SOTEN VALMISTELUSTA POPSTERISTA JA MAKUSTA

Transkriptio

1 SOTEN VALMISTELUSTA POPSTERISTA JA MAKUSTA PPSHP valtuusto Hannu Leskinen shpjohtaja Selvityshenkilö, TtT

2 Lähde: THL 3/2017 Soten tarvekerroin 2015, maakunnittain 1,4 1,2 1,0 0,8 Yhteistyöalue 0,88 0,97 0,98 0,99 1,01 1,02 1,04 1,04 1,05 1,05 1,07 1,08 1,10 1,11 1,13 1,14 1,16 1,17 0,6 0,4 0,2 1,04 0,0 Pohjois-Pohjanmaalla soten palvelutarpeet olivat n. 4 % koko maan keskitasoa korkeammat. Koko maa = 1

3 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016 Tarvevakioidut soten nettokustannukset /asukas, 2015 Pohjois-Pohjanmaa 7 % alle maan keskitason Lappi 9 % yli maan keskitason Kainuu 2 % yli maan keskitason Keski-Pohjanmaa maan keskitasolla Eurotiedot v. 2015, joten Vaala mukana Kainuun luvuissa. Kaikki maakunnat ilman ympäristöterveydenhuoltoa. Tarvekerroin THL v

4 Liminka Kempele Tyrnävä Oulu Lumijoki Kalajoki Ylivieska Ii Muhos Hailuoto Pyhäntä Raahe Siikajoki Merijärvi Nivala Haapavesi Haapajärvi Sievi Alavieska Pyhäjoki Reisjärvi Oulainen Kuusamo Taivalkoski Kärsämäki Siikalatva Utajärvi Pudasjärvi Pyhäjärvi Vaala Lähde: THL 3/2017 Soten tarvekerroin 2015, kunnittain 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Koko maa = 1 Pohjois-Pohjanmaalla soten palvelutarpeet olivat n. 4 % koko maan keskitasoa korkeammat.

5 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Tarvevakioidut soten nettokustannukset /asukas, Tarvekerroin THL v Ilman ympäristöterveydenhuoltoa

6 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Soten asukaskohtaiset nettokustannukset Kustannusten hallittu kasvu tärkeää jo ennen vuotta ,27 mrd Siirtymävuosien kustannuspaineet (esim. ict, palkkojen harmonisointi) Huom: nimellinen kasvu Huomioitava ikäihmisiin painottuva väestökehitys: vuoteen 2024 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 42 % ja vuoteen 2029 mennessä 72 % 2,7 mrd 1,9 mrd Siirtymäaika menoperusteisesta tarveperusteiseen rahoitukseen Kasvu 2,5 % / vuosi Kasvu 5 % / vuosi = vastaa Pohjois-Pohjanmaalla kustannusnousun leikkaamista 35 M /jokainen vuosi Ilman ympäristöterveydenhuoltoa

7 Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat Järjestämiseen liittyvät selvitettävät asiat Esim. järjestäjän rooli, toiminnan ja talouden ohjausmekanismit, valvonta, kannustimet, valinnanvapaus, monituottajuus, pienyritystoiminnan edistäminen asiakkuuksiin liittyvä päätöksenteko (viranomaistoiminnot), palveluverkko, elinvoima, markkinainnovaatiot, verkostot, kumppanuudet, kriteerit, asiakasmaksut, tutkimuksen ja kehittämisen koordinaatio Palvelukokonaisuudet Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto

8 Työryhmien väliraportit löytyvät täältä: Aikajana Työryhmien väliraportit Työryhmien loppuraportit

9 Ongelmia; tänä päivänäkin ratkottava Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin on jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa Korostuu - palvelurakenne - integraatio ja koordinaatio sekä - ohjaus / neuvonta / palveluohjaus

10 Asiakaskohtainen palveluohjaus Asiakaskohtaisen palveluohjauksen tehtävä on asiakkaan yksilöllisten palvelutarpeiden määrittely ja niitä vastaavien sopivien ja vaikuttavien palvelujen järjestäminen. Palveluohjausprosessiin kuuluu monialainen palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelman laatiminen, palvelupäätösten tekeminen (hallinnollinen päätös), palveluiden järjestäminen ja niiden toteutumisen arviointi. Palveluohjauksessa kohtaavat asiakkaan tarpeet, palvelujärjestelmä palveluntuottajineen, yhteiskunnan lainsäädännölliset sekä taloudelliset ja hallinnolliset reunaehdot. Palveluohjaus edustaa samanaikaisesti palveluhallinnon toteuttamistapaa ja asiakastyön menetelmää. Lähde: Honkakoski, Kinnunen, Vuorijärvi & Raappana 2015: Palveluohjaus avain asiakastyöhön ja palveluhallintoon. Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Oulu. 10

11 Resurssien uudelleenallokointi palvelukokonaisuuden sisällä Ikäihmisten palvelut: -11 M Vähintään 94 % asuu kotona itsenäisesti tai omaishoidon tai perhehoidon turvin (nyt 90,5 %) Kotihoidon intensiteetti ja kattavuus 14,9 % 14 % Tehostetun kotihoidon kattavuus vähintään 2,5% Omaishoidon kattavuus vähintään 6 % (nyt 6,3 %) Perhehoidon kattavuus vähintään 1 % (nyt 0,1 %) + XXX + XXX htv + muut resurssit Tehostetun palveluasumisen kattavuus 6,8 % 5 % Laitoshoidon kattavuus 2,6 % 1 % + XXX + XXX htv + muut resurssit Huom: kokonaisuus ja luvut tarkentuvat jatkovalmistelussa

12 Väliraportti, Sairaala- ja vuodeosastohoito Nykytila ja rakenteelliset muutostarpeet Sairauksien hoitoon on käytettävissä 915 perusterveydenhuollon sairaansijaa 21:llä eri paikkakunnalla ja 574 erikoissairaanhoidon sairaansijaa (Oys, OAS, Raahe) Kuusamossa tuotetaan myös erikoissairaanhoidon (mm. operatiivisen toiminnan) palveluita Lukuisia pieniä perustason yksiköitä Osin vanhanaikaiset ja huonokuntoiset tilat Hoitopaikat eivät täysin vastaa todelliseen tarpeeseen Perustason sairaansijojen määrä vastaamaan palvelutarvetta = hoidetaan vain potilaita, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa vähennys 915:sta noin 785:een (10 ss on noin 1 milj. ) Vuodeosastojen toiminnalle määritellään edellytykset huomioiden eritasoisen toiminnan tarpeet ja alueellisesti palveluiden saatavuus Perustason vuodeosastohoito kootaan riittävän vahvoihin yksiköihin Tulevaisuuden sairaala hankkeen % tuottavuustavoite Erityistason sairaaloiden työnjako optimaaliseksi operatiivinen toiminta tarkastellaan, kun tiedetään terveydenhuoltolain mahdollinen muutos leikkaustoiminnan keskittämisestä ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta

13 Työryhmien loppuraporttirunkoa Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot Asiakastarpeet ja saavutettavuus Toiminnalliset tavoitteet Palveluiden saatavuus Palvelurakennemuutos Taloudelliset tavoitteet Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa kotiin tai taskuun? (Digi on liki) Mitkä palvelut asiakas saa lähellä kotia (esim. kauppa, päiväkoti, koulu)? Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva)? Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Ehdotus toiminta-alueiksi Ehdotus palveluverkoksi 13

14 JATKOSTA PALVELURAKENNE PALVELUVERKKO TOIMINTA-ALUEET ALUSTAVA ORGANISAATIO 28.3., JORY, ORY, JORY 6/17, ORY LOPPURAPORTTI

15 Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen järjestäytyminen Ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmät Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus Pelastustoimi ja varautuminen Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Maakuntauudistuksen projektijohtaja Kimmo Hinno Viestintä Tukipalvelut Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat PoPSTer-hanke Selvityshenkilö Hannu Leskinen, projektipäällikkö Kirsi Paasovaara Sote-ryhmä Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmät Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut

16 Väliaikaishallinto Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä Näkemyksen antaja Valmistelutoimielin Päättäjä Valmisteluhenkilöstö Toteuttaja

17 Väliaikaisen valmisteluelimen asettaminen Maakuntaliitto johtaa sopimusneuvotteluja, jossa maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi tämän lain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Maakunnan liiton hallitus asettaisi väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Pelkkä muodollinen toteaminen, ei harkintavaltaa. Jos toimielintä ei olisi asetettu 2 kuukauden kuluessa, valtioneuvosto asettaisi valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Ns. perälautamallissa valmistelutoimielimessä olisi oltava maakunnan alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista yhteensä 6 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, erityishuoltopiiristä 1 jäsen, maakunnanliitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen sekä heidän varajäsenensä. Väliaikaiseen toimielimeen sovelletaan miesten ja naisten tasa-arvosta annettua lakia julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanosta.

18 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

19 Sote-keskukset Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö? - Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous- ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut - min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) sopimusohjaus A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus Suoran valinnan palvelut X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Maakunnan sote-yhtiö Maksusetelipalvelut - sote-keskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet Asiakkaat D oy E oy Henkilökohtainen budjetti - vammais- ja vanhuspalveluissa - osa ei sote-tuottajia F oy H järjestö G oy I oy

20 Kustannukset valinnanvapausmallissa Pohjois-Pohjanmaan tiedot skaalattu 7,6 % mukaan koko maan rahoituksesta P-P: 1,3 mrd P-P: 1,4 mrd P-P: 1,1 mrd P-P: 0,1 mrd P-P: 0,8 mrd P-P: 0,3 mrd P-P: 0,02 mrd P-P: 0,2 mrd P-P: 0,1 mrd Lähde: STM ja VM 2/2017

21 RAHOITUS TARVEPERUSTEISUUS

22 Maakuntien rahoitus (1/2) Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. Asukaslukuperusteinen 10% 10% rahoitus 1% Hyterahoitus

23 Pohjanmaa Etelä-Savo Uusimaa Satakunta Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Lappi Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Maakuntien rahoituksen alustava muutoslaskelma laskennalliseen lähtötasoon verrattuna, /asukas (vuoden 2016 tasossa, hyte mukana, siirtymäajan jälkeen) Vuoden 2016 tasossa Uudenmaan rahoituspotti vastaa n. 26 % koko maan rahoituksesta. Pohjois-Pohjanmaan osuus on n. 8 % Lähde: STM, VM 2017

24 RAHOITUS TARVEPERUSTEISUUS Euroa/as siirtymäajan jälkeen: 35/sote/2017 talouslukujen perusteella