TARASTENJÄRVEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN LOKIT

Transkriptio

1 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 1 TARASTENJÄRVEN JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN LOKIT Montako lintua kuvassa? Risto Juvaste ja Hannu Koskinen Pirkanmaan Jätehuolto Oy

2 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 2 Toimeksiantaja: Pirkanmaan Jätehuolto Oy Naulakatu 2, 331 Tampere Toimitusjohtaja Harri Kallio Ympäristöinsinööri Satu Kuutti Satu.Kuutti@pirkanmaan-jatehuolto.fi puh. (3) Tutkijoiden yhteystiedot: Risto Juvaste/Tietohaavi Viljakaari 4, 851 Onttola puh , risto@juvaste.fi Hannu Koskinen Kalapadontie 4 C 3345 SIIVIKKALA puh hj.koskinen@saunalahti.fi Taustatietoa tutkijoista: Risto Juvaste, FL (biol.), DI (konetekn.) Eläkkeellä vuodesta 29 ympäristöteknologian yliopettajan toimesta, Karelia ammattikorkeakoulu Rengastaja vuodesta 196, erikoistunut lokkeihin 198-luvulla Lokkien lukurengastuksen aloittaja ja koordinaattori Suomessa Lisensiaattityö: Harmaalokit kaatopaikoilla Hannu Koskinen, pitkän linjan lintuharrastaja, erikoistunut lokkien määrittämiseen ja tutkimukseen Muut laskijat: Kim Kuntze, Hannu Nyström ja Petri Salo Copyright: Pirkanmaan jätehuolto ja kirjoittajat Kansikuva: Parvien lintumääriä on usein vaikea arvioida. Montako lintua kuvassa? Entä lajilleen, iälleen? Vastaus kappaleen 6 lopussa, sivulla 98, määrät laskettu Photoshop-kuvasta. Kuva Hannu Koskinen Raporttiversion päiväys: /rj

3 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 3 Lukurenkaiden käyttöönotto lisäsi radikaalisti rengastuksella saatavan havaintotiedon määrää, selkälokeilla jopa 1-kertaiseksi. Yllä selkälokkien renkaita ja alla erilaisia lukurenkaita ja rengasaihioita. Kaiverretut muoviset aihiot rullataan renkaiksi kuumassa vedellä. Rengastettaessa sauma varmistetaan liimaamalla. Lisätietoa lukurenkaista ks. Keskeisiä käsitteitä Lokkien iät 1kv, 2kv, 3kv, jne. ja >1kv, >2kv, jne. = kalenterivuoden mukainen ikä eli 1kv = ko. vuonna syntynyt, 2kv = edellisenä vuonna syntynyt jne. >1kv = vanhempi kuin 1kv juv = 1kv = samana vuonna syntynyt (nuori lintu) subad = esiaikuinen, ei vielä aikuispukuinen, harmaalokilla 2kv-5kv adult (ad) = aikuinen (aikuispukuinen), harmaalokilla >5kv (5kv) Lukurengas / lukurengastus Linnun rengas, jossa on kaukaa luettava yksilökoodi, yleensä muovia. Hyvissä olosuhteissa lukurengas on kaukoputkella luettavissa jopa 2 metrin päästä. Digikuvaamalla se voidaan lukea myös lentäviltä linnuilta. Lukurengassuhde Havainnointiotos, jossa havaitaan yksi lukurengas eli lukurengassuhde kuvaa lukurenkaallisten yksilöiden osuutta tarkastelujoukosta Lokkimäärät Havainnoidut lajikohtaiset lokkimäärät ovat yleensä päivän aikana tehtyjen erillisten laskentojen suurimpia kerralla havaittuja määriä. Populaatiot (estimaatti) Ko. tarkastelujaksolla paikkaan liittyvä lintujoukko. Kaikkien yksilöiden ei tarvitse käydä paikalla juuri ko. jaksolla, vaan osa populaatiosta on muualla. Osa linnuista on siis havaitsemattomissa tai niitä ei havaita. Kokonaispopulaatio(estimaatti) Arvio vuoden aikana paikalla vähintään kerran käyneistä lintuyksilöistä. Lukurengaspopulaatio on suurempi kuin luettujen renkaiden määrä. Lajin kokonaispopulaatio on lukurengaspopulaatio kerrottuna lukurengassuhteella.

4 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 4 Tiivistelmä Tässä esitetään Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle tehty tutkimus Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella (Tarasteella) vierailevien lokkien liikkeistä ja yksilömääristä vuosina Lisäksi mukana on vertailutietoa heinäkuun 1998 jälkeen suoritetuista laskennoista ja lukurengashavainnoinnin ja rengastuksen tuottamaa havaintotietoa vuodesta 1996 alkaen. Kaikkiaan Tarasteella on tehty jo yli 1 lukurengashavaintoa yli 5 lokkiyksilöstä, mikä antaa poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden arvioida jätteenkäsittelykeskuksen lokkikantoja. Vuosina aktiivien havainnointipäiviä oli yhteensä noin 15 ja - tunteja noin liki 4. Tutkimukset osoittavat lokkipopulaatioiden valtaisan koon ja vaihtuvuuden. Harmaalokit olivat Tarasteen valtalaji (75 % vuosipopulaatioista) lukuun ottamatta huhtikuun loppua, jolloin tuhannet muutolta tulleet naurulokit (hetkellisesti jopa 12 yksilöä) olivat enemmistönä ennen vesien aukeamista. Muiden lokkien määrät olivat selvästi pienempiä. Vaikka 5 kilometrin säteellä jätteenkäsittelykeskuksesta pesii vain noin 8 harmaa- ja 45 selkälokkiparia, niin jätteenkäsittelykeskuksella vieraili huippuvuonna vuonna 29 lukurengasanalyysien mukaan noin 84 eri harmaalokkia. Määrien kasvu tähän huippuun johtui ilmeisesti jätteenkäsittelyn tehostumisesta Hämeenlinnan, Lahden ja Jyväskylän jäteasemilla, mikä pakotti tuhansia esiaikuisia lokkeja muualle. Kun Tarasteella tehostettiin biojätteen käsittelyä, niin Tarasteen keväiset ja kesäiset harmaalokkimäärät putosivat noin puoleen 29 määristä ja kesämäärät ovat laskeneet. Vuosien kokonaistrendi on ollut kasvava aina vuoteen 215, jolloin vuosi-indeksi putosi noin 2 %. Harmaalokkien vuosimäärä nostavat lämpimät loppuvuodet, jolloin suuret harmaalokkiparvet ovat viipyneet usein pitkälle tammikuuhun. Ruuan saannin vaikeutuminen ja kanahaukkojen aiheuttama häirintä patouttavat lokkimääriä hetkellisiksi huippuparviksi. Seurantojen suurin harmaalokkiparvi, arviolta 8 yksilöä, havaittiin Nämä syksyiset huiput nostavat lokkimääristä laskettuja vuosisummia. Selkälokkien kokonaispopulaatioestimaatti ja havaitut maksimimäärät ovat pysyneet viime vuodet liki ennallaan. Jäteasemalla vierailee vuodessa noin 9 yksilöä, vaikka tyypilliset sesongin päivämaksimit ovatkin vain 1-2 lokkia. Jäteasema on varsinkin keväisin tärkeä ravintolähde taantuneelle nyt erittäin uhanalaiseksi luokitetulle selkälokillemme. Ympäristöministeriön ohjearvojen mukaan arvovieraiden yhteisarvo ylittänee useina päivinä puolen miljoonan euron rajan. Vuositasolla Tarasteella käyvien lokkiyksilöiden kokonaisarvo on yli seitsemän miljoonaa euroa. Biojätteenkäsittelyn radikaalisesti kehittyessä mm. polttolaitoksen ja lajittelun myötä olisi hyvin tärkeää seurata alueen lintupopulaatioiden muutoksia. Nekin voivat olla radikaaleja, kun tarjolla oleva biojätepohjainen fast food vähenee.

5 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 5 Sisällys Keskeisiä käsitteitä 3 Tiivistelmä 4 1 JOHDANTO 7 2 TAUSTATIETOA Yleistä jäteasemien lokeista Lokit mielikuvissa Jäteasemien lokkilajistosta Lokkien ikärakenne Lokkien määrät ja liikkuvuus Erityispiirteitä Tampereen lokkikysymyksessä Koetut lokkiongelmat lähialueilla Selkälokkien erityistilanne Jäteruokailun riskejä linnuille Jätteenkäsittelyn muutokset LINTUTIEDETTÄ TARASTEELLA Havainnointi ja lukurengastus Tarasteen lokkimäärät ja -populaatiot Muuttotutkimus ja lokkien viipymät Tarasteella Tutkimus satelliittilähettimillä Satelliittiselkälokkien kertomaa Määritystutkimus 4 4 MAASTOTYÖ Laskentamenetelmät Laskennat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella Laskennat vesialueilla

6 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 6 5 TULOKSET Lokkihavainnot jätteenkäsittelykeskuksella ja vesialueilla Yleisiä havaintoja lokkien käyttäytymisestä Havaitut lajikohtaiset maksimimäärät Lokkien ikärakenne Vuosien lokkimäärien vertailu aiempiin laskentoihin Suurimmat lokkimäärät 7pv jaksoilla Lokkimäärien vuositrendit vuosien havainnoista Lokkimäärät ja niiden vaihtelu vuoden aikana Lokkilajien keskinäiset suhteet Lintuharvinaisuudet Tarasteella Tampereen lähistön pesimäkannat 71 6 LUKURENGASTUTKIMUSTEN TULOKSIA Tarasteen lokkien kotipaikat Lokkien saapuminen ja lähtö Kokonaispopulaatioiden estimoinnista Harmaalokkipopulaatiot Selkälokkipopulaatiot Järvihavainnot (- 215) 96 7 POHDINTA 99 Kiitokset 11 Kirjallisuus 12 LIITTEET Liite 1. Lokit Tarastenjärven YVA-selvityksissä Liite 2. Lokkimääräarviot Tarasteella vuosina Liite 3. Mielenkiintoisia lukurengashavaintohistorioita Tarasteelta 19 Liite 4. Populaatioanalyysituloksia 28 ja 29 sekä vertailuvuosilta 11 Liite 5. Eri lokkien vuosi-indeksejä eri vuodenajoille

7 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 7 1 JOHDANTO Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella (Tarasteella) vierailevien lokkien määriä on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 1988 alkuun Tampereen (Pirkanmaan) lintutieteellisen yhdistyksen toimesta, mutta 2-luvulla tehostetusti lukurengastuksen ja määritystutkimuksen tukemana. Tämä on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle tehty tutkimuskooste vuosilta Tämä perustuu suurelta osin edellisen raportin (Juvaste ym. 214) taustatietoihin, joita on laajennettu ja täydennetty uusimmilla laskennoilla. Osia ko. raportin tekstistä on lainattu sellaisenaan tausta-aineistoksi tähän tutkimukseen, jos aihealueissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Tämä selvitys antaa tutkimuspohjaista perustaa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokkihallinnalle monitahoisten viranomaisvaatimusten toteuttamiseksi. Tässä ei puututa hallintatarpeen syihin eikä hallintateknologiaan, joita on käsitelty harmaalokkien kannalta Harmaalokit kaatopaikoilla -lisensiaattityössä (Juvaste, 22a). Tutkimus sisältää tietoa sekä uhanalaisen selkälokin että jopa haittalintuna pidetyn harmaalokin kaatopaikkapopulaatiosta ja niiden muutoksista Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen toimintaympäristössä EU-normien ohjaaman jätteenkäsittelyn murroksessa. Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella (eli Tarasteen) ja sen lähijärvillä (noin 5 km säteellä) suoritettu tutkimus ajoittuu jätteenkäsittelyn muutokseen. Pienten jäteasemien sulkeminen 199-luvulla pakotti lokit keskittämään ravinnonhankintaansa jäljellejääneille suurille jätteenkäsittelykeskuksille. Jätteenkäsittelyn muutokset ja kompostointilaitosten käyttöönotto lähialueilla (mm. Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Jyväskylässä) on lisännyt lokkipainetta Tarasteelle. Osin tämän takia elokuussa 24 aloitettu biojätteen käsittely kompostointilaitoksessa ei alkuun muuttanut paikalla oleskelevia lokkimääriä. Ruuansaannin vaikeutuminen nosti myös osaltaan lintumääriä, sillä niiden ruuanhankinta kesti nyt kauemmin. Betonisen biojätteen vastaanottoaseman käyttöönotto ja tehostettu peitto alkoivat vähentää Tarasteen lokkimääriä vuonna 21. Seuraavat todella merkittävät muutokset ovat sekajätteen paalauksen aloitus 215 ja Tammer-voiman hyötyvoimalan käyttöönotto 216. Nämä heikentävät edelleen oleellisesti lokkien ja varislintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia jätteenkäsittelylaitoksella ja vähentävät varmasti alueen lintupopulaatioita. Tarasteella vuosina suoritettu tutkimus on ainutlaatuinen Suomessa ja koko maailmassa myös siksi, että Tampereella on ollut riittävä ko. lokkien lukurengastettu populaatio. Harmaalokin osalta se alkoi kertyä Maj ja Tor Nesslingin säätiön merkittävällä tuella nk. kaatopaikkojen harmaalokkien hallintaprojektissa vuosina ja selkälokin osalta osin WWF:n tukemassa selkälokkiprojektissa jo vuosina

8 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 8 Suuren työn tutkimuksen pohjaksi ovat tehneet lukuisat suomalaiset lokkien lukurengastajat ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston työntekijät. Rengastustoimiston tietokantaan on kertynyt yli 25 lukurengashavaintoa noin 2 vuodessa. Näistä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen tutkimuksessa saatujen havaintojen osuus on ollut lähes puolet. Viime vuosina innostus määritystutkimukseen on hieman laskenut, joten em. jätteenkäsittelyn muutosten vaikutusten seurantaan tulisi saada uusia kannusteita. Tässä esitetyt lokkimäärät ovat yleensä päivien ja tarkasteluajankohtien maksimimääriä ja maksimien keskiarvoja sekä niiden laskennallisia vuoden kokonaispopulaatioita (kokonaisyksilömääriä Tarasteella vähintään kerran käyneistä linnuista). Keskimääräiset lokkimäärät ovat huomattavasti pienempiä. Hetkittäin jätteenkäsittelykeskuksen alue voi olla lokeista täysin tyhjä. Komm. Kunkin aihekappaleen lopussa on tämänkaltainen lyhyt tiivistelmäkommentti tai -pohdinta. Lokkien lukurengastuksen ja aktiivisen havainnoinnin ansiosta Taraste lienee Euroopan parhaiten tutkittu jäteasema tällä vuosituhannella. Niinpä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen raporteissa ei ole tyydytty tavanomaiseen havaintomääräraporttimalliin, vaan tietomassat on pyritty koostamaan informatiivisiksi ja monipuolisiksi tietopaketeiksi. Periaatteena on ollut, että uusimmassa raportissa on myös kaikki oleellinen tieto myös edellisistä raporteista. Mikäli aihealueiden tausta-aineistot, sisällöt tai informatiivisuus eivät ole oleellisesti muuttuneet, niin tekstejä ei ole päivitetty, vaan keskitytty muuttuneen aineiston analyysiin ja esittelyyn. Kuva 1.1 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskusalue ilmasta. Vasemmalla edessä uusi Tammervoiman polttolaitos. Käsittelyhalli ja toimistotilat sekä kompostointilaitos keskellä metsikön ja vanhan täyttövuoren välissä ja uusi jätepenkka vanhan täyttömäen takana. Kuva Pirkanmaan Jätehuolto

9 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 9 2 TAUSTATIETOA 2.1 Yleistä jäteasemien lokeista Lokit mielikuvissa Jäteasemien lintumassat ovat useimmille ihmisille vain lokkeja ja variksia. Suuret ja nälkäiset lokkiparvet roskien keskellä herättävät ihmetystä ja negatiivisia mielikuvia jätettä syövistä ja tauteja levittävistä roskalinnuista. Lintujen kerääntymät koetaan usein ongelmina myös lähialueilla. Ongelmakenttää tarkasteltaessa on muistettava, että ihmisten kokemuksista ja tuntemuksista kasvavat ongelmat välittyvät ja vahvistuvat viestimien avulla. Toisaalta lokkien äänet ja satunnaiset ulosteet voivat kiihdyttää ihmisiä kiivaisiin mielipidekirjoituksiin lehdissä ja toisaalta mökkirantojen lokkeja ruokitaan, seurataan ja suojellaan, koska ne tuovat eloa muuten hiljaiseen maisemaan. Kuva 2.1 Aikuinen frakkipukuinen selkälokki on upea ilmestys, mutta jätekentällä likaisenruskea poikasasu on hyvä suojaväri. Kuvan perheidylli Tarasteelta on harvinainen, sillä selkälokkien poikaset tulevat kaatopaikoille vain vähäisissä määrin. Kuva Hannu Koskinen Vastaavia mielikuvaristiriitoja syntyy helposti liitettäessä sana lokki jäteaseman roskien seassa ruokaa etsivään nuoreen puvultaan likaisenruskeaan lintuun ja frakkipukuiseen selkälokkiin (kuvat 2.1 ja 2.3). Jäteasemien lokkimassat tarjoavat kokeneille lintuharrastajille mielenkiintoisen tutkimuskohteen. Lokkien määrittäminen on lintuharrastuksen vaativimpia alueita. Parvissa liikkuu aina harvinaisuuksia ja erikoisuuksia, sillä lokkien lajikirjo sisältää useita lähes samannäköisiä lajeja. Lisäksi lokeilla esiintyy useita vuodenajan ja iän myötä muuttuvia pukuja ja runsaasti myös risteymiä.

10 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Jäteasemien lokkilajistosta Harmaalokki (Larus argentatus) (kuvat 2.2, 2.3 ja 2.24) on tyypillisin kaatopaikkalokkimme, joka hyödyntää myös Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskusta varhaiskeväästä talven tuloon, viimeisten lähtiessä vasta Näsijärven jäätyessä. Suurimmat parvet nähdään muutolla keväällä, elokuun alussa ja varsinkin loppusyksystä, jolloin alueen yhteismääräksi on laskettu jopa 3-5 lokkia. Viime vuosien lämpimät syksyt ja biojätteen käsittelyn muutokset lähikaatopaikoilla ovat keränneet Tarasteelle huippumääriä. Muutaman kerran on harmaalokkimääräksi arvioitu 6 yksilöä, mutta ennätysparven kooksi arvioitiin Kuvat 2.2 ja 2.3 Lokkien aikuis- ja nuoruuspuvut ovat hyvin erilaisia lukuisine välimuotoineen. Kuvissa ad ja juv harmaalokit. Kuvat Hannu Koskinen ja Markku Kangasniemi Kuvat 2.4 ja 2.5 Tavalliset naurulokitkin voivat vaikuttaa oudoilta. Vasemmalla esiaikuinen ja oikealla talvipukuinen naurulokki Tarasteella. Ketterästi lentävä naurulokki on kevään muuttohuipussaan hetken aikaa Tarasteen yleisin lintu. Kuvat Hannu Koskinen Kaatopaikalla harmaalokki on runsaslukuisin lokkilaji huhti- ja toukokuun kevätmuuttoaikaa lukuun ottamatta, jolloin hetkellisissä naurulokkikeräytymissä (L. ridibundus) (kuvat 2.4 ja 2.5) on useita tuhansia yksilöitä. Keväiset huippumää-

11 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 11 rät ovat olleet 4-8 yksilöä, mutta vuosien 29 ja 21 kevätmaksimit arvioitiin 12 linnuksi, mitkä ovat edelleen suurimmat tavatut lajikohtaiset määrät Tarasteella.. Kesäaikaan naurulokkien määrät kaatopaikoilla ovat pienehköjä (enintään muutamia satoja), sillä silloin ne käyttävät pääasiallisesti peltojen ja ruohikkojen hyönteis- ja matoravintoa. Heinäkuulla jäteasemien naurulokkimäärissä havaitaan toinen lyhyt muuttopiikki nuorten lintujen kerääntyessä muutolle. Naurulokit muuttavat Suomesta kuitenkin pääosin heinäkuun loppuun mennessä. Muiden lokkilajien määrät Suomen kaatopaikoilla ovat yleensä vähäisiä. Taraste tekee tässä lievän poikkeuksen, sillä aikuispuvussaan mustaselkäisten selkälokkien (L. fuscus) (kuvat 2.1 ja 3.5) määrät ovat olleet viimevuosina Tarasteella huipuissa jopa satoja. Selkälokit muuttavat pois pääosin elokuussa. Pientä harmaalokkia muistuttava kalalokki (L. canus) (kuvat 2.6 ja 2.7) on rantojemme jokapaikanlintu. Jäteasemilla niitä näkee tyypillisesti enintään vain muutamia kymmeniä yksilöitä, muuttomaksimeissakin enintään muutamia satoja. Kesäisin kalalokit hankkivat valtaosin ravintonsa vesiltä ja pelloilta. Syysmuutto keskittyy heinä- ja elokuulle, mutta joskus ilmeisesti pohjoisesta saapuvat kalalokit muodostavat erillisiä määrähuippuja. Esimerkiksi vuonna 213 laskettiin ja kalalokkia, joista valtaosa nuoria. Kuvat 2.6 ja 2.7 Aikuinen ja nuori kalalokki, joka on kuvattu Tarasteella Kesällä vielä täysin ruskeankirjava poikanen on sulkinut jo talvipukuun, jonka se säilyttää seuraavaan kesään. Kuvat Markku Kangasniemi Suurimman lokkimme, merilokin (L. marinus), määrät ovat sisämaassa vähäisiä, yleensä vain muutamia yksilöitä kerrallaan. Nuoret linnut piiloutuvat helposti harmaalokkien joukkoon (kuva 6.33). Pienin lokkimme pikkulokki (L. minutus) on lähes puhdas hyönteissyöjä. Se ei ruokaile jätteillä, joten se on vain satunnainen kävijä kaatopaikoilla.

12 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 12 Harvinaisuuksina kaatopaikoilla ja Tarasteella nähdään mm. isolokkeja (L. hyperboreus) (kuva 2.24) ja grönlanninlokkeja (L. glaucoides). Viimevuosina yleistyneet tuhkaselkälokit (kuvat 2.9, 2.1 ja 2.12) jaetaan kahteen alalajiryhmään: idänselkälokki (L. f. heuglini) ja lännenselkälokki (L. f. graellsii/intermedius). Näistä on vuosittain jopa satoja havaintoja. Lännenselkälokki pesi harmaalokin parina Lokomon katolla 28. Tällaisten sekaparien poikaset tuottavat uusia haasteita määrittäjille. Kuitenkin pääosa Tarasteen tuhkaselkälokeista on ollut idänselkälokkeja. Vuonna 29 heinäkuussa poikkesi Tarasteella Hollannissa 27 poikasena lukurengastettu lännenselkälokki. Kuvat 2.8, 2.9 ja 2.1 Harvinaisuuksia Tarasteella. Ylhäällä keskellä Suomessa harvinainen mustanmerenlokki (L. melanocephalus), joka tavattiin vuonna 26 Tarasteella kahdesti ja Maallikko voisi sotkea sen vasemmalla olevaan naurulokkiin. Taustalla on aikuinen kalalokki. Alemmissa kuvissa tuhkaselkälokkeja: 3kv lännenselkälokki ja 2kv idänselkälokki. Kuvat Hannu Koskinen ja Markku Kangasniemi

13 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 13 Lisäksi Tarasteella vierailee omiksi lajeikseen harmaalokeista erotettuja eteläisiä harmaalokkeja: eteläharmaalokkeja (L. michahellis) ja aroharmaalokkeja (L. cachinnans) (kuva 2.14). Näistä erikoisin harvinaisuus oli Kreikassa vuonna 23 syntynyt lukurenkaalla 8DU rengastettu etelänharmaalokki, joka kävi Tarasteella kesinä Joskus Suomeen hairahtuu myös hieman naurulokin näköinen mustanmerenlokki (L. melanocephalus), joka tavattiin Tarasteella keväällä 26 (kuva 2.8) ja Vuosina näistä erikoisuuksista määritettiin vain muutamia nuoria aroharmaalokkeja. Lokeistamme selkälokki on uhanalaisluokiteltu 215 erittäin uhanalaiseksi (EN) ja naurulokki vaarantuneeksi (VU) ja merilokki silmälläpidettaväksi (NT). Lokit ovat pääsääntöisesti rauhoitettuja. Harmaa- ja merilokki ovat rauhoitettuja vain lisääntymisaikanaan metsästysasetusten perusteella eli Tampereen alueella (VN 224/21/ ja VN 664/21/ ). Kuvat 2.11, 2.12, 2.13 ja 2.14 Lokkien tunnistaminen on lintuharrastuksen vaativimpia osa-alueita. Yllä 3kv harmaalokki ja oikealla 2kv tuhkaselkälokki, alla 2kv selkälokki sekä oikealla nuori aroharmaalokki Tarasteella. Tämä lintu nähtiin ja ilmeisesti sama lintu palasi Tarasteelle toukokuussa 26 ja oli paikalla asti. Kuvat Hannu Koskinen

14 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Lokkien ikärakenne Tehtyjen laskentojen mukaan kaatopaikoilla esiintyvien harmaalokkien ikärakenne vaihtelee vuodenajan mukaan laji- ja paikkakuntakohtaisesti. Vanhat linnut saapuvat muutolta ensimmäisinä, maalis-huhtikuussa, jolloin lähes kaikki lokit ovat aikuisia. Tilanne muuttuu huhti-toukokuussa aikuisten aloittaessa pesinnän ja esiaikuisten (subad) lokkien palatessa Suomeen. Kesällä useiden kaatopaikkojen linnut ovat pääosin pesimättömiä lintuja, ellei lähistöllä ole suuria pesimäkolonioita. Harmaalokkien kaikki ikäluokat hyödyntävät kaatopaikkoja. Saman vuoden poikaset (1kv) tulevat kaatopaikoille heinäkuun puolessavälissä. Niiden osuus kasvaa syksyn myötä voimakkaasti. Aivan viimeiset pikkuparvet koostuvat tyypillisesti lähes kokonaan 1kv-linnuista. Naurulokkien syysmuutto käynnistyy jo keskikesällä. Aikuiset poistuvat pääosin jo heinäkuun alussa ja kesän poikasetkin heinä-elokuun vaihteessa. Kalalokkien lähtö painottuu heinä-elokuun vaihteeseen, vaikka joinakin vuosina jopa useita kymmeniä nuoria lintuja on tavattu Tarasteella vielä lokakuulla jäteasemalla laskettiin vielä 15 +1kv ja 85 1kv kalalokkia. Ilmeisesti nämä loppusyksyn huiput ovat pohjoisesta, ehkä Jäämereltä tulleita lintuja. Selkälokit sen sijaan ovat valtaosin +2kv-lintuja, koska vain muutamia 2kvlinnuista palaa Suomeen toisella kalenterivuodellaan. Kesän selkälokinpoikaset (1kv) hakeutuvat vain vähäisessä määrin kaatopaikoille, määrien ollessa korkeitaan muutamia kymmeniä yksilöitä. Viimeiset niistä viipyvät Suomessa lokakuun lopulle Lokkien määrät ja liikkuvuus Tyypillisesti suurilla jäteasemillamme ruokailee päivittäin tuhansia lokkeja ja varislintuja. Muuttoaikoina lintumäärät saattavat nousta moninkertaisiksi. Kevätmuuttoaikaan useiden kaatopaikkojen lokkiparvissa voi olla useita tuhansia naurulokkeja. Yli 1 lokin parvia Suomen jäteasemilla on esiintynyt vain poikkeuksellisesti, vaikka sellaisia aiemmin tavattiin jo lähialueillamme Tallinnassa ja Pietarissa (Juvaste 22a). Jätehuollon kehityksen myötä Tallinnan jäteaseman lokkimäärätkin ovat pudonneet muutamiin satoihin. Tavanomaiset päivittäiset maksimimäärät lienevät useimmilla kaatopaikoillamme noin tuhat lokkia. Maailmalla lokkimäärät ovat paikoin todella suuria, yksittäisissä kolonioissakin voi pesiä kymmeniä tuhansia lokkeja, joten suomalaiset lokkimäärät ovat varsin pieniä kansainvälisissä vertailuissa. Lokkimääriä tarkastellessa on erityisesti huomattava se, että lähes ainoa lokkimääriin vaikuttava tekijä on ruoka eli lokkien saatavilla oleva biojäte. Lokkien liikkuvuuden takia muiden asioiden, esim. karkottamistoimenpiteiden ja pesi-

15 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 15 mäalueiden läheisyyden merkitys on vähäinen. Hyvin tämä nähdään mm. Lahden lokkimääräseurannoissa. Pekka Saikko (213) kirjoittaa (ks. kuva 2.15): Vuosittaisia lokkimääriä vertaillessa on tärkeää huomata että lokkimäärät ovat suoraan verrannollisia siihen kuinka paljon ruokaa on ollut tarjolla Kujalan jätekeskuksella. Vuosina ja 213, kun ruokaa oli vähän saatavilla, lokkimäärät olivat pieniä. Kun taas vuosina ja , kun ruokaa oli paljon saatavilla, lokkimäärät olivat suuria, noin kolminkertaisia, vuosiin ja 213 verrattuna. Vuonna 213 harmaalokkimäärät olivat pieniä. Huhtikuun loppupuolelle asti Kujalan jätekeskuksella kompostilaitoksen pihalla oli paljon ruokaa helposti saatavilla ja lokkikausi alkoi suurilla lokkimäärillä. Ruokakasojen hävittyä pihalta myös lokit hävisivät ja loppuvuonna lokkimäärät olivat normaaleja. Kuva 2.15 Harmaalokkien lukumääriä Pekka Saikon laskennoissa Lahden Kujalan jätekeskuksella. Tyyppivuosien keskiarvot ja punaisella vuosi 213. (PHJ/213). Suomen kaatopaikoilla esiintyvistä lokkimääristä ja niiden liikkeistä on viime vuosilta useita julkaisuja tai raportteja (mm. Espoo: Holmström (vuosittain); Hämeenlinna: Astor 1995; Joensuu: Juvaste 22a, 22b, 28 ja Koivula 213; Lahti: Saikko (vuosittain); Kokkola: Hongell 199, 23; Kuopio: Eerikäinen 27; Tuomainen 1999); Tampere: Juvaste ym. 24, 25a, 25b, 27, 211, 213. Eri jäteasemien lokkimäärissä ja niiden rakenteessa on merkittäviä eroja. Pääasialliset erot johtuvat sijainnista ja erilaisista jätteen käsittelytavoista. Vuosien myötä määrät ovat muuttuneet pienten kaatopaikkojen sulkemisen seurauksena. Keskittymisen myötä myös lokit pyrkivät kerääntymään yhä suuremmiksi parviksi keskuskaatopaikoille. Tyypillisiä päivittäin nähtäviä harmaalokkimääriä Järvi-Suomessa olivat 2-luvun alus-

16 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 16 sa: Hämeenlinna 5-15, Joensuu 4-1, Jyväskylä 2-4, Lahti 5-1 ja Lappeenranta 5-15 (Juvaste 22a). Viime vuosina nämä lokkimäärät lienevät laskeneet muutamaan sataan tehostuneen biojätteen käsittelyn seurauksena. Varsinaisia laskentoja on vain Lahdesta (Saikko, 213, kuva 2.15) ja Joensuusta (Koivula 215). Lahdessa tyyppimaksimit ovat olleet noin 5 ja Joensuussa 5-1 harmaalokkia. Rannikon lähellä Forssan Kiimasuolla ja Porin Santakankaalla kesän määrät ovat viime vuosinakin ylittävät usein yli 2 yksilöä (BirdLife, Tiira). Tampereella harmaalokkimäärät kääntyivät hetkeksi laskuun kompostointilaitoksen myötä, mutta vuosiindeksien trendi on ollut kokonaisuudessaan lievästi nousevia kevät- ja kesäaikoja lukuun ottamatta (kuva 5.15 ja llite 5). Vuonna 215 kesäiset määrät olivat noin 15 lokkia. Tyypillisesti määrät kaksinkertaistuvat elo-syyskuulle kesän poikasten saapuessa jäteasemille. Yleistilannetta sotkee kuitenkin leutojen syksyjen ja talvien korkeat lokkimäärät. Tampereellakin on vielä tammikuun alussa ollut tuhatpäisiä harmaalokkiparvia, jotka ovat poistuneet vasta järvien jäädyttyä tammikuun puolivälissä. Tarastenjärven vanhassa YVA-selvityksessä on esitetty kuukausimediaanien kehitystä (kuva 5.8, Pirkanmaan Jätehuolto 21). Rannikolla kaatopaikkojen lokkimäärät ovat olleet suurempia, maksimit liikkuvat muutamassa tuhannessa. Kotkan määrät ovat olleet noin tuhannen lokin luokkaa (Klaus Laine, puh.tied ). Kokkolan maksimimäärät ovat nousseet voimakkaasti 199-luvulla, noin 8-9:sta 3-5 lokkiin (Hongell 199, 22). Turun tappotoimet ja jätehuollon muutokset ovat vähentäneet Topinojan kaatopaikan maksimimäärät 3-4 harmaalokista 1-2 lokkiin (Jarmo Laine, puh.tied. elokuu 21). Vaikka Espoon Ämmässuon jäteasemalla lokkeja on karkotettu ampumalla haulikolla ja vähennetty tehokkaalla loukkupyynnillä, niin jäteaseman harmaalokkimääriä niillä ei ole saatu vähennettyä (Holmström, 213). Syksyn suurimmat harmaalokkimäärät ovat olleet Ämmässuon laskennoissa yleensä 6-8 lokkia, mutta tammikuulla 29 havaittiin jopa 1 yksilön lokkimääriä (Holmström 23-27). Ämmässuon vähennyspyynnit (15 harmaalokkia vuosina 24-27) alensivat kuitenkin Keskisen Suomenlahden harmaa- ja merilokkien pesimäkantoja (35% ja 25%) (Hario, M. ym. 29). Pyyntien osatavoitteena oli selkälokkien suojelu. Projektissa tapettiin kuitenkin myös satoja hämäläisiä lokkeja, joten ko. tappoprojekti saattoi alentaa hieman myös Hämeen pesivää harmaalokkipopulaatiota. Toisaalta karkotustoimet saattoivat lisätä esiaikuisten lokkien määriä Tarasteella. (Huom. Vuonna 214 kotitalouksien sekajätteen siirtyminen poltettavaksi Vantaan Energian laitokselle on laskentojen mukaan vähentänyt vähentänyt lokkimääriä Ämmässuolla alle kolmasosaan ja ne ovat siirtyneet etsimään ravintoa biolaitokselta, laskija Antero Lindholm, suull. tied ). Tämä näkyy myös Ämmässuon 214 laskennoissa (Holmström, 214). Poikkeukselliset huiput johtuvat usein mm. erilaisista prosessiongelmista, joiden aikana biojätettä päätyy penkkaan normaalia enemmän.

17 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 17 Huomattakoon, että hetkittäin kaatopaikoilla tai lepäilyalueilla nähtävät lokkimäärät ovat vain pieni osa alueella liikkuvista populaatioista. Viikoittain lokkiyksilöitä vierailee kaatopaikoilla noin 5-8-kertainen määrä paikalla kerralla nähtyihin maksimimääriin verrattuna. Loppusyksyllä parvien vaihtuvuus on vähäisempää. Vuositasolla määrät ovat todella suuria, lukurengastushavaintoihin perustuvilla populaatioanalyyseillä arvioitiin Tarasteella vierailleiden harmaalokkien yksilömääräksi vuonna 23 noin 84 yksilöä (Juvaste ym. 24). Vastaavasti laskien Joensuussa vuonna 2 vierailleiden harmaalokkien määräksi arvioitiin noin 2 yksilöä (Juvaste 22a). Harmaalokkien päivittäiset ruuanhakumatkat voivat olla kymmeniä kilometrejä. Tyypillisiä noin 5-6 km ruokailumatkoja ovat esim. Ilomantsin Kesonsuon kolonian lintujen vierailut Joensuussa (Juvaste 22a), Saaristomeren ulkoluotojen harmaalokkien käynnit Turussa ja Suomenlahden lokkien päivittäiset vierailut mm. Anjalankoskella (Klaus Laine, puh.tied ). Oulun Ruskossa harmaalokkeja vierailee ilmeisesti Hailuodon ja jopa Krunnien pesimäkolonioista. Muuttoaikoina lokkiemme joukossa on mm. Jäämeren ja Venäjän Karjalan lokkikantaa. Syyskesällä esiintyy nuorten lintujen muuttoa, joka tuo Suomeen myös eteläisiä lokkeja. 2.2 Erityispiirteitä Tampereen lokkikysymyksessä Koetut lokkiongelmat lähialueilla Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vanhoista YVA-kommenteista ilmenee, että alueen asukkaat ovat olleet huolestuneita jätteenkäsittelykeskuksen lokkimäärien kasvusta (liite 1). Mielipiteitä saattaa korostaa alueen asukkaiden halu vastustaa jätteenkäsittelykeskuksen lähisijaintia (NIMBY = ei minun takapihalleni ). Alueen pesimäpopulaatioissa ei merkittäviä muutoksia ole tiedossa. Sen sijaan esiaikuisten harmaa- ja selkälokkien määrät ovat nousseet ja näistä muodostuvat lokkiparvet ovat kasvaneet varsinkin leutoina talvina. Esiaikuisten määrän lisääntyminen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella viime vuosina johtunee pienkaatopaikkojen sulkemisesta ja myös Lahden Kujalan jäteaseman karkotuskokeiluista ja kompostointilaitosten käyttöönotosta sekä varsinkin Lahden lajitteluterminaalin (LATE) käyttöönotosta 29 alussa. Tyypillisesti lokit yhdistetään Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen, vaikka kyseessä olisivat vähän kaatopaikka-ravintoa käyttävät rauhoitetut kala- tai naurulokit. Esimerkkinä tämäntyyppisestä ristiriitatilanteesta voidaan pitää valituksia esim. Teiskon Kaletonjärven naurulokkiyhdyskunnasta (T. Mikola, puh.kesk ). Kyseessä on lintujärven tyyppinen lahti, jonka ruohikkoluodolla pesivä kolonia ei tarvitse kesäaikana Tarastenjärveä ravinnonhankinnassaan. Naurulokkien parimäärät ovat viime vuosikymmeninä voimakkaasti laskeneet ja

18 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 18 siksi tämä kolonialaji on otettu uhanalaisluokitusten ryhmään silmälläpidettävät (NT). Näsijärven eteläosan naurulokkien kokonaismäärät ovat pysyneet pitkään lähes vakioina (alle 2 paria), eikä mitään suuria kolonioita esiinny, vaikka kolonioiden parimäärät vaihtelevatkin vuosittain. (Hannu Nyström, tiedonanto ). Vastaavia kommentteja laitureiden yms. likaantumisesta ja lokkien määrän lisääntymisestä on tullut myös läheiseltä Niihamanlahdelta. Onkin ilmeistä, että kaatopaikalta tulevat lokit usein pysähtyvät tälle lähimmälle lahdelle peseytymään ja lepäilemään, ennen siirtymistään ulkoluodoille, jotka ovat niiden varsinaisia lepäily- ja yöpymisalueita. Lahden keskiosilla uiskentelevat lokit eivät aiheuttane merkittäviä haittoja. Rannoilla ja laitureilla lepäilyä voidaan tarvittaessa hallinnoida erilaisin lepäilyestein. Näitä ovat mm. langat ja risutukset. Uutta ympäristölupaa haettaessa ei tullut vastaavia valituksia (Pirkanmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös ) eikä valituksia lähiasukkailta viime aikoina muutenkaan (Elina Tiira, suull. kommentti ). Tarastenjärven ja Ruutanan (Onkijärvi) alueiden osayleiskaavojen valmisteluissa lokit mainitaan yleisluontoisesti haittalokeista, mutta kommentit ovat lajien osalta epätarkkoja ja perustuvat ehkä maksimimääriin. Kaatopaikoilla ruokailevien lokkien ja ihmisten välistä ongelmakenttää ja lokkien hallintaa on tutkittu mm. Lahdessa (Juvaste 22) ja Kuopiossa (Eerikäinen 27). Näiden perusteella ongelmia on usein liioiteltu. Tässä voidaan kuitenkin todeta, että suuristakaan lokkimääristä ei ole merkittävää uhkaa ihmisten terveydelle. Lintujen ulosteissa esiintyvät salmonellatyypit ovat yleensä lintujen omia tyyppejä ja bakteerimäärät pieniä. Siten ne ovat ihmisille haitattomia, ellei niitä viljellä ruokaan eli esim. levitetä huonon käsihygienian kautta lämpimässä säilytettäviin eineksiin (Juvaste 22a). Lokkien ei myöskään ole todettu aiheuttaneen lintuinfluenssaepidemioita (Steiof, K., ym. 215). Työkoneiden ja autojen likaantuminen lokkien satunnaisista jätöksistä ei liene suuri haitta, koska ne likaantuvat alueella muutenkin alueella liikuttaessa. Pelleille ja laseihin ilmaantuvista lokkitarroista bakteerit kuolevat hyvin nopeasti auringon UV-säteilyn vaikutuksesta. Huomattakoon, että lokkimäärät tulevat romahtamaan uusien jätteenkäsittelymääräysten tullessa voimaan 216, koska orgaanisen jätteen sijoittamista penkkaan rajoitetaan. Tehostunut lajittelu ja käsittely ovat jo viime vuosina vähentäneet lokkimääriä. Jäteasemalla oleilevien pesimättömien lokkien vähentäminen esim. karkottamalla aiheuttaa yleensä nk. lokkihaittojen lisääntymistä lähialueilla. Keskusteluissa on yleensä myös unohdettu jäteasemien merkitys uhanalaisille lajeille ja eläineettinen näkökanta, jota Eerikäinen (27) käsitteli työssään.

19 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Selkälokkien erityistilanne Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus poikkeaa muista Suomen jätekeskuksista sikäli, että nykyään erittäin uhanaliseksi (EN) luokiteltu suomenselkälokki (Larus f. fuscus) on poikkeuksellisesti oppinut hyödyntämään Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskusta ja erityisesti sen biojätealuetta. Taraste sijaitsee ilmeisesti sopivasti nuorten 3kv-selkälokkien muuttoreitillä, joten ne ovat ottaneet tavakseen viipyä Tarasteella pitkiäkin aikoja. Voidaan arvioida, että jopa 1 % Suomen selkälokin maailmankannasta on poikennut Tarasteella. Selkälokkikantojen väheneminen Hämeessä näyttää pysähtyneen. Osatekijänä tässä saattaa olla Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen vaikutus. Myös uhanalaisuusluokituksessa voimakkaan taantumisen takia vaarantuneeksi (VU) luokitellulle naurulokille Tarasteen kevätruokinnalla on merkitystä ennen järvien ja peltojen aukeamista. Ympäristöministeriön ohjeellisilla suojeluarvoilla (selkälokki 757 ja nauru- ja kalalokki 11 ) laskien Tarasteella on vieraillut useina kevätpäivinä yli miljoonan euron lokkijoukko. Sekaparvienkin arvo voi nousta suureksi (kuva 2.16). Vuositasolla arvovieraiden yhteisarvo ylittää seitsemän miljoonan euron rajan. Käytännössä esim. BirdLife Suomi voisi selvittää yhdessä ympäristöviranomaisten ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa, kuinka kehittää ja suunnata Tarastenjärven "lokkiruokintaa" suojelupainotteiseksi ja kuinka rajoittaa harmaalokkien ruokailua alueella. Tätä varten tarvittaisiin resursseja tutkimukselle, jossa selvitetään Tarastenjärven suomenselkälokkien elämää kaatopaikan ulkopuolella ja kaatopaikan ravintoresurssien vaikutusta lintujen menestykseen. Kuva 2.16 Lepäileviä lokkeja (yhteinen suojeluarvo 13 8 euroa) vanhan penkan rinteellä Kuva Markku Kangasniemi

20 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Jäteruokailun riskejä linnuille Lokeille ja monille muillekin linnuille kaatopaikka on helppo ravinnonlähde, erityisesti talvella ja varhaiskeväällä, kun vaihtoehtoisia ruokailupaikkoja on niukalti. Kaatopaikkaruokailuun liittyy kuitenkin myös riskejä ja haittoja. Luonnollisia riskejä ovat paikalle kerääntyvät petolinnut ja se, että ruuanhakumatkan aikana pesä tai poikaset jäävät huonommalle vartioinnille. Itse ruokailuun jäteasemalla liittyy useita lisäriskejä, joista muutamia käsitellään seuraavassa. Tyypillisiä ongelmia ovat: - ruoka voi sisältää haitallisia aineita, jopa myrkkyjä - ruoka voi olla bakteerien tai homeiden pilaamaa - ruokaan on voinut syntyä botuliinia, joka on voimakasta myrkkyä - ruoka voi sisältää haitallisia esineitä - lintuun voi tarttua penkasta naruja ja muoveja - lintu voi tahria itsensä penkassa esim. uretaanilla tai maalilla - yksipuolinen roskaruokaruokinta voi aiheuttaa puutostiloja poikasissa Ruuan normaali pilaantuminen ei yleensä ole lokeille ja varislinnuille ongelma, sillä luonnossakin ne ovat tottuneet syömään raatoja ja jätteitä. Lokkien tapa sulatella ruokaa kuvussa mahdollistaa yleensä haitallisen ruuan poistamisen oksentamalla ennen kuin haitta on suuri. Bakteerien kannalta niiden suoli on lyhyt. Vaikka ne altistuvatkin esim. salmonelloille, niin tyypillisesti salmonellat häviävät lokeista muutamassa päivässä. Lokit saavat ilmeisesti samalla jonkinlaisen resistenssin salmonelloja vastaan, niinpä aikuisissa linnuissa salmonellaa esiintyy vain harvoin (Juvaste 22a). Pahempi haitta linnuille voi olla hapettomissa ja pimeissä olosuhteissa viihtyvän botuliinibakteerin lihaan tuottama supermyrkky. Se on aiheuttanut Euroopassa lintujen massakuolemiakin, mutta tapaukset ovat harvinaisia. Kohtalokkaita lokeille voivat olla myös ruuanjätteissä olevat terävät tikut tai koukut yms. Ruokajätteiden mukana ne ovat helposti nieltävissä, mutta tarttuessaan ruokatorveen johtavat hitaaseen kuolemaan. Tyyppiesimerkkejä ovat kebab-tikut, joita joskus näkee törröttävän harmaa- ja selkälokkien kaulassa. Kuvissa on CNKH, joka kaulassa kebab-tikku on puhkeamassa" ulos , hyvin näkyvissä ja ihme kyllä lintu terveenä (päällisin puolin!) Ilmeisesti tikun haava kuitenkin aiheutti silti linnun menehtymisen, sillä jälkeen linnusta ei ole havaintoja. Ko. lintu oli erikoinen myös hetkeä aiemmin, sillä sen lukurenkaassa oli merirokkoja (kuvat 2.16 ja 2.17), jotka pian hävisivät. Kuvassa 2.21 on vastaava lokki, jota kuitenkin on ammuttu nuolipistoolilla.

21 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 21 Kuvat 2.17, 2.18, 2.19 ja 2.2 Kuvasarja selkälokista CNKH. Linnun kaulasta puhkeaa ja törröttää kebab-tikku, josta se näyttää päässeen myöhemmin eroon. Kuvien päivämäärät ovat 2.7., 29.7., ja Mielenkiintoinen piirre oli myös se, että linnun lukurenkaaseen oli tarttunut merirokkoja, jotka sitten tippuivat myöhemmin pois. Kuvat Hannu Koskinen Lintujen liikkuessa penkassa niiden jalkoihin usein tarttuu mm. lankoja, muovipusseja ja verkkoja. Vaikka ne eivät aina aiheuta linnun välitöntä kuolemaa, niin jalat vammautuvat silmukoiden kiristyessä ja lintujen repiessä itseään irti. Jalkavammaisten lokkien osuus kaatopaikoilla onkin noin 5 %. Myös tiivisteuretaanit aiheuttavat yleisesti vammoja lokeille. Kaatopaikkajyrät rikkovat sekajätteissä olleet pursotustuubit ja jyrän perässä ruokaa etsivät linnut saavat uretaanin jalkoihinsa. Kuvan 2.22 naurulokki yritti havainnoijan mukaan puolisen tuntia laskeutua maahan siinä onnistumatta. Tiivisteuretaaneja ja muita vastaavia kemikaaleja ei saisi kaataa penkkaan sekajätteessä.

22 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 22 Kuvat 2.21 ja 2.22 Nuolikaulalokki , selkälokkia lienee ammuttu pistoolijousella, joissa käytetään tämäntyyppisiä nuolia. Lokki voi kitua pitkäänkin. Uretaaniongelmainen naurulokki Kymmenistä yrityksistä huolimatta lintu ei pystynyt seisomaan uretaanikengillään. Kuvat Markku Kangasniemi 2.3 Jätteenkäsittelyn muutokset Tavanomaisen yhdyskuntajätteen käsittelyssä on tapahtunut 199-luvun alusta radikaali muutos. Kuntien ylläpitämien kaatopaikkojen määrä putosi alusta noin kymmenenteen osaan. Pienten jäteasemien sulkeminen on pakottanut niitä hyödyntäneet linnut siirtämään ravinnonhankintaansa jäljellejääneille suurille jätteenkäsittelykeskuksille, joita on Suomessa vain noin 5 kpl (Jätelaitosyhdistys, 28). Lintumäärien keskittyminen on johtanut yleisiin luuloihin lokki- ja varislintukantojen kasvusta. Kompostointilaitosten käyttöönotto on vaikuttanut myös lintumääriin. Tarasteella aloitettiin elokuussa 24 biojätteen käsittely kompostointilaitoksessa. Tämä vaikeutti lokkien ravinnonsaantimahdollisuuksia jätteenkäsittelykeskukselta ja periaatteessa pienentää siten jätteenkäsittelykeskusta hyödyntävää lokkipopulaatiota. Myös tehostunut peitto purkualueella on vaikeuttanut lokkien ruokailua. Populaatioiden vähenemisestä huolimatta jäteasemalla kerralla nähtävät lintumäärät voivat jopa lisääntyä, sillä ruokailun vaikeutuminen (hidastuminen) puolestaan lisää paikalla olevia (odottelevia) lokkimääriä (kuva 2.23). Myös Jyväskylän, Hämeenlinnan ja varsinkin Lahden jäteaseman kompostointilaitosten käyttöönotto lienee siirtänyt lokkipainetta Tampereelle.

23 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 23 Kuva 2.23 Jätehuollon kehittyminen vaikeuttaa lintujen ruuansaantia, mikä voi näennäisesti lisätä lokkimääriä kaatopaikoilla. Odottelevia lokkeja Tarasteen uudella jätekentällä. Kuva Markku Kangasniemi Myös ilmaston lämpenemisestä johtuva syksyjen ja talvien leudontuminen sekä keväitten aikaistuminen lisäävät vuosittaisia lintumääriä. Jäteasemien valtalajia harmaalokkia on viime vuosina ollut tuhansien parvissa vielä tammikuulla (kuva 2.24). Niiden paikallisia määriä korostavat vielä kanahaukkojen aktiivinen saalistus jäteasemilla syksyisin ja keväisin, sillä sekin vaikeuttaa lintujen ravinnon saantia, mikä patouttaa linnut suuriin ruokailemaan pyrkiviin parviin. Myös satunnaiset muuttohaukat ja kotkat karkottavat linnut pakosalle. Talvien leudontuminen lisää vastaavasti myös varislintujen määriä. Osa naakoista ja variksista luopuu talvimuutosta kokonaan ja pysyttelee jäteasemilla läpi talven. Lähivuosina jätteenkäsittely kehittyy edelleen voimakkaasti erityisesti biojätteiden osalta. Esitetyt biojätteen vähennystavoitteet tulevat radikaalisti vähentämään lintujen mahdollisuutta hyödyntää ruokatähteitä ravintonaan (Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 216). EU:n kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY) mukaan jo vuonna 29 noin 65 % biohajoavasta yhdyskuntajätteestä tuli hyödyntää tai esikäsitellä ennen loppusijoitusta kaatopaikalle. Vuonna 216 tavoite nousee 8 prosenttiin, jolloin lintujen on vaikea saada ravintoa kaatopaikoilta. Tarasteella jätteiden lajittelu poltettavaksi Tammervoimalla vähentää lokkiruokaa sekajätepenkalla, mutta Tarasteen kompostointilaitokselta biojäteroiskeita vielä lintujen saatavilla ainakin ennen Nokian mädätyslaitoksen valmistumista.

24 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 24 Kuva 2.24 Kasvihuoneilmiö eli talvien lämpeneminen usein saa lokit viipymään Tampereella suurin joukoin tammikuulle, jopa läpi talven. Yleensä vasta Näsijärven jäätyminen saa lokit lähtemään rannikolle. Kuvassa on syksyn viimeisiä harmaalokkeja ja keskellä nuori isolokki. Neljä päivää aiemmin paikalla oli vielä 6 harmaalokkia! Kuva Hannu Koskinen Kaikilla em. toimenpiteillä tulee olemaan merkittävä vaikutus jäteasemien linnustoon ja sitä kautta linnustoon yleisestikin, erityisesti kaupungeissa ja vesialueilla. Tämän johdosta muutosten linnustovaikutuksia tulee seurata tehokkaasti oikean tilannekuvan saamiseksi. Komm. Jäteasemien lokit koetaan usein haittalintuina, mutta ongelmien syy löytyy usein ihmisten virheellisistä mielikuvista. Lokeista ei aiheudu merkittävää tautiriskiä ihmisille. Osa ongelmista johtuu siitä, että suomalaiset eivät ole kovin tottuneita suuriin muutonaikaisiin lintumääriin, jotka ovat yleisiä niiden muuttoalueilla Länsi-Euroopassa ja Afrikassa, joissa lintuparvissa voi olla jopa satoja tuhansia yksilöitä. Ruokailu jäteasemilla on kuitenkin myös riski linnuille. Vaikka biojäteruokailu on keväisin erinomainen apu uhanalisille selkä- ja naurulokeille, niin olisi hyvä, että lokitkin ainakin kesäisin ja syksyisin hakisivat ruokansa niiden normaaleista ruokalähteistä. Tämä palauttaisi ennen pitkää lajijakauman luonnonmukaisemmaksi. Jätehuollon kehittyessä voimakkaasti lähivuosina näin tuleekin käymään.

25 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 25 3 LINTUTIEDETTÄ TARASTEELLA 3.1 Havainnointi ja lukurengastus Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella nähtäviä lokkimääriä on laskettu Tampereen lintutieteellisen yhdistyksen toimesta vuosina säännöllisillä laskentakerroilla useita kertoja vuodessa (kuva 5.8). Laskijana toimi biologi Martti Lagerström. Näillä laskennoilla ei ole saatu kokonaiskuvaa kaatopaikalla käyvien ja oleilevien lokkien kokonaisyksilömääristä, sillä paikalla on kerrallaan vain osa alueen lokeista. Vaihtuvuus on suurinta muuttoaikoina ja alkukeväällä. Lokkien vaihtuvuudesta saadaan tietoa tutkimalla lukurengastettujen yksilöiden liikkumista. Selkälokkien lukurengastus aloitettiin Suomessa 1993 ja harmaalokkien Aikuisrengastuksen myötä joitakin yksilöitä on kirjautunut aiemmillekin vuosille (ks. taulukot 3.1 ja 3.2). Taulukko 3.1 Harmaalokkien Suomen ja Tarasteen lukurengastustilastoja ( ). Lisäksi vuonna 25 rengastuksia erityisprojektissa 3 yks, joista Tarasteelta noin 1 havaintoa. LUKURENGASTUSTILASTOJA Harmaalokki (Larus argentatus) Rengastukset Havainnot Yksilöt Havainnot Yksilöt hav.päiviä % Kaikki havainnot Havainnot Tarastenjärven jäteasemalla Vuosi Kaikista % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Yhteensä %

26 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 26 Taulukko 3.2 Selkälokkien Suomen ja Taran lukurengastustilastoja LUKURENGASTUSTILASTOJA Selkälokki (Larus fuscus) Rengastukset Kaikki havainnot Havainnot Tarastenjärven jäteasemalla Vuosi Havainnot Yksilöt Havainnot Yksilöt hav.päiviä % Kaikista % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % % Yhteensä % Kuvat 3.1 ja 3.2 Selkä- ja harmaalokkien lukurengastus Suomessa ja päivähavaintojen määrät Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella , vuosien 214 ja 215 samaa luokkaa kuin (215 data ei vielä saatavilla)

27 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 27 Havainnointi oli varsin vähäistä aina vuoden 1998 loppukesään asti, jolloin lokkitutkimus Tarasteella todella käynnistyi, osin lukurengastuksen luomien uusien mahdollisuuksien ansiosta. Tämän jälkeen lokkien määritystutkimus oli Tarasteella useita vuosia maailman kärkiluokkaa, mutta 21 jälkeen havainnointi on hieman hiipunut. Vuoden 23 elokuussa Tarasteella vieraili kansainvälisen lokkitutkijakokouksen yhteydessä noin 5 lokkitutkijaa 13 eri maasta. Lisäksi useina vuosina jäteasemalla on käynyt yksittäisiä tutkijoita, viime vuosina mm. Hollannista, Skotlannista ja Espanjasta. Lokkien lukurenkaita on luettu suurin määrin harrastajavoimin viime vuosina (mm. M. Kangasniemi, H. Koskinen). Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella on kertynyt yli 1 rengashavaintoa vuosina Havaintoja on paljon enemmänkin, sillä kullekin yksilölle kirjataan vain yksi havainto päivää kohden. Näin laskien harmaalokeista päiväkontrolleja on yli 26 kpl ja selkälokeista lähes 7 kappaletta. Päivähavainnoin laskien Tarasteen osuus kaikista selkälokkihavainnoista on 72 % ja yksilöistä noin 42 %. Harmaalokeissa Tarasteen vastaavat osuudet ovat noin 19 % ja 26 %. Taulukoissa 3.1 ja 3.2 ja kuvissa 3.2 ja 3.3 on esitetty vuosittaiset lukemat pelkkien lukurenkaiden osalta. Tilasto on koottu Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston rekisteristä saaduista poiminnoista. Vuosilta on Tarasteelta selkälokeista noin 145 metallirengashavaintoa ja harmaalokeista noin 155 havaintoa. Selkälokeissa Tarasteen osuus metallirengashavainnoista on noin 67 %. Harmaalokeissa osuus on vain 8 %, mikä selittyy rannikon massarengastuksista ja tappoprojekteista, joissa kertyy suuria määriä löytöjä. Vuoden 29 jälkeen lukurengastustutkimus Tarasteella romahti, mikä näkyy hyvin myös kuvista 3.1 ja 3.2. Osasyynä oli määritysharrastuksen hiipuminen, mutta myös lukurengasyksilöiden väheneminen, varsinkin harmaalokeissa, joiden rengastusmääriä rajoitettiin 2 luvulla. Lisäksi tehostunut biojätteen käsittely vähensi lokkimääriä ja vaikeutti erityisesti määritystutkimusta. Vähentyneiden havaintojen takia lukurengasdataa ei ole voitu käyttää vuosien osalta populaatioanalyyseihin, vaikka olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten havainnoitujen lokkimäärien lasku olisi näkynyt populaatioissa. Lokkien määriä on useina vuosina laskettu mm. Vanajalla, Roineella, Mallasvedellä ja Pälkänevedellä (mm. J. Astor, J. Ahola, P. Linkola ja R. Juvaste) sekä Näsijärvellä ja viime vuosina myös Vesijärvellä (mm. Hannu Nyström ja Asko Puro). Yhtenäistä koko alueen kattavaa selvitystä ei kuitenkaan ole tehty. Yksittäisiä alueiden vuosilaskentoja ovat julkaisseet mm. Jouko Ahola ja Jouko Astor. Pääosa laskennoista on suoritettu rengastusten yhteydessä. Todettakoon, että tässä raportissa käsiteltyjen havaintotietojen keräämiseen on käytetty tuhansia tunteja. Pelkästään 2-luvulla havainnointiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella on käytetty yli 13 tuntia.

28 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 28 Lukurenkaiden avulla voidaan selvittää mistä lokit saapuvat Tarasteelle. Vaikka pesimäaluetta ei useinkaan tiedetä, niin yleiskuva lähtöalueista tästä saadaan lokkien syntymäpaikkojen avulla. Lokit ovat varsin syntymäpaikkauskollisia. Oheisissa kuvissa 3.3 ja 3.4 on esitetty Tarasteella tavattujen pesimäikäisten (+3kv) lokkien syntymäpaikat. Harmaalokkihavaintojen syntymäpaikkojen mediaanietäisyys Tarasteelta on 52 km ja maksimi 57 km (n=917) ja selkälokkien vastaava mediaani on 4 km (n=1128). Kuvat 3.3 ja 3.4 Pesimäikäisten (+3kv) eri keskeisillä jäteasemilla huhti heinäkuussa tavattujen harmaalokkien syntymäpaikat ja vastaava kuva Tarasteen selkälokeista. (Valkama ym. 214.Suomen rengastusatlas osa II) 3.2 Tarasteen lokkimäärät ja -populaatiot Jätteenkäsittelykeskuksen lintumäärä on käsitteenä lajitasollakin varsin hankala. Puhutaanko huippumääristä, keskimääräisistä määristä vai käytetäänkö havaintojen mittarina mediaaneja? Päivittäiset, viikoittaiset, kuukausittaiset ja vuosittaiset luvut poikkeavat suuresti toisistaan. Yksittäiset lukemat voidaan ilmoittaa sellaisenaan tai havaintojen eroja tasoittaa yhdistelemällä niitä. Pitemmillä tarkkailujaksoilla yleensä tyydytään ilmoittamaan vain maksimimääriä. Petolinnut ja ammunta voivat tyhjentää kaatopaikan jopa tunneiksi, mutta muunlaiseen hälyyn ja jopa pelotteluun linnut tottuvat nopeasti (kuvat 3.5 ja 4.1). Lintujen maksimimäärät voivat harhauttaa maallikkoja. Suurten parvien määrien arviointi on todella vaikeata ja parvet käsittävät usein monia eri lajeja (kuvat 3.6 ja 4.5).

29 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 29 Kuva 3.5 Nämä ukkoslinnut pelottavat usein Tarasteen lokit ilmaan, mutta vain hetkeksi. Kuva Hannu Koskinen Tarkastelujaksoille voidaan ilmoittaa päivien maksimimäärien keskiarvo ja niiden minimit ja maksimit kuten tässä raportissa on tehty 7pv-jaksoille ( viikkojaksot ). Maksimimäärien keskiarvot on pääsääntöisesti laskettu käyttäen ao. jakson 2-3:a suurinta päivämaksimia. Muutamalle havaintovapaalle jaksolle on laskettu po. arvot viereisten jaksojen keskiarvona. Absoluuttisten määrien sijasta on usein parempi vertailla ajanjaksoja toisiinsa kumulatiivisin arvoin suoraan tai suhteuttamalla lukemat indekseiksi (kuten kuvissa ). Kerralla paikalla nähtävät lintumäärät poikkeavat radikaalisti paikalla käyvistä lintupopulaatioista, jotka voidaan jakaa useisiin eri lailla käyttäytyviin osapopulaatioihin. Esimerkkejä näistä ovat muuttopopulaatiot, lähialueilla pesivät linnut ja pesimättömät esiaikuiset yksilöt. Eräs tapa arvioida määriä ja populaatioita on laskea paikalla olevien lintujen lisäksi myös saapuvien ja lähtevien lintujen määriä. Tällä porttitarkkailulla saadaan arvioita myös lintujen vaihtuvuudesta. Menetelmä on vaikeasti toteutettavissa, sillä ollakseen luotettava se vaatii usean kokeneen havainnoijan jatkuvaa yhtaikaista tarkkailua. Yksittäisille päiville toteutettuna se antaisi kuitenkin tietoa lintujen lepäily- ja pesimäalueistakin. Kirjallisuudessa on julkaistu lukuisia kaatopaikkojen ja lepäilyalueiden lintumäärälaskentoja, mutta tuskin yhtään, joissa olisi rengastusten/merkintöjen avulla arvioitu kokonaispopulaatioita ja niiden ajallisia ja rakenteellisia muutoksia. Tarasteen raporteissa näitä on julkaistu jo vuodesta 23 alkaen, sillä lukurenkaat ja niiden havainnointi mahdollistivat ainutlaatuisen lokkien populaatiotutkimuksen. Tästä on tässäkin raportissa useita esimerkkejä (ks. luvut 3.2 ja ). Tarasteella vierailevien lokkien yksilömäärät ovat osoittautuneet yllättävän suuriksi.

30 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 3 Lukurengasdatasta tehdyn populaatioanalyysin mukaan Tampereen Tarastenjärven jäteasemalla vieraili vuonna 23 noin 9 (+/- 2 ) eri harmaalokkia ja yli 5 selkälokkia. Suhteutettuna alueen pesimäkantoihin luvut ovat uskomattoman suuria. Välillä vastaavat harmaalokkien estimaatit ovat olleet pienempiä (kuva 5.47), mutta nousivat jälleen 218 ja 29. Vuonna 21 lokkimäärät putosivat jopa 25-3 %. Syynä tähän lienee ainakin osittain kompostointilaitoksen käyttöönotto syksyllä 24, jonka vaikutusta oleellisesti tehosti vuoden 29 lopulla valmistunut biojätteiden purkuasema ja biojätteen tehostettu peittäminen. Betoniseen lokeroon mahtuu vain rajallisesti lokkeja. Tarasteella vierailee lukurengaskontrollien mukaan lokkeja koko Suomesta ja ilmeisen runsaasti mm. Etelä- ja Länsi-Euroopassa syntyneitä lokkeja. Populaatioanalyysit ovat toistaiseksi perustuneet oletukseen, että koko populaatio käyttäytyy kuten lukurengaslokit. Tarkempiin analyyseihin päästäisiin, jos analyyseissä huomioitaisiin erikseen ikäluokat, läpimuuttajat, rengastuspaikat ja kuolleisuuserot sekä käytettäisiin monipaikka-analyysiä. Tämä parametrien lisääminen tekee analyyseistä kuitenkin huomattavasti työläämpiä ja monimutkaisempia. Erilaisen käyttäytymisen aiheuttamia ongelmia on Tarasteen selkälokkien muuttoanalyyseissä pyritty vähentämään luokittelemalla populaatiot alaryhmiin (ks. luvut 3.7 ja 6.2). Kuva 3.6 Osakuva suuresta parvesta kaatopaikalla. Kuvassa piilottelee 8 selkälokkia, 2 naurulokkia, runsaat 2 eri-ikäistä harmaalokkia, 5 varista ja pari korppia. Kuva Hannu Koskinen

31 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Muuttotutkimus ja lokkien viipymät Tarasteella Lintujen muuttoa seurataan Suomessa aktiivisesti etenkin lintuharrastajien toimesta. Lokkien osalta muuttokatsaukset esittelevät yleensä ensimmäisten ja viimeisten yksilöiden aikoja ja suurimpia muuttokeräytymiä ja -parvia. Tampereella Viinikanlahden jäälle yöpymään kerääntyvät alkukevään lokit antavat hyvän kuvan ensimmäisten lintujen tulosta. Näitä laskentoja on vertailumielessä esitettykin Tarasteen raporteissa. Muuton huippuvaiheita ne eivät kuitenkaan kuvaa, sillä vesialueiden laajennuttua lokit leviävät pesimäalueilleen tai jatkavat muuttomatkaansa. Lukurengashavainnot antavat mahdollisuuden tutkia muuttoa keväästä syksyyn myös osapopulaatioissa. Myös nuorten lintujen (juv ja subad) liikkeet ovat nyt seurattavissa, jopa yksilöhistorioina (kuva 3.7). Voidaan verrata esim. suomalaisten selkälokkien muuttoa Israelissa ja Suomessa. Eri ikäluokat lähtevät Tel Avivista samanaikaisesti, mutta saapuvat Tampereelle ikäjärjestyksessä. Eräänä haasteena on löytää sopiva tapa arvioida havaintohistorioiden avulla havaintojen viivettä ja lokkien viipymistä tarkkailuseudulla (Tarasteen ympäristössä). Syvällisempi esimerkki muuttoanalyysistä on tämän osan jälkeen luvuissa 3.7 ja 6.2. Kuva 3.7 Lukurengastettu savolainen selkälokkinaaras CA67. Linnun rengasti Risto Juvaste 1993 Punkaharjulla ja se on havaittu vuosittain yhteensä 197 kertaa Tarasteella. Lintu pesii lähistöllä, sillä se nähdään usein Tarasteella pesintäaikana. Viimeksi se tavattiin Kuva Hannu Koskinen

32 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Kuolleisuustutkimus Lukurengastetuista linnuista voidaan tutkia Tarastenjärven jäteasemalla ruokailun vaikutusta niiden kuolevuuteen. Vaikka tätä analyysiä ei ole vielä tehty, niin ko. vertailu voidaan tehdä tarkastelemalla esim. samana aikana elossa olleiden yksilöiden myöhempiä historioita. Lukurengaslokkien korkea tapaamisprosentti (3-7 %) ja havaintojen paljous antavat mahdollisuuden mm. kuolleisuuksien uudentyyppiseen analyysiin. Erityisen mielenkiintoista on tutkia rengastuksen jälkeistä poikaskuolleisuutta (poikastuottoa) ja pesinnän ajankohdan, koloniakoon (ml. yksittäisparit) sekä jäteaseman vaikutusta siihen. Lähellä Tarastetta lähes kaikki kolonioissa tavatut lokit hyödynsivät jäteasemaa (ks. luku 6.6). Näiden poikastuottoa voidaan verrata kaukana jäteasemista pesivien lokkien poikastuottoon. Tulokset saadaan suoraan tapaamisten todennäköisyyksistä. Poikaskuolleisuustutkimuksesta on tehty yksi posterijulkaisu Radolfzellin Euring-tapahtumaan vuonna 23 (Juvaste & Valkama 23). Tutkimustulosten mukaan erikoista oli isojen selkälokkiyksilöiden huonontunut selviäminen, mitä harmaalokeilla ei ole todettu. Merialueella poikaskuolleisuus oli huonompi. Aikainen pesintä oli linnuille selkeä etu. Koloniakoon vaikutuksen selvittäminen edellyttää lisätietojen hankkimista rengastajilta, koska koloniakokotietoa ei rengastuslomakkeella voi valitettavasti kerätä. 3.5 Elinpiirit, kotipaikkauskollisuus ja sosiaalisuus Uudentyyppinen ja runsas lukurengasdata antaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tutkia lokki-ikäluokkien elinpiirejä ja kotipaikkauskollisuutta (tätä voisi verrata metallirengastuksella aiemmin julkaistuun tietoon). Ongelmana lukurengastustuloksien analyysissä on rengastuksen ja havainnoinnin alueellinen keskittyneisyys. Useiden lokkiyksilöiden pitkät havaintohistoriat (jopa yli 3 lukutapaamista) antavat kuitenkin mahdollisuuden poikkeukselliseen liikkumisja elinpiirianalyysiin. Selkälokkien itä-länsisuuntaista siirtymistä on alustavasti analysoitu Tarasteen havaintojen avulla. Häme eli Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus on houkutellut itäsuomalaisia naaraita, jopa vanhoja yksilöitä, pesimään siellä. Yleensä lokit ovat hyvin pesimäpaikkauskollisia ja palaavat pesimään lähelle synnyinseutujaan. Jäteasemien lokki- ja ruokamassat näyttävät siis houkuttavan erityisesti naaraita jäämään pesimään kauaksi synnyinpaikasta. Nuorten lintujen osalta tällainen siirtymä eli nk. dispersio lienee muuton osaamattomuutta (opettelua). Pitkiä yksilöhistorioita voisi tutkia suoraankin, jolloin niistä voisi näkyä mm. muuttoreittien oppiminen.

33 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 33 Lokkien lukurengastapaamisia vertaillen voidaan tutkia myös lokkien sosiaalista käyttäytymistä. Liikkuvatko lokit poikasvaiheen jälkeen yhä jengeissä? Vaikka läheisiä renkaita näkee usein jopa yhtaikaa, alustavien karkeiden analyysien mukaan selvää riippuvuutta ei ole löytynyt. Jäteasemat ovat kuitenkin muodostuneet lokkinuorison kohtaamispaikoiksi, kuten 1kv harmaalokkien heinämarraskuun tapaamiskartasta (kuva 3.8) näkyy. Selkälokin tilannekuva on vastaava (Valkama ym. 214), mutta tapaamisia vähemmän, sillä nuoret selkälokit ehtivät yleensä vain piipahtaa Tarasteella ennen lähtöään muutolle. Kuva 3.8 Nuorten (1kv) harmaalokkien heinä-marraskuussa Tarasteella tavattujen syntymäpaikat. (Valkama ym. 214.Suomen rengastusatlas osa II)

34 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Yksilöhistoriat Yksilöhistoriatkin osoittavat kuinka lokit opettelevat muuttoreittinsä, tankkauspaikkansa ja talvehtimispaikkansa. Vanhojen lokkien muutto on nopeaa. Esimerkkinä mielenkiintoisesta historiasta on Tatu Hokkasen rengastama vehkalahtelainen harmaalokki, jonka liikkumisia seurattiin yli 6 vuotta. Sen historia kuvattiin vuoden 24 raportissa (Juvaste ym. 25). Linnun liikkuminen Anjalankosken, Tarasteen ja Hannoverin kolmiossa oli todella mielenkiintoista. Myös monien muiden lokkien reitit ovat ensiharhailujen jälkeen tarkasti toistuvia. Esimerkiksi käy Tarasteella aikuisena rengastettu selkälokki C1KV, joka on vietti kaikki kesänsä Tarastetta hyödyntäen (23 havaintoa). Se nähtiin neljänä talvena peräkkäin Malagan satamassa muutolla. Viimeinen havainto siitä on Malagasta (ks. liite 3). Se on sikäli merkittävä lintu, että selkälokeistamme vain äärimmäisen pieni osa muuttaa Iberian kautta. Sieltä on vain muutama selkälokkilöytö, kun vastaavasti esim. Israelista niitä on tuhansia. Liitteeseen 3 on kerätty muutamia mielenkiintoisia Tarasteen lokkien tapaamishistorioita. 3.7 Selkälokkipopulaatioiden muuton ja kotipaikkojen analyysistä Tampereella tavattavien selkälokkien kotipaikkoja ja saapumisia voidaan pesimäpopulaatioiden ja poikasrengastusten avulla tutkia lähemminkin. Tässä on tiivistetysti esitetty Tarasteen selkälokkien kevätmuuttotutkimusta vuodesta 25 alkaen. Tarkastelu perustuu Euringin teknistä kokousta (Dunedin, Uusi Seelanti, tammikuu 27) varten tehtyyn analyysiin. Sen avulla voidaan hahmottaa Tarasteen lokkitutkimuksen laajuutta, syvyyttä ja tarkkuutta. Siitä tehty posteri ja sen laajempi esittely oli Tarasteen lokkiraportissa 25 (Juvaste ym. 27a). Ko. tutkimuksessa vuoden 25 lukurengastetun populaation muuttokuvaajia tarkennettiin jakamalla linnut paikallisiin (52 %), läpikulkijoihin (32 %) ja vierailijoihin (16 %). Läpimuuttajat nähdään vain kerran - ne ovat tyypillisesti lintuja, jotka pysähtyvät Tarasteella vain hetkeksi, usein vain muutamiksi minuuteiksi. Paikalliset ovat lintuja, jotka nähdään Tarasteella kesäkuussa. Ne ovat pääosin pesivää kantaa, jotka saapuvat aikaisin; lisäksi joukossa on esiaikuisia. Vierailijat viipyvät jonkin aikaa ja siirtyvät sen jälkeen ilmeisesti pesimäalueilleen tai kotiseuduilleen. Vuoden 25 huhti- ja toukokuussa Tarasteella nähtiin 424 eri lukurengasyksilöä. Populaatioestimaatit tuottivat lukurengastettujen kokonaispopulaatioksi 586 yksilöä. Mikäli ko. populaatio olisi arvioitu suoraan populaatioanalyysillä (ryhmittämättä) olisi vastaava estimaatti ollut 451 yksilöä.

35 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 35 Kuva 3.9 Suomen selkälokkien parimäärät (pairs) ja lukurengastusmäärät (RR) alueittain. Parimäärä perustuu BirdLife Suomen tekemään kyselyyn vuonna 23. Rengastusmäärät ovat Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston rekisteritilanteen mukaiset. Muokkaus R. Juvaste Suhteuttamalla alueittain eri vuosien lukurengastukset BirdLife Suomen 23 selkälokkikyselyn parimääriin (kuva 3.9) ja arvioimalla karkeasti poikastuotto ja kuolleisuus saatiin arvio Tampereen lokkipopulaation lukurengassuhteelle (kaikkien ja lukurengastettujen yksilöiden suhde). Kertomalla lukurengaspopulaatio tällä suhteella (5,7; havainnoitu suhde vuonna 25 oli 6,5) saatiin kevätmuutolle kuvassa 3.11 esitetyt muuttokäyrät. Analyyseissä käytetty Tarasteen lukurengashavaintojen alueittainen jakautuminen on esitetty kuvassa 3.11.

36 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 36 yks Selkälokkien muutto Tampereella 25 Läpikulkijat Nähdyt lukureng. Ryhm.kok. pop. Vierailijat Ei ryhm.kok.pop. Paikalliset Päivät huhtikuun alusta (7 pv jaksojen keskikohdat) Kuva 3.1 Selkälokkien muutto keväällä 25 Tarastenjärven jätekeskuksella. Notkahdus huhtikuun lopulla johtui sään muuttumisesta ja muuton pysähtymisestä. Tarkempaa pohdintaa on esitetty tekstissä. Muuttokäyrissä näkyy mielenkiintoisesti poikkeuksellisen takatalven aiheuttama notkahdus muutossa, joka näyttää johtuneen nimenomaan paikallisista linnuista. Ilmatieteen laitos kuvasi ko. takatalvea seuraavasti: Pohjoisesta puhalsi hyvin kylmää ilmaa alkaen. Lumikuuroja esiintyi päivittäin, tiheimmin torstaina Lämpötila pysyi torstaina päivälläkin nolla-asteen alapuolella maan itä- ja pohjoisosassa, Länsi-Suomessa lämpötila nousi kuitenkin 2 ja 5 asteen välille. Viimeksi samankaltainen takatalvi koettiin näihin aikoihin vuonna (Ilmatieteen laitos 25) Kevään 25 kokonaispopulaatioestimaatiksi Tarasteella käyneiden selkälokkien määrälle tuli 3214 yksilöä. Suora populaatioanalyysi antaa vastaavaksi määräksi 256 yksilöä. Analyysi aikaistaa hieman muuton kuvaa ja läpikulkijat nostavat erityisesti toukokuun lukuja. Tutkimusideaa Risto Juvaste esitteli lähemmin vappuna 213 Euringingin menetelmäkonferenssissa USA:ssa (Athens, Georgia). Materiaalina käytettiin Tarasteen 27 ja 28 mittavaa havaintodataa vanhojen (yli 5kv) selkälokkien saapumisesta. Simuloimalla kevätmuuttoa ja -havainnointia osoitettiin, että läpikulkijoita oli havaintoihin verraten jopa kolme kertaa enemmän. Ero perinteiseen

37 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 37 populaatioanalyysiin (Popan, full) oli myös suuri 17 % ja 48 %. Esitelmä on luettavissa> Kuva 3.11 Tarasteella 2-luvulla havaittujen lukurengasselkälokkien havainnot (reads) ja yksilömäärät (gulls) rengastusalueittain. Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston rekisteritilanne Muokkaus R. Juvaste 3.8 Tutkimus satelliittilähettimillä Vuonna 29 Tarasteen jätteenkäsittelykeskus toimi toisena keskuspaikkana noin miljoonan euron selkälokkien satelliittiseurantaprojektissa, jonka rahoittajana oli saksalaisen Max-Planck-instituutin ornitologinen osasto (Radolfzell). Projektissa tutkittiin miten selkälokit todella navigoivat pitkällä muuttomatkallaan Keski-Afrikkaan. Noin puolet tutkimuslokeista pyydettiin Tarasteelta ja eteläpuolisilta pesimäalueilta (Mallas-, Pälkäne- ja Iso Roinevesi). Toinen tutkimuspiste oli Vienanmeren Solovetskin saarilla. Kaikkiaan asennettiin lokeille 127 GPS-

38 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 38 PPT aurinkokennolähetintä (hinta noin 3 /kpl), jotka GPS:n avulla lähettivät tarkan paikannuksen neljästi vuorokaudessa. Osa Tarasteen tutkimuslokeista lennätettiin yksityiskoneella Saksan länsirannikolle Helgolantiin, josta ne vapautettiin muutolle. Tutkimus osoitti, että selkälokit käyttävät hajuaistia navigoinnissaan. Julkaisu luettavissa netissä (ks. viite Martin Wikelski et al. 215). Kuva 3.12 Kaikista Tarasteen tutkimuslokeista otettiin moninaisia veri- ja bakteeerinäytteitä. Niiiden perusteella selvitetään immunologisin kokein lokkiemme tautihistoriaa ja verrata niitä Espajassa ja Hollannissa otettuihin tuloksiin. Kuvassa Inge Müller laboratoriossaan Kuva Markku Kangasniemi. Rinnakkaistutkimuksia varten lokeista otettiin erilaisia bakteerinäytteitä ja verinäytteitä virusten ja niiden vasta-aine tutkimuksia varten (kuva 3.12). Analyysien avulla saatiin tietoa ko. lokkien bakteereista ja tautihistoriasta. Tutkitut lokit eivät vasta-ainetutkimusten mukaan olleet sairastaneet korkeapatogeenisia lintuinfluenssoja. Normaalien lintujen virusvasta-aineita luonnollisesti löydettiin. Tutkimuksissa todettiin kaukomuuttavien selkälokkien satsaavan enemmän immuunipuolustukseen kuin läntisten sukulaistensa (Arriero E, et al., 215). Villilinnut ja pienet siipikarjat eivät osoittautuneet lintuinfluenssan (HPAIV; H5N1 tai H5N8 yms) epidemioiden aiheuttajiksi suuressa saksalaisessa tutkimuksessa (Steiof, K., J. Mooij & P. Petermann, 215). Noin 8 villilintua on testattu, mutta silloin kun niistä on viruksia löydetty, niin ko. infektioita oli aiemmin jo esiintynyt alueen kaupallisissa kasvattamoissa eli siipikarjatehtaissa. Virus löydetään usein ensin hygienialtaan huippuvalvotuissa suljetuissa siipikarjatehtaissa. Luonnosta ei ole löydetty pitempiä tartuntaketjuja. Huomattakoon, että

39 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 39 villilintu on virukselle huono kohde, sillä sairastunut lintu kuolee eikä virus pääse leviämään eli sekin kuolee. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen mielenkiintoisimmat tulokset saatiin pesintäalueilla ja Tarasteella vapautetuista kontrollilinnuista. Niistä havaitaan selkälokkien mielenkiintoiset pikavisiitit jopa satojen kilomerien päähän ja niiden tavat käyttää kaatopaikkoja ravinnonhankinnassaan. Näistäkin on erillisjulkaisu tulossa. Myös sattumalta kiinni saatu nuori aroharmaalokki varustettiin satelliittilähettimellä, mutta sen seuranta päättyi jo seuraavana viikonloppuna Tarasteelle. On mahdollista, että tuolloin lähistöllä nuoria harmaalokkeja ja variksia ampuneet metsästäjät saivat siihen osuman. Sen erottaminen nuoresta harmaalokista oli joka tapauksessa mahdotonta (ks. kappale 3.9.). Rauhoittamattomia lintuja tuolloin ammuttiin noutavien koirien koulutusta varten. Kuva 3.13 Vain antenni paljastaa usein satelliittilokin. Kuvassa Risto , joka oli 1999 lukurengastettu poikasena Mallasvedeltä. GPS-lähetin sille laitettiin , josta lähtien se on paikannettu tuhansia kertoja. Paikannukset loppuivat 212 keväällä Sudanissa. Kolmesti se talvehti Viktorianjärvellä Tansaniassa. 6.7 Satelliittiselkälokkien kertomaa Vuonna 29 Hämeen ja Tarasteen selkälokeilla oli merkittävä osa suuressa kansainvälisessä selkälokkien satelliittiseurantaprojektissa. Max-Planckinstituutin rahoittamassa projektissa pyritään selvittämään miten nämä pitkänmatkan muuttajat todella navigoivat. Kontrollilinnuista saatiin kuitenkin paljon muuta mielenkiintoista oheistietoa. Käytetyt aurinkokennokäyttöiset GPS-laitteet kirjasivat paikannukset viisi kertaa vuorokaudessa. Hämeessä laitettiin toukokuun lopulla 15 satelliittilähetintä emoille, jotka pesivät Mallasvedellä (4 yks), Pälkänevedellä (3 yks) ja Hauhon Isolla Roineella (8 yks).

40 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 4 Kesä- ja heinäkuun 29 paikannushavaintojen mukaan ko. lokit olivat yksilöittäin hyvin erikoistuneita kesäisessä ravinnonhankinnassaan. Mallasveden linnuista kaksi haki ruokaa usein Tarasteelta, mutta kahden lennot suuntautuivat pääosin Mallasveden eteläpuolelle, pelloille ja Vanajavedelle. Vain toinen jälkimmäisistä poikkesi kerran Tarasteelle (1.7.29). Pälkäneveden kolmen linnun pitemmät lennot suuntautuivat kaikki Tarasteelle. Hauhon lintujen ruuanhankinta oli monipuolisempaa. Yksi lintu lensi kaukolennot Isolta Roineelta lähes pelkästään Tarasteelle ja toinen pääosin Karanojan jäteasemalle (Hämeenlinnan eteläpuolelle) ja kolmas hyödynsi tasaisesti molempia. Loput olivat enemmän paikallisia, mutta hyödynsivät satunnaisesti joko Tarastetta tai Karanojaa. Myös 21 kesähavainnot satelliittilinnuista ovat samantyyppisiä ja vahvistavat tietoa lintujen erikoistumisesta tietyn ravinnonlähteen käyttöön. Jäteasemien biojätteellä näyttää olevan suuri merkitys uhanalaisen selkälokin ravinnonhankinnassa. Satelliittiprojektin päätulos julkaistiin Nature-reports-sarjassa (Martin Wikelski et al. 215). Tulokset osoittivat, että selkälokit käyttivät hajuaistiaan suunnistautuessaan kohti etelää.. Komm. Selkä- ja harmaalokit näyttävät yleisesti hakevan ruokaa jäteasemilta noin 5 km säteellä ja satunnaisesti kauempaakin. Satelliittitutkimus tulee antamaan paljon uutta tietoa näiden lokkien ruuanhankinnasta ja jäteasemien käytöstä. Lähes kaikki lokit hyödyntävät jäteasemia alkukeväästä järvien ollessa vielä jäässä, mutta kesällä osa lokeista erikoistuu hakemaan ruokaa pääosin vesialueilta ja pelloilta. 3.9 Määritystutkimus Jäteasemille kerääntyvät lokkiparvet antavat erinomaisen mahdollisuuden tutkia lokkien määrittämistä. Kunnallisten jäteasemien määrän romahdus kymmenenteen osaan 199-luvun alusta (Jätelaitosyhdistys, 28) keskitti niitä hyödyntävät linnut jätteenkäsittelykeskuksiin. Tämä tarjosi kokeneemmille lintuharrastajille uuden mahdollisuuden kehittää lokkien määritystaitojaan. Lokkilajien ja ikäluokkien määrittäminen lienee lintutunnistuksen vaativin osalaji. Lokkien alalajien määrittämisen hallitsee Suomessa vain kymmenkunta huippuornitologia. Jotta määritystutkimuksen luonne hahmottuisi, esitetään tässä eräs tuore määritysongelma Yahoon Birding Gulls-keskustelualueelta, koska Tarasteen lokeista ei löytynyt sopivaa ongelmalokkiesimerkkiä. Kyseessä on siis Tšekeissä helmikuun alussa kuvattu esiaikuinen lokki (kuva 3.14). Vastaava lokki voisi hyvin esiintyä Tarallakin vuodenvaihteessa. Keskustelun aloittaja kokenut lokkiharrastaja Martin Vavrik kysyi määritysapua tälle harmaalokille. Vaihtoehtoina olivat

41 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 41 tavallinen harmaalokki ja aroharmaalokki. Määritykseen osallistui kymmenkunta asiantuntijaa. Kuva 3.14 Määritystehtävä: aro- vai etelänharmaalokki, vai ihan tavallinen? Kuva Martin Vavrik (Kuvattu Tsekissä helmikuun alussa 29) Tulkitsen tähän hieman lokkitutkijaa, joka esitti sitä tavalliseksi harmaalokiksi: käsisulat ovat todella tummat, mutta niiden projektio on lyhyt, tertiaalit eivät näytä uusilta, harmaata vain muutamissa keskimmäisissä peitinhöyhenissä, mutta ei hartiahöyhenessä ja vain yhdessä tertiaalissa isojen peitinhöyhenten kuva on voimakas, mutta niiden valkoiset alueet ovat leveähköt.. silmän ympäristö on varsin valkea, ilman maskia, erityisesti silmän takana, iiris on vaalea, mutta sävyiltään sini-valkeat.. pää näyttää raskaalta, mutta koukuton ja sen gonius ei selvä ja nokka kapenee tyveä kohden ( ) Osa piti sitä selvänä etelänharmaalokkina ja tarjottiinpa myös selkälokin ja harmaalokin risteymää. Selvää on, että muutkin risteymät ovat mahdollisia. Toisaalta keskustelussa ei päästy varmuuteen edes iästä, nokan tyven perusteella se on joko 2kv tai 3kv. Yksimielisyyteen ei päästy, mutta lokki todettiin mielenkiintoiseksi. Opetushan tässä on, että kaikki lokit eivät ole määritettävissä. Toki metsästäjät tuntuvat pystyvän siihen nopeassa ampumistilanteessakin. Suomalaisen lokkien määritystutkimuksen taitekohdaksi voidaan kirjata elokuu 1998, jolloin mittava lokkitutkimus Tarasteella alkoi. Tuolloin alettiin lokkeja määritystarkoituksessa valokuvata diafilmeille. Edullisen ja tehokkaan digikuvauksen yleistyminen 2-luvulla nosti kuvamäärät uskomattomiksi. Viime vuosina Tarasteella on lokeista otettu vuosittain reilusti yli 1 valokuvaa. Määritystutkijan päivittäiset kuvasaaliit ovat tuhansia otoksia.

42 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 42 Kuvat 3.15 ja 3.16 Venäjän Kantalahdella rengastetussa harmaalokissa on 2kv:nä mielenkiintoisia piirteitä tuhkaselkälokista (L.f:heuglini), mutta nuori isolokki on harrastajalle lajina helppo. Kuvat Petri Salo ja Hannu Koskinen Lukurengastus on osoittautunut erinomaiseksi avuksi lokkien lajin- ja iänmäärityksessä. Tehokkaan kuvaamisen ansiosta useiden lukurengasyksilöiden kehittymistä poikasvaiheesta aikuiseksi on seurattu kuukausittain ja jopa viikoittain. Voidaan jopa väittää, että joidenkin yksilöiden sulkimista eli puvunvaihtoa on seurattu jopa höyhenten tarkkuudella (kuvat 3.15 ja 3.16). Tätä tutkimusta on tehty Suomessa erityisesti Tarasteella, jossa on pystytty seuraamaan myös renkaattomien erikoisten yksilöiden kehitystä. Esimerkkinä tästä on Igoriksi nimetyn aroharmaalokin seuranta ja kehitys kesällä 24 (Lindholm & Forsten 25). Ko. kirjoituksessa on esitetty pääosin Tarasteella tehtyjen sulkasatohavaintojen pohjalta lokkilajien määritystä. Heidän sivuiltaan löytyy hyvä Kaatopaikkojen lokkimääritysopas, mutta paljon määritystietoa myös kokeneemmille harrastajille. Tarasteen lokkeja esitellään myös mm. Hannu Koskisen sivuilla (Koskinen, 27), joilta löytyy myös erikoisuuksia, kuten hybridejä eli risteymiä. Tutkimusmahdollisuudet ja lokkien lajikirjo on houkutellut Tarasteelle myös ulkomaisia tutkijoita, jotka ovat julkaisseet useita tieteellisiä kirjoituksia, joita mm. Muussen veljesten ja Chris Gibbinsin useiden käyntien tuloksista löytyy -sivuilta. Vuonna 23 Lammilla järjestetyn jäteasemien lokkienhallintaseminaarin ja kansainvälisen lokkikokouksen (6th IGM) yhteydessä Tarasteella vieraili useiden päivien aikana noin 55 eri tutkijaa 15 eri maasta. Tieto ja kuvat Tarasteen lokeista on tehokkaasti levinnyt maailmalle erityisesti i internetin välityksellä. Lokkiharrastajien sivuilla ja keskustelualueilla julkaistaan ja vertaillaan paljon lokkikuvia teemalla mikä laji tämä on. Vertailuissa Tarasteen lokkikuvat leviävät myös Euroopan ulkopuolelle. Vaikka nuorten harmaa-, meri- ja selkälokkien määritystieto on kehittynyt valtavasti lukurenkaiden ja digikuvauksen ansiosta, niin usein linnut jäävät määrittämättä hyvistä kuvista

43 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 43 4 MAASTOTYÖ Laskentamenetelmät Vuosien lokkilaskennoissa noudatettiin pääsääntöisesti alueilla jo aiempina vuosina käytettyjä laskentamenetelmiä, jotta havaintomateriaali olisi vertailukelpoista aiempien vuosien laskentoihin. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella laskentoja ja lukurengashavainnointia suoritettiin useita kertoja viikossa. Lintumääriä ja ikäsuhteita arvioitiin lajikohtaisesti osaparvia lepäily- ja ruokailualueilta laskien. Lisäksi mm. kanahaukkahälytykset nostivat usein ilmaan kaikki paikalliset linnut (kuva 4.1). Nämä suurparvet antoivat mahdollisuuden arvioida kerralla eri lajien määriä, vaikka sekaparvien arviointi onkin vaikeaa (kuva 3.6). Kuva 4.1 Kanahaukkojen saalistuslennot karkottavat lokit ja varikset usein pitkäksi aikaa korkealle ilmaan. Saaliina ovat usein nuoret lokit ja naakat, mutta kuvassa nuori kanahaukka on nauttimassa aikuista harmaalokkia. Kuvista luettiin metallirengas, lintu oli rengastettu Teiskossa 18km Taralta. Kuva Markku Kangasniemi Laskennat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella Havainnoinnin jätteenkäsittelykeskuksella vuosina suorittivat pääosin kokeneet lokkitutkijat, eniten Hannu Koskinen (7pv / 214 h / 59 hav.). Lisäksi havaintoja on kerätty BirdLife Suomen Tiira-havaintojärjestelmästä (27 pv / (54 h) / 94 hav.). Lupa siihen on ostettu Pirkanmaan Lintutieteelliseltä yhdistykseltä (Pily).. Lisäksi aktiivihavainnointiin osallistuvat Petri Salo, Kim Kuntze, Hannu Nyström ja Risto Juvaste. Havaintoaktiivien seurana oli usein

44 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 44 avustajia. Havainnointia on tilastoitu taulukkoon 4.1. ja kuviin 4.2. ja 4.3. Taulukossa on vain päähavainnoijien nimet, heidän rinnallaan toimivat usein mm. Hannu Kettunen, Maija-Liisa Penttinen ja Meri Öhman. Muut havainnot (Pily) on BirdLife Suomen Tiirahavaintojärjestelmästä. Pirkanmaan lintutieteelliselle yhdistykselle on maksettu korvaus niiden käytöstä. Kaikkiaan havainnoijapäiviä kertyi 174 ( 415 h), mikä oli kuitenkin vähemmän kuin aiempina vuosina. Taulukko 4.1 Havainnointipäivät ajat ja yksilömääräilmoitukset sekä lukurengashavainnot Tarasteella Huom. Mikäli aikaa ei ole ilmoitettu, niin otettu 2h (keskiarvo kakille on 2,4 h) Havainnointi Taralla 215 Havainnointi Taralla 214 Nimi Päivät aika hh määrät kpl Lukur.hav. Päivät aika hh määrät kpl Lukur..hav. H. Koskinen H.Nyström K.Kuntze Pily P.Salo R.Juvaste Yht Laji Päivämäärä Kunta Paikka Määrä Lisätietoja Havainnoijat Harmaalokki Tampere Tarastenjärvi, kaato... 2 noin p Kim Kuntze Harmaalokki Tampere Tarastejärven kp 27 p Petri Salo Harmaalokki Tampere Tarastenjärven kaato p lukurenkaalliset, jot... Joni Raivio, Tuula Gra... Harmaalokki Tampere tarastejärven kp 23 p Petri Salo Harmaalokki Tampere Näsiselkä, Santalaht... 2 p Niklas Paulaniemi, Jon... Harmaalokki Tampere Tarastenjärvi, kaato... 3 väh p Niklas Paulaniemi, Jon... Harmaalokki Tampere Tarastenjärvi, kaato nn p Kim Kuntze, Valtteri S... Harmaalokki Tampere Tarastenjärvi, kaato... 2 nn p Kim Kuntze Harmaalokki Tampere Villilänsaari 2 1kv p Jukka Pahkala Harmaalokki Tampere Tarastenjärvi, kaato... 7 p Kim Kuntze Kuvat 4.2.ja 4.3 Havainnointiajat ja esimerkki Tiira/Pily havainnoista Tarasteella.

45 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 45 Havainnoinnin yhteydessä kirjattiin aikasidonnaisesti tätä selvitystä varten mm. seuraavia tietoja: - sääolosuhteiden ja havainnoinnin yleispiirteitä - arvioita lintujen kokonaismääristä lajeittain ja ikäryhmittäin - lukurengashavainnot mm. laji- ja ikätiedoin - lukurengasosuuksia (-suhteita) lajeittain - lukurengasyksilöiden sukupuolimäärityksiä kosio- ja parittelutilanteissa - havaintoja lokkien käyttäytymisestä ja poikkeavista tapahtumista - havaintoja kanahaukkojen saalistusyrityksistä Lokkien havainnointi tapahtui pääosin autoista käsin (kuva 4.4). Havainnoinnin yhteydessä suoritettiin määritystutkimusta, jonka yhteydessä otettiin tuhansia valokuvia. Lokkien renkaat luettiin yleensä kaukoputkella. Lukurengashavaintoja luettiin paljon myös valokuvista. Havainnot kirjattiin pääosin havaintovihkoon ja tallennettiin sähköiseen muotoon myöhemmin. Kuva 4.4 Havainnointi Tarasteella tapahtuu lähes yksinomaan autosta käsin. Kuvassa tarkkaillaan rinteen lokkeja. Montako lokkia on kuvassa? Vastaus tämän luvun lopun kommentissa. Kuva Markku Kangasniemi Päiväkohtaiset rengashavainnot toimitettiin Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon (Rengastustoimiston) tietokantaan tarkistusten jälkeen. Tarkistettuja lukurengashavaintoja kertyi vuosina Tarasteelta selkälokeista vain noin 24 kpl. Edellisen vuosikymmenen lukuihin verraten pudotus oli huima (kuvat ). Silti Tarasteella tehtiin myös po. vuosina yli miljoona lokin tarkastusta. Tämä karkea arvio perustuu lukurengassuhteisiin (vain osa lokeista on lukurengastettuja) ja siihen tosiasiaan, että havainnoinnissa parvia yleensä seulotaan moneen kertaan kirjaamatta uudelleen samana päivänä havaittuja yksilöitä. Kuvassa 4.5 on tyypillinen seulontaparvi vanhan penkan rinteessä.

46 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 46 Kuva 4.5 Rinteessä lepäilevien lokkien lukurenkaita olisi helppo lukea. Harmaalokkien rengastusrajoitusten johdosta parvissa on kuitenkin nykyisin vähän renkaita, kuvan linnuilla ehkä 1-2 lukurengasta. Montako lokkia on kuvassa? Vastaus tämän luvun lopun kommentissa. Kuva Markku Kangasniemi Laskennat vesialueilla Järvilaskentojen tavoitteena oli selvittää lokkipopulaatioiden dynamiikkaa pesimäalueiden ja jätteenkäsittelykeskuksen välillä. Saadut parimääräarviot antavat mahdollisuuden vertailla jätteenkäsittelykeskuksen lokkipopulaatioita alueen pesimäkantoihin. Pääosa laskennoista tehtiin vuosina rengastustoiminnan yhteydessä kesä-heinäkuulla. Vuonna 215 kesäkuun tuuliset ja kylmät säät rajoittivat laskennat minimiin. Kaikki lähialueiden suurselät tarkastettiin kuitenkin viimeistään rengastusten yhteydessä. Lokit pesivät yksittäispareina ja pienyhdyskunnissa (kuva 4.6), niiden laskennassa joudutaan kiertämään vesistöjen kaikki nurkat. Kuva 4.6 Lokit pesivät usein mitättömillä luodoilla. Kuvan karilla Mallasvedellä pesii ko. vesialueen merkittävin selkälokkikolonia eli noin 2 paria. Lisäksi kaksi harmaalokkiparia valtaa parhaat paikat. 29 karilla pesi lisäksi kanadanhanhi. Korkealla vedellä ei karilta montaa kuivaa mätästä löydy. Kuva Risto Juvaste

47 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 47 Kuva 4.7 Suuremmilla metsäisillä luodoilla pesivien lokkien pesinnät joutuvat usein varisten saaliiksi. Pelottomat varikset tyhjentävät pesät puitten suojassa, kun veneilijät karkottavat lokit ilmaan. Tällä Mallasveden Pajukarilla kymmenien selkälokkien pesinnät ovat viime vuosina täysin tuhoutuneet. Kuva Markku Kangasniemi Lukuhavainnoinnissa vesialueilla on siirrytty lähes kokonaan digikuvaukseen, jossa hyvillä digikameroilla (Canon 3D/7D+3/4mm IS) on kuvattu mm. Kukkian, Pälkäneveden, Mallasveden, Roineen ja Iso-Roineen pesimäkolonioiden lokkeja. Apuna on usein käytetty ruokintaa. Menetelmä on yllättävän tehokas, kuvista on luettu yli 5 lukurengashavaintoa. Näiden avulla on voitu suorittaa analyysia siitä miten lähialueiden lokit hyödyntävät Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskusta pesimäaikanaan. Tätä analyysia tukee pesimäalueilla suoritettu aikuispyynti, jota tutkimusalueella suoritti erityisesti Jouko Astor (Hauhon seutu) ja Asko Puro (Näsijärven alue). Lisäksi satelliittiselkälokkiprojektin paikannusdata on ollut rajoitetusti käytettävissä myös tähän analyysiin, vaikka aiheesta tekeillä olevat tiedejulkaisut rajoittavat datan käyttöä. Komm. Tarasteen havainnointi on ollut mittavaa, vaikka se on suoritettu pääosin määritystutkimuksen ohessa. Viime vuosina innostus määritystutkimukseen on vähentynyt. Lähistön vesialueiden laskennat ovat heterogeenisempia, sillä laajoilla vesialueilla laskentoja suorittavat lähinnä rengastajat rengastuskäyntien yhteydessä poikasaikaan. Jos pesinnät ovat tuhoutuneet jo munavaiheessa, niin valtaosa lokeista on siirtynyt vesialueilta jäteasemille ruuan ääreen luppoilemaan ja sulkimaan. Digikuvaus on tuonut uudentyyppistä dataa joiltakin vesialueilta, mutta tärkeää paljon dataa on yhä maastovihoissa ja sanelunauhoilla. Vastaus kuvien 4.4 ja 4.5 lokkimäärien arviointiin: yli 5 ja noin 6 harmaalokkia.

48 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 48 5 TULOKSET 5.1 Lokkihavainnot jätteenkäsittelykeskuksella ja vesialueilla Yleisiä havaintoja lokkien käyttäytymisestä Kaatopaikkalokkien käyttäytymistä ja dynamiikkaa on tutkittu lukuisilla paikkakunnilla (Astor 1995; Eerikäinen 27; Holmström ; Hongell 199; Juvaste 22a, 22b, Saikko ; Tikkanen ym. 1997; Tuomainen 1999). Näiden ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella tehtyjen havaintojen perusteella on seuraavassa kuvattu lokkien ilmeistä käyttäytymistä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Lokit yöpyvät pesimäalueillaan ja lähijärvien selkäluodoilla. Muuttoaikoina virtapaikkojen sulat keräävät suuria yöpymisparvia. Tampereella suuria määriä lokkeja kerääntyy Ratinan alapuoliselle sulalle (kuvat 6.9 ja 6.1). Harmaalokit lentävät yöpymisalueiltaan suoraan kaatopaikalle ruokailemaan. Ensimmäiset parvet saapuvat säästä ja vuodenajasta riippuen noin 1-2 tuntia auringon nousun jälkeen. Tuloliikennettä tapahtuu varsin tasaisesti koko aamupäivän. Tyypillisesti lintumäärien huippu saavutetaan iltapäivällä noin 13-14, mutta syksyllä huippu on aamupäivällä. Lokit viihtyvät ja viipyvät kaatopaikka-alueella varsin pitkään, jopa useita tunteja, jos niillä on siellä sopivia lepäilyalueita (kenttiä, rinteitä) ja juomapaikkoja, ja jos niitä ei häiritä. Tarasteella lokit ovat vedentarpeessaan hyödyntäneet lätäköitä, selkeytysallasta ja jätealueen pohjoisreunalla olevia lammikoita. Pesivillä linnulla ei kuitenkaan ole aikaa vetelehtiä kaatopaikalla, niinpä esim. aikuisten harmaalokkien osuus on vähäinen touko- ja kesäkuulla. Lähistöllä pesivät linnut saattavat kuitenkin vierailla kaatopaikalla useita kertoja päivässä. Kaukana, jopa 6 km päässä pesivät käyvät paikalla harvemmin (kuvat 6.33 ja 5.44). Kuva 5.1 Lokit lepäilevät mielellään hallien katoilla. Kuvassa yli 2 euron edestä uhanalaisia lokkeja. Kuva Hannu Koskinen klo 4:47 Kanahaukan saalistuskäynnin aiheuttaman häiriön tai häirinnän seurauksena lokit tyypillisesti nousevat korkealle ilmaan tai pakenevat esim. läheiselle Näsijärven Niihamanlahdelle tai muille järville. Järviltä lokit palailevat,5-1,5 tunnin jälkeen; osa lokeista jatkaa järveltä varsinkin iltapäivällä ja illalla peseytymisen jälkeen yöpymis- tai pesimäalueille. Ilmaan paenneet oppor-

49 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 49 tunistiset nuoret linnut laskeutuvat joskus hyvin nopeasti biokentälle saadakseen ravintoa ennen voimakkaampien yksilöiden tuloa. Aamu- ja iltapäivän parvet koostuvat valtaosin eri yksilöistä; lukurengasanalyysien mukaan vain noin 1-2 % yksilöistä hengailee kaatopaikalla lähes koko päivän. Varhaiskevät ja loppusyksy muodostavat tästä poikkeuksen, sillä silloin parvien vierailut kaatopaikoille kanahaukkojen saalistuspaineen johdosta voivat olla hyvin lyhyitä. Syksyisin nuorten kanahaukkojen jatkuvat onnettomat saalistusyritykset voivat ruuhkauttaa lähes koko Tampereen alueen lokkipopulaation Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukselle pyrkiväksi suurparveksi. Tästä johtuen syksyiset parvet voivat hetkittäin olla erittäin suuria. Tarasteella lokit lepäilevät mielellään rinteillä ja jätteenkäsittelyhallien katoilla (kuva 5.1), joista ne pääsevät helposti pakenemaan kanahaukkaa tai muita häiriöitä. Vaikka kaikki lokkilajit hakevat ruokaa sekä jätepenkasta että biojätealueilta, niin biojätealue on kala- ja selkälokkien erityissuosiossa Havaitut lajikohtaiset maksimimäärät Havaitut lajikohtaiset määrät vuosina on esitetty liitteessä 2. Kuvissa on esitetty jätteenkäsittelykeskukselta vuosina kirjatut lajikohtaiset päivämaksimit eli suurimmat ao. päivän aikana arvioidut lintumäärät. Kuvissa on nähtävissä eri lajien maksimimäärät kaikkina tutkimusvuosina Keskimääräiset lokkimäärät olivat merkittävästi pienemmät, sillä esim. kanahaukan vierailut tyhjentävät jätteenkäsittelykeskuksen lokeista jopa tunnin ajaksi. Tästä johtuen lyhyisiin havainnointikäynteihin usein kirjautuu usein päivän huippumääriä selvästi alhaisempia määriä. Säät vaikuttivat lokkimääriin siten, että kylmällä ja huonolla säällä lokit viipyivät kaatopaikalla pitempään kuin lämpiminä päivinä, jolloin ne tuntuivat viihtyvän mieluummin kolonioissa ja vesillä. Harmaalokkien maksimimäärät olivat yleensä muuttoaikoina keväällä noin 1-2 yksilöä. Pienimmillään maksimimäärät olivat pesinnän alkuvaiheessa huhti- ja toukokuussa. Tällöin valtaosa aikuisista on pesimäalueilla ja osa esiaikuisista vielä palaamatta Suomeen. Syksyllä määrät olivat jopa 4-5 yksilöä. Vuosien huippuarvo 8 havaittiin ja 6 yksilön arvioita esiintyi tammikuussa 214 ja marraskuussa 214 ja 215. Suurten parvien arviointi on vaikeaa ja yleensä määrät arvioidaan liian pieneksi, joten määrät ovat voineet olla suurempiakin (kuvat 4.4. ja 4.5). Viimeiset harmaalokit poistuvat alueelta yleensä vuoden vaihteessa. Vuonna 214 poikkeuksellisen lämpimän talven ansiosta harmaalokit olivat runsaslukuisia liki koko tammikuun ajan. Harmaalokkimäärien huhti- ja toukokuun vaihteen minimi johtuu siitä, että pesinnän aikana aikuiset lokit viettävät pääosan ajastaan pesimäluodoilla. Niiden käynnit jäteasemalla ovat hyvin lyhyitä. Esiaikuisten lintujen saapuminen nostaa määriä kesäkuulle tultaessa.

50 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 5 Yks Harmaalokkien havaitut päivämaksimit ja niiden liukuvat 3 havainnon keskiarvot (n= 49 ja 111) Kuva 5.2 Harmaalokkien päivämaksimit ja niiden liukuva keskiarvo jätteenkäsittelykeskuksella vuosina Yks 7 Selkälokkien havaitut päivämaksimit ja niiden liukuvat 3 havainnon keskiarvot (n=45 ja 92) Kuva 5.3 Selkälokkien päivämaksimit ja niiden liukuva keskiarvo jätteenkäsittelykeskuksella vuosina Selkälokkien maksimien tyyppiarvo oli läpi kesän noin 15-2 yksilöä, jonka elokuun alun muuttohuippu kaksinkertaisti. Suurimmat määrät olivat sekä 214 että 215 noin 5-6 yksilöä. Valtaosa selkälokeista lähti Tarasteelta elosyyskuussa. Kevään huippu oli 3 lintua vuonna 214.

51 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 51 Naurulokkien määrät jätteenkäsittelykeskuksella ovat muuttohuipuissa hetkittäin huimia. Tarkastelujakson hetkelliset maksimiarviot (1 naurulokkia) havaittiin ja Keväiset suurparvet eivät merkitse alueen lokkimäärien kasvua, vaan suurparvet syntyvät sopivissa sääolosuhteissa. Alkukeväästä Taraste on lähes ainoa paikka mistä ne saavat syötävää muuttomatkan jälkeen ennen vesialueiden ja peltojen avautumista. Alkukevään naurulokit yöpyvät muiden lokkien tavoin mm. Pyhäjärven jäällä, kunnes järvet vapautuvat jäästä. Pesinnän alkaessa maksimimäärät putosivat alle 5 yksilöön, mutta nousivat jälleen heinäkuun alussa noin 2:een kesän poikaset (juv) tullessa Tarasteelle. Tällöin vanhat yksilöt alkoivat jo siirtyä muutolle. Heinäkuun lopulla valtaosa Tarasteen naurulokeista oli juv-lintuja. Yks Naurulokkien havaitut päivämaksimit ja niiden liukuvat 3 havainnon keskiarvot (n=28 ja 78) Kuva 5.4 Naurulokkien päivämaksimit ja niiden liukuva keskiarvo jätteenkäsittelykeskuksella vuosina Mökkirannoilla yleisimmän lokkimme, kalalokin, määrät jätteenkäsittelykeskuksella olivat pesintäaikana varsin pieniä. Yleensä paikalla oli alle 1 yksilöä. Saman kesän poikaset tulivat vain vähäisessä määrin kaatopaikalle. Muuttoaikoina määrät nousevat yleensä satoihin saavutettiin uusi kalalokkien kevätmuuttoennätys, 12 kalalokkia. Aiemmat päiväennätykset (7 lokkia) olivat vuosilta 211 ja 214.

52 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 52 Yks 12 Kalalokkien havaitut päivämaksimit ja niiden liukuvat 3 havavainnon keskiarvot (n=38 ja 78) Kuva 5.5 Kalalokkien päivämaksimit ja niiden liukuva keskiarvo jätteenkäsittelykeskuksella vuosina Yks 1 Merilokkien havaitut päivämaksimit ja niiden liukuvat 3 havavainnon keskiarvot (n=22 ja 54) Kuva 5.6 Merilokkien päivämaksimit ja niiden liukuva keskiarvo jätteenkäsittelykeskuksella vuosina Tarasteella tavatut merilokit ovat pääosin läpimuuttajia ja harhailijoita, joiden määrät olivat keväällä muutamia yksilöitä. Koko tarkkailun suurin määrä on 26 yksilöä Edellinen oli 15 merilokkia , nyt suurin määrä oli viisi merilokkia.

53 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Lokkien ikärakenne Tarasteen lokkien ikärakenteesta esitettiin laskentoja vuosien raporteissa. Vuosina ei läpi kesän jatkuvia kattavia ikäluokkalaskentoja tehty, joten ohessa esitetään Markku Kangasniemi laskennat harmaalokkien ikäsuhteista. Laskentojen tulokset on esitetty kuvissa 5.7 ja 5.8. Oleellisia muutoksia ikäluokissa on tuskin tapahtunut. Alkukevään linnut ovat lähes pelkästään aikuisia. Kesällä paikalla olevasta populaatiosta yli 8 % on esiaikuisia (2-4kv) lintuja. Marraskuulla nuorten (1-2kv) lintujen osuus nousi noin puoleen populaatiosta ja esiaikuisten osuus putosi. Vuodenvaihteessa aikuisten osuus jälleen nousee. Vuosina suurimmat harmaalokkien 1kv-määrät (n 5 juv) kirjattiin neljästi % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Harmaalokkien ikäsuhteet Tarasteella M. Kangasniemi ad subad 2kv 1kv Kuva 5.7 Harmaalokkien ikäsuhteet Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella vuonna Markku Kangasniemen havaintojen mukaan (87 laskentapäivää). Muiden lokkien ikäsuhteista saa yleiskuvan Hannu Koskisen laskennoista (liite 2). Selkälokille on tyypillistä, että 1-2kv-lintujen määrät eivät koskaan ole nousseet suuriksi. Syksylläkin ne ovat yleensä vain muutamia kymmeniä yksilöitä. Toistaiseksi suurin Tarasteella tavattu 1kv-lintujen määrä, noin 1 selkälokkinuorukaista, havaittiin Vuonna 215 kirjattiin 6 juv-lintua (noin 1%) kv-yksilöiden määrät olivat pienempiä molempina avuosina, maksimit 1-15 yksilöä. Vanhempia ikäluokkia ei pystytä luotettavasti erottamaan ulkonäöstä.

54 Päivän max yksilömäärä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 54 5 Tarasteen harmaalokit ikäluokittain M.Kangasniemi ad subad 2kv 1kv Kuva 5.8 Harmaalokit ikäluokittain Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella vuonna Markku Kangasniemen havaintojen mukaan (87 laskentapäivää). Nuorten kalalokkien lukumäärät muistuttavat selkälokkimääriä, mutta vaihtelevat enemmän. Jakson 1kv-lintujen maksimimäärä 15 yksilöä havaittiin Nuorten naurulokkien maksimimäärät olivat vuonna 215 heinäkuun lopun muuttokeräytymissä varsin suuria, maksimi 18 juv 23.7., mutta vuonna suurin havaittu määrä oli vain 5 yksilöä Vuosien lokkimäärien vertailu aiempiin laskentoihin Havaintoaineisto Vuoden 24 raportin liitteissä 2 ja 3 oli koottuna Hannu Koskisen lokkimäärähavainnot elokuusta 1998 alkaen ja Markku Kangasniemen määrähavaintoja vuodesta 2 alkaen. Vuosien lokkimäärät on saatavana aiemmista raporteista (Juvaste ym. 27, 29, 211 ja 213). Tämän raportin liitteenä esitetään vain vuosien havainnot (liite 2).

55 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 55 Vertailu vanhoihin Lagerströmin havaintoihin Martti Lagerström laski Tarasteen lokkimääriä vuosina Kuvassa 5.9 on esitetty ko. laskennoissa saadut harmaa- ja naurulokkien lukumäärien mediaanit kuukausittain vuosina , ja tehtyjen laskentojen perusteella (Tarastenjärven YVA-selostus / Pirkanmaan jätehuolto 21). Lagerströmin laskennat tapahtuivat 1-2 kertaa kuukaudessa, joten niissä on suuri riski satunnaisvaihtelulle. Vuosina määrät oli laskettu kahdesti kuussa (M. Lagerström, suull. tiedonanto). Jotta tämän tutkimuksen havaintoja voidaan verrata Lagerströmin havaintoihin, on vuosien 1999 ja 2 osalta laskettu päivähavaintojen mediaanit harmaa- ja naurulokkihavainnoille. Ne on esitetty kuvassa 5.1. Saadut lokkimäärät ovat pääosin samansuuntaiset Lagerströmin havaintojen kanssa, mutta harmaa- ja naurulokkien huippuarvot ovat selvästi pienempiä. Tämä voi johtua siitä, että tässä kuukauden mediaani muodostettiin 2-3 päivän havainnoille. Lagerströmin aineistossa se oli muodostettu kuudelle kuukausihavainnolle. Havaintoja olisi ollut myös vuoden 1998 syksyltä, mutta vertailtavuuden takia niitä ei käytetty. Niiden käyttö olisi pienentänyt marras- ja joulukuun mediaaniarvoja edelleen (marraskuu 35 > 2 ja joulukuu 25 > 2 yksilöä). Kuva 5.9 Nauru- ja harmaalokkien yksilömäärien mediaanit kuukausittain eri vuosijaksoina Tarastenjärven kaatopaikalla Lagerströmin mukaan (Tarastenjärven YVA-selostus / Pirkanmaan jätehuolto 21).

56 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 56 yks Harmaa- ja naurulokkien kk-mediaanit HL NL Kuukausi Kuva 5.1 Harmaa- ja naurulokkien kuukausimediaanit jätteenkäsittelykeskuksella (Havainnot: H. Koskinen ja M. Kangasniemi) Suurimmat lokkimäärät 7pv jaksoilla Vuosien lokkimäärien kehityksen tarkastelemista varten havaintotietoja tiivistettiin yhdistämällä kaikki ikäluokat ja havainnot 7pv-jaksoille maaliskuun alusta alkaen. Kullekin jaksolle laskettiin jaksojen päivähavainnoista lajikohtaisesti havaintojen 2-3:n maksimimääristä keskiarvo, minimi ja maksimi. Mikäli jaksolla oli vain yksi havaintopäivä, niin käytettiin sitä em. arvoihin. Mikäli jaksolta ei ollut yhtään havaintoa (lähinnä muutamat syksyiset ja alkutalven jaksot), niin arvot laskettiin viereisistä jaksoista interpoloimalla. Näin saadut määrät on esitetty graafisesti kuvissa Kuvissa on havaintojen maksimien keskiarvot esitetty pylväinä ja suurimmat määrät jaksolla pisteellä. Harmaalokkien suurimmat tyyppiarvot, 3-4 lintua, tavattiin syksyisin., Havaintohistorian suurin tavattu harmaalokkiparvi, 8 lokkia tavattiin Noin 6 yksilön kerääntymiä loppusyksyllä ja vuodenvaihteessa tapaamisia on useampia. Pienimmillään sesongin harmaalokkimäärät olivat toukokuulla, jolloin maksimimäärätkin olivat usein alle tuhat yksilöä. Lokit poistuivat yleensä joulukuun alussa, paitsi lämpiminä vuosina 2, 26, 27, 214 ja 215. Tuolloin vielä tammikuun alkupuolella oli paikalla runsaasti lokkeja. Vasta järvien jäätyminen karkotti lokit. Vastaavasti mm. 21 ja 212 marraskuiset pakkasjaksot ja Näsijärven jäätyminen karkottivat harmaalokit ennätyksellisen aikaisin eli marraskuun lopulla. Selkälokkien maksimimäärien tyyppiarvo oli noin yksilöä, suurimmat määrät keväisillä muuttohuipuilla ovat yleensä olleet 4-5 lintua. Vuonna 29 saavutettiin huippuarvo 63 lintua.

57 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 57 yks 8 7 KA Harmaalokkimääriä Tarasteella 7 pv:n jaksoilla Havaintopäivien maksimien keskiarvo ja suurin arvo MAX Kuva 5.11 Harmaalokkien suurimmat ja keskimääräiset päivämaksimit 7pvjaksoissa Tarasteella Naurulokkimäärien keväisten muuttohuippujen vaihtelut ovat suuria, 3:sta takatalvien 12 :een. Vuosien 214 ja 215 huippulukemat olivat hetkellisesti 1 yksilöä. Heinäkuun alkupuolen muuttokeräytymät ovat olleet suurimmillaan yleensä noin 3-4 yksilöä nuorten lintujen ansiosta. Pois naurulokit lähtivät valtaosin jo heinäkuulla. Kalalokkeja Tarasteella on ollut pesinnän alkuvaiheissa yleensä alle sata yksilöä. Vuonna 215 saavutettiin uusi kalalokkien kevätmuuttoennätys (12 kalalokkia) ja vuonna 214 seuranta-ajan kesän ennätys noin 7 yksilöä. Tarasteen merilokit ovat pääosin satunnaisia kiertelijöitä. Ne ovat yleensä nuoria lokkeja, vaikka lähialueilla muutama merilokkipari pesiikin. Yllättävä havainto oli , jolloin Tarasteella nähtiin 2 ad ja 6 subad merilokkia. Muutenhan merilokkeja on paikalla vain muutamia, joskus jopa kymmenkunta, vuosien maksimeissa viisi.

58 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 58 yks KA Selkälokkimääriä Tarasteella 7 pv:n jaksoilla Havaintopäivien maksimien keskiarvo ja suurin arvo MAX Kuva 5.12 Selkälokkien suurimmat ja keskimääräiset päivämaksimit 7pvjaksoissa Tarasteella yks 12 1 KA MAX Naurulokkimääriä Tarasteella 7 pv:n jaksoilla Havaintopäivien maksimien keskiarvo ja suurin arvo Kuva 5.13 Naurulokkien suurimmat ja keskimääräiset päivämaksimit 7pvjaksoissa Tarasteella

59 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 59 yks 12 1 KA Kalalokkimääriä Tarasteella 7 pv:n jaksoilla Havaintopäivien maksimien keskiarvo ja suurin arvo MAX Kuva 5.14 Kalalokkien suurimmat ja keskimääräiset päivämaksimit 7pvjaksoissa Tarasteella yks 25 Merilokkimääriä Tarasteella 7 pv:n jaksoilla Havaintopäivien maksimien keskiarvo ja suurin arvo 2 KA MAX Kuva 5.15 Merilokkien suurimmat ja keskimääräiset päivämaksimit 7pvjaksoissa Tarasteella

60 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Lokkimäärien vuositrendit vuosien havainnoista Kuvista on vaikea arvioida kokonaislokkimäärien muutosta jätteenkäsittelykeskuksella viime vuosina. Paremmin kehitystä voidaan tarkastella kumulatiivisten vuosisummien perusteella. Summaamalla vuosittain jaksojen havaintomäärät kumulatiivisiksi kokonaismääriksi saatiin vuosien välille vertailukelpoiset lokkien vuosi-indeksit. Korkein vuosisumma otettiin vertailuksi (arvo 1) ja suhteutettiin muut vuodet siihen, sillä vuosisummien suora ilmoittaminen voisi luoda vääriä mielikuvia lokkien määristä. Näin saatiin kuvissa (kuvat ) esitetyt lajikohtaiset lokkimäärien kehityskuvat vuosina Kuvissa on esitetty lokkimäärien suhteelliset vuosi-indeksit havaintokeskiarvoista ja vastaavista jaksojen minimien ja maksimien keskiarvoista. 1 Harmaalokkien vuosi-indeksit Tarasteella INDka INDmax INDmin Linear (INDka) Kuva 5.16 Harmaalokkihavaintojen vuosi-indeksit Keskiarvoindeksit on laskettu ao. vuoden jaksojen maksimimäärien kumulatiivisesta summasta. Lisäksi liitteeseen 5 samalla tavoin on harmaalokeille laskettu kevät-, kesä- ja talvijaksoille ( , ja ) sekä kokonaismäärille ilman talvijaksoa erikseen indeksit. Näin voidaan tarkastella erikseen muuton, pesinnän ja talven määriä. Selkä-, kala- ja naurulokkien kokonaismääriin eivät talvikuukaudet vaikuta. Huomattakoon, että lämpimät alkutalvet nostavat voimakkaasti vuosi-indeksejä, koska harmaalokit viipyvät alueella vesien jäätymiseen asti. Talviparvet ovat myös suhteellisesti suurempia alueen populaatioihin verrattuna, koska lyhyen ruokailuajan ja kanahaukkojen takia suurin osa alueen lokeista voi yhtaikaa olla Tarasteella. Kesällä pääosa lokeista on pesimäjärvillään ja vain murto-osa samanaikaisesti ruokailemassa jäteasemalla. Harmaalokkien vuodenajoille tehdyistä vuosi-indekseistä (liite 5) nähdään, että määrissä ei ole ollut keväisin ja kesäisin juurikaan muutoksia. Sen sijaan syysja talvimäärissä on selvää nousua, vaikka talvihavainnoissa (marras- ja joulu-

61 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 61 kuu) on suurta vaihtelua säätilanteista johtuen. Vuonna 215 määrät lähtivät laskuun kaikkina vuodenaikoina, mikä johtunee vuonna 215 tapahtuneista muutoksista sekajätteen käsittelyssä. Eräs merkittävä tekijä harmaalokkimääriin on varmasti kompostointilaitoksen perustaminen. Näyttää siltä, että alkuun se pikemminkin lisäsi lokkimääriä, sillä ehkä lokit joutuivat viipymään paikalla pitempään. Toisaalta aumoissa biojätettä oli hetkellisesti vielä saatavilla. Vuoden 29 lopulla käyttöönotettu betoniseinin rajattu biojätteen purkuasema lienee kuitenkin vaikeuttanut lokkien ruuanhankintaa niin voimakkaasti, että harmaalokkimäärät lähtivät laskuun. Jyväskylän, Hämeenlinnan ja Lahden kompostointilaitosten valmistuminen on myös lisännyt lokkipainetta Tarasteelle, joten paikallisen populaation muutos on suurempi. 1 Selkälokkien vuosi-indeksit Tarasteella INDka INDmax INDmin Linear (INDka) Kuvat 5.17 Selkälokkihavaintojen vuosi-indeksit Keskiarvoindeksit on laskettu ao. vuosien jaksojen maksimimäärien kumulatiivisista summista. Selkälokkien kokonaismäärissä (kuva 5.17) ei havaita merkittäviä muutoksia 2-luvulla. Kesämäärissä on pientä kasvua, toivottavasti se viittaa myös tämän uhanalaisen lajin pieneen elpymiseen alueella. Nauru- ja kalalokkien määrissä on trendinä pientä kasvua, vaikka määrät sahaavat (kuvat 5.18 ja 5.19)

62 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 62 1 Naurulokkien vuosi-indeksit Tarasteella Series2 Series3 Series4 Linear (Series2) Kuvat 5.18 Naurulokkihavaintojen vuosi-indeksit Keskiarvoindeksit on laskettu ao. vuosien jaksojen maksimimäärien kumulatiivisista summista. 1 Kalalokkien vuosi-indeksit Tarasteella INDka INDmax INDmin Linear (INDka) Kuva 5.19 Kalalokkihavaintojen vuosi-indeksit Keskiarvoindeksit on laskettu ao. vuosien jaksojen maksimimäärien kumulatiivisista summista.

63 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 63 1 Merilokkien vuosi-indeksit Tarasteella INDka INDmax INDmin Linear (INDka) Kuva 5.2 Merilokkihavaintojen vuosi-indeksit Keskiarvoindeksit on laskettu ao. vuosien jaksojen maksimimäärien kumulatiivisista summista. 1 Kaikkien lokkien vuosi-indeksit Tarasteella INDka INDmax INDmin Linear (INDka) Kuva 5.21 Kaikkien lokkien yhteiset vuosi-havainto-indeksit Keskiarvoindeksit on laskettu ao. vuosien jaksojen maksimimäärien kumulatiivisista summista. Merilokkien määrissä (kuva 5.2) on laskua, mutta sillä ei ole vaikutusta kokonaismääriin, sillä suurimmat tavatut merilokkimäärät olivat vain 4-5 lintua kerralla. Kaikkien lokkien yhteismäärien trendi on kasvava, vaikka vuonna 215 oli laskua noin 15 % (kuva 5.21).

64 Max-määrien keskiarvo Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Lokkimäärät ja niiden vaihtelu vuoden aikana Tähän on laskettu vuosien lokkimäärien tyyppimaksimit (2-3 maksimin keskiarvot) 7pv-jaksoille maaliskuun alusta, jotta saataisiin selvempi kuva lokkimäärien vaihtelusta vuoden aikana. Vertailuksi mukaan on otettu vastaavat vuosien keskiarvot. Vanhemmissa raporteissa (Juvaste, R. ym ) on esitetty lähemmin vastaavia tuloksia ao. raportin vuosilta. 6Tyyppiarvot on esitetty kuvissa eri lokkilajeille. Kaikkien lajien yhteinen vaihtelu on esitetty kuvassa Näistä on erityisesti huomattava harmaalokkimäärien kasvutrendi vuoden aikana kohti syksyistä huippua. Trendi selittyy pesinnällä, poikueilla ja muuttokäyttäytymisellä. Myös nauru- ja kalalokeilla esiintyy varsin selvät muuttohuiput. Selkälokkien määrät ovat suhteellisen tasaisia läpi koko sesongin. Suuria muutonaikaisia määriä on pidettävä normaaleina linnustoomme kuuluvina ilmiöinä eikä niitä pidä leimata millään muotoa haitoiksi jäteasemilla tai lähijärvillä. Kuvissa on huomattava, että ne kuvaavat 7pv jaksoilta laskettujen maksimimäärien muutoksia. Keskimääräiset lintumäärät ovat selvästi pienempiä. Lajeja vertailtaessa huomattakoon myös pienet esityserot aika-akseleissa Harmaalokkien 7pv-jaksojen MAKSIMIEN keskiarvot 214 ja 215 keskiarvot sekä keskiarvo ka 214ka 215ka Kuva 5.22 Harmaalokkien maksimien tyyppiarvot vuosille ja tyyppiarvojen vuosien keskiarvot (maksimien tyyppiarvo = 2-3 päivämaksimin keskiarvo 7pv-jaksolle).

65 Max-määrien keskiarvo Max-määrien keskiarvo Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 65 6 Selkälokkien 7pv-jaksojen MAKSIMIEN keskiarvot 214 ja 215 keskiarvot sekä keskiarvo ka 214ka 215ka Kuva 5.23 Selkälokkien maksimien tyyppiarvot vuosille ja tyyppiarvojen vuosien keskiarvot (maksimien tyyppiarvo = 2-3 päivämaksimin keskiarvo 7pv-jaksolle) Naurulokkien 7pv-jaksojen MAKSIMIEN keskiarvot 214 ja 215 keskiarvot sekä keskiarvo ka 214ka 215ka Kuva 5.24 Naurulokkien maksimien tyyppiarvot vuosille ja tyyppiarvojen vuosien keskiarvot (maksimien tyyppiarvo = 2-3 päivämaksimin keskiarvo 7pv-jaksolle).

66 Max-määrien keskiarvo Max-määrien keskiarvo Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 66 8 Kalalokkien 7pv-jaksojen MAKSIMIEN keskiarvot 214 ja 215 keskiarvot sekä keskiarvo ka 214ka 215ka Kuva 5.25 Kalalokkien maksimien tyyppiarvot vuosille ja tyyppiarvojen vuosien keskiarvot (maksimien tyyppiarvo = 2-3 päivämaksimin keskiarvo 7pv-jaksolle) Merilokkien 7pv-jaksojen MAKSIMIEN keskiarvot 214 ja 215 keskiarvot sekä keskiarvo ka 214ka 215ka Kuva 5.26 Merilokkien maksimien tyyppiarvot vuosille ja tyyppiarvojen vuosien keskiarvot (maksimien tyyppiarvo = 2-3 päivämaksimin keskiarvo 7pv-jaksolle).

67 Max-määrien keskiarvo Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Kaikkien lokkien 7pv-jaksojen MAKSIMIEN keskiarvot 214 ja 215 keskiarvot sekä keskiarvo ka 214ka 215ka Kuva 5.27 Lokkien maksimien tyyppiarvot vuosille ja tyyppiarvojen vuosien keskiarvot (maksimien tyyppiarvo = 2-3 päivämaksimin keskiarvo 7pv-jaksolle) Lokkilajien keskinäiset suhteet Vuosien päivämaksimeista saadaan myös lajikohtainen suhteellinen jakauma 7pv-jaksoilla. Se on esitetty kuvassa Siitä nähdään harmaalokin valtaasema kaatopaikkalokkina. Vain hetken aikaa huhtikuulla naurulokit ovat enemmistönä jätteenkäsittelykeskuksella. Heinäkuun alussa naurulokkien määrä kohoaa lähes 35 prosenttiin, jonka jälkeen ne alkavat lähteä etelään. Selkäja kalalokkien yhteisetkin osuudet ovat vähäisiä läpi vuoden, yleensä alle 1 %. Talvella käytännössä kaikki lokit ovat harmaalokkeja. Vuosisummien avulla voidaan tarkastella lokkilajien keskimääräistä osuutta kokonaispopulaatiossa. Kahden valtalajin harmaa- ja naurulokin vuosisuhteet ajalla on esitetty kuvassa Suhteet eivät ole oleellisesti muuttuneet. Kuvissa 5.3 (a, b ja c) on esitetty lokkisuhteet vuosijaksolle ja vuosille 214 ja 215. Kuvista havaitaan harmaalokkien osuuden olevan keskimäärin 75 % Tarasteen havainnoitavista maksimiparvista. Naurulokkien osuus on 2 % ja muiden yhteensä 5 %. Merilokin osuus oli vain,1 %. Harmaalokin suuri vuosiosuus selittyy paljolti sen pitkällä viipymällä. Kun naurulokit pääosin viipyvät Suomessa vain huhtikuusta heinäkuulle, niin harmaalokit ovat kokonaan poissa yleensä vain kolme keskitalven kuukautta. Lämpimät syksyt voivat vielä nostaa harmaalokkien osuutta.

68 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 68 1 % Eri lokkien osuudet % 6 % 4 % 2 % % Harmaalokki Kalalokki Selkölokki Naurulokki Kuvat 5.28 Lokkilajien suhteelliset osuudet vuosien pv-jaksojen päivämaksimien keskiarvoista laskettuna. 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Harmaa- ja naurulokkien osuudet Harmaalokki Naurulokki Kuvat 5.29 Kahden valtalajin suhteelliset osuudet vuosien laskettuna 7pv-jaksojen päivämaksimien keskiarvoista.

69 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 69 Lokkien suhteelliset osuudet Tarasteella Harmaalokki 75 % Naurulokki 2 % Merilokki % Selkälokki 3 % Kalalokki 2 % Lokkien suhteelliset osuudet Tarasteella vuosisummista 214 Harmaalokki 73 % Naurulokki 22 % Merilokki % Selkälokki 3 % Kalalokki 2 % Lokkien suhteelliset osuudet Tarasteella vuosisummista 215 Harmaalokki 7 % Naurulokki 24 % Merilokki % Selkälokki 3 % Kalalokki 3 % Kuvat 5.3 a, b, c Lokkilajien osuudet 7pv-jaksojen keskimääräisten maksimihavaintojen kumulatiivisista vuosisummista laskien vuosina ja 214 ja 215

70 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Lintuharvinaisuudet Tarasteella Vuosien aikana jätteenkäsittelykeskuksen alueella harvinaisuuksia havaittiin selvästi aiempia vuosia vähemmän. Vähenemisen syyt ovat epäselvät, osasyynä on ilman muuta vähentynyt tarkkailu. Ehkä myös sopivien poikkeavien säätilojen puute voi selittää harvinaisuuksien vähenemistä. Harvinaisuuksia ( rareja ) kävi kuitenkin etsimässä ja bongaamassa useita lintuharrastajia. Aiemmin Tarasteella on käynyt runsaasti myös ulkomaisia harrastajia, joille meille tavanomaiset linnut, kuten eri-ikäiset selkälokit, ovat mielenkiintoisia, varsinkin kun lukurengastettujen pukuhistoria on usein hyvin valokuviin taltioitu. Kuva 5.31 Isolokit ovat melko yleisiä rariteettejä Tarasteella. Kuvassa varsin pitäkään paikalla viihtynyt 2kv isolokki Kuva Hannu Koskinen Tuhkaselkälokkeja nähtiin runsaasti, havaintoja vuonna 214 oli 24 ilmoitusta ja 215 yhteensä 61. Suurimmat yksilömäärät nähtiin keväällä, jolloin kymmenkunta yksilöä oli usein paikalla. Ennätys 12 lintua nähtiin Renkaista määritetyt linnut (2-3 yks vuosittain) ovat olleet läntisiä alalajeja, kuten nähty saksalainen lukurengaslokki. Lähes kaikki alalajilleen (renkaista) määritetyt Suomen tuhkalokkihavainnot ovat Tarasteelta luettua metallirengasta kantoi jo noin 2-vuotias Etelä-Norjassa poikasena rengastettu intermedius-selkälokki. Yksittäisiä aroharmaalokkeja (nk. caceja, kuvat 2.14 ja 5.32) nähtiin molempina vuosina 214 ilmeisesti 5 yksilöä, joista 2 syksyllä. 215 nähtiin vain yksittäisiä lintuja (noin 1 havaintoa), viimeisin Useimmat lokkirariteetit olivat nuoria tai esiaikuisia, sillä esim. aro- ja etelänharmaalokkien erottaminen tavallisista

71 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 71 harmaalokeista on yleensä mahdotonta. Aroharmaalokin paras tuntomerkki on lajityypillinen reviirihuuto eli long call. Kuva 5.32 Nuori (1kv) aroharmaalokki rengastettuna Tarasteella Tälle harvinaisuudelle laitettiin GPS-satelliittilähetin, mutta valitettavasti lintu ilmeisesti ammuttiin jo seuraavana viikonloppuna Tarasteella. Lintua esittelevät Markku Alanko, Risto Juvaste ja Markku Kangasniemi (vasemmalta lukien). Grönlanninlokkeja ei Tarasteella nähty vuosina , mutta nuoria isolokkejakin sentään (kuvat 5.31 ja 3.16) muutamia. Normaalistihan näitä poikkeaa muutamia yksilöitä kevätmuutolla ja useampia vuoden vaihteessa. Jotkut jopa useampana vuotena, sillä marraskuussa 27 nähty nuoren isolokin poikkesi paikalla uudelleen Rengastamaton lintu voitiin tunnistaa samaksi yksilöksi puuttuvan käsisulan perusteella. Aiemmassa raportissa (Juvaste et. al 211) oli rariteettihavaintoja kuvaava liite. Hyväksytyt rariteettihavainnot kommentteineen ovat luettavissa BirdLifen sivuilta ( Haluamme tässä yhteydessä kiittää Pirkanmaan Jätehuolto-yhtiön henkilökuntaa hyvin sujuneesta yhteistyöstä myös tälläkin lokkitutkimuksen saralla Tampereen lähistön pesimäkannat Kuvassa 5.33 on esitetty arviot vuoden 215 harmaa- ja selkälokkikannoista noin 5 km:n säteellä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksesta. Ko. etäisyys rajaa sisäänsä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskusta hyödyntävien harmaalokkien tärkeimmät pesimäalueet. Vuosien järvilaskennoissa ei havaittu oleellisia muutoksia pesimäkannoissa edellisiin vuosiin nähden.

72 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 72 Harmaalokkien kokonaisparimääräksi ko. alueella saatiin nyt noin 8 paria ja selkälokkien noin 454 paria. Kuva 5.33 Parimääräarviot vuoden 215 selkä- ja harmaalokkikannoille (SL/HL) Tarasteen lähialueilla Suluissa olevat arviot eivät perustu laskentoihin, vaan ovat suuruusluokka-arvioita. Käytännössä lähes kaikki pesivät linnut vierailevat jätteenkäsittelykeskuksella muutolta saavuttuaan ennen pesintää. Pesintäaikana touko-kesäkuussa, ennen poikasten ruokintavaihetta, aikuiset linnut viettävät lähes koko ajan pesän läheisyydessä. Pesinnän päätyttyä valtaosa alueen harmaalokkien pesimäkannasta hyödyntää alueen jäteasemia (Tarastenjärvi ja Nokian Koukkujärvi) ravinnonhankinnassaan tuoden myös lentokykyiset poikaset jäteasemille. Alkuun aikuiset harmaalokit ruokkivat poikasiaan myös jätteenkäsittelykeskuksella. Selkälokkien saman kesän poikaset tulevat vain vähäisessä määrin jätteenkäsittelykeskukselle. Vuosina 214 ja 215 selkälokin pesinnät epäonnistuivat useilla alueilla. Kylmä ja tuulinen kesäkuu 215 koitui useiden poikueiden tuhoksi. Vesijärven poikastuotto oli kuitenkin hyvä. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydessä sijaitsevien naurulokkien parimäärät eivät ole juurikaan muuttuneet 2-luvulla. Näsijärven etelä-

73 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 73 osassa pesiin noin 2 paria. Yleisesti naurulokkien määrät ovat selkävesillä varsin vähäiset. Alueen pesimäkantojen laskennat suorittivat pääosin Risto Juvaste, Jouko Astor ja Hannu Nyström. Arvioinnit suoritettiin yleensä veneellä, mutta Risto Juvaste käytti myös vesiskootteria (kuvat ). Kuvat Järvilaskennat vaativat kalustoa, kuvissa Risto Juvasteen laivastoa. 199-luvun alussa käytetty ultrakevyt lentokone osoittautui vaikeakäyttöiseksi, mutta vesiskootteri on osoittautunut erittäin näppäriksi. Isommilla vesillä HT-jettibusterit ovat turvallisia ja suojaisia pahankin kelin yllättäessä. Komm. Tarasteen havainnot on analysoitu hyvin, mutta vesialuelaskennoista ei ole vielä tehty tarkkaa yhteenvetoa ja analyysiä. Yleiskuva on kuitenkin hyvä vuosittain tehtyjen laskentojen ja rengastusten ansiosta. Haastattelujen perusteella ja omien laskentojen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että kokonaismäärissä ei 2-luvulla ole merkittäviä muutoksia. Selkälokin pesimäpopulaatiot ovat alueella jopa hieman kasvaneet, vaikka Suomen kannat ovat olleet edelleen laskusuunnassa.. Todennäköinen poikkeavaan trendiin on Tarasteen tarjoama ravinto.

74 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 74 6 LUKURENGASTUTKIMUSTEN TULOKSIA Tässä esitetään pääosin edellisessä raporteissa esitettyjä tuloksia vuosilta , sillä vuosina tehtyjen havaintojen kattavuus ei riitä vertailukelpoisen analyysin tekemiseen (ks. luku 3.1). Havaintojen väheneminen johtui mm. tehostuneesta jätteenkäsittelystä, laskeneesta aktiviteetista ja lukurengaslokkien osuuden laskusta. Ilmeisesti kuitenkin nämä tulokset pätevät nykypopulaatioillekin. 6.1 Tarasteen lokkien kotipaikat Vuosina tehtyjen lukuhavaintojen avulla on seuraavassa selvitetty Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen harmaa- ja selkälokkipopulaatioiden alkuperää, rakennetta, suuruutta, muuttoa ja liikkeitä. Näitä Tarasteella vuoden 21 loppuun mennessä tehtyjä havaintoja on kertynyt lähes 1 kappaletta. Harmaa- ja selkälokkien vuosittaiset havaintomäärät on esitetty taulukoissa 3.1 ja 3.2. Huomattakoon, että näihin havaintoihin liittyy yli 2 havaintoa ko. linnuista muualla. Tämän ainutlaatuisen selvityksen pohjatyön ovat tehneet lukuisat suomalaiset lokkien lukurengastajat ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston työntekijät, jotka ovat hallinnoineet lokkien lukurengastuksista muutamassa vuodessa kertynyttä valtavaa noin 25 tapahtuman tietokantaa. Harmaalokin osalta se alkoi kertyä Maj ja Tor Nesslingin säätiön merkittävällä tuella nk. kaatopaikkojen harmaalokkien hallintaprojektissa vuosina ja selkälokin osalta osin WWF:n tukemassa selkälokkiprojektissa vuosina Harmaalokkien lukurengastuksen rajoitukset 2-luvulla vaikeuttavat lukurengasanalyysejä. Lukurenkaiden valmistuksesta ja organisoinnista on vastannut Risto Juvaste. Arvioitaessa lokkien alkuperää rengastusaineistojen perusteella on muistettava, että kotipaikkajakautuma on riippuvainen rengastuksen sijoittumisesta. Erityisesti harmaalokkien lukurengastus on ollut hyvin keskittynyttä. Pääosa rengastuksesta on suoritettu järvialueella. Tämä voidaan todeta hyvin vertaamalla rengastuskarttoja (kuvat 6.1 ja 6.2. sekä 6.3 ja 6.4) sekä luku- ja metallirenkailla saatuja kotipaikkakarttoja kuvissa 6.5 ja 6.6. Kuvassa 6.7 on esitetty Taralle tulleiden lukurengastettujen selkä- ja harmaalokkien lähtöpaikkoja eli edellisen muualla olleen alle 3 pv vanhan havainnon paikka. Vaikka esitetyt kartat kuvaavat tilannetta vuonna ennen 21, niin ne vastannevat hyvin myös nykytilannetta. Yhteenvetona voidaan todeta, että lokit ovat hyvin liikkuvia. Vaikka lokit ovatkin varsin kotipaikkauskollisia, Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella vierailee silti lokkeja koko Suomen alueelta. Liikkuvuutta lienee osaltaan lisännyt pienten kaatopaikkojen sulkeminen, joka on pakottanut lokit hakeutumaan keskuskaatopaikoille.

75 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 75 Kuvat 6.1 ja 6.2 Lukurengastusten sijoittuminen asteruuduittain vuosina ; selkälokit yks.; harmaalokit yks. Data: Rengastustoimiston tietokanta Kuvat 6.3 ja 6.4 metallirengastusten sijoittuminen asteruuduittain vuosina ; selkälokit (vasemmalla) yks.; harmaalokit yks. Data: Rengastustoimiston tietokanta

76 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 76 Kuvat 6.5 Missä syntyneet? Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella vuosina tavattujen poikasena luku- ja metallirengastettujen selkälokkien havaintomäärät syntymäkunnittain (lukureng. 266 yks. = vihreä ja met. reng. 222 yks.=punainen). Data: Rengastustoimiston tietokanta

77 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 77 Kuvat 6.6 Missä syntyneet? Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella vuosina tavattujen poikasena luku- ja metallirengastettujen harmaalokkien havaintomäärät syntymäkunnittain (lukureng yks. = vihreä ja met. reng. 986 yks.=punainen). Data: Rengastustoimiston tietokanta

78 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 78 Kuva 6.7 Mistä selkä- ja harmaalokit Tarasteelle tulivat? Edellisten havaintojen kuntakohtaiset määrät, kun tapaamisten välillä aika alle 3 pv ja matka yli 1km. Vihreällä selkälokit ( 99 yks.) Lisäksi ulkomailta suoraan tuli 92 lintua (74 Israelista). Punaisella harmaalokit (248 yks.), joita ulkomailta lisäksi tuli em. määrein 28 lintua. Kaikki ovat lukurengashavaintoja. Data: Rengastustoimiston tietokanta Yksilöhistoriatkin osoittavat kuinka liikkuvia lokit Suomen alueella ovat. Pesinnän jälkeen ne voivat siirtyä satoja kilometrejä tutuille paikoille ennen muutolle lähtöään. Muutamia mielenkiintoisia havaintohistorioita on koottu liitteeseen 3. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole tilaa niiden kommentoinnille, vaikka tutkimusmielessä yksittäisetkin päivämäärät ja lyhyetkin siirtymät ovat usein mielenkiintoisia. Eräs esimerkki tästä lienee vuoden 23 raportissa esitelty Vehkalahdella 1997 lukurengastettu harmaalokki CK2, jonka liikkumisia on pystytty seuraamaan yli 8 vuoden ajan (kuva 6.8). Siitä saatiin yli 14 päivähavaintoa. Vaikka se pesi synnyinseudullaan, se on aina poikennut syksyllä Tam-

79 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 79 pereella ennen lähtöään Saksan kaatopaikoille. Saksassa kaikki tapaamiset ovat samalta alueelta Hannoverin lähistöllä, pääosa Hannoverin kaatopaikalta. Vuoden 23 raportissa esitetyn historiataulukon (taulukko 1; Juvaste ym. 24) jälkeen se tavattiin 7 kertaa Anjalankoskella ( ) ja Tampereella ( ). Hannoverissa se nähtiin Viimeinen havainto siitä on syksyltä 25, jolloin se nähtiin Nokian Koukkujärvellä Luultavasti havainnot siitä loppuivat, koska sen lukurengas oli jo tuolloin aivan irtoamaisillaan. Yksilöhistoriat paljastavat kotipaikkauskollisuuden lisäksi myös dispersion eli uusille alueille hakeutumisen ajoittumisen ja suuruusluokan jopa sukupuolittain, sillä yli puolet Tarasteen lukurengasselkälokeista on määritetty sukupuolelleen näköhavainnoilla parivaiheessa. Näiden tietojen perusteella Tarasteen havainnoista löytyi mm. 9 selkälokkinaarasta ja kaksi koirasta, jotka olivat siirtyneet syntymäpaikaltaan Savosta yli 2 km:n päähän Tampereen lähistölle pesimään. Pesimiseksi katsottiin yli 4kv-yksilöiden useat kesäkuiset vierailut jätteenkäsittelykeskuksella. Useimmat olivat rakastuneet Hämeeseen jo 3-4kv iässä, mutta siirtyneiden joukossa oli myös 9kv ja 1kv naaraat. Kuva 6.8 Harmaalokin CK2 havaintohistoria on eräs Tarasteen mielenkiintoisimmista. Nyt siltä on ilmeisesti rengas jo irronnut tai se on kuollut, koska uusia havaintoja ei ole enää tullut Saksastakaan. Kuva Visa Rauste Myös ulkomaiset lokit vierailevat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella. Siellä tavataan mm. venäläisiä, virolaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia harmaalokkeja. Rengastettuja selkälokkivieraita saapuu sinne hetkeksi ainakin Norjasta, Ruotsista, Hollannista ja Venäjän Karjalasta.

80 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Lokkien saapuminen ja lähtö Ensimmäiset harmaalokit saapuivat Tampereen sulille jo helmikuun lopulla. Leutoina talvina muutamia voi viipyä Tampereella läpi talven. Naurulokkien määrät nousevat yleensä maaliskuun lopulla ja selkä- ja kalalokkien pääjoukot alkavat saapua huhtikuun alussa. Ennen vesien aukeamista ne yöpyvät jään reunoilla Viinikassa. Harmaa- ja selkälokkien saapuminen Tampereelle ilmenee kuvissa (Lähde: Tiira/BirdLife/Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry), jotka perustuvat osin Viinikan yöpymisparvihavaintoihin. Yöpymisparvista saatava kuva lokkien tulosta on yhtenevä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella tehtyihin havaintoihin (vrt. kuvat ). Vuosina 211 ja 215 jäät lähtivät niin aikaisin, että saapumisparvista ei saatu vastaavaa esitystä. Vuoden 28 osalta Viinikan lintumäärät olivat poikkeukselliset, sillä jäiden lähdettyä laajoilta alueilta jo huhtikuun alussa myös lokit levittäytyivät muualle. Näin vertailukelpoiset havainnot Viinikasta päättyvät huhtikuun ensi päiviin noin kaksi viikkoa normaalia aiemmin. Tämän takia selkälokkeja nähtiin vuonna 28 Viinikassa huipussakin vain parisataa ja naurulokkimäärätkin jäivät vähäisiksi. Vuonna 26 Viinikan selkä- ja naurulokkimäärät olivat ennätykselliset: jäiltä laskettiin yhteensä 21 naurulokkia ja 116 selkälokkia! Jäällä yöpyneiden lintujen yhteinen suojeluarvo ylitti tuolloin 3 milj. euroa. Myös 212 selkälokkien määrät ylittivät 1 yksilöä, tuolloin ensimmäinen yksilö saapui Viinikkaan jo Selkälokkien saapuminen Vinikanlahdelle Kuvat Harmaa- ja selkälokkien saapuminen Tampereelle Viinikan (Pyhäjärven) havaintojen perusteella vuosina Havainnot Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry.

81 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 81 Kuvat Harmaa- ja selkälokkien saapuminen Tampereelle Viinikan (Pyhäjärven) havaintojen perusteella vuosina Havainnot Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Lukurengashavainnot antavat mahdollisuuden tutkia muuttoa keväästä syksyyn myös osapopulaatioissa. Myös nuorten lintujen (juv ja subad) liikkeet ovat nyt seurattavissa. Ikäluokkien saapumiset ja lähtemiset on nähtävissä suoraan lajitelluista havaintotulosteista. Kuvissa on esitetty ikäryhmittäin harmaa- ja selkälokkien saapumiset ja lähtemiset Tarasteelle vuosina 2-24 (selkälokeille myös ) sekä 1kv- ja yli 1kv-ryhmille vuosina Vuosien mukaanotto summakäyriin ei oleellisesti muuttaisi kuvia. Ainoastaan harmaalokkien lähtö siirtyisi hieman myöhemmäksi leutojen alkutalvien johdosta. Analyysiin on otettu mukaan vain iältään tarkasti tunnetut yksilöt. Selvyyden vuoksi kuvissa esitetään vain muutama ikäryhmä ja käyriä on tasoitettu käyttämällä esitykseen kahden päivän liukuvia keskiarvoja. Aikuisten harmaalokkien käyristä havaitaan muuttopiikit keväällä ja loppusyksyllä. Esiaikuisia (2-3kv) lintuja kiertelee Tarasteella läpi kesän ja niiden kevätmuuton huippu ajoittuu noin kuukautta myöhemmäksi kuin aikuisten lintujen muutto. Myös 4-5kv-lintujen joukossa on runsaasti kiertelijöitä. Kaikissa ikäryhmissä poislähdön huippu ajoittuu loka-marraskuun vaihteeseen.

82 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 82 yks Lukurengasharmaalokkien tulo ( 1. havainto ) Tarasteelle pv jaksot 1.3. alkaen kv n= kv n= kv n=962 >5kv n= Lukurengasharmaalokkien lähtö ( viimeinen havainto ) Tarasteelta pv jaksot 1.3. alkaen yks kv n= kv n= kv n=962 >5kv n= Kuvat 6.13 ja 6.14 Lukurengastettujen harmaalokkien tulo (ens. havainto) ja lähtö (viim. havainto) Tarasteella ikäryhmittäin vuosina 2-24 (n = 2914); kahden 7pv-jakson liukuvat keskiarvot. Data: Rengastustoimiston tietokanta.

83 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 83 Kuva 6.15 Lukurengastettujen harmaalokkien tulo (ens. havainto) ja lähtö (viim. havainto) Tarasteella vuosina 28-21, yli 1kv ja 1kv ryhmät; kolmen 7pvjakson liukuvat keskiarvot. Data: Rengastustoimiston tietokanta. 12 Yks. Lukurengasselkälokkien tulot ja lähdöt kolmen 7pv-jakson liukuvina keskiarvoina Tulo>1kv TuloJUV Lähtö>1kv LähtöJUV Kuva 6.16 Lukurengastettujen selkälokkien tulo (ens. havainto) ja lähtö (viimeinen havainto) Tarasteella vuosina 28-21; yli 1kv ja 1 kv ryhmät; kolmen 7pv-jakson liukuvat keskiarvot. Data: Rengastustoimiston tietokanta Vanhojen selkälokkien tulomuutto Tarasteelle on varsin lyhyt ja lähes kaikki saapuvat paikalle huhtikuussa. Nuoremmat saapuvat myöhemmin. 2kv-lokeista vain muutamat saapuvat Suomeen saakka. Kesällä uusia yksilöitä tavataan vähän eivätkä aikuiset selkälokit elokuussa tapahtuvan syysmuuton yhteydessäkään paljolti pysähtele Tarasteella. Viimeisten havaintojen käyrissä nähdään keväinen läpimuuttopiikki. Jonkin verran lokkeja lähtee alueelta pitkin kesää. Vuosina lähtömuutto oli keskimääräistä aikaisempi (vertaa kuvat 6.16 ja 6.18). Aikaista lähtöä saattaa selittää aikaiset keväät ja 21 lämmin kesä, joiden seurauksena pesinnät aloitettiin ja päätettiin aiemmin.

84 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 84 yks Lukurengasselkälokkien lähtö ( viimeinen havainto ) Tarasteelta pv jaksot 1.3. alkaen 1kv n= kv n= kv n=82 >5kv n= Kuvat 6.17 ja 6.18 Lukurengastettujen selkälokkien tulo (ens. havainto) Tarasteella ikäryhmittäin vuosina (n = 3255) ja lähtö (viimeinen havainto) Tarasteella muutamissa ikäryhmissä vuosina 2-24 (n = 2712); kahden 7pv-jakson liukuvat keskiarvot. Data: Rengastustoimiston tietokanta

85 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen Kokonaispopulaatioiden estimoinnista Populaatioanalyysien avulla lukurengashavainnoista voidaan laatia arvioita Tarasteen lokkipopulaatioiden koosta. Menetelmällä saadaan kuitenkin suoraa tietoa vain lukurengastetusta populaatiosta. Lukurengastetun populaation ikärakenne poikkeaa yleensä koko populaation ikärakenteesta, mikä vaikeuttaa analyysien käyttämistä koko populaation arviointiin. Lisäksi ikäsuhteet muuttuvat vuosien välillä, koska vuosittaisissa rengastusmäärissä on vaihtelua. Viime vuosina harmaalokkien lukurengastus on ollut hyvin rajoitettua. Tämä voidaan nähdä hyvin kuvista , joissa esitetään lukurengaspopulaation suhteelliset ikäosuudet eri vuosina. Jakaumassa on mukana myös Risto Juvasteen MMM:n antamalla erityisluvalla vuonna 25 rengastamat lokit (kuva 6.19). Lukurengasharmaalokkien ikäjakaumaa on syytä verrata myös havaittuun ikäjakaumaan (kuvat 6.22 ja 6.23). Kokonaispopulaatiota arvioitaessa tulisi tiedossa olla myös lukurengastettujen lokkien osuus eri ikäluokissa eli lukurengassuhde. Lukurengassuhteella tässä tarkoitetaan siis lintumäärää, josta löytyy yksi lukurengas, eli tarkastettujen yksilöiden määrä jaettuna lukurenkaallisten määrällä. Kuva 6.19 Vuonna 25 Risto Juvaste rengasti punaisin lukurenkain Hämeen ja Pohjois-Karjalan harmaalokkeja MMM:n erityisluvalla, jotta Tampereen ja Joensuun jäteasemien harmaalokkipopulaatioiden muutoksia voitaisiin seurata lukurengasanalyysein. Kuva Hannu Koskinen Ikäluokittain lukurengassuhdetta voisi havainnoimalla arvioida vain nuoremmissa ikäluokissa. Käytännössä se on kuitenkin erittäin vaikeaa, lähes mahdotonta. Selkälokkien osalta se onnistuisi vain 1-2kv linnuille, joita on hyvin vähän.

86 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 86 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Lukurengasharmaalokkien ikäluokkasuhteet >3-8kv >8 kv 8 kv 7 kv 6 kv 5 kv 4 kv 3 kv 2 kv 1 kv 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Lukurengasselkälokkien ikäluokkasuhteet >8 kv 8 kv 7 kv 6 kv 5 kv 4 kv 3 kv 2 kv 1 kv Kuvat 6.2 ja 6.21 Lukurengastettujen harmaa- ja selkälokkien ikäluokkasuhteet Tarasteella vuosina Data: Rengastustoimiston tietokanta Harmaalokkien osalta taasen lukurengastettujen osuus nuorissa ikäluokissa on ollut viime vuosina erittäin pieni, koska harmaalokkien lukurengastusta on voimakkaasti rajoitettu. Tämä on vaikeuttanut lukurengassuhteen määritystä. Lisäksi harmaalokkien lukurengaspopulaatio on vanhentunut, joten peräkkäisten vuosien lukurengaspopulaatiot eivät ole täysin vertailukelpoisia. Siksi >1kvharmaalokkien populaatiomuutoksiin erityisesti vuosina on suhtauduttava varauksella. Selkälokeille tehty vertailu on selvästi luotettavampi.

87 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 87 Populaatioanalyysit tehtiin seitsemän päivän jaksoille. Analyysissä käytettiin Popan 5B.4 -populaatioanalyysiohjemaa, joka yleisistä capture-recaptureohjelmista parhaiten soveltui populaation koon määritykseen. Ohjelma on vapaasti saatavilla internetistä. Lukurengasharmaalokkien kk-ikäsuhteet % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 3-8kv >8kv 8kv 7kv 6kv 5kv 4kv 3kv 2kv 1kv Kuukausi Lukurengasselkälokkien kk-ikäsuhteet kv 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % >8kv 8kv 7kv 6kv 5kv 4kv 3kv 2kv % 1kv Kuukausi Kuvat 6.22 ja 6.23 Lukurengasharmaa- ja selkälokkien ikäluokkasuhteet kuukausittain Tarasteella vuosina (yhteisarvot). Data: Rengastustoimiston tietokanta

88 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 88 Tässä analyysissä käytettiin Jolly-Seber full -mallia, joka tarjoaa mahdollisuuden jatkuvasti muuttuviin syntyvyyksiin ja kuolevuuksiin. Tämä on välttämätön ehto, koska jätteenkäsittelykeskuksen lokkipopulaatiot eivät ole suljettuja, vaan havaintoihin sisältyy satunnaisesti vierailevia ja läpimuuttavia yksilöitä. Näiden tulo populaatioon on syntymä ja poismuutto kuolema. Epätarkkuutta estimaatteihin aiheuttaa laskentamallin vaatimus, joka edellyttää kaikkien yksilöiden käyttäytyvän samalla tavalla. Tämähän ei päde eri ikäluokille. Varsinkin pesintäaikaan aikuiset ja nuoret linnut ovat erilailla havaittavissa. Eri ikäluokat huomioivien mallien ja analyysien käyttöön ei kuitenkaan tässä yhteydessä ryhdytty niiden monimutkaisuuden takia. 6.4 Harmaalokkipopulaatiot Lukurengastettujen harmaalokkien yli 1kv-populaatioille saatiin Popananalyysillä kuvassa 6.24 esitetyt estimaatit vuodelle 21 standardivirherajoin (vain lukurengastetut yksilöt, ehdollisin keskivirherajoin). Vuosien 28 ja 29 vastaavat kuvat ovat liitteessä 4. Analyyseissä käytettiin 7 päivän havaintojaksoja 1.3. alkaen. Kokonaispopulaatioiden arviointiin tarvittavat lukurengassuhteet virherajoineen on vuodelle 21 kuvassa 6.25 ja vuosille 28 ja 29 liitteessä 4. Kuvista voidaan havaita, että virherajat ovat varsin laveita, mutta näiden avulla saatuja vuosien populaatioestimaatteja (kuvat ) voidaan pitää vertailukelpoisina. Vuosien kokonaispopulaatioiden vertailussa on käytetty vuodelle 24 korjattua lukurengassuhdetta (ks. Juvaste ym. 25). 25 Lukurengastettujen harmaalokkien populaatioestimaatit std.virherajoin 21 ja 2p-liukuvalla keskiarvolla Kuva 6.24 Tarasteen lukurengastettujen >1kv-harmaalokkien populaatioestimaatit vuodelle 21 7pv-jaksoilla 1.3. alkaen; punaisella 3 jakson liukuva keskiarvo; jaksojen populaatioestimaateille on esitetty P95-virherajat.

89 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 89 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen estimaatit 7-pv jaksojen koko populaatioille saatiin siis kertomalla lukurengaspopulaatiot lukurengassuhteella, joka tyypillisesti kasvoi syksyä kohden. Syksyllä lukurengastettujen yksilöiden osuus oli siis pienimmillään. Harmaalokkien keskimääräiset lukurengassuhteet olivat vuosina , 17 ja 238 (kuva 6.25 ja liite 4). Saadut koko populaatioiden (lukurengastetut ja -rengastamattomat) estimaatit vuosille on esitetty 7 päivän jaksoin kuvassa 6.27 (tasoitettuna kolmen jakson liukuvilla keskiarvoilla). Käyrien perusteella on selvästi havaittavissa harmaalokkipopulaatioiden pieneneminen ajoittain jopa puoleen vuodesta 28 vuoteen 21. >1kv harmaalokkien lukurengasuhteet vuonna 21 N = 8988 yks. >1kv selkälokkien lukurengasuhteet vuonna 21 N = 2459 yks ka ka Kuukausi Kuukausi Kuvat 6.25 ja 6.26 Tarasteella havainnoidut vuoden 21 lokkien kuukausittaiset lukurengassuhteet P95-luottamusvälein; >1kv-harmaalokit (otos =8988 yks.); > 1kv selkälokit (otos =2459 yks) (Vuodet 28 ja 29 liitteessä 4) Erityisesti on huomattava, että ko. populaatiot eivät käy jätteenkäsittelykeskuksella päivittäin, vaan keskimääräisen populaation jotkut yksilöt voivat olla poissa pitempiäkin aikoja ja jotkut käydä jätteenkäsittelykeskuksella lähes päivittäin. Linnut voivat käydä välillä jopa rannikolla asti ja palata Tarasteelle parin viikon jälkeen. Myös läpimuuttajat, joita tavataan Tarasteella alkukeväästä ja uudelleen syysmuutolla, katsotaan Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen populaatioon kuuluviksi keskimääräisen viipymän ajan. Populaatioestimaatteja laskettaessa vuonna 25 rengastettujen lintujen vaikutus on huomioitu suhteellisella korjauksella, sillä osa havainnoista oli yksilölleen tunnistamattomia. Harmaalokkien populaatioestimaattien vaihtelu loppusyksyllä johtuu ilmeisesti läpimuuttajien, kanahaukkojen ja sääolosuhteiden voimakkaasta vaikutuksesta havaittaviin lukurengasmääriin. Vaikka lokkeja on paljon, niin renkaiden luku on silloin erittäin vaikeaa. Läpimuuttajat ovat pääosin lukurengastamattomia, mikä heijastuu myös loppusyksyn lukurengassuhteeseen. Myös on muistettava, että laskentakäyntien harventuminen loppusyksyllä lisää lukurengassuhteen epävarmuutta (kuva 6.25). Kuitenkin on selvää, että loppusyksyn populaatiot ovat pieniä, sillä linnut ovat hyvin paikallisia eli vaihtuvuus pientä. Näin lähes koko populaatio voi olla yhtaikaa jäteasemalla.

90 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 9 Kuva 6.27 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella vuonna 21 käyneiden >1kv- harmaalokkien populaatioestimaatit 7pv-jaksoilla 1.3. alkaen esitettynä kolmen jakson liukuvilla keskiarvoilla. Vuosien kokonaisyksilömäärille saadaan arviot jakamalla 7pvjaksojen viikkopopulaatioiden vuosisummat ao. keskimääräisillä viipymillä. Yksilön viipymän minimiestimaatti on viimeisen ja ensimmäisen havainnon aikaväli. Koska todellinen viipymä on hieman pitempi, viipymien arvoihin lisättiin yksi viikko korjaamaan havaintoviivettä. Näin viipymän arvot tarkasteluvuosille ovat (6,1 viikkoa/21, 5,9/29, 7,1/28, 12,4/27; 1,3/26; 12,5/25; 8,7/24 ja 7,8/23). Viipymään vaikuttaa havainnoinnin aktiivisuus, mutta vastaavasti havaittujen satunnaisten yksilöiden määrä kompensoi ko. vaikutusta. Myös ikäsuhteet vaikuttavat keskimääräisiin viipymiin, koska rengastettujen nuorten osuus on muuttunut lukurengastusten rajoitusten takia (ks. kuva 6.2). Näillä viipymillä saatiin Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella käyneiden >1kv-harmaalokkiyksilöiden määräestimaateiksi vuodelle 21 noin 54 yksilöä, 29 noin 78 yksilöä, 28 noin 74 yksilöä, 27 noin 41 yksilöä, 26 noin 56 yksilöä, 25 noin 39 yksilöä, 24 noin 72 yksilöä ja 23 noin 84 yksilöä. Lukuihin on vielä lisättävä 1kv-yksilöt, joiden kokonaisyksilömäärien voidaan ikäsuhteiden ja havaintojen perusteella arvioida olleen noin 5-6 yksilöä. Huomattakoon, että 1kv-linnut ovat paikalla vain loppukesästä alkaen, mutta niiden suhteellinen osuus on loppuvuodesta suhteellisen suuri. Riittämättömän 1kv-lukurengasaineiston takia nuorten lintujen populaatioita ja niiden muutoksia ko. vuosien välillä ei voida arvioida. Lopullisiksi estimaateiksi harmaalokkien kokonaispopulaatioille saa-

91 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 91 daan noin 6 yksilöä vuodelle 21, kun vastaavat luvut vuosille 29, 28, 27 26, 25, 24 ja 23 olivat 84, 8, 47, 62, 45, 8 ja 9 yksilöä (kuva 6.28). Luvuissa on kuitenkin muistettava em. todetut nuorten ikäluokkien niukat rengastusmäärät. Koska vähän rengastettujen nuorten osuus Tarasteen populaatiosta on suuri, mutta osuus lukurengastetuista pieni, niin harmaalokkien viime vuosien kokonaispopulaatioestimaatit lienevät hieman liian pieniä. Viime vuosien luvuissa on myös huomioitava alkutalvien leudot säät, jotka houkuttelivat lokkeja kerääntymään Tampereelle ja viipymään siellä jopa tammikuun lopulle asti. Tämä nostaa noiden vuosien kokonaismääriä. Kuvat 6.28 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella käyneiden harmaalokkien koko vuoden kokonaispopulaatioestimaatit Harmaalokkimäärissä havaitaan merkittävä väheneminen vuodesta 23 vuoteen 27 eli vertailusta riippuen noin 4-5 %. Vaikka edellä esitettyjen varausten huomiointi pienentääkin eroja, niin ilmeisesti kompostointilaitoksen käyttöönotto on pienentänyt harmaalokkimääriä syksystä 24 alkaen. Tulos poikkeaa havaittujen lokkimäärien trendistä (kuvat ) erityisesti vuosien 25 ja 27 osalta. Tämä selittyy pääosin laskentatavan eroilla. Populaatioestimaatit kuvaavat yksilömääriä ja havainnoissa samat yksilöt lasketaan useissa havaintotapahtumissa. Lisäksi alueella tapahtunut rakentamisen aiheuttama häiriö ja ruuansaannin vaikeutuminen patoaa lokkeja paikalle. Myös syksyllä ja alkutalvella havaittavat lokkimaksimit nousevat suuriksi kanahaukkojen aiheuttaman häirinnän takia. Haukkojen saalistuspaine pakottaa lokit pyörimään ilmassa jopa tuntikausia. Eräs ilmeinen syy korkeisiin harmaalokkimäärien vuosina 23, 24 ja ovat Lahden Kujalan jäteasemalla tehdyt toimenpiteet. Vuosina 23 ja 24 siellä karkotettiin aktiivisesti lokkeja ja sikäläiset lokkimäärät laskivat selvästi. Seuraava radikaali muutos oli siirtyminen uudelle täyttöpenkalle 28 ja

92 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 92 sitten jätteen lajitteluterminaalin (LATE) käyttöönotto vuoden 29 alusta, joka romahdutti sikäläiset lokkimäärät kolmannekseen (kuva 2.15 ja Saikko, P. 213 sekä P. Saikko tiedonanto 216). Merkittävä osa siellä käyneistä Päijänteen lokeista aivan ilmeisesti siirtyi Tarasteelle. Samanlainen muutos tapahtui myös Hämeenlinnan Karanojan jätteenkäsittelylaitoksella. Myös Jyväskylän Mustavuoressa kompostilaitoksen käyttöönotto pienensi sikäkäisiä harmaalokkimääriä. Vuositasolla nämä muutokset voivat merkitä kymmeniä tuhansia yksilöitä ja lienevät ainakin osasyy määrien nousuun vuodesta 27 vuoteen 29. Populaatioiden (ja vuositrendien ks. kuva 5.16) lasku vuodesta 29 johtui ilmeisesti ainakin osittain biojätteen purkuaseman käyttöönotosta. Ilmeisesti kova kilpailu ahtaalla purkualueella sai lokkeja siirtymään muualle. Tätä tukee myös viipymien lyheneminen. Huomattakoon, että vuoden 23 raportissa (Juvaste ym. 23) esitetty arvio 84 oli laskettu analyysillä, jossa nuoret linnut olivat yhdessä muiden kanssa. Lokkimäärät pienenivät vastaavasti analyysin mukaan vuodesta 23 vuoteen 24 noin 2 %, joten vuodesta 23 vuosiin 25 ja 27 harmaalokkipopulaatio puolittui noustakseen sitten em. syistä. 6.5 Selkälokkipopulaatiot Vastaavalla tavalla kuin harmaalokille saadaan estimaatit selkälokeille. Selkälokkien lukurengassuhteet perustuvat oleellisesti suurempiin otoksiin ja selkälokkien ikäjakaumat ovat olleet tasaisempia vuosina (kuva 6.21). Vuoden 21 populaatioestimaatit lukurengastetuille yli 1kv-linnuille standardivirherajoin (ehdollisin keskivirherajoin) on esitetty kuvassa Vastaat kuvat vuosille 28 ja 29 on esitetty liitteessä 4. Vuoden 21 kuukausittaiset lukurengassuhteet on esitetty binomijakauman avulla määritetyin P95- luotettavuusrajoin kuvissa Vuosien 28 ja 29 sekä lukurengassuhteet ovat liitteessä 4. Selkälokeista on koko tarkkailuajan vähintään joka kymmenennellä ollut lukurengas. Viimevuosina lukurengassuhde on ollut noin 9. Lukurengassuhteiden avulla lasketut >1kv-selkälokkien estimaatit koko populaatiolle (lukurengastetut ja -rengastamattomat) 7pv-jaksoilla vuosina on esitetty kuvassa 6.3 (tasoitettuna kolmen jakson liukuvilla keskiarvoilla). Jaksojen estimaatit on saatu kertomalla lukurengaspopulaatiot ko. ajan lukurengassuhteilla. Kuvasta voidaan todeta, että Tarasteen populaatioon kuuluu kesäisin noin 3-4 selkälokkia. Erot näiden vuosien välillä ovat virherajat huomioiden varsin pieniä.

93 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 93 6 Lukurengastettujen selkälokkien populaatioestimaatit std.virherajoin 21 ja liukuvalla 2p-keskiarvolla Kuva 6.29 Tarasteen lukurengastettujen >1kv-selkälokkien populaatioestimaatit 7pv-jaksoilla 1.3. alkaen; punaisella 3 jakson liukuva keskiarvo; jaksojen populaatioestimaateille on esitetty P95-virherajat. Kuva 6.3 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella vuosina käyneiden >1kv- selkälokkien populaatioestimaatit 7pv-jaksoilla 1.3. alkaen esitettynä kolmen jakson liukuvilla keskiarvoilla. Jakamalla 7pv-jaksojen vuosisummat ao. vuosien keskimääräisillä viipymillä saadaan vuoden kokonaispopulaatioestimaatit eli arviot vuoden aikana Tarasteella käynneistä >1kv selkälokeista. Viipymät on laskettu ensimmäisten ja viimeisten havaintojen perusteella ja lisäämällä näihin yksi viikko havaintoviiveen korjaukseksi. Vuosien viipymät olivat 9,2; 7,1 ja 7,8 ja vastaavat kokonaispopulaatioestimaatit 974, 894 ja 864 yksilöä. Näitä on kuvassa 6.31 verrattu vastaaviin vuosien estimaatteihin käyttäen ao. vuosien keskimääräisiä viipymiä (8,5; 9,; 11,; 1,6; 1,6; 9,4; 8,7; 9,6 ja 9,6).

94 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 94 yks Tarasteen >1kv-selkälokkien keskimääräiset kokonaispopulaatioestimaatit Kuva 6.31 >1kv-selkälokkien vuositason kokonaispopulaatioestimaatit Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella ; arvot on laskettu käyttäen kuukausittaisia keskimääräisiä lukurengassuhteita ja ao. vuoden viipymiä. Nuorten eli 1kv-lintujen määrää on vaikea arvioida, koska niitä on vaikea erottaa juv-harmaalokeista lukurengassuhteen määrittämiseksi (kuva 6.32). Parvissa piileskelee myös nuoria merilokkeja ja muitakin outoja yksilöitä (kuvat 6.33 ja 6.34). Arviointia vaikeuttaa lisäksi se, että nuoret selkälokit eivät esiinny omissa parvissaan vaan yleensä yksittäin satojen harmaalokkien seassa. Vuonna lukurengastettuja juv-selkälokkeja tavattiin Tarasteella 45, 17 ja 15 eri yksilöä. Vuosina vastaavat määrät olivat 25, 8, 58, 36, 29, 81, 67, 43 ja 4 yksilöä. Vuosi 24 oli ehdoton huippuvuosi; luvut voivat antaa karkean kuvan pesinnän onnistumisesta ao. vuosina. Käyttämällä karkeaa havainnointiin perustuvaa lukurengassuhdearviota 5 (eli havaituista joka viides yksilö on lukurengastettu) ja havaittuja lokkimääriä ja arviota viipymistä saadaan nuorten lintujen karkeaksi kokonaispopulaatioestimaatiksi noin 3-5 yksilöä. Lopputuloksena voidaan arvioida, että viime vuosina Tarasteella käyneen yli 9 eri selkälokkiyksilöä. Määrät ovat uusia ennätyksiä. Vuosista Tarasteen vuosipopulaatio on siis liki kaksinkertaistunut. Kun kyseessä on uhanalainen laji, niin kehitystä voidaan pitää erittäin positiivisena. Valitettavasti tämä ei kuvaa selkälokkikantojen kehitystä Suomessa, joka lienee pikemminkin hitaasti vähenevä. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan pesivän noin 85 paria (BirdLife Suomi laskenta 23). Tarasteen lähialueilla, erityisesti Hauholla, pesimäkannat ovat kuitenkin kasvaneet. Kokonaisluvut osoittavat Tarasteen jätteenkäsittelykeskuksen merkityksen po. lajin kannalta, lähes neljännes Suomen selkälokeista vierailee siellä vuosittain.

95 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 95 Kuva 6.32 Nuoria harmaa- ja selkälokkeja on vaikea tunnistaa. Kuvissa esiintyy molempia lajeja (määritya ks. Juvaste 22a). Kuvat Markku Kangasniemi Kuvat 6.33 ja 6.34 Nuoren merilokin erottaminen harmaalokista on myös haastavaa ja kesäinen ruskeakuvioinen nuori kalalokkikin voi hämmentää tottumatonta tarkkailijaa. Kuvat Markku Kangasniemi ja Hannu Koskinen Komm. Lukurengastus mahdollistaa kokonaispopulaatioiden koon ja parvien vaihtuvuuden seurannan. Myös ikäluokkien muutoksia voidaan seurata vielä aikuispuvuissa. Paikalla nähtävät lokkimäärät muuttuvat enemmän kuin paikalla käyvät (alueelliset) populaatiot. Syksyisin lintuparvet ovat hetkittäin suurimmillaan, koska lähes kaikki populaation linnut voivat olla paikalla samanaikaisesti. Jätehuollon muutokset myös lähialueilla heijastuvat populaatiomuutoksiin. Käytetyn populaatioanalyysin perusoletus yksilöiden yhtäläisestä havaittavuudesta ei kaatopaikoilla toteudu, joten populaatioestimaatit voivat olla hieman harhaisia. Vuosien välistä trendiä ne kuvannevatkin kuitenkin riittävän hyvin. Estimaattien herkkyyttä testattiin muokkaamalla lukurengassuhde- ja viipymäprofiileja

96 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 96 sekä käsittelemällä läpimuuttajia erikseen. Nämä kokeilut eivät oleellisesti vaikuttaneet tuloksiin. Lukurengasanalyysejä tehtiin myös ikäluokittain, mutta kokonaisestimaattia niiden perusteella ei tehty, koska lukurengassuhteita ei ole ikäluokkatarkkuudella. Nykyinen lukurengasdata pitäisi kuitenkin käsitellä monipuolisimmilla ja tarkemmilla analyysityökaluilla. 6.6 Järvihavainnot (- 215) Lokkien määriä ja liikkeitä arvioitaessa on tärkeää tietää missä määrin järvikannat eli eri järvillä havaittavat linnut käyvät jäteasemalla. Tämän selvittämiseksi useina vuosina lukurenkaita on yritetty lukea ruokinnoilta, mutta se on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Vuonna 26 kehitettiin uusi menetelmä lukurenkaiden lukemiseksi pesimäkolonioissa: Markku Kangasniemi kuvasi lentäviä lokkeja Canon 3D-digikameralla käyttäen 3mm:n tärinävaimennettua objektiivia. Hyväpiirtoinen ja nopeasti tarkentuva kamera mahdollisti rengaskoodin lukemisen kuvista. Toki turhia kuvia tuli paljon, yhtä havaintoa kohden jouduttiin ottamaan noin 1 digikuvaa. Näin kuitenkin saatiin noin 113 pesimäaluehavaintoa (eli kesä-heinäkuulta) selkälokeista. Vuosina 27 ja 28 kamerahavainnointia jatkettiin tehostetusti vesialueilla. Vaikka mukaan poimittiin muutkin pesimäaikaiset pesimäaluehavainnot vuosilta (yli 1 havainnon joukosta), supistui käyttökelpoinen aineisto lopulta noin 253 yksilöön (44 harmaalokkia ja 29 selkälokkia). Näistä pääosa perustuu digikuvahavaintoihin ja noin 8:een Jouko Astorin lähinnä loukkupyynneissä saatuun havaintoon. Muita yksilöhavaintoja on vain kymmenkunta. Vuosina 29 ja 215 järvihavaintojen määrä jäi vähäisemmäksi, koska 29 käytettiin satelliittiselkälokkiprojektiin ja myös vuoden 21 havainnointi painottui muualle. Vuosina 214 ja 215 säät vaikeuttivat laskentoja ja havainnointia, varsinkin kesäkuu 215 oli maastotyön kannalta surkea. Näin näiden vuosien takia ei työlästä analyysia ole tähän päivitetty. Satelliittilokkiprojektin järvituloksia on kommentoitu seuraavassa luvussa. Havaintomäärä mahdollisti kilometripohjaiset tarkastelut, jotka kuitenkin harmaalokin osalta perustuvat vain 15 yksilöön. Tulokset on esitetty kuvissa 6.35 ja Kuvissa on esitetty, mikä osuus pesimäalueella pesimäaikana tavattujen aikuisista käyttää Tarastetta. Muuttujina on käytetty tapaamispaikan (pesimäalueella) etäisyyttä jätteenkäsittelykeskuksesta ja Tarasteella käyntiluokittelua (tavattu pesintäaikana, tavattu pesintäajan ulkopuolella, ei tavattu Tarasteella). Pesintäajaksi otettiin harmaalokilla ja selkälokeilla Havaintojen perusteella voidaan todeta, että lähialueiden lokit hyödyntävät jäteaseman ravintoresurssia varsin tehokkaasti myös pesintäaikana. Havaintojen perusteella Tarasteen hyödyntäminen muuttuu noin 5-6 kilometrin etäisyy-

97 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 97 dellä. Selkälokkien havaintomäärä on päätelmiin riittävä (198 pesimäaluehavaintoa), mutta harmaalokkien pesintäaikaisia kontrolleja on varsin vähän (15 yksilöä). Harmaalokkien maksimi ravinnonhakuetäisyys on näiden vähien havaintojen perusteella hieman suurempi (noin 6-7 km). Vastaavia etäisyyksiä on todettu Turun ja Joensuun seuduilta (Juvaste 22). Useat Hämeenlinnan Karaojan jäteasemaa hyödyntäneistä lokeista käyvät myös Tarasteella (68 % vuonna 26). Lisäksi linnuista, joita ei tavattu Tarasteella kesä-heinäkuussa, noin puolet kuitenkin vieraili Tarasteella keväällä ennen pesimäaikaa. ja huippuasiantuntijoista huolimatta. 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Selkälokki >3kv Tarasteella pesintäaikana <2km n=18 <3km n=18 <4km n=28 <5km n=3 <6km n=17 PaTara% EiPaTara% EiTaralla% >6km n=5 1 % Harmaalokki >3kv Tarasteella pesintäaikana % 6 % 4 % 2 % % <4km n=3 4-6km n=8 >6km n=4 PaTara% EiPaTara% EiTaralla% Kuvat 6.35 ja 6.36 >3kv selkä- ja harmaalokkien vierailut Tarasteella pesintäaikana (Pa) pesimäalueen etäisyyden mukaan. Komm. Harva tulee ajatelleeksi, että jäteasemilla on poikkeuksellisen runsas linnusto, joka tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen tieteelliseen tutkimukseen. Tarasteella on Suomen ja maailmakin tasolla mitaten kerätty valtavasti havainto- ja tutkimustietoa lokeista. Lukurengastus on ollut merkittävässä osassa ja tuottanut uudentyyppistä tietoa lokeista.

98 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 98 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen henkilökunta ansaitsee kiitokset hyvästä yhteistyöstä lokkiaktiivien kanssa. Harvinaisuuksien osuessa paikalle on joskus järjestetty myös ohjattuja bongaustapahtumia, sillä alue on suljettu teollisuusalue. Viikonloppuhavainnoinnista on ollut myös suoraa hyötyä jäteasemalle, sillä lokkitarkkailijat ovat useita kertoja havainneet palon alkuja ja hälyttäneet henkilökunnan ja/tai palokunnan paikalle. Kytevät palot voivat nopeasti kehittyä vaikeasti sammutettaviksi. Myös metsästysvalvontaa suoritetaan (kuvat alla). Kuvat 6.37 ja 6.38 Jäteaseman aidan ulkopuolella metsästäjät ampuvat poikkeusluvin tai ilman harmaalokkeja. Kuvaustilanteessa oli jo kymmeniä lokkeja saaliina. Lokkeja ja variksia käytetään koirien koulutukseen. Valitettavasti määritystaito on heikko, sillä alueelta löytyy ammuntojen jälkeen myös rauhoitettuja lajeja, kuten kuvan selkälokki ( ). Kuvan 5.37 aroharmaalokkikin ilmeisesti ammuttiin harmaalokkina. Sen tunnistaminen tähtäimen takaa onkin täysin mahdotonta. Kuvat Hannu Koskinen Loppukuva tyhjän tilan täytteeksi ja vastaukseksi kansikuvan tehtävään: Photoshopilla laskien ainakin 675 lintua eli kv ja 163 2kv harmaalokkia (punainen ja kelt.), 3 selkä- tai merilokkia (vihreä) ja 62 varislintua (sininen). Kuva 6.39 Kansikuva Hannu Koskinen (Laskut R.Juvaste)

99 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 99 7 POHDINTA Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat jätteenkäsittelykeskuksella vierailevien lokkien suuren vaihtuvuuden. Kokonaisyksilömäärät ovat suuria lähialueiden pesimäkantoihin nähden, sillä jäteasemilla luppoilee pesimättömien 2-4 kv ikäisten lokkien joukko. Lämpimät alkutalvet ovat lisänneet vuoden kokonaissummia harmaalokkien viipyessä Tampereella tammikuulle. Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokkipopulaatiot ovat niin liikkuvia ja suuria, että niiden vähentämistoimet tappamalla eivät ole mitenkään perusteltavissa. Karkotustoimet voisivat lisätä haittoja lähialueilla, sillä karkotettuina lokit siirtyvät lähijärville. Samoin vaikuttavaa myös lokkien ampuminen jäteaseman aidan ulkopuolella ja haavakot lentävät lähijärville kuolemaan. Jäteasemalla lepäillessään ja sulkiessaan nuoret lokit eivät aiheuta häiriöitä vesialueilla. Kompostointilaitoksen käyttöönoton elokuussa 24 vähensi harmaalokkien populaatioita vuoden 24 tilanteeseen nähden (kuva.6.28), vaikka havainnoiduissa lokkisummissa muutos alkoi näkyä vasta 29 jälkeen. Tämä johtui siitä, että ruuansaannin vaikeutuessa lokit joutuivat viettämään enemmän aikaa jäteasemalla eli populaatio keräytyi (patoutui) jäteasemalle. Lisäksi tutkimusvuosina lähialueiden jätteenkäsittelyasemien (Lahti, Hämeenlinna ja Jyväskylä) jätteenkäsittelyn muutokset ilmeisesti karkottivat satoja, jopa tuhansia, lokkeja muualle, myös Tampereelle. Kuitenkin biojätteen vastaanottoaseman käyttöönotto ja tehostunut peittäminen pudottivat paikalla havaittuja myös keväisiä ja kesäisiä harmaalokkimääriä selvästi. Myös vuosisummissa trendi on ollut selvästi laskeva vuodesta 29, varsinkin kun viimevuosien leudot talvet huomioidaan (liite 5). Lokkipopulaatioiden todellisten muutoksien ja siirtymien selvittäminen ei siis ole mahdollista ilman lukurengasanalyysejä. Tampereella siihen on erityisesti selkälokin osalta erinomaiset mahdollisuudet. Lukurengastettujen harmaalokkien määrä ja lukurenkaiden havainnointi on vähentynyt, joten viimevuosina ei vertailukelpoista analyysi ole voitu tehdä. Toivottavasti harmaalokkirengastusta voidaan lähivuosina lisätä, koska lokkikannoissa tapahtuu suuria muutoksia jätehuollon kehittyessä. Muutosten seuranta olisi erittäin tärkeää myös lintuinfluenssaepidemioiden uhatessa. Kokenut lokkiharrastaja havaitsisi helposti poikkeavasti käyttäytyvät yksilöt, esim. lepäilykentillä ja bioalueilla norkoilevat ja pienen pakoetäisyyden omaavat yksilöt sekä näiden mahdollisen lisääntymisen sekä raatojen ilmaantumisen. Mitään merkkejä poikkeavasta käytöksestä ei havaittu eikä lintuinfluenssaa ole myöskään löydetty jäteasemilta otetuissa virusnäytteissä. Satelliittiprojektissakaan ei löytynyt viitteitä korkeapatogeenisten virusten vastaaineista.

100 Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen lokit Juvaste, Koskinen 1 Mittavien kansainvälisten tutkimusten mukaan on erittäin epätodennäköistä, että villeistä muuttolinnuista tulee Suomeen pandemiaa tai edes tartunnan uhkaa jätteenkäsittelykeskuksen henkilökunnalle, sillä sairastuneet yksilöt eivät pysty lentämään pitkiä matkoja. Afrikasta itäreittiä maahamme palaaville selkälokeille on ominaista jopa tuhansien kilometrien yhtämittaiset vuorokausia kestävät lentorupeamat. Lintujen nopean metabolian huomioiden on käytännössä mahdotonta, että vaaralliseen virustartunnan saanut selkälokki selviäisi Suomeen asti. Tilannetta jäteasemilla kannattaa silti seurata, jotta tarvittaessa huolestuneita ihmisiä voidaan rauhoittaa viestimällä tyyliin tilannetta on tehokkaasti tarkkailtu, mutta mitään poikkeavaa ei ole havaittu, vaikka kymmeniätuhansia lintuja on tarkastettu. Pahimmassa tapauksessa eli epidemian yltäessä Suomeen lokkitutkijat voivat havaita ja määrittää poikkeavat yksilöt ajoissa jatkotoimia ja näytteenottoa varten. Kuva 7.1 Joensuun lokkivalvontakamera täydensi hyvin vuoden 214 laskentoja. Lokkimäärien lisäksi sillä jopa luettiin renkaita otettu kuva ja ja 3xzoomattu osakuva taustalta (noin 2 m). Kuvat Risto Juvaste Juuri nyt kaatopaikkalintujen seuranta on erityisen tärkeää, sillä jätteenkäsittelyn muutos 216 vähentää radikaalisti lintujen saatavilla olevaa ravintoa. Kaikki jäte lajitellaan, poltetaan, kompostoidaan tai mädätetään, jolloin biojätettä ei käytännössä enää mene sekajätteenä penkkaan. Mitä tapahtuu linnuille, jotka ovat tottuneet hakemaan ravintoa jäteasemilta? Mitä tapahtuu keskenään selkävesillä kilpailevalle lajiparille, selkä- ja harmaalokki? Selkälokkimme kannat ovat jo nyt romahtaneet, syveneekö romahdus? Tätä seurantaa voitaisiin oleellisesti tehostaa käyttämällä apuna hyvälaatuisia valvontakameroita myös lintujen seurantaan, kuten Joensuussa on jo 214 tehty (kuva 7.1). Tällöin Tampereen länsipuolella asuvat laskijat voisivat täydentää määräarvioitaan in-