinteistöissä ja vesihuoltoverkostoissa poistoaikoja. Vuosikate euroa / asukas Vuosikatetta asukasta kohden käytetään tunnuslukuna tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kunnan vuosikate asukasta kohden on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna 52,3 %. Vuosikatetta parantaa kunnalle tilitetty terminaalibonus 2,3 milj. euroa. Vuosikatteeseen vaikuttava yhdistymisavustuksen osuus väheni 0,35 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulos on 5,2 milj. euroa ylijäämäinen.

14 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa v v Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 80 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavita Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset 0 24 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT v v Investointien tulorahoitus % 168,0 173,2 Pääomamenojen tulorahoitus % 128,6 67,2 Lainanhoitokate 5,4 1,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

15 11 Investoinnit Investointien tulorahoitus = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pälkäneen kunnalla tulorahoitus on kattanut investoinnit sekä vuonna 2010 että vuonna Kumpanakin vuonna tulorahoitukseen liittyy kertaluonteisia eriä, mitkä ovat korjanneet tulorahoitusta. Lisäksi investointien toteutumisaste on vuosittain jäänyt melko alhaiseksi. Vuonna 2010 talousarvion mukaisista investoinneista toteutui noin puolet. Edellisenä vuonna bruttoinvestointien toteutumisaste oli 40 %, mutta nettoinvestointien määrää alensi huomattavasti terveyskeskuskuntayhtymän purkamisen seurauksena saatu myyntivoitto, joka on käsitelty investointien rahoituseränä. Kaavio: Vuosikate ja nettoinvestoinnit vuosina Vuosikatteesta on vähennetty ne tulorahoituksen korjauserät, jotka vastaavasti otetaan huomioon investointien rahoituserissä.

16 12 Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitusprosentti on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenot katettiin kaikki tulorahoituksella vuonna 2010, edellisenä vuonna pääomamenojen tulorahoitus jäi 67,2 prosenttiin. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavamman kuvan saamiseksi kunnan lainanhoitokatteesta tunnuslukua tarkastellaan seuraavassa koko uuden kunnan toimintakauden ajalta. v v v v Lainanhoitokate 5,4 1,1 2,6 1,6 Maksuvalmius Rahavarat = Kassasta maksut Kassan riittävyys = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Tuhat euroa 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin luetaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys on parantunut 21 päivää edelliseen vuoteen verrattuna

17 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. TASE VASTAAVAA 1000 euroa 1000 euroa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 21 6 Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 4 0 Enakkomaksut 4 0 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA

18 14 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUK- SET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 30 Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 75,0 70,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 24,2 26,8 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Lainakanta Lainakanta , euroa / asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä

19 15 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste on ylittänyt 70 prosentin rajan vuosina 2010 ja Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa vahvistumista. Vuonna 2008 suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluku oli 30,0 %, vuonna 2010 se oli 24,2 %. Lainakanta = Lainat euroa / asukas Lainasaamiset Vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta jaetaan tilinpäätösvuoden päättymispäivän kunnan asukasmäärällä Sijoituksiin merkityt jvk-lainat ja muut lainasaamiset Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainakanta aleni 17,6 %. Vastaavasti myös lainat euroa/asukas ovat alentuneet. Kunnan lainasaamiset ovat vähentyneet 6,9 prosenttia.

20 Kokonaistulot ja menot Kunnan kokonaistulojen ja menojen laskelma kuvaa kunnan rahan lähteet ja rahan käytön. Kokonaistulo- ja -menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1000 e % MENOT 1000 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,7 Verotulot ,0 Korkokulut 142 0,3 Valtionosuudet ,7 Muut rahoituskulut 11 0,0 Korkotuotot 149 0,4 Satunnaiset kulut 0 0,0 Muut rahoitustuotot ,8 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset tuotot 0 0,0 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 - Pys.vast. hyödykk. luovutusvoitot ,6 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi Käyttöomaisuusinvestoinnit ,8 menoihin 80 0,2 Pys.vast.hyödykkeiden luovutustulot 381 0,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 71 0,2 Antolainojen lisäykset 15 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 850 2,1 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0

21 17 Tuloslaskelmaosa tuotot, % Tuloslaskelmaosan kulut, %

22 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Pälkäneen kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt Tytäryhteisöt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Pälkäneen Aluelämpö Oy Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei yhdistelty X X Kuntayhtymät Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hämeen päihdehuollon ky Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä Pirkanmaan liitto Koulutuskeskus Tavastia X X X X X X Osakkuusyhteisöt Luopioisten vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Pienteollisuustalo Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus As Oy Rantakukka As Oy Luopioisten Retkitie As Oy Aitoonrivi As Oy Luopioisten Retkipirtti As Oy Kyläkantola As Oy Tiilivakki As Oy Luopioisten Kokinrivi As Oy Luopioisten Kyynärötarha X X X X X X X X X X X Osakkuusyhteisöistä (omistus vähintään 20 %, mutta alle 50 %) on jätetty yhdistelemättä asuntoosakeyhtiöt ja Kiinteistö Oy Pälkäneen liikekeskus konsernitilinpäätökseen, koska niiden merkitys on vähäinen riittävän ja oikean kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

23 Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanhallitus vastaa tytäryhtiön toiminnan ohjaamisesta tytäryhtiöitä koskevilla päätöksillään, jotka välittyvät tytäryhtiöiden toimintaan myös tytäryhtiön hallituksissa toimivien kunnan viranhaltijoiden vastuulla. Lisäksi kunnanhallitus käy vuosittain kehityskeskustelut tytäryhtiöiden edustajien kanssa. Konserniohjeet on hyväksytty vuonna Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tilikaudella 2010 ei konsernissa tapahtunut olennaisia muutoksia. Merkittävimmän muutokset ajoittuvat edelliselle tilikaudelle, kun Kangasalan seudun terveyskeskus kuntayhtymän purkamisen jälkeen perusterveydenhoidon palvelut on järjestetty yhteistoiminta-alueella isäntäkuntana Kangasalan kunta. Yhteistoiminta-alueen muodostivat vuonna 2010 Kangasalan kunta, johon Kuhmalahden kunta on liitetty lukien, ja Pälkäneen kunta. Vuoden 2011 alusta lukien yhteistoiminta-alue on laajentunut, kun Oriveden ja Juupajoen perusterveydenhoito hoidetaan yhteistoiminta-alueen toimesta. Samaan ajankohtaan terveyskeskuskuntayhtymän purkamisen kanssa ajoittuu myös Sosiaalipalveluiden kuntayhtymän purkaminen. Kehitysvammaisten laitoshoito on siirretty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen. Kehitysvammahuollon avopalvelut on sisällytetty Kangasalan kunnan kanssa tehtyyn yhteistoiminta-alueen sopimukseen.

24 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT euroa v v TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta 4 0 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0 1 Satunnaiset erät 56 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden yli-/ alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT v v Toimintatuotot/Toimintakulut % 40,7 44,1 Vuosikate/Poistot, % 362,1 294,4 Vuosikate euroa/asukas Kunnan asukasmäärä

25 21 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT euroa v v Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 56 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 88 9 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Pysyvien vastaavien myyntivoitot / tappiot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavita Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 12-4 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT v v Investointien tulorahoitus % 169,0 154,3 Pääomamenojen tulorahoitus % 128,4 69,0 Lainanhoitokate 4,1 1,0 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

26 22 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 1000 euroa v v PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 6 Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA

27 23 VASTATTAVAA v v OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 0 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 2 2 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA TASEEN TUNNUSLUVUT v v Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 e Kertynyt yli-/alijäämä, euroa / asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainakanta , euroa / asukas Konsernin lainasaamiset, 1000 euroa Kunnan asukasmäärä Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallitus esittää tilikauden ,42 euron suuruisen tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tehdään euron suuruinen investointivaraus Kukkiakodon peruskorjaukseen tehostetuksi palveluasumisyksiköksi - tuloutetaan kunnanviraston peruskorjaukseen tehty investointivaraus euroa ja tehdään kohteeseen liittyvä poistoeron lisäys milj. euroa - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,50 euroa - tilikauden ylijäämä ,66 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämätilille.

28 24 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Kunnan ja kuntakonsernin tavoitteiden toteutuminen Tavoite: Valmiussuunnitelmien päivittäminen Valmiussuunnitelmat on päivitetty vuoden 2010 loppuun mennessä. Vastuuhenkilöt: osastopäälliköt Osasto Yleishallinto Sosiaaliosasto TOTEUTUMINEN Mm. päivittäistavarahuollon ja tiedottamisen osioiden päivittäminen jatkuu v Päivitys on käynnistynyt 2/2011 Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä. Valmis 2011 vuoden loppuun mennessä. Sivistysosasto Koulukohtaiset valmiussuunnitelmat on päivitetty vuoden 2010 aikana. Koko sivistystoimea koskevan suunnitelman päivitys toteutetaan vuoden 2011 aikana Tekninen osasto Ajan tasalla Tavoite: Prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen parhaiden toimintatapojen omaksumiseksi Vuoden 2008 talousarviossa tavoitteena on ollut selvittää parhaat toimintatavat hallinnossa ja muissa toiminnoissa ja että eri työpisteissä parhaat toimintatavat otetaan käyttöön niitä edelleen kehittäen. Vuonna 2008 on henkilöstölle tehty kartoitus parhaiden toimintatapojen selvittämiseksi. Tavoitteeksi asetetaan, että kaikkien hallinnonalojen perusprosessit tunnistetaan ja kuvataan niin, että kartoituksesta tehdyt johtopäätökset tulevat prosessikuvauksissa otetuiksi huomioon. Prosessien tunnistamis- ja kuvaustehtävän käynnistäminen siirtyy vuodelta 2009 vuodelle Vastuuhenkilö: kehitysjohtaja Vaihe Prosessien tunnistaminen Prosessien kuvaaminen TOTEUTUMINEN Kunnan keskeiset prosessit mukaan lukien tukiprosessit on johtoryhmän toimesta nimetty. Prosessien kuvaaminen siirtyy myöhemmin tehtäväksi. Tavoite: Sähköisen asioinnin kehittäminen Taloussuunnitelmassa vuosille on todettu, että sähköisen asiakaspalvelu kehittäminen ja monipuolistaminen ajoitetaan vuodelle Tavoitteeksi asetettu sähköisen asioinnin kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa asetetaan sähköisten lomakepohjien tarjonnan lisääminen niin, että kunnassa käytössä olevat hakemus- ja muut lomakepohjat ovat saatavilla kunnan kotisivuilta vuoden 2009 loppuun mennessä siirtyy vuodelle 2010, koska tehtävän resursointi ei ollut mahdollista henkilöstöratkaisujen vuoksi.

29 25 Vastuuhenkilö: osastopäälliköt Osasto Yleishallinto Sosiaaliosasto Sivistysosasto Tekninen osasto TOTEUTUMINEN Kaikkia kunnan käytössä olevaa laajaa lomakkeistoa ei ole vielä selvitetty kokonaan. Lomakkeiden sijoittaminen kunnan kotisivuille niin, että tarvittava lomake olisi helposti löydettävissä, on edelleen kehitteillä. Lisäksi selvitetään, mitä lomakkeita on mahdollista saada eri linkkien kautta. Tiedot käytettävissä olevista lomakkeista on kerätty. Osa lomakkeista viety tulostusmuodossa kunnan kotisivuille. Sähköinen asiointi on mahdollista kodin ja koulun välisessä yhteydenpidossa, samoin kansalaisopiston opintoihin ilmoittautuminen on mahdollista webin avulla. Muilta osin sähköisten lomakkeiden käyttöönotto on vielä kesken. Siirtyy myöhemmäksi. Kuntakonsernin tavoitteet Kunnan tytäryhtiöt: Pälkäneen Aluelämpö Oy ja Pälkäneen Asuntotuotanto Oy Kunnanhallitus järjestää tytäryhtiöiden toiminnan ohjaamiseksi kerran vuodessa kehityskeskustelun, jossa käydään läpi edellisen vuoden tilinpäätös, tulevan vuoden tavoitteet sekä muut toiminnan ja konserniohjauksen kannalta merkittävät asiat. Kehityskeskustelut on käynnistetty vuonna 2009 ja niitä jatketaan konserniohjeen mukaisesti. Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Tytäryhtiö Pälkäneen Aluelämpö Oy Pälkäneen Asuntotuotanto Oy TOTEUTUMINEN Kehityskeskustelu käytiin Yhtiöstä osallistuivat yhtiön toimitusjohtaja Matti Niikkula ja hallituksen puheenjohtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi. Kehityskeskustelu käytiin Yhtiöstä osallistuivat yhtiön toimitusjohtaja ja isännöitsijä Heikki Salmela ja hallituksen puheenjohtaja Helinä Vuorenmaa. Kriittiset menestystekijät Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu kunnan pääpäärien ja strategioiden toteutumiseksi määriteltyjä kriittisiä menestystekijöitä, niille asetettuja tavoitteita sekä tavoitteiden toteutumista:

30 26 1. TASAPAINOINEN JA TURVALLINEN YHDYSKUNTARAKENNE TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2009 TOTEUTUMA 2010 Aktiivinen maapolitiikka Toimiva kaavoitus 1. Kasvusuuntien määrittely 2. Maanhankinta (osto/vaihto) 3. Maankäyttösopimukset 4. Omakustannushinta Onkkaalassa, muilta osin vyöhykeperusteinen hinnoittelu 1. Sujuva ja oikea-aikainen kaavoitus-prosessi 1. Määritelty / ei 2. & 3. Euroa / ha, kunnan maanomistuksen kokonaismäärä ja myytyjen tonttien lkm 4. Euroa / m 2 1. Asuin- ja yritystonttien määrä Kaavoitusprosessinkesto 1. Kasvusuunnat määritellään strategisen yleiskaavatyön yhteydessä 2. Vuonna 2009 ei toteutunut uutta maanhankintaa Myytyjen tonttien määrä: 7 3. Uusia maankäyttösopimuksia ei ole tehty. 4. Vyöhykeperusteinen hinnoittelu on toteutettu 1. Osasta kaavoista on valitettu, ja niiden toteutuminen viivästyy. Vahvistuneiden kaavojen toteutus on käynnissä. 1. Strategisen yleiskaavoituksen sijaan laaditaan kunnan kehityskuva, jossa määritellään kasvusuunnat. Kehityskuvan laadinta ja strategioiden päivittäminen käynnistyy v Maanhankinta omakotitonteiksi n m 2 2. Vuoden aikana myytiin 1 koulurakennus, 2 kunnalle perintönä tullutta ok-taloa, 1 rivitalotontti, 4 ok-tonttia, 1 saaritontti ja 5 lisäaluetta oktontteihin. 3. Uusia maankäyttösopimuksia ei ole tehty. 4. Vyöhykeperusteinen hinnoittelu on toteutettu 1. Rajalanniemen kaava on vahvistunut valitusprosessin jälkeen. Tommolan kaavan osalta joudutaan tekemään lisäselvityksiä ja valmistelemaan kaava uudelleen hallinto-oikeuden kumottua kunnanvaltuuston hyväksymän kaavan. Uusia asumisteemoja ei ole käynnistetty 2. Monimuotoisen asumisen ja yritystoiminnan mahdollistava kaavoitus 2. Asumisteemojen ja alueiden lkm 2. Uusia asumisteemoja ei ole käynnistetty. 2. Asumisteemojen käynnistämistä ei ole tehty. 3. Luonnon, riittävän väljyyden ja turval-lisuuden huomioon ottaminen 3 Viheralueiden määrä / kaava ha Liikenneonnettomuuksien lkm 3. Liikenneonnettomuudet: henkilövahinko-onnettomuudet 7 omaisuusvahinko-onnettomuudet Palvelutuotannon ja harrastustoiminnan huomioon ottaminen 5. Kunnallistekniikan rakentamisen koh-tuuhintaisuus 4 Palveluiden kysynnän kehitys, Kuntalaispalaute 5. Euroa / m 2 4.Nopeita laajakaistayhteyksiä koskeva suunnitelma on laadittu 5. Vuonna 2009 käynnistetyt kunnallistekniikan rakentamishankkeet jatkuvat vuonna 2010, jolloin lopulliset kustannukset saadaan lasketuiksi 4 Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen käynnistyy v Pääkirjasto Arkki on uusissa tiloissaan edistänyt kulttuuripalveluiden mahdollisuuksia.

31 27 2. TALOUDEN JA PALVELUIDEN TASAPAINO TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2009 TOTEUTUMA 2010 Kunta täyttää terveen talouden tunnusmerkit Talouden kiinteä seuranta ja nopea reagointi Vuosikate kattaa keskimäärin poistot Toteutunut v. 2007, 2008 ja 2009 Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamistoimenpiteet lukuun ottamatta alakouluverkkoratkaisua. Toimenpiteiden toteutus ajoittuu vuosille Kunnan veroprosentit ovat kohtuulliset Kunnalla on toimivat peruspalvelut Tehokas palvelutuotanto Talouden kiinteä seuranta ja nopea reagointi Asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus Hyvä suunnittelu Osaamisen hyödyntäminen Vertailu: keskimäärin Pirkanmaan kuntien keskiarvon ala-puolella Asiakaspalaute: vähintään 3 asteikolla 1-5 Vaihtoehtoinen arviointimenetelmä: valtuuston itsearviointi Koko maan keskitasoa edullisemmat kustannukset Toteutunut Asiakaspalautetta ei ole kerätty. Toimintakulut v : Pälkäne euroa/asukas Koko maa euroa/asukas Vuosikate kattaa poistot. Vuosikatetta on parantanut merkittävät kertaluonteiset erät. Kunnallisveroprosentit (aritm.ka): Pirkanmaa 19,90 Pälkäne 19,50 Asiakaspalautetta ei ole kattavasti kerätty. Toimintakulut v Pälkäne Koko maa euroa/asukas euroa/asukas 3. KUNTIEN ONNISTUNUT YHDISTÄMINEN TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2009 TOTEUTUMA 2010 Sitoutuminen uuden kunnan kehittämiseen Hyvä yhteishenki 1. Aktiivinen osallistuminen strategia-prosessiin 2. Esiselvitysvaiheen tavoitteiden saavuttaminen 1. Yhteisten pelisääntöjen luominen 2. Hyvän käytöksen huoneentaulu (vuoropuhelu, aito kuunteleminen, arvostus) 3. Avoin tiedotus 1. Valtuuston itsearviointi, tavoite 3 asteikolla Toteutuma, valtuuston itsearviointi Sitoutuminen toimintalinjoihin ja tehtyihin päätöksiin (valtuuston itsearviointi, tavoite 3 asteikolla 1-5) Valtuuston itsearviointa varten laadittuja lomakkeita palautti vain 6 valtuutettua Valtuuston itsearviointikeskustelu käydään v kunnan strategioiden päivittämisen yhteydessä. Valtuuston itsearviointikeskustelu käydään v kunnan strategioiden päivittämisen yhteydessä. Strategiat päivitetään vuonna 2011 kunnan kehityskuvan laatimisen yhteydessä. Strategioiden päivittämistä ei toteutettu v. 2010, vaan se siirrettiin tehtäväksi kunnan kehityskuvan yhteydessä.

32 28 4. AKTIIVINEN ELINKEINOPOLITIIKKA TAVOITTEET TOIMINTALINJAT MITTARIT TOTEUTUMA 2009 TOTEUTUMA 2010 Työpaikkaomavaraisuuden kohottaminen ja uusien yritysten synnyttäminen 1. Tiivis yhteydenpito yrityksiin 1. Yrityskontaktien lkm 1. Yrityskontakteja 357 kpl (seurannassa alk. mukana mm. asiat/yrityskäynti, yritystiedotteiden ja tilaisuuksien määrä). Uusien yritysten määrä 43 kpl, lakanneiden määrä 37 kpl (lähde: Tilastokeskus). Työttömyysprosentti 10,4 % (lähde TE-toimisto 12/2009). 1. Yrityskontakteja 299 kpl (seurannassa mukana mm. asiat/yrityskäynti, yritystiedotteiden ja tilaisuuksien määrä). Uusien yritysten määrä 28 (Q1-3) kpl, lakanneiden määrä 4 (Q1-2) kpl (lähde: Tilastokeskus). Työttömyysprosentti 10,3 % (lähde: TE-toimisto 12/2010). 2. Toimivat yritysneuvontapalvelut 2. Yrittäjiltä saatu palaute (tavoite väh. 3 asteikolla 1-5) 2. Yritysneuvonnan asiakkailta alkaen saadun suullisen palautteen perusteella saatu palvelu ollut hyvää, jopa erinomaista. 2. Yritysneuvonnan asiakkailta saadun kirjallisen palautteen ka 4,3 (asteikolla 1-5). 3. Yritystonttien ja tilojen saatavuuden turvaaminen 3. Tonttien ja tilojen määrä suhteessa kysyntään 3. Tiloja ja teollisuustontteja on saatavilla. Kankaanmaan kaavamuutoksella muodostetaan kaksi uutta teollisuustonttia. 3. Kysyntä ja tarjonta eivät ole aina kohdanneet. Vapaata toimitilaa ja tonttimaata on ollut tarjolla. Maaseutuyrittäjyyden ja matkailun edistäminen 4. Räätälöidyt ratkaisut 1. Aktiivinen osallistuminen ohjelmapohjaisiin kehittämishankkeisiin 4. Valtuuston itsearviointi 1. Hankkeiden volyymi ja vaikuttavuus 4. Valtuuston itsearviointikeskustelu käydään v kunnan strategioiden päivittämisen yhteydessä 1. Toteuttamisvastuulla yksi maaseutuyrittäjyyttä ja matkailua edistävä hanke (Yrityspalvelut Kaakkois- Pirkanmaalla). Lisäksi Pomoottorin kautta AMO hanke. Osallistuminen muihin hankkeisiin 5 kpl, joista suurimpana Pomoottori ry:n toimintaryhmän rahoitus. 4. Strategioiden päivittämistä ei toteutettu v. 2010, vaan se siirrettiin tehtäväksi kunnan kehityskuvan yhteydessä. 1. Toteuttamisvastuulla yksi maaseutuyrittäjyyttä ja matkailua edistävä hanke (Yrityspalvelut Kaakkois-Pirkanmaalla). Pomoottorin kautta toteutunut AMO-hanke päättyi maaliskuussa. KOKO-hankkeen (1.3. alk) kautta mahdollisuus mm. selvittää elinkeinoelämän klustereiden kehittämistarpeita ja markkinointiyhteistyötä. Matkailun kehittämisen panostus pysynyt merkittävänä (mm. GoTampereen kumppanuus, seutukunnan yhteinen matkailuesite). Pälkäneen välitön matkailutulo 13 milj. e/v. 2008, lähde Pirkanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys (tot. v. 2009). Osallistuminen muihin hankkeisiin 4 kpl, suurimpana Pomoottori ry:n toimintaryhmärahoitus. Matkailun kehittämisen panostus pysynyt merkittävänä (mm. GoTampereen kumppanuus, seutukunnan yhteinen matkailuesite). Pälkäneen välitön matkailutulo 13 milj. e/v 2008, lähde Pirkanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys (tot. v. 2009). Matkailijamäärät ovat edellisvuodesta lisääntyneet (Sappee) Yritysmyönteinen ilmapiiri 2. Aktiivinen maanhankinta ja kaavoitus 1. Tiivis vuorovaikutus yrittäjäkunnan kanssa 2. Suoritettujen toimenpiteiden itsearviointi 2. Kankaanmaan teollisuusalueen kaavamuutos vireillä (2 uutta teollisuustonttia). 1. Yrittäjiltä saatu palaute 1. Tiivistynyt yhteistyö yrittäjä- ja tuottajajärjestöjen kesken: A) Yhteisesti kunnan ja yrittäjäjärjestöjen kesken toteutettu Pälkäne tuottaa ja palvelee näyttely, 2. Kankaanmaan teollisuusalueelle kaavoitettu 2 uutta tonttia. 1. Yrittäjä- ja tuottajajärjestöt ovat elinkeinopoliittisen ohjelman tekemisen yhteydessä saaneet suoran väylän antaa palautetta kunnan elinkeinopolitiikasta ja määrittää sen suuntaa. Palautetta on kerätty myös kaikille yrittäjille avoimissa tilaisuuksista. Palautteen ka on myönteinen, 4+ (asteikolla 1-5). B) Elinkeinopoliittinen työryhmä aloitti yhteisen työn yrittäjä- ja tuottajajärjestöjen aloitteesta, Elinkeinopoliittinen työryhmä sai valmiiksi esityksen elinkeinopoliittiseksi ohjelmaksi.