Riistalaskennat ja riistantutkimus
|
|
|
- Krista Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Riistalaskennat ja riistantutkimus Suomen riistakeskus 2014 Kuvitus: Seppo Leinonen
2 Riistalaskennat Suomessa Riistakolmiolaskennat Suomessa on noin 1600 riistakolmiota ja yli 400 peltoriistakolmiota. Riistakolmiolaskennat ovat riistakantojen seurantaa, joiden tuloksena saadaan lajikohtaisia tuoreita runsaustietoja. Metsäriistakolmio on tasasivuinen metsämaastoon sijoitettu kolmio, jolla on laskentalinjaa 12 kilometriä. Heinä-elokuun laskennat kertovat metsäkanalintujen yksilömäärän metsämaan neliökilometrillä. Riistantutkimus ilmoittaa laskentojen tulokset elokuun puolivälissä ja maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen kanalintujen metsästysajoista tuoreen riistatiedon perusteella. Nisäkkäiden (esim. orava, metsäjänis, kettu) lumijäljet lasketaan keskitalvella samoilta kolmioilta. Tulokset ovat indeksejä: ylitysjälkiä/10 km/ vuorokausi. Peltoriistakolmiolla on kuusi kilometriä linjaa kulttuurimaisemassa (asutusta, peltoa, metsää). Peltokolmioilla lasketaan keskitalvella sopivalla lumikelillä linjan ylittävät riistanisäkkäiden ja -lintujen jäljet.
3 Vesilintulaskennat Ensimmäisistä sulapaikoista lasketaan sorsaparien määrä ja elokuussa poikasten määrä. Laskennassa käytetään samoja vakiopisteitä vuodesta toiseen. Suurpetoseuranta Suurpetoyhdyshenkilöverkosto tarkastaa ja tallentaa tietojärjestelmään kaikki tietoonsa saamat suurpetohavainnot. Lisäksi mm. majava-, merilintu- ja hirvieläinlaskentoja.
4 Riistantutkimus ja metsästäjät Riistantutkimuslaitos Tuottaa tutkittua tietoa riistaeläinten biologiasta, esiintymisestä, runsaudesta ja kannanvaihteluista Suomessa. Suomen tiedot riistakannoista ovat ainutlaatuisia maailmassa, sillä muualla maailmassa ei yhtä kattavia seurantoja ole voitu järjestää eikä samanlaista talkootyön perinnettä muualla ole. Metsästäjät Riistantutkijat tarvitsevat metsästäjiä tutkimuksen avuksi käytännön maastotyön tekijöinä. Suomessa metsästäjät käyttävät vuosittain riistalaskentoihin yli 50 henkilötyövuotta.
5 Talkoista tutkimustiedoksi Keskimääräiset metsotiheydet (lintuja/km² metsämaata) riistanhoitoyhdistyksittäin mennessä laskettujen riistakolmioiden mukaan. Riistakolmioaineisto on niukka pohjoisimmassa Lapissa, ja siellä kartat eivät kuvaa vallitsevaa tilannetta oikein.
6 Riista muuttuvissa metsissä Runsaustietojen lisäksi riistakolmioilta saadaan tietoa elinympäristöjen muutoksen vaikutuksista eri lajeihin. Tiedon lisääntyessä lajien elinympäristövaatimukset pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon hakkuissa ja muissa metsätalouden toimenpiteissä. Paikkatietojärjestelmät Kaikki havainnot merkitään kartalle, joten tuloksia voidaan verrata metsätalouden tietoihin. Katosivatko metsot paikalta, kun kuusikko hakattiin vuonna 2009? Riistalajien väliset suhteet Kahden tai useamman lajin välisiä riippuvuussuhteita voidaan seurata, kun niistä on samanaikaiset runsaudenvaihtelut selvillä. Ovatko jänikset niin tärkeää muonaa ketuille, että kettukanta pienenee jäniskannan myötä?
7 Riistantutkimuksen muita menetelmiä Radiolähetin- ja GPS -pantaseuranta GPS-pannoitetun eläimen liikkumista seurataan satelliittien paikannustietojen avulla tai peilaamalla radiolähetin. Lisääntyvyystutkimukset kohdun arvet Linnuilla rengastus- ja siipimerkit, kaularenkaat Ravintotutkimukset mahat, ulosteet, oksennuspallot
8 Kestävä käyttö Metsästyslain 20 : kestävä käyttö Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu. Suomessa kestävä käyttö on varmistettu riistalaskentojen avulla: jos jokin laji taantuu huolestuttavasti, se rauhoitetaan tai sen metsästysaikaa lyhennetään. joidenkin eläinten pyyntiin tarvittavilla pyyntiluvilla ohjeilla ja suosituksilla Suomessa ei ole sitten 1800-luvun metsästetty sukupuuttoon yhtään eläintä. Tietomme riistakantojen vaihteluista ovat maailman huippua.
Riistalaskennat ja riistantutkimus
Riistalaskennat ja riistantutkimus www.rktl.fi/riista/riistavarat www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Suomen riistakeskus 2012 Kuvitus: Seppo Leinonen www.riista.fi www.rktl.fi
Riistakolmiot Metsäriistan seuranta
Riistakolmiot Metsäriistan seuranta Katja Ikonen Kuva: Marcus Wikman Riista- ja peltokolmiolaskenta Metsästäjäkunta on avustamassa pienriistan seurantaa vuosittain noin tuhat metsästysseuruetta eri puolilta
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta
Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä
Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.
Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi
Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön
Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön Katja Ikonen, Olli Kursula ja Jukka Rintala 14.11.2013 Kuva: Marcus Wikman Kolmiolaskentojen tietokannat ja tilastointi: esimerkkinä kesän 2013 riistakolmiolaskennat
TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja
Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä
1 Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä Pekka Helle ja Marcus Wikman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2005 2 Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä Eläinkantojen seurannalla
TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet
Riistakolmiolaskentojen talven 2003 tulokset
1 Riistantutkimuksen tiedote 186: 1-21. Helsinki, 12.6.03 Riistakolmiolaskentojen talven 03 tulokset Pekka Helle ja Marcus Wikman Lumijälkilaskennan runsain laji, metsäjänis, oli kuluneena talvena yhtä
Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 4.9.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä Juha Seurujärvi
Riistakolmioiden talvilaskennan 2005 tulokset
1 Riistantutkimuksen tiedote 0: 1-21. Helsinki, 30..0 Riistakolmioiden talvilaskennan 0 tulokset Pekka Helle ja Marcus Wikman Lumijälkilaskennan yleisimpien lajien jälkitiheydet olivat likimain edellistalvisten
Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni
1 Riistantutkimuksen tiedote 176:1-. Helsinki 24.9.01 Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni Pekka Helle ja Marcus Wikman Suomen metso- ja teerikannat olivat elokuussa 01 edellisvuotisella
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 18.8.2017 Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015
Lietson Erä ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015 Metsästysalue Kiteen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kari Havukainen Mika Heikkinen Kaija
Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006
1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden
Riistakolmiolaskennat ja vesilintulaskentojen kehittäminen
Riistakolmiolaskennat ja vesilintulaskentojen kehittäminen Matti Kervinen riistasuunittelija Suomen riistakeskus Pohjois-Savo Eräilta, Kuopio 23.1.2019 Riistakolmiot 2 31.1.2019 Talvilaskenta käynnissä
Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys
Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011
TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019
Kantosyrjän Erä-Veikot ry Metsästysseura/seurue TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Sääntöjensä mukaisesti seuran tarkoituksena on harjoittaa 1) järkiperäistä
Talven 2006 lumijälkilaskennat riistakolmioilla
1 Riistantutkimuksen tiedote 7: 1-21. Helsinki, 1.6.06 Talven 06 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Valtakunnallisen lumijälkilaskennan tulosten mukaan yleisempien lajien
Metsäkanalintukannat heikkenivät
1 Riistantutkimuksen tiedote 167:1-. Helsinki.9.00 Metsäkanalintukannat heikkenivät Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistakolmiolaskennat tehtiin elokuussa koko maan kattavina kahdennentoista kerran. Riistantutkimuksella
Talven 2004 riistakolmiolaskennat
1 Riistantutkimuksen tiedote 193:1 21. Helsinki, 24..04 Talven 04 riistakolmiolaskennat Pekka Helle ja Marcus Wikman Edellistalvista alhaisemmat jälkitiheydet luonnehtivat useimpia lumijälkiseurannan nisäkäslajeja.
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa
1 Riistantutkimuksen tiedote 169:1-16. Helsinki, 13.11. 2000. Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa Pekka Helle, Marcus Wikman, Pjotr Danilov, Leo Bljudnik ja Vladimir Belkin Metsäjänis,
Talven 2002 lumijälkilaskennat riistakolmioilla
1 Riistantutkimuksen tiedote 179:1-21. Helsinki,.5.02 Talven 02 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäjäniskantamme oli kuluneena talvena samanvahvuinen kuin edellisenä
Hirvijohtajien koulutus 2011
Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,
Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke
Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu
oma.riistakolmiot.fi - kesälaskennan käyttöohje
- kesälaskennan käyttöohje KÄYTTÖOHJE 2 (16) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 MITÄ ON KOLMIOLASKENTA?... 3 3 TUNNUKSET JA SALASANA... 4 4 KIRJAUTUMINEN... 5 5 UNOHTUIKO SALASANA... 5 6 ALOITUSSIVU...
TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja
TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1221/01.03/2019
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 13.8.2019 Dnro 1221/01.03/2019 Janne Pitkänen LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN
Julkisen riistakonsernin strategia
Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön
Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 197:1-. Helsinki 3.9.04 Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 04 Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäkanalintulaskennat tehtiin elokuussa riistakolmiolaskennoin totuttuun
oma.riistakolmiot.fi - käyttöohje
- käyttöohje KÄYTTÖOHJE 2 (14) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 MITÄ ON KOLMIOLASKENTA?... 3 3 TUNNUKSET JA SALASANA... 4 4 KIRJAUTUMINEN... 5 5 UNOHTUIKO SALASANA... 5 6 ALOITUSSIVU... 6 7 LASKETTAVAT
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 14.8.2018 Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ
TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Pyhä-Saukko ry Metsästysseura TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Pelkosenniemen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet
Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004
1 Riistantutkimuksen tiedote 195:1-7. Helsinki 10.8.2004 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2004 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta laski viime
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja 28.8.2017 Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
Riistatalous ja ekosysteemipalvelut
Riistatalous ja ekosysteemipalvelut Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus 13.2.2014 Lapin 56. Metsätalouspäivät 14.2.2014 Suomen riistakeskus 1 Suomen riistakeskuksen tehtävä itsenäinen julkisoikeudellinen
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea
1 Riistantutkimuksen tiedote 2:1-13. Helsinki 7.9.06 Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea Pekka Helle ja Marcus Wikman Metsäkanalintujen kokonaiskanta kasvoi edellisvuodesta, joskin eri lajien
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:
KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen
Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna
1 Riistantutkimuksen tiedote 174:1-6. Helsinki, 10.8.2001. Vesilintukannat ennallaan poikastuotto parempi kuin viime vuonna Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskannassa
Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset
Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset Aleksi Lehikoinen Luomus, Helsingin yliopisto aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Twitter: @AksuLehikoinen Linnustonseuranta http://www.luomus.fi/seurannat/
Saaren Erämiesten toimitalo
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 3.9.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA SAAPUVILLA Saaren Erämiesten toimitalo Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Ari Lohiniva Martti
Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO
Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Miksi seurantaa? Seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa lepakoiden esiintymisestä, runsaudesta ja runsauksien muutoksista. Tällaista tietoa tarvitaan esimerkiksi
oma.riistakolmiot.fi - talvilaskennan käyttöohje
- talvilaskennan käyttöohje KÄYTTÖOHJE 2 (15) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 MITÄ ON KOLMIOLASKENTA?... 3 3 TUNNUKSET JA SALASANA... 4 4 KIRJAUTUMINEN... 5 5 UNOHTUIKO SALASANA... 5 6 ALOITUSSIVU...
Metsäkanalinnut elokuussa 2003
RIISTANTUTKIMUKSEN TIEDOTE 189 03 Metsäkanalinnut elokuussa 03 Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistantutkimuksen tiedote Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos PL 6 00721 Helsinki Puhelin 0 711 Telekopio
Lumijälkilaskenta 2012-2013
Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta
Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla
1 Riistantutkimuksen tiedote 171:1-21. Helsinki, 0.4. 01. Talven 01 lumijälkilaskennat riistakolmioilla Pekka Helle ja Marcus Wikman Suomen metsäjäniskanta on taantunut huomattavasti edellisvuodesta. Perämeren
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
Metsänhoitoa kanalintuja suosien
RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön
Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Soidinselvitys 1 (7) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015
Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi
Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005
1 Riistantutkimuksen tiedote 202:1-7. Helsinki 16.8.2005 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2005 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime
Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET
Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä
KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 15.5.2013) 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (24 1.3%) 30-50 (20 1.1%) 20-29 (31 1.7%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (118 6.4%) 5-9 (87 4.7%) 3-4 (119 6.4%)
Kestävä riistatalous
Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat
Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen
Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen Ympäristöministeriö 18.2.2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus
POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi (jos yksityishenkilö, oltava sama kuin yhteyshenkilö) Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro
Suurpetokantojen arviointi
Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002
Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa
Outokummun metsästysyhdistys Ry:n jäsentiedote 1/ 2012 Hyvä Outokummun metsästysyhdistyksen jäsen Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26.2.2012. Kokouksen alussa palkittiin OMY.n kolme parasta pienpetojen
POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen
Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti
HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta
Kantosyrjän Erä-Veikot ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2018 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Kiteen ja Tohmajärven kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa
Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi
TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa
1 Riistantutkimuksen tiedote 183:1 17. Helsinki.9.02 Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa Pekka Helle ja Marcus Wikman Riistakolmiolaskennat tehtiin elokuussa koko maan kattavina viidennentoista
TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA Ry TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2017 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet sijaitsevat Laukaan kunnassa, Leppäveden kylässä HALLINTO JA JÄSENET Hallitus Puheenjohtaja
Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET
Hirvenmetsästyksen EETTISET OHJEET 1 Turvallisuus Noudata erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta aseenkäsittelyssä. Lataa aseesi vasta passipaikalla ja poista patruunat ennen passipaikalta poistumista.
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä
Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson
Lausunto Asianro 187/ /2018. Maa- ja metsätalousministeriö
Lausunto 8.11.2018 Asianro 187/00.01.00.00.00/2018 Maa- ja metsätalousministeriö kirjaamo@mmm.fi viite: Hallituksen esitys vieraslajilain ja metsästyslain muuttamisesta (1540/01.01/2018) Lausunto hallituksen
KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2015: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 4.5.2016) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (30 1.5%) 15-19 (30 1.5%) 10-14 (119 5.9%) 5-9 (93 4.6%) 3-4 (153 7.6%) 2 (435
KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2017: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 13.6.2018) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (23 1.1%) 30-49 (22 1.1%) 20-29 (32 1.5%) 15-19 (29 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (160 7.6%) 2
Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013
Metsästyslainsäädännön muutokset vuonna 2013 (14.8.2013 mennessä) Koostanut Sauli Härkönen 16.8.2013 Suomen riistakeskus 1 Muutokset lain ja valtioneuvoston asetuksen tasolla Laki metsästyslain muuttamisesta
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )
KASVIATLAS 2018: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen 14.6.2019) 100 (4 0.2%) 90-99 (3 0.1%) 50-89 (24 1.1%) 30-49 (23 1.1%) 20-29 (30 1.4%) 15-19 (30 1.4%) 10-14 (118 5.6%) 5-9 (102 4.8%) 3-4 (172 8.1%) 2
Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Muutoksia koordinoinnissa AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.219 asti) Sijaiseksi Päivi Sirkiä
Talven 2007 riistakolmiolaskennat
Talven 2007 riistakolmiolaskennat Pekka Helle ja Marcus Wikman R I I S T A - J A K A L A T A L O U S S E L V I T Y K S I Ä 2 / 2 0 0 7 RIISTA- JA KALATALOUS SELVITYKSIÄ 2/2007 Talven 2007 riistakolmiolaskennat
Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa
Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä
TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26
Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala
Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala Taustaa Maisemaekologinen tutkimus metsähabitaattien ja maisemarakenteen vaikutuksista metsäkanalintupoikueiden
KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen
KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen 23.5.2012 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (22 1.2%) 30-50 (22 1.2%) 20-29 (29 1.6%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (117 6.5%) 5-9 (89 5.0%) 3-4 (106 5.9%)
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 3.8.2015 Dnro 1088/13/2015 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija 24.8.2018 Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSON, TEEREN, PYYN JA RIE- KON METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ
Riistapäivät 2013 Lahti 22. 23.1.
1 Riistapäivät 2013 Lahti 22. 23.1. Kooste esitelmätiivistelmistä Riista maa- metsätalousministeriön strategiassa Juha Ojala, Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö uudisti strategiansa
Metsäkanalintujen metsästys Pohjois-Suomessa
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 378 Leena Kangas Metsäkanalintujen metsästys Pohjois-Suomessa Metsästyskuolleisuus, metsästyksen valikoivuus ja kestävyys Helsinki 2006 Julkaisija Riista- ja kalatalouden
SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS
SANGINJOEN METSÄLINNUSTON KEHITYS 1997 2016 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola Pohjois Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry 21.9.2016 1 Ari Rajasärkkä, Ari Pekka Auvinen ja Juha Markkola
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari 22.6.2016 Dnro 1109/01.03/2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS PYYNTILUVALLA SALLITTAVAS- TA EUROOPANMAJAVAN METSÄSTYKSESTÄ METSÄSTYSVUONNA
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun
Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta. Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.
Tuulivoima ja petolinnut törmäyskurssilla? Opetuksia petolintujen satelliittiseurannasta Ilman valtiaat-seminaari Porin yliopistokeskus, 26.3.2013 Dos. Patrik Byholm Ammattikorkeakoulu Novia Tammisaari