TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 18 Ympäristömelu Raportti PR-Y1729 Vihdin kunta Turku Matti Hult Sivu 1(8) TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Uuden katualueen asemakaava N 152 Nummela, Vihti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/8 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT MELUTASOJEN LASKENTA Laskentamenetelmät Lähtötiedot MELUNTORJUNTA LASKENTATULOKSET TULOSTEN TARKASTELU LISÄTIETOA KIRJALLISUUS... 8 Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) nykytilanteen maankäytöllä ja vuoden 2030 liikenteellä. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) uudella katuyhteydellä ja vuoden 2030 liikenteellä. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 3B) uudella katuyhteydellä ja vuoden 2030 liikenteellä. Meluntorjunta toteutettu.

3 3/8 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on määritetty suunnitellun uuden kokoojakadun aiheuttama melutaso Nummelan Enärannan ja Lankilanrinteen ympäristössä. Uuden kadun lisäksi selvityksessä on huomioitu melulähteinä raideliikenne sekä tarkastelualueen nykyiset tiet ja kadut. Selvitys on tehty uuden katualueen asemakaavoitusta varten. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.1 käyttäen yhteispohjoismaisia ympäristömelun tie- ja raideliikennemalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth, Johanna Toivonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkastelualue sijaitsee Vihdin kunnassa Nummelan alueella. Kuvassa 1 on esitetty uuden kadun linjaus punaisella merkittynä. Kuva 1. Uuden kokoojakadun sijainti.

4 4/8 3 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 55 db(a) 50 db(a) 3 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöajan ohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db(a) ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista.

5 5/8 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.1 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden/rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee tai mitä vaihtelevampi maasto on. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko 2. Laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 10 x 10 m 2 Laskentakorkeus 2 m Melutason laskentaetäisyys (maks) 1000 m Tien pinta 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Vesistö 0 (kova) Rakennusten heijastus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä Lähtötiedot Maasto ja rakennukset Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maasto sekä rakennukset saatiin Vihdin kunnalta CAD-muodossa. Melukartoissa rakennukset on esitetty eri väreillä; asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla.

6 6/8 Tieliikennetiedot Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt Vihdin kunnan toimittamat teiden ja katujen liikennetiedot. Liikennemäärinä käytettiin ennustetietoja vuodelle Päiväliikenteen osuudeksi arvioitiin 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Huomioidut tiet ja kadut ovat valtatie 2 (vt2), Härköiläntie, Nissointie, Ojakkalantie ja uusi katuyhteys. Taulukko 3. Katu/tie Liikennetiedot Arkivuorokausiliikennemäärä [kpl] Ennustetilanne v Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Valtatie2 pohjoinen* Valtatie 2 etelä** Härköiläntie Nissointie Ojakkalantie Uusi katuyhteys * välillä Härköiläntie - Ojakkalantie **Härköiläntiestä etelän suuntaan. Uuden katuyhteyden arkivuorokausiliikennemäärän on arvioitu olevan 5300 ajoneuvoa paalulukuvälillä ja 3600 ajoneuvoa muualla. Kadun nopeusrajoitus on 50 km/h paalulukuvälillä ja 40 km/h muilla osuuksilla. Uuden kadun liittymät on suunniteltu kiertoliittymiksi (3 kpl). Mallinnuksessa kiertoliittymiä ei ole otettu huomioon, koska niitä ei ollut katulinjapiirustuksissa. Kiertoliittymien puuttumisen vaikutus melutasoon on vähäinen. Raideliikennetiedot Junaliikenteen lähtötietoina on käytetty Promethor Oy:n Vihdin kunnalle tekemässä ympäristömeluselvityksessä (PR-Y1242) käytettyjä määriä. Junaliikennetiedot ovat vuodelta 2005 ja junaliikenteen on arvioitu lisääntyvän 20 % vuoteen 2030 mennessä. Taulukossa 4 on esitetty junaliikennetiedot vuodelta Taulukko 4. Junaliikennetiedot nykytilanteessa Tyyppi F-TaJu R-TaJu Selitys Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Ajonopeus [km/h] Ennustetilanteen junamääristä laskettiin metrin pituista rataosaa vastaavaa äänitehotaso L W0 [db] oktaaveittain yhteispohjoismaisen raideliikennemallin mukaisesti. Laskettu äänitehotaso on esitetty taulukossa 5.

7 7/8 Taulukko 5. Junaradan lasketut äänitehotasot L W0 Taajuus [Hz] Klo A-taso L W0 [db] ennuste v L W0 [db] ennuste v ,7 77,7 80,0 82,5 79,0 75,6 71,3 83, ,3 77,8 80,0 82,2 79,0 76,0 71,5 83,8 5 MELUNTORJUNTA Nissoilantien ja rautatien välissä on entuudestaan matala maavalli. Saatujen tietojen mukaan kyseinen valli voidaan tienrakennuksen yhteydessä siirtää uuden kadun ja asuntojen väliin ja korottaa varsinaiseksi meluvalliksi. Liitteessä 3 kyseiseen kohtaan kadun ja asuinrakennusten väliin on sijoitettu kolme metriä korkea maavalli. 6 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset esitetään tässä tiivistetysti. Melukartoista on nähtävissä yksityiskohtaisemmin alueelle leviävän melun suuruus. Keskiäänitaso nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2030 liikenteellä (liitteet 1A ja 1B) päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) asuinrakennusten tonteilla Härköiläntien, Härköilänsyrjän sekä rautatien varressa yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) asuinrakennusten tonteilla Härköiläntien, Härköilänsyrjän sekä rautatien varressa ylitykset aiheutuvat valtatien 2 ja raideliikenteen aiheuttamasta melusta. Uuden katuyhteyden ympäristön keskiäänitaso vuoden 2030 liikenteellä (liitteet 2A ja 2B) päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) asuinrakennusten tonteilla Härköiläntien, Härköilänsyrjän sekä junaradan varressa. Lisäksi 55 db(a) ylittyy Juurikujan päässä yhden asuinrakennuksen tontilla. yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) asuinrakennusten tonteilla Härköiläntien, Härköilänsyrjän sekä rautatien varressa ylitykset aiheutuvat Juurikujan päässä olevaa asuinrakennusta lukuun ottamatta valtatien 2 ja raideliikenteen aiheuttamasta melusta uuden katuyhteyden vaikutus on havaittavissa, mutta se on vähäinen. Uuden katuyhteyden ympäristön keskiäänitaso vuoden 2030 liikenteellä, meluntorjunta toteutettu (liitteet 3A ja 3B) meluvallin ansiosta päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) vallin suojassa olevien asuinrakennusten tonteilla meluvallin ansiosta yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) vallin suojassa olevien asuinrakennusten tonteilla.

8 8/8 7 TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen laskentojen mukaan nykytilanteen maankäytöllä ja vuoden 2030 liikenteellä keskiäänitaso ylittää valtioneuvoston päätöksen päiväajan ohjearvon 55 db(a) ja yöajan ohjearvon 50 db(a) useiden asuinrakennusten tonteilla. Merkittävimmät melulähteet ovat valtatie 2 ja rautatie. uusi katuyhteys nostaa hieman keskiäänitasoa katualueen lähiympäristössä, mutta sen vaikutus olemassa olevien asuinrakennusten oleskelupiha-alueisiin on vähäinen. Uuden tien vaikutuksesta päiväajan keskiäänitaso nousee yli ohjearvon 55 db(a) yhden asuinrakennuksen tontilla Juurikujan päässä. kolme metriä korkea maavalli suunnitellun kadun ja asuntojen välissä vaimentaa kadun ja rautatien melua tehokkaasti, eikä päivä- ja yöajan ohjearvot ylity vallin takana olevien asuinrakennusten tonteilla. 8 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy Johanna Toivonen Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. johanna.toivonen@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992.

9 Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela Nykytilanteen maankäyttö ja enustevuoden 2030 liikenne Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

10 Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela Nykytilanteen maankäyttö ja enustevuoden 2030 liikenne Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

11 Liite 2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

12 Liite 2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

13 Meluvalli 3 m maanpinnasta Liite 3A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne. Meluntorjunta toteutettu Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

14 Meluvalli 3 m maanpinnasta Liite 3B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne. Meluntorjunta toteutettu Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

15 16 Ympäristömelu Raportti PR-Y Sivu 1/6 Vihdin kunta Turku Matti Hult TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Uuden katualueen asemakaava N 152 Nummela, Vihti Selvityksen täydennys; liikennemelun torjuntavaihtoehtojen tarkasteluja Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

16 2/6 Sisällysluettelo 1 Yleistä Laskentatulokset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus... 6 Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) uudella katuyhteydellä ja vuoden 2030 liikenteellä. Vt 2 varressa 1,4 m korkea melukaide ja tonttien reunoilla 3 m korkea meluvalli. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) uudella katuyhteydellä ja vuoden 2030 liikenteellä. Tonttien reunoilla meluvallit, joiden korkeus on 3 4 m. Liite 3. Ympäristömelun ohjearvot. Liite 4. Melutasojen laskennassa käytetyt lähtötiedot.

17 3/6 1 YLEISTÄ Promethor Oy laati kesäkuussa 2011 liikennemeluselvityksien koskien uuden kokoojakadun aiheuttamaa melutasoa Nummelan Enärannan ja Lankilanrinteen ympäristössä. Uuden kadun lisäksi selvityksessä huomioitiin melulähteinä raideliikenne sekä tarkastelualueen nykyiset tiet ja kadut. Alkuperäisessä selvityksessä meluntorjuntana tarkasteltiin maavallin tekemistä paaluvälille kuuden asuinrakennuksen edustalle. Kaavaehdotuksen ja katu-/ratasuunnitelman nähtävillä olon perusteella annetuissa lausunnoissa kiinnitettiin huomioita alueen melutasoihin. Lausunnoissa tuotiin mm. esille, että valtatien 2 melun vaimentamista meluntorjunnalla tulee tutkia. Tässä selvityksessä tarkastellaan kahta uuta meluntorjuntavaihtoehtoa: melukaiteen sijoittamista valtatien varteen maavallin sijoittamista paaluväleille ja Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia ympäristömelun tie- ja raideliikennemalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Ympäristömelun ohjearvot ja melutasojen laskennassa käytetyt lähtötiedot on esitetty alkuperäisessä selvityksessä sekä liitteissä 3 ja 4. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset esitetään tässä tiivistetysti. Melukartoista on nähtävissä yksityiskohtaisemmin alueelle leviävän melun suuruus. Yleisesti alueen kokonaismelutilanteen kannalta melulähteistä voidaan todeta, että merkittävimmät ovat valtatie 2 ja etenkin yöaikaan rautatie. Uudella katuyhteydellä on vaikutusta lähimpien asuinrakennuksien melutasoihin. Liitteen 1A ja 1B melukartoissa on: valtatien 2 varteen sijoitettu 1,4 m korkea melukaide, jonka kokonaispituus on 650 m. uuden katuyhteyden varrelle paaluvälille sijoitettu 3 m maanpinnasta korkea meluvalli. Valli on sama kuin alkuperäisessä selvityksessä.

18 4/6 Laskentatuloksien perusteella: päiväajan keskiäänitaso on pääosin alle 55 db(a) vallin suojassa olevien asuinrakennusten tonteilla ja yli 55 db(a) muilla lähimpänä uutta katua olevilla rakennuksilla yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) lähimpänä uutta katua olevilla rakennuksilla lukuun ottamatta vallin suojassa olevia rakennuksia valtatien 2 varrelle sijoitettu melukaide pienentää alueen kokonaismelutasoa 1 3 db uutta katua lähimpänä olevilla rakennuksilla noin 1 db muilla rakennuksilla valtatien 2 varrelle sijoitettu melukaide pienentää valtatien 2 melua alueella 3 6 db. Edellä esitetyn mukaisesti melukaide pienentää tieliikenteen melutasoa alueella kohtalaisesti. Kokonaismelutason alenema on varsin pieni, mutta tämä johtuu rautatien merkittävästä vaikutuksesta keskiäänitasoon (hetkellisillä ohiajon aikaisilla melutasoilla on merkittävä vaikutus keskiäänitasoon). Huomioitavaa kuitenkin on, että valtatien aiheuttama melu alueelle on lähes jatkuvaa ja näin ollen kaiteen tuoma melutason alenema koetaan hyvin todennäköisesti alueella merkittävämpänä kuin kokonaismelutason alenema lukuarvona antaa olettaa. Liitteen 2A ja 2B melukartoissa on uuden katuyhteyden varrelle: paaluvälille ja sijoitettu 4 m uuden tien tasausviivasta korkea meluvalli paaluvälille sijoitettu 3 m maanpinnasta korkea meluvalli. Valli on sama kuin alkuperäisessä selvityksessä. Laskentatuloksien perusteella: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) osalla lähimpänä uutta katua olevilla rakennuksilla yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) suurella osalla lähimpänä uutta katua olevilla rakennuksilla. uuden katuyhteyden varrelle sijoitetut meluvallit pienentävät alueen kokonaismelutasoa 5 8 db vallin välittömässä läheisyydessä olevien talojen vallien puoleisilla pihoilla noin 0 db muilla rakennuksilla. Meluvallien toteuttamisen jälkeen melutaso on kaikilla alueen asuinrakennuksilla alle ohjearvojen tai hyvin lähellä niitä. Vallien vaikutus rajoittuu vain lähimmille piha-alueille, koska kauempana uudesta katuyhteydestä merkittävämpiä melulähteitä ovat valtatie 2 ja junarata.

19 Vaikka uuden katuyhteyden varteen tehtävillä valleilla ei ole vaimennusvaikutusta alueen keskiosaan, ei tällä ole siinä mielessä merkitystä, että tällä alueella ohjearvot alittuvat ilman vallejakin. 5/6 3 TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen laskentojen perusteella: valtatien 2 varteen sijoitettavalla melukaiteella on lähimpienkin piha-alueiden kokonaismelutilanteeseen kohtalaisen pieni vaikutus on selvä valtatien liikennemelutasoa pienentävä vaikutus koko alueelle ei yksinään saavuteta uuden katuyhteyden läheisyydessä olevilla asuinrakennuksilla ohjearvojen mukaista melutilannetta. uuden katuyhteyden varteen sijoitettavilla meluvalleilla on lähimpien piha-alueiden kokonaismelutilanteeseen merkittävä vaikutus on lähes merkityksetön vaikutus alueen kokonaismelutilanteeseen saavutetaan tai lähes saavutetaan ohjearvojen mukaiset melutasot uuden katuyhteyden läheisyydessä olevilla asuinrakennuksilla. Laskentatulosten perusteella meluvallien tekeminen on erityisen kannattavaa, jos ylimääräisiä maa-aineksia syntyy esim. uuden katuyhteyden rakentamisen yhteydessä. Meluvalleilla varmistetaan, että uuden katuyhteyden aiheuttama muutos lähimmillä asuinrakennuksilla jää mahdollisimman vähäiseksi. Lisäksi vallit suojaavat näiden rakennuksien piha-alueita myös valtatien melulta. Laskentatulosten perusteella melukaiteen rakentamista valtatien 2 varteen tulee tutkia vielä lisää. Selvitettävää on mm., onko saavutettava hyöty kustannuksia vastaava. Nykytilanteen melutasoa suhteessa ohjearvoihin ja uuden katuyhteyden vaikutusta ympäristön melutasoihin ilman meluntorjuntatoimenpiteitä on tarkasteltu alkuperäisessä selvityksessä. 4 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy Toni Hägerth Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi

20 6/6 5 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992.

21 Melukaide tsv + 1,4 m 900 Meluvalli 3 m maanpinnasta Melukaide tsv + 1,4 m Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela. Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne. Melukaide ja valli. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

22 Melukaide tsv + 1,4 m 900 Meluvalli 3 m maanpinnasta Melukaide tsv + 1,4 m Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela. Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne. Melukaide ja valli. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

23 Meluvalli 3 m maanpinnasta Meluvalli, uuden kadun tsv +4 m Meluvalli, uuden kadun tsv +4 m Liite 2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela. Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne. Meluvallit. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

24 Meluvalli 3 m maanpinnasta Meluvalli, uuden kadun tsv +4 m Meluvalli, uuden kadun tsv +4 m Liite 2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:5500 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Kohde: Vihdin kunta, asemakaava N 152, Nummela. Uusi katuyhteys ja vuoden 2030 liikenne. Meluvallit. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

25 Liite 3. Raportti PR-Y YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 55 db(a) 50 db(a) 3 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöajan ohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db(a) ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista.

26 Liite 4. Raportti PR-Y MELUTASOJEN LASKENTA 1.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.2 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden/rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee tai mitä vaihtelevampi maasto on. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 1. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 10 x 10 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 2 m 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Vesistö 0 (kova) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 1.2 Lähtötiedot Maasto ja rakennukset Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maasto sekä rakennukset saatiin Vihdin kunnalta CAD-muodossa. Melukartoissa rakennukset on esitetty eri väreillä: asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon.

27 Liite 4. Raportti PR-Y Tieliikennetiedot Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt Vihdin kunnan toimittamat teiden ja katujen liikennetiedot. Liikennemäärinä käytettiin ennustetietoja vuodelle Päiväliikenteen osuudeksi arvioitiin 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Huomioidut tiet ja kadut ovat valtatie 2 (vt2), Härköiläntie, Nissointie, Ojakkalantie ja uusi katuyhteys. Taulukko 2. Liikennetiedot Katu/tie Arkivuorokausiliikennemäärä [kpl] Ennustetilanne v Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Valtatie2 pohjoinen* Valtatie 2 etelä** Härköiläntie Nissointie Ojakkalantie Uusi katuyhteys * välillä Härköiläntie - Ojakkalantie **Härköiläntiestä etelän suuntaan. Uuden katuyhteyden arkivuorokausiliikennemäärän on arvioitu olevan 5300 ajoneuvoa paalulukuvälillä ja 3600 ajoneuvoa muualla. Kadun nopeusrajoitus on 50 km/h paalulukuvälillä ja 40 km/h muilla osuuksilla. Uuden kadun liittymät on suunniteltu kiertoliittymiksi (3 kpl). Mallinnuksessa kiertoliittymiä ei ole otettu huomioon, koska niitä ei ollut katulinjapiirustuksissa. Kiertoliittymien vaikutus melutasoon on vähäinen. Raideliikennetiedot Junaliikenteen lähtötietoina on käytetty Promethor Oy:n Vihdin kunnalle tekemässä ympäristömeluselvityksessä (PR-Y1242) käytettyjä määriä. Junaliikennetiedot ovat vuodelta 2005 ja junaliikenteen on arvioitu lisääntyvän 20 % vuoteen 2030 mennessä. Taulukossa 4 on esitetty junaliikennetiedot vuodelta Taulukko 3. Junaliikennetiedot nykytilanteessa Tyyppi F-TaJu R-TaJu Selitys Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Ajonopeus [km/h] Ennustetilanteen junamääristä laskettiin metrin pituista rataosaa vastaavaa äänitehotaso L W0 [db] oktaaveittain yhteispohjoismaisen raideliikennemallin mukaisesti. Laskettu äänitehotaso on esitetty taulukossa 5.

28 Liite 4. Raportti PR-Y Taulukko 4. Junaradan lasketut äänitehotasot L W0 Taajuus [Hz] Klo A-taso L W0 [db] ennuste v L W0 [db] ennuste v ,7 77,7 80,0 82,5 79,0 75,6 71,3 83, ,3 77,8 80,0 82,2 79,0 76,0 71,5 83,8

29 1 Nissola/Nummela Liikenteen toimivuustarkastelut Ympäristösi tekijä

30 2 Toimivuustarkastelu, Liikenteen toimivuustarkastelu Lähtökohdat Tavoite: tutkia liikenteellinen toimivuus maankäytön kasvun ja uusien katuyhteyksien avaamisen toteuduttua. Samalla työssä arvioidaan uuden Enärannan ja Lankilan välisen katuyhteyden avaamisen vaikutuksia Nummelan liikenneverkkoon. Lähtöaineistona mm: - Enärannan liikenteellinen toimivuustarkastelu, Etelä-Nummelan liikenneselvitys, Nummelan Huhdanmäen kaupalliset ja liikenteelliset vaikutukset, 2008 Ympäristösi tekijä

31 3 Toimivuustarkastelu, Liikenteen toimivuustarkastelu Maankäytön kasvu Nummelan maankäytön kehittyminen vt 2:n tuntumassa vuoteen 2030 mennessä Uusi maankäyttö Liikennetuotos (arkivrk) - Retail-park, k-m2 noin 470 ajon/vrk - Rautakauppa, k-m2 noin 90 ajon/vrk - Asumista, noin 200 uutta asukasta noin 215 ajon/vrk - Huoltoasema, 4 mittaripaikkaa noin 170 ajon/vrk Yhteensä noin 950 ajon/vrk vaikutus noin ajon/huipputunti Lisäksi koko Nummelan ja muun lähialueen liikenteen kasvu, noin 2 % / vuosi Ympäristösi tekijä

32 4 Toimivuustarkastelu, Toimivuustarkastelu Huipputunnin liikennemäärät 2010 IHT Liikennemäärät tilanteessa, jossa uuden maankäytön aiheuttama lisäliikenne on lisätty nykyisiin katuverkon liikennemääriin. Liikennemäärissä on huomioitu uuden katuyhteyden vaikutus ympäröivään katuverkkoon (suluissa esitetty liikennemäärä, jos uutta katuyhteyttä ei olisi toteutettu) Vaikutukset toimivuuteen: Uusi katuyhteys keventää Nummelan keskustan ruuhkaisuutta ohjaamalla erityisesti Lankilan ja Ojakkalan suunnan asukkaita käyttämään nopeampaa valtatien itäpuolista reittiä. Uuden katuyhteyden liittymät (kiertol.) toimivat hyvin maankäytön kasvusta huolimatta. Vt 25 Vt Ympäristösi tekijä

33 5 Toimivuustarkastelu, Toimivuustarkastelu Huipputunnin liikennemäärät 2030 IHT Liikennemäärät tilanteessa, jossa uuden maankäytön aiheuttama lisäliikenne on lisätty katuverkon ennusteliikennemääriin (2030). Liikennemäärissä on huomioitu uuden katuyhteyden vaikutus ympäröivään katuverkkoon (suluissa esitetty liikennemäärä, jos uutta katuyhteyttä ei olisi toteutettu) Vt 25 Vt 2 Vaikutukset toimivuuteen: Uuden yhteyden keskustan katuverkon kuormitusta keventävä vaikutus korostuu Meritien ja muiden keskustakatujen ruuhkautuessa pahoin jo lähivuosista alkaen Uuden katuyhteyden liittymät (kiertol.) toimivat edelleen hyvin. Ympäristösi tekijä

34 6 Toimivuustarkastelu, Liikenteen toimivuustarkastelu Ojakkalantie/Honkatie Uusi itäinen yhteys Lankilaan liittyy katuverkkoon Honkatien kohdalta. Kuvassa ennusteliikennemäärät 2030 IHT-tilanteessa (liikennemäärien lähde: Etelä-Nummelan liikenneselvitys) Ympäristösi tekijä

35 7 Toimivuustarkastelu, Liikenteen toimivuustarkastelu Ojakkalantie/Honkatie Uusi itäinen yhteys Lankilaan liittyy katuverkkoon Honkatien kohdalta. Kuvassa kaistakohtaiset kuormitusasteet 2030 IHT-tilanteessa Liittymä toimii hyvin kiertoliittymänä Nykyisin järjestelyin liittymä ei toimi, vaan sivusuunnan kapasiteettia on lisättävä ennustetilanteessa. Ympäristösi tekijä

36 8 Toimivuustarkastelu, Liikenteen toimivuustarkastelu Ojakkalantie/Juurakkotie Uusi itäinen yhteys Lankilaan liittyy katuverkkoon Juurakkotien kohdalta (ve 2). Kuvassa liittymän liikennemäärät 2030 IHT-tilanteessa Ympäristösi tekijä

37 9 Toimivuustarkastelu, Liikenteen toimivuustarkastelu Ojakkalantie/Juurakkotie Uusi itäinen yhteys Lankilaan liittyy katuverkkoon Juurakkotien kohdalta (ve 2). Kuvassa kaistakohtaiset kuormitusasteet 2030 IHT-tilanteessa Liittymä toimii sujuvasti esitetyillä kaistaratkaisuilla Nykyisin järjestelyin liittymän toimivuus jää tyydyttäväksi ennustetilanteessa, sillä sivusuunnan liikennemäärä kasvaa moninkertaiseksi nykytilaan verrattuna Ympäristösi tekijä

38 10 Toimivuustarkastelu, Johtopäätökset Uusi itäinen katuyhteys parantaa oleellisesti Nummelan katuverkon liikenneyhteyksiä. Tällä hetkellä valtatien 2 itäpuolinen junaradan eritasoliittymä puuttuu kokonaan. Uuden kadun liittyminen nykyiseen katuverkkoon ei aiheuta kapasiteettiongelmia pienin parannustoimenpitein. Suositusvaihtoehto on liittymä Honkatien kohdalla samalla nykyisen tasoliittymän/ojakkalantien turvallisuus paranee. Molemmissa päissä uutta katua suunnitellut kiertoliittymät toimivat hyvin. Nissolan etl:n Helsingistä saapuvan rampin välityskyky on riittämätön jo nykyisin ja liittymä tuleekin parantaa. Ehdotetun kiertoliittymävaihtoehdon kapasiteetti riittää tulevaisuudessakin suunnitellun maankäytön kasvusta riippumatta. Suurin pullonkaula Nummelan katuverkolla on Meritie ja sen puutteellinen kapasiteetti jo nykytilanteessa. Uusi itäinen katuyhteys siirtää osan (10-20%) Meritien liikenteestä valtatien itäpuolelle. Meritien ongelma ei kuitenkaan poistu kokonaan, vaan keskustan katujen kapasiteettiongelmiin tulee etsiä myös muita verkollisia ratkaisuja mm. etelä- Nummelan alueelta. Ympäristösi tekijä

39 NISSOLAN TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT KATU- JA RATASUUNNITELMALUONNOS Suunnitelmaselostus Muutokset: Katuympäristö Lisätty maisemointivallit paaluvälille Liikenteelliset vaikutukset Päivitetty tekstiä

40 NISSOLAN TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT KATU- JA RATASUUNNITELMALUONNOS SUUNNITELMASELOSTUS SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT JA TYÖN TAUSTA SUUNNITTELUALUE TYÖN LÄHTÖKOHDAT ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS MAAPERÄ JA POHJAOLOSUHTEET POHJATUTKIMUKSET JA MITTAUKSET 6 2 3D-MALLINNUS JA VIRTUAALIMALLI SUUNNITELMIEN MALLINNUS VIRTUAALIMALLI WEB-MALLI 8 3 KATU- JA RATASUUNNITELMAN ESITTELY LIIKENNE KADUN RAKENNE KUIVATUS KATUYMPÄRISTÖ RADAN ALITUSKOHTA NISSOLAN ALIKULKUSILTA PL KADUN RAKENTEET RADAN ALITUSKOHDASSA POHJAVAHVISTUKSET ALITUSKOHDASSA RADAN ALITUSKOHDAN TYÖTAPAEHDOTUS JA TYÖJÄRJESTYS MUSTANKORVENTIEN PARANTAMINEN KORVAAT TONTTIYHTEYDET TASORISTEYSTEN POISTOT 13 4 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET 15 5 VUOROPUHELU JA TIEDOTTAMINEN 16 6 JATKOTOIMENPITEET 17 7 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 18 (2/18)

41 NISSOLAN TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT KATU- JA RATASUUNNITELMALUONNOS SUUNNITELMASELOSTUS LÄHTÖKOHDAT JA TYÖN TAUSTA 1.1 Suunnittelualue Suunnittelukohde sijaitsee Vihdin kunnan Nummelassa, Valtatien 2:n, Enäjärven, Lankilan ja Ojakkalantien rajaamalla alueella. Alueen katkaisee Hyvinkää- Hanko-rata, joka on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Radalla on pelkkää tavaraliikennettä. Alueella on maatalouskäytössä olevia tasoristeyksiä. Suunnittelualueen molemmissa päissä on olemassa olevaa rakennuskantaa. Keskiosa ja osin eteläosa on maatalousmaata. Suunnitelmassa on esitetty uusi katuyhteys Härköiläntien ja Punarinnantien välillä, neljän tasoristeyksen poistot ja näiden korvaavat tieyhteydet. 1.2 Työn lähtökohdat Työn lähtökohtana on alustavan yleissuunnitelman katu- ja tielinjaukset ja suunnitelmaratkaisut. Työn lähtötietoina on käytetty alustavassa yleissuunnitelmavaiheessa tuotettuja suunnittelu- ja maastomalleja. Suunnitelman maankäyttö perustuu valmisteilla olevaan Nummela, Enärannan ja Lankilan asemakaavan N Alustava yleissuunnitelma Enärannan Härköilänsyrjän ja Lankilanrinteen Ojakkalantien välisen kadun linjaus ja Hyvinkää Hanko radan neljän tasoristeysten poiston edellyttämät toimenpiteet on tutkittu alustavassa yleissuunnitelmassa: Nissola, tie- ja eritasojärjestelyt, alustava yleissuunnitelma, Sito Oy, 2011 Alustavassa yleissuunnitelmassa tutkittiin eri vaihtoehtoja kadun linjaukselle. Vaihtoehdoista valittiin kolme kadun linjaus- ja tasausvaihtoehtoa tarkempaan vertailuun. Näistä linjaus- ja tasausvaihtoehdoista vertailtiin vaihtoehtojen liikenteellistä toimivuutta, ympäristönäkökohtia, teknistä toteutettavuutta ja kustannuksia. Nummela, Enärannan ja Lankilan asemakaavan N 152 valmistelun yhteydessä vaihtoehdoista kysyttiin mielipidettä asukkailta ja sidosryhmiltä. Tehtyjen vertailujen ja kaavan valmistelusta saadun palautteen jälkeen tarkempaan jatkosuunnitteluluun valittiin vaihtoehto 3, jossa katu alkaa Härköiläntiestä kaartaen radan viereen, alittaen radan ja liittyen Punarinnantien kautta Ojakkalantiehen. Alustavassa yleissuunnitelmassa tarkastellut kadun linjaus- ja tasausvaihtoehdot on esitetty kuvassa 1. Vaihtoehto 3 todettiin liikenteellisesti toimivimmaksi ja se tukee parhaiten idempänä olevien tasoristeysten poistoa. Alustavassa yleissuunnitelmassa on esitetty Yli-Lankilan, Laakuksen, Hemmilän ja Toimilan tasoristeysten poistot ja alustavat linjaukset korvaaville tieyhteyksille. Nämä tasoristeykset ovat vartioimattomia tasoristeyksiä. Yli-Lankila on yksityistie, muut tasoristeykset ovat viljelysteitä. (3/18)

42 NISSOLAN TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT KATU- JA RATASUUNNITELMALUONNOS SUUNNITELMASELOSTUS Yli-Lankilan tasoristeyksen korvaava tieyhteys on esitetty Mustankorventien kautta uuteen rakennettavaan yhdyskatuun. Kuva 1. Alustavan yleissuunnitelman linjausvaihtoehdot. 1.4 Tavoitteet ja lähtökohdat Katu- ja ratasuunnitelmaprosessin tavoitteita ovat: Katualueiden rajojen vahvistaminen Katu- ja ratasuunnitelmassa esitetään uuden yhteyskadun ja siihen liittyvien kiertoliittymien, risteysten ja maisemointialueiden aluetarpeet. Nämä vahvistetaan alueelle laadittavassa asemakaavassa. Tasoristeysten poistojen edellyttämien tieyhteyksien esittäminen Suunnitelmassa esitetään Mustankorventien yhdistäminen uuteen yhdyskatuun ja uudet yhteydet viljelyksille. Korvaavat yhteydet vahvistetaan yksityistietoimituksessa. Teknisesti ja soveltuvien ratkaisujen esittäminen Suunnitelmassa esitetään teknisesti toimivat ratkaisut, joiden perusteella suunnittelua voidaan jatkaa luotettavasti. Erityinen huomio kiinnitetään: - Liikenteellisesti toimivien ratkaisujen löytämiseen - Radan alikulkusillan ja siihen liittyvän alittavan kadun teknisten ratkaisujen toimivuuteen. Ratkaisut suunnitellaan siten, että pohjaveden alentamisen ympäristövaikutukset jäävät kohtuullisiksi. - Turvallisuuteen. Tekniset ratkaisut ja niiden toteuttaminen esitetään siten, että ratkaisut ovat turvallisia rakentaa ja käyttää. (4/18)

43 NISSOLAN TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT KATU- JA RATASUUNNITELMALUONNOS SUUNNITELMASELOSTUS Kustannusten luotettava arviointi Suunnitelmassa tehdään kustannusarvio, joka perustuu päivitettyihin suunnitelmaratkaisuihin. Tietomallin hyväksikäyttö suunnittelussa Suunnittelu tehdään tietomallien avulla. Suunnitelmassa yhdistetään eri tekniikkaalojen tietomallit suunnitelmakokonaisuudeksi. Suunnitelma esitetään pääosin vain tietomallien avulla. Mallinnetun suunnitelman avulla tuotetaan paperitulosteita mahdollisimman vähän. Valmis suunnitelma dokumentoidaan tietomallien avulla. Seuraavissa suunnitteluvaiheissa suunnittelun lähtötietoina tullaan käyttämään katu- ja ratasuunnitelmavaiheessa tehtyjä malleja. Asukkaiden ja kuntalaisten osallistumismahdollisuus suunnitteluun Katu- ja ratasuunnitelmaa esitellään yleisölle suunnittelun eri vaiheissa. Suunnitteluratkaisuja esitellään yleisötilaisuudessa, kunnan palvelupisteellä ja internetpalvelimella. Esittelystä tiedotetaan lehdissä ja kunnan internetsivuilla. Asukkaille ja kuntalaisille varataan mahdollisuus suunnitelmien kommentoimiseen suunnitteluprosessin aikana. Nähtäville asetettavasta katu- ja ratasuunnitelmaluonnoksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Suunnitelmaluonnosten esittely virtuaalimallien avulla Suunnitelmaa esitellään tietomalleista muodostettujen havainnollisten virtuaalimallien avulla. Virtuaalimallin tehdään Novapoint Virtual Map pohjalle. Mallista tehdään internetsovellus, jossa suunnitelma esitetään havainnollisessa 3D-maailmassa. 1.5 Maankäyttö ja kaavoitus Radan molemmin puolin, keskiosa ja osin eteläosaa ovat maatalousmaata. Tällä alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Alueen etelä- (Ridal, Enäranta) ja pohjoisosassa (Lankila, Lankilanrinne) on voimassa asemakaava. Uuden katuyhteyden alueelta tehdään kaava N 152, Nummela, Enärannan ja Lankilan asemakaava ja asemakaavan muutos samanaikaisesti katu ja ratasuunnitelman kanssa. Maisemallisesti suunnittelualue kuuluu Enäjärven kulttuurimaisema-alueeseen ja viljelytasankoon. Alueella ei ole luonnon arvokohteita. 1.6 Maaperä ja pohjaolosuhteet Suunnittelualue sijaitsee Salpausselän harjun itäpuolella ja on harjun lievealuetta. Alueen pohjoisosassa maaperä on hiekkaa tai silttiä. Etelään tultaessa peltoaukeaman pintamaa on savea, jonka alla on paksut silttikerrokset. Silttikerrokset ovat kerrallisia: ne ovat syntyneet jääkauden sulamisvesien kerrostuessa jääjärven pohjaan. (5/18)

44 NISSOLAN TASORISTEYSTEN POISTOT JA TIEJÄRJESTELYT KATU- JA RATASUUNNITELMALUONNOS SUUNNITELMASELOSTUS Maan pinta on Ojakkalantien kohdalla tasossa +65, josta se laskee radalle päin tasoon +56. Muualla suunnittelualueella maan pinta on varsin tasainen ollen välillä Etelään mentäessä maasto viettää suunnittelualueella loivasti Enäjärveen päin, jonka pinta on tasossa +49,4. Radan tasaus tutkittujen vaihtoehtoisten linjausten kohdalla on tasossa Rata on matalalla penkereellä. Radan ympäristössä maaston pinta on melko tasaista peltoa. Pohjasuhteet ovat tutkitun peltoaukeaman alueella varsin samankaltaiset. Maan pinnassa on savea kolmesta kahdeksaan metriin. Saven alapuolella on paksu kerrallinen siltti- tai hiekkakerros. Porakonekairauksissa kallio on havaittu tasossa Maakerrosten paksuus on siis noin metriä. Pohjavesi on havaintojen perusteella hyvin lähellä maan pintaa. Nummelan harju on merkittävä pohjavesimuodostuma, josta pohjavettä virtaa sekä pohjoiseen, että etelään. Etelässä paksut savi ja silttikerrokset estävät pohjaveden virtausta. Suunnittelualueella pohjavesi pyrkii purkautumaan maan pintaan. Alueella on havaintoja paineellisesta pohjavedestä Pohjatutkimukset ja mittaukset Alustavan yleissuunnitelman tutkimukset Suunnittelun lähtötietoina olivat alueelle aiemmin tehdyt pohjatutkimukset: Nissolan alustavan yleissuunnitelman pohjatutkimukset vuosilta , Hyvinkää Hanko radan pohjatutkimukset vuosilta 1936 ja sekä valtatie 2:n pohjatutkimukset vuodelta Alustavassa yleissuunnitelmassa vanhat pohjatutkimukset digitoitiin sähköiseen muotoon. Alustavassa yleissuunnitelmassa tehtiin 76 pohjatutkimusta. Tehdyt pohjatutkimukset olivat painokairauksia, puristinheijarikairauksia, siipikairauksia, porakonekairauksia ja pohjavesiputkien asentamisia. Alueelta otettiin häiriintymättömiä maanäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä tehtiin maalajimääritys, rakeisuuskokeet ja niistä tutkittiin luokitusominaisuuksia. Radan sivuojat mitattiin suunnittelualueelta. Radan korkeusviiva mitattiin oletetuista risteymäkohdista. Maaperän vedenjohtavuuden mittaus Alustavassa yleissuunnitelmavaiheessa tutkittiin maaperän vedenjohtavuus kahdesta pisteestä eri syvyyksiltä. Maaperä havaittiin kerralliseksi ja varsin vähän vettä johtavaksi. Tulosten perusteella laskettiin rakentamisen ja pysyvän pohjaveden alentamisen aiheuttamia pumppausmääriä. Katu- ja ratasuunnitelman tutkimukset Katu- ja ratasuunnitelmavaiheen pohjatutkimuksissa keskityttiin radan alituskohtaan. Alittavan sillan kohdalta tutkittiin kallionpinta porakonekairauksen suurpaalujen pituuden määritystä varten. Maalajikerrosten rajoja ja ominaisuuksia tutkittiin paino-, siipija puristinheijarikairausten avulla. Tarkempia maaperän ominaisuuksia tutkittiin laboratoriossa näytteiden avulla. Savikerroksen ominaisuuksia tutkittiin kahdesta pisteestä ja siltin ominaisuuksia yhdestä 32 metrin syvyyteen ulottuvasta pisteestä. Pohjatutkimustulokset on esitetty suunnitelman teknisessä osassa. (6/18)