Eteva kuntayhtymä mukana Vammaispalvelujen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymä mukana Vammaispalvelujen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa Hämeenlinna Miia Koski kehittämissuunnittelija miia.koski(at)eteva.fi

2 Vammaispalveluhanke toteuttaa Kaste-ohjelmaa Valtioneuvosto vahvistaa joka 4. vuosi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) , Ohjelma määrittää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteet sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Kunnat ja kuntayhtymät voivat saada rahoitusta ohjelman tavoitteita tukeviin uudistamishankkeisiin

3 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Mukana edistämässä vammaispalvelujen uudistamista Hanke I Kevät 2010 elokuu 2012 Hanke II syyskuu 2012 syyskuu 2013 Jatkohankkeessa syvennetään ja juurrutetaan ensimmäisen hankekauden kehittämistyön kärkiä 8 (9) toimijaa

4 Vammaispalveluhankkeen toimijat Hanke I ja II Eskoon sosiaalipalvelujen ky (Pohjanmaa) Eteva ky (Uusimaa ja Häme) Kainuun maakunta ky (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) Kolpeneen palvelukeskuksen ky (Lappi) Kårkulla samkommun (Svenskfinland) Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky Vaalijalan ky (Savo) Hankkeen hallinnoija Eteva kuntayhtymä

5 Etevan osahanke Uusimaa, Kanta- ja Päijät-Häme Käynnistyi lokakuussa 2010, päättyy elokuussa 2013 Asiat, joiden ympärillä tehdään kehittämistyötä Palvelusuunnittelu: osaava ja yksilöllinen avun, tuen ja palvelutarpeen arviointi Oikea-aikainen apu mielenterveyden häiriöihin ja sujuvat polut terveydenhuollon palvelujen saamiseksi

6 PALVELUSUUNNITTELUN JA - OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN ETEVAN OSAHANKKEESSA

7 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu osaksi palvelusuunnittelua Palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen KICK-OFF = uudenlaista työtapaa orientoivat tilaisuudet yksikeskeinen elämänsuunnittelu asiakaslähtöinen palveluohjaus s i s ä i n e n Tuen tarpeen arvioinnin työpajat Yksilökeskeinen työote , Espoo 3-12/2011, Nurmijärvi 9/2011-8/2012 Tuen tarpeen itsearviointilomake (yhteistyö Tiedän mitä tahdon-hankkeen kanssa) u l k o i n e n Etevan palveluratkaisut -yksikkö Palveluintegraattori yksilöllisten tukiratkaisujen välittäjä Pilottina vammaisten lasten perheiden palvelut Hyvinkää ja Riihimäki - Osaava palvelutarpeen arviointi - Perheiden käytössä olevan palveluvalikon laajentaminen - Matalan kynnyksen tuki 7

8 Miten osallisuutta pitäisi kehittää? Oleminen Toiminta Kokemus 8

9 Kolme esimerkkiä miten osallisuutta pitäisi kehittää 1. Kuvat palvelusuunnittelussa 2. Tuen tarpeen itsearviointi 3. Perhelähtöinen elämänsuunnittelu 9

10 Esimerkki 1 Eteva kuntayhtymä ja Nurmijärven kunta Vammaispalveluhankkeessa 10

11 Tavoitteena löytää keinoja, joilla sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja voi paremmin kuulla asiakasta luoda tähän tekemisen ja oppimisen kautta toimintamalli 11

12 Työryhmä Anna Tähtinen sosiaalityöntekijä Nurmijärven kunta Marjatta Berg sosiaaliohjaaja Nurmijärven kunta Carina Lusikka johtava sos.tt. Eteva kuntayhtymä Anne Uotinen sosiaaliohjaaja Eteva kuntayhtymä Pekka Pihlaja perheiden edust. Nurmijärven KVTry Seija Kanerva esimies Eteva kuntayhtymä Pia Pulkkinen AAC-ohjaaja Eteva kuntayhtymä Miia Koski kehittämissuunnitt. Vammaispalveluhanke/Eteva

13 Toteutus Työskentely keskittyi kahteen asiaan 1. Asiakaspalavereihin uudistettu toimintamalli 2. Kuvat ja keskustelumatto käyttöön palvelusuunnittelussa 13

14 Tuotos, palaverikäytäntö 14

15 Tuotos 15

16 Tuotos pvm PALVELUSUUNNITELMA HENKILÖTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelinnumero Vanhempien/huoltajan/edunvalvojan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti osoite Muut läheiset henkilöt, yhteystiedot VAMMA TAI SAIRAUS Diagnoosit / Muut vammat ja sairaudet,allergiat (milloin ja missä annettu) Lääkitys (mihin tarkoitukseen / annostus) Rokotukset Toimintakyky (kommunikaatiotaidot / luku- ja kirjoitustaidot / liikkuminen / pukeutuminen / Henkilökohtaisen hygienian hoito ja wc-taidot / ruokailu / lääkkeistä huolehtiminen / asumistaidot / asioiden hoito / yöllisen hoidon tarve) kommunikaatiotaidot / luku- ja kirjoitustaidot / liikkuminen / 16

17 Kuvat palvelusuunnittelussa Kuvamateriaalia voi käyttää henkilön ilmaisun, ymmärtämisen, muistin sekä asioiden ja tapahtumien jäsentämisen tukena Kuvamateriaalia käytetään huomioiden jokaisen yksilöllisyys Tuettua keskustelua 17

18 TULOS 18

19 MITEN ONNISTUIMME? TAHTO KUULLA ASIAKASTA JA SAADA SIIHEN VÄLINEITÄ KOOTAAN TYÖRYHMÄ (AAC-OHJAAJA TYÖRYHMÄN JÄSEN) YLEINEN ESITTELY PUHETTA TUKEVISTA JA KORVAAVISTA KOMMUINOINTIKEINOISTA (AAC) PÄÄTÖS, MIKÄ AAC-KEINO VALITAAN TARKEMPAAN KÄSITTELYYN (NURMIJÄRVI-PILOTISSA VALITTIIN KUVAT) KUNNAN PALVELUSUUNNITELMALOMAKE TOIMII KUVAMATERIAALIN POHJANA KUVAMATERIAALIN VALMISTAMINEN KUVAMATERIAALIN KÄYTÖN OHJAUS JA HARJOITTELU - Työryhmässä - Aidoissa asiakastilanteissa (AAC-ohjaaja ensimmäisissä palavereissa) ARVIOIDAAN KUVAMATERIAALIN KÄYTTÖKELPOISUUTTA, KESKUSTELLAAN ASIAKASTILANTEISTA, MUOKATAAN KUVAMATERIAALIA KUVIEN KÄYTTÖ OSANA OMAA TYÖTÄ. SEURANTAPALAVERI (noin puolen vuoden kuluttua) 19

20

21 Esimerkki 2 Tuen tarpeen itsearviointi 21

22 22

23 TAAS YKSI UUSI ARVIOINTIVÄLINE?? KYLLÄ! On olemassa useita toimintakyvyn ja tuen tarpeen arviointiin kehitettyjä välineitä. Useimmiten henkilön avun ja tuen tarpeita ja/tai toimintakykyä arvioivat henkilön itsensä sijaan työntekijät. Useimmat avun ja tuen tarpeita ja/tai toimintakykyä kartoittavista arviointivälineistä on kehitetty vain ammattilaisten käyttöön, eivätkä ne siksi sovellu sellaisinaan henkilön itsensä käytettäviksi. Kuva Laura Mäkelin

24 Monesti erilaisissa asiakaspalavereissa puhutaan niin vaikeilla sanoilla, että asiakkaan on vaikea seurata keskustelua. Kun palaverin lähtökohta onkin asiakkaan itsensä tekemä arviointi, myös ammattilaiset joutuvat miettimään omaa puhettaan. Miten puhua asioista ymmärrettävämmin? Suomen Vammaispoliittisessa ohjelmassa todetaan, että yksilöllisten viestintätapojen ja puhetta tukevien ja korvaavien viestintäkeinojen- ja menetelmien ja selkokielisen materiaalin käytön tarve lisääntyy tulevaisuudessa Nykypäivänä kaikessa korostetaan asiakkaan osallisuutta ja oman näkemyksen esiintuomisen tärkeyttä. Tälle on myös vahva lainsäädännöllinen perusta. Kuva Laura Mäkelin

25 Näin minä pärjään! -tuen tarpeen itsearvioinnin tavoitteena on auttaa henkilöä miettimään omia avun ja tuen tarpeitaan. Itsearvioinnilla saadaan asiakkaan oma näkemys siitä, mitä tukea hän tarvitsee. Henkilön oma arvio tuen ja avun tarpeestaan tulee ammattilaisten eri keinoin tekemien arviointien rinnalle. Kuva Laura Mäkelin

26 LÄHTÖKOHTANA VOIMAVARAT Perustana on myönteinen näkemys ihmisen mahdollisuuksista osallistua erilaisiin toimintoihin. Siksi on tärkeä määrittää sellainen tuki, jonka avulla henkilö suoriutuu toiminnoista. Kantava ajatus on kääntää en pysty -ajattelu minä pystyn (I can) ajatteluksi. Kuva Laura Mäkelin

27 KENELLE? Näin minä pärjään! itsearviointi on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia ymmärtää ja oppia uusia asioita ja jotka hyötyvät tämänkaltaisesta välineestä oman näkemyksensä esiintuomiseksi. Itsearviointilomaketta voi käyttää henkilön ilmaisun, ymmärtämisen sekä asioiden ja tapahtumien jäsentämisen tukena avun ja tuen tarpeiden arvioinnissa. Kuva Laura Mäkelin

28 ITSEARVIOINTILOMAKKEEN RAKENNE Lomakkeessa on 4 osaa 1. Kuka minä olen? Asioita minusta ja arjestani 2. Kysymyksiä avun ja tuen tarpeista A. Kotielämä (8 alakohtaa) B. Ihmissuhteet, työ ja vapaa-aika (9 alakohtaa) C. Terveys ja turvallisuus (7 alakohtaa) 3. Kysymysten koontilomake 4. Minulle läheisten ihmisten kommentteja Kuva Laura Mäkelin

29 Esimerkki 3 Perhelähtöinen elämänsuunnittelu 29

30 Perhelähtöisyys Perhe on täysivaltainen kumppani ammattilaisten rinnalla Keskeisenä tavoitteena on saada käsitys perheen arjen sujumisesta Perhe nähdään asiantuntijana, päätöksen tekijänä lasta ja perhettä koskevissa asioissa sekä pysyvänä vaikuttajana lapsen elämässä. Kun taas ammattilaiset ovat vain tilapäisiä vaikuttajia perheellä on etuoikeus olla mukana määrittelemässä perheen tarvitsemia palveluja sekä oman osallistumisensa intensiteettiä (Määttä ja Rantala, 2010) 30

31 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu Yksilökeskeinen ajattelu *lähtökohtana henkilön voimaantuminen ja osallisuus Yksilökeskeinen suunnittelu *mitä henkilö haluaa elämältään? Näiden asioiden tunnistaminen Yksilökeskeinen toiminta *miten ihmistä voidaan tukea elämään omannäköistä elämää? 31

32 Yksilökeskeinen elämän suunnittelu Perhelähtöisyys PERHE-YKS 32

33 PERHE-YKS Mikä on meille tärkeää nyt? Tulevaisuudessa? - Suhteessa muihin - Perheen yhteisissä tekemisissä - Aikataulut ja perheen rytmi - Tärkeät rutiinit ja tavat perheessä - Perheen arvot Asiat, joihin haluaisimme muutosta, ratkaisun tai jotka pitäisi selvittää? Perheen arjen sujuminen Mitä tukea tarvitsemme muilta ihmisiltä? - Perheen jäsenet toisiltaan - Muilta lähi-ihmisiltä, sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta PALVELUIDEN KARTOITUS JA SUUNNITTELU Mitkä asiat perheessämme ei toimi? Mitä muuta tukea tarvitsemme? - Taloudellinen tuki - Apuvälineet - Jne. Mitkä asiat perheessämme toimii?

34 Perhe-YKS on lähestymistapa, jolla kerätään tietoa perheestä uudella tavalla. Tavoitteena selvittää mitä perhe tulevaisuudesta haluavat ja minkälaista apua ja tukea he tarvitsevat. herättää luottamusta ja kannustaa omaaloitteisuuteen antaa toivoa tulevaisuuteen vahvistaa/voimaannuttaa perhettä

35 Lisätietoa www-sivut Osahankkeet Uusimaa, Päijät- ja Kanta-Häme I-hankekauden loppuraportti Osahankkeet Uusimaa, Päijät- ja Kanta-Häme ostot/osahankkeet/eteva/loppuraportti_final.pdf Vammaispalveluhanke on Facebookissa

36 Lähteet/taustamateriaali Asiakaslähtöisen palvelusuunnittelun kehittäminen. Nurmijärvi-pilotti. Materiaali saatavissa: Helen Sanderson ja Ruth Matiesen: The Headings Used in a Person Centred Review. son%20centred%20review.pdf Suomen Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:21. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste)