Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009"

Transkriptio

1 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2009

2 SISÄLTÖ ALKUSANAT JOHDANTO Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT Lastensuojeluilmoitukset Avohuolto Sijaishuolto LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET Kokonaiskustannukset Sijaishuollon kustannukset Avohuollon kustannukset POHDINTA JATKOTYÖSKENTELY KUVIOT KUVIO 1. Alueiden asukasluvut (Lähde: Tilastokeskus)... 6 KUVIO vuotiaiden osuus, % koko väestöstä (Lähde: Tilastokeskus)... 6 KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2009) (Lähde: SOTKAnet)... 7 KUVIO 4. Lasten pienituloisuusaste (L) LOST, (K) Karviainen (Lähde: SOTKAnet)... 7 KUVIO 5. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat/1000 vastaavanikäistä (2008) (L) LOST, (K) Karviainen (Lähde: SOTKAnet)... 8 KUVIO 6. Vuoden aikana lastensuojeluilmoituksen kohteena olleet, % vastaavanikäisestä väestöstä... 9 KUVIO 7. Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset, % lastensuojeluilmoituksen kohteena olleista lapsista KUVIO 8. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien asiakkaina olleet, % vastaavanikäisestä väestöstä KUVIO 9. Vuoden aikana alkaneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, % vastaavanikäisestä väestöstä KUVIO 10. Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä KUVIO 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 ja vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.. 13

3 KUVIO 12. Laitos- ja perhehoidon osuudet, % kodin ulkopuolisista sijoituksista KUVIO 13. Laitos- ja perhehoidon osuudet, % hoitovuorokausista KUVIO 14. Hoitovuorokaudet vuodessa/lapsi KUVIO 15. Lastensuojelun kokonaiskustannukset sekä sijais- ja avohuollon kustannukset KUVIO 16. Lastensuojelun kokonaiskustannukset asukasta kohden KUVIO 17. Sijais- ja avohuollon osuudet, % lastensuojelun kokonaiskustannuksista KUVIO 18. Sijais- ja avohuollon asiakkuudet, % lastensuojelun asiakkaista KUVIO 19. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset /lapsi/vuosi (ka. aritmeettinen) KUVIO 20. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset /vrk (ka. aritmeettinen) KUVIO 21. Ammatillisen perhekodin kustannukset /lapsi KUVIO 22. Ammatillisen perhekodin kustannukset /vrk KUVIO 23. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityön kustannukset KUVIO 24. Perhetyön ja sosiaaliohjauksen kustannukset... 20

4 4 ALKUSANAT Nyt käsillä oleva raportti on lajissaan ensimmäinen Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien lastensuojelua koskeva katsaus. Lastensuojelun tila selvitys käsittelee Länsi- ja Keski- Uudenmaan kuntien lastensuojelun asiakasmääriä ja kustannuksia kuntien antamien tietojen pohjalta. Käsillä oleva selvitys on alku laajemmalle lastensuojelun tiedontuotannon vahvistamisprosessille. Tämän katsauksen pohjalta on tarkoitus kuntien sosiaali- ja terveysjohdon sekä talouden ja hallinnon asiantuntijoiden kanssa työstää yhteisiä analyysejä, tulkintoja ja johtopäätöksiä lasten suojeluun liittyvien palvelujen osalta. Nyt valmistuneen selvityksen keskeisimpänä tarkoituksena on siis ollut koota olemassa oleva lastensuojelun tieto yhdeksi käsiteltäväksi kokonaisuudeksi kuntien päättäjien, johtajien ja kehittäjien käyttöön. Nyt annetut tiedot sisältävät monia tulkinnanvaraisuuksia ja vinoutumia, jotka johtuvat kuntien tietolähteisiin ja järjestelmiin liittyvistä eroavaisuuksista ja ongelmista (eri tavoin määritellyt ja annetut tietokokonaisuudet, eri tavoin tilastoihin dokumentoidut tiedot, puutteet tietojärjestelmissä ja asiakastyön dokumentoinnissa jne.). Yksittäisiä palveluita ja yksittäisiä kuntia koskevia johtopäätöksiä on tämän raportin varassa vaikeaa tai jopa harhaanjohtavaa tehdä. Kuntien välisiä vertailuja voi tehdä vain suuntaaantavasti. Tämä ensimmäinen raportti toimii koosteena lastensuojelun tilasta, jonka pohjalta jatkossa selvitetään asiakastyön dokumentointiin, tilastointiin ja raportointiin liittyviä kehittämisen tarpeita (asiakastietojärjestelmien kehittämisen haasteet) selvitetään asiakastyön kustannusten muodostumiseen, kirjaamiseen ja seurantaan liittyviä kehittämisen tarpeita (talouden seurannan kehittämisen haasteet) analysoidaan, tulkitaan ja tehdään johtopäätöksiä mm. lastensuojelun palvelujen rakenteista, palveluprosessien osien vaikutuksista, palvelujen kohdentamisesta lastensuojelun tilaan luodaan pohjaa lastensuojelun vaikuttavuuden arvioinnin työkalujen ja menetelmien kehittämiselle. Lastensuojelun tila 2009 selvitykseen liittyvästä työläydestä, vastausten antamisen kuormittavuudesta ja monista puutteista huolimatta käsillä oleva raportti on arvokas kokonaisuus sellaisenaan. Lastensuojeluun liittyviä alueellisia tietoja on valtakunnallisesti saatavilla vain nk. Kuusikkokunnista. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla kyseinen raportti kertoo meille miten alueen kunnat ovat kohdentaneet lastensuojeluun käytetyt noin 65 m. Lämmin kiitos teille, jotka olette käyttäneet aikaa ja vaivaa tietojen antamiseen. Järvenpäässä Merja Salmi

5 5 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä käsitellään tilastollisesti lastensuojelun tilaa Länsi- ja Keski-Uudellamaalla vuonna Selvityksen pohjana on käytetty Kuusikkokuntien Lastensuojelu selvitystä (ks. sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sosiaalialan tietoteknologiahankkeen lastensuojelutietojen tietomäärityksiä. Selvitys tuottaa seudullista tietoa 1) lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakasmäärästä ja kustannuksista sekä 2) lastensuojeluilmoitusten määrästä Selvityksessä esitetyt kuntia, kuntayhtymiä ja yhteistoiminta-alueita koskevat tilastotiedot ja niiden seudullinen vertailtavuus sekä tilastoista tehtävät johtopäätökset ovat suuntaa-antavia. Kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden lastensuojelun tilastoinnissa on suuria eroja, joten tiedot eivät ole vertailtavuuden näkökulmasta täysin reliaabeleita. Selvityksessä esitetyt tilastot antavat yleiskuvan lastensuojelun tilasta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla ja luovat pohjan kumuloituvan seuranta- ja vertailutiedon tekemiselle tulevaisuudessa. Lastensuojelupalveluiden laadusta ja vaikutuksista ei tämän selvityksen pohjalta voida tehdä seudullisia vertailuja. Selvitys on osa kehittämisprosessia, jossa kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kustannusten ja asiakasmäärien seurantaa sekä kustannusvaikuttavuuden arviointia pitkällä aikavälillä. Kuntien erilaisten tilastointijärjestelmien vuoksi kaikkiin kyselyssä (liite 1) esitettyihin lastensuojelun tilaa kuvaaviin tietoihin kunnat eivät ole pystyneet tuottamaan tietoja. Myös kuntien välinen variaatio tietojen tuottamisessa oli suurta. Tämän vuoksi raportissa esitettyjä taulukoita ja niistä tehtyjä tulkintoja pitää tarkastella yksittäisinä kokonaisuuksina. Tarkastelun kohteena olevat kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet vaihtelevat tilastokokonaisuuksittain. Kuntien tai alueiden välistä vertailua voi analyyttisemmin ja tarkemmin tehdä kun lukujen tilastoinnin ja raportoinnin taustat ja tietojen antamisen logiikat on saatu avatuksi yhdessä kuntien asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalitaito järjestää työkokouksia alueen asiantuntijoille kyselyn tuottaman tiedon ja kokemusten pohjalta. Työkokousten tavoitteena on analysoida tämän kyselyn tuottamaa tietoa. Tavoitteena on myös kehittää sekä sopia alueellisista tilastoinnin ja tiedon keräämisen käytännöistä ja pohtia mekanismeja, joilla sosiaalitaidon tuottama tieto saadaan osaksi kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämis- ja johtamisprosesseja. 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Tässä selvityksessä tarkastellaan Hyvinkään, Keravan, LOST:n (Lohja, Karjalohja, Inkoo ja Siuntio), Tuusulan, Nurmijärven, Karviaisen (Vihti, Nummi-Pusula ja Karkkila), Järvenpään ja Kirkkonummen lastensuojelun tilaa vuonna Alueilla oli yhteensä asukasta, joka on 84 % koko Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien asukasluvusta (Kuvio 1).

6 6 Asukasluku KUVIO 1. Alueiden asukasluvut (Lähde: Tilastokeskus) Alueiden asukkaista alle 18-vuotiaita oli 24,3 prosenttia eli yhteensä asukasta. Suhteellisesti eniten alle 18-vuotiaita oli Kirkkonummella 27,4 % asukkaista (Kuvio 2) vuotiaiden osuus, % asukkaista ,4 21, ,6 26, ,5 27,4 24, KUVIO vuotiaiden osuus, % koko väestöstä (Lähde: Tilastokeskus) Vuonna 2009 tarkasteltavilla alueilla oli yhteensä lapsiperhettä. 18,2 % (7729) (Kuvio 3) tarkasteltavien kuntien lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Radanvarsikunnissa (Hyvinkää, Kerava ja Järvenpää) yksinhuoltajaperheiden osuus oli muita alueen kuntia suurempi. Lastensuojeluasiakkuudet ovat yksinhuoltajaperheissä yleisempiä kuin muissa perhetyypeissä, joten

7 7 yksinhuoltajaperheiden osuudella lapsiperheistä on vaikutusta kuntien lastensuojeluasiakkuuksien määrään. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 25 21,6 22,9 21, ,9 15, ,1 15,9 18, KUVIO 3. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2009) (Lähde: SOTKAnet) Myös lasten pienituloisuusasteella voidaan olettaa olevan vaikutusta kuntien lastensuojelun tilaan. Lasten pienituloisuusaste (Kuvio 4) kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista. Kaikissa tarkasteltavissa kunnissa (Kuvio 4) lasten pienituloisuusaste oli vuonna 2008 koko maan keskiarvoa pienempi. Lasten pienituloisuusaste ,4 10,3 10 7,3 13,6 6,6 6,3 7,1 13,6 9,2 8,6 9,1 6,4 14, KUVIO 4. Lasten pienituloisuusaste (L) LOST, (K) Karviainen (Lähde: SOTKAnet)

8 8 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 1000 vastaavanikäistä kohden (Kuvio 5) kuvaa osaltaan lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten paljon lasten ja nuorten psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella on tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä (SOTKAnet). Lastensuojelussa lasten mielenterveyshäiriöt lisäävät kustannuksiltaan kalleimpien palveluiden käyttöä. 8 7 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä (2008) 7, ,1 4,4 4 5,1 4,9 4,2 4,5 3,9 4,8 3,5 4,6 5, KUVIO 5. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat/1000 vastaavanikäistä (2008) (L) LOST, (K) Karviainen (Lähde: SOTKAnet)

9 9 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 2.1 Lastensuojeluilmoitukset Vuonna 2009 lastensuojeluilmoituksen kohteena oli Hyvinkään, Keravan, LOST:n, Tuusulan, Nurmijärven, Karviaisen, Järvenpään ja Kirkkonummen alueilla yhteensä 3658 lasta, joka oli 4,6 prosenttia alueiden vastaavanikäisestä väestöstä. Lastensuojeluilmoituksen kohteena oli suhteellisesti eniten vuotiaita, joista 7,2 prosentista tehtiin lastensuojeluilmoitus ,8 7 Vuoden aikana lastensuojeluilmoituksen kohteena olleet 0-17 ja vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 6,8 3,1 5,1 4,9 9,6 4 6,6 3,5 5,5 5,9 11,6 4,9 5 4,6 7, KUVIO 6. Vuoden aikana lastensuojeluilmoituksen kohteena olleet, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojeluilmoitusten suhteellinen osuus kasvaa yli 12-vuotiaiden ikäryhmissä, tähän vaikuttanee muun muassa nuorten päihteidenkäyttö, näpistykset ja muut rikokset, joista poliisi ja muut viranomaiset tekevät lastensuojeluilmoituksen. Alueiden lastensuojeluilmoitusten määrälliset erot saattavat selittyä myös toimintakulttuurien erolla ja lastensuojeluilmoituksen tekemisen kynnyksellä. Toimivalla sosiaalipäivystyksellä ja eri viranomaisten välisellä yhteistyöllä voidaan olettaa olevan merkitystä lastensuojeluilmoitusten määrään. Uuden Lastensuojelulain (417/2007, 26 ) mukaan sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta ratkaistava, johtaako ilmoitus lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen. Kuviossa 7 on kuvattu kuinka monta prosenttia lastensuojeluilmoituksista on johtanut lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen (vuoden aikana valmiiksi saadut selvitykset). Alueiden välinen ero valmiiksi tehtyjen lastensuojelutarpeen selvitysten määrissä on merkittävä. Osaltaan tähän vaikuttaa alueiden erilainen valmius vastata uudistetun Lastensuojelulain vaatimuksiin sekä organisaatioiden erilainen rakenne ja työntekijöiden määrä. Myös kuntien erot tilastoinnissa, dokumentoinnissa ja lastensuojelutarpeen selvityksen tulkinnassa selittävät suurelta osin alueiden välisiä suuria eroja. Kaikkiaan vuosi 2009 oli Länsi- ja

10 10 Keski-Uudellamaalla monien organisatoristen muutosten aikaa, jolloin sekä esimiesten että työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta. Näiden syiden vuoksi alla olevat luvut ovat poikkileikkaus tilanteesta eikä niistä ole syytä tehdä kovin syvällisiä johtopäätöksiä tai tulkintoja. Alueen asiantuntijoiden kanssa on aloitettu työ tietomääritysten ja tilastoinnin yhtenäistämisestä. Jatkossa toteutettava tiedonkeruu tuottaa tälle poikkileikkaustiedolle jo paremman vertailtavuuden. 80 % 70 % 74 % Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset, % lastensuojeluilmoituksen kohteena olleista lapsista 60 % 50 % 40 % 30 % 37 % 25 % 48 % 28 % 20 % 10 % 0 % 16 % 7 % 3 % Hyvinkää Kerava LOST Tuusula Nurmijärvi Karviainen Järvenpää Kirkkonummi KUVIO 7. Vuoden aikana valmiiksi tehdyt lastensuojelutarpeen selvitykset, % lastensuojeluilmoituksen kohteena olleista lapsista 2.2 Avohuolto Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien asiakkaina (sisältää jälkihuollon) oli vuoden 2009 aikana vuotiasta lasta, joka vastaa 5,2 prosenttia alueiden vastaavanikäisestä väestöstä. Suhteellisesti eniten lastansuojelun avohuollossa oli asiakkaita (7,1 %) ja vuotiaiden (7,4 %) ikäryhmissä (Kuvio 8). Alueelliset erot lastensuojelun avohuollon asiakkuuksissa peilaavat osaltaan lastensuojelutarpeen selvitysten tilastointiin (kuvio 7) liittyviä ongelmia. Myös alueiden erot ennaltaehkäisevien lasten- ja nuortenpalveluiden järjestämisessä ja resursoinnissa osana terveys, opetus- tai nuorisotointa vaikuttavat sosiaalipalveluihin tilastoitavien lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien määrään.

11 ,8 14,2 10,4 Vuoden aikana lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,6 11,6 9,7 5 4,54,1 3,4 2,8 3,1 7,8 6,3 6,3 5,1 4,6 5,1 9,8 8,7 7,4 2,733,1 5,2 7,17, KUVIO 8. Vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien asiakkaina olleet, % vastaavanikäisestä väestöstä Lastensuojelun avohuollon asiakkuuksia alkoi vuonna 2009 yhteensä 1945, joka vastasi 2,6 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä vuotiaiden ikäryhmässä lastensuojelun uudet asiakkuudet kohdentuivat 3,1 prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä (Kuvio 9) ,1 Vuoden aikana alkaneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, % vastaavanikäisestä väestöstä 7,8 3,2 4,7 0,9 0,9 2,2 1,5 2,5 2 2,9 4,2 2,4 2,1 1,5 0,9 3,1 2, KUVIO 9. Vuoden aikana alkaneet lastensuojelun avohuollon asiakkuudet, % vastaavanikäisestä väestöstä

12 12 Hyvinkään, Keravan, LOST:n, Tuusulan, Nurmijärven ja Karviaisen alueella oli vuonna 2009 yhteensä 250 jälkihuollon asiakasta. Jälkihuollon asiakkaista 83 % oli vuotiaita ja 74 % vuotiaita. 2 % alueiden vuotiaista nuorista oli lastensuojelun jälkihuollon asiakkaana (Kuvio 10). Jälkihuollossa olleiden suhteellinen osuus on noin prosenttiyksikön korkeampi kuin kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17-vuotiaiden osuus (Kuvio 11) ja lähes yhtä suuri kuin kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden osuus. 3 Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2 2, ,4 2 1,5 1 1, ,5 0 Hyvinkää Kerava LOST Tuusula Nurmijärvi Karviainen yht. KUVIO 10. Lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina olleet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

13 Sijaishuolto Tarkasteltavilla alueilla kodin ulkopuolelle sijoitettuja (sisältää avohuollon tukitoimena sijoitetut) 0-17-vuotiaita lapsia oli yhteensä 635, joka vastasi 1 % alueiden vastaavanikäisestä väestöstä. Suhteellisesti eniten kodinulkopuolelle sijoitettuja oli vuotiaiden ikäryhmässä, 2,3 % (163). 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 ja vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3,2 2,4 2,2 2,2 2,3 1,8 1,8 1,4 1 1,1 1,1 0,8 0,9 1 0, KUVIO 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 ja vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Tarkasteltavilla alueilla kodin ulkopuolisista sijoituksista (0-20- vuotiaat) 74 % kohdistuu laitoshoitoon (645 lasta) (Kuvio 12). Hyvinkään ja Järvenpään laitoshoidon osuudet (58 %) kodin ulkopuolisista sijoituksista ovat selkeästi muita alueita pienemmät.

14 14 Laitos- ja perhehoidon osuudet, % kodin ulkopuolisista sijoituksista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Perhehoito Laitoshoito KUVIO 12. Laitos- ja perhehoidon osuudet, % kodin ulkopuolisista sijoituksista Hoitovuorokausien mukaisessa tarkastelussa (Kuvio 13) huomataan, että laitoshoidon osuus on 5 prosenttiyksikköä pienempi kuin lapsikohtaisessa tarkastelussa. Tämä ero johtuu siitä, että perhehoidon hoitosuhteet ovat yleensä pidempiä. Lisäksi sama lapsi on voitu tilastoida useampaan kohtaan (perhehoito, laitoshoito (oma tuotanto), laitoshoito (ostopalvelu) ja ammatillinen perhekoti). Kuvioista 12 ja 13 on selkeästi nähtävissä suomalaiselle lastensuojelulle tyypillinen laitosvaltaisuus. Laitoshoitoa on kritisoitu sekä kustannusten, että vaikutusten näkökulmasta. Kuviosta 19 ja 20 nähdään, että kustannusten näkökulmasta laitosvaltaisuuden negatiiviset vaikutukset ovat kiistattomat.

15 15 Laitos- ja perhehoidon osuudet %, hoitovuorokausista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % perhehoito laitoshoito KUVIO 13. Laitos- ja perhehoidon osuudet, % hoitovuorokausista Hoitovuorokausien keskiarvo lasta kohden (Kuvio 14) kuvaa hoitosuhteen pituutta ja pysyvyyttä. Hyvinkäätä lukuun ottamatta perhehoidon hoitovuorokausien keskiarvo lasta kohden oli laitoshoitoa suurempi. On kuitenkin huomioitava, että Hyvinkäällä ja Järvenpäässä laitoshoidon hoitovuorokausien keskiarvo lasta kohden oli selkeästi tarkasteltavien alueiden suurin. Tuusulan laitoshoidon hoitovuorokausien keskiarvoa laskee oman laitoksen (vastaanotto-/arviointiyksikkö) käyttö, jossa hoitojakson pituus oli keskimäärin vain 51 vrk/lapsi. Hoitovuorokaudet vuodessa/lapsi Perhehoito Laitoshoito 50 0 KUVIO 14. Hoitovuorokaudet vuodessa/lapsi

16 16 3 LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 3.1 Kokonaiskustannukset Lastensuojelun kokonaiskustannukset muodostuvat sijaishuollon eli kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannuksista (sisältää avohuollon tukitoimina sijoitetut) ja avohuollon kustannuksista (Kuvio 15). Avohuollon kustannukset sisältävät myös jälkihuollon ja perhekuntoutuksen kustannukset. Lastensuojelun kokonaiskustannukset yht. SH AH 0 Hyvinkää Kerava Tuusula Nurmijärvi Karviainen LOST Järvenpää KUVIO 15. Lastensuojelun kokonaiskustannukset sekä sijais- ja avohuollon kustannukset Tarkastelussa olleiden alueiden asukasta kohden lastensuojelun kokonaiskustannukset jakautuivat välille (Kuvio 16). Vertailuluvuiksi voi ottaa lasten päivähoidon kustannukset, jotka olivat samoilla aluilla vuonna /asukas. Kuviossa 16 esitetyn kuuden alueen ( asukasta) lastensuojelun asukaskohtaisten kustannusten keskiarvon (167 ) perusteella voidaan laskea arvio Länsi- ja Keski-Uudenmaan ( asukasta) lastensuojelun kokonaiskustannuksista vuonna 2009 ( ).

17 Lastensuojelun kustannukset asukasta kohden Hyvinkää Kerava Tuusula Nurmijärvi Karviainen Järvenpää KUVIO 16. Lastensuojelun kokonaiskustannukset asukasta kohden Tarkasteltavilla alueilla sijaishuollon kustannukset kattoivat lastensuojelun kokonaiskustannuksista % (Kuvio 17). Sijaishuollon asiakkaina oli kuitenkin vain 12-21% lastensuojelun kaikista asiakkaista (Kuvio 18). Sijais- ja avohuollon osuudet, % lastensuojelun kokonaiskustannuksista Sijais- ja avohuollon asiakkuudet, % lastensuojelun asiakkaista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % AH SH 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % AH SH KUVIO 17. Sijais- ja avohuollon osuudet, % lastensuojelun kokonaiskustannuksista KUVIO 18. Sijais- ja avohuollon asiakkuudet, % lastensuojelun asiakkaista

18 Sijaishuollon kustannukset Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset olivat kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta kohden keskimäärin euroa vuodessa. Laitoshoidon (sisältää ammatilliset perhekodit) kustannukset olivat euroa ja perhehoidon euroa vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta kohden (Kuvio 19). Todellisuudessa lastensuojelun kustannukset lasta kohden ovat esitettyjä lukuja suuremmat, koska yksittäinen lapsi on voinut olla eri hoitomuotojen (ammatillinen perhekoti, laitos-, perhehoito) asiakkaana saman vuoden aikana, eli sama lapsi voi esiintyä tilastossa useammin kuin kerran. Lapsikohtaisiin sijaishuollon kustannusten keskiarvoihin vaikuttaa hoitosuhteen pituus (Kuvio 14) esim. Tuusulassa laitoshoidon keskimääräinen pituus oli muita alueita lyhyempiä ja näin ollen lapsikohtaiset kustannukset olivat myös pienemmät. Kuitenkin tarkasteltaessa kustannuksia hoitovuorokautta kohden Tuusulan kustannukset olivat lähellä keskiarvoa. Sijaishuollon kustannusten tarkastelussa on tärkeää tarkastella hoitosuhteiden keskimääräisiä pituuksia, laitos- ja perhehoidon suhdetta, kustannuksia lasta kohden ja kustannuksia vuorokautta kohden rinnakkain Sijaishuollon kustannukset /lapsi/vuosi Hyvinkää Kerava LOST Tuusula Nurmijärvi Karviainen Järvenpää ka. yht. laitoshoito perhehoito KUVIO 19. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset /lapsi/vuosi (ka. aritmeettinen) Hoitovuorokautta kohden sijaishuollon kustannukset olivat keskimäärin 168 / vrk. Laitoshoidon (sisältää ammatillisen perhekodin) vuorokausikustannus oli keskimäärin 220. Perhehoidosta kustannuksia syntyi keskimäärin 44 / vrk (Kuvio 20).

19 Sijaishuollon kustannukset /vrk yht. /vrk laitoshoito perhehoito 0 Hyvinkää Kerava LOST Tuusula Nurmijärvi Karviainen Järvenpää ka. KUVIO 20. Lastensuojelun sijaishuollon kustannukset /vrk (ka. aritmeettinen) Hyvinkää, Karviainen, Nurmijärvi, Tuusula ja Järvenpää ilmoittivat ammatillisen perhekodin kustannukset erotettuina laitoshoidon yleisistä kustannuksista Kuvio (21 ja 22). Näillä alueilla ammatillisen perhekodin hoitovuorokaudet olivat 25 % kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista ja 34 % laitoshoidon hoitovuorokausista. Ammatillisen perhekodin hoitosuhteet olivat myös laitoshoitoa pidempiä, keskimäärin 307 vrk/lapsi vuodessa (vrt. Kuvio 14) Ammatillisen perhekodin kustannukset /lapsi Ammatillisen perhekodin kustannukset /vrk KUVIO 21. Ammatillisen perhekodin kustannukset /lapsi KUVIO 22. Ammatillisen perhekodin kustannukset /vrk

20 Avohuollon kustannukset Avohuollon kustannusten seurannasta puuttuvat alueelliset ja valtakunnalliset määritykset. Määrityksien puutteen vuoksi avohuollon kustannusten tarkastelu ja seudullinen vertailu on lähes mahdotonta. Kuvioista 23 ja 24 ilmenee Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven ilmoittamat lastensuojelun sosiaalityön sekä perhetyön ja sosiaaliohjauksen kustannukset. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityön kustannukset Perhetyön ja sosiaaliohjauksen kustannukset KUVIO 23. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityön kustannukset KUVIO 24. Perhetyön ja sosiaaliohjauksen kustannukset

21 21 4 POHDINTA Tätä ensivaiheen raporttia on syytä käsitellä koosteena jokaisen kunnan tilanteesta vuonna Kuntien tai alueiden välistä vertailua voi analyyttisemmin ja tarkemmin tehdä kun lukujen tilastoinnin ja raportoinnin taustat ja tietojen antamisen logiikat on saatu avatuksi. Puutteista huolimatta raportti on kuitenkin hyvä päänavaus palvelujen rakenteen, kohdentumisen ja kehittämistyön yhteiselle pohdinnalle. Selvitys antaa yleiskuvan lastensuojelun tilasta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Selvitykseen tietoa tuottaneet alueet kattavat 84 % Länsi- ja Keski-Uudenmaan väestöpohjasta. Ainoastaan Hanko, Raasepori ja Mustijoen perusturva (Mäntsälä ja Pornainen) eivät tuottaneet tietoa kyselyyn. Selvitys toi esille lastensuojelun tilastoinnin ja tietojärjestelmien puutteet ja tulevaisuuden haasteet. Suurin osa selvityksen tiedoista on jouduttu hakemaan manuaalisesti eri tilastoista ja tietojärjestelmistä. Alueiden käyttämät lastensuojelun tietojärjestelmät (Effica ja Pro consona) eivät tue riittävästi selvityksessä kysyttyjen tietojen keräämistä. Myös tilastointi määritysten ja käytäntöjen alueelliset erot tekevät seudullisesta vertailusta hankalaa. Eksaktin tiedon näkökulmasta tässä raportissa esitetyt tilastot ja niistä tehdyt tulkinnat eivät ole valideja. Tilastoissa korostuu alueiden suuret erot etenkin avohuollollisten toimien kohdalla. Tätä eroa selittänee osaltaan tilastoinnista johtuvat erot. Toimintakulttuurin ja palvelurakenteen vaikutuksia ei voida kuitenkaan ohittaa tilastoja tarkasteltaessa. On huomioitavaa, että sijaishuollon ja jälkihuollon asiakasmäärissä alueelliset erot eivät ole kovin suuria. Myös sijaishuollon kustannusten laajempi tarkastelu selittää toiminnallisten tekijöiden vaikutuksia kustannusten alueellisiin eroihin. Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. laitos- ja perhehoidon suhde, hoitosuhteiden pituus, kodin ulkopuolelle sijoitettujen ikärakenne, käytettyjen laitosten tyyppi (arviointi/vastaanotto/erityinen huolenpito/pitkäaikaissijoitus) jne. Lastensuojelun korjaavien toimintojen tilastointi on alueilla suhteellisen toimivaa. Avohuollollisten palveluiden tilastointiin liittyy enemmän epävarmuustekijöitä. Juuri avohuollollisten ja ennaltaehkäisevien palveluiden peilaaminen korjaaviin palveluihin on kustannusten ja vaikutusten näkökulmasta mielenkiintoista. Kumuloituva tieto palvelurakenteen vaikutuksista asiakasmääriin ja kustannuksiin kasvattaa pitkällä aikavälillä strategista ymmärrystä lastensuojelun ja muiden lasten ja nuorten palveluiden vaikutusmekanismeista. Tällainen seudullinen vertailutieto edesauttaisi kustannusvaikuttavien lasten ja nuorten palvelurakenteiden kehittämistä.

22 22 5 JATKOTYÖSKENTELY Tämän selvityksen tehtävänä on yhtäältä kuvata lastensuojelun tilaa Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 ja toisaalta edistää lastensuojelun asiakasmäärien ja kustannusten seurantaa ja tilastointia alueella, jotta virkamiehillä ja päättäjillä olisi käytössään kumuloituvaa tietoa lasten ja nuorten palveluiden kustannusten ja asiakasmäärien muodostumisesta sekä niiden suhteesta. Tässä ensimmäisessä vaiheessa on tärkeää kehittää kuntakohtaista tiedontuotantoprosessia sellaiseksi, että seudullinen vertailu mahdollistuisi. Tietojen tulkinta ja johtopäätösten tekeminen vaatii kuntien asiantuntijoiden panosta, jotta kuntien väestön, lastensuojelun rakenteiden ja muiden tekijöiden vaikutuksia lastensuojelun asiakasmääriin ja kustannuksiin voidaan arvioida. Lastensuojelupalveluiden laadusta ja vaikutuksista ei voida tämän selvityksen pohjalta tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla selvitys on suunniteltu toteutettavaksi vuosittain maalis-huhtikuussa. Selvityksen pohjana tullaan käyttämään myös jatkossa nk. Kuusikkokuntien lastensuojelu selvitystä sekä Tikesos hankkeen tietomäärityksiä, jotta valtakunnallinen vertailu mahdollistuisi. Kuusikkokunnat ja Tikesos tuottavat selvitykseen kerättävien tietojen määritykset. Länsi- ja Keski-Uudellamaalla on kuitenkin sovittava tilastoinnin, taloushallinnon ja tiedonkeräämisen käytännöistä, jotta alueilla olisi tulevaisuudessa käytössään relevanttia kumuloituvaa seuranta, arviointi ja vertailutietoa. Sosiaalitaito järjesti työkokouksen alueen asiantuntijoille Lastensuojelun tila 2009 selvityksen tuottaman tiedon ja kokemusten pohjalta. Työkokouksessa kehitettiin ja sovittiin tilastoinnin ja tiedon keräämisen käytännöistä ja pohdittiin mekanismeja, joilla Sosiaalitaidon tuottama tieto saadaan entistä paremmin osaksi kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämis- ja johtamisprosesseja. Asiantuntijoiden yhteinen näkemys oli, että alueellinen tiedontuotantoa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannuksista ja asiakasmääristä on tärkeää. Sosiaalitaito tekee yhdessä alueen kuntien kanssa Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010 selvityksen maaliskuussa Osana Lastensuojelun tila 2010 prosessia kuntien lastensuojelun tietomäärityksiä yhtenäistetään sekä analysoidaan ja kehitetään 2009 selvityksen esille nostamia lastensuojelupalveluiden johtamiseen, rakenteeseen, tiedonhallintaan ja dokumentointiin liittyviä kysymyksiä.

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2010 Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 21 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 JOHDANTO... 3 1.1Selvityksen kunnat, kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet... 5 2 LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT... 9 2.1 Lastensuojeluilmoitukset...

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2015 2015 Sisältö Lastensuojelun tila 2015 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014

LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 LASTENSUOJELUN TILA LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2014 2014 Sisältö Lastensuojelun tila 2014 1. LASTENSUOJELUILMOITUKSET 2. LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT 3. LASTENSUOJELUN KUSTANNUKSET 4. LASTENSUOJELUN PALVELURAKENNE

Lisätiedot

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen

Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen Lastensuojelun sijaishuolto seudullisen perhepankkihankkeen kunnissa 2009 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TAUSTAA... 4 3 LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLTO PERHEPANKKI- HANKKEEN KUNNISSA 2009... 6 3.1 Sijaishuollon

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2009 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 17.6.2010 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy Ab 2010

Lisätiedot

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009

Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 2009 Tilastojen kertomaa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa 9 Sisällys 1 JOHDANTO... LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN VÄLINEN VERTAILU... 6.1 ALUEEN KUNNAT ELINYMPÄRISTÖNÄ... 6.1.1 Väestön kehitys...

Lisätiedot

ARKITIETO BITEIKSI. sosiaalialan tietovarantojen ja tietojärjestelmien kehittäminen Uudellamaalla 2005-2007

ARKITIETO BITEIKSI. sosiaalialan tietovarantojen ja tietojärjestelmien kehittäminen Uudellamaalla 2005-2007 sosiaalialan tietovarantojen ja tietojärjestelmien kehittäminen Uudellamaalla 2005-2007 Alueen sosiaalialan tiedonhallinnan nykytilanteen, ongelmakohtien ja kehittämistarpeiden selvittäminen Sosiaalitoimen

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010 5 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2010. SISÄLTÖ ALKUSANAT... 1 1. JOHDANTO... 2 1.1 Ikääntynyt väestö Länsi- ja Keski-Uudellamaalla... 4 2. 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN PALVELUT 2010...

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Tässä luvussa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisiä kuntia on mahdollista verrata paitsi toisiinsa,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2007 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 4.6.2008 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015

IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 2015 IKÄIHMISTEN PALVELUJEN TILA 215 Väestömäärät kunnittain / sote-alueittain 6 5 46 463 47 353 4 4 9 37 888 35 293 41 897 3 25 81 2 19683 1 8 864 5 541 Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karviainen Kerava Lohja

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010 Kuusikko-työryhmä Lastensuojelu Marja-Riitta Kilponen 11.10.2011 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti:

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012

Yhtymähallitus Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 Yhtymähallitus 24.4.2012 52 Liite 3 KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/34 TIIVISTELMÄ + Karviaisen nettomenot ovat talousarvion mukaiset. Kunnittain; Vihti yli, Karkkila ja Nummi-Pusula

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTUKI LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNNISSA VUONNA 2015

AIKUISSOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTUKI LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNNISSA VUONNA 2015 AIKUISSOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTUKI LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN KUNNISSA VUONNA 2015 Taustaa Raportin aineisto perustuu kuntien itse antamiin tietoihin sekä muihin julkisista rekistereistä saatuihin tietoihin

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2011 Kuusikko-työryhmä Palvelukokonaisuus Hanna Ahlgren-Leinvuo 30.8.2012 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAKI 2015

VAMMAISPALVELULAKI 2015 VAMMAISPALVELULAKI 215 Tilastollinen huomio Aikasarjoissa, joissa keskiarvo on mukana, kyseessä on keskiarvo joka on laskettu vain ko. aikasarjassa esiintyvien kuntien luvuista. Se siis poikkeaa ko. vuoden

Lisätiedot

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2008

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2008 KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LASTENSUOJELU 2008 Lastensuojelun työryhmä Aila Kumpulainen 22.6.2009 1 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078 Edita Oy

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland

Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Kuusikkotyöryhmä Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2013 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 2/2014 Suomen kuuden suurimman kaupungin

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET

LAPSET, NUORET JA PERHEET LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja TP Simo Simo TP 2016 Horisontti 7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 6 5 1 89 4 3 116 328 1 24 1 44 3 463 1 56 4 795 761 2 76 6 48 365 1 92 12 649 472 1 445 Perhehoidon ja lyhytaikaisen avohuollon

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015

Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, 15.10.2015 Kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä lasten päivähoitopalvelujen datat Helsinki Loves Developers, Projektitutkija Hanna Ahlgren-Leinvuo, Kuutosvertailut (Kuusikko), Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu. vuonna 2014 Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014 Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2015 Esipuhe Kuutoskaupungit, kuutoset tai Kuusikko muodostuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta

Perhepalvelut. Katso myös kuvaajat aineiston lopusta Osavuosikatsaus 2: tammi-elokuu 2014 Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvät ja tarkentuvat tilinpäätöksen yhteydessä. Katso myös kuvaajat aineiston

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN alueellisen suunnitelman runko ja ohjeistus suunnitelman laadintaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueen tilastollinen katsaus Sosiaalitaito 12/2008 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012

Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Suomen kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2012 Lastensuojelun Kuusikko-työryhmä Hanna Ahlgren-Leinvuo 29.08.2013 Kuusikko-työskentelyn historia ja periaatteet

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2016 ja TP Simo 1-4/2016. Simo TP 2015 Horisontti 14/2016 7 000 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 14/2016 ja 5 000 4 000 3 000 1 000 809 1 654 205 765 154 363 1 582 121 1 652 3 573 1 649 4 551 841 2 920 242 594

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta )

Tilinpäätös > Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta ) Tilinpäätös 214 --> Lisää suoritetietoja tarvittaessa saatavilla Anu Vuoriselta (anu.vuorinen@oulunkaari.com, 44 365 5473) Perhepalvelut Kuntien väkiluvut 9 61 8 537 3 356 2 945 3 193 Katso myös kuvaajat

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Sosiaalitalous

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 18.3.214] KUUKAUSIRAPORTTI TAMMIKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/23 Tammikuu 214 TAMMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Tammikuun toiminnan ja talouden toteutumassa vaikuttavat vielä vuoden 213 loppuvuoden

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006

Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuolto 2006 Lasten sijaishuollon työryhmä Aila Kumpulainen 14.6.2007 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN 1457-5078

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.

Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9. Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 4.12.213] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 213 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/32 Lokakuu 213 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun toimintatietojen perusteella palvelujen tuotanto ja saatavuus ovat edelleen

Lisätiedot

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut Horisontti: Osavuosikatsaus, Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset nuoret (perhehoito, lyhytaikaiset avohuollon sijoitukset, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Määrä yhteensä (lapset

Lisätiedot

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA

SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 23/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4499/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 23/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4499/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 23/2014 1 (1) 289 Asianro 4499/05.09.00/2014 Selvitys Itä-Suomen aluehallintovirastolle lastensuojelun tilasta Lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari Lapsiperhepalvelut Perusturvan

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien väestömäärä vaikuttaa suoraan keskiarvoihin.

Taulukoissa käytetyt Kuusikon keskiarvotiedot ovat aritmeettisia keskiarvoja, jolloin kaupunkien väestömäärä vaikuttaa suoraan keskiarvoihin. 23.4.2007 Liite 0 (1) Kuusikko.. Lasten sijaishuollon tiedonkeruun määritelmät vuoden 2006 tiedoille Tämän raporttiin tietoihin sisältyvät vain lastensuojelulain mukaisin päätöksin sijoitettujen lasten

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät Si TP15. Si TP14 Horisontti TP 7 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 2014 6 000 4 000 3 000 1 000 809 649 1 654 1 161 537 1 749 3 573 2 692 4 551 4 456 2 920 3 816 594 365 2 128 2 646 TP15 TP14

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.4.214] KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 214 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/24 Maaliskuu 214 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Palvelulinjoittain talousarvio on toteutunut siten, että molempien jäsenkuntien

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 [julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/29 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun lopussa koko Karviaisen tuloslaskelma on jonkin verran vastaavan kauden talousarvion

Lisätiedot