Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas Tilinpäätös

Transkriptio

1 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 2007 Tilinpäätös

2 Sisällysluettelo Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tuloslaskelman liitteet Taseen liitteet Avainluvut ja analyysit Sijoitusallokaatio (käyvät arvot) Avainluvut ja analyysit Sijoitustoiminnan tuotto Riskien hallinta Luettelo yhtiön kirjanpitokirjoista, järjestelmistä ja rekistereistä Hallituksen esitys voiton käytöstä Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto

3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen (Veritas Eläkevakuutus) 102. toimintavuotta leimasivat toimintaympäristön uudelleenjärjestelyt. Organisaatiomallin edelleen kehittäminen sekä uudet yhteistyö- ja palvelukonseptit luovat Veritas Eläkevakuutukselle aikaisempaa paremmat kasvuedellytykset yhä kovenevan kilpailun markkinoilla. Yhtiön talous on hyvin vakaalla pohjalla. Sijoitusmarkkinoiden heilahteluista vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla huolimatta Veritas Eläkevakuutus teki työeläkevakuutusalan parhaan sijoitustuloksen jo toisena vuotena peräkkäin. Veritas Eläkevakuutus myi tammikuussa 2007 tytäryhtiönsä Henkivakuutusosakeyhtiö Veritaksen (Veritas Henkivakuutus) osakekannan yhteistyökumppanilleen Säästöpankki Aktia Oyj:lle (Aktia), ja näin Veritas Eläkevakuutuksesta tuli Aktian kolmanneksi suurin omistaja noin 10 % omistusosuudella. Veritas Henkivakuutuksen myynti muutti yhteistyömalleja vakuutusryhmä Veritaksessa, johon Veritas Eläkevakuutus kuului vuosina Uuden yhteistyömallin suuntaviivat vedettiin vuoden 2007 aikana, ja Veritas Eläkevakuutus järjesti toimintamallinsa ja työprosessinsa uudelleen. Aikaisemmista Veritas-ryhmän jäsenyrityksistä ja Aktia-konsernista muodostuva uusi yhteistyöryhmittymä tarjoaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille aikaisempaa kattavamman valikoiman vakuutus- ja fi nanssipalveluja. Uusi yhteistyömalli vastaa markkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin ja suomalaisten muuttuneeseen ostokäyttäytymiseen. Asiakkaat keskittävät pankki- ja vakuutusasiansa aikaisempaa enemmän ja hoitavat niitä pankin konttorissa. Uusi yhteistyömalli tarjoaa kaikille yhtiöille paremmat toimintaedellytykset ja mahdollistaa aikaisempaa suuremmassa mittakaavassa mm. volyymin kasvun, kustannustehokkuuden ja toiminnan kehittämisen. Työeläkejärjestelmää kehitetään Eduskunta hyväksyi lakiesityksen yksityisen sektorin keskeiset eläkelait yhdistävästä eläkelaista maaliskuussa 2006, ja uusi työntekijän eläkelaki (TyEL) astui voimaan vuoden 2007 alusta. Uusi laki korvasi työntekijäin eläkelain (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelain (LEL) sekä taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijöiden eläkelain (TaEL). Uuden lain mukaan työnantaja voi vakuuttaa kaikki työsuhteet (merimiehiä lukuun ottamatta) samassa eläkevakuutusyhtiössä riippumatta työsuhteen kestosta tai toimialasta. Uuden lain soveltaminen toi mukanaan uusia työprosesseja ja -rutiineja ja aiheutti myös suuria muutoksia tietojärjestelmiin. Tammikuussa 2007 alalla otettiin käyttöön yhteisesti omistetun Arek Oy:n puitteissa yhteinen ansaintarekisteri. Nk. Puron ryhmä selvitti vuoden 2005 aikana työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksia kasvattaa sijoitustoiminnan tuottoja riskinottoa lisäämällä. Selvitystyön kohteena oli sekä kotimaisten osakesijoitusten että osakkeiden prosentuaalisen osuuden lisääminen sijoitussalkussa. Työryhmän kehitysehdotus julkaistiin vuoden 2006 alussa. Ehdotuksen mukaisesti vuoden 2007 alusta otettiin käyttöön nk. osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu osakemarkkinoiden heilahteluilta suojaavien puskureiden lisäämiseksi. Tässä yhteydessä uudistettiin eläkelaitosten vastuuvelan kattamiseen sekä vakavaraisuusrajan laskemiseen liittyvää lainsäädäntöä. Muun muassa sijoitukset luokitellaan nyt todellisen riskin mukaan, ja eläkelaitosten hallitusten tulee vahvistaa luokittelussa sovellettavat periaatteet. Työeläkeyhtiöiden hallintoa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin tietyiltä osin vuoden 2007 alussa. Laki asettaa mm. hallituksen jäsenille työeläkekysymyksiin liittyviä pätevyys- ja osaamisvaatimuksia. Työeläkeyhtiöitä koskevaan lakiin tehtyjen muutosten johdosta Veritas Eläkevakuutuksen yhtiöjärjestystä on muutettu. Selvitysmies Erkki Rajaniemi tutki vuoden 2006 aikana työeläkealan kilpailuolosuhteita ja luovutti asiaa koskevan raporttinsa Raportissa käsitellään mm. kysymystä siitä, missä määrin työeläkelaitokset voivat tai niiden täytyy toimia yhteistyössä ja miten hajautetun järjestelmän tehokkuutta tulisi mitata. Tämän raportin ja edellä mainitun Puron ryhmän kehitysehdotuksen yhteydessä asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää, miltä osin on mahdollista ja perusteltua sallia yhtiökohtaisia laskuperusteita. Työeläkeyhtiöiden ehdotus jätettiin sosiaali- ja terveysministeriölle Vuonna 2007 työeläkeala valmisteli yhteistyössä työeläkeotteen, joka lähetetään vuodesta 2008 alkaen kaikille yksityisellä sektorilla työskenteleville. Noin 3,1 miljoonaa suomalaista saa eläkeotteen vuonna Työeläkeote sisältää mm. tiedot vakuutetun eläkkeeseen oikeuttavista työsuhteista yksityisen sektorin palveluksessa, yrittäjätoiminnasta ja sosiaalieduista, sekä tiedot ansaitusta eläkkeestä. Eläkeote antaa suomalaisille mahdollisuuden oman lakisääteisen eläketurvansa seuraamiseen aikaisempaa tehokkaammin. Työeläkevakuuttajien tavoitteena on, että eläkeote auttaa parantamaan suomalaisten tietämystä lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä.

4 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 Vakuutusmaksutulo kasvoi 7,2 % Keskimääräinen TyEL-maksu vuonna 2007 oli 21,6 % palkkasummasta ja pysyi näin ollen edellisen vuoden tasolla. Palkansaajien työeläkemaksu oli alle 53- vuotiailla 4,3 % (4,3 %) palkkasummasta ja 53 täyttäneillä 5,4 % (5,4 %). Tasoitusmäärän työkyvyttömyyseläkeosuuden pienentämiseksi pienet ja keskisuuret työnantajat saavat tilapäisen alennuksen, joka on enintään 0,6 % palkkasummasta. Palkansaajien TyEL-maksujen tapaan myös YEL-maksuprosentti on ikäsidonnainen. Vuonna 2007 alle 53-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu oli 20,8 % (20,8 %) ja 53 vuotta täyttäneiden 21,9 % (21,9 %) vahvistetusta YEL-työtulosta. Veritas Eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulon kasvu jatkui samoissa myönteisissä merkeissä kuin vuonna TyELvakuutusmaksutulo kasvoi edellisestä vuodesta 8,3 % ja oli 257,7 (237,9) miljoonaa euroa. YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 48,0 (47,2) miljoonaa euroa. Edellä mainituista maksutuloista TEL:n ja YEL:n mukaisten lisävakuutusten osuus oli 1,0 (1,5) miljoonaa euroa. Kaikkiaan vakuutusmaksutulo kasvoi vuoteen 2006 verrattuna 20,5 miljoonaa euroa eli 7,2 %. Suotuisaan kehityksen vaikuttaa sekä onnistunut uusien vakuutusten myynti että asiakasyritysten laajeneminen. Vakuutusmaksusaatavien luottotappiot vähenivät vuonna 2007 ja olivat 2,5 (4,1) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutulon kehitys M Yli vakuutettua Veritas Eläkevakuutuksessa vakuutettujen lukumäärä kasvoi vuoden 2007 aikana. Yhtiöllä oli arviolta (40 900) TyEL-vakuutettua ja (14 309) YEL-vakuutettua vuoden 2007 lopussa. Edellä mainittujen Veritas Eläkevakuutuksen suoraan myöntämien työntekijäja yrittäjäeläkevakuutusten lisäksi yhtiö vastaa Försäkringsaktiebolaget Pensions-Alandian kanssa rinnakkaisvakuutuksena Ahvenanmaalla myönnetystä vakuutuskannasta. Veritas Eläkevakuutuksen osuus on puolet tästä kannasta, joka vuoden 2007 lopussa käsitti arviolta (6 100) työntekijää ja (1 196) yrittäjää. Eläkkeet ja työhyvinvointiohjelma Eläkkeitä maksettiin vuonna 2007 yhteensä 250,3 (229,4) miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy yhteensä 2,1 (1,9) miljoonan euron hoitokulut sekä työkyvyn ylläpitotoimintaan liittyviä projekti- ja muita kustannuksia 0,3 (0,1) miljoonaa euroa. Lakisääteisiä TyEL-eläkkeitä maksettiin 203,4 (184,3) miljoonaa euroa ja YEL-eläkkeitä 44,6 (43,3) miljoonaa euroa. Vuoden aikana myönnettiin (2 301) eläkettä, joista vanhuuseläkkeitä (1 243), työkyvyttömyyseläkkeitä 616 (513), osa-aikaeläkkeitä 124 (109), työttömyyseläkkeitä 282 (231) ja perhe-eläkkeitä 198 (205). Joulukuun lopussa 2007 Veritas Eläkevakuutuksesta lakisääteisen eläkkeensä saavia henkilöitä oli yhteensä (22 079). Näistä vanhuuseläkkeitä oli (12 808), työkyvyttömyyseläkkeitä (4 921), osa-aikaeläkkeitä 572 (609), työttömyyseläkkeitä (981) ja perhe-eläkkeitä (2 760). Veritas Eläkevakuutuksen Avanti-työhyvinvointiohjelma keskittyy koko työyhteisön hyvinvoinnin parantamiseen. Yhteistyössä asiakasyritysten kanssa tuotetut Avanti-ohjelmat ovat pitkän tähtäyksen panostuksia, joiden tavoitteena on saada aikaan hyvinvoiva ja tuottoisa työympäristö. Vastuuvelka Veritas Eläkevakuutuksen yhteenlaskettu vastuuvelka oli 1 664,3 (1 443,3) miljoonaa euroa Vakuutusmaksuvastuun osuus oli 1 045,2 (894,9) miljoonaa euroa ja korvausvastuun osuus 619,1 (548,4) miljoonaa euroa. Vastuuvelan tuottovaatimusta muutettiin vuoden 2007 alusta siten, että 98 % perustuu perustekorkoon ja loppuosa noteerattujen osakkeiden keskimääräisen tuottoon. Osaketuottoihin sidottua osuutta nostetaan 5 vuoden siirtymäkauden aikana 2 %:sta 10 %:iin. Tuottovaatimuksen ensin mainittu osa oli 5,46 % ajalla ja 5,96 % loppuvuoden aikana. Vakuutusmaksujen korkoutuksessa käytettävä laskuperustekorko oli 5,50 % ajalla ja 6,00 % loppuvuoden aikana. Alan paras sijoitustulos Sijoitustoiminnan kannalta vuosi 2007 oli vaikea ja epävakaa. Ensin nousi huonolaatuisten amerikkalaisten asuntolainojen riskin hinnoittelu, jonka jälkeen kriisi levisi muihin luottoinstrumentteihin ja tietyille kiinteistösektoreille. Osakemarkkinat tuottivat vähemmän kuin vuonna 2006, vaikka ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tuotto oli vielä erittäin hyvä. Vaihtoehtoiset sijoitusmuodot kuten hedgerahastot ja raaka-aineet tuottivat hyvin vuonna Suomen kiinteistömarkkinat ovat viime vuosina kansainvälistyneet. Kiin-

5 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 teistökauppojen määrä on kasvanut, ja ulkomaisten ostajien osuus on puolet kauppasummasta. Suurten aluekeskuksien lisäksi mielenkiinto on kohdistunut koko Suomen alueella erityisesti liiketiloihin, joiden vuokrataso on ollut edullinen. Sijoittajien kiinteistöille asettamat tuottovaatimukset ovat vuodesta 2004 lähtien laskeneet jatkuvasti. Kotimaiset toimijat ohjaavat entistä suuremman osan kiinteistösijoituksistaan kiinteistörahastoihin. Yhdysvaltojen asuntolainakriisillä ei vuoden 2007 aikana ollut merkittävää vaikutusta Suomen kiinteistömarkkinoilla. Veritas Eläkevakuutuksen sijoitukset tuottivat jälleen erittäin hyvin. Nettotuotto sitoutuneelle pääomalle käyvin arvoin oli 7,3 % (10,8 %). Veritas Eläkevakuutus saavutti siten tänäkin vuonna työeläkeyhtiöiden parhaan sijoitustuloksen. Suhteessa muihin yhtiöihin parhaiten tuottivat kiinteistö- ja osakesijoitukset (12,8 % ja 11,8 %). Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin laskettuina olivat 128 (166) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Tuotto-% Veritas Eläkevakuutuksen sijoitussalkun markkina-arvo oli vuodenvaihteessa (1 730) miljoonaa euroa. Lainasaatavien yhteenlaskettu arvo laski 16 (20) miljoonaan euroon, mikä on vain 0,9 % (1,2 %) koko sijoitussalkusta. Myös joukkovelkakirjojen osuus kokonaissijoituksista väheni jonkin verran ja oli 38,8 % (39,8 %), vaikka käypä arvo kasvoi 722 (688) miljoonaan euroon. Sijoitussalkussa oli rahoitusmarkkinainstrumentteja ja talletuksia 7,0 % (3,8 %). Niiden arvo oli 131 (66) miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien osuus hedgerahastot mukaan lukien kasvoi marginaalisesti. Osakkeiden arvo oli 701 (644) miljoonaa euroa, mikä nostaa osakkeiden ja osuuksien osuuden 37,6 %:iin (37,2 %) sijoitusten kokonaismäärästä. Kiinteistösijoitusten osuus laski yhtiön kiinteistösalkun uudelleenjärjestelyjen johdosta tilapäisesti 15,8 %:iin (18,0) sijoitusten kokonaismäärästä eli 294 (311) miljoonaan euroon. Kiinteistösalkun uudelleenjärjestely jatkui tammikuussa 2008, jolloin kiinteistösalkun arvo kasvoi vajaan 40 miljoonan euron nettosummalla. Sijoitusjakauma 2007 (käyvin arvoin) 37,6 % 15,8 % 46,7 % Korkosijoitukset Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Sijoitusjakauma 2006 (käyvin arvoin) 18,0 % 37,2 % 44,8 % Korkosijoitukset Osakkeet ja osuudet Kiinteistösijoitukset Vakavaraisuus vahvistui Veritas Eläkevakuutuksen vuoden 2007 kokonaistulos käyvin arvoin pieneni jonkin verran sijoitustoiminnan tuottojen alenemisen seurauksena ja oli 64,5 (92,5) miljoonaa euroa. Kokonaistulokseen sisältyy myös vakuutustoiminnan tulos 11,0 (-0,4) miljoonaa euroa ja hoitokustannusliikkeen tulos 1,9 (2,0) miljoonaa euroa. Yhtiön vakavaraisuus vahvistui hyvän tuloksen ansiosta. Osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen siirrettiin 97,5 (14,7) miljoonaa euroa, ja arvostuserot pienenivät 51,3 (+70,6) miljoonaa euroa. Tämä johtui Veritas Henkivakuutuksen myynnin ja kiinteistösalkun uudelleenjärjestelyiden yhteydessä tapahtuneista suurten arvostuserojen realisoinneista. Vakavaraisuusaste oli vuoden lopussa 32,6 % (32,3 %) eli vakavaraisuusrajaan nähden 2,2-kertainen (2,4). Asiakashyvityksiin siirretty summa, 6,0 (6,1) miljoonaa euroa, oli samalla kilpailukykyisellä tasolla kuin edellisenä vuonna. Vakavaraisuuden kehitys 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Toimintapääoma Yläraja Vakavaraisuusraja Asiakaslähtöinen organisaatiomalli Veritas Eläkevakuutuksen tavoitteena on tarjota asiakkailleen korkealaatuista henkilökohtaista palvelua. Vuoden 2007 aikana monet yritysasiakkaat päättivät keskittää työeläkevakuutuksensa Veritas Eläkevakuutukseen, ja yhtiön asiakasuskollisuus on korkealla tasolla. Yhtiöllä on kaikkiaan asiakasta, joista 37 % on yritysasiakkaita (TyEL) ja 63 % yrittäjäasiakkaita (YEL). Asiakastutkimukset osoittavat asiakkaiden olevan tyytyväisiä yhtiön tarjoamaan henkilökohtaiseen, luotettavaan ja asiantuntevaan palveluun. Tutkimustuloksista ja asiakkaiden suorasta palautteesta saadaan samalla hyödyllistä tietoa toiminnan tulevaa kehittämistä varten. Keväällä 2007 yhtiön toimintoja järjesteltiin uudelleen: keskeiset toiminnot

6 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 ovat asiakassuhteet, vakuutuspalvelut ja sijoitukset. Organisaatiomuutoksen lähtökohtana oli luoda yhtiön pitkän tähtäyksen tavoitteita tukeva organisaatio eli olla asiakaskeskeinen, kannattava ja kasvava palveluyritys, joka on sekä asiakkaita että myynti- ja palvelukanavia kiinnostava yhteistyökumppani. Asiakkaille uusi toimintamalli merkitsee sitä, että heille on nimetty lakisääteisiä eläkevakuutusasioita hoitava vakuutusneuvoja. Palvelukonseptiin kuuluu, että vakuutusneuvojat varmistavat yhdessä asiakkaan kanssa, että asiakkaan lakisääteinen eläketurva vastaa todellisia tarpeita. Veritas Eläkevakuutuksen toimintamallin ja palvelukonseptin kehittämisen lisäksi myös yhtiön myyntiorganisaatiota vahvistettiin. Veritas Eläkevakuutus rekrytoi uusia yhteyspäälliköitä myynnin tukeen ja yhtiön oman myyntiorganisaation perustan muodostavaan, koko maan kattavaan yritysyksikköön. Veritas Eläkevakuutuksen palveluksessa oli keskimäärin 125 (124) henkilöä. Naisten osuus henkilökunnasta on 77 %. Johtoryhmää vahvistettiin viime vuoden alussa valitsemalla uusi henkilöstöjohtaja. Yhdeksästä johtoryhmän jäsenestä neljä on naisia. Yhtiössä tehdyt mittaukset osoittivat työilmapiirin olevan hyvä omien toimintamallien ja yhteistyöverkon suurista muutoksista huolimatta. Henkilöstön määrä keskimäärin Hallinnossa tehdyt muutokset Veritas Eläkevakuutuksen hallintomalliin on viime vuosina tehty muutoksia, joiden tavoitteena on tehdä yhtiön hallinnosta ja toiminnasta yhä läpinäkyvämpää. Yhtiön johtaminen perustuu työeläkeyhtiöiden, vakuutusyhtiöiden ja osakeyhtiöiden hallintoa koskevaan lainsäädäntöön sekä yhtiön yhtiöjärjestykseen. Veritas Eläkevakuutus noudattaa pääosin myös Helsingin Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton vuonna 2003 julkaisemaa noteerattujen yhtiöiden hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevaa suositusta. Veritas Eläkevakuutus poikkeaa tietyiltä osin tästä suosituksesta johtuen lain työeläkeyhtiöiltä edellyttämistä toimintaperiaatteista, ja koska yhtiö ei ole pörssissä noteeraattu osakeyhtiö. Työeläkeyhtiöiden hallintoa koskevaa lainsäädäntöä muutettiin vuoden 2007 alussa. Työeläkeyhtiöitä koskevan lain muutokset aiheuttivat muutoksia Veritas Eläkevakuutuksen yhtiöjärjestykseen. Yhtiökokous hyväksyi uuden yhtiöjärjestyksen Laki edellyttää mm. hallituksen jäseniltä pätevyyttä ja osaamista työeläkekysymyksissä. Työmarkkinaosapuolten on oltava edustettuina mm. nimitys- ja palkkioasioita valmistelevissa valiokunnissa. Laki muuttui myös siltä osin, ettei työeläkeyhtiön toimitusjohtaja voi enää olla yhtiön hallituksen jäsen. Yhtiön hallitus valitsi ensimmäisessä kokouksessaan tammikuussa 2007 hallituksen puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Kjell Sundströmin ja varapuheenjohtajaksi talousjohtaja Anders Dahlbäckin (Akava). Hallitukseen kuuluivat myös asiamies John Glad (EK), toimitusjohtaja Kurt Häggblad, toimitusjohtaja Mikael Ingberg, toimitusjohtaja Henrik Johansson (EK), toimitusjohtaja Anders Nordman, järjestösihteeri Anita Spring (SAK), toimitusjohtaja Jan-Erik Stenman, asiamies Ralf Sund (STTK), professori Peter Wetterstein ja asiamies Johan Åström (EK). Hallituksen varajäseniä olivat asiantuntija Piia Alvesalo (EK), työehtoasiantuntija Nikolas Elomaa (SAK) ja varatoimitusjohtaja Thor Sourander. Hallitus kokoontui 11 kertaa vuoden 2007 aikana. Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa ja hallituksen työjärjestystä. Hallitus päivitti työjärjestyksen vuonna Hallintoneuvoston syyskokouksessa 2007 uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin alkaen toimitusjohtaja Kaj- Gustaf Bergh (EK), toimitusjohtaja Stig- Erik Herrgård, rehtori Eivor Huldén ja konsernijohtaja Hannu Louhi (EK). Thor Souranderin tilalle uudeksi varajäseneksi valittiin toimitusjohtaja Jan Nybom. Vuodenvaihteessa hallituksen jättivät asiamies John Glad (EK), toimitusjohtaja Mikael Ingberg, toimitusjohtaja Henrik Johansson (EK) ja toimitusjohtaja Jan- Erik Stenman. Vuonna 2007 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana oli toimitusjohtaja Peter Boström ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Håkan Anttila. Hallintoneuvoston puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Boström osallistui vuonna 2007 seitsemään hallituksen kokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajalla on myös oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Master of Laws, OTK Jan-Erik Stenman on ollut yhtiön toimitusjohtajana vuodesta Hallintoneuvoston nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2007 hallintoneuvoston puheenjohtaja Peter Boström, varapuheenjohtaja Håkan Anttila sekä jäsenistä Matti Viialainen ja Ole Åberg. Valiokunnan tehtäviin kuuluu nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelu hallintoneuvostolle. Hallintoneuvoston syyskokouksessa marraskuussa 2007 asiamies Leila Kurki (STTK) valittiin hallintoneuvoston varapuheenjohtajaksi vuodeksi Peter Boström jatkaa hallintoneuvoston

7 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 puheenjohtajana. Nimitys- ja palkitsemisvaliokuntaan valittiin vuodeksi 2008 yksimielisesti hallintoneuvoston puheenjohtaja (valiokunnan puheenjohtaja) Peter Boström, hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Leila Kurki ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Tomas Jung, sekä Johan Åström ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Harry Serlo. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Veritas Eläkevakuutuksen riskienhallinta perustuu hallituksen vuosittain vahvistamaan riskienhallintasuunnitelmaan. Suunnitelmassa määritellään valvontaperiaatteiden lisäksi eri toimintojen riskienhallinnan tavoitteet, riskinoton rajat, vastuualueet ja riskimittarit. Riskienhallintasuunnitelma kattaa yhtiön koko toiminnan. Sijoitustoiminnan periaatteet määritellään hallituksen vuosittaisessa sijoitussuunnitelmassa. Sijoitussuunnitelmassa määritellään mm. sijoitusten allokointi eri omaisuuslajien välillä ja riskikeskittymien rajat. Sisäisen tarkastuksen päätehtävänä on osaltaan turvata yhtiön riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien tehokas toiminta asetettujen tavoitteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Hallitus vahvistaa sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Sisäinen tarkastaja raportoi säännöllisesti hallitukselle. Riskienhallintaa esitellään laajemmin liitetietojen riskienhallintaosiossa. Kustannustehokasta toimintaa Vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksilla katettavat liikekulut kohosivat 6,0 % ja olivat 12,5 (11,8) miljoonaa euroa. Noin puolet lisäyksestä johtuu siitä, että Eläketurvakeskukselta ostettavien palveluiden kustannukset on ryhmitelty uudelleen lakisääteisistä maksuista liikekuluihin. Vakuutusmaksuvolyymin kasvun ja vähäisen kustannusten nousun ansiosta liikekustannussuhde oli lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, vaikka vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksien taso laski vuoteen 2006 verrattuna. Vuoden 2007 liikekulut olivat 86,8 % (85,3 %) vakuutusmaksujen hoitokustannusosuuksista. Liikekustannussuhde 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Merkittäviä muutoksia konsernirakenteessa Konsernin koko pieneni kun Veritas Henkivakuutus myytiin Aktialle tammikuussa Vuoden 2007 lopussa konserniin kuuluivat emoyhtiö Veritas Eläkevakuutus sekä 26 kokonaan ja kolme osittain omistettua kiinteistötytäryhtiötä. Oy Fondex Ab ja Ab Creditförmedling ovat konsernin osakkuusyrityksiä. Veritas Henkivakuutuksen ja sen tytäryhtiöiden lisäksi vuoden 2007 aikana myytiin myös kaksi kiinteistöyhtiötä. Uusia asunto- tai kiinteistöyhtiöitä ei hankittu. Tammikuun alussa 2008 Veritas Henkivakuutukselta ostettiin kuitenkin seitsemän asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Konsernin tulos Veritas Eläkevakuutuksen konsernituloslaskelma osoittaa 4,8 (-2,5) miljoonan euron tappiota pääosin, koska Veritas Henkivakuutuksen osakkeiden myyntivoitto on konsernissa 5,5 miljoonaa euroa pienempi kuin emoyhtiön kirjanpidossa johtuen konsernissa aikaisempina vuosina tuloutetuista Veritas Henkivakuutuksen voitto-osuuksista. Koska emoyhtiön myyntivoitto on kokonaisuudessaan käytetty vastuuvelan lisäämiseen, osoittaa konsernituloslaskelma tappiota vaikka yksittäiset yhtiöt ovatkin voitollisia. Vaatimus soveltaa yleisiä konsernilaskentaperiaatteita eläkevakuutusyhtiöihin johtaa siihen, että konsernitilinpäätöksen informaatioarvo on vähäinen kaikkien konsernitason kirjausten rasittaessa omaa pääomaa, kun taas emoyhtiön tulos kirjataan suurimmaksi osaksi vastuuvelkaa vastaan (nk. osittamaton lisävakuutusvastuu), ja esitetään vain hyvin pieneltä osin omassa pääomassa tilikauden voittona. Omat osakkeet Veritas Eläkevakuutus osti kuluneen vuoden aikana yhteensä omaa osakettaan. Hankintahintana käytettiin yhtiön hallituksen vahvistamaa osakkeiden matemaattista arvoa. Yhteenlaskettu kauppahinta varainsiirtoveroineen oli ,71 euroa, ja se vähennettiin yhtiön vapaasta omasta pääomasta. Yhtiöllä oli tilinpäätöshetkellä omistuksessaan yhteensä omaa osaketta. Määrä vastaa 23,9 % kaikista osakkeista. Valoisat tulevaisuudennäkymät Vuodelle 2007 kuvaavaa olivat muutokset Veritas Eläkevakuutuksen toimintaympäristössä. Kilpailu työeläkemarkki-

8 Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 noilla kiristyi osaksi uuden työntekijöiden eläkelain (TyEL) astuttua voimaan, osaksi taas yhteistyöverkosto muuttui Veritas Eläkevakuutuksen myytyä tytäryhtiönsä Veritas Henkivakuutuksen Aktia Säästöpankille. Viime vuoden aikana luotiin perusta uusille yhteistyömalleille strategisesti tärkeiden kumppanien kanssa, ja kasvuodotukset vuodelle 2008 ovat kovasta kilpailusta huolimatta korkealla. Yksi yhtiön toiminnan painopisteistä on tehostaa yhteistyötä kaikkien yhteistyökumppanien kanssa ja samalla kehittää omaa myyntiorganisaatiota. Yhteistyöja palvelumallien hiominen jatkuu vuoden 2008 aikana. on kielteiset vaikutukset niin yrityksiin kuin kiinteistömarkkinoihinkin. Veritas Eläkevakuutuksen tulevaisuudennäkymät ovat toimintaympäristön haasteellisuudesta huolimatta valoisat. Yhtiön toiminnan edelleen kehittämisen, asiakashankinnan ja kannattavan kasvun pohjana on vakaa taloudellinen perusta. Veritas Eläkevakuutus panostaa tulevaisuudessa voimakkaasti kasvuun sekä asiakkaiden arvostamaan henkilökohtaiseen ja asiantuntevaan palveluun. Yhtiön tavoitteena on olla tunnettu työeläkevakuutusmarkkinoiden parasta palvelua ja kilpailukykyisiä asiakashyvityksiä tarjoavana työeläkevakuuttajana. Vuonna 2008 Veritas Eläkevakuutus lähettää muiden työeläkevakuuttajien tavoin työeläkeotteen kaikille vakuutetuille. Eläkeote on yhteenveto vakuutetun työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta tulevan työeläkkeen pohjana olevista tiedoista. Vuosittaisen eläkeotteen avulla suomalaisilla on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet aktiivisesti seurata lakisääteisen eläketurvansa kehittymistä. Sijoitusmarkkinoiden näkymät vuodelle 2008 ovat haastavat. Luottokriisi jatkuu ja markkinoiden kehitys riippuu paljon USA:ssa mahdollisesti odotettavissa olevasta taantumasta. Mahdollisen taantuman odotetaan olevan lievä ja lyhytaikainen, mutta sen ennustetaan jarruttavan kasvua myös muualla maailmassa. Maailmantalouden odotetaan selviävän suhdanteiden heikkenemisestä viime vuosien voimakkaan kasvun ansiosta. Riskit globaalin kasvun laajempaan heikkenemiseen ovat kuitenkin ilmeiset. Pankkien rajoitetummalla luotonannolla

9 Tuloslaskelma Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo , ,49 Sijoitustoiminnan tuotot , ,63 Korvauskulut Maksetut korvaukset , ,27 Korvausvastuun kokonaismuutos , , , ,27 Vakuutusmaksuvastuun muutos , ,00 Liikekulut , ,37 Sijoitustoiminnan kulut , ,57 Vakuutustekninen tulos , ,91 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot , ,19 Tulos varsinaisesta toiminnasta , ,72 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos , ,47 Tilikauden tulos , ,19

10 Tase Vastaavaa Emoyhtiö Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,39 Ennakkomaksut , , , ,36 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet , ,93 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä , ,27 Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä 0, , , ,52 Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä 0, ,31 Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä , ,78 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,55 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,92 Rahoitusmarkkinavälineet , ,87 Kiinnelainasaamiset , ,68 Muut lainasaamiset , , , , , ,04 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta , ,05 Vakuutuksenvälittäjiltä , , , ,47 Muut saamiset , , , ,37 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,86 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,41 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,51 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat , ,82 Muut siirtosaamiset , , , ,52 Vastaavaa yhteensä , ,80

11 Tase Vastattavaa Emoyhtiö Oma pääoma Sidottu Osakekpääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,95 Muut rahastot , ,32 Tilikauden tulos , , , ,46 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero , ,38 Vakuutustekninen vastuuvelka (oma osuus) Vakuutusmaksuvastuu , ,00 Korvausvastuu , , , ,00 Velat Ensivakuutustoiminnasta , ,38 Muut velat , , , ,61 Siirtovelat , ,35 Vastattavaa yhteensä , ,80

12 Tase Vastattavaa Emoyhtiö Konserni Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Tilikauden tulos Vähemmistöosuus Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Pääomalaina Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu, henkivakuutus Vakuutusmaksuvastuu, lakisääteinen eläkevakuutus Korvausvastuu, henkivakuutus Korvausvastuu, lakisääteinen eläkevakuutus Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka Vakuutustekninen vastuuvelka Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennallinen verovelka Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

13 Rahoituslaskelma Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Saadut vakuutusmaksut jälleenvakuuttajille maksettu osuus 0 0 Maksetut korvaukset jälleenvakuuttajilta saatu osuus 0 0 Saadut korot Saadut osingot Saadut muut sijoitustulot ja tulot liiketoiminna muista tuotoista Maksut henkilöstökuluista Muut maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin, netto (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Omien osakkeiden hankkiminen Omien osakkeiden myynti 0 0 Maksetut osingot/ takuupääoman korot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

14 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Seuraavat periaatteet koskevat sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritaksen tilinpäätöstä että sen konsernitilinpäätöstä. Tilinpäätös on laadittu vakuutusyhtiölain, osakeyhtiölain, kirjanpitolain ja - asetuksen säännösten, vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun asetuksen, sosiaali- ja terveysministeriön antamien kirjanpito- ja tilinpäätösmääräysten sekä vakuutusvalvontaviraston määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään emoyhtiön ja sen suoraan tai välillisesti omistamien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaisesti ja osakkuusyritykset pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Vanhimpien tytäryhtiöiden osalta eliminoinnit on tehty päivätyn tilinpäätöksen arvojen mukaisesti. Tytäryhtiöosakkeiden hankintameno on eliminoitu tytäryhtiöiden hankintahetken omaa pääomaa vastaan. Konserniaktiiva on kohdistettu joko maa-alueisiin tai rakennuksiin. Rakennuksiin kohdistettu konserniaktiiva poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. Konsernitilinpäätöksestä on eliminoitu konsernin sisäinen osakeomistus. Vähemmistöosakkaiden osuus tilikauden tuloksesta ja konsernin omasta pääomasta kirjataan vähemmistöosuutena. Konsernin liitetiedoissa ei ole esitetty eriä, jotka näkyvät emoyhtiön liitetiedoissa. Veritas Henkivakuutuksen osakkeet myytiin tammikuussa Veritas Henkivakuutuksen tuloslaskelmaa ei ole miltään osin yhdistelty vuoden 2007 konsernitilinpäätökseen. Omistusyhteysyritysten konserniaktiiva poistetaan konsernitaseessa yleensä tasapoistoina viiden vuoden kuluessa. Konsernin hankittua vuonna 2006 useita Ab Creditförmedlingin osakkeita, syntyi ,66 euron konserniaktiiva, joka poistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2006, koska konserniaktiiva kohdistettiin niihin Veritas Henkivakuutuksen osakkeisiin, jotka Ab Creditförmedling realisoi hankinnan jälkeen. Omistusyhteysyritysten poistamatonta konserniaktiivaa ei ole jäljellä Luottotappiot Saamiset kirjataan luottotappioina viimeistään silloin, kun ne on todettu lopullisiksi. Olennaiset vakuutusmaksusaamiset arvostetaan nimellisarvoonsa tai alempaan todennäköiseen arvoon. Sijoitusten luottotappiot kirjataan arvonalennuksina. Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset saamiset on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Valuuttakurssierot on käsitelty muina sijoitustoiminnan tuottoina/kuluina ja esitetään erikseen sijoitustoiminnan tuottoja ja kuluja koskevissa liitetiedoissa. Omaisuuden arvostus taseessa Aineettomat oikeudet ja pitkävaikutteiset menot kirjataan alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla tasapoistoilla vähennettynä. Kiinteistöt kirjataan hankintamenon mukaan suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennettyinä. Jos todennäköinen luovutushinta on pysyvästi kirjanpitoarvoa alempi, kiinteistö arvostetaan alemman arvon mukaan. Kiinteistöosakkeet kirjataan hankintamenon tai alemman todennäköisen luovutushinnan mukaan. Tiettyjen kiinteistöomistusten kirjanpitoarvoihin on tehty arvonkorotus. Osakkeet ja osuudet kirjataan keskihintaperiaatteen mukaan ja arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan siltä osin kuin käypä arvo ylittää arvonalennuksilla korjatun kirjanpitoarvon. Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan alkuperäisen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköisen luovutushintaan. Rahoitusmarkkinavälineet kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon korjattuna rahoitusmarkkinavälineen juoksuajalle jaksotetulla nimellisarvon ja hankintamenon erotuksella. Jos indeksiin sidottujen rahoitusmarkkinavälineiden positio on suljettu, tuotto on kirjattu tulosvaikutteisesti ja hankintamenon lisäykseksi. Siltä osin kuin käypä arvo on kirjanpitoarvoa alempi eikä aleneminen johdu yleisen korkotason muutoksista rahoitusmarkkinavälineiden arvo on alennettu käypään arvoon. Lainasaamiset ja muut saamiset kirjataan alkuperäiseen arvoon tai alempaan todennäköiseen arvoon. Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksusaamiset on merkitty taseeseen alkuperäiseen arvoon tai tätä alempaan todennäköiseen arvoon.

15 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon (koskee vuoden 2006 vertailutietoja). Suojauslaskentaa ei sovelleta johdannaisinstrumentteja kirjattaessa siitä huolimatta onko johdannaistransaktio suojaava vai ei. Johdannaisinstrumenttien kirjanpitoarvo muodostuu hankintahinnasta tai alemmasta käyvästä arvosta. Realisoimattomia positiivisia arvonmuutoksia ei merkitä kirjanpitoon. Suljettujen tai päättyneiden johdannaissopimusten tulos on kirjattu kokonaisuudessaan tulosvaikutteisena. Käyvän arvon määrittely Kiinteistöjen käypä arvo määritetään vuosittain erikseen vakuutusvalvontaviraston edellyttämällä tavalla. Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä luovutushintaa, joka voidaan saada vapailla markkinoilla riippumattomien osapuolten välillä tehtävässä kaupassa. Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona käytetään viimeksi tilinpäätöspäivänä noteerattua ostokurssia. Niiden osakkeiden osalta, joille ei tilinpäätöspäivänä ole noteerattu ostokurssia, on käytetty viimeksi noteerattua päätöskurssia. Pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu yleensä alkuperäisestä hankinta-menosta tai alemmasta todennäköisestä luovutushinnasta. Eräiden pörssissä noteeraamattomien osakeomistuksien käypä arvo muodostuu substanssin tai tehtyjen osakekauppojen perusteella lasketusta arvosta. Niin kutsuttujen venture capital rahasto-osuuksien käypänä arvona käytetään yleensä hallinnointiyhtiön alalla hyväksyttyjen arviointiperiaatteiden mukaan tekemää arviota osuuksien arvosta. Noteeraamattomien rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Johdannaisinstrumenttien käypänä arvona käytetään markkina-arvoa. Velkakirjasaamisten vakuudet on arvostettu todennäköiseen luovutushintaan. Velkasuhteen syntyessä vakuuden turvaava arvo on arvioitu konsernin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot Konsernin poistosuunnitelma on laadittu yhtenäisten periaatteiden mukaan ja perustuu arvioon varojen taloudellisesta käyttöiästä. Poistot perustuvat pääsääntöisesti alkuperäiseen hankintahintaan. Mikäli alkuperäistä hankintahintaa ei ole historiallisesti pystytty selvittämään, lähtöarvona on ollut päivätyn taseen kirjanpidollinen jäännösarvo ja mainittuun ajankohtaan perustuva taloudellinen elinikä. Seuraavia taloudellisia käyttöaikoja on sovellettu: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 10 v. Sijoitukset Teollisuus-, liike- ja toimistorakennukset 40 vuotta Asuinrakennukset 50 vuotta Aineelliset hyödykkeet Konttorikalusteet 5 vuotta Autot 5 vuotta Atk-laitteet 3 vuotta Muu kalusto 5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 8 vuotta Konttorikalusteiden ja muun kaluston poistoaika on vuoden 2003 aikana lyhennetty 8 vuodesta 5 vuoteen. Konttori- ja muun kaluston suunnitelman mukainen jäännösarvo per poistetaan tasapoistoina siten, että hankintameno on kokonaan poistettu kun hankinta-ajankohdasta on kulunut 5 vuotta. Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa vähennettyjen poistojen välinen poistoeron muutos on ilmoitettu erikseen emoyhtiön tuloslaskelmassa. Taseessa kertynyt poistoero ilmoitetaan emoyhtiön tilinpäätössiirtojen yhteydessä. Toimintokohtaiset kustannukset Liikekulut ja poistot ilmoitetaan tuloslaskelmassa toimintokohtaisesti vuosittain tehtyjen selvitysten perusteella. Prosentuaalinen jakauma voi siis vaihdella vuosittain. Tilinpäätössiirrot ja laskennallinen verovelka Erillisten yhtiöiden tilinpäätöksessä laskennallista verovelkaa ei vähennetä tilinpäätössiirroista. Konsernitaseessa tilinpäätössiirrot on jaettu vähemmistöosuuden erottamisen jälkeen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä konsernituloslaskelmassa laskennallisen verovelan ja tulososuuden muutokseen.

16 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Verot Tuloslaskelmassa ilmoitetut verot sisältävät paitsi tilikauden arvioidun veron myös mahdolliset aikaisempien vuosien veroja koskevat oikaisuerät. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksin ja lisäeläkejärjestelyin. Eläkekulut on kirjanpidossa esitetty suoriteperusteisesti. Vakuutusten aktivoidut hankintamenot (zillmerointi) (koskee vuoden 2006 vertailutietoja) Yhtiö ei ole aktivoinut vakuutusten hankintamenoja. Henkivakuutuksen vastuuvelka (koskee vuoden 2006 vertailutietoja) Korkosidonnaisten vakuutusten vastuuvelan laskennassa käytetty laskuperustekorko oli eri vakuutuslajeille seuraava: 4,5 % ennen myönnetyille vakuutuksille 3,5 % ajalla myönnetyille vakuutuksille 2,5 % ja sen jälkeen myönnetyille vakuutuksille Poikkeuksen muodostivat ennen myönnetyt V+ sijoitusvakuutukset ja eläkevakuutukset, joille laskuperustekorko vastuuvelan laskennassa oli 2,5 %. Vuoden 2006 aikana alennettiin ryhmäeläkevakuutusten laskuperustekorkoa 3,5 %:sta 2,5 %:iin ja Senioreläkevakuutusten laskuperustekorkoa 4,05 %:sta 3,15 %:iin. Kertakustannus laskuperustekoron alentamisesta oli 21,4 miljoonaa euroa vuonna Tämä erä sisälsi myös varauksen kyseessä olevien tuotteiden arvioitujen tulevien vakuutusmaksujen laskuperustekoron alentamisesta. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta ei käytetty laskuperustekorkoa.

17 Tuloslaskelman liitetiedot Emoyhtiö Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo ja maksetut korvaukset Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TyEL:n mukainen vakuutus Työnantajan osuus , ,71 Työntekijän osuus , , , ,71 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,10 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,14 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,54 Vakuutusmaksutulo , ,49 Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) TyEL/TEL , ,95 YEL , , , ,54 Maksetut korvaukset Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TyEL:n mukainen vakuutus , ,80 TyEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , ,00 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus , ,55 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus , , , ,79 Maksettu/saatu vastuunjakokorvauksia TyEL-eläkkeet , ,01 YEL-eläkkeet , , , ,32 Osuus työttömyysvakuutusrahaston (TVR) vakuutusmaksuista ja palkattomien aikojen perusteella karttuneiden eläkeosien kustannusten jaosta , ,91 YEL:n valtion osuus , ,76 VEKL:n valtion korvaus -31, ,45 0, , , ,44 Korvaustoiminnon hoitokulut , ,96 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , ,87 Maksetut korvaukset yhteensä , ,27 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista saman konsernin yrityksiin Osinkotuotot 0, ,31 Tuotot sijoituksista omistusyhteysyrityksiin Osinkotuotot , ,00 Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot, konserni , ,51 Korkotuotot , ,11 Muut tuotot , , , ,34

18 Tuloslaskelman liitetiedot Emoyhtiö Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot , ,05 Korkotuotot , ,33 Valuuttakurssivoitot , ,29 Muut tuotot , , , ,93 Yhteensä , ,58 Arvonalentumisten palautukset , ,92 Myyntivoitot , ,13 Yhteensä , ,63 Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista, konserni , ,19 Kulut kiinteistösijoituksista , ,31 Kulut muista sijoituksista , ,69 Valuuttakurssitappiot , ,40 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut , ,35 Korkokulut, konserni , ,91 Yhteensä , ,85 Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset , ,16 Rakennusten suunnitelmapoistot , , , ,16 Myyntitappiot , ,56 Yhteensä , ,57 Sijoitustoiminnan nettotuotto , ,06 Tuloslaskelman erä Liikekulut Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutusten palkkiot , ,24 Muut vakuutusten hankintamenot , , , ,80 Vakuutusten hoitokulut , ,88 Hallintokulut: Lakisääteiset maksut ETK:n kustannusosuus , ,75 Oikeushallintomaksu , ,47 VVV:n valvontamaksu , , , ,22 Muut hallintokulut , ,47 Yhteensä , ,37 Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Korvaustoiminnon hoitokulut , ,96 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut , , , ,83 Liikekulut , ,37 Sijoitustoiminnan hoitokulut Kulut kiinteistösijoituksista , ,80 Kulut muista sijoituksista , ,84 Kokonaisliikekulut yhteensä , ,84

19 Tuloslaskelman liitetiedot Emoyhtiö Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,08 Eläkekulut , ,07 Muut henkilöstösivukulut , ,39 Yhteensä , ,54 Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hänen sijaisena Hallituksen jäsenet Hallintoneuvoston jäsenet Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Johdon eläkesitoumukset ja rahalainat Johdolla on oikeus siirtyä eläkkeelle 61-vuotiaana, josta aiheutuva vastuu on katettu eläkevakuutuksella. Hallintoveuvoston tai hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. Hallituksen jäsenille myönneyt lainat Hallituksen jäsenien lainaehdot ovat samat kuin yhtiön henkilöstölle myönnettyjen lainojen ehdot. Lainan korko on peruskorko ja sen takaisinmaksuaika on 10 vuotta.

20 Tuloslaskelman liitteet Konserni 2005 Lakisääteisen eläkevakuutuksen vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TEL:n mukainen perusvakuutus Työnantajan osuus Työntekijän osuus TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus Vakuutusmaksutulo Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista (-) TEL YEL Maksetut korvaukset - lakisääteinen eläkevakuutus Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TEL:n mukainen perusvakuutus TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus Maksettu/saatu vastuunjakokorvaus TEL-eläkkeet YEL-eläkkeet Osuus työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta YEL:n valtionosuus Ensivakuutus yhteensä Korvaustoiminnon hoitokulut Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut Maksetut korvaukset yhteensä