Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2016

Transkriptio

1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentojen raportti vuodelta 2016 Tringa ry Hannu Holmström

2 HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT KUNTAYHTYMÄ - LOKKILASKENTOJEN RAPORTTI VUODELTA Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja jatkettiin neljättätoista vuotta. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening ry on suorittanut laskentoja vuodesta 2004 alkaen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n (nykyisin Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä) tilauksesta. Laskennat ulottuvat vuoteen 2003, jolloin YTV teetti lokkien laskentoja lentopoikasten kerääntymisaikaan. Laskennat ovat kattaneet kevät-, kesä- ja syyskauden vuodesta 2004 alkaen. Vuodesta 2007 alkaen linnustoa on seurattu myös talvikaudella. Laskennoissa havainnoidaan Ämmässuon alueen linnustoa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaan liittyen. Seurannan kohteena ovat linnut, joiden esiintyminen alueella liittyy jätteenkäsittelyn toimintaan. Lokkilinnut ovat olleet seurannan erityiskohteena alusta alkaen, ja ne ovat näkyvin alueella esiintyvä linturyhmä. Lokkien ohella varislinnut ovat runsaslukuisia. Kottaraiset esiintyvät runsaslukuisina loppukesällä ja alkusyksyllä. Myös alueen petolinnustoa on seurattu jätteenkäsittelykeskuksen alueella, jossa ne saalistavat lokki- ja varislintuja. Alueen rakennetuilla avomailla oleskelevaa muutto- ja pesimälinnustoa seurataan laskennoissa toissijaisesti. Pikkulintujen sekä kahlaajien lajistoa seurataan yleisellä tasolla alueen kehittymistä silmällä pitäen. Ämmässuon laskennoissa havainnoidaan paikalla kulloinkin esiintyvää lokkilinnustoa, varislinnustoa sekä muiden lajien esiintymistä. Lintujen lukumäärät alueella vaihtelevat ja toisistaan paljon poikkeavia lukumääriä löytyy hyvin lyhyellä aikavälillä. Lintujen esiintymisen yleiskuva muuttuu vuodenajoittain ja voimakkaimmat lukumäärien vaihtelut johtuvat lintujen muutosta sekä pesimäkauden vaiheista. Ämmässuon alueen lokki- ja varislinnustoa on seurattu jo melko pitkään, ja laskentojen tuloksia raportoidaan HSY:lle vuosikohtaisesti. Pitkän aikavälin seurannan tuloksia on julkaistu mm. Tringa-lehdessä. Lintulaskentoihin osallistuivat vuonna 2016 Hannu Holmström (koordinaattori), Annika Forsten, Petteri Hytönen, Jörgen Palmgren, Sami Tuomela ja Jukka Tanner. Heidän apunaan oli lisäksi toisinaan muita kokeneita lintuharrastajia.

3 2. Laskentojen tulokset vuonna 2016 Laskentojen keskeisimmät tulokset vuonna 2016 olivat lokkimäärän pysyminen melko alhaisena, sekä varislintujen lukumäärien lievä lasku. Lokkien lukumäärät olivat suurimman osan vuotta aiempia vuosia matalammalla tasolla. Nauru- ja selkälokin matalat määrät selittyvät osaksi kesäkuun sadepäivillä, jotka heikensivät monien lajien pesimätulosta. 2.1 Lokkilajisto ja lukumäärät Vuoden 2016 lokkilajisto koostui nauru-, kala-, selkä-, harmaa-, aroharmaa- ja merilokista. Lisäksi havaittiin selkälokin vaaleampiselkäisiä alalajeja, joita pesii Norjassa ja Luoteis- Venäjällä. Tringa ry:n alueharvinaisuustoimikunta tarkastaa havainnot aroharmaalokista. Kalenterivuosi 2016 alkoi kahden viikon lokittomalla jaksolla, jonka jälkeen talvehtivia harmaalokkeja havaittiin enimmillään 80 yksilöä. Helmikuun lopulta alkaen lokkien yksilömäärä kasvoi, ollen kevään ajan tavallisesti yksilöä. Yli neljänsadan harmaalokin kerääntymiä havaittiin kuitenkin vasta toukokuusta alkaen. Kevätmuutto alkoi huhtikuun alkupuolella, jolloin lajisto täydentyi nauru-, kala- ja selkälokeilla. Meri- ja harmaalokkien yksilömäärät pysyttelivät melko pieninä huhtikuun ajan. Kaikkien lokkien lukumäärät laskivat toukokuun alkupuolella hyvin pieniksi, kasvaen sen jälkeen voimakkaasti. Naurulokki oli ainoa laji, joka esiintyminen oli huhtikuussa yhtä runsaslukuista kuin toukokuussa. Naurulokkien lukumäärä oli verrattain alhainen koko vuoden. Kevään muuttoaikaan naurulokkeja vieraili Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella selvästi aiempaa vähemmän. Yksilömäärät olivat , mikä on noin puolet pitkän aikavälin keskiarvosta. Toukokuun puolivälin tienoilla, kalenteriviikoilla (toukokuun puoliväli) yksilömäärät laskivat yksilöön kahden viikon ajan. Toukokuun puolivälissä naurulokin, niin kuin muidenkin lokkilajien, yksilömäärät nousivat. Toukokuun lopulla ja kesäkuussa naurulokkien esiintyminen oli tavanomaisen suuruista. Pesimäkauden jälkeen naurulokin yksilömäärät olivat Ämmässuolla tavallista pienempiä. Heinäkuun puolivälin jälkeen esiintyminen oli epäsäännöllistä Naurulokki

4 Kalalokkeja havaittiin Ämmässuolla huhtikuun alusta lokakuun alkuun. Huhtikuun alusta heinäkuulle kalalokkeja laskettiin tavanomaisesti yksilöä. Heinäkuun puolivälin jälkeen esiintyminen oli epäsäännöllistä ja yksilömäärät pieniä. Selkälokit saapuivat kevätmuutolta normaaliin aikaan huhtikuun alkupuolella. Ämmässuolla laskettiin huhtikuussa melko pieniä kerääntymiä. Toukokuun lopulla yksilömäärät kasvoivat, ja selkälokkeja oli Ämmässuolla aiempien vuosien yksilömäärissä. Kevään ja kesän aikana yksilömäärät vaihtelivat kohtalaisesti, ja vaihtelun aikataulu oli tavanomainen. Loppukesästä alkaen selkälokin yksilömäärät olivat tavallista pienempiä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella. Selkälokkeja havaittiin syyskaudella tavallista vähemmän, ja säännöllinen esiintyminen päättyi jo syyskuun alussa Selkälokki Harmaalokit kerääntyivät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle tavanomaiseen tapaan. Yksilömäärät vaihtelivat normaalin rajoissa elokuun lopulle asti, minkä jälkeen ne laskivat voimakkaasti. Loppukesän muutos yksilömäärissä on yhteydessä sekajätteen paalaukseen Ämmässuolla, kun Vantaan energian voimalassa suoritettiin vuosihuolto. Vuosihuollon jälkeen sekajätteen käsittely palautui voimalaan, ja Ämmässuon houkuttelevuus lokkeja kohtaan laski huomattavasti. Harmaalokkeja esiintyi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa koko syksyn ajan, mutta yksilömäärät pysyivät selvästi tavanomaista pienempinä Harmaalokki

5 Aroharmaalokkeja havaittiin kevätkaudella yksi, ja syyskaudella 5 6 yksilöä. Keväällä Ämmässuolla viihtyi edellisen vuoden aroharmaanuorukainen toukokuun päivinä. Syksyllä aroharmaalokkien esiintyminen alkoi 20. elokuuta, ja jatkui marraskuun 11. päivään asti. Kahta lukuun ottamatta syyskauden havainnot koskivat edellisenä kesänä kuoriutuneita aroharmaalokkeja. Syyskuussa havaittiin toisen kalenterivuoden yksilö, ja marraskuussa havaittu yksilö eli kolmatta kalenterivuottaan. Yksi nuorista aroharmaalokeista oli lukurengastettu, ja lintu oli kotoisin Valko-Venäjältä. Lintu viihtyi Ämmässuolla 17. syyskuuta alkaen, ja havaittiin viimeisen kerran lokakuun 1. päivänä. Merilokkeja esiintyi Ämmässuolla tammikuun puolivälistä alkaen jouluun asti. Sen runsaudenvaihtelut seurasivat harmaalokin runsaudenvaihteluja, ja yksilömäärät olivat alle kymmenesosan harmaalokin yksilömääristä. Merilokkien yksilömäärä kasvoi suurimmilleen toukokuussa 90 yksilöön. Usean kymmenen linnun yksilömäärillä merilokki esiintyi toukokuussa sekä heinäkuusta lokakuuhun. Marraskuussa lokkien yksilömäärä lähti laskuun, ja joulukuun lopulla merilokkeja ei havaittu lainkaan. Selkälokin vaaleaselkäiset rodut esiintyivät vähälukuisina Ämmässuolla vuonna Syyskaudella havaintoja tehtiin vain kolme, koskien seitsemää yksilöä. Keväällä esiintyminen alkoi 9. huhtikuuta, josta alkaen havaittiin viisi kertaa yksi juhlapukuinen yksilö. Viimeinen keväthavainto tehtiin 29. toukokuuta, jolloin Ämmässuolla havaittiin yhteensä kuusi yksilöä. Näistä kolme oli juhlapukuisia yksilöitä, kaksi esiaikuisia ja yksi edellisen kesän poikanen. Juhannuksen tienoilla tehtiin erillishavainto kolmesta yksilöstä, joista kaksi oli juhlapukuisia. Syyskausi kesti elokuun 13. päivästä 21. päivään, jona aikana vaaleaselkäisiä selkälokkeja havaittiin kolme kertaa. Näistä yksi havainto koski edellisen kesän poikasta, ja loput esiaikuisia yksilöitä. Selkälokin vaaleaselkäisten alalajien esiintyminen oli tavanomaisen vähälukuista Ämmässuolla vuonna Lähes kaikkien lokkilajien esiintyminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella osoitti lievää noususuuntaa vuonna Silti kaikkien lajien yksilömäärät olivat paljon keskimääräistä alemmalla tasolla. Harmaalokin kannanmuutokset ovat olleet suhteellisen vähäisiä, mutta yksilömäärissä se muodostaa suurimman osan koko Ämmässuon lokkipopulaatiosta. Vain naurulokki kerääntyy alueelle harmaalokkiin verrannollisissa yksilömäärissä. Naurulokin yksilömäärien vaihtelu on vähentynyt Ämmässuon lokkilaskentojen havaintoaineistossa laskenta-aikana, mikä voi liittyä jätehuollon kehitykseen samoina vuosina. Ämmässuon houkuttelevuus heikkenee naurulokkien ravintokohteena, jolloin myös suurimmat havaitut kerääntymät jäävät pienemmiksi. Lokkilajien trendit Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki vuosi Naurulokki

6 2.2 Muu lajisto Lokkien lisäksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella oleskelee pääasiassa varislintuja. Lokkeja ja varislintuja saalistavia petolintuja havaitaan etenkin talvikuukausina. Havainnot sorsalinnuista vähenivät alueen eteläosien muuttuessa, sorakenttien lammikoiden määrä väheni maa- ja kiviainesten siirtotöiden myötä. Petolintuja on Ämmässuolla havaittu näkyvimmin talvipakkasilla. Kesällä petolintujen havaittavuus on vähäisintä, mikä johtuu pitkälti niiden levittäytymisestä luontaisiin elinympäristöihin. Tavallisin petolintu Ämmässuolla on kanahaukka, joka havaitaan lähes päivittäin saalistamassa varislintuja tai lokkeja. Laskentakäynnilllä havaitaan tavallisesti 1 2 kanahaukkayksilöä. Merikotka ja hiirihaukka havaittiin myös useimmilla laskentakäynneillä, niiden yksilömäärät jäävät myös 1 2 lintuun. Loppukesällä ja syksyllä havaittiin useita lajeja muuttomatkalla olevia petolintuja, muun muassa tuulihaukka, nuolihaukka ja muuttohaukka. Muuttohaukka on Ämmässuolla harvinainen verrattuna ympäröivän Uudenmaan havaintomääriin. Syyskuun 18 päivänä havaittiin nuori lintu paikallisena Ämmässuolla. Varislinnut ovat lokkien lisäksi Ämmässuon näkyvin linturyhmä. Kaikkien varislintujen paitsi harakan yksilömäärät laskivat hieman edellisvuotisista. Runsaslukuisin laji on naakka, jonka yksilömäärät ovat laskeneet Ämmässuolla. Useiden tuhansien naakkojen kerääntymiä ei enää juurikaan havaita jätteenkäsittelykeskuksella. Talvikaudella naakka on runsaslukuisin, yksilömäärä oli tavanomaisesti naakkaa. Keväällä yksilömäärä laski muutamaan sataan lintuun, ja alhaisimmillaan toukokuussa naakkoja havaittiin vain viisi yksilöä. Juhannuksen jälkeen naakkamäärä oli tavallisesti yksilöä, aina loppusyksyyn saakka. Lokakuusta alkaen Ämmässuolla havaittiin naakan kerääntymiä. Variksia havaittiin Ämmässuolla yksilöä talvikauden ajan. Maaliskuun lopussa yksilömäärät laskivat varikseen, ja yksilömäärä pysyi pienenä heinäkuuhun saakka. Loppukesästä alkaen varisten määrä säilyi yksilössä koko loppuvuoden ajan. Korppeja havaittiin enimmillään 110 yksilöä vuonna Talvikaudella havaittiin myös 80 yksilön kerääntymä. Korpin yksilömäärä oli koko vuoden ajan tavallisesti yksilössä. Tätä suurempia kerääntymiä havaittiin eri vuodenaikoina niukasti. Harakka on Ämmässuolla niukkalukuinen laji, joka saattaa viettää aikaansa piileskellen reunametsien puissa. Yksilömäärä kohosi enimmillään viiteen harakkaan, monilla laskentakäynneillä laji ei näyttäytynyt lainkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Kottaraisten määrät Ämmässuolla ovat vähentyneet vuosien kuluessa. Suurimmat yksilömäärät havaitaan loppukesästä syksyyn. Vuonna 2016 kottaraisia oli tavanomaisesti yksilöä. Enimmillään jätteenkäsittelykeskukselle kerääntyi 800 kottaraista.

7 3. Lokkien ruokailu ja oleskelu jätteenkäsittelyn vähennyttyä Jätteenkäsittelyn muututtua HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella ovat myös lokkien oleskelupaikat osin vaihtuneet. Lokit lepäilevät edelleen avoimilla paikoilla, käyttäen osin samoja mäenlakia ja hallinkattoja kuin ennenkin. Ruokailumahdollisuudet ovat muuttuneet, kun jätteen avoläjitys on loppunut. Jäljellä olevat ravinnonlähteet ovat pienialaisempia, kun pieniä määriä ravintokelpoista materiaalia löytyy biojätteen käsittelyalueelta. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet, ja joidenkin lajien oleskelukausi Ämmässuolla on lyhentynyt. Naurulokkien syysaikainen oleskelu päättyi tavallista aikaisemmin, myös selkälokkeja havaittiin syksyllä tavallista vähemmän. Lokkien yksilömäärät ovat vähentyneet jätehuollon kehittymisen myötä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksella. Yksilömäärien vähenemisen lisäksi lokkien oleskelu alueella on muuttunut. Aiemmin lokkien oleskelu painottui alueen länsiosassa sijaitsevalle sekajätteen läjitysalueelle. Tällä alueella on havaittu erittäin vähän lokkeja sen jälkeen, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin käyttöön. Lokkien oleskelu on painottunut biojätteen käsittelyalueelle, missä ruokaa on kuitenkin löydettävissä huomattavasti aiempaa vähäisemmin. Lokit löytävät sieltä pieniä määriä ravintoa esikompostoidun jätteen seasta. Lokkien esiintyminen runsastui jätevoimalan vuosihuollon aikana, jolloin Ämmässuon jyräpaali tarjosi ajoittain sekajätettä lokkien pengottavaksi. Lukumäärät jäivät tänä aikana hieman edellisvuotta pienemmiksi. Lokkien ja varislintujen keskittyminen pienemmälle alueelle tiivistää myös petolintujen saalistuksen sinne. Lokkien oleskelu keskeytyy Ämmässuolla melko usein petojen näyttäytyessä, ja ruokarauha keskeytyy näissä tilanteissa kokonaan. Pienentyneet ruokailualueet ja luontainen saalistuspaine vaikuttavat lokkien viihtyvyyteen jätteenkäsittelykeskuksella, mikä vähitellen näkyy yksilömäärien pienentymisenä. Lepäilyyn lokit käyttävät Ämmäsvuoren rinteitä sekä alueen eteläosassa lajittelukatoksen kattoa. Aiemmin käytössä olleet avoimet sorakentät alueen eteläosassa ovat vähentyneet ja jäljellä olevilla kentillä oleskelee niukasti lokkeja.

8 Vko Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki

9 Vko Merilokki Harmaalokki Selkälokki Kalalokki Naurulokki