PoPSTer-hanke. Sairaala- ja vuodeosastohoidon työryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 PoPSTer-hanke Sairaala- ja vuodeosastohoidon työryhmän loppuraportti

2 Sairaala- ja vuodeosastohoidon kuvaus Somaattisten sairauksien erityistason sairaalahoito ja perustason vuodeosastohoito lääketieteellisin perustein aikuisille potilas tarvitsee sellaista lääketieteellistä hoitoa, jota ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa muualla Perustaso Terveyskeskusten ja terveyskeskussairaaloiden vuodeosastot Yksityissairaalat ja alueen ulkopuoliset tuottajat Erityistaso Julkiset sairaalat Yksityissairaalat ja alueen ulkopuoliset tuottajat Vaativa erityistaso Yliopistollinen sairaala (tulevaisuuden sairaala 2030)

3 Sairaala- ja vuodeosastohoidon yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnassa Tukipalvelut (mm. ICT, ateria, kiinteistöhuolto) Muut yhdyspinnat Yhteistyöalueen ja muut maakunnat (valtakunnallinen ja alueellinen työnjako), EU Yliopisto, amk:t, ammattioppilaitokset, järjestöt, yhdistykset Kuntoutuslaitokset (mm. Rokua, Taukokangas, ODL/Verve) Yhdyspinnat PoPSTerin palvelukokonaisuuksiin Välittömän avun tarve Sairauksien avohoito Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimintakyky ja kuntoutuminen Lasten ja perheiden palvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio, kuvantaminen, lääkehuolto, laitehuolto, logistiikka, hankinnat, välinehuolto)

4 Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajat Matti Mäntymaa, joht. lääk (RASHKY) Irma Toivanen, perusturvajohtaja (Liminka) Eija Eloranta, hallinnollinen ayl (PPSHP) Resurssit Sirkku Pikkujämsä, PoPSTer Anu Vuorinen, PoPSTer Tuomas Holma, PPSHP Jäsenet Päivi Lavander, PPSHP Eila Alavahtola, PPSHP Tero Ala-Kokko, PPSHP Asko Rantala, PPSHP, OAS Satu Puhakka, Super Anna-Kaisa Niemi, Tehy Jaana Pikkupeura, Lääkäriliitto Virpi Sipola, P-S syöpäyhdistys Hilkka Lahti, munuais- ja maksaliitto (varajäsen) Anneli Vesa-Kurtti, Ouka Toini Kärenlampi, Ouka Tuula Saukkonen, Oulunkaari Reetta Hjelm, Kallio Timo Kaukonen, Caritas Paula Halonen, Eläkeliiton Pohjois -Pohjanmaan piiriyhdistys, ( alkaen)

5 Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa: , , , , , , , , , , , Työryhmä kokoontuu kahden viikon välein ennalta sovittujen teemojen käsittelyyn valmistautuen kokouksiin ennakkotehtävillä Puheenjohtajien kokoontumiset 13 kertaa: , , , , , , , , , , , , Puheenjohtajat valmistelevat aineistoa seuraavaan työryhmän kokoukseen yhdessä kummien ja muiden asiantuntijoiden kanssa Neuvottelut muiden palvelukokonaisuuksien kanssa Ikäihmiset palvelukokonaisuus Avohoito ja vastaanotto Välittömän avun tarve PoPSTer kaikki työryhmät Rokualla

6 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Terveydenhuoltolaki asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (päivystysasetus) Vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja synnytysten järjestämiseen asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Valinnan vapaus Saattaa vaikuttaa operatiiviseen toimintaan Palveluiden yhdenvertainen saatavuus Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia yksityisen palveluntuottajan kanssa rajoittaa yli viiden miljoonan euron investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin

7 Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Somaattisten sairauksien takia sairaaloiden ja terveyskeskusten osastohoitoa tarvitsevat aikuiset Erityiskysymykset: Ikäihmisten (kotona) pärjäämisen hallinta Kuntoutuksen yhdyspinnat (erityistason sairaala, perustason (terveyskeskus)osastot, kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, koti) Psykiatristen ja päihdepotilaiden (somaattinen) hoito Dementikot (käyttäytymishäiriö) Saattohoito Päiväsairaala ja kotisairaala

8 Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi

9 Nykytilan analyysi Sairauksien hoitoon on käytettävissä 915 perusterveydenhuollon sairaansijaa 21:llä eri paikkakunnalla ja 574 erikoissairaanhoidon sairaansijaa (Oys, OAS, Raahe) Kuusamossa tuotetaan myös erikoissairaanhoidon (mm. operatiivisen toiminnan) palveluita Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä tuotettiin vuonna 2015 tähän palvelukokonaisuuteen kuuluvassa toiminnassa yhteensä (sis. Oys ja OAS hpv sekä Raahen operatiivinen osasto hpv) Koko somaattisen erikoissairaanhoidon (sisältää julkiset ja yksityiset sairaalat sekä kaiken muun hoidon paitsi psykiatrian) hoitopäivät olivat v , josta yli 75 v hpv Perusterveydenhuollon hoitopäivät v , josta yli 75 v (70 %) Hoidetut potilaat v pth:ssa (josta yli 75 v ) ja esh:ssa (josta yli 75 v ) Leikkaussalitoimenpiteitä vuonna 2015 OYS (ei sis. lapsia) ja OAS 2 735, Raahe 2 510, Kuusamo 870 Sairaala- ja vuodeosastohoidon kokonaiskustannukset 324 milj. (TP 2014) Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito 235 milj. Perusterveydenhuollon osastohoito 89 miljoonaa Henkilöstöresurssin kartoitus tehdään eri yhteydessä

10 Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Oulun yliopistollinen sairaala turvaa väestölle laadukkaat, nykyaikaiset ja kattavat erityisosaamista edellyttävät sairaanhoidon palvelut kaikkina vuorokauden aikoina Maakunnassa on perustason terveyskeskusosastoja, joissa hoidetaan kiireellistä hoitoa edellyttäviä potilaita, erikoissairaanhoidon jatkohoitoa ja kuntoutusta Erityistason ja perustason kiinteää yhteistyötä tulee vahvistaa Erityistasolla hoitohenkilöstöllä erityisosaamista, laaja-alaista osaamista vahvistetaan Perustasolla hoitohenkilöstöllä laaja-alaista osaamista, erityisosaamista vahvistetaan Hoitohenkilöstön saatavuus sangen hyvä vakituisiin tehtäviin etenkin keskuspaikoissa, lääkäreiden saatavuudessa eroja erikoisaloittain ja alueittain Kolmas sektori (esim. potilasjärjestöt ja yhdistykset) tärkeä toimija potilaiden vertaistukena, sopeutumisessa ja etujen ajamisessa Kotiin annettavia palveluja (mm. kotisairaala) kehitetty ja niiden merkitys korostuu entisestään Avohoidon palvelut (mm. päiväsairaala) korvaavat sairaalassa tapahtuvaa hoitoa

11 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Toiminnan ohjaus ja tiedon hallinta Alueella käytettävissä olevien sairaansijojen ja resurssien reaalitiedon puute Perustason osastojen epätasainen täyttöaste resursseihin nähden (paikallinen vaihtelu) Paikallisten olosuhteiden riittämätön tuntemus erityistasolla Jatkohoidon ja kotiuttamisen järjestelyt sekä erityis- että perustasolla Pitkäaikaispotilaiden ja jatkohoitoon (palvelukeskukset) odottavien iäkkäiden potilaiden suuri määrä etenkin perustasolla Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus Tiedon kulku eri yksiköiden välillä Paljon palveluita tarvitsevien potilaiden hoito yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 24/7 päivystävien erityistason (OYS ja OAS) ja perustason (Kuusamo ja Raahe) sairaaloiden alueellisesti kattavan ja vaikuttavan toiminnan järjestäminen sekä OKS:n integroiminen OYS ja OSYP yhteistyöhön

12 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Resurssit ja osaaminen Perustason hoitotason turvaaminen (vuodeosaston toiminnan edellytykselle kriteerit) Lukuisia pieniä perustason yksiköitä Osin vanhanaikaiset ja huonokuntoiset tilat Henkilöstön saatavuuden alueelliset ja ammattiryhmittäiset erot Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen ja Oulun kaupunginsairaalan toimintojen yhteensovittaminen Tulevaisuuden sairaalaa suunniteltaessa Tarttuvien sairauksien torjunta ja hoito Psykogeriatrisen toiminnan järjestelyt Palvelutarpeen ja kysynnän muutokset Väestörakenteen muutokseen vastaaminen Hoitoketjujen sujuvuus Palveluiden kokonaisulkoistukset

13 Nykyinen palveluverkko (v. 2015) (aikuisten somaattinen) Vaativa erityistaso Oulun yliopistollinen sairaala 488 sairaansijaa, 24 osastoa (naisten vastuualue mukana) Leikkaussaleja on Oys:ssa 46 (naistentautien leikkaussalit mukana) Erityistaso Oulaskankaan sairaala 64 sairaansijaa, kolme osastoa Raahen sairaala 22 sairaansijaa, yksi osasto Leikkaussaleja on Oulaskankaan sairaalassa 5, Raahen sairaalassa 5, Kuusamossa 3, Mehiläisessä 4, Terveystalolla 6, tulossa OP-Pohjolan sairaalaan mahdollisesti 3 Perustaso Vuodeosastoja 21:llä eri paikkakunnalla, osastoja yhteensä 37, sairaansijoja yhteensä 915 Oulu eteläisen alueella 11:lla eri paikkakunnalla, osastoja 15 (Himangalla yksi osasto), yhteensä 355 sairaansijaa Oulu pohjoisen alueella 10:llä eri paikkakunnalla, osastoja 22 (Oulun kaupunginsairaalassa 10 osastoa + 1 ostopalveluosasto), yhteensä 560 sairaansijaa

14 Perusterveydenhuollon sairaansijat, v Ylempi luku on kunnan yli 75 vuotiaiden määrä Alempi luku on sairaansijojen määrä / 1000 Yli 75 vuotiasta 70 % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille

15 Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Väestön ikääntyessä sairaala- ja vuodeosastopalvelujen tarve tulee kasvamaan ellei toimintaprosesseja kyetä muuttamaan avohoitopainotteisemmaksi Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeessa on huomioitu tämä muutos ja se edellyttää merkittävää avohoidon tehostamista ja lisäämistä Operatiivisessa toiminnassa tämä ilmenee erityisesti päiväkirurgisen toiminnan kasvulla Perustason hoitopäivistä kohdistuu tällä hetkellä 70 % yli 75 vuotiaaseen väestöön Yli 75 vuotiaitten määrän kasvaessa kiihtyvästi 2020-luvulta lähtien, tulee tarpeelliseksi kehittää toimintoja niin, että suhteellisesti pienemmällä sairaansijamäärällä pystytään perustason vuodeosastopalvelut turvaamaan (kartta) Sairaalahoidon toimivuus edellyttää hyvin aktiivista erityis- ja perustason vuodeosastotoimintaa ja potilaitten kotiuttamismahdollisuutta heti, kun välitön sairaalahoidon tarve on päättynyt

16 Nykyisten perustason sairaansijojen määrä suhteutettuna yli 75- v. määrään v Ylempi luku on kunnan yli 75 vuotiaiden määrä vuonna 2030 Alempi luku on sairaansijojen määrä / 1000 Yli 75 vuotiasta vuonna % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille

17 Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot

18 Asiakastarpeet ja saavutettavuus Prosessit kehitetään asiakkaiden kokonaistarpeen mukaisiksi hoito- ja palvelusuunnitelmia hyödyntäen Perustason vuodeosastojen toiminta aktiiviseksi myös viikonloppuina ja arkipyhinä (lääkäreiden saatavuus, tukipalvelut, potilaiden osastolle ottaminen ja kotiuttaminen, tuki palvelukeskuksiin ja kotihoitoon) Järjestöt ja kolmas sektori aktiivisesti mukana potilaiden vertaistukena ja sopeutumisvalmennuksessa Asiakastarpeiden mukainen ammattiryhmien välinen työnjako ja palvelujen saavutettavuus hyödyntäen digikonsultaatiota Kehitetään asiakaspalautejärjestelmää hoidon laadun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi Luontaiset kulkuyhteydet (omaisten tuki) Virtuaalisairaala osana potilaan hoitoa

19 Toiminnalliset tavoitteet Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen % tuottavuustavoite Suunnittelussa syytä huomioida yhteistoimintamahdollisuudet Oulun kaupunginsairaalan kanssa Vuodeosastohoidon kannalta erityistason palvelut tuotetaan Oys:ssa ja palvelutarve kasvaa Erityistason sairaaloiden työnjako optimaaliseksi Operatiivinen toiminta tarkastellaan, kun tiedetään terveydenhuoltolain mahdollinen muutos leikkaustoiminnan keskittämisestä ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta Perustason sairaansijojen määrä vastaamaan palvelutarvetta (hoidetaan vain potilaita, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa) Jos vuodeosastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita (ei jatkohoitopaikkaa odottavia eikä pitkäaikaispäätöksellä olevia potilaita), niin nykyisten 915 sairaansijan sijasta tarvittaisiin 836 sairaansijaa (- 79 ss) Jos lisäksi osastojen täyttöaste nostetaan lähelle 100 %:a, niin tarvittaisiin 782 sairaansijaa (- 133 ss) Jos maakunnassa olisi sairaansijoja tuhatta yli 75-vuotiasta kohden Oulun määrä, tarvittaisiin 792 sairaansijaa (- 123 ss) Perustason osastojen profilointi ja osaamisen määrittely (tukipalvelut, lääkäripäivystys ym.)

20 Palveluiden saatavuus Sairaala- ja vuodeosastopalvelut toimivat 24/7 Palveluverkko tulee tiivistymään Erityistason palvelut tuotetaan Oys:ssa Erityistason konsultaatiot perustasolle ja perustason konsultaatiot etenkin ikäihmisten palveluihin digitaalisesti Joillakin seuduilla palvelut siirtyvät kauemmaksi

21 Palvelurakennemuutos Sairaansijoja vähennetään tarkastelemalla erityistasoa ja perustasoa yhtenä kokonaisuutena Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen vaikutus prosessien kehittäminen yhtenä kokonaisuutena ja toimintojen yhdistäminen (vuodeosastohoito on osa tätä hoitoprosessia) Erikoisalakohtaisesta jaottelusta luovutaan Tiivis integraatio Oulun kaupunginsairaalan kanssa Perustasolla tavoitteena vähennys 915:sta noin 785:een (10 ss on noin 1 milj. ) Osastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja kaikki paikat ovat tehokkaassa käytössä Vuodeosastojen toiminnalle määritellään edellytykset huomioiden eritasoisen toiminnan tarpeet ja alueellisesti palveluiden saatavuus Perustason vuodeosastohoito kootaan riittävän vahvoihin yksiköihin Rakennemuutoksen edellytyksiä Toimiva avohoidon palvelujen järjestäminen Kotona asumista tukevat palvelut, ympärivuorokautinen hoiva, kotisairaala, päiväsairaala Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja tehostetaan joustavaa työvoiman käyttöä mm. työkierrolla

22 Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3, (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi

23 Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? Suuremmissa kuntakeskuksissa voi olla perustason vuodeosastopalveluita

24 Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? Erikoislääkärijohtoisia perustason vuodeosastopalveluita Konsultaationa erityistason sairaalapalveluita Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? Erityistason sairaalapalvelut Vaativan erityistason sairaalapalvelut Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva)? Vaativan erityistason sairaalapalvelut Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Ei mitään suorina vuodeosastopalveluina, mutta kotisairaalatoimintaa/päiväsairaalaa syytä kehittää

25 Ehdotus Pohjois-Pohjanmaan toiminta-alueiksi Toiminta-alue 1 Koillismaa Kuusamo ja Taivalkoski Asukkaita ( ) Toiminta-alue 2 Oulun seutu Oulu, Oulun ympäristökunnat (Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Muhos) ja Oulunkaari (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) Asukkaita ( ) Toiminta-alue 3 Eteläinen rannikko Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki) ja Kalajoki Asukkaita ( ) Toiminta-alue 4 Jokilaaksot Kallio (Ylivieska, Alavieska, Sievi, Nivala), Oulainen, Selänne (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi), Helmi (Haapavesi, Pyhäntä), Kärsämäki, Siikalatva, Merijärvi Asukkaita ( )

26 VÄESTÖENNUSTE TOIMINTA-ALUEITTAIN Toiminta-alue 1: Koillismaa Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Toiminta-alue 4: Jokilaaksot Lähde: Tilastokeskus 2017 V tiedot Tilastokeskuksen ennakkoväkiluku

27 Väestöennuste toiminta-alueittain Toiminta-alue 1: Koillismaa Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Kunta Kunta Kuusamo Kalajoki Taivalkoski Pyhäjoki Yhteensä Raahe Siikajoki Yhteensä Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 4: Jokilaaksot Kunta Kunta Hailuoto Alavieska Ii Haapajärvi Kempele Haapavesi Liminka Kärsämäki Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulu Oulainen Pudasjärvi Pyhäjärvi Tyrnävä Pyhäntä Utajärvi Reisjärvi Vaala Sievi Yhteensä Siikalatva Ylivieska Yhteensä Maakunta yhteensä Väestö 2016 (ennakkotieto): Ennuste 2020: Ennuste 2025: Ennuste 2030: Lähde: Tilastokeskus 2017 V tiedot Tilastokeskuksen ennakkoväkiluku

28 VÄESTÖENNUSTE TOIMINTA-ALUEITTAIN, 75 V. TÄYTTÄNEET Toiminta-alue 1: Koillismaa Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Toiminta-alue 4: Jokilaaksot Lähde: Tilastokeskus 2017

29 Väestöennuste toiminta-alueittain, 75 v. täyttäneet Toiminta-alue 1: Koillismaa Kunta Kunta Kuusamo Kalajoki Taivalkoski Pyhäjoki Yhteensä Raahe Siikajoki Yhteensä Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Toiminta-alue 4: Jokilaaksot Kunta Kunta Hailuoto Alavieska Ii Haapajärvi Kempele Haapavesi Liminka Kärsämäki Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulu Oulainen Pudasjärvi Pyhäjärvi Tyrnävä Pyhäntä Utajärvi Reisjärvi Vaala Sievi Yhteensä Siikalatva Ylivieska Yhteensä Maakunta yhteensä, 75 v. täyttäneet Väestö 2015: Ennuste 2020: Ennuste 2025: Ennuste 2030: Lähde: Tilastokeskus 2017

30 Sairaansijamäärän arvioinnin perusteet nykytilanteessa Koillismaa - Arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 toimintatietoja ja väestömäärää - Sairaansijat nykytila tarkoittaa käytössä olleita perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja (yhteensä 915 ss) - Tavoitetila (sairaansijojen tavoitemäärä) on arvioitu niin, että - Sairaaloissa (vuodeosastoilla) ei ole ollenkaan pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia - Keskimääräinen kuormitus on noin 100 % - Näin laskettu tarve merkitsee 130 ss vähennystä nykyisestä 915 sairaansijasta eli yhteensä noin 785 sairaansijaa - Sairaansijojen tavoite on laskettu (suhteutettu) tässä kuvassa tuhatta yli 75 vuotiasta kohden toiminta-alueitten tilanteen mukaan (26 ss/1000 yli 75 v) Eteläinen rannikko Oulun seutu Jokilaaksot

31 Sairaansijamäärän arvioinnin perusteet vuoden 2030 tavoitteessa Koillismaa - Arvioinnissa on käytetty vuoden 2030 väestömäärää - Sairaansijat nykytila tarkoittaa käytössä olleita perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja (yhteensä 915 ss) - Tavoitetila (sairaansijojen tavoitemäärä) on arvioitu niin, että - Sairaaloissa (vuodeosastoilla) ei ole ollenkaan pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia - Keskimääräinen kuormitus on noin 100 % - Näin laskettu tarve merkitsee 130 ss vähennystä nykyisestä 915 sairaansijasta eli yhteensä noin 785 sairaansijaa - Sairaansijojen tavoite on laskettu (suhteutettu) tässä kuvassa tuhatta yli 75 vuotiasta kohden toiminta-alueitten vuoden 2030 väestöennusteen mukaan (14,4 ss/1000 yli 75 v) Eteläinen rannikko Oulun seutu Jokilaaksot

32 Ehdotus palveluverkoksi Palveluverkko muodostetaan sairaaloista, jotka täyttävät alla mainitut edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosasto-nimen sijasta käytetään sairaala-nimeä).

33 Monituottajuus ja tuottamistavat Maakunta järjestäjänä harkitsee miten olemassa olevia palveluja käytetään tai luodaan uusia Yksityisen ja kolmannen sektorin vuodeosastopalvelut ovat osa palvelutuotantoa Operatiiviseen toimintaan liittyvä mahdollinen valinnanvapaus Vakuutusala vahva toimija tulevaisuudessa ja huomioitava rakennemuutoksessa Hoidon laadulle kriteerit Potilaan kokemus Lääketieteellisen hoidon kriteerit Palveluvaaka Jos sairaala- ja vuodeosastopalvelut tulevat olemaan maakunnan liikelaitoksen toimintaa, niin se rajoittaa aidon monituottajuuden kehittämistä

34 Valinnanvapaus Sairaalapalvelut eivät todennäköisesti tule olemaan suoran valinnanvapauden piirissä, vaan palvelut edellyttävät aina lääkärin arvioimaa tarvetta sairaalahoidolle Tämän hetkisellä terveydenhuollon valinnanvapaudella ei ole ollut suurta vaikutusta sairaalahoidon palvelukokonaisuuteen Perustason sairaalatoiminnassa tulee haasteita lääkärityövoiman joustavalle käytölle, jos sotekeskuksen (mm. terveyskeskuslääkäreiden) toiminta on yhtiöitetty ja jos sairaalatoiminta on maakunnan liikelaitoksen toimintaa Tämä tuo osaltaan paineita koota perustason sairaalatoiminta riittävän suuriin yksiköihin, jotka pystyvät turvaamaan lääkäripalvelut vähintään 8/7 Uhkana voi olla osaoptimointi ja avohoidossa mahdollisten tutkimusten siirtäminen sairaaloihin Sairaalaan lähettämiselle selkeät kriteerit (eli mitä tulee tutkia ja ottaa huomioon ennen sairaalaan lähettämistä) Sieltä mistä tilataan/lähetetään, voitaisiin myös maksaa kustannukset

35 Sote-keskus vs. liikelaitos Sairaalapalveluihin tullaan joko päivystyksellisesti tai lääkärin lähetteellä Työvoiman käyttö tulee turvata niin, että lääkärit ja muut erityisosaajat voivat toimia joko avo- tai sairaalahoidossa tai molemmissa Tukipalvelut (laboratorio, rtg, hankinnat, kiinteistöhuolto, ateriapalvelut, ict-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinto yms.) tulisi olla maakunnan eri toimijoiden käytettävissä Sosiaalipalveluiden palvelutarpeen arviointi ja palveluiden tuottaminen tulee integroitua tiiviisti sairaalatoimintaan Päivystysvelvoitteen toteutuminen sairaalassa ja 24/7 päivystysyksiköissä (päivystystyövoimaa tulee saada sote-keskuksista)

36 Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Vuodeosastopalvelu edellyttää aina lääkärin suorittamaa potilaan hoidon tarpeen arviointia (lähete sairaalahoitoon, päivystyksestä sairaalaan otetut potilaat, jatkohoitoon ohjaaminen ja kotiuttaminen) Kotihoidon toiminnanohjauksen integroiminen osastojen toimintaan Palveluiden (resurssien) järjestäminen ja yhdistäminen väestön palvelutarpeen mukaiseksi Saumaton yhteistyö palvelukokonaisuuksien välillä Ikäihmiset, avohoito ja vastaanottopalvelut, toimintakyky ja kuntoutus, välittömän avun tarve Kokonaisvaltainen hoito- ja palvelusuunnitelma (palveluohjaus) Linkit virtuaalisairaalaan sekä ikäihmisten kotihoito- ja välittömän avun prosesseihin Lähiteknologia, tavoitettavuus ja resurssien optimointi

37 Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen Potilaiden oma aktiviteetti Omaisten osallisuus vuodeosastohoidon aikana ja kotiutumisen jälkeen sähköisiä palveluja käyttäen Omaishoidon tuen kehittäminen kotihoidon vahvistamiseksi Yhteiset hoitoneuvottelut (myös virtuaalisesti) Kulttuuria ja liikuntaa osastoille Potilasjärjestöt aktiivisesti mukana toiminnassa Erilaisten oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö toimintaympäristön kehittämiseksi

38 Suositukset muille toimijoille Ikäihmisten palvelut ratkaisevassa roolissa sairaalahoidon tavoitteiden onnistumiselle, sairaalahoidon tarpeen päätyttyä tulisi pikaisesti olla mahdollinen jatkohoito järjestettynä Kotiin annettavaien palveluiden tulee tukea sairaalasta kotiutuvien potilaiden hoitoa Avohoidossa tulisi vahvistaa koti- ja päiväsairaalatoimintaa Suositus maakunnalle lääkäriresurssin ja muiden erityisosaajien yhteiskäytöstä liikelaitoksen ja maakunnassa toimivien sote-yhtiöiden välillä

39 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Potilaiden omien voimavarojen aktivointi Ennalta ehkäisy väestötasolla (ravitsemusneuvonta, ylipaino, tupakka, päihteet) Järjestöjen rooli Aktiivinen puuttuminen osastojakson aikana Virtuaalisairaala Yhdyspinnat kuntiin, esim. tapaturmien ehkäisy Tiedonkulku Kulttuuri ja liikunta

40 Viranomaisille kuuluva toimivalta Virka-apupyynnöt lähinnä poliisille vaarallisten ja muiden potilaiden turvallisuutta vaarantavien henkilöiden osalta Rajoittamistoimenpiteisiin liittyvät päätökset Poikkeusoloihin varautuminen ja niiden johtaminen

41 Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Tietojärjestelmien toimivuus, yhteensovittaminen ja reaaliaikainen tieto Alueellinen toiminnanohjaus Maakunnan sairaansijojen reaaliaikainen paikkakartta kaikkien käytettävissä Hoitoon ohjauksen malli (potilas oikeassa hoitopaikassa), esim. Oys Thalea-projekti Työvoiman hallinta Digiyhteys (myös videovälitteinen) on osa normaalia toimintaa Ammattilaisten välinen konsultaatio (digilääketiede) Potilaiden/omaisten ja ammattilaisten välinen Bigdata = älykkäät tietoa integroivat järjestelmät Toiminnan seuranta, vaikuttavuuden arviointi, vertailu muihin tuottajiin Etävalvonta Potilaiden vuodeosasto- ja kotihoidon seuranta Robotiikka ja automaatio Mm. lääkejakelu, hoitologistiikka, kuljetus

42 Henkilöstörakenne ja työnjako Potilaiden tarpeiden tulee ohjata henkilöstörakennetta Jokainen tekee koulutustaan vastaavia tehtäviä Hoitohenkilöstö vaativalla erityistasolla tällä hetkellä hyvin sairaanhoitajapainotteista Lähihoitajien rooli tärkeä tulevaisuudessakin (mm. tehohoidossa, perustason osastohoidossa) Osaaminen otettava paremmin käyttöön Terapeuttien osuus huomioitava hoitamisessa ja kuntouttavan hoitotyön ohjaamisessa Kuntouttavan hoitotyön merkitys kasvaa Henkilöstörakenne kapeutunut viime vuosikymmeninä (lääkäreitä ja sairaanhoitajia valtaosa), tähän kiinnitettävä huomiota ja tarve on tulevaisuudessa sitä laajentaa (lähihoitajat, osastosihteerit) Vaativalla erityistasolla lääkäriosaaminen pirstaloitunut, yleisosaajalääkäreitä (hospitalistit) tarvitaan Geriatrinen osaaminen vahvemmaksi kaikilla tasoilla, hoidon tarkoituksenmukaisuus huomioitava

43 Osaaminen ja koulutus Laaja-alaista osaamista vahvistetaan, osaamiskeskittymiä muodostetaan, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, kuntouttava työote joka tasolla, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Erityisosaamista vahvistetaan, videokonsultaatioiden mahdollisuudet hoitoprosesseihin Uusien järjestelmien hallinta, tiedon analysoinnin kehittyminen Digihallinnan asennemuutos, valmiuksien koulutus Henkilöstö oppii maakunnallisen näkökulman Asiakaspalautejärjestelmä laadun kehittämisen tärkeäksi osatekijäksi

44 Toiminta- ja työkulttuuri Konsultaatiot kaikilla tasoilla Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, myös erityis- ja perustason välillä Saumaton yhteistyö palvelukokonaisuuksien välillä Työpanosta vapautuu hoitotyöhön (logistiikkaratkaisut, robotiikka) Prosesseja kehitetään laajemman toimijakentän kanssa Työntekijät aktiivisesti mukana toimintaympäristön kehittämisessä Ihmislähtöisyys toimintaa ohjaavana arvona Aktiivinen palautteen käsittely ja laadun mittaaminen sekä niistä tiedottaminen (THL:n Palveluvaaka) Muutoskoulutus ja muutosjohtaminen

45 Innovaatio- ja kehittämistoiminta Visionaarinen ja kannustava johtaminen, uusien innovaatioiden kokeilu Prosesseja kehitetään laajemman toimijakentän kanssa Kehittämisyksiköiden tulee olla lähellä varsinaista toimintaa (Testlab) Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa Eri alojen asiantuntijat (mm. insinöörit) hoitoprosessien kehittämisessä mukana Palvelumuotoilijat uutena ammattiryhmänä prosessien kehittämiseen

46 Vaikutukset

47 Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa

48 MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Tulevaisuuden sairaala vastaa erityistason muuttuvaan palvelutarpeeseen (Tulevaisuuden sairaala 2030-hanke) Sairaansijoja vähennetään perustasolla Perustason vuodeosastohoito kootaan riittävän vahvoihin yksiköihin Tiedon hyödyntäminen paranee Vaativan erityistason laadukas hoito oikeaan aikaan Vuodeosastolla ollaan vain sairauden hoidon edellyttämä aika Laadukas hoito hoitopaikasta riippumatta Palvelujen laatu paranee ja nopeutuu sekä potilasturvallisuus lisääntyy Muutosjohtamisen haaste Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, myös erityis- ja perustason välillä Saumaton yhteistyö palvelukokonaisuuksien välillä Muutosjohtamisen haaste Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, myös erityis- ja perustason välillä Toiminnan seuranta, vaikuttavuuden arviointi ja vertailu muihin tuottajiin on reaaliaikaista Tuottavuus lisääntyy %, yliopistollisen sairaalan velvoitteet, (sairaansijat vähenevät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan osalta) Kustannukset alenevat vuositasolla pysyvästi % Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, Kustannustehokkuus paranee aktiivisen hoitoprosessin myötä Kustannustehokkuus paranee Erikoisalakohtaisesta jaottelusta luovutaan osittain, Prosessit kehitetään asiakkaiden kokonaistarpeen mukaisiksi Osastoilla ei ole pitkäaikaispotilaita, ikäihmisten palvelut turvaavat kotona selviytymisen Perustason vuodeosastoille määritellään toimintaedellytykset Tietojärjestelmät yhteen sovitetaan ja tarvittava tieto on kaikkien käytettävissä Laaja-alaista osaamista vahvistetaan, osaamiskeskittymiä lisätään, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, kuntouttava työote joka tasolla, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Erityisosaamista vahvistetaan, videokonsultaatioiden mahdollisuudet hoitoprosesseihin Uusien järjestelmien hallinta, tiedon analysoinnin kehittyminen Digiteknologia tukee palveluprosesseja Omatoimisuus ja turvallisuus lisääntyy, virtuaalisairaalan Visionaarinen ja kannustava johtaminen, uusien innovaatioiden Työpanosta vapautuu hoitotyöhön (logistiikkaratkaisut, Etävalvonta ja kotihoidon seuranta nopeuttaa kotiutumista, Digihallinnan asennemuutos, valmiuksien koulutus

49 MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Alueellinen toiminnanohjaus Oikea hoitopaikka joustavasti ja tarpeen mukaan Työvoiman hallinta Resurssit ovat tehokkaassa käytössä Sairaansijojen reaaliaikainen paikkakartta kaikkien käytettävissä Henkilöstö oppii maakunnallisen näkökulman Asiakastarpeet huomioidaan yhä yksilöllisemmin Ihminen on aktiivinen itsehoidossa (mm. virtuaalisairaala) Prosessit kehitetään asiakkaiden kokonaistarpeen mukaisiksi Palvelu- ja hoitosuunnitelma ohjaa toimintaa Asiakaspalautejärjestelmä laadun kehittämisen tärkeäksi osatekijäksi Monituottajuus lisääntyy palvelutuotannossa Valinnanvapaus parantaa palvelujen saatavuutta Hoidon laadulle kriteerit Kilpailu hillitsee kustannusten nousua Prosesseja kehitetään laajemman toimijakentän kanssa Asiakkuuksien hallinta paranee Palvelut järjestetään väestön palvelutarpeen mukaisesti Asiakasryhmäkohtainen tieto on johtamisen tukena Kotihoidon toiminnanohjaus integroidaan osastojen toimintaan, SAS-ryhmä osana hoitoprosessia Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vahvistetaan Luodaan edellytyksiä arjen terveyden edistämiselle, jokainen osaltaan kantaa vastuuta omasta Hyvinvointikertomus ohjaa kuntien toimintaa Osastohoidon aikana puututaan aktiivisesti terveyden edistämiseen, järjestöt aktiivisesti mukana

50 Taloudelliset vaikutukset Toiminnalliset / rakenteelliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi (järjestämisen näkökulma) Taloudelliset vaikutukset NETTOVAIKUTUKSET YHTEENSÄ Keino: Sairaansijojen optimointi (sairauksien hoidon kannalta) Toteuttaminen edellyttää: Perustason sairaansijojen vähentäminen (130 ss = -14 %) Taloudelliset vaikutukset muihin palvelukokonaisuuksiin tai verkostoihin Siirtyminen ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen ym Ikäihmiset +3,5 M Ikäihmisten kotona asumisen tuki, kuntouttaminen Ikäihmisten työryhmä arvioi jyvittymistä mm. kuntoutukseen +1 M Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoitteet Arvio kustannusten nousun vähenemisestä Sairaalahoitoa korvaava sairauksien hoito, uudet toimintamallit (esim. kotisairaala, päiväsairaala, avo-poli, sähköiset palvelut, jalkautuvat tiimit palvelutarpeen arviointiin) Ikäihmisten palvelutarpeen määrän lisääntyminen (absoluuttisen hlömäärän kasvu) NETTOVAIKUTUS Sairauksien avohoidon kehittäminen ja ikäihmisten palvelut +2M Kohdentaminen tarkentuu myöhemmin

51 Kokonaisoptimointi: vaikutukset resursseihin palvelukokonaisuuksien tai muiden toimijoiden välillä Erityistason palveluissa (TulSa 2030-hanke) sairaansijamäärä säilyy ennallaan, tuottavuustavoite ( - 7 milj. euroa) toteutuu työn tuottavuutta lisäämällä Perustason palveluissa sairaansijamäärän väheneminen (-130 ss, - 12 milj. euroa) perustuu siihen, että vuodeosastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita Ikäihmisten palveluiden toimivuus, potilaiden jatkopalveluihin (+ 3,5 milj. euroa) ja kotihoitoon siirtyminen sekä kotikuntoutuksen lisääminen (+ 1 milj. euroa) on ehdoton edellytys tavoitteiden toteutumiselle Sairaalahoitoa korvaavaa avohoitoa vahvistetaan (kotisairaala, päiväsairaala) (+ 2 milj. euroa) Yli 75-vuotiaiden määrän lisääntyminen lisää palvelutarvetta (kohdentamatta 1,5 milj. euroa)

52 Sairaala- ja vuodeosastopalvelut Perustason palveluissa sairaansijamäärän väheneminen 130 ss M Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoitteet -7 M Ikäihmisten palveluiden toimivuus, potilaiden jatkopalveluihin (+3,5 M ) ja kotihoitoon siirtyminen sekä kotikuntoutuksen lisääminen (+1 M ) edellytys tavoitteiden toteutumiselle Yli 75-v. määrän lisääntyminen lisää palvelutarvetta (kohdentamatta +1,5 M ) Ikäihmisten palvelut (-11 M ) Kuntoutus ja toimintakyky (-0,5 M ) Yhteensä -12 M Sairaalahoitoa korvaavaa avohoitoa vahvistetaan, kotisairaala ja päiväsairaala (+2 M ) Vastaanottopalvelut (-4 M ) Välitön avun tarve (-1 M ) Huom: kokonaisuus ja luvut tarkentuvat jatkovalmistelussa

53 Resurssien uudelleenallokointi palvelukokonaisuuden sisällä (talous, henkilöstö jne.) Kaikki sairaansijat samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Erityistason sairaalahoito toteutetaan Oys:ssa ja Oys turvaa korkeatasoiset konsultaatiot perustasolle Perustason vuodeosastohoito kootaan vahvoihin toimintayksiköihin, joissa henkilöstön osaaminen varmistetaan ja hoito sekä kuntoutus ovat moniammatillista (mm. riittävät terapiapalvelut) Perustason toiminta-alueilla vuodeosastohoito on erikoislääkärijohtoista Erityistasolla luovutaan erikoisalakohtaisista vuodeosastoista (TulSa 2030-hanke) Potilaan hoitoprosessissa huomioidaan kokonaisvaltaisesti potilaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja vältetään epätarkoituksenmukaista hoitopaikan vaihtoa hoitojakson aikana

54 Taloudelliset nettovaikutukset / vuosi Kohdentuuko siirtymävuosille kustannuspaineita? Vaihe Konkreettiset keinot ja toimenpiteet Vuodeosastopaikat vähennetään toiminnallisina yksikköinä Uudistukseen valmistautuminen Rahoituksen siirtymäaika vuosina (menoperustaisesta laskennalliseen/tarveperustaiseen) Siirtymine n täysimäär. laskennal. rahoituk Koillismaa - 1 yksikkö - 1 yksikkö - Vähennystarve vuosina ss Oulun seutu - 1 yksikkö - 1 yksikkö - 1 yksikkö - Vähennystarve vuosina ss, keskittäminen edellyttää investointeja Eteläinen rannikko (- 16 ss) - 1 yksikkö + 2 yksikköä - Vähennystarve vuosina ss Jokilaaksot - 1 yksikkö - 1 yksikkö - 1 yksikkö - Vähennystarve vuosina ss Nettovaikutukset yhteensä / vuosi

55 Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Laadukas sairaalahoito oikeaan aikaan Vuodeosastolla ollaan vain sairauden hoidon edellyttämä aika Vuodeosastojen palveluverkko harvenee, mutta palvelujen laatu paranee ja nopeutuu sekä potilasturvallisuus lisääntyy Omatoimisuus ja turvallisuus lisääntyy, virtuaalisairaalan palvelut aktiivisessa käytössä Ihminen on aktiivinen itsehoidossa (mm. virtuaalisairaala) Valinnanvapaus parantaa palvelujen saatavuutta Palvelut järjestetään väestön palvelutarpeen mukaisesti, vuodeosastohoidon edellyttämät jatkopalvelut lähellä ihmistä esimerkiksi palvelukeskusten yhteydessä ja kotiin annettavissa palveluissa Luodaan edellytyksiä arjen terveyden edistämiselle, jokainen osaltaan kantaa vastuuta omasta terveydestään