Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi
|
|
- Juha Penttilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi Elina Jormanainen, Heini Korpilahti, Toni Koskinen & Marko Nieminen Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio, Teknillinen korkeakoulu, PL 9210, TKK Puh , , , fax , AVAINSANAT käyttäjätarpeet, vuorovaikutus, prosessin käynnissäpito TIIVISTELMÄ Prosessinohjauksen organisointi on siirtymässä kohti verkostoitunutta toimintamallia. Paitsi että käyttö- ja kunnossapitotoiminnat saatetaan eriyttää omiksi palveluyksiköikseen ja organisaatioikseen, prosessinohjaukseen alkaa liittyä yhä enemmän myös etänä tapahtuvaa seuranta- ja ylläpitotoimintaa. Prosessinohjaustyön tueksi on kehittymässä myös verkostoituneita asiantuntijapalveluita, joiden kautta on mahdollista saada laajapohjainen asiantuntijajoukko tarkastelemaan erilaisten prosessinohjaustilanteiden hallintaa ja hoitamista. Nämä muutokset näkyvät vaatimuksina prosessinohjaustyön yhteistoiminnallisten piirteiden kehittämiseksi sekä työtehtävien sisältöjen että niitä tukevien työvälineiden, erityisesti tietojärjestelmien kehittämisessä. Tässä artikkelissa raportoidaan Tekesin ja yritysten rahoittamassa TechMedia-tutkimushankkeessa ( kerätyn tutkimusaineiston perustella tunnistettuja käyttäjätarpeita prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi. 1 JOHDANTO Suomalainen prosessiteollisuus ja energiantuotanto ovat viime vuosina siirtyneet toiminnassaan kohti verkostoitunutta toimintamallia. Tuotantolaitokset ovat keskittyneet ydinosaamisensa täysipainoiseen hyödyntämiseen ja ulkoistaneet toimintoja, joiden ei ole katsottu kuuluvan näihin ydintoimintoihin ja avainosaamisalueisiin. Samanaikaisesti tieto- ja viestintätekniikan (TVT, käytetään usein käsitettä ICT: informaatio- ja kommunikaatioteknologia) kehittyminen on mahdollistanut monien toimintojen ulkoistamisen etäpalveluiksi, joita on tarjolla esimerkiksi laitetoimittajilla. Laitetoimittajat pyrkivätkin nykyään yhä enenevässä määrin tarjoamaan omaa erityisasiantuntemustaan uuden tieto- ja viestintätekniikan tuella tuotantolaitosten hyödynnettäväksi. Pelkkien laitetoimitusten lisäksi tuotantolaitoksille tarjotaan nykyisin yhä useammin suunnittelu-, ylläpito- sekä prosessin valvonta- ja kehityspalveluja tarvittaessa myös globaalisti. Edellä kuvatun kehityksen toteutuminen vaatii prosessilaitosten operatiivisen toiminnan ulkoisen yhteistoiminnan kehittymistä, verkostoitumista laitoksen toimintaan liittyvien toimijoiden kanssa. Prosessin käynnissäpito edellyttää tiivistä yhteistyötä paitsi käyttöhenkilöstön ja kunnossapidon myös muun toimintaa tukevan asiantuntijaverkoston välillä. Yhteistoiminta ja sen järjestäminen on haasteellista: kyseiset toimijat saattavat nykyisin olla eri organisaatioista, ja usein yhteistoimintaa organisoidaan eri paikkakunnilta käsin. Etenkin erillisten organisaatioiden tai organisaatioyksiköiden välisessä säännöllisessä yhteistoiminnassa keskeisenä perusedellytyksenä on liiketoiminnan ehdoista sopiminen. Eri osapuolten välinen yhteistoiminta perustuu sopimuksiin, joissa määritellään roolit, vastuut ja velvollisuudet tuotantoprosessiin liittyen. Sopimusten perusteella määritetään yhteistoiminnalliset käytännöt joko ryhmä tai yksilötasolla. Käytännöt puolestaan määrittävät, millaista teknologiaa ja sovelluksia tarvitaan yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Jo nykyisin prosessiteollisuuden tuotantolaitoksen paikallisen henkilöstön toimintaa voidaan tukea tietoverkkojen kautta välittyvillä asiantuntijapalveluilla. Tällä hetkellä kyseisiä palveluita hyödynnetään mm. tuotantoprosessin seurannassa, prosessin optimoinnissa, ongelmanratkaisutilanteissa, ylläpidossa, koulutuksessa ja suunnittelussa /7/. Esimerkiksi prosessinohjaukseen liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoavat tahot voivat ongelmanratkaisutilanteissa muodostaa väliaikaisen virtuaalitiimin, jolloin eri paikoissa sijaitsevat asiantuntijat kykenevät ottamaan osaa ongelmanratkaisuun yhteistyössä paikallisen käyttö- ja kunnossapitohenkilöstön kanssa. Edellä kuvatun kaltaisessa toiminnassa korostuvat yhteistoiminnan menestyksekäs organisointi ja eri osapuolten tarpeet tyydyttävät kommunikaatio- ja tietojärjestelmäratkaisut. Prosessiteollisuusympäristössä organisaatiorajapinnat ylittävä hajautettu yhteistoiminta on varsin uusi ilmiö ja tästä syystä yhteistoiminnalliset käytännöt
2 ovat vasta muodostumassa. Yhteistoiminnan kehittämisessä käyttäjillä on keskeinen rooli sekä palvelujen kehittämisen että hyödyntämisen näkökulmasta. 1.1 Tavoitteet ja tutkimuksen rajaus Tässä artikkelissa esitellään prosessiteollisuuden käynnissäpidon nykytoiminnan viitekehyksestä tarkastellen keskeisimpiä organisaation sisäisiä sekä organisaatiorajapinnat ylittäviä yhteistoiminnallisia tilanteita. Raportoimme prosessinohjauksen eri sidosryhmien näkökulmista havaitsemiamme käyttäjätarpeita hajautetusti tapahtuvan yhteistoiminnan kehittämiseksi. Tutkimustuloksia raportoidaan erityisesti prosessin käynnissäpidon paikallisorganisaation näkökulmasta. Koska käynnissäpitoon liittyvät toimintamallit ovat nykyisin yhä vahvemmin verkostonoituneita, paperissa tullaan myös sivuamaan etäasiantuntijapalveluita tarjoavien toimijoiden ja verkostojen roolia osana käynnissäpitoa. Käyttäjätarpeiden ja yhteistoiminnallisten tilanteiden tunnistaminen tukeutuu käyttäjäkeskeisen suunnittelun malleihin ja menetelmiin. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä uusia yhteistoimintamalleja tai yhteistoimintaa tukevaa teknologiaa toiminnan tueksi. 2 KÄYTTÄJÄTARPEET SUUNNITTELUN PERUSTANA Käyttäjätarpeilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka tukevat käyttäjää saavuttamaan hänen työlleen asetetut tavoitteet tai ratkaisuja, jotka poistavat tavoitteiden saavuttamisen esteenä olevia ongelmia /8/. Käyttäjätarpeita kartoitettaessa pyritään usein huomioimaan useita erilaisia käyttäjäryhmiä minkä seurauksena tuloksena saadut tarpeet voivat olla osittain päällekkäisiä tai ristiriitaisia. Tällöin tarpeiden hyödyntäminen tuotekehityksessä edellyttää analysointia, priorisointi ja karsintaa. Näiden vaiheiden jälkeen valitut tarpeet voidaan dokumentoida kehitettävää tuotetta koskevina vaatimuksina. Käyttäjätarpeet ovat lähtökohta käyttäjäkeskeiselle tuotesuunnittelulle, jossa uuden tuotteen kehitystä pyritään ohjaamaan suuntaan, joka parhaiten vastaa työn suoritusta, työympäristön rajoitteita ja työntekijän toiveita. Käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta on etua sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajan kannalta hyödyt tulevat työn tuottavuuden kasvun, työn laadun parantumisen ja käyttäjätuen sekä koulutuskulujen pienentymisen myötä. Työntekijä puolestaan hyötyy työskentelyolosuhteiden parantumisesta sekä työmotivaation ja käyttäjätyytyväisyyden huomioimisesta /3/. Tarpeiden kartoittamiseen suositellaan käytettäväksi erilaisia haastattelu sekä havainnointimenetelmiä /1/. Lisäksi jo suunnittelun alkuvaiheessa kannattaa rakentaa lopullisen tuotteen tärkeimmät piirteet konkretisoiva prototyyppi, jota voidaan esitellä sekä tilauksen tehneelle asiakkaalle että loppukäyttäjille. Tuotekehityksen aikaisessa vaiheessa kerätty palaute vähentää myöhemmin tarvittavien muutostöiden määrää sekä riskiä että lopullinen tuote hylättäisiin käyttötarkoitukseensa soveltumattomana. Usein tuotesuunnitteluun kohdistuvat aikataulu ja resurssipaineet rajaavat työläämmät menetelmät pois vaihtoehtojen joukosta ja suunnittelijat joutuvat tyytymään esimerkiksi tuotteen aikaisemmista versioista saatuihin kokemuksiin ja asiakaspalautteesta löydettävissä oleviin asioihin. 3 HAJAUTETUN YHTEISTOIMINNAN SUUNNITTELU Hajautettua yhteistoimintaa on tutkittu sekä aika- että paikkanäkökulmasta tietokoneavusteinen yhteistyö (CSCW) tutkimusteeman alueella. Prosessin käynnissäpidon puitteissa toteutuvat molemmat edellä mainituista tekijöistä. Tuotantoprosessi on jatkuva, ja tästä syystä toiminta on organisoitu vuoroihin. Lisäksi toimintaympäristössä on hajautettu tehtäviä tuotantolaitoksen sisäisesti ja myös yhteistyökumppaneiden kesken. Organisaatiorajapinnat ylittävää yhteistoimintaa ja sitä tukevaa teknologiaa käyttöönotettaessa on tarpeen varmistua, että yhteistoiminnalle on riittävät edellytykset. Aikaisempien tutkimusten perusteella on mm. havaittu, että juurtuneet organisaatiokulttuurit saattavat estää tai hidastaa yhteistoimintaa tukevien teknologioiden käyttöönottoa /5/. Lisäksi yhteistoiminnan tulisi tasapainoisesti hyödyttää kaikkia verkostossa mukana olevia jäseniä, jotta sillä voisi olla menestysedellytyksiä /2/. Samoin yhteistoiminnan tulisi kuormittaa tasaisesti kaikkia verkoston jäseniä /9/. Tapa, jolla ihmiset työskentelevät on usein havainnoitavissa kohtuullisin ponnisteluin. Suchmanin (1995) mukaan usein johtopäätöksiä tehdään kuitenkin sen perusteella, miltä työ näyttää, yrittämättä tarkemmin ymmärtää taustalla vaikuttavia yhteistoiminnan tavoitteita /10/. Organisaatiorajapinnat ylittävän yhteistoiminnan ja sitä tukevan teknologian suunnittelu onkin muun muassa tästä syystä koettu haasteelliseksi.
3 Yhteistoiminnallisien järjestelmien suunnittelu on vaativaa, ja lisäksi yhteistoiminnalliset järjestelmät usein muokkaavat toimintatapoja aiheuttaen ylimääräistä työtä /2/. Yhteistoiminnan suunnittelua voidaankin tarkastella sosioteknisestä näkökulmasta huomioiden sekä organisatoriset ja sosiaaliset käytännöt että näitä käytäntöjä tukeva teknologia. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun viitekehys pyrkii huomioimaan molemmat edellä mainituista asioista /3/. Lisäksi kyseinen viitekehys korostaa toiminnan viitekehyksen (käyttäjät, tehtävät, tavoitteet, ympäristö, välineet) kokonaisvaltaista huomioimista suunnitteluprosessin taustalla /4/. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu on vahvasti TechMediassa tehtävän tutkimustyön ja myös tässä paperissa esiteltävien käyttäjävaatimuksien taustalla. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksessamme on kerätty aineistoa prosessiteollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoavista asiantuntijakeskuksista ja tuotantolaitoksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 4 asiantuntijakeskusta ja 4 tuotantolaitosta. Aineistoa kerättiin kustakin tutkimuskohteesta yhdellä tai kahdella havainnointi- ja haastattelukäynnillä. Aineiston keräämisen tavoitteena oli kartoittaa prosessinohjaukseen nykyisin liittyviä asiantuntijapalveluita ja toimintaympäristöä sekä asiantuntijakeskuksissa että tuotantolaitoksissa. Aineiston kerääminen toteutettiin talvella Havainnointi- ja haastattelukäyntien aluksi käytiin yleensä läpi asiantuntijakeskuksen tai tuotantolaitoksen toimintaa yleisellä tasolla paikallisen kohteen neuvotteluhuoneessa. Tämän jälkeen työntekijöitä haastateltiin pienissä ryhmissä heidän omissa työpisteissään. Yhteen haastatteluun osallistui yhdestä viiteen haastateltavaa ja yksi tai kaksi haastattelijaa. Haastattelussa noudateltiin kontekstuaalista haastattelua /1/. Keskustelun tukena käytettiin kysymysrunkoa, mutta kysymykset käytiin läpi luontevan keskustelun ylläpitämiseksi vaihtelevassa järjestyksessä. Haastattelun ohessa haastateltava teki normaaleja työtehtäviään ja haastattelija havainnoi työn tekemistä. Haastattelun teemat käsittelivät muun muassa nykyistä kommunikaatiota, tehtäviä ja työvälineitä, etäpalvelua sekä yhteistoimintaa asiantuntijoiden kanssa. Aineiston keruun tuloksena syntyi muistiinpanoja, äänitallenteita ja valokuvia. Tutkijoiden käyttöön jäi jonkin verran myös konkreettisia työssä käytettäviä artefaktoja, esimerkiksi kopioita lomakkeista. Aineistoa analysoitiin piirtämällä vuorovaikutusmalleja, joissa visuaalisesti havainnollistettiin haastatellun henkilön tehtäviä, työvälineitä ja erityisesti työhön liittyviä vuorovaikutussuhteita. Mallit tehtiin aluksi yksittäisten haastattelujen pohjalta. Myöhemmin useita malleja liitettiin toisiinsa kuvaamaan asiantuntijakeskuksen tai tuotantolaitoksen vuorovaikutussuhteita yleisemmin. Vuorovaikutusmallien avulla luotiin kuvaus nykytoiminnasta siten, että se oli sekä tutkijoiden että haastateltujen henkilöiden ymmärtämä ja oikeelliseksi tarkastama. Tarkastaminen tapahtui erityisillä ns. validointikäynneillä, joissa tutkijoiden tuottamat vuorovaikutusmallit käytiin yhteisesti keskustellen läpi korjaten niissä olevat virheellisyydet ja epätarkkuudet. Haastateltavat kokivat vuorovaikutusmallit ensinäkemältä hieman kompleksisiksi, mutta keskustelujen edetessä kuvaustapa loppujen lopuksi loi edellytykset varsin tarkoille ja ymmärrettäville työtehtäviä ja ympäristöä koskeville havainnoille sekä tutkijoiden että haastateltavien mielestä. Aineiston analysointivaiheessa järjestettiin myös hankkeen kaikkien tutkijoiden yhteinen työpajatilaisuus, jossa esiteltiin aineistonkeruun tuloksia ja pyrittiin tunnistamaan aineiston keskeisimmät tulokset. Havainnot ryhmiteltiin tilaisuudessa sekä käyttäjäryhmien että keskeisten teemojen mukaan. Työpajatilaisuudessa esiin nousseiden trendien pohjalta valittiin neljä teemaa skenaarioiden aiheiksi. Skenaariot ovat tarinamuotoisia kertomuksia, joilla joko kuvataan nykytoimintaa tai hahmotellaan mahdollisia tulevaisuudessa toteutuvia tilanteita. Skenaarioiden avulla voidaan usein myös konkretisoida suunnitteluideoiden toteutumisedellytyksiä. Tämän tutkimuksen puitteissa skenaarioilla hahmoteltiin aineistosta nousseiden havaintojen pohjalta käynnissäpidon ja asiantuntijapalvelun tulevaisuuden kehityssuuntia. 5 TULOKSET: YHTEISTOIMINNALLISET TILANTEET JA KÄYTTÄJÄTARPEET Tutkimuksessa tunnistettiin prosessiteollisuuden käynnissäpidon piirissä tapahtuvia hajautetun yhteistoiminnan tilanteita. Tuotantolaitoksen sisällä käynnissäpidon asiantuntemus on hajautunut kunnossapitoon ja prosessinohjaukseen, johon voidaan katsoa kuuluvan myös tehtaan toimihenkilöstö (käyttöinsinööri, käyttöpäällikkö, jne.). Prosessinohjauksen ja kunnossapidon välillä on käynnissä jatkuva yhteistoiminta tuotantoprosessin pitämiseksi keskeytymättömänä ja tuotannon laadun toivottuna. Havaintojemme mukaan yhteistoimintakäytäntöihin vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi kunnossapidon rooli: onko se organisatorisesti ulkoistettu tai laitoksen sisäinen. Mikäli kunnossapito toimii hallinnollisesti erillisenä organisaationa, kaikkea
4 yhteistoiminnan kannalta keskeistä tietoa ei välttämättä pystytä perinteisin keinoin ja toimintatavoin optimaalisesti välittämään edellä mainittujen sidosryhmien välillä. Yhteistoiminnassa työskentelevät myös eri aikaan töissä olevat tai prosessilaitoksen rakenteesta riippuen samaan aikaan useampaan valvomoon hajautuneet prosessinohjauksen työvuorot yhteisen tuotantotavoitteen eteen. Havaintojemme perusteella tuotantolaitokset ovat perinteisen sisäisen verkostoistuneisuuden lisäksi yhä enenevässä määrin verkostoitumassa konsernien sisällä tai sisarlaitosten välillä. Tuotantolaitosten välillä useamman laitoksen prosessinohjaus tai kunnossapito voivat keskustella yhteistoiminnassa esimerkiksi tuotannon optimoinnista, varaosista saaduista kokemuksista, häiriötilanteista tai koulutusasioista. Lisäksi konsernien sisällä useiden tuotantolaitosten kapasiteettia koordinoidaan keskusvalvomosta käsin, jolloin keskusvalvomon ja tuotantolaitoksen toimihenkilötason välillä vaihdetaan säännöllisesti ajatuksia laitoksen tuotantosuunnitelmista ja esimerkiksi seisokkien aikatauluttamisesta. Keskusvalvomo Tuotanto-organisaatio Paikallinen prosessinohjaus Paikallinen prosessinohjaus Paikallinen kunnossapito Jaettu asiantuntemus Paikallinen kunnossapito Tuotantolaitos 1 Tuotantolaitos 2 Etäasiantuntijat Etäasiantuntijakeskus Etäasiantuntijakeskus Etäasiantuntijakeskus Kuva 1. Prosessin käynnissäpidon yhteistoimintaverkosto /6/. Tuotantolaitoksen sisällä keskitytään enimmäkseen reaaliaikaisiin prosessinohjaustilanteisiin ja lyhyen aikaperspektiivin tilanneanalyyseihin. Pidemmän aikavälin prosessinseurantaan osallistuvat ulkopuoliset asiantuntijapalveluita tarjoavat tahot. Asiantuntijat analysoivat ja optimoivat laitoksen jonkin osa-alueen toimintaa ja tarjoavat tukea paikallisen henkilöstön tueksi. Etäasiantuntijoiden ja tuotantolaitosten yhteistoiminta tapahtuu pääsääntöisesti TVT-välitteiseen yhteistoimintaan tukeutuen. Asiantuntijat keräävät tehtaalla mittausdatan tueksi näkemystä mittausdatan muutoksiin vaikuttavista tekijöistä (polttoainemuutokset, alas- ja ylösajot, jne.) Säännöllisin väliajoin asiantuntijapalveluita tarjoavat tahot käyvät myös tuotantolaitoksella keskustelemassa kasvotusten toiminnan sisältöön liittyvistä asioista. Seuraavissa kappaleissa esitetään haastatteluaineiston perusteella tunnistettuja - osittain sidosryhmäkohtaisiakin - käyttäjätarpeita. Käynnissäpidon yhteistoiminnan kannalta prosessinohjauksen osaamisella on tärkeä rooli. Prosessinohjauksessa toimivien operaattoreiden ja vuoromestareiden vastuualueet ovat viime vuosina laajentuneet ja tehtävien kirjo on lisääntynyt. Yhteistoiminnan kannalta on myös tärkeää, että yhdessä toimivat tahot tuntevat ja ymmärtävät käytettävissä olevan tiedon merkityksen ja hyödyntämismahdollisuudet samalla tavalla, esimerkiksi miten ajoohjeita käytetään ja voidaan hyödyntää eri tilanteissa. Yhdessä muiden kanssa toimiessa prosessinohjauksella on myös tarve hallita erilaisia yhteiskäyttöisiä työkaluja, kuten ymmärtää prosessia optimoivan säätösovelluksen
5 toimintaa. Prosessinohjauksessa on nähtävissä myös tarve kehittää jatkuvasti omaa osaamista, toimintaa ja työkäytäntöjä yhteistyössä muiden tahojen kanssa: on tärkeää päästä vaihtamaan ajatuksia niin toisten tuotantolaitosten kuin asiantuntijoidenkin kanssa. Hajautetussa työympäristössä perinteiset kommunikaatiokäytännöt eivät aina toimi vaan työntekijät tarvitsevat tarkemmin suunniteltua tukea tiedon välittämiseen. Etenkin uusien yhteistyötahojen kuten asiantuntijakeskusten tai ulkoistetun kunnossapidon tapauksessa osallistujien tulee tietää miten ja mistä asioista eri tahoille tulee kertoa. Työntekijät, joilla tarvittu tieto on eivät välttämättä edes tiedä sen kiinnostavan muitakin tai sitä kuinka hyödyllistä se voisi yhteistyökumppaneille olla. Selkeiden kommunikaatiokäytäntöjen lisäksi tarvitaan myös luottamusta eri toimijoiden välillä. Kustannussäästöjä tavoiteltaessa hajautetuissa työympäristöissä pyritään usein karsimaan kalliiksi katsottuja tapaamisia toimijoiden välillä. Samalla on kuitenkin huomioitava yhteistyön perusedellytysten säilyminen, kun toimijat eivät enää yhtä hyvin opi tuntemaan toisiaan ja heidän motivaationsa työskennellä yhdessä vähenee. Tapaamisten lisäksi käyttäjien motivaatioon vaikuttaa myös välitettävän tiedon laatu. Hajautetuissa ympäristöissä kommunikointi edellyttää usein ylimääräistä panostusta työntekijöiltä. Valmius tämän panoksen antamiseen edellyttää, että vastineeksi saatu tieto nähdään hyödyllisenä sillä turha kommunikaatio karsiutuu nopeasti muiden työtehtävien tieltä. Osansa kommunikaatiota koskevista vaatimuksista ja kommunikaatiokäytännöistä muodostaa tiedonsaannin ajoitus. Ajoituksen merkitys korostuu mikäli tietoa on tarkoitus välittää reaaliaikaisesti samalla kun monissa tilanteissa voidaan turvautua tiedon tallentamiseen myöhempää käyttöä ja laajempaa levitystä varten. Käynnissäpidon tapauksessa kommunikaation ajoituksessa on huomioitava se että suuri osa keskeisistä toimijoista tekee vuorotyötä, jolloin heidän ja muiden ryhmien väliseen tiedonvaihtoon liittyy erityisiä haasteita. Toimintaympäristölle on lisäksi ominaista, että tilanne vaatii jatkuvaa tarkkailua eikä seuraavia tapahtumia voi aina täysin ennakoida. Muutokset voivat olla nopeita, jolloin myös kommunikaatioyhteyksien tulee mahdollistaa nopeat yhteydenotot eri tahojen välillä. Tuotannon sujumiseksi prosessinohjauksen on tärkeää hahmottaa prosessin tila ja prosessinohjauksen kokonaistilanne esimerkiksi heti työvuoron vaihtuessa. Prosessinohjauksen on myös tarve olla valppaana; se takaa, että tarvittaessa pystytään reagoimaan nopeasti prosessissa tapahtuviin muutoksiin ja uusiin tilanteisiin. Yhteistoiminnan kannalta on tärkeää myös, että prosessinohjauksessa huomioidaan tuotantotavoitteet ja tunnetaan muut tuotantoon kohdistuvat tarpeet. Kunnossapidon puolella nousi esille kommunikaatioon, tilanteenhallintaan ja osaamiseen liittyviä tarpeita. Yhteistoiminnassa prosessinohjauksen kanssa on tärkeää saada prosessinohjauksen suunnasta viesti vikatilanteista välittömästi, jolloin tilanteiden selvittämiseen pääsee heti käsiksi. Tilanteenhallinnan kannalta on tärkeää ymmärtää kulloinenkin prosessin tila ja vian laatu, jotta pystytään arvioimaan kunnossapitotarvetta ja kunnossapitotehtävien tärkeysjärjestystä. Toisaalta tilanteenhallintaa helpottaa, jos on käytettävissä resursseja ennakkohuoltoon, mikä estää vaikeita häiriöitä. Kunnossapidon osaamisessa tärkeää on muistaa mistä mikäkin tieto löytyy ja muutenkin hallita monipuolisesti erilaisia tehtäviä. Pidemmän aikavälin kannalta on tärkeää seurata ja opetella huoltoa jo laitteiden takuuaikana, jotta takuun päättymisen jälkeen on eväitä selvitä huolloista omalla osaamisella. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Yksi yleisistä ja ehkä keskeisimmistä havainnoistamme tutkimuksen pohjalta on prosessinohjausympäristön maantieteellinen, ajallinen ja organisatorinen hajautuminen. Prosessinohjauksen organisointi on muuttumassa toisaalta paikallisesta hajautuneeksi ja samalla yksittäisen organisaation hoitamasta palvelutarjoajaverkoston hoitamaksi. Sellaiset muutokset ja organisatoriset kehityskulut, joissa siirrytään yhdestä yhtenäisestä organisaatiosta useaan pienempiä osuuksia hoitaviin palveluorganisaatioihin, saattavat helposti luoda yhteistoiminnalle jopa yllättäviä teknisiä ja toiminnallisia esteitä. Erityisesti havaintomme jo nykytilanteessa vaikuttavasta kunnossapidon toiminnasta hallinnollisesti erillisenä organisaationa nostaa esiin sen seikan, että toimijoiden fyysisestä läheisyydestä huolimatta yhteistoiminnan ratkaisuja on mietittävä uusista lähtökohdista käsin. Tulevaisuudessa prosessinohjausta tehdään maantieteellisesti hajautuneissa asiantuntijaverkostoissa, joissa perusvaatimuksena on riittävä yhteinen, jopa reaaliaikainen, tietoaines tarkasteltavasta prosessista ja sen ympäristöstä. Organisatoriset, sopimusteitse rakennettavat yhteistoimintakäytännöt asettavat merkittäviä haasteita myös kohdeympäristön työvälineiden, erityisesti yhteistoimintaa tukevien tiedonhallintajärjestelmien kehittämiselle. Käytännön tasolla haasteet ilmenevät esimerkiksi organisaation sisäiseen käyttöön tarkoitettujen tiedon- ja työnhallintajärjestelmien
6 tarkoituksenmukaisena näkyvyytenä ja käyttömahdollisuutena kaikille niiden tietoja tarvitseville tahoille. Uusissa prosessinohjauksen työ- ja tietojärjestelmäkehityshankkeissa onkin tarpeen yhä vahvemmin mallintaa niiden teknisten tehtävien ja toimien lisäksi, joihin välineitä suoranaisesti käytetään, myös niitä organisatorisia ympäristöjä, joissa vaaditaan integroitumista verkostossa toimiviin yhteistoimintatahoihin. Näiden teknistoiminnallisten piirteiden tarkempi tutkiminen ja kehittäminen onkin yksi uuden sukupolven yhteistoimintaa tukevien prosessinohjausjärjestelmien keskeisiä tehtäviä. 7 LISÄTIETOA TechMedia (Technology Mediated Knowledge Services for Distributed Work Environments) on Tekesin ja yhteistyöyritysten rahoittama tutkimushanke. TechMedia-hanketta koordinoivat Teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto. Hankkeen yhteistyöyrityksinä ovat toimineet Metso Oyj, Metso Automation, Metso Paper, Fortum Service, Nokia Oyj, Jyväskylän teknologiakeskus, Descom, RecIT Solutions ja Idean Research. Tutkimushanke kuuluu Tekesin Fenix-teknologiaohjelmaan. Lisätietoja tutkimushankkeesta: 8 LÄHTEET /1/ Beyer, H. and Holtzblatt, K. : Contextual Design: Defining Customer-Centered Systems, Morgan Kaufmann Publishers, San Francisco, USA, /2/ Grudin, J. (1988). Why CSCW applications fail: problems in the design and evaluation of organizational interfaces. Proceedings of CSCW '88, /3/ ISO 13407, Human-Centred Design Processes for Interactive Systems.. Switzerland. International Organization for Standardization. pp.25 s. /4/ ISO , Ergonomic Requirements for Office Work with Visual Display Terminals (VDTs) Part 11: Guidance on Usability. Switzerland. International Organization for Standardization. pp. 22. /5/ Orlikowski, W. J. Learning from notes: Organizational issues in groupware implementation. The Information Society, 9(3), 1993, pp /6/ Korpilahti, H., Nieminen, M. & Koskinen T.: ICT Support for Trans-Organizational Knowledge Networks in Process Control. Proceedings of the 2004 Human Aspects of Advanced Manufacturing: Agility and Hybrid Automation (HAAMAHA 04) Galway, Ireland, August 25-27, /7/ Koskinen, T., Korpilahti, H., Paunonen, H., Oksanen, J., & Kovalainen, M.: Expert Centers: Providers of Remote Expert Services in Process Control. IFAC-HMS Analysis, Design, and Evaluation of Human- Machine Systems. Atlanta, Georgia, USA, /8/ Kujala S.: User Studies: A Practical Approach to User Involvement for Gathering User Needs and Requirements, Acta Polytechnica Scandinavica, Mathematics and Computing Series No. 116, Polytechnica Kustannus Oy, Helsinki, Finland, /9/ Rogers, Y. (1994). Exploring obstacles: Integrating CSCW in evolving organizations. Proceedings of CSCW 94, /10/ Suchman, L. (1995). Making work visible. Communications of the ACM, Volume 38, Issue 9 (September 1995).
Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi
Käyttäjätarpeet prosessiteollisuuden käynnissäpidon yhteistoiminnan kehittämiseksi Elina Jormanainen, Heini Korpilahti, Toni Koskinen, Marko Nieminen Teknillinen korkeakoulu T-121 Käyttöliittymät ja käytettävyys
LisätiedotSoberIT. Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko Nieminen, Jaakko Oksanen, Mikko Kovalainen
Collaborationand InteractionFunctionsof Future Process Control Systems Tulevaisuuden prosessinohjausjärjestelmien yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta tukevat piirteet Toni Koskinen, Hannu Paunonen, Marko
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden
LisätiedotSoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio
Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotKäyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjätutkimus: Havainnointi suunnittelun lähtökohtana Katja Soini TaiK 28.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,
LisätiedotTietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä
S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia
http://www.cs.tut.fi/ihte http://www.cs.tut.fi/ihte/projects/kaste Käyttäjäkeskeisen suunnittelun sulauttaminen osaksi tuotekehitysprosessia Kati Kuusinen Esityksen sisältö Työn taustasta Työn tavoitteista
LisätiedotStandardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua
Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa
LisätiedotTIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin
TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotYhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck
Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr
LisätiedotTYÖPAJA S6: Hankkeiden toteuttaminen ja viestintä
Liikenne ja maankäyttö 2019 8.10. - 9.10. Kuntatalo, Helsinki TYÖPAJA S6: Hankkeiden toteuttaminen ja viestintä Tilapäiset liikennejärjestelyt isoissa kaupunkihankkeissa Katja Tuomola Sitowise Oy Liikennejärjestelyissä
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotYmpäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä
Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely
Lisätiedotwww.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT
www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa
LisätiedotELO-Seminaari 24.11.2005
H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu
LisätiedotTuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011
Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(9) TU-53 TYÖPSYKOLOGIA JA JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Tuo-53.106 Työpsykologian perusopintojakso
LisätiedotPalvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä
Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta
LisätiedotKokeilujen hankehenkilöstön kokous ICT ( ) Ryhmätyö 1 Siirtymä kokeiluista pilotteihin -tulokset
Kokeilujen hankehenkilöstön kokous ICT (5.2.2019) Ryhmätyö 1 Siirtymä kokeiluista pilotteihin -tulokset Ryhmätyö 1: Siirtymä kokeiluista pilotteihin Tavoite: Siirtymään liittyvän tehtäväkokonaisuuden hahmottaminen
LisätiedotOptimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy
Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston
LisätiedotA2: Vuorovaikutus ja viestintä
A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotFinnish Solar Revolution
1 FSR - tavoitteet Varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä on käytettävissä tutkimuksen kärkiosaaminen aurinkokennovoiman keskeisistä tulevaisuuden teknologioista ja liiketoiminta-trendeistä. Uusiutuvaan
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotLiite 2: Hankinnan kohteen kuvaus
Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3
LisätiedotT-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op. Marko Nieminen
T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 2 op T-121.2100/3110: Henkilökunta Vastuuopettajat Johanna Viitanen, Assistentti.2100 Lasse Lumiaho, Janne Käki Assistentti.3110 Janne Käki, Lasse
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotMiten toimii tietohallinto Istekki Oy:ssä? Tietohallinto IC(M)T yhtiön sisällä ja onnistumisen mahdollistajana
Miten toimii tietohallinto Istekki Oy:ssä? Tietohallinto IC(M)T yhtiön sisällä ja onnistumisen mahdollistajana osastopäällikkö Harri Rautauoma, Istekki Oy (ICMT = Information, Communication and Medical
LisätiedotKäytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset
LisätiedotKurssikuvaukset 1 (6) NN, Jari Olli, Metropolia
Kurssikuvaukset 1 (6) TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA Strategiset palvelut, Jari Olli, Metropolia Jakson suoritettuaan opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä on teollinen palveluliiketoiminta, mitkä
LisätiedotSoberIT Software Business and Engineering institute
T-121.700 Käyttäjäkeskeinen Konseptisuunnittelu Perusteet ja prosessi Teknillinen korkeakoulu Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio Käytettävyysryhmä Opettava tutkija: Mika P. Nieminen mika.nieminen@hut.fi
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotVerkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla
Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan
LisätiedotEsineiden, palveluiden ja ihmisten internet
Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader
LisätiedotSpecifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods. Espoo Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki
Specifying user requirements for corporate intranet with user centered design methods Espoo 29.9.2016 Tekijä: Henri Ström Valvoja: TkT Kalevi Kilkki Sisältö Työn tausta Ongelman asettelu Metodiikka Kehitysprojekti
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007
LisätiedotVirtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt
Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotFIMECC BAT valmisteluseminaari Dipoli. Työryhmä: Control Room & HTI
FIMECC BAT valmisteluseminaari 1.12.2009 Dipoli Työryhmä: Control Room & HTI Osallistujat Heikki Kangas, Stora Enso Kaukopää Jouko Alatuori, Unigraf Oy Harri Oksanen, Honeywell Hannu Paunonen, Metso Automaatio
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotIoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä
IoT (Internet-of-Things) - teknologian hyödyntäminen rakennuksien paloturvallisuuden kehityksessä ja integroidussa älykkäässä ympäristössä Diplomityö, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Palotarkastusinsinööri
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotEnnustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet
Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet Agenda Mitä optimointi on Ennustamisen mahdollisuudet Optimoinnin eri tasot ja tavoitteet Optimoinnin käyttöönotto Mitä optimointi on Mitä optimointi on? Oikea
LisätiedotUusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa
Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille
LisätiedotUUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta
UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK
LisätiedotLiikeidea. Etunimi Sukunimi
Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen
LisätiedotPakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen
Pakettivälitteisyyden vaikutukset matkapuhelinoperaattorin keskusverkon kustannusrakenteeseen Jussi Laimio Valvoja: Professori Heikki Hämmäinen May 30, 2006 Internal/Relation/Identifier/Version 1 (?) Sisällysluettelo
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotKasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
LisätiedotLuotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu
Luotain - käyttäjäkokemuksen muotoilu kolme vuotta kokemuksia Projektin tarkoitus Käyttäjälähtöisen tuotekonseptoinnin menetelmien ja työkalujen kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa. Työtavat Case-tutkimukset,
LisätiedotKäytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?
Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
LisätiedotKansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle
Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten
LisätiedotProjektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
LisätiedotTULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN
www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa
LisätiedotISAT-painoalojen ulkoinen arviointi
ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan
Lisätiedotyksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä
yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa
LisätiedotTosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation
Tosi elävä virtuaalimalli 27.4.2017 Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation Agenda Teollinen internet Uudet teknologiat: VR & MR Soveltaminen käytännössä Yhteenveto & demo 2 Teollinen internet
LisätiedotTyökaluja esimiestyön tehostamiseen
Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2
LisätiedotVELI - verkottuva liiketoiminta -hanke
VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotTIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.
TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotErasmus+ Final Beneficiary report
Erasmus+ Final Beneficiary report KA102 Learning Mobility of Individuals VET learner and staff mobility Project Summary Kirjoita selkeä ja kiinnostava kuvaus toteutuneesta hankkeesta. Hankkeen tausta ja
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotVTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja
VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin
LisätiedotLogistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI
Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari
LisätiedotDigitalisoituvan yhteiskunnan edellytykset Tavoite 2025 JUHTA-työpaja
Digitalisoituvan yhteiskunnan edellytykset Tavoite 2025 JUHTA-työpaja JUHTA 21.03.2018 13.03.2018 Petteri Ohvo Tunnistetut käynnissä olevat tulevaisuus-työt Tavoite 2025 Juhta Kuntatoimijat Hallinnonalat
LisätiedotArviointikortti 1: Pölykenttä
Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotKorjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan
Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group
LisätiedotTulevaisuuden kunnan digitalisointi projekti. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen
Tulevaisuuden kunnan digitalisointi 2018-2019 -projekti Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Lähtöasetelma: kuntien tietohallinnon ruuhkavuodet Kuntien tietohallinnon resurssit vähenevät samaan aikaan kun
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
LisätiedotKäytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu
Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,
LisätiedotFrom selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer
From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen
LisätiedotSMACC Välkky-hanke: 3D-tulostuksella kilpailukykyä pk-yrityksiin
SMACC Välkky-hanke: 3D-tulostuksella kilpailukykyä pk-yrityksiin Konepaja-messut 20.3.-22.3.2018, Tampereen messukeskus SMACC-Labs Risto Kuivanen SMACC-Labs tarjoaa valmistavan teollisuuden yritykselle
Lisätiedot