HERVANNAN POHJOISAKSELIN KORTTELEIDEN IDEAKILPAILU

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HERVANNAN POHJOISAKSELIN KORTTELEIDEN IDEAKILPAILU"

Transkriptio

1 HERVANNAN POHJOISAKSELIN KORTTELEIDEN IDEAKILPAILU ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ, LUONNE JA TARKOITUS OSANOTTO-OIKEUS KILPAILUN PALKKIO KILPAILUN TUOMARISTO KILPAILUAIKATAULU TIEDOTTAMINEN KILPAILUTEKNISET TIEDOT OHJELMA-ASIAKIRJAT KILPAILUA KOSKEVAT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET KILPAILUN RATKAISEMINEN, TULOKSEN JULKISTAMINEN JA NÄYTTEILLE PANO JATKOTOIMENPITEET KILPAILUN RATKETTUA EHDOTUSTEN KÄYTTÖOIKEUS KILPAILUN SÄÄNNÖT JA KILPAILUKIELI KILPAILUTEHTÄVÄ KILPAILUN TAUSTA KILPAILUALUE KILPAILUN TAVOITTEET SUUNNITTELUOHJEET KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET YLEISARVOSTELU YLEISTÄ KAUPUNKIKUVALLINEN JA ARKKITEHTONINEN KOKONAISIDEA LIITTYMINEN YMPÄRÖIVÄÄN KAUPUNKIRAKENTEESEEN ALUEIDENTITEETTI ASUMISEN JA ASUNTOJEN MONIPUOLISUUS JA INNOVATIIVISUUS, ULKOTILOJEN VIIHTYISYYS YHTEISÖLLISYYTTÄ JA KESTÄVIÄ ELÄMÄNTAPOJA TUKEVAT RATKAISUT SEKÄ ESTEETTÖMYYS KOETTU LAATU ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA TOTEUTTAMISKELPOISUUS LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT EHDOTUSKOHTAISET ARVIOT KILPAILUN TULOS KILPAILUN TULOS TUOMARISTON JATKOKEHITTELYSUOSITUKSET KAUPUNKIKUVATOIMIKUNNAN LAUSUNTO ARVOSTELUPÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS LIITTEET Liite 1 Liite 2 Menestyneet kilpailuehdotukset - Tekijätiedot Menestyneet kilpailuehdotukset - Kuvaliite 2

3 1 KILPAILUN JÄRJESTÄMINEN 1.1 KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ, LUONNE JA TARKOITUS Tampereen kaupunki järjesti kortteleiden ideakilpailun Hervannan pohjoisakselin alueen kehittämisestä. Ideakilpailun painopiste oli kaupunkisuunnittelussa ja korttelitasoisessa suunnittelussa sekä asumisen monimuotoisuuden varmistamisessa. Tavoitteena oli laatia korkeatasoinen suunnitelma, joka parantaisi kaupunkikuvallista ja toiminnallista laatua Hervannan pohjoisen sisääntuloalueen ympäristössä. Tavoitteena oli myös uudistaa asuinkerrostaloasumisen konsepteja sekä luoda raikkaita ideoita ja toteutuksia erikokoisten kotitalouksien ja perheiden asumiselle. Tarkoituksena oli ratkaista alueen maankäytön yleiset suuntaviivat asemakaavoituksen pohjaksi sekä löytää yhteenliittymiä, jotka pystyisivät jatkamaan korttelien kehittämistä laadukkaaseen toteutukseen asti yhteistyössä kaupungin kanssa. Ideakilpailun ratkettua prosessia on tarkoitus jatkaa voittaneen kilpailuehdotuksen tekijän kanssa kumppanuuskaavoituksena. Kilpailuprosessi tähtää tonttien luovutukseen. 1.2 OSANOTTO-OIKEUS Kilpailu järjestettiin avoimena kilpailuna, johon osallistumisoikeus oli sellaisilla työryhmillä, joilla oli edellytykset myös toteuttaa esittämänsä ehdotus. Työryhmällä tarkoitettiin sellaista yhteenliittymää, jossa oli mukana vähintään rakennuttaja ja suunnittelutoimisto tai vaihtoehtoisesti rakennusliike ja suunnittelutoimisto. Suunnittelukohde oli liikenteellisesti haastava, joten se edellytti myös liikenneasiantuntijan käyttöä työryhmässä. Kilpailutöitä odotettiin sekä yleishyödyllisiltä asumisoikeusja vuokra-asuntorakennuttajilta että perustajaurakointia harjoittavilta rakennusliikkeiltä ja näiden suunnittelijoilta. 1.3 KILPAILUN PALKKIO Kilpailusta ei makseta palkkiota. Kilpailun voittajalla oli mahdollisuus valita kilpailualueelta korttelikokonaisuus toteutettavaksi. Alueelle odotettiin syntyvän monen kokoisia korttelialueita/tontteja, joista osalla on isompi ja osalla pienempi rakennusoikeus. Näin toteutettavaa syntyy monenkokoisille rakentajille. 1.4 KILPAILUN TUOMARISTO Kilpailun tuomaristoon kuuluivat: Anna-Kaisa Heinämäki, Tampereen kaupunki, apulaispormestari Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki Heli Toukoniemi, Tampereen kaupunki Elina Karppinen, Tampereen kaupunki, arkkitehti SAFA Taru Hurme, Tampereen kaupunki, arkkitehti SAFA Ilkka Kotilainen, Tampereen kaupunki, arkkitehti SAFA Eija Muttonen-Mattila, Tampereen kaupunki, arkkitehti Ari Vandell, Tampereen kaupunki Sisko Hiltunen, Tampereen kaupunki Hannu Tikka, arkkitehti SAFA Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA 3

4 Kilpailusihteerinä toimi arkkitehti SAFA Saara Melama, Ramboll Finland Oy:stä. Kilpailusihteeri ei osallistunut ehdotusten arviointiin. Kaupunkikuvatoimikunnalta pyydettiin kilpailuehdotuksista lausunto. Yhteisöllisyyteen tutkimustyössään paneutuva arkkitehti Anna Helamaa ja Ikäystävällinen Hervannan palvelualue hankkeen projektipäällikkö Päivi Moisio esittelivät tuomaristolle kilpailuehdotusten onnistuneisuutta yhteisöllisyyttä synnyttävien ratkaisujen sekä ikäihmisten ja kehitysvammaisten henkilöiden asumisratkaisujen innovatiivisuuden näkökulmasta. Tuomaristo käytti apunaan myös muita ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka arvioivat ehdotuksia oman erityisalansa näkökulmasta, mutta eivät ottaneet osaa niiden arvosteluun. 1.5 KILPAILUAIKATAULU Kilpailussa noudatettiin seuraavaa aikataulua: - Kilpailuohjelma julkaistiin Kilpailuinfo järjestettiin klo Galleria Nottbeckissa (Satakunnankatu 18). - Kysymysten jättö oli viimeistään Vastaukset kysymyksiin julkaistiin kilpailusivustolla Kilpailuehdotusten jättöaika päättyi perjantaina klo 15:45. - Näyttely kilpailuehdotuksista järjestettiin touko-kesäkuussa Yleisön kommentit koottiin alkukesällä ja esiteltiin tuomaristolle. - Kilpailuehdotukset arvioitiin kesä-elokuussa TIEDOTTAMINEN Kilpailu oli yleinen, ja kilpailukutsu julkaistiin Aamulehdessä, Arkkitehtiuutisissa ja kaupungin internetsivuilla osoitteessa Lisäksi kutsu lähetettiin Tampereen kaupungin kiinteistötoimen tiedossa oleville ja tämän alan tonttitarjonnasta kiinnostuksensa osoittaneille eri alojen toimijoille, sijoitusyrityksille, rakennuttajille ja rakentajille. Kilpailun aikana yhteyshenkilönä toimi kilpailusihteeri arkkitehti SAFA Saara Melama, puh KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 OHJELMA-ASIAKIRJAT Ohjelma-asiakirjana toimi kilpailuohjelma sekä alla lueteltu kilpailumateriaali. Suunnittelutiedostot: - Pohjakartta (dwg) - Kiinteistörajat (dwg) - Ajantasakaava (dwg) - Katusuunnitelmakartat (dwg) - Johtokartta (dwg) - Näkymäkuvan valokuvasovituspohja (jpg) 4

5 Muut lähtötieto- ja tausta-aineistot: - Itäpuolen tornitalojen pohjapiirustukset (dwg/pdf) - Maaperä (pdf) - Insinöörinkatu, katusuunnitelmaehdotus 16825, pituusleikkaus, plv (pdf) - Tampereen pysäköintipolitiikan linjaukset sivut (pdf) - Kooste Kantakaupungin yleiskaava 2040 kaavaselostuksesta ja otteet kaavakartoista (pdf) - Hervannan kaupalliset palvelut (pdf) - Yhteisöllisyyttä asumisen ratkaisuihin (pdf) - Tampereen kaupungin valuma-alueselvitys (pdf) - Tampereen kaupungin valuma-alueselvitys kartta (pdf) - Korkean rakentamisen selvitys Tampereen aluekeskuksissa (pdf) - Väylien kattamisen selvitys osa1 (pdf) - Väylien kattamisen selvitys osa2 (pdf) - Ortoilmakuva 2016 (tif) - Viistoilmakuvia Hervannasta (jpg) - Valokuvia kilpailualueelta ja ympäristöstä (jpg) Kilpailuohjelma esiteltiin infotilaisuudessa perjantaina klo 13:00 Galleria Nottbeckissa (Satakunnankatu 18). Ohjelma-asiakirja liitteineen oli noudettavissa sähköisesti kaupungin nettisivuilta osoitteesta Kilpailuohjelman liitemateriaali oli tarkoitettu vain kilpailukäyttöön tässä kilpailussa ja sen muusta mahdollisesta käytöstä on sovittava erikseen Tampereen kaupungin kanssa. Lisäksi kilpailualueeseen saattoi tutustua Tampereen alueen kartta- ja paikkatietopalvelussa osoitteessa KILPAILUA KOSKEVAT KYSYMYKSET JA VASTAUKSET Kilpailijat saattoivat esittää kysymyksiä kilpailuohjelmasta tai pyytää lisäselvityksiä heti kilpailun käynnistyttyä. Kysymykset varustettiin nimimerkillä ja toimitettiin sähköpostitse kilpailun sihteerille osoitteeseen Sähköpostin aiheeksi tuli laittaa Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu. Vastaukset kysymyksiin ja mahdolliset tarkennukset kilpailuohjelmaan julkaistiin kaupungin nettisivuilla osoitteessa KILPAILUN RATKAISEMINEN, TULOKSEN JULKISTAMINEN JA NÄYTTEILLE PANO Kilpailuehdotusten jättöaika päättyi perjantaina klo 15:45 mennessä. Kilpailuehdotukset olivat arviointiaikana nähtävillä näyttelynä ja internetissä. Asukkaille järjestettiin mahdollisuus kommentoida nähtäville asetettavia kilpailutöitä toukokuun 2017 aikana. Saadut mielipiteet koottiin ja toimitettiin tuomariston jäsenille hyödynnettäviksi arvioinnissa. Kilpailun tulokset lähetettiin tiedoksi kaikille kilpailuun osallistuneille ja julkaistaan kaupungin nettisivuilla. Kaupunki valitsee kumppanuuskaavoitusprosessiin mukaan kilpailun voittaneen työryhmän tuomariston suosituksen perusteella. Valitun työryhmän tulee sitoutua toimimaan yhteistyössä kaupungin kanssa alueen kehittämisessä sekä toteuttamaan kilpailuehdotukseensa perustuva korttelikokonaisuus myöhemmin luovutettavalle tontille/tonteille. Lähtökohtana on yhden parhaan 5

6 kokonaissuunnitelman valinta kilpailuehdotusten joukosta. Tuomaristo voi valita ehdotusten sisällöstä riippuen myös kaksi voittajaa sen ollessa tarkoituksenmukaista: jos parhaan kokonaisuuden arvioidaan syntyvän yhdistämällä esim. pohjoisosa toisesta ja eteläosa toisesta ehdotuksesta. 2.4 JATKOTOIMENPITEET KILPAILUN RATKETTUA Tuomaristo tekee suosituksen jatkotoimenpiteistä kilpailun tulosten perusteella. Tulosten pohjalta Tampereen kaupunki ja kumppaniksi valittu työryhmä jatkavat yhteistyössä korttelien kehittämistä asemakaavan viitesuunnitelmaksi. Kaupungin osallistumisesta viitesuunnittelun kustannuksiin muun kuin kaavoituskumppanille varatun alueen osalta sovitaan erikseen. Tavoitteena on asemakaavoittaa koko alue kerralla. Kilpailun voittaneen työryhmän lisäksi kaupunki voi varata tontteja myöhemmin myös enintään kahdelle muulle parhaiten menestyneelle työryhmälle. Valittavien työryhmien on sovitettava/laadittava suunnitelmansa voittaneen kilpailuehdotuksen kokonaisideaan perustuvan asemakaavan mukaisesti. Tontit vuokrataan. Hinnat perustuvat luovutushetkellä alueella vallitsevaan kaupungin hintatasoon. Tämänhetkinen asuinkerrostalotontin kerrosneliömetrihinta kilpailualueella on noin 300 /k-m 2. ARArahoitteisena toteutettavista osuuksista peritään ARA:n hyväksymä kerrosneliömetrihinta. Tontit varataan kilpailun voittajille maapolitiikan linjausten mukaisesti siten, että varausajalta peritään vuokraa puolet tämänhetkisestä tontinvuokrasta. Ennen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä tontin varaajan tulee esittää hyväksyttävät tontinkäyttösuunnitelmat. Kilpailun aikana aloittaa toimintansa myös Tampereen kaupungin strateginen Smart Tampere - kehitysohjelma. Kilpailun voittajalta ja kaikilta alueen toteuttajilta edellytetään uuden alueen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa älykkään ja kestävän kaupungin ratkaisujen mahdollistamista, kun mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot kehittyvät yhtä aikaa suunnittelutyön kanssa. Smart Tampere - kehitysohjelman tavoitteita on kuvattu kohdassa 3.3 Kilpailun tavoitteet. 2.5 EHDOTUSTEN KÄYTTÖOIKEUS Kilpailuaineistoa ei palauteta, ja Tampereen kaupungilla on käyttöoikeus kilpailuun lähetettyihin ehdotuksiin ilman erillistä lupaa. Tekijänoikeus jää ehdotuksen tekijälle. Kilpailun järjestäjät myös varaavat oikeuden käyttää ja julkaista palkittujen ehdotusten materiaalia korvauksetta. Myös kumppaneiksi valituilla työryhmillä on oikeus käyttää hyväksi muiden kilpailuehdotusten aiheita ja ideoita tekijänoikeuslain mukaisesti. 2.6 KILPAILUN SÄÄNNÖT JA KILPAILUKIELI Kilpailussa noudatettiin tätä kilpailuohjelmaa, jonka kilpailija osoitti hyväksyvänsä osallistuessaan kilpailuun. Kilpailukielenä oli suomi. 6

7 3 KILPAILUTEHTÄVÄ 3.1 KILPAILUN TAUSTA Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Valtuuston hyväksymän Tampereen kaupunkistrategian 2025, Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, mukaisesti kaupunkiseudun kasvua suunnataan nykyisen aluerakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Päämääränä on koko kaupunkiseudun kehittymistä tukeva tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne, jonka tarkoituksenmukaisuus varmistetaan tarkastelemalla palveluja, asumista, liikennettä ja maankäyttöä yhtenä kokonaisuutena. Kaupungin keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina asumisen ja palveluiden keskittyminä. Kaupungin asuntokannan ja asuinalueiden tulee houkutella monipuolisuudellaan sekä tarjota mahdollisuuksia kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa tulee olla riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille. Kaupunkistrategiaa täsmentää kaupunginhallituksen hyväksymä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Rosoisesti kaunista, jonka mukaisesti keskeisiä toimia em. tavoitteisiin pääsemiseksi ovat mm. keskustan, aluekeskusten, laatukäytävien ja ratavyöhykkeen täydentämishankkeiden ja erityisesti kaupungin maalle sijoittuvien kohteiden priorisointi kaavoitusohjelmissa, arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailujen järjestäminen ja erilaisten asuntorakentamisen ja toteuttamisen kokeilujen mahdollistaminen. Hervannan kehittämisen tavoitteet Hervanta on noin asukkaallaan suurin Tampereen aluekeskuksista, joita ovat lisäksi lännessä Lielahti ja Tesoma, koillisessa Koilliskeskus sekä etelässä uutena Lakalaiva. Aluekeskuksena Hervanta palvelee kantakaupungin Kaakkoista palvelualuetta, jonka yhdyskuntarakenteen rungon muodostavat 1960-luvulta lähtien rakentuneet erilliset lähiökaupunginosat. Hervannan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet keskusakselin varteen, joka on tiivistynyt voimakkaasti viime vuosina täydentävän asuin- ja liikerakentamisen myötä. Hervannan monipuolisiin palveluihin lukeutuvat muun muassa terveysasema ja kirjasto, uima- ja jäähallit sekä Duon kauppakeskus ja vapaa-aikakeskuksen runsas harrastustarjonta. Hervannassa sijaitsevat myös Tampereen teknillisen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun kampukset sekä Hermian teknologiakeskittymä, jotka tuovat alueelle nuorta väestöä ja lisäävät paikallista työpaikkatarjontaa tarjoamalla yhteensä noin työpaikkaa. Tulevaisuudessa Hervannan aluekeskuksen vetovoima ja saavutettavuus tulevat kasvamaan entisestään raitiotien rakentamisen myötä. Tampereen kaupungin tavoitteena on kehittää Hervannan aluekeskusta palveluja monipuolistamalla ja täydennysrakentamalla. Toiminnoiltaan sekoittuneen keskustamaisen rakenteen on tarkoitus laajentua Hervannan valtaväylän suuntaisena kaupunginosan pohjoiseen reunaan saakka. Tulevaisuuden kehitettäviä yhteyksiä ovat erityisesti sujuvat pyöräreitit Vuoreksen lähipalvelukeskukseen ja edelleen Lakalaivaan sekä nopea pyöräreitti raitiotiekäytävässä kohti keskustaa. Keskusakselin itäpuoliset TTY:n ja Hermian alueet muodostavat kehitettävän innovaatioympäristön, jossa mahdollistetaan alueen kokonaisuutta palveleva monipuolinen maankäyttö ja toiminnallisuus kohentaen erityisesti kestävän työmatkaliikenteen houkuttelevuutta. Lisäksi keskeisen vetovoimatekijän muodostavat Hervantaa ympäröivät laajat virkistysalueet, joita kehitetään hyvin saavutettavaksi suuren väestöpohjan aluepuistoksi toteuttamalla ns. Herukkareitti. 7

8 3.2 KILPAILUALUE Viistoilmakuva Hervannasta. Hervanta alueena Hervannan kaupunginosa sijaitsee seitsemän kilometriä Tampereen keskustasta etelään. Hervanta on alun perin perustettu Tampereen tytärkaupungiksi, ja samalla se on Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat sinne vuonna 1973, jolloin sinne valmistui myös nykyisen Tampereen teknillisen yliopiston ensimmäinen rakennus. Nykyisin Hervannassa on jo noin asukasta ja yli työpaikkaa. Siellä on lähiöksi hyvin monipuoliset palvelut, ja teknillisen yliopiston liepeillä sijaitsee kymmeniä korkean teknologian yrityksiä. Hervanta on kerrostalovaltainen alue, jonka maankäyttö perustuu professori Aarno Ruusuvuoren arkkitehtikilpailuehdotukseen vuodelta 1967, mutta on toteutunut osittain toisenlaisena. Voimakkain rakennusvaihe ajoittui 1970-luvun loppuun ja 1980-luvulle, jolloin tapahtui myös kaupunkikuvallisia ylilyöntejä. Kerrostaloalueen reuna-alueilla levittyvät laajat pientaloalueet. Alueen kaupunkikuvaa hallitsevat betonielementtitalojen ohella erityisesti ylimitoitetut liikennejärjestelyt. Tunnetuimpia maamerkkejä ovat kallioiden päällä sijaitsevat massiiviset kerrostalot, Raili ja Reima Pietilän suunnittelemat alkuperäinen kauppakeskus, kirjasto- ja vapaa-ajantalo keskustassa sekä uudet Matrix-korttelien tornitalot pohjoisessa. Myös vehreys ja järvet kuuluvat olennaisena osana Hervannan kaupunkikuvaan. 8

9 Aikaisemmin Hervanta oli varsin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa, jossa toimii yhä lukio, ammattikoulu sekä lukuisia peruskouluja. Sosiaalisia haasteita alueella aiheutti ensin nopea muuttoliike, ja myöhemmin 1990-luvun alun lama sekä suuri pakolaisten määrä. Hervantaa on 2000-luvulla alettu täydennysrakentaa voimakkaasti erityisesti keskustan, teknillisen yliopiston ja Teknologiakeskus Hermian alueella. Vuoteen 2030 mennessä Hervannan ikärakenne muuttuu iäkkäämpään suuntaan kun yli 75-vuotiaiden asukkaiden määrä kasvaa yli 120 % nykyiseen verrattuna. Jo vuonna 2002 yksi Hervannan lähipalvelukeskuksista on muutettu ikäihmisten palvelukeskukseksi ja vuonna 2008 valmistui Hervannan keskusta-alueelle seniorikortteli, joka käsittää viisi rakennusta sekä ns. palvelujen talon. Huomionarvoista on myös, että Hervannassa toimii Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo. Palvelut Kaakon alueen kehittämissuunnitelman mukaisesti Hervannassa jatkavat nykyiset peruskoulut: Pohjois- Hervannan yhtenäiskoulu (vuosiluokat 0 9), Etelä-Hervannan yhtenäiskoulu (vuosiluokat 0 9) ja Kanjonin koulu (vuosiluokat 0 6). Molemmat yhtenäiskoulut ovat tulossa perusparannuksen piiriin. Varhaiskasvatuksen osalta Hervantaan esitetään myös uusia päiväkoteja mm. Etelä-Hervantaan raitiotien varteen ja Kanjonin koulun tontille. Lisäksi Etelä-Hervannan uudelle asuinalueelle esitetään tonttivarausta yksityiselle päiväkodille. Tavoitteena on, että nykyisen väestösuunnitteen mukaiseen kasvuun pystytään vastaamaan näillä esitetyillä toimenpiteillä. Tärkeää onkin taata kaava-alueelta esteettömät ja turvalliset kulkuyhteydet kaikkiin palveluihin paitsi kouluihin ja päiväkoteihin, niin myös iäkkäiden henkilöiden liikkumistarpeisiin, jotta itsenäinen asiointi kodin lähiympäristössä on mahdollista myös toimintakyvyn heikentyessä. Hervannan keskustaan on keskitetty suuri osa alueen julkisista palveluista, jotka tulevat muodostamaan Hervannan hyvinvointikeskuksen. Keskustasta löytyy Hervannan terveysasema, hyvinvointineuvola (= äitiys- ja lastenneuvola), Hervannan kirjasto, nuorisokeskus Kupoli ja Hervannan vapaa-aikakeskus. Lisäksi lähellä sijaitsee Keinupuiston lähitori. Tavoitteena on luoda näiden palvelujen välille verkostomainen yhteistyön malli, joka tukee alueen asukkaiden hyvinvointia sekä luo mahdollisuuksia muiden toimijoiden yhteisölliselle toiminnalle. Lisäksi keskustassa on myös kauppakeskus Duo sekä yksityinen terveysasema Omapihlaja Hervanta, josta kaupunki ostaa palveluita. Kaupunginosan ikärakenteen muutos on otettu huomioon palveluverkon kehittämissuunnitelmassa ja tehostettua palveluasumista on tulossa lisää muualle Hervantaan. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on mm. toisen asteen koulutuksen toimipiste, jossa on sekä lukio- että ammatillista koulutusta. Tiloja on mahdollista hyödyntää asukkaiden yhteisöllisessä toiminnassa iltaisin ja viikonloppuisin. Tietoa palvelujen sijoittumisesta alueella löytyy Tampereen alueen kartta- ja paikkatietopalveluista osoitteesta: 9

10 Julkisten palveluiden sijoittuminen kilpailualueen läheisyydessä. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen kilpailualueen läheisyydessä. 10

11 Kilpailualueen ja sen ympäristön kuvaus Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Hervannassa Hervannan valtaväylän molemmin puolin, ja se käsittää lähinnä alueen huoltoasemakorttelit, pysäköintikorttelit, liike- ja toimistokorttelit sekä näiden väliin jäävät yleiset alueet. Kilpailualue rajautuu pohjoisessa Hepolamminkadun kohdalla itä-länsisuuntaiseen voimajohtolinjaan ja lännessä Insinöörinkatuun rajautuviin korttelialueisiin. Etelässä kilpailualueeseen kuuluu Opiskelijankadun liikenneympyrän ja Hervannan valtaväylän välinen osuus sekä Hervannan valtaväylän katualue ja pysäköintikortteli Poliisiammattikorkeakoululle asti. Idässä rajaus kulkee Tieteenkadun varrella olevien korttelialueiden reunaan pitkin, pois lukien kuitenkin uusien tornitalojen ns. Matrix-korttelialueet pysäköintialueineen. Kilpailualueen laajuus oli noin 10,8 ha. Kilpailualueen rajaus opaskarttapohjalla esitettynä. 11

12 Nykyisin kilpailualueella sijaitsee huoltoasemia, Scanburger ja pysäköintikortteleita sekä näiden väliin jääviä katu- ja viheralueita. Tonttien vuokrasopimukset ovat päättymässä, mikä mahdollistaa alueen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Pysäköintikortteleissa sijaitsee kuitenkin suuri määrä ympäröivien asuinkortteleiden autopaikkoja, joten niiden sijoittaminen on ratkaistava alueella myös tulevaisuudessa. Alue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Tampereelta kilpailualueelle liikennöivät bussilinjat 3, 4, 5, 6, 20, 24, 32 ja 38. Lisäksi Pirkkalasta liikennöi bussilinja 65. Keskustan ja Hervannan välisen raitiotieyhteyden toteutumisen myötä alueen saavutettavuus paranee entisestään. Raitiotie kulkee suunnitelmien mukaan Insinöörinkadun kautta ja ratkaisut tulevat muuttamaan Insinöörinkadun liikenteellistä roolia joukkoliikennepainotteiseksi. Välillä Orivedenkatu-Opiskelijakatu Insinöörinkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi, jolla sallitaan vain tontille ajo. Tavoitteena on ohjata Hervannan keski- ja eteläosiin suuntautuva liikenne Hervannan valtaväylälle. Insinöörinkadun länsi- ja itäreunaan toteutetaan raitiotien suunnittelun yhteydessä laadittujen katusuunnitelmien mukaisesti eroteltu yksisuuntainen pyörätie ja jalkakäytävä. Alueella sijaitsevat normaalit kunnallistekniset ja yhdyskuntatekniset verkostot. Yksityiskohtaisempaa tietoa kunnallistekniikasta sai liitemateriaaleista. Kilpailun kohteessa olevien kunnallisteknisten johtojen ja linjojen siirroista vastaa tuleva toteuttaja. Maaperäolosuhteet alueella ovat hyvät. Pääasiassa ohuen humusmaakerroksen alapuolella ylimpänä maakerroksena on silttiä tai hiekkaa ja tämän alapuolella karkearakeisempi sora- tai moreenikerros. Kalliopinta on monin paikoin joko pinnassa tai lähellä maanpintaa, jolloin maanpeitteen paksuus on valtaosalla aluetta alle 3 metriä ja suurimmillaankin noin 5 7 metriä. Pohjavesi on noin 1,34 1,61 metrin syvyydellä maanpinnasta alueen kaakkoiskulmassa olevan pohjavesiputkesta tehtyjen havaintojen perusteella. Alueen pintavesien valuma-aluesuunta on pohjoiseen. Alueella on ollut hulevesien hallinnan ongelmia: mm. Hervannan valtaväylän vieressä on esiintynyt hulevesitulvia. Ote viistoilmakuvasta kilpailualueen kohdalta. 12

13 Valokuvia kilpailualueelta. Kilpailualueen asemakaavat Kilpailualueella ovat voimassa asemakaavat 3839 ( ), 3969 ( ), 5818 ( ), 6522 ( ), 7674 ( ), 7706 ( ) ja 8132 ( ). Lainvoimaisissa asemakaavoissa kilpailualueelle on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, huoltoasemarakennusten korttelialuetta, moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta, autopaikkojen korttelialuetta, katualuetta sekä puistoa. Autopaikkojen korttelialueille on osoitettu useiden kilpailualueen ulkopuolelle jäävien korttelialueiden pysäköintiä. Alueella on käyttämätöntä rakennusoikeutta. 3.3 KILPAILUN TAVOITTEET Kaupunkikuva ja arkkitehtuuri Korttelien ideakilpailun tavoitteena oli löytää yleiset suuntaviivat koko kilpailualueen kehittämiselle sekä mahdollistaa kumppanuuskaavoituksen ja suunnitteluvarausmenettelyn kautta yksittäisten korttelialueiden laadukas toteutus. Alue muodostaa pohjoisen sisääntulon Hervantaan, mistä johtuen ratkaisun tuli rikastuttaa paikan kaupunkikuvallista painoarvoa ja vahvistaa ns. Matrixin tornien aloittamaa myönteistä kehitystä. Tavoitteena olivat kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoiset ratkaisut, ja kilpailualuetta toivotaankin kehitettävän kaupunkimaisempaan ja jäsennellympään suuntaan nykyisen väljän liikenneväyläympäristön sijaan. Raitiotiepysäkit muodostavat luontevia solmukohtia, joiden lähiympäristön suunnittelussa tuli hyödyntää mahdollisuudet erilaisten liike- ja palvelutilojen sekä sisäja ulkotiloissa olevien kohtaamispaikkojen sijoittamiseen. 13

14 Toisaalta Hervannan ominaispiirteeksi koetaan myös vehreys ja luonnonläheisyys, ja kilpailuehdotuksissa tulikin harkita, miten tämä perintö olisi päivitettävissä nykyaikaan kilpailualueen osalta. Esimerkiksi viherkatot ja hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn varatut alueet voivat tarjota luontevia vaihtoehtoja tähän. Kansiratkaisujen mahdollisuuksia saattoi tutkia siellä, missä se oli tarkoituksenmukaista kaupunkikuvan, toimintojen järjestämisen ja maastonkorkeusasemien kannalta, kuten esimerkiksi Opiskelijankadun molemmin puolin. Kiinnostavien näkymien avautumiseen ja maamerkkien asemaan kokonaisuudessa tuli kiinnittää huomiota erityisesti tärkeimmistä saapumissuunnista. Alueen arkkitehtuurille asetettavissa tavoitteissa korostui esteettinen laatu sekä paikallista identiteettiä päivittävät mielenkiintoiset julkisivut ja tilaratkaisut, jotka luovat alueelle uuden ajallisen kerrostuman. Erityisesti maantasokerrosten liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen oli ratkaisevassa asemassa jalankulkuympäristön viihtyisyyden kannalta, ja siksi katutason käsittelyn tuli olla keskeisellä sijalla arkkitehtuurissa. Monipuolista asumista kaikkiin elämänvaiheisiin Kaupungin tavoitteena on, että kilpailualueella asuu hyvin monenlaisia kotitalouksia yhden hengen sinkkutalouksista ikäihmisten yhteisöasumiseen ja perheasumiseen. Kilpailuehdotuksissa tuli esittää ideoita eri-ikäisten asukkaiden asumisratkaisuista hallintamuodoiltaan erilaisissa asumismuodoissa (omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuminen), joista ainakin osassa tuli olla asumisen yhteisöllisyyttä edistäviä tilallisia ja/tai toiminnallisia ratkaisuja. Kaupunki luovuttaa alueelta tontin myös sellaiselle vuokra-asumiselle, jossa kehitysvammaisten henkilöiden asumista toteutetaan osaksi tavallista vuokraasumista ja osaksi monipuolisen asumisen korttelia. Kilpailulla haettiin esimerkkejä asuntoratkaisuista, joissa asuntojen muunneltavuus ja tilojen monikäyttöisyys kohtuullistavat asuntojen tilantarvetta ja asumiskustannuksia. Kilpailijan tuli esittää asumista palveluna, jossa osa palvelusta saataisiin kortteleiden yhteistiloista. Uusien asumisratkaisujen toivottiin mahdollistavan monenlaisia yhteisöllisiä kohtaamisia sekä sisä- että ulkotiloissa. Kilpailijan tuli esittää kerrostaloasumisen uudistamista niin, että myös perheasumisen kannalta kiinnostavia vahvuuksia saadaan toteutettua keskustamaisen tiiviissä rakentamisessa. Myös arkea helpottavan palveluntarjonnan integrointi osaksi asumisratkaisuja tai em. palvelujen saavutettavuuden parantaminen oli myös toivottavaa. Hervannan kaupunginosaan on rakentunut monipuolinen palvelujen keskittymä, ja palvelut tavoittavat asiakaskuntaa myös Hervantaa laajemmalta alueelta. Toimivat palvelut ja hyvät liikkumismahdollisuudet tarjoavat kaupunginosan asukkaiden ulottuville monipuolisen elinpiiriin ja tukevat arkisia osallistumisen mahdollisuuksia. Tavoitteena oli eri elämäntilanteissa elävien ihmisten hyvän elämänlaadun tukeminen sekä tarpeita ja toiveita vastaavat asumismahdollisuudet ja palvelut. Kestävä ja monipuolinen tulevaisuuden työ-, palvelu- ja asuinympäristö Vireillä olevan yleiskaavan mukaisesti alueesta tavoitellaan sekoittunutta ja elävää tulevaisuuden elinympäristöä, jossa lomittuvat joustavasti asuminen, palvelut ja työskentely-ympäristöt. Toteutuessaan raitiotie lisää alueen saavutettavuutta entisestään, mikä mahdollistaa paikalle toiminnallisesti aikaisempaa keskustamaisemman luonteen tulevaisuudessa. Kilpailun tavoitteisiin kuuluikin tilavarausten osoittaminen myös liike-elämän ja palvelutuotannon tarpeisiin kaupallisille toimijoille vähintään k-m2 laajuudessa. Itäisessä ja pohjoisessa Hervannassa ei ole tällä hetkellä esimerkiksi päivittäistavarakauppaa, joten sellainen tuli kilpailualueelle esittää. 14

15 Julkinen palveluntarjonta sen sijaan löytyy kilpailualueen ulkopuolelta, mikä oli tärkeää huomioida suunnittelussa saavutettavuuden näkökulmasta. Kouluihin, päiväkoteihin yms. palveluihin sekä Hervannan keskustaan tuli järjestää sujuvat, turvalliset ja mahdollisuuksien mukaan myös esteettömät kulkuyhteydet. Lisäksi toivottiin ehdotuksia siitä, miten kaupunkisuunnittelun keinoin ja erilaisilla tilaratkaisuilla voitaisiin edistää ja lisätä kaiken ikäisten ihmisten vuorovaikutusta, naapuruston yhteisöllisyyden kehittymistä sekä hyvinvointia. Alueen suunnittelussa tuli huomioida ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä näkökulma mahdollisimman laaja-alaisesti. Kilpailuehdotuksissa tuli esittää esimerkkejä näiden teemojen huomioimisesta valituissa suunnitteluratkaisuissa vapaavalintaisella kuva- tai tekstimateriaalilla. Liikennejärjestelyt Suunnittelualueen maankäyttö voidaan liittää ympäröivään liikenneverkkoon lukuun ottamatta Hervannan valtaväylää ja Insinöörinkadun joukkoliikennekatuosuutta välillä Orivedenkatu Opiskelijankatu. Näillä katuosuuksilla ei maankäyttöliittymiä voi olla. Suunnitelmissa oli huomioitava asemakaavassa esitetty uusi kevyenliikenteensilta Hervannan valtaväylän yli ja sen yhdistäminen suunnitelluille raitiotiepysäkeille. Suunnittelukohteen kytkeytymisessä ympäröivään liikenneverkkoon oli huomioitava suunniteltu raitiotie ja siihen liittyvät pysäkkiyhteydet. Suunnitelmassa oli esitettävä eri kulkumuotojen liikenneverkko ja sen kytkeytyminen Hervannan pohjoisosan liikenneverkkoon. Kilpailun liitemateriaaliin kuuluneet katusuunnitelmat toimivat lähtötietoina kilpailuehdotusten suunnittelussa, ja niitä tuli noudattaa. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet tuli suunnitella sujuviksi ja turvallisiksi niin alueen sisällä kuin ulkopuoliseen verkostoon liittymisessä. Lisäksi huomiota tuli kiinnittää myös yhteyksien viihtyisyyteen, kokemuksellisuuteen ja esteettömyyteen sekä mahdollisiin kohtaamisen paikkoihin. Pysäköinti Alueen pysäköintiratkaisujen suunnittelussa tuli noudattaa liitemateriaalina olevaa Tampereen pysäköintipolitiikkaa, myös polkupyöräpaikkojen mitoituksen osalta. Lisäksi tuli huomioida, että kilpailualueelle kohdistuu ulkopuolisten korttelialueiden pysäköintipaikkarasitusta noin 455 autopaikan verran. Näiden autopaikkojen sijoittelu ja tilavaraukset tuli myös sisällyttää suunnitteluratkaisuun. Rasitepaikkojen tuli sijoittua suunnilleen voimassa olevan kaavan osoittamille paikoille, mutta niiden toteuttamisesta toivottiin esitettävän uudenlaisia ratkaisuja. Smart Tampere Tampereen kaupunki on käynnistämässä strategisen Smart Tampere -kehitysohjelman, jonka periaatteita oli tarkoitus noudattaa kilpailualueen tarkemmassa jatkosuunnittelussa kilpailun ratkettua. Älykäs kaupunki (Smart City) hyödyntää ICT-teknologiaa, langatonta tiedonsiirtoa, sensoreita ja koneälyä kokonaisvaltaisesti mahdollistaen teknisten järjestelmien, palvelujen ja ihmisten vuorovaikutuksen. Tavoitteena on mahdollistaa sekä kestävä kaupunkielämä (energia- ja resurssiviisaus, hiilineutraalius, elinkaaritaloudellisuus, sosiaalinen kestävyys) että fiksu arki (sujuvuus, käyttäjälähtöisyys, mukavuus). Älykkäät ratkaisut mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon keräämisen niin infrasta, liikenteestä kuin tilojen ja palvelujen käytöstä. Olennaista on datan avoimuus ja yhteiset rajapinnat, jotta järjestelmät ovat yhteensopivia ja raakadatan pohjalle voidaan kehittää erilaisia käyttäjiä hyödyttäviä palveluja ja 15

16 sovelluksia. Älykkäät ratkaisut tuovat myös lisäarvoa rakennusten omistajille ja mahdollistavat kustannussäästöjä. Tavoitteena ei ole rakentaa valmista ja suljettua järjestelmää tämän päivän teknologian varaan, vaan mahdollistaa tulevaisuuden innovaatioiden käyttöönotto ja jatkuva kehittäminen. Siksi järjestelmien avoimuus, modulaarisuus ja yhteensopivuus ovat tärkeitä tavoitteita. Älykkäiden ratkaisujen tulee perustua markkinoilla olevaan teknologiaan, jotta niitä voidaan ottaa käyttöön koko alueella. Ratkaisujen yhdistelmät ja sovellukset voivat kuitenkin olla innovatiivisia. Alueelle haetaan myös esimerkkejä tulevaisuuden teknologisista ratkaisuista ja kokeilukohteita, joissa testataan ja kehitetään edelläkävijäratkaisuja. Hervantaa kehitetään kaupunkilaisia varten. Teknologisten ratkaisujen tulee mahdollistaa asukkaiden, yrittäjien sekä palveluja käyttävien kaupunkilaisten sujuva ja viihtyisä elämä. Ratkaisujen tulee olla käyttäjälähtöisiä, ymmärrettäviä ja myös sosiaalisesti tasa-arvoisia. Niiden tulee edistää alueen yhteiskehittämistä, kiertotaloutta ja jakamistaloutta. 3.4 SUUNNITTELUOHJEET Noudatettavat suunnitelmat Kilpailun aikana tekeillä oli Kantakaupungin yleiskaava 2040, jonka tavoitteet tuli ottaa suunnittelussa huomioon. Kilpailuohjelmassa ja sen liitteissä annetut lähtötiedot perustuivat elokuussa 2016 nähtävillä olleeseen luonnosaineistoon. Siinä alue oli osoitettu aluekeskuksena ja keskustatoimintojen alueena, jonka läpi on linjattu raitiotie ja joukkoliikenteen tavoiterunkolinjasto. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä kilpailun aikana ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa toukokuussa Sisällöllisesti hyväksytty yleiskaava vastaa pääpiirteissään luonnosvaiheen perusteella annettuja lähtötietoja kilpailualueen osalta. Alueen lainvoimaiset asemakaavat tuli huomioida kilpailualueelle rasitteena kohdistuvien pysäköintipaikkojen lukumäärän sekä pääpiirteissään myös sijainnin osalta siten, että etäisyydet kilpailualueen ulkopuolisista kortteleista näille autopaikoille säilyisivät ennallaan. Lainvoimaisen kaavan mukaisia pysäköinnille varattuja alueita sai osoittaa kuitenkin myös muuhun käyttöön niiltä osin, kuin se uuden suunnitteluratkaisun mukaan oli mahdollista. (Ks. alempana myös "Muut suunnitteluohjeet") Lisäksi tuli noudattaa kilpailuohjelman liitteenä olevia katusuunnitelmia, joissa on huomioitu jo raitiotie ja tulevat joukkoliikennekadut linjauksineen ja tilavarauksineen. Muut suunnitteluohjeet Rakentamisen volyymi: Kilpailuehdotuksissa tuli tutkia alueelle soveltuva kerrosalan määrä siten, että kokonaisratkaisu olisi viihtyisä ja laadukas, ja siinä olisi huomioitu kaikki tilavaraukset tarvittavalla tavalla. Asunnot: Asuntojakauman tuli olla monipuolinen, ja kaikkien asuntojen tuli olla esteettömiä. Myös asuntojen hallintamuodoista tuli esittää monenlaisia vaihtoehtoja. Kortteleiden ja rakennusten ratkaisujen tuli mahdollistaa asunnon myyntihinnan ja vuokran kohtuullisuus. Kilpailijalta odotettiin tämän päivän asuinkerrostaloasumisen ratkaisujen rohkeaa kyseenalaistamista. Asuntoarkkitehtuurilta haetaan houkuttelevia, uusia ja urbaaneja ratkaisuja. Laadukkaisiin ulko-oleskelualueisiin (esim. parvekkeet, terassit, pihasaunat, piha-alueet) sekä asunnon ja ulko-oleskelutilan väliseen yhteyteen tuli esittää esimerkkiratkaisuja. Lisäksi kilpailijan tuli kertoa noin neljän erilaisen ja erikokoisen asunnon 16

17 asukkaan tavallisen päivän tarina vuonna 2030 ja kuvata, miten asunto ja kortteli loisivat edellytykset monenlaisille elämäntavoille. Yhteistilat: Asunnoille tuli varata riittävät yhteistilat. Väestönsuojatilat voitiin ratkaista joko rakennuskohtaisesti tai keskitetysti. Ulkotilat: Ulko-oleskelutiloja voitiin osoittaa sekä asuntokohtaisesti tai yhtiö-/korttelikohtaisesti. Myös julkisia ulkotiloja voitiin esittää. Ulkotiloista tuli esittää sekä toiminnallinen että kaupunkikuvallinen idea. Myös huolto-, kunnossapito- ja pelastustoiminnan vaatimukset tuli ottaa huomioon. Kortteleiden pihat tuli toteuttaa ilman väliaitoja ja piharatkaisujen tuli ohjata asukkaiden yhteisölliseen toimintaan. Palvelut: Alueelle tuli osoittaa liike- ja/tai palvelutiloja vähintään k-m2. Alueelle tuli osoittaa päivittäistavarakauppa. Liikenne- ja pysäköinti: Alueen liikenne- ja pysäköintiratkaisujen osoittaminen oli osa suunnittelutehtävää. Pysäköinti tuli suunnitella Tampereen pysäköintipolitiikan mukaisesti. Lisäksi kilpailuehdotuksessa oli ratkaistava ulkopuolisilta korttelialueilta kilpailualueelle kohdistuvan pysäköintipaikkarasituksen tarkempi sijoittelu, toteutustapa ja sen vaatimat tilavaraukset. Rasiteautopaikkoja tuli sisällyttää suunnitelmaan noin 455 autopaikan verran, mutta näiden toteutus tuli olemaan kaupungin vastuulla. Näiden voimassa olevan kaavan mukaisten rasiteautopaikkojen tulee sijoittua suunnilleen kaavassa osoitetuille paikoille (LPA-7062: 72 ap, LPA-7133: 65 ap sekä LPA-7134: yhteensä 318 ap, joista 80 ap korttelin pohjoiselle rakennusalalle ja loput eteläiselle rakennusalalle), mutta niiden toteuttamisesta toivottiin toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti laadukkaita ratkaisuehdotuksia (esim. rakenteellisia ratkaisuja yms.). Ratkaisuehdotusten tuli kuitenkin olla tarkoituksenmukaisia, kohtuuhintaisia ja muutenkin toteuttamiskelpoisia (ei esim. kaikkia rasitepaikkoja kallioparkkiin). Hulevedet: Hulevedet tuli käsitellä kilpailualueella, ja käsittelyperiaatteet tilavarauksineen tuli esittää kilpailuehdotuksessa yleisellä tasolla. Hulevesien käsittelylle tuli varata tilaa siten, että alueella pystytään käsittelemään vesimäärä, joka vastaa noin kerran viidessä vuodessa toistuvaa sadantaa: intensiteetti 150 l/s/ha, kesto 10 min. Poikkeusolosuhteita varten tuli osoittaa myös tulvareitti alueen läpi. Energiataloudelliset tavoitteet: Ratkaisu saattoi perustua passiivisiin ja/tai aktiivisiin keinoihin, mutta näkökulma oli esitettävä selostustekstissä. Maaperän pilaantuneisuus: Alueella voi olla pilaantuneita maita mm. huoltoasematoiminnan seurauksena. Asia tutkitaan toteutusvaiheessa. Melu ja ilmanlaatu: Kilpailuehdotuksissa tuli esittää arvio tarvittavasta melusuojauksesta ja sen vaatimista tilavarauksista sekä kaupunkikuvallisesta ilmeestä. Alueen ilmanlaatu vastaa keskimääräistä kaupunki-ilmanlaatua. Liikenteen päästöjen aiheuttamat pitoisuudet laskevat, kun etäisyys ajoväylästä ja korkeus maanpintatasolta kasvaa. 17

18 3.6 KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELUPERUSTEET Korttelien ideakilpailun keskeisimpinä arvosteluperusteina arvioitiin, kuinka ehdotuksissa toteutuvat kilpailuohjelman kohdassa 3.3 kuvatut tavoitteet ja kohdassa 3.4 esitetyt suunnitteluohjeet. Lisäksi kilpailuehdotusten arvostelussa painotettiin seuraavia näkökulmia: - kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen kokonaisidea - liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen - alueidentiteetti - asumisen ja asuntojen monipuolisuus ja esimerkkiratkaisujen innovatiivisuus, ulkotilojen viihtyisyys ja toiminnallisuus - yhteisöllisyyttä ja kestäviä elämäntapoja tukevat ratkaisut sekä suunnitteluratkaisujen esteettömyys - koettu laatu asukkaan näkökulmasta - toteuttamiskelpoisuus - monipuolisuus Kilpailualueen rajaus ja osa-alueet numeroituna. 18

19 4 YLEISARVOSTELU 4.1 YLEISTÄ Määräaikaan mennessä saapui 13 kilpailuehdotusta, jotka kaikki hyväksyttiin mukaan kilpailun arvosteluun. Kilpailuun saapuneiden ehdotusten nimimerkit ovat: "Boom Star" "HERE!vanta" "Kohtaamisia" "New Wawe" "PONS Hervannan sillat" "Puolen kilometrin kaupunki" "Sharewood" "Pohjoisportti" "Herukka" "Herwoodin sheriffi" "Keinutaan" "Das Wiedergefundene Paradies" "Plektra" Kilpailuehdotuksien taso on korkea, ja niissä esitetään kiinnostavia kehittämisideoita sekä aluekokonaisuudelle että osa-alueille. Kilpailualueen laajuudesta ja suunnittelutehtävän haasteellisuudesta johtuen yksikään ehdotus ei kuitenkaan ratkaise sellaisenaan täysin koko aluetta. Kärkipään ehdotuksista on kuitenkin löydettävissä ne suuntaviivat, joiden pohjalta kokonaisuutta ja osaalueita voidaan kehittää. Kilpailuehdotukset vaihtelevat suuresti kokonaismitoituksen suhteen ja sen myötä kaupunkikuvan ja volyymin suhteen. Kilpailijoiden harkittavaksi oli jätetty alueen kokonaisrakentamisen sopivin määrä. Kokonaiskerrosala on ehdotuksissa k-m 2. Palvelu- ja liiketilan määrä on k-m 2. Useimmissa ehdotuksissa kokonaiskerrosala ylitti kuitenkin k-m 2. Tehokkaimmissa ehdotuksissa liiketilan määrä on reilusti ylimitoitettu, ja toteuttaminen käytännössä siirtäisi Hervannan keskustan uuteen paikkaan pohjoisemmaksi, mikä ei ole kilpailun tavoite. Useissa ehdotuksissa oli tunnistettu hyvin tehtävän kannalta keskeiset toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset painopistealueet. Ehdotusten vertailun ja jatkosuunnittelua koskevien johtopäätösten kannalta pidettiin ilahduttavana, että kilpailun tuloksena saatiin useita hyviä, mutta toisistaan poikkeavia ratkaisuja. 19

20 4.2 KAUPUNKIKUVALLINEN JA ARKKITEHTONINEN KOKONAISIDEA Kaupungin silhuetin suhteen ehdotuksissa on karkeasti kolme tyyppiä. Kaikkein maltillisimmissa ehdotuksissa on koko kilpailualue esitetty rakennettavaksi varsin matalana, pääosin IV-VIII kerroksisena, jolloin uudisrakentaminen ei kilpaile nykyisten Matrix-tornien kanssa korkeudessa. Tehokkaimmissa kilpailuehdotuksissa taas on koko kilpailualueelle ripoteltu Matrix-tornien korkeuden ylittäviä torneja. Näiden ääripäiden väliltä löytyy ehdotuksia, joissa rakentaminen on Matrix-tornien kohdalla maltillisen korkuista, mutta kilpailualueen eteläosaan on sijoitettu maamerkiksi yksi tai useampi torni. Useimmat kilpailijat ovat myös sijoittaneet keskustatyyppiset palvelut tälle kohdalle, missä ne liittyvät eheästi nykyisiin keskustapalveluihin ja raitiotien pysäkkiin. Insinöörinkadun asema keskeisenä joukkoliikennekatuna ja merkittävänä kävely- ja pyöräily-yhteytenä oli keskimäärin tunnistettu hyvin ja sen varren kivijalkatiloja ja kävely-ympäristöä oli pyritty monipuolisesti elävöittämään. Korttelit ovat pääosin puoliavoimia tai umpikorttelin sovelluksia. Katutasoon kivijalkaan on esitetty vaihteleva määrä liike- ja/tai palvelutilaa. Joissain ehdotuksissa on esitetty suurehko kauppakeskus tai hyvinvointipalveluita erillisiin rakennuksiin. Tulosten arvioinnin perusteella aluetta tulisi joka tapauksessa kehittää kaupunkikuvallisesti riittävän monimuotoisena soveltaen useampaa kuin yhtä korttelimallia ja välttäen liiallista toisteisuutta. Autopaikat sijoittuvat pääosin rakennuksien ja pihakannen alle sekä osittain pysäköintilaitoksiin tai robottiparkkiin. Kulkuyhteydet pysäköintilaitoksiin oli pääasiassa osoitettu kilpailuohjeiden mukaisesti Insinöörinkadulta ja itä-länsisuuntaisilta sivukaduilta, mutta osassa suunnitelmista pysäköintiyhteydet oli osoitettu Hervannan valtaväylältä. Esitettyjen ratkaisujen perusteella tuleekin alueen jatkosuunnittelussa vielä tutkia liikenteelliset mahdollisuudet toteuttaa uusia katuliittymiä Hervannan valtaväylältä. 4.3 LIITTYMINEN YMPÄRÖIVÄÄN KAUPUNKIRAKENTEESEEN Valtaväylän itä- ja länsipuolta yhdistämään on esitetty Orivedenkadun pohjoispuolelle 1 2 uutta kevyen liikenteen siltaa. Myös Orivedenkadun eteläpuolelle on esitetty useassa ehdotuksessa uusi kevyen liikenteen yhteys siltana tai laajempana kansimaisena osittain aukiomaisena ratkaisuna, johon liittyy myös rakentamista. Insinöörinkadun ratikkapysäkkien viereen on pääsääntöisesti esitetty pienet kaupunkiaukiot, jotka parhaissa ehdotuksissa liittyvät luontevasti valtaväylän yli esitettyihin uusiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin sekä eteläisen pysäkin osalta nykyisen palvelukeskuksen suuntaan. Yleisvaikutelma arvioinnin perusteella oli, että liittymistä ympäröivän kaupunkirakenteen toimintoihin ja liikkumisen verkostoihin oli monesti analysoitu turhankin suppealta alueelta, jolloin reittien jatkuvuus ja kytkentä ympäröivään liikenneverkkoon ja palveluihin on jäänyt osittain ratkaisematta ja jolloin on esitetty esim. uusia siltaratkaisuja, joille kaikille on vaikea löytää perusteluja. Sekä Insinöörinkatu että Hervannan valtaväylä muodostavat merkittävän liikenteellisen estevaikutuksen, ja sen estevaikutuksen pienentäminen toimivasti ja taloudellisesti kestävästi on yksi jatkosuunnittelun haasteista. 4.4 ALUEIDENTITEETTI Esitetty kaupunkirakenne, kaupunkikuva, volyymi, rakennusten arkkitehtuuri sekä käyttötarkoitusjakauma yms. muut suunnitteluratkaisut luovat alueelle eri ehdotuksissa hyvinkin erilaisia identiteettejä, mikä on nähty kilpailun tavoitteiden kannalta myönteisenä asiana. Lisäksi identiteettiin vaikuttaa merkittävästi myös koettu yhteisöllisyys ja toiminnallisuus, ja näitä seikkoja on voitu arvioida kilpailijoiden esittämien asukkaiden tarinoiden kautta. 20

21 Esimerkiksi ehdotuksessa "Herwoodin sheriffi" korkean rakentamisen sekä liiketilavolyymin suuresta määrästä johtuen kilpailualueesta muodostuu käytännössä kokonaan uusi keskusta Hervannalle, kun taas suurin osa ehdotuksista täydentää pohjoisakselin aluetta maltillisemmin tukeutuen palvelujen osalta edelleen pitkälti nykyiseen keskusta-alueeseen. Suhde alkuperäisen Hervannan koettuun henkeen nähdään myös identiteetin kannalta ehdotuksia jakavana tekijänä: Siinä missä toiset ehdotukset ovat nähneet volyymiltaan ja/tai korkeudeltaan maltillisemman rakentamisen luontevana jatkona nykyisen kaupunkirakenteen parhaille puolille, rakentuu toisten ehdotusten identiteetti kaupunkikuvallisesti hallitsevien maamerkkirakennusten varaan tai selvästi hyvinkin uudenlaista alueprofiilia luovalle pohjalle. Identiteetin kannalta myös pohjoisen saapumiskohdan kaupunkikuvallisilla ja toiminnallisilla ratkaisuilla on suuri merkitys. Pohjoisimman reunan suunnittelu osoittautui ylipäätään yhdeksi kilpailutehtävän vaikeudeksi. Lisäksi erityisesti julkisten kaupunkitilojen kohdalla mittakaava vaikuttaa identiteettiin paitsi fyysisenä kokemuksena, niin myös yhteisöllisyyden ja katutason elämän elinvoimaisuuden kannalta. Ehdotuksissa esitettiin useita mielenkiintoisia, jalankulkuympäristöltään korkeatasoisia ratkaisuja kivijalkatilojen, erityisesti Insinöörinkadun varren, elävöittämiseksi. Yhtenä selkeänä haasteena tulee olemaan, että pitkän ja suoran joukkoliikennekadun koko pituudelle tuskin riittää kivijalkapalveluja ja liiketiloja. 4.5 ASUMISEN JA ASUNTOJEN MONIPUOLISUUS JA INNOVATIIVISUUS, ULKOTILOJEN VIIHTYISYYS Asuntojen pohjaratkaisuja kilpailuehdotuksissa käsitellään vaihtelevalla tarkkuudella. Joissakin ehdotuksissa pohjaratkaisut sinällään vaikuttavat melko tavanomaisilta, mutta yhteistilojen monipuolinen ideointi rikastuttaa kokonaisuutta huomattavasti. Toisissa ehdotuksissa tehdään pohjaratkaisujen suhteen kiinnostavia avauksia kuten loft-asuntoja ja sukupolviasumista, ja hyvinkin erityyppisiä elämänvaiheita ja tapoja yhdisteleviä asumisratkaisuja on koottu monipuolisiksi kokonaisuuksiksi. Asuntojen hallintamuotoja on esitetty kilpailuohjelman vaatimusten mukaisesti monipuolisesti kaikissa ehdotuksissa. Eroavaisuuksia ehdotusten välille syntyy kuitenkin mm. eri hallintamuotojen sijoittelusta korttelirakenteessa. Suositeltavina ratkaisuina pidettiin eri hallintamuotojen ja asumismuotojen yhdistämistä samassa pihapiirissä tai korttelissa. Ulkotilojen viihtyisyyden kannalta keskeisinä teemoina esteettisten arvojen ohella korostuvat katutason mittakaava ja toiminnot, tilojen luomat toimintamahdollisuudet, kohtaamispaikat sekä julkisten ja yksityisten ulkotilojen sopiva määrä sekä niiden luonteva vaihettuminen. Kilpailutyöt ilmensivät näitä teemoja melko vaihtelevasti. Parhaimmat ehdotuksista esittävät rikaspiirteisesti mahdollisuuksia katutasossa tapahtuvalle elämälle. Vehreydellä ja suurikokoisella kasvillisuudella nähdään olevan myös erityistä arvoa ulkotilojen viihtyisyyden kannalta, joten maavaraisten piha-alueiden määrä ja hyödyntäminen tuovat osaltaan lisäarvoa joihinkin suunnitteluratkaisuihin. 4.6 YHTEISÖLLISYYTTÄ JA KESTÄVIÄ ELÄMÄNTAPOJA TUKEVAT RATKAISUT SEKÄ ESTEETTÖMYYS Yhteisöllisyys on ensisijaisesti toimintamahdollisuuksia ja vuorovaikutusmahdollisuuksia kaupunkitilan näkökulmasta, ja näitä asioita on yleisesti huomioitu hyvin kilpailuohjelman ohjaamalla tavalla. Ehdotuksissa on kaupunkitilan syntymisen näkökulmasta kuitenkin paljon vaihtelua: Joissakin suunnitelmissa korttelit muodostavat melko monoliittimaisia kappaleita, joiden väleihin syntyy heikosti houkuttelevaa julkista kaupunkitilaa, kun taas toisissa syntyy mittakaavaltaan erittäin viihtyisän oloista julkista ulkotilaa, joka vaiheistuu luontevasti yksityisten pihatilojen kanssa. Yhteisöllisyyden kannalta myös rakennusten korkeuksilla on merkitystä, sillä huomattavan korkeassa rakentamisessa yhteys katutason elämään heikkenee selvästi. 21

22 Kilpailuehdotuksista puuttuivat lähes kokonaan ehdotukset ja ideat tulevien asukkaiden mahdollisesta roolista esim. omien asuntojen tai yhteistilojen suunnittelussa ja toteutuksessa, vaikka tutkimusten mukaan juuri sen tyyppiset osallisuuden kokemukset tukevat yhteisöllisyyttä erityisesti. Monessa ehdotuksessa oli muutoin hyvää toiminnallista ideointia, kuten ryhmärakennuttamista, yhteisiä tiloja toiminnalle, eri elämäntilanteisiin sopivia asuntoja, lähipalveluita, virtuaalisia jakamisen paikkoja, yhteisökoordinaattori yms. Lisäksi suunnitelmista löytyy konkreettisia ehdotuksia ja ideoita kerrostaloasumismuodon toiminnallisesta laajentamisesta monipuolisempaan ja aktiivisempaan suuntaan osoittamalla mm. polkupyörän ja auton huoltotiloja yms. Kestäviä elämäntapoja tukeviksi suunnitteluratkaisuiksi voidaan ajatella mm. aktiiviseen elämäntapaan sekä resurssien viisaaseen käyttöön ja jakamiseen kannustavat toiminnalliset rakenteet, erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin joustavat asumisratkaisut sekä kestävän liikkumisen mahdollistava lähiympäristö yms. Monet edellä mainitut asiat liittyvät kiinteästi yhteisöllisyyteen, esteettömyyteen ja lähiympäristön viihtyisyyteen. Kaikissa kilpailuehdotuksissa kestäviä elämäntapoja tukevia ratkaisuja on esitetty jossain määrin, mutta osa ehdotuksista erottuu monipuolisuutensa takia tässä teemassa edukseen joukosta, kuten "PONS Hervannan sillat" sekä "Keinutaan". Esteettömyyttä sen sijaan on huomioitu ehdotuksissa vaihtelevasti. Osassa suunnitelmista korostui pyöräilijän näkökulma ja osassa kävelijän. Joissakin suunnitelmissa esteettömyyttä ei tuoda erityisemmin esiin lainkaan, ja toisissa reiteille esitettiin esteettömyyden näkökulmasta haastavia tasoeroja. Asiointimatkojen pituuden näkökulmasta vaikutusta on myös sillä, kiertävätkö reitit yksityisiä suuriakin korttelipihoja vai linjautuvatko ne pääsääntöisesti suorinta reittiä kaupunkirakenteessa. 4.7 KOETTU LAATU ASUKKAAN NÄKÖKULMASTA Asukkaan näkökulmaa ja kokemusmaailmaa kuvataan ansiokkaasti kilpailuehdotuksissa asukkaiden tarinoiden kautta. Tarinat ovat kuvitteellisia ja sijoittuvat vuoteen 2030 kuvaten neljän eri asukaan tavallisen päivän kulun alueella. Asukkaiden tarinoiden kautta onnistutaan monissa kilpailuehdotuksissa havainnollistamaan hyvin suunnitelman yhteisöllisyyttä, liikkumiskokemuksia, virkistäytymistä, palveluiden käyttöä ja arjen sujuvuutta ylipäänsä sekä tuomaan esiin tai korostamaan suunnitelman erityisiä laatutekijöitä. Tarinat avaavat konkreettisella tavalla näkymiä tulevaisuuteen ja esittävät kiinnostavia skenaarioita elämäntavoissa ja tottumuksissa tapahtuvista muutoksista sekä Hervannan täydennysrakentamisesta niiden mahdollistajana. 4.8 TOTEUTTAMISKELPOISUUS Toteuttamiskelpoisuuden kannalta kilpailuehdotuksissa keskeisiksi seikoiksi on arvioitu erityisesti rakentamisen volyymi, pysäköintiratkaisut sekä silta- ja kansiratkaisut. Rakentamisen määrä vaihteli suunnitelmissa huomattavasti, ja vaikka toimivan taloudellisen yhtälön varmistamisen kannalta riittävä volyymi on välttämätön, voi liiallinen tehokkuus kuitenkin muodostua riskiksi toteutumisen kannalta. Ehdotukset, joissa esitetään hyvin suuri määrä korkeaa rakentamista, voivat käytännössä lähteä toteutumaan hitaammin yksittäisten hankekokojen kasvaessa huomattavan suuriksi. Korttelirakenteen tulisi olla luontevasti jaettavissa toteuttamiskelpoisiin osiin ja hallintamuotoihin. Pysäköintiratkaisujen osalta merkitystä on paitsi rakenteellisen pysäköinnin tyypillä (kansiratkaisut vai erilliset pysäköintitalot) niin myös pysäköinnin sijoittumisella koko aluekokonaisuuteen ja sen hyvään saavutettavuuteen. Vaikka erilliset pysäköintilaitokset ovat joustavampia ratkaisuja kaupunkirakenteen vaiheittain rakentamisen ja liikkumistavan muutoksiin varautumisen kannalta, on ne joissakin 22

23 kilpailuehdotuksissa esitetty kaupunkikuvan ja/tai saavutettavuuden kannalta kyseenalaisille paikoille. Suuri pysäköintilaitos voi olla myös huomattava kynnyskustannus toteuttamisen ensimmäisessä vaiheessa. Silta- ja kansiratkaisuja esiintyy useissa kilpailutöissä, ja ne tuovat parhaimmillaan lähiympäristöön laatua yhtenäistämällä kaupunkirakennetta sekä häivyttämällä Hervannan valtaväylän aiheuttamaa voimakasta estevaikutusta. Toteuttamiskelpoisuuden kannalta silta- ja kansiratkaisuihin liittyy kuitenkin taloudellisia haasteita määrän ja laajuuden suhteen, mistä johtuen jatkokehityksessä on aiheellista punnita yksityiskohtaisesti kunkin kansi- tai siltarakenteen tarpeellisuutta ja lisäarvoa siitä aiheutuviin kustannuksiin nähden. Lisäksi kansien päälle on vaikea toteuttaa varsinaisia rakennuksia, mikä on syytä huomioida jatkosuunnittelussa. 4.9 LIIKENNE- JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT Liikenneratkaisujen esitystavassa on kilpailuehdotusten välillä vaihtelua lähtökohtaisesti jo siinä, että osa on laatinut suunnitelmansa liikenneratkaisujen osalta nykyisiin järjestelmiin, osa tulevien katusuunnitelmien mukaisesti ja osa sekä että. Asialla on merkitystä erityisesti ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyviä yhteyksiä tarkasteltaessa, sillä osa nykyisistä yhteyksistä tulee poistumaan tulevaisuudessa. Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet on kilpailutöissä pyritty huomioimaan pääsääntöisesti hyvin joskin joidenkin yhteyksien sekä varsinkin muutamien uusien siltayhteyksien kohdalla herää kysymys niiden linjauksen tarkoituksenmukaisuudesta tai tarpeellisuudesta ylipäänsä. Parhaissa ehdotuksissa jalankulkuympäristön laatua ja luonnetta oli havainnollistettu ansiokkaasti. Kilpailun tulosten perusteella Hervannan valtaväylän osittaista kattamista Orivedenkadusta etelään on syytä harkita, mikäli sillä saavutetaan selkeästi parempia ja suorempia jalankulun yhteyksiä joukkoliikenteen ja palvelujen näkökulmasta sekä vähennetään liikenneväylien estevaikutusta. Alueen pohjoispään liikennejärjestelyistä esiintyy kilpailuehdotuksissa erilaisia vaihtoehtoja. Sekä liikennevalo-ohjattu risteys että turbokiertoliittymä vaikuttavat liikenteellisesti toimivilta ratkaisuilta, joten näiden vaihtoehtojen asettaminen paremmuusjärjestykseen on enemmän kaupunkikuvallinen kysymys. Molemmissa liittymävaihtoehdossa on oleellista toteuttaa liikenteellisen toimivuuden ja liikenneturvallisuuden takia risteävä jalankulku- ja pyöräliikenne eri tasoon autoliikenteen kanssa. Kaikkien kilpailutöiden osalta oli haasteena kytkeä kilpailualue ja sen liikenne ympäröivään liikenneverkkoon, koska lähtökohtaisesti raitiotien toteuttaminen Insinöörinkadulle mahdollistaa vain suuntaisliittymät, jolloin ajo tontille tapahtuisi aina etelän suunnasta ja poistuminen pohjoiseen. Osa kilpailijoista oli esittänyt myös suuntaisliittymiä tai rinnakkaiskadun toteuttamista Hervannan valtaväylälle, jolloin liikennöinti tapahtuisi samaan tapaan kuin Insinöörinkadulla. Jatkosuunnittelussa onkin vielä tutkittava liikenteelliset mahdollisuudet toteuttaa uusia liikennevalo-ohjattuja valoliittymiä Insinöörinkadulle ja Hervannan valtaväylälle. Muutenkin liikennejärjestelyjen osalta kilpailutöissä on melko niukasti uusia avauksia. Mielenkiintoisen poikkeuksen muodostaa ehdotuksessa "PONS Hervannan sillat" esiintyvä idea palvelukadusta, joka toimisi pohjois-eteläsuunnassa Hervannan valtaväylän rinnakkaiskatuna. Ratkaisu on liikenteellisesti mielenkiintoinen, mutta vaatii vielä jatkokehittelyä. Toinen selvästi muista poikkeava liikennejärjestelyehdotelma ehdotuksessa "HERE!vanta" on sen sijaan osittain kilpailuohjelman vastainen, eikä muutenkaan vaikuta kovin realistiselta tai luontevaa lisäarvoa tuottavalta kokonaisuuden kannalta. Pysäköintiä on esitetty kilpailuehdotuksissa joko kansien alle tai suuriin keskitettyihin pysäköintitaloihin. Pysäköintitalot ovat joustavampi ratkaisu kaupunkirakenteessa pitkällä aikavälillä, mutta niiden sovittaminen kaupunkikuvaan ja korttelirakenteeseen on haastavaa ja vaatii jatkokehittelyä. Kansien alle sijoittelu puolestaan on monella tapaa kaupunkikuvan kannalta hyvä ratkaisu, mutta se nähtiin 23

24 varsinkin näin suuressa määrin ongelmallisena rakenteena kustannusvaikutuksensa ja pitkällä aikavälillä joustamattomuutensa takia, koska monet seikat viittaavat liikkumistottumuksien olevan muutoksessa. Lisäksi pihojen viherrakentaminen ja hulevesien käsittely on hankalampaa sovittaa kansipihojen kanssa yhteen, ja lisäksi kansiratkaisujen toimivuus edellyttää ajoyhteyksien toteuttamista Hervannan valtaväylältä, mikä voi olla liikenteellisesti vaikeaa. Rasitepaikkojen sijoitteluperiaatteet vaativat myös jatkokehittelyä, ja osa ehdotuksista ei vastaa tehtävään tältä osin ylipäänsä kovin selkeästi. Polkupyöräpysäköintiä ei esitetä kuin muutamassa kilpailuehdotuksessa. Vaikka polkupyöräpysäköintiä ei erikseen nostettu esiin kilpailuohjelmassa lukuun ottamatta viittausta pysäköintipolitiikan noudattamiseen, muodostaa se yhden tärkeän ratkaistavan suunnittelukysymyksen jo pelkästään esitetyistä rakennusoikeuksista johtuvan suuren volyyminsa takia. Asiaan onkin tärkeää kiinnittää huomiota jatkosuunnittelussa. 5 EHDOTUSKOHTAISET ARVIOT "Boom Star" Ehdotus on huolellisesti ja taitavasti laadittu. Esitetty kaupunkirakenne on selkeä ja mielenkiintoinen. Kilpailualue jakautuu erilaisiin toiminnallisiin kortteleihin. Ratkaisu vaikuttaa luontevalta ja tukee alueen toiminnallista monipuolisuutta. Rakentamisen pääpaino sijoittuu etelään, jonne ehdotetaan kansirakennetta ja kolmea pilvenpiirtäjää. Alueen painopisteeseen sijoittuu tähdenmuotoinen aukiotila "Boom Star", joka on selkeästi alueen merkittävin aukiotila ja keskipiste. Suunnitelman ehdotettu kokonaiskerrosala k-m 2 vaikuttaa varsin sopivalta mitoitukselta. Osa-alue yhden asuinkorttelit muodostavat vaihtelevan sarjan sopusuhtaisia kortteleita. Asuinkorttelit avautuvat kohti länttä ja sulkeutuvat Hervannan pääväylän suuntaan. Rakennusten kerroskorkeudet vaihtelevat, jolloin syntyy hyvin vaihteleva ja rytmikäs asuinympäristö. Korkeat rakennukset 8-12 sijoittuvat kortteleiden länsipuolelle luoteisnurkkaan, jolloin rakenteiden varjonmuodostus ei häiritse pihapiirejä. Korttelit ovat mitoitukseltaan luontevia, valoisia ja pihatiloiltaan miellyttäviä. Pihatilat ovat kauniisti käsiteltyjä ja lasiaidoin melulta suojattuja. Pohjoinen kortteli muodostaa selkeän portin Hervantaan saavuttaessa. Kortteleiden hulevesien hallinta on huolellisesti ratkaistu viherkatoin ja viivytysaltain. Asukaspysäköinti sijoittuu taitavasti osittain asuinkortteleiden alle hyödyntäen alueen maaston tasoeroja. Ratkaisu on luonteva ja mahdollistaa myös viihtyisien piha-alueiden kehittelyn. Korttelialueen keskelle sijoittuu massiivinen pysäköintitalo, johon sijoittuvat myös ympäröivän kaupunkirakenteen rasitepaikat. Rakennus on massiivinen ja katkaisee ikävästi asuinkortteleiden rivistön. Pysäköintitalon eteen ehdotetaan julkisia palveluita ja pienimuotoisia kaupallisia tiloja. Rakennuksen edusta on vilkas kaupunkiaukio, johon myös pikaraitiotiepysäkki sijoittuu. Pohjoiselle pysäkille puuttuu kuitenkin luonteva itä-länsisuuntainen yhteys, koska nyt sillalta tullaan pysäköintiramppien halkaisemaan julkiseen tilaan, ja pysäkki jää pysäköintitalon taakse piiloon. Tähtiaukio ("Boom Star") on arkkitehtuuriltaan vaikuttava kokonaisuus. Hervannan valtaväylän ylitse rakentuva kansi on komea portti Hervannan ytimeen saavuttaessa. Aukion viisi sakaraa yhdistävät onnistuneesti Hervannan valtaväylän jakavat kaupunginosat. Sakaroiden muodostamat uudet yhteydet eivät kuitenkaan ole suuntauksien puolesta kovin hyvin perusteltuja esim. jatkuvuuden ja luontaisten kulkureittien kannalta. Hervannan valtaväylän länsireunalle esitetty pyöräilyn pääreitti johtaa nykyiselle Kanjonin ylittävälle sillalle, josta ollaan poistamassa kävely ja pyöräily, ja raitiotien länsipuolelle ollaan 24

25 sen sijaan toteuttamassa uusi kevyen liikenteen silta. Kannelle osoitettu rakentaminen on matalaa, ja korkeat rakennukset sijoittuvat järkevästi kannen reunamille. Pilvenpiirtäjät ovat arkkitehtuuriltaan komeita ja liittyvät hyvin alueella jo olevaan korkeaan rakentamiseen. Esitetyt illustraatiot ovat moni-ilmeisiä ja antavat arkkitehtuurista korkeatasoisen vaihtelevan kuvan. Muut osa-alueet ovat luontevia ja jakautuvat selkeisiin toiminnallisiin osiin. Liikuntakortteli, Ikäkortteli ja Start Up -kortteli ovat toiminnoiltaan luontevia ja rikastavat koko Hervannan palvelutarjontaa. Ehdotuksen kaupunkirakenne on luontevan tuntuinen, mutta keskitetty pysäköintitalo katkaisee esitettyjen kortteleiden sarjan. Pysäköintitalo on rakenteena muuntojoustava, mutta edellyttää uusia pysäköintinormeja tai rakennuksen voimakasta muokkausta. Parhaillaan Insinöörinkadulle rakennettavilla ratkaisuilla mahdollistetaan ainoastaan suuntaisliittymät välillä Kanjoninkatu Orivedenkatu, mikä vaikeuttaa pysäköintitalon saavutettavuutta pohjoisen suunnasta. Esitetyt tornit ovat komeita rakennelmia, mutta mittakaavaltaan hieman ylisuuria Hervannan rakentamisperinteeseen. Hiihtoputki on hauska idea, mutta sen toteutuminen vaatisi asuinyhteisöltä melkoisia taloudellisia ponnisteluja. Ehdotus on huolellisesti tutkittu ja erittäin kauniisti esitetty. "HERE!vanta" Ehdotus muodostuu rauhallisesta kortteleiden sarjasta ilman raskaita kansirakenteita. Korttelit täydentävät kauniisti alueen hajanaisen kaupunkirakenteen. Ehdotus muodostaa yhtenäisen kaupunkinauhan ja luo mieleenpainuvan porttirakennelman Hervantaan saavuttaessa. Rakentaminen on kokonaisuudessaan hyvin maltillista, luontevaa ja toteutuskelpoista. Kokonaiskerrosala vaihtelee laskentatavasta riippuen k-m 2 välillä. Korttelit ovat persoonallista arkkitehtuuria, joka tuo uuden lisän Hervannan rakennuskantaan. Korttelit ovat hybridirakenteisia useiden toimintojen kudelmia ja helposti muunneltavia. Selkeiden kortteleiden lisäksi kaksi korkeaa rakennusta rytmittävät kaupunkirakennetta ja liittävät suunnittelualueen ympäröivään kaupunkimaisemaan. Pohjoisreunalle sijoittuva torni muodostaa selkeän porttirakenteen Hervantaan saavuttaessa. Asuinkortteleiden muotoilu nojautuu onnistuneesti ympäröivän kaupunkirakenteen suuntaviivoihin. Kortteleiden pienet viistoudet avaavat kauniisti näkymiä ja muodostavat pieniä kaupunkitiloja. Ehdotetut hoikat ja rationaaliset rakennusrungot mahdollistavat valoisien pihapiirien muodostumisen. Selkeät tiiviisti rajatut korttelit eivät kuitenkaan muodosta uusia kaupunkitiloja toreja tai yhteisöllisiä aukioita. Asuinkorttelit ovat moni-ilmeisiä ja pihatiloiltaan miellyttäviä. Länteen avautuva julkisivu muodostuu matalista townhouse-rakennuksista. Hervannan valtaväylän puolella rakennukset nousevat korkeammalle suojaten pihatiloja ajoneuvomelulta. Loivasti nousevat kattopinnat on hyödynnetty viherpihoina, viherkattoina ja hulevesivaraajina. Toimintojen sijoittuminen alueelle on moni-ilmeistä. Pääosa liike- ja palvelutiloista sijoittuu alueen painopisteelle etelään. Muiden kaupallisten tilojen sijoittuminen Hervannan valtaväylän äärelle vaikuttaa raskaan liikenteen vuoksi hieman haasteelliselta, vaikka väylä muutettaisiin hidaskaduksi: väylällä on todella suuret liikennemäärät jo nykyisin, ja tulevaisuudessa liikennemäärät tulevat vain lisääntymään. Matrix-kortteleiden puolelle sijoittuvat kaupalliset tilat vaikuttavat epärealistisilta. Valtaväylän muuttaminen bulevardiksi vaikuttaa näin massiivisella tavalla epärealistiselta. Insinöörikadun luonne jää 25

26 hieman epämääräiseksi, ja ratikkapysäkkien sekä oleskeluun houkuttelevien aukioiden kaupallinen potentiaali jää hyödyntämättä. Päiväkodin sijoittuminen eteläiseen palvelukortteliin on omaperäinen idea. Rakennus rajaa miellyttävän ja turvallisen pihatilan korttelin sisään. Liikenteelliset ratkaisut ovat luontevia, ja liittymät hyvin ratkaistuja. Hervannan valtaväylän muuttaminen hidaskaduksi ja urbaaniksi väyläksi ei ole kuitenkaan kilpailun tavoitteiden mukaista eikä myöskään liikenteellisesti realistista, sillä 2+2-kaistainen väylä ympäröivää maanpintaa ja maankäyttöä alempana ja yli ajoneuvoa/vrk liikennemäärillä muodostaa liian suuren estevaikutuksen. Pysäköintipaikat on hajautettu hybridikorttelin alapuoliseen pysäköintihalliin ja robottipysäköintilaitokseen. Ratkaisu on mielenkiintoinen, hieman epärealistinen, mutta tulevaisuuteen rohkeasti tähtäävä. Ehdotus on erittäin huolellisesti laadittu kokonaisuus. Esitetty rakentaminen liittyy hyvin ympäröivään rakentamiseen. Alueen toteutettavuus vaikuttaa selkeän korttelimuodostuksen ansiosta erinomaiselta. Esitetty arkkitehtuuri on mielenkiintoista, korkeatasoista ja rationaalista. Yksinkertaisesta korttelimuodostuksesta huolimatta arkkitehtuuri on vaihtelevaa ja persoonallista. Valkoiset rakennusvolyymit ja kaareutuvat kattomuodot eivät ole tosin erityisesti Hervannan rakennusperimän mukaista arkkitehtuuria, mutta lisäävät alueen arkkitehtuuridiversiteettiä. Ehdotus on taitavasti laadittu, ja esitetyt illustraatiot ovat erityisen kauniita. "Kohtaamisia" Ehdotuksessa rakentaminen jakautuu neljään pitkänomaiseen umpikortteliin. Kokonaisrakennusoikeus on keskimääräistä pienempi, noin k-m 2. Maltillisen korkuiset rakennukset eheyttävät horisontaalisesti alueen hajanaista kaupunkirakennetta. Matrix-tornit jäävät selkeästi alueen dominanteiksi. Kortteleiden muotoilu on luontevaa, mutta neljää samankaltaista umpikorttelia on käytetty alueen eri osissa erilaisista olosuhteista riippumatta. Yleisvaikutelmasta muodostuu turhankin varovainen. Varovaista suunnitteluotetta heijastaa myös pienenlainen kokonaiskerrosala. Pihatilat ovat kauniisti ideoituja, valoisia ja reitistöt hyvin luontevia. Hieman venytetyt korttelit ovat pitkänomaisia, mutta illustraatioista päätellen pihatilat ovat miellyttäviä. Kortteleiden suljettu muoto suojaa pihatiloja tehokkaasti liikenneväylien aiheuttamalta melulta. Yhteisölliset pihat liittyvät siltojen välityksellä toisiinsa, muodostaen mielenkiintoisen puolijulkisen väylän. Kannelle sijoittuvat pihatilat ovat liikuntaesteisille tosin vaikeasti saavutettavissa. Erityistä kansirakennetta Hervannan valtaväylän poikki ei ole esitetty, ja itä-länsiyhteys muodostuu kävelysiltojen välityksellä. Jalankulkuympäristössä luontoelementit on otettu huomioon, mutta muutoin suunnitelma ei ota kovinkaan paljoa kantaa katutilojen ja julkisten kaupunkitilojen luonteeseen. Korttelisuunnitelmilla ja katuympäristöllä ei ole esitetyissä kuvissa juurikaan yhteyttä ja suunnittelu vaikuttaa tältä osin jääneen keskeneräiseksi. Kortteleiden katujulkisivujen tiilipinnat liittävät arkkitehtuurin hyvin Hervannan rakennusperinteeseen. Julkisivut ovat pitkiä, mutta vaihtelevasti käsiteltyjä parvekkein ja julkisivuaukotuksin. Sisäpihojen vaaleus muodostaa kauniin kontrastin julkisivujen tumman ulkopinnan kanssa. Opiskelijakadun pohjoispuolelle sijoittuva palvelukortteli sisältää monipuolista palvelu- ja liiketoimintaa, kuten kauppahallin, toimistoja ja hotellin. Katettu valopiha on miellyttävä ja sillä on mahdollisuus 26

27 muodostua koko aluetta kokoavaksi yhteiseksi olohuoneeksi. Kortteliin on keskitetty suurin osa alueen julkisista palveluista. Huomattava osa kattopinnoista muodostuu viherkatoista. Hulevedet johdetaan hallitusti pihoille ja keräyspisteisiin asukkaiden käyttöön. Insinöörikadun puolella hulevesiaihe johtaa vedet pohjoiseen hulevesialtaaseen. Kokonaisvaltainen hulevesien käsittely muodostaa alueelle omintakeista identiteettiä luovan aiheen. Pysäköinti on sijoitettu maanvaraisina kansirakenteina kortteleiden alle. Ratkaisu hankaloittaa pihojen luontevaa rakentamista. Korttelin 1 monikerroksinen kansirakenne vaikuttaa massiiviselta ja muodostaa Hervannan valtaväylälle korkean mahdollisesti umpimielisen julkisivun. Ratkaisu on myös taloudellisesti erittäin haasteellinen ja rasittaa erityisesti kyseistä korttelia. Rasitepaikat on hajautettu myös tasaisesti eri kortteleiden yhteyteen. Kortteliin viisi ehdotetaan pysäköintilaitosta, johon sijoittuu myös rasitepaikkoja. Korttelin suunnittelu on jäänyt viitteelliseksi. Asumisrakenne on monipuolinen ja mahdollistaa myös loft-tyyppisen omatoimirakentamisen. Asunnot ovat valoisia, ja lasitetut kesähuoneet ja viljelyparvekkeet elävöittävät ja lisäävät asumisviihtyvyyttä. Asuntotypologiaa tukevia ja elävöittäviä asukastarinoita on esitetty niukasti. Joukkoliikennekadun puoleisiin kivijalkatiloihin sijoittuu lähipalveluja. Pysäköinnin nostaminen maanpäälliseksi kansirakenteeksi lisää tuntuvasti palvelutilojen ja yhteistilojen määrää. Ratkaisu saattaa olla kustannusrakenteeltaan haastava. Usean sadan metrin matkalle ulottuvan kivijalkamaailman toteutuminen elinvoimaisena voi käytännössä olla vaikeaa. "New Wave" Ehdotus on viehättävällä tavalla pienipiirteinen ja eloisa. Mittakaava on alueelle sopiva ja painopisteet oikeaan osuneita. Erilaiset rakennustypologiat muodostavat vaihtelevan nauhamaisen kaupunkirakenteen, jota jokimainen hulevesiaihe yhdistää. Rakennustyypit vaihtelevat, jolloin syntyy rikas ja monimuotoinen kaupunkikuva. Rakentamisen painopiste on luontevasti eteläisissä kortteleissa. Rakentamisen kokonaisvolyymi on maltillinen ja jatkaa Hervannan avointa kortteliperiaatetta. Ehdotettu kokonaiskerrosala on kilpailun pienin n k-m 2. Toiminnallisesti ehdotus on monipuolinen, tarjoten runsaasti vaihtelevia asumismuotoja. Kaupunkirakenteen avoimuus lisää ristikkäisiä näkymiä. Kansirakenteita ei ole esitetty, vaan itä-länsiyhteys muodostetaan jalankulkusillan ja Orivedenkadun sillan välityksellä. Alueen maisemarakentaminen on hyvin otettu huomioon, ja alueelle syntyykin miellyttävä vihreä kokonaisilme. Suunnittelualueen ydin on Orivedenkadun eteläpuolinen kortteli, johon on sijoitettu kolmiomainen monitoimitalo. Rakennuksen eteen muodostuu alueen tärkein julkinen tila Tapahtumatori. Aukio on miellyttävä julkinen tila, mutta hieman sivussa alueen kokonaisrakenteen kannalta. Orivedenkadun ja Insinöörikadun kulmaukseen sijoittuu luontevasti korkea 14 kerroksinen maamerkki. Avoimen kaupunkirakenteen johdosta alue vaikuttaa kokonaisuudessaan hieman hajanaiselta. Pihatilat ovat valoisia, mutta alttiita ympäröivien liikenneväylien aiheuttamalle melulle. Syntyneet kaupunkitilat ovat hieman epämääräisen oloisia. Hulevesiaiheen hyödyntäminen on kaunis ajatus, mutta puron sijainti Hervannan valtaväylän varrella ja asuinkortteleiden itäpuolella vaikuttaa hieman epäluontevalta ratkaisulta. Hulevesipuro jatkuu pohjoiseen muodostaen Hervannan valtaväylän molemmin puolin kauniin maisemaportin. Orivedenkadun eteläpuoliset korttelit ovat selkeitä ja tilallisesti hyvin rajautuvia. Monitoimitalokorttelin alla oleva pysäköintikansiratkaisu vaikuttaa hieman raskaalta. 27

28 Liikennejärjestelyt pysyvät periaatteessa ennallaan, kevyenliikenteen väylästö palvelee aluetta hyvin. Pysäköinti on ratkaistu kortteleiden alapuolisilla pysäköintikansilla. Liittymät vaikuttavat luontevilta eivätkä ruuhkauta muuta liikennettä. Monimuotoiset korttelit ovat pysäköinnin kannalta teknisesti hankalasti ja kalliisti toteutettavissa. Rasitepaikat on hajautettu kortteleiden alle. Raitotiepysäkit ovat kaupunkirakenteen kannalta hyvin saavutettavissa. Esitetty arkkitehtuuri on moni-ilmeistä, rikasta ja sopii hyvin Hervannan perinteiseen arkkitehtuuriin. Vaihtelevat kerrosluvut ja julkisivumateriaalit sopivat mainiosti Hervannan hieman kirjavaan rakennusja materiaalipalettiin. Ehdotus on kauniisti esitetty, mutta joiltain osin varsin luonnosmainen. Aluejulkisivut ja leikkaukset ovat mielenkiintoisia, ja niiden välittämä arkkitehtuuri on alueelle hyvin sopivaa. Asuinkortteleiden tarkemmat suunnitelmat ovat jääneet keskeneräisiksi. Pysäköintiratkaisujen ja asuinratkaisujen toimivuutta on vaikea arvioida esitetyn aineiston perusteella. "PONS - Hervannan sillat" Ehdotettu kaupunkirakenne on hyvin tiivis, moni-ilmeinen ja yhteisöllinen. Ehdotuksen sosiaaliseen identiteettiin on kiinnitetty paljon huomiota. Asuinkorttelit ovat selkeästi muotoiltuja ja korkeudeltaan vaihtelevia. Syntyvä miljöö on monipuolinen ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen. Asuinkorttelit muodostuvat podestiosasta ja vaihtelevan korkeista rakennusosista. Ehdotuksen kokonaiskerrosala k-m 2 edustaa koko kilpailun keskitasoa. Hervannan itä-länsiyhteyksiä korostetaan lukuisilla jalankulkusilloilla. Siltojen sijoittelut on periaatteessa hyvin perusteltu, ja siltojen yhteyteen muodostuu mielenkiintoisia kaupunkitiloja. Pohjoinen silta ei kuitenkaan johda erityisen hyvin raitiotiepysäkille. Pohjoisen sillan tulisi palvella myös itälänsisuuntaista liikkujaa Hepolamminkadun ja Kanjoninkadun suunnassa, jotta Hervannan valtaväylän ylittävät suojatiet voidaan poistaa. Eteläisen pysäkin äärelle sijoittuvat kauppahalli ja katettu ulkotila hyvin luontevasti. Korkeammat rakennusmassat on sijoitettu sopivasti Hervannan valtaväylän puolelle. Arkkitehtuuri on ilmeikästä ja Hervannan ympäristöön hyvin sopivaa. Selkeät yksinkertaiset rakennuskappaleet muodostavat hyvin vaihtelevan urbaanin kokonaisuuden. Asuinkorttelit rajautuvat selkeästi, pihatilat ovat valoisia, mutta paikoitellen tosin ahtaan tuntuisia, syntyvä asuinympäristö on erittäin urbaani ja tiivis. Liikenneratkaisut tukevat kävelyn ja pyöräilyn kehittymistä. Uudet yhteydet lisäävät hyvin alueen saavutettavuutta, mutta Hervannan valtaväylän itäpuolelle esitetyn pääreitin toimivuus arveluttaa, koska ympäröivästä maankäytöstä on vaikea saada yhteyttä tälle väylälle. Pohjois-eteläsuuntainen kevytliikennereitti yhdistää asuinkorttelit hyvin toisiinsa. Alueen pysäköintiratkaisu perustuu Hervannan valtaväylän pohjois- ja eteläpäässä oleviin pysäköintilaitoksiin sekä niitä yhdistävään palvelukatuun ja siihen suuntaisliittymillä kytkeytyviin pysäköintilaitoksiin. Ratkaisu on hyvin mielenkiintoinen ja se mahdollistaa pysäköinnin vaiheittain toteuttamisen. Ratkaisun heikkoutena on opastettavuus ja pysäköintiin suuntautuvan liikenteen siirtyminen rinnakkaisväylille. Ratkaisun toimivuus paranisi, jos Hervannan valtaväylällä muutettaisiin liikennevaloliittymiä kiertoliittymiksi. Insinöörinkadulla mahdollistetaan ainoastaan autoliikenne pohjoisesta etelään, ja tämän ratkaisun toimivuus arveluttaa mm. huolto- ja pelastusliikenteen osalta. Kaiken kaikkiaan esitetty liikenneratkaisu on hyvin mielenkiintoinen ja tutkimisen arvoinen, sillä se on hyvin palveleva, joustava ja suojaa alueen asuinrakennetta tehokkaasti liikenteen aiheuttamalta 28

29 melulta. Pysäköintilaitokset ovat rasitepaikkoja, jotka voidaan myöhemmin purkaa tai muuntaa toiseen käyttöön. Palvelukatu rakentuu yhtenäisenä kahteen tasoon. Väylän yhteyteen ehdotetaan pysäköinnin oheen myös erilaisia palvelupisteitä, kuten sähköautojen latauspisteitä, huoltoliikennetiloja sekä autojen ja polkupyörien huoltopisteitä. Huoltokatua voivat hyödyntää myös ulkopuoliset palveluiden tarjoajat. Palvelusolmut ovat uusi ja mielenkiintoinen ajatus. Ajoneuvoliittymät sijoittuvat Hervannan valtaväylän puolelle. Ratkaisu vaikuttaa luontevalta ja hyödyntää hyvin topografisia eroja. Valtaväylän länsilaitaan rakennetaan palvelukaista, joka mahdollistaa uusien liittymien toteuttamisen Hervannan valtaväylälle, vaikkakin suuntaisliittyminä, sekä kaventaa Insinöörinkadun ajoradan leveyttä ja siirtää sen Hervannan valtaväylälle. Kaista palvelee sekä pysäköinti- että huoltoliikennettä. Rasitepaikat sijoittuvat kahteen pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitokset voidaan tarpeiden muuttuessa purkaa tai muuntaa myöhemmin asuinkäyttöön. Pohjoisreunalle sijoitettu pysäköintilaitos on kuitenkin kaupunkikuvallisesti turhan arvokkaalla paikalla. Ehdotus on sisällöltään hyvin rikas, mielenkiintoinen ja kauniisti esitetty. Alueen sosiaalinen identiteetti on omaperäinen ja Hervantaan hyvin sopiva. Esitetty arkkitehtuuri on korkeatasoista ja Hervannan mittakaavaan istuvaa. Korkeat rakennukset sijoittuvat hyvin, ja rakentamisen painopiste sijoittuu luontevasti etelään. Paikoitellen ehdotus vaikuttaa turhankin tiiviiltä, pihatilat jäävät hieman ahtaiksi, ja syntyvä kaupunkikuva on paikoitellen rauhaton. Ehdotusta leimaa tehtävään paneutuminen ja palava into hakea uusia kaupunkiasumisen ratkaisuja. "Puolen kilometrin kaupunki" Ehdotus on kaupunkirakenteeltaan hyvin urbaani ja tiivis. Pohjoiset umpikorttelit korttelit ovat muodoltaan hyvin selkeitä ja istuvat hyvin ympäröiviin kaupunkikoordinaatteihin. Pihatilat ovat suojaisia, valoisia ja liikenteen melulta hyvin suojattuja. Selkeistä kortteleista huolimatta syntyvä ympäristö on vaihtelevien kerroslukujen ansiosta eloisa ja mielenkiintoinen. Alueen keskeiselle korttelille on osoitettu päiväkoti. Ajatus on luonteva, mutta maankäytön kannalta hieman tuhlaileva. Ehdotettu kokonaiskerrosala k-m 2 vaikuttaa hieman ylimitoitetulta. Massoittelun painopiste on osuvasti Orivedenkadun eteläpuolella. Kansirakenteen yhteyteen ehdotetaan Basaari -rakennusta, joka on koko alueen sydän ja kaupallinen ydin. Basaari on erittäin joustava, kaksikerroksinen rakenne, joka tarjoaa palveluja ja yhteiskäyttötiloja asukkaiden tarpeisiin. Basaarin yläpuolelle ehdotetaan hyvin tiivistä kaupunkirakennetta. Kansirakenne yhdistää Hervannan itälänsiosat toisiinsa ja mahdollistaa uusien reitistöjen muodostumisen. Pohjoiseen Hervannan sisääntulon tuntumaan ehdotetaan korkeita porttimaisia rakennuksia. Kaupunkikuvallisesti ratkaisu on mielenkiintoinen ja vaikuttaa luontevalta. Insinöörikadun varrelle ehdotetaan uusia julkisia kaupunkitiloja. Insinööriaukio on koko alueen keskeinen urbaani aukiotila, jonka ympärille Basaari ja ravintolatarjonta asettuvat. "Hervanta-paja" ja "Hervanta-room" tarjoavat yksityisille ja julkisille toiminnoille joustavat tilat. Aukiolle on sijoitettu myös komea puinen torikatos, joka puolestaan tarjoaa tilat kirpputorille ja muille toritoiminnoille. Aukion äärelle esitetty puinen tornitalo on komea maamerkki. Raitiotiepysäkki sijoittuu luontevasti Insinööriaukion äärelle. Esitetty diagonaaliyhteys idästä johtaa sopivasti raitiotiepysäkille. Kilpailualueen länsipuolelle sijoittuvat uudet rakennukset tiivistävät hyvin Insinöörikadun katutilaa, mutta liittyvät paikoitellen liian tiiviisti olemassa oleviin asuinkortteleihin. 29

30 Ehdotuksen liikenneratkaisut tukeutuvat olemassa oleviin suunnitelmiin. Pysäköinti on sijoitettu kansirakenteina Hervannan valtaväylän äärelle osittain maanpäällisinä ratkaisuina. Ajatus on toteutettavissa, ja myöhemmin pysäköintikansia voidaan muuntaa liiketiloiksi tai jopa asunnoiksi. Ajoliittymät pysäköintiin on esitetty hyvin viitteellisesti, joten ratkaisujen toimivuutta on vaikea arvioida. Rasitepaikat on sijoitettu erillisinä puistoalueille. Niiden määrää ja toteutettavuutta on mahdotonta arvioida esitetyn aineiston perusteella. Orivedenkadun kaventaminen ja katkaiseminen basaarirakenteen pohjoispuolella vaikuttaa oudolta idealta. Ajatus on esitetty ristiriitaisesti, ja ratkaisun etuja on esitetyn aineiston perusteella vaikea arvioida. Ehdotuksen arkkitehtuuri on komeaa ja kansainvälistä. Ehdotusta kuvailevat illustraatiot ovat ilmeikkäitä ja kauniita. Arkkitehtuuri on kokonaisuudessaan tyylikästä ja vaihtelevaa. Rakennusten julkisivut ovat hieman toteavia, mutta tyylikkäitä. Vaikka ehdotuksen kokonaisvolyymi on sangen korkea, esitetty kaupunkirakenne vaikuttaa luontevalta. Korkeat rakennuksen sijoittuvat kaupunkikuvallisesti hyvin. "Sharewood" Ehdotuksen kaupunkirakenne on monivivahteinen ja mittakaavaltaan Hervannan kaupunkirakenteeseen sopiva. Varioidut umpikorttelit muodostavat mielenkiintoisen kaupunkikudelman. Vaihtelevat koordinaatistot vaikuttavat kaupunkikuvallisesti tosin hieman levottomalta ja kortteleiden mitoitus turhankin tiiviiltä. Esitetty kokonaiskerrosala k-m 2 on maltillinen, ja rakentamisen määrä vaikuttaa alueelle sopivalta. Korkeaa rakentamista ei ole ehdotettu kilpailualueelle lainkaan. Myöskään raskaita kansirakenteita ei ole alueelle ehdotettu. Kokonaisuuden painopiste on osuvasti eteläisissä kortteleissa, johon alueen palvelut luontevasti myös sijoittuvat. Korttelit ovat perusmuodoltaan yksinkertaisia, mutta kallistetut kattorakenteet ovat paikoitellen keinotekoisen tuntuisia ja luovat paikoitellen hieman sekavaa kaupunkikuvaa. Viherkatot muodostavat alueelle miellyttävän vihreän kokonaisilmeen. Pihatilat jäävät paikoitellen pieniksi ja siten suhteellisen pimeiksi. Pihat ovat tosin hyvin suojattuja liikenteen aiheuttamalta melulta. Pihatiloja yhdistää mielenkiintoinen kävelyreitti. Asuinrakenne on vaihteleva ja monimuotoinen, tarjoten erilaisia asumismuotoja. Kortteleiden alakerroksiin on osoitettu sopivasti palveluita ja yhteistiloja. Asuinrakenteen yhteisöllisyys on hyvin mietitty. Arkkitehtuuri on mielenkiintoista ja monimuotoisuudessaan istuu Hervannan rakennusperinteeseen. Julkisivujen materiaalipaletti on hieman kirjava, mutta kokonaisuudessaan hyvin hallittu ja tyylikäs. Teräs-lasiaihe vaikuttaa tosin hieman päälleliimatulta ja keinotekoiselta. Viherkatot muodostavat osaltaan mieleenpainuvaa ympäristöä. Asuntojen pohjaratkaisut ovat luonnosmaisia, mutta vaikuttavat toimivilta. Erityisen uutta luovia asuinmalleja ei ole esitetty, vaan ratkaisut ovat perinteisen tuntuisia. Pysäköintijärjestelyt ovat hyvin viitteellisesti esitettyjä. Kortteleiden perusmitoitus mahdollistaa selkeän pysäköintimitoituksen, mutta ajorampit ja liittymät on esitetty viitteellisesti tai ei ollenkaan. Pysäköinti on ratkaistu osittain maanvaraisena kaksikerroksisena kansirakenteena. Ratkaisu voidaan toteuttaa joustavasti vaiheittain rakentamisen edistyessä. Maanpäälliset kansirakenteet ovat muuntojoustavia, 30

31 mutta kellaripysäköinti on hankalasti muunnettavissa. Monimuotoinen korttelirakenne hankaloittaa pysäköinnin mitoitusta. Rasitepaikkoja ei ole erityisesti osoitettu. Raitiovaunupysäkit liittyvät kaupunkirakenteeseen luontevan tuntuisesti. Pysäkkien saavutettavuus on hyvä. Ehdotuksen kaupunkirakenne ja arkkitehtuuri on mielenkiintoista ja omaperäistä. Pienimuotoinen korttelirakenne johtaa kuitenkin ahtaan tuntuisiin kaupunkitiloihin. Luontevia kaupunkikuvallisia kohtauspaikkoja, toreja tai aukioita ei ole esitetty lainkaan. "Pohjoisportti" Pohjoisportin peruslähtökohtana on ollut jakaa suunnittelualueen rakentaminen melko tasasuuruisiin kortteliruutuihin, joiden väliin sijoittuvat pienet julkiset oleskelualueet ja poikittaiset jalankulkuyhteydet. Ratkaisumalli on ollut useamman ehdotuksen perustana. Korttelien voimakaspiirteiset kattomuodot ja rakennustypologiat elävöittävät jonkin verran yksitotista perusratkaisua. Pihapiirit ovat jääneet liiankin pieniksi ja korttelit eristetyiksi toisistaan. Kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Ehdotuksen analyysi liittymisestä ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä tärkeisiin jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin jää suppeahkoksi: Esimerkiksi pohjoisen raitiotiepysäkin liitos reitteihin jää mutkikkaaksi. Ehdotus ei liiemmin muokkaa nykyistä katuverkkoa. Orivedenkadun sillan kohdalle muodostuu leveämpi aukiomainen silta, mutta se liittyy heikonlaisesti erityisesti Hervannan liikekeskustan suuntaan. Joukkoliikennekadun olemus ja katutilan luonteen hahmottaminen jäävät viitteellisiksi. Pohjoisen reunan korttelirakennetta olisi voinut tiivistää katualueisiin nähden, sillä nyt väliin on jätetty rakentamisen laajalti puistomaista vyöhykettä. Pohjoisen reunan luonteva käsittely on ylipäätään osoittautunut kilpailussa haasteelliseksi. Ehdotuksessa pohjoinen portti sijoittuu enemmänkin Orivedenkaudun ylikulun kohdalle. Pohjoisportin lisäksi useampi ehdotus on esittänyt korkeampaa rakentamista osa-alueille 3 ja 4, mikä vaikuttaa perustellulta sijainnilta sellaisen sijoittumiselle. Pohjoisportissa korkeampi torni alleviivaa eteläisen raitiotiepysäkin ja palvelujen sijaintia. Palveluja on mitoitettu k-m 2, mikä vastaa kilpailuohjelman ohjetta. Matrix-korttelin tornit ovat jatkossakin selkeät kaupunkikuvalliset korosteet pohjoisesta saavuttaessa. Ehdotuksen katunäkymä on lupaava ja antaa mittakaavaltaan pienipiirteisemmän kävely-ympäristön vaikutelman korkeampien talojen noustessa taustaksi. Osa-alueiden 3 ja 4 pysäköinti on sijoitettu erilliseen laitokseen, johon on yhdistetty kattopuutarhaa ja pelikenttiä. Keskitetystä pysäköinnistä huolimatta ydinkortteleihin on jouduttu sijoittamaan rakenteellista pysäköintiä useampaan kerrokseen. Hervannan valtatien puoleiset alimmat kerrokset on käytetty autojen sijoittamiseen. Pysäköinnin laajamittainen sitominen rakennusten ja pihakannen alaisiin laitoksiin on kallis ja tulevaisuuden muutoksiin varautumista ajatellen joustamaton ratkaisu. Liikenteellisesti erityisesti liittymät Insinöörinkadulta pysäköintikellareihin eivät käytännössä ole toimiva ratkaisu. Esimerkkikorttelissa on sekoitettu samaan pihapiiriin monipuolisesti erilaisia tehostetun ja palveluasumisen muotoja, opiskelija-asumista sekä ryhmäkoteja. Ehdotus esittelee esimerkein erilaisia asumisen elinkaarijoustavuutta tarjoavia tekijöitä: huoneistoista erotettavia osia työ- ym. käyttöön, kerroskohtaisia säilytystiloja, perhe- tai kimppa-asunnoksi sopivan huoneiston, asuntoon liittyvän sivuasunnon ja kimppamummolan. 31

32 "Herukka" Herukan kortteliratkaisu edustaa ehdotuksista selkeimmin mallia, jossa Hervannan valtaväylää vasten sijoittuu yhtenäisenä jatkuva muurimainen rakennusrintama. Sen vastapainona joukkoliikennekatuun rajautuu erillisten ja hyvin erikokoisten rakennusmassojen jatkumo. Ratkaisun johdosta syntyy yhtenäisenä jatkuva pitkä pihapiiri, käytännössä eräänlainen suurkortteli. Insinöörinkadun varresta muodostuu polveilevan pienipiirteinen kaupunkitilojen jatkumo. Tuloksena syntyy omaperäinen visio uudesta asumisesta Hervannassa. Ehdotuksessa on myös esitetty kilpailualueen ulkopuolelle Insinöörinkadun länsireunalle matalaa townhouse-tyyppistä rakentamista. Ratkaisun sulkeutuneisuutta Hervannan valtaväylän suuntaan korostaa yhteyksien niukkuus erityisesti itään väylän poikki. Ainoa siltayhteys ei liity myöskään raitiotiepysäkkiin. Kaupunkikuvallinen hahmo on monimuotoinen. Pitkästä suurkorttelista poikkeaa selkeästi massiivisemman rakentamisen "City", joka sijoittuu osa-alueille 3 ja 4. Hervannan valtaväylää ei ole varsinaisesti katettu, vaan Orivedenkadun lisäksi on osoitettu siitä erillinen, siltamainen rakennus kadun yli. Tästä huolimatta osa-alueet 3 ja 4 jäävät erillisen oloisiksi. Pikaraitiotien pysäkkiin liittyvä aukio nivoutuu hyvin kortteliin ja vaikuttaa sopivan kokoiselta. Muutoin korttelirakenteesta uhkaa muodostua kaupunkikuvan ja hierarkian kannalta jäsentymätön vaikutelma. Matrix-korttelin tornit säilyvät tässä ehdotuksessa jatkossakin kaupunkikuvallisesti hallitsevina hahmoina. Pohjoisin reuna jää jonkin verran epämääräiseksi laajoine risteysalueen ja rakentamisen väliin jätettyine viheralueineen. Monen ehdotuksen tavoin pysäköintiratkaisuun on esitetty kaksijakoinen ratkaisu. Pitkänomainen pysäköintikellari sijoittuu Hervannan valtaväylän puolelle, ja osa-alueilla 3 ja 4 on useampitasoinen, korttelien alle sijoittuva keskitetty pysäköintilaitos. Massiivinen, muuhun rakentamiseen rakenteellisesti liittyvä pysäköintiratkaisu tuottaa hankaluuksia vaiheittain toteuttamiseen ja sen mahdollinen muuntaminen tulevaisuuden uusien tarpeiden myötä on hankalaa. Ehdotuksen kantavana voimana oleva suurkortteliosuus on yhteisöllisyyden runsaudensarvi. Taskuaukiot kivijalkaliikkeineen ovat sympaattisia, mutta epäilyksiä herättää, olisiko niille kysyntää näin runsain mitoin. Vaikka ehdotus on havainnollistanut ansiokkaasti korttelitilojen monimuotoisuutta, on asumistypologioiden tutkiminen jäänyt viitteelliseksi tarjoamatta uusia ratkaisumalleja. Esitetty arkkitehtuuri julkisivuotteissa sopii hyvin yhteen rikaspiirteisen korttelirakenteen kanssa. Rakentamisen kokonaismäärä on noin k-m 2, mikä on kutakuinkin ehdotusten keskiverto rakentamisen määrä. "Herwoodin sheriffi" Suunnitelman huomiota herättävät piirteet ovat runsas korkea rakentaminen sekä asumisen ja palvelujen mitoitus. Ehdotuksessa on kilpailun suurimpia kokonaisrakentamisen määriä, noin k- m 2. Tämä on nähtävissä välittömästi myös ehdotuksen havainnekuvissa. Suunnitelma lähtee alueen muokkaamisesta rohkeasti ja näyttävin toimenpitein kaupunginosan uljaaksi keulakuvaksi sijoittaen alueelle suuren määrän korkeata rakentamista. Liiketilojen ja keskustapalvelujen mitoitus on huomiota herättävän suuri. Esitetty noin k-m2 muodostaisi Hervannan nykyiselle liikekeskustalle kilpailijan tai siirtäisi sen uuteen paikkaan. Kilpailualueen palvelujen on kuitenkin tarkoitus olla luonteeltaan nykyisiä keskustapalveluja täydentäviä. Kokonaisvaikutelmana on Hervannan keskustaan nähden volyymin ylimitoitus. Näyttävässä ratkaisussa on aineksia suuremmankin kaupunginosan keskustaksi. Osa-alueet 3 ja 4 muodostavat, kuten useissa muissa ehdotuksissa, palvelujen ja muuta korkeamman rakentamisen keskittymän. Hervannan valtaväylää on katettu osin lisää, ja kattaminen on hyödynnetty uuden aukion paikkana. Hervannan valtaväylän lisäkattamisella saadut suoremmat jalankulkuyhteydet 32

33 ja kaupunkitilat vaikuttavat onnistuneilta, mutta korkean rakennuksen sijoittaminen Hervannan valtaväylän päälle kannelle vaikuttaa teknisesti hyvin hankalalta ja kalliilta ratkaisulta. Orivedenkadun liikenteellinen rooli tulee lisääntymään, kun uuden Orivedenkadun pohjoispuolisen maankäytön synnyttämä autoliikenne tulee kulkemaan keskustaan Orivedenkadun sillan kautta, mikä estää mahdollisuudet hyödyntää siltaa pysäköintipaikkana, kuten ehdotuksessa on esitetty. Asuinkorttelin perusratkaisu, jossa korkeita pistetalomaisia massoja yhdistää matalampi, palveluja ja yhteisöllisiä tiloja sisältävä podium-osuus, on luonteva kapealle ja pitkälle alueelle. Ratkaisu rajaa katutilaa kaupunkimaisesti ja samalla estää melun leviämisen, kuitenkin sallien väljiä näkymiä tehokkaasta rakentamisesta huolimatta. Hervannan valtaväylän puolella rakentaminen vertautuu korkeudeltaan Matrix-korttelin tornitaloihin. Joukkoliikennekadun puolella rakennukset ovat korkeudeltaan 7 8 kerroksisia. Näkymäkuva kadulta on lupauksia herättävä. Julkisivuarkkitehtuuria on hahmotettu yleispätevin aihein, joiden kehittely olisi hyvinkin mahdollista jatkosuunnittelussa. Yksipuolinen pistetalomainen typologia uhkaa muodostaa eduistaan huolimatta turhan yksioikoista kaupunkikuvaa. Alueelle toivoisi monipuolisempaa kortteli- ja asuintypologista tarjontaa. Suunnitelma vaikutelma on liki ylitarjonta tornitaloista, varsinkin kun eteläisimmässä keskustakorttelissa niitä on kolme erityisen korkeaa. Insinöörinkadun pohjoispään ratikkapysäkille ei ole esitetty sujuvia itä-länsisuuntaisia kävely- ja pyöräily-yhteyksiä, mutta eteläiselle pysäkille kävely- ja pyöräily-yhteydet vaikuttavat toimivilta. Samoin Kanjoninkadun ali osoitettu reitti ei ole tulevaisuudessa tarpeellinen, koska raitiotien länsipuolelle toteutetaan uusi silta, ja nykyinen Hervannan valtaväylän länsipuolella oleva yhteys poistuu käytöstä. Pysäköinnin osalta ehdotus on, monen muun tapaan, kaksijakoinen. Hervannan valtaväylää vasten sijoittuvan pitkään kortteliin on esitetty pihakannen alle jäävä rakentamista seuraava asukaspysäköinti. Keskustamaisen korttelin yhteyteen sijoittuu massiivinen keskitetty pysäköintilaitos. Pysäköintilaitokseen johtavan rampin toteuttaminen Hervannan valtaväylälle palvelisi lähinnä pohjoisesta ja pohjoiseen lähtevää liikennettä. Kumpikaan ratkaisumalli ei ole ihanteellinen rakentamisen vaiheittaisuutta ja tulevaisuudessa ennakoitavia, muuntuvia autopaikkatarpeita ajatellen. Pohjakaaviot ja pihapiiritutkimukset ovat huolellisesti ja esimerkillisesti laadittuja ja osoittavat ratkaisujen kehittämiskelpoisuutta. Toisaalta typologisestakin yksipuolisuudesta johtuen niissä esitetyt asumisratkaisut ovat melko tavanomaisia sisältämättä varsinaisesti uusia avauksia. Ratkaisuja on avattu konseptuaalisin kaavioin ilahduttavan huolellisesti ja havainnollisesti. Kaikkiaan ehdotus on korkeatasoisesti ja ammattitaitoisesti laadittu. "Keinutaan" Kokonaisrakennusoikeus k-m 2 on kilpailun keskiarvoon nähden jonkin verran suurempi, mutta esitetty määrä on sijoitettu luontevasti alueelle. Ehdotuksessa on tunnistettu alueen asema Hervannan kaupunkirakenteessa ja esitetty selkeitä ja johdonmukaisia keinoja keskustarakenteen täydentämiseksi. Nykyinen keskustan korttelirakenne laajentuu ehdotuksessa pääasiallisesti nykyistä rakentamisen korkeutta vastaavana pohjoisakselin suuntaan. Ratkaisu perustuu pitkänomaisen suunnittelualueen jakamiseen umpikorttelimaisiin osiin, joita elävöitetään vauhdikkailla julkisivulinjojen muutoksilla ja kattomuodon vaihtelulla. Korttelien väleihin jäävä julkisen tilan määrä on tasapainoinen, ja kuvissa esitetty mittakaava on miellyttävä. Osa-alueet 3 ja 4 on yhdistetty mittavalla Hervannan valtaväylän kattavalla kansirakenteella, jolle sijoittuu uusia keskustapalveluja sisältäviä, vauhdikkaasti muotoiltuja hybridikortteleita. Liiketiloja ja palveluja on noin kolminkertaisesti tehtävänannon vähimmäismäärään nähden, mikä vaikuttaa nykyiseen palvelukeskustaan nähden ylimitoitetulta. Lisäksi suunnitelmassa esitetty Hervannan valtaväylän laaja 33

34 kattaminen ja rakennusten esittäminen kannen päälle arveluttaa sekä kustannusten että teknisen toteutettavuuden kannalta. Raitiotiepysäkkiä ja keskustapalveluja on korostettu yhdellä korkealla asuintornilla. Joukkoliikennekadun varrelle on osoitettu suunnitelmissa ja näkymäkuvissa runsaasti kivijalkapalveluja ja kaupunkielämää. Esitetty kortteli- ja rakennustypologia tukisi tätä visiota. Yhtenä alueen suunnittelun haasteena on, voiko usean sadan metrin matkalle olla realistista tavoitella vilkasta kivijalkatoimintaa. Arvioinnissa on pidetty parempana sijoittaa palveluja ensisijaisesti lähimmäksi nykyistä liikekeskustaa, jolloin palvelukokonaisuus kehittyisi eheänä. Samoin pohjoisempi raitiotiepysäkki on hyvä kohta kivijalkapalvelujen sijoittamiseen. Pohjoisen sisääntulokohtaan sijoitettu hyvinvointikortteli kylpylöineen toisi keskustan reunaan tunnistettavuutta ja kaupunkimaisuutta, mutta se jäisi irralliseksi keskustan muista palveluista. Keskeisten jalankulku- ja pyöräreittien osalta esitetään merkittäviä uusia toimenpiteitä. Suunnitelmassa on hyvin esitetty pyöräilyn ja jalankulun tavoiteverkko, joka on looginen ja jatkuva. Kävelypainotteiset aukiot jaksottavat Insinöörinkadun pitkää jalankulkuakselia. Hervannan valtaväylän suurisuuntainen kattaminen on mahdollistanut uusien kulkureittien avaamisia. Kuitenkin pohjoisempaan raitiotiepysäkkiin ei liity luontevaa poikittaista jalankulkuyhteyttä, sillä siihen liitetty uusi silta ei johda kaupunkirakenteessa keskeiseen suuntaan. Asuinkorttelien rakentamisen melko maltillinen korkeus jättää Matrix-korttelin nykyiset tornit kaupunkikuvassa hallitseviksi pohjoisesta saapumissuunnasta. Uuden korkean rakennuksen sijainti vaikuttaa luontevalta. Koko alueen arkkitehtoninen profilointi yhdenlaisella kattomuotoidealla on turhankin yksipuolista. Suunnitelman kaupunkikuvallinen hahmo on kaikista arkkitehtonisista toimenpiteistä huolimatta aavistuksen tasapaksu. Hervannan valtaväylän katetun alueen päällä rakentaminen on yllättävänkin matalaa. Esitetty julkisivuarkkitehtuuri antaa yleispiirteisiä suuntaviivoja, mikä sopii toisaalta laajan tehtävänannon luonteeseen. Kilpailun tavoitteet asuntorakentaminen keskustamaisesta monimuotoisuudesta on otettu hyvin huomioon. Asukasesimerkit on hyvin tarinallistettu. Vaikka asuinrakennustypologioita on esitetty viitteellisesti, on esimerkiksi kerrostaloasunnossa oleva yhteiskuisti mielenkiintoinen ratkaisu erilaisia asumismuotoja yhdistävänä tilana. Ehkä jonkinlaisena ristiriitana voi pitää ehdotuksessa esille tuodun kestävän elämäntavan ja ratkaisun mittavien kansirakentamisten ja investointien sopimista toisiinsa. Esitetyn laajuinen, ylimitoitettukin liikenneväylien päälle rakentaminen ja rakenteellinen pysäköinti talojen ja pihakansien alla on muuntojoustavuuden ja kustannusten kannalta vaikea ratkaisu. Eri kulkumuotojen liikenneverkot on esitetty hyvin yleispiirteisinä, mutta kuitenkin ammattitaidolla laadittuina. Ajoyhteydet pysäköintiin on osoitettu pääasiassa kilpailuohjelman mukaisesti vähäliikenteellisten katujen kautta. Liikenneverkon osalta ehdotuksessa esitetyllä Opiskelijankatua jatkavan Tieteenkadun katkaisemisella ei ole nähty saavutettavan riittävää etua, sillä se vaikeuttaa paikallisen katuverkon toimivuutta. Esitetyt ajoyhteydet pysäköintiin on esitetty viitteellisesti eivätkä ole sellaisenaan katuympäristöön toteutettavissa. Kokonaisuutena Keinutaan on laadukas ja huolellisesti laadittu ollen kilpailun ehdotonta parhaimmistoa. "Das Wiedergefundene Paradies" Ehdotus perustuu asuntorakentamisen osalta suurkorttelimaiseen ratkaisuun, joka on jäsennetty osiin poikittaisilla rakennusmassoilla. Korttelissa sekoittuvat erilaiset asumismuodot. Korkeampia rakennusmassoja yhdistävät matalat jalustamaiset osuudet. Hervannan valtaväylän puolelle muodostuu yhtenäinen liikenteen melulta suojaava rakennusrintama pihapiirien ollessa avoimempia Insinöörinkadun puolelle. Ehdotuksessa on jopa esitetty melutarkastelu ennustetilanteessa. Pohjoiseen saapumiskohteen on esitetty määrätietoisesti pääkatuverkon suuntiin rajautuva kortteli sekä Hervannan valtaväylän 34

35 puolelle Matrix-korttelien tornien lisäksi yksi uusi tornitalo. Asuinkorttelien rakennukset ovat muutoin kauttaaltaan 6 7 kerroksisia, mikä tuottaa tässä laajuudessa liian monotonisen vaikutelman. Yhteensä rakentamista on lähes k-m 2. Ehdotuksen eteläosa panostaa ehdotusten valtavirtaa enemmän toimitilarakentamiseen, jota on lähes k-m 2. Toisaalta liiketilaa ja palveluja on kilpailuohjelman ohjeen mukainen vähimmäismäärä noin k-m 2. Osa-alueet 4 ja 5 on yhdistetty yhdeksi toiminnallisesti hybridiksi kortteliksi. Ratkaisulla katkaistaan Tekniikankatu, mitä ei ole pidetty toimivana ratkaisuna sen monimutkaistaessa paikallisia liikenneyhteyksiä. Ylipäätään alueen 5 rakentaminen on siellä olevan kunnallistekniikan vuoksi vaikeaa. Orivedenkadun kohdalle on ehdotuksessa esitetty Hervannan valtaväylän päälle laajempi alue katettua julkista kaupunkitilaa, josta on luonteva yhteys Hervannan nykyiseen palvelukeskukseen. Paikan asemaa kaupunkirakenteessa korostetaan korkeammalla maamerkkimäisellä asuinrakennuksella. Muodostuva aukiotila on turhankin laaja ja voisi liittyä paremmin kilpailualueen eteläiseen raitiotiepysäkkiin. Pohjoisempaan pysäkkiin liittyy luontevasti toinen aukiotila ja sen jatkeena uusi jalankulun ja pyöräilyn siltayhteys Hervannan valtaväylän poikki. Asuinkorttelien periaateratkaisu on toimiva ja varmaotteinen, mutta arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan kannalta turhan yllätyksetön kaupunginosan profiilia muodostavaksi rakentamiseksi. Myös kuvissa esitetty lähiympäristön luonne jää viitteelliseksi. Asuinrakentamisen typologiat jäävät yksipuolisiksi, samoin esitetty ote pohjakaavioista ei varsinaisesti tarjoa uusia avauksia asumiseen. Pysäköinti sijoittuu yhtenäisenä vyöhykkeenä pihakannen alle useampaan tasoon. Kuten useissa muissa ehdotuksissa, ratkaisun heikkoutena on kustannustaso sekä muuntojoustavuuden puute. "Plektra" Plektran peruslähtökohtana on ollut jakaa suunnittelualueen rakentaminen melko tasasuuruisiin U- muotoisiin kortteleihin, jotka aukeavat Insinöörikadulle. Ratkaisu on periaatteena varmaotteinen ja porrastuva asuinrakennustyyppi viherkattoineen mielenkiintoinen. Esitetty rakenne muodostuu johdonmukaisessa toisteisuudessaan turhan yllätyksettömäksi, eikä rakenne reagoi alueen eri osien erityispiirteisiin. Rakentamisen kokonaismäärä on kilpailun keskivertomäärään nähden alhaisempi, noin k-m2. Liike- ja yhteistiloja sijoittuu Insinöörinkadun puoleiseen kivijalkaan, suuremmat liiketilat sijoittuvat osa-alueelle 3 ja 4. Suunnitelmassa on erityisesti korostettu porttimaisilla kaarevilla rakennuksilla Hervannan valtaväylän molemmin puolin saapumista Hervannan keskustaan. Ratkaisu jättää pohjoisen suunnasta nähtynä Matrix-korttelin tornit kaupunkikuvassa hallitseviksi, mutta esittää Hervannan valtaväylän akselin päätteeksi kilpailualueen eteläosaan huomattavan korkeaa maamerkkitornia. Ehdotuksen kaupunkikuvallinen ja arkkitehtoninen luonne jää viitteelliseksi ja olisi alueen keskeistä asemaa ajatellen kaivannut lisää kehittämistä. Raitiotiepysäkkien kohtia ei ole korostettu muuhun ympäristöön nähden. Kaupunkiympäristön luonne julkisine tiloineen ja jalankulkualueineen jää ylipäätään kuvissa viitteelliseksi tai siihen ei ole otettu kantaa. Asuinkortteliin liittyvä erillinen pysäköintilaitos olisi kehittämiskelpoinen periaateratkaisu, mutta esitetyllä sijainnilla sijoittuu turhankin keskeiselle paikalle. Muutoin asuntorakentamisen pysäköinti sijoittuu pihakannen alle. Osa-alueella 5 on lisäksi erillinen pysäköintilaitos. 35

36 6 KILPAILUN TULOS 6.1 KILPAILUN TULOS Tuomaristo esittää yksimielisesti, että parhaiten kilpailun tavoitteet toteuttaa ehdotus "Keinutaan". Ehdotuksen esittämä kaupunkirakenne on luonteva ja toteutuskelpoinen. Esitetyt asuinkorttelit muodostavat kauniin ja vaihtelevan kaupunkinauhan. Korttelit sopivat hyvin Hervannan perinteiseen arkkitehtuuriin ja muodostuvat mielenkiintoisia kaupunkitiloja. Orivedenkadun eteläpuolelle sijoitettu kansirakentaminen avaa uusia jalankulun yhteyksiä itä-länsisuunnassa. Alueen painopisteeseen etelään sijoitettu torni sijoittuu luontevasti muodostaen uuden maamerkin Hervannan ytimeen saavuttaessa. Ehdotuksen arkkitehtuuri on miellyttävää, vaihtelevaa ja omaperäistä. Yhteisöllisyyden näkökulmasta ehdotuksen mittakaava erityisesti sisäpihoille on miellyttävä, julkiset aukiotilat ovat luontevia kohtaamispaikkoja ja liike- ja yhteistilojen sijoittaminen katutasoon mahdollistaa aktiivisen katuelämän. Lisäksi "avoin umpikorttelirakenne" luo hyvät edellytykset korttelitason yhteisöllisyydelle. Tuomaristo esittää, että ehdotus "Pons Hervannan sillat" asetetaan varasijalle. Ehdotus on mielikuvituksellinen ja eläytyen laadittu kaupunkivisio. Ehdotuksen kaupunkirakenne on moni-ilmeinen ja rikas. Muodostuneet pihatilat ovat intiimejä ja tiiviitä. Liikenteelliset ratkaisut ovat innovatiivisia ja hyvin tutkittuja. Asuntotyyppejä on esitetty monipuolisesti ja innovatiivisesti. Yhteisöllisyyden näkökulmasta ehdotuksen hengittävä korttelirakenne luontevine aukioineen luo hyvät edellytykset kohtaamisille ja viihtymiselle ulkotiloissa. Tuomaristo esittää, että ehdotukset "Boom Star", "HERE!vanta" sekä "Herwoodin sheriffi" palkitaan kunniamaininnalla. Muita ehdotuksia ei asetettu paremmuusjärjestykseen. Kaikki kilpailuehdotukset ovat sähköisesti nähtävillä kaupungin nettisivuilla osoitteessa: TUOMARISTON JATKOKEHITTELYSUOSITUKSET Tuomaristo esittää, että kaavoitustyö käynnistetään ehdotusten "Keinutaan" ja "Pons - Hervannan sillat" ehdottamien kaupunkikuvallisten suuntaviivojen mukaan. Molempien ehdotusten parhaat ideat asetetaan Hervannan pohjoisakselin jatkotyön pohjaksi. Kokonaisratkaisun pohjana toimii parhaiten ehdotus "Keinutaan", jossa Hervannan nykyisen keskustan umpikorttelimainen korttelirakenne laajentuu kilpailualueelle pääasiallisesti nykyistä rakentamisen korkeutta vastaavana. Kilpailualueen eteläosaan sijoitetaan uudeksi maamerkiksi korkeaa rakentamista. Uusien kävely- ja pyöräily-yhteyksien muodostamiseksi tutkitaan eteläosassa valtaväylän kattamismahdollisuus kansi- tai siltarakentein taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Korttelirakennetta monipuolistetaan jollain osa-alueella ehdotuksessa "PONS - Hervannan sillat" esitetyillä ratkaisuilla kokonaisuuteen sovittaen. Mikään kilpailuehdotus ei sellaisenaan ratkaissut kilpailualueen liikennettä, joten korttelikehittelyn tueksi on syytä käynnistää laajempi liikennesuunnittelu. Myös pysäköintiratkaisuihin sekä palveluiden laatuun, sijoittumiseen ja määrään on jatkokehittelyssä kiinnitettävä erityistä huomiota. 36

37 Tuomaristo ehdottaa, että kilpailun kahden parhaan ehdotuksen tekijäryhmät yhteistyössä kaupungin eri toimialojen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa valmistelevat asemakaavoituksen pohjaksi suunnittelualueen yleissuunnitelman kilpailuehdotusten parhaat tekijät yhdistäen. 6.3 KAUPUNKIKUVATOIMIKUNNAN LAUSUNTO Tampereen kaupungin Kaupunkikuvatoimikunta käsitteli kilpailuehdotuksia kokouksessaan ja ilmaisi näkemyksensä sekä ohjeisti jatkosuunnittelua lausunnossaan: LAUSUNTO HERVANNAN POHJOISAKSELIN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVASTA IDEAKILPAILUSTA Kilpailun tuomaristo on pyytänyt kaupunkikuvatoimikunnalta lausuntoa Hervannan pohjoisakselin kehittämistä koskevasta ideakilpailusta. Avoimessa kilpailussa etsitään ratkaisuja kaupunkimaisen, Hervannan pohjoista sisääntuloa vahvistavan, kaupunkikuvallisesti korkealaatuisen ja toiminnallisesti monipuolisen asuin-, työ- ja palveluympäristön toteuttamiseksi. Raitiotiepysäkkien muodostamiin solmukohtiin tavoitellaan liike- ja palvelutiloja sekä viihtyisiä kohtaamispaikkoja kaupunkilaisille. Kilpailutöiden arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota asumisen monipuolisuuteen ja innovatiivisuuteen, asukkaiden yhteisöllisyyttä ja kestäviä elämäntapoja edistäviin tilallisiin ja toiminnallisiin ratkaisuihin sekä kerrostaloasumisen uudistamiseen siten, että asumismuodon houkuttelevuus lisääntyy myös lapsiperheiden näkökulmasta. Huomiota kiinnitetään myös kaupunkikuvalliseen ja arkkitehtoniseen kokonaisratkaisuun, alueelle muodostuvaan identiteettiin, alueen liittymiseen ympäröivään kaupunkirakenteeseen, pysäköintipolitiikan noudattamiseen, naapuritalojen rasiteautopaikkojen sijoittamiseen alueelle sekä ehdotuksen toteuttamiskelpoisuuteen. Kaupunki- ja korttelitasoiseen suunnitteluun painottuvalla kilpailulla pyritään ratkaisemaan alueen maankäytön yleiset suuntaviivat asemakaavoituksen pohjaksi. Kilpailun ratkaisu on tarkoitus julkaista syyskuussa. Kilpailun ratkettua prosessia on tarkoitus jatkaa kumppanuuskaavoituksena voittaneen kilpailuehdotuksen pohjalta. Prosessi tähtää tonttien luovutukseen. Asetettuun määräaikaan mennessä saapui 13 ehdotusta, jotka vaihtelevat suuresti kokonaismitoituksen ja kaupunkikuvallisen mittakaavan suhteen. Kilpailualueen laajuudesta ja haasteellisuudesta johtuen kaikki kilpailualueen osa-alueet yhdellä kertaa mielekkäästi ratkaisevaa vaihtoehtoa ei kilpailuehdotusten joukosta löytynyt. Ehdotuksista on kuitenkin löydettävissä useita toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti kiinnostavia kehittämisideoita yksittäisten osa-alueiden jatkokehittelyn pohjaksi. Tuomariston tähänastisen arviointityön perusteella kaksi ehdotusta on nousemassa ylitse muiden. Tuomaristo ehdottaa, että kaavoitustyö käynnistetään ehdotusten "Keinutaan" ja "Pons - Hervannan sillat" pohjalta siten, että molempien ehdotusten parhaat ideat asetetaan Hervannan pohjoisakselin jatkotyön pohjaksi. Lisäksi tuomaristo suosittelee kunniamaininnan myöntämistä ehdotuksille Herwoodin sheriffi, HERE!vanta ja Boom Star. Kaupunkikuvatoimikunta toteaa seuraavaa: Toimikunta on tutustunut koko kilpailuaineistoon ja pitää kilpailun tasoa poikkeuksellisen korkeana. Ehdotukset ovat keskenään erilaisia ja eräät niistä edustavat hyvinkin rohkeita tulkintoja siitä, millainen Hervannan pohjoisen sisääntulon uusi identiteetti ja kaupunkikuvallinen ilme voisi olla. Vaikka ehdotukset poikkeavat toisistaan, niitä kaikkia yhdistää ammattimainen sekä nykyajan arkkitehtonisissa tyylisuuntauksissa vahvasti kiinni oleva ote. Tuomariston valitsemat viisi parasta ehdotusta eroavat nekin merkittävästi toisistaan sekä volyymiltään, massoittelultaan, kortteliratkaisuiltaan, arkkitehtoniselta ilmeeltään että liikenteellisiltä ratkaisuiltaan. Kaikissa niissä on kuitenkin useita toiminnallisesti hyviä ja kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisia, suunnittelualueen ja samalla koko Hervannan yleisilmettä kohottavia elementtejä. Alueen asemakaavoitusta olisikin periaatteessa mahdollista viedä eteenpäin minkä tahansa niistä pohjalta. 37

38 Tuomariston 1. sijalle asettama, pääosin umpikorttelimaisista ratkaisuista koostuva ehdotus Keinutaan on mittakaavaltaan miellyttävän vaihteleva. Kerrosluku vaihtelee 1 20-kerroksen välillä. Ehdotuksessa suunnittelualueen eteläpäähän sijoittuu Hervannan valtaväylän itä- ja länsipuolet yhdistävä kansi, johon sijoittuu alueen maamerkkinä ja eteläisenä porttirakennelmana toimiva, Matrix-torneja täydentävä 20- kerroksinen tornirakennus. Alueen pohjoispäähän sijoittuu kaksi Hervannan valtaväylän ylittävää kevyenliikenteen siltaa. Tuomariston 2. sijalle asettamassa, piste- ja lamellimaisia massoja yhdistelevässä ehdotuksessa Pons - Hervannan sillat Hervannan valtaväylän itä- ja länsipuolia yhdistää kolme uutta kevyenliikenteen siltaa. Orivedenkadun silta palvelee edelleen ajoneuvoliikennettä, mutta sen ajorataa esitetään kavennettavaksi. Kansimaisia rakenteita ei esitetä. Matrix-torneja rytmittävät suunnittelualueen keskivaiheille, Hervannan valtaväylän länsireunalle sijoittuvat kaksi 16-kerroksista tornia sekä alueen pohjois- ja eteläpäihin, Hervannan valtaväylän molemmin puolin sijoittuvat matalammat 12-kerroksiset massat. Muutoin kerrosluku vaihtelee pääosin viiden ja kahdeksan kerroksen välillä. Sen enempää ehdotusten Keinutaan ja Pons - Hervannan sillat keskinäiseen paremmuusjärjestykseen kantaa ottamatta toimikunta toteaa, että se pitää molempia ehdotuksia hyvinä. Ne ovat kortteliratkaisuiltaan, massoittelultaan sekä Hervannan valtaväylän itä- ja länsipuolet yhdistäviltä ratkaisuiltaan erilaisia, mutta volyymiltään samaa kerrosneliömetrin luokkaa. Esitetty volyymi tuntuu istuvan luontevasti suunnittelualueelle. Hervannan valtaväylän itä- ja länsipuolen yhdistäminen näyttäisi sekin olevan mahdollista toteuttaa joko kokonaan kevyenliikenteen siltoihin tukeutuen (vähentää alueen suunnittelukustannuksia) tai siltoja ja kansimaista rakennetta yhdistelemällä. Toimikunta korostaa, että myös ehdotukset Herwoodin sheriffi, HERE!-vanta ja Boom Star sisältävät useita varteen otettavia kehitysehdotuksia. Rohkea ehdotus Herwoodin sheriffi osoittaa, että suunnittelualueelle sijoitettava volyymi voisi olla jonkun verran suurempikin. Alue näyttäisi myös kestävän korkeampaa rakentamista, vaikka akselin eteläpäähän esitetyt kerrosta ovatkin ylimitoitettuja Hervantaan. Kerrosluvultaan maltillisempaa päätä edustava ja tulevaisuuteen katsova ehdotus HERE!vanta taas osoittaa, että alueen suunnittelussa olisi mahdollista hyödyntää ajatusta Hervannan valtaväylän bulevardisoinnista. Vaikka ajatus on osittain kilpailuohjelman vastainen, ratkaisulla voitaisiin saavuttaa useita asumismukavuuteen, suunnittelualueen viihtyisyyteen, suunnitelman toteuttamiskelpoisuuteen sekä alueen toteuttamiskustannuksiin liittyviä etuja. Ratkaisu myös laajentaisi nopeasti kasvavan aluekeskuksen kapeaa keskustamaista rakennetta ja korostaisi keskusta-alueelle saapumista. Herwoodin sheriffiä hieman maltillisempi ja kaupunkirakenteeltaan miellyttävän selkeä ehdotus Boom Star taas osoittaa, ettei pysäköintitalojen rakentamista ole tarpeen välttää, mikäli niiden arkkitehtuurille asetetaan riittävän korkeat laatuvaatimukset ja niiden yhteyteen liitetään myös muita, yhteisöä ja yhteisöllisyyttä palvelevia tiloja. Pysäköintitalo on myös ratkaisuna joustava: rakennus voidaan ottaa uusiokäyttöön tai purkaa, mikäli se jää tarpeettomaksi liikkumismuotojen kehittyessä. Lopuksi toimikunta toteaa, että kilpailuehdotukset sisältävät useita nykyhetkessä vahvasti kiinni olevia arkkitehtonisia aiheita. Jatkosuunnittelussa onkin syytä varmistaa, että muodikkaat aiheet ja ratkaisut kestävät mahdollisimman hyvin aikaa. Tampereen kaupungin kaupunkikuvatoimikunta Lisätiedot: puheenjohtaja Matti Höyssä, puh , 38

39

40 TEKIJÄTIEDOT "KEINUTAAN" Tekijä: Pääsuunnittelu: Liikennesuunnittelu: Muu: Hartela Länsi-Suomi Oy BST-Arkkitehdit Oy Petri Tavilampi, arkkitehti SAFA Jari Lantiainen, arkkitehti SAFA Pipsa Puuska, arkkitehti SAFA Ida Väänänen, arkkitehti SAFA Avustajat: Juulia Juselius, arkkitehti yo Ville Reima, arkkitehti yo Jon Thureson, arkkitehti SITO Oy Tenho Aarnikko Tero Rahkonen Janne Koskinen Karoliina Suoniemi, kirjailija "PONS HERVANNAN SILLAT" Tekijät: Pääsuunnittelu: Maisemasuunnittelu: Liikennesuunnittelu: Skanska Talonrakennus Oy Setlementti asunnot Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy Johan Lindfors, arkkitehti SAFA Tomi Jaskari, arkkitehti Tiina Antinoja, arkkitehti SAFA Masu Planning Oy Malin Blomqvist Sito Oy Taina Kuparinen "BOOM STAR" Tekijä: Pääsuunnittelu: Liikennesuunnittelu: Muut: Arkta rakentajat Oy Arkkitehtitoimisto Ajak Oy Adalbert Aapola, arkkitehti Jarkko Kettunen, arkkitehti Avustajat: Taneli Härmä, arkkitehti yo Henrik Ilvesmäki, arkkitehti yo Anniina Kontuniemi Toni Lahti, arkkitehti yo Anni Marttinen Ville Mujunen Vanja Pamilo Andrei Periainen, arkkitehti yo Roope Piipponen, arkkitehti yo Kia Tengström, arkkitehti yo Anja-Kaisa Ylimommo, arkkitehti yo Caspar Åkerblom, arkkitehti yo Trafix Oy Juho Kero Skenariolabs Topi Tiihonen, hulevesisuunnittelu LIITE 1 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - TEKIJÄTIEDOT

41 "HERE!VANTA" Tekijä: Pääsuunnittelu: Liikennesuunnittelu: Lemminkäinen Talo Oy Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit Oy Risto Huttunen, arkkitehti SAFA Santeri Lipasti, arkkitehti SAFA Pekka Pakkanen, arkkitehti SAFA Avustajat: Pasi Leino Mikko Tanneraho, arkkitehti SAFA Mikko Blomberg, arkkitehti SAFA Aku Jokinen, arkkitehti yo Tomas Hartman, arkkitehti yo Essi Wallenius, arkkitehti SAFA Satoshi Ohtaki, arkkitehti Julia Falck, arkkitehti yo Kalle Salomäki Trafix Oy Jouni Ikäheimo "HERVOODIN SHERIFFI" Tekijät: Pääsuunnittelu: Liikennesuunnittelu: Muut: Pohjola Rakennus Oy Häme Pirkan Opiskelija-asunnot Oy POAS MUUAN Oy Olli Metso, arkkitehti SAFA Tuulikki Tanska, arkkitehti SAFA Aleksi Rastas, arkkitehti yo Avustajat: Hannes Teräsvuori, arkkitehti yo Ramboll Finland oy Petri Saarelainen Ian Sacs Arkkitehtitoimisto HKP Oy Pekka Leskelä, arkkitehti SAFA Mikko Suvisto, arkkitehti SAFA LIITE 1 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - TEKIJÄTIEDOT

42 KEINUTAAN LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

43 KEINUTAAN LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

44 KEINUTAAN LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

45 PONS - HERVANNAN SILLAT LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

46 PONS - HERVANNAN SILLAT LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

47 PONS - HERVANNAN SILLAT LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

48 BOOM STAR LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

49 BOOM STAR LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

50 HERE!VANTA LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

51 HERE!VANTA LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

52 HERE!VANTA LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

53 HERWOODIN SHERIFFI LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

54 HERWOODIN SHERIFFI LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

55 HERWOODIN SHERIFFI LIITE 2 MENESTYNEET KILPAILUEHDOTUKSET - KUVALIITE

Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu Kilpailuohjelma

Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu Kilpailuohjelma Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu Kilpailuohjelma 2.1. 12.5.2017 Kilpailuinfo 13.1.2017 Galleria Nottbeck Maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemi Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi Tiedottaminen

Lisätiedot

KILPAILUOHJELMA HERVANNAN POHJOISAKSELIN KORTTELEIDEN IDEAKILPAILU

KILPAILUOHJELMA HERVANNAN POHJOISAKSELIN KORTTELEIDEN IDEAKILPAILU KILPAILUOHJELMA 2.1. 12.5.2017 1 KILPAILUKUTSU... 3 1.1 KILPAILUN JÄRJESTÄJÄ, LUONNE JA TARKOITUS... 3 1.2 OSANOTTO-OIKEUS... 3 1.3 KILPAILUN PALKKIO... 3 1.4 KILPAILUN TUOMARISTO... 3 1.5 KILPAILUAIKATAULU...

Lisätiedot

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella Yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella Arja Ojala 19..10..2017 Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä 2 19.10.2017 Oma Tesoman sateenvarjon alla yhteisöllisen asumisen palvelukortteleita 3

Lisätiedot

Yhteisölliset asumisen ratkaisut

Yhteisölliset asumisen ratkaisut Yhteisölliset asumisen ratkaisut vahvistusta alueen ikäystävällisyyteen Kylä kaupungissa -seminaari 3.4.2017 Päivi Moisio WHO: Ikäystävällinen kaupunki Asuinympäristö, julkiset rakennukset Ikäystävällinen

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

AMIRAALINTIE 4 TONTINLUOVUTUSKILPAILU

AMIRAALINTIE 4 TONTINLUOVUTUSKILPAILU AMIRAALINTIE 4 TONTINLUOVUTUSKILPAILU KILPAILUKUTSU Sipoon kunta järjestää Söderkullan taajaman asuinkerrostalotontin/tonttien tontinluovutuskilpailun, korttelissa 39 ja siihen liittyvillä katu- ja viheralueilla.

Lisätiedot

Valkeakosken Kanavanranta

Valkeakosken Kanavanranta Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema

Lisätiedot

Ikäystävällinen Hervanta ja yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella

Ikäystävällinen Hervanta ja yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella Ikäystävällinen Hervanta ja yhteisöllisen asumisen kehittäminen Tampereella Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä -seminaari Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kiinteistöt,

Lisätiedot

Kouvolan keskustan ydinalueen ideakilpailu

Kouvolan keskustan ydinalueen ideakilpailu Kilpailuohjelman tiivistelmä 29.3.2012 Kouvolan keskustan ydinalueen ideakilpailu Kouvolan kaupunki tekee parhaillaan keskustavisiota, jolla luodaan keskustan kehittämisen suuntaviivat seuraaville vuosikymmenille.

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikortteli älykästä suunnittelua ja asumista?

Tesoman elinkaarikortteli älykästä suunnittelua ja asumista? Tesoman elinkaarikortteli älykästä suunnittelua ja asumista? MAL-verkoston tapaaminen 27.10.2016 1 31.10.2016 Tanja Koivumäki Tampereen vanhin lähiö Sijainti n. 8 km keskustasta n. 8000 / 20 000 asukasta

Lisätiedot

Kiikelin tontinluovutuskilpailu Kilpailuohjelma 2017

Kiikelin tontinluovutuskilpailu Kilpailuohjelma 2017 Kiikelin tontinluovutuskilpailu Kilpailuohjelma 2017 Sisällysluettelo 1. Kilpailun tarkoitus ja tavoitteet 1 2. Kilpailualue 2 3. Menettelyt 3 4. Lähtötiedot 4 5. Ilmoittautuminen 5 6. Tontinluovutuskilpailu

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU TUUSULAN RYKMENTINPUISTON LEIKKI- JA AKTIVITEETTIPUISTON SUUNNITTELUKILPAILU

KILPAILUKUTSU TUUSULAN RYKMENTINPUISTON LEIKKI- JA AKTIVITEETTIPUISTON SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUKUTSU TUUSULAN RYKMENTINPUISTON LEIKKI- JA AKTIVITEETTIPUISTON SUUNNITTELUKILPAILU Sisällysluettelo 1. Kilpailun järjestäjä... 3 2. Kilpailukohde... 3 3. Kilpailun tavoitteet... 4 4. Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA V kaupunginosan korttelia 10 tonttia nro 3 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos (Uusikatu 72) AM2070 26.1.2010 asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Heikki Manninen puh. 044 794 5235, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0929 KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014

Lisätiedot

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti Keski-Pasila Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet Lähtökohdat Noudatetaan Keski-Pasilan osayleiskaavaa listatekstissä selostetuin muutoksin Alueen kerrosalatavoite on noin 155 000 k-m2 Alue rakennetaan

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU. Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu. 1. Kilpailun järjestäjä. Kouvolan kaupunki. 2. Osallistumisoikeus

KILPAILUKUTSU. Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu. 1. Kilpailun järjestäjä. Kouvolan kaupunki. 2. Osallistumisoikeus KILPAILUKUTSU Kouvolan Keskuspuiston leikkialueen suunnittelukilpailu 1. Kilpailun järjestäjä Kouvolan kaupunki 2. Osallistumisoikeus Aalto yliopisto, Maisema-arkkitehtuuri, Otaniemi Hämeen ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

Komiakorttelin piha-alueiden ja julkisten ulkotilojen ideakilpailu

Komiakorttelin piha-alueiden ja julkisten ulkotilojen ideakilpailu KILPAILUKUTSU Komiakorttelin piha-alueiden ja julkisten ulkotilojen ideakilpailu 1. Kilpailun järjestäjä YIT Rakennus Oy yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa 2. Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut:

Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: 04.04.2016 Helsinki Liitteenä kaaviokuvat poikkeamista (1) Kaava: VI ul/3 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuri

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu

KAAVOITUSOHJELMA Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu KAAVOITUSOHJELMA 2015 2017 Maankäytön suunnittelu, yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitusohjelma 2015 2017 Maankäytön suunnittelu yhdyskuntasuunnittelu / EHYT 7 1 5 6 4 3 2 EHYT-selvityksen aluekehittämiskohteet

Lisätiedot

Kilpailuohjelma ja kilpailun kulku

Kilpailuohjelma ja kilpailun kulku 15.08.2017 Kilpailuohjelma ja kilpailun kulku Arja Lukin projektijohtaja, Vantaan kaupunki 1 Kilpailualueen sijainti 2 Kormuniitystä omaleimainen, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä, perheasuntopainotteinen

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

LINNAINMAAN KORTTELIKILPAILU KILPAILUOHJELMA 25.6.2015 ASEMAKAAVAN NRO 8559 KORTTELI 5727. TAMPEREEN KAUPUNKI Kiinteistötoimi

LINNAINMAAN KORTTELIKILPAILU KILPAILUOHJELMA 25.6.2015 ASEMAKAAVAN NRO 8559 KORTTELI 5727. TAMPEREEN KAUPUNKI Kiinteistötoimi TAMPEREEN KAUPUNKI Kiinteistötoimi LINNAINMAAN KORTTELIKILPAILU ASEMAKAAVAN NRO 8559 KORTTELI 5727 KILPAILUOHJELMA 25.6.2015 SISÄLTÖ 1. KILPAILUKUTSU 3 1.1 Kilpailun järjestäjät, luonne ja tarkoitus 3

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009 Tampere, Ratina vuonna 2000 29.5.2009 Ratina ennen 29.5.2009 Ratina vuonna 1898 ja 1960-luvun alkupuolella Ratina ennen 29.5.2009 Ratinan aatekilpailu 29.5.2009 Yleinen aatekilpailu 2.10.2000 15.2.2001

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena

Lisätiedot

HIRSIRAKENTEINEN KAUPUNKIASUNTO IDEAKILPAILU

HIRSIRAKENTEINEN KAUPUNKIASUNTO IDEAKILPAILU HIRSIRAKENTEINEN KAUPUNKIASUNTO IDEAKILPAILU I D E A K I L P A I L U O P I S K E L I J O I L L E 12.4.-29.09.2017 ALUSTAVA OHJELMA 6.4.2017 1 Kilpailukutsu 1.1 Kilpailun järjestäjä, tarkoitus ja luonne

Lisätiedot

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen

67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro Valmistelija / lisätiedot: Elina Karppinen Tampere Ote pöytäkirjasta 7/2016 1 (5) 67 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, III (Nalkala), Hämeenpuisto 37 ja 39, asemakaava nro 8584 TRE:7568/10.02.01/2014 Valmistelija / lisätiedot: Elina

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue

Ikäystävällinen asuinalue Ikäystävällinen asuinalue Case Hervanta Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Päivi Moisio WHO: Ikäystävällinen kaupunki Asuinympäristö, julkiset rakennukset Ikäystävällinen kaupunki Ikäystävällinen

Lisätiedot

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä

Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä 28.3.2017 / TPi, TPe Selvitys liikennejärjestelyvaihtoehdoista ja pysäköinnistä Tutkitut liikennejärjestelyvaihtoehdot Puustellinkallion kaavoituksen aikana on tutkittu erilaisia liikennejärjestelyitä

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Hervannan raitiotiekatujen suunnittelu Yleisötilaisuus Liikenneinsinööri Timo Seimelä yleisten alueiden suunnittelu, Tampereen kaupunki

Hervannan raitiotiekatujen suunnittelu Yleisötilaisuus Liikenneinsinööri Timo Seimelä yleisten alueiden suunnittelu, Tampereen kaupunki Hervannan raitiotiekatujen suunnittelu Yleisötilaisuus 26.11.2015 Liikenneinsinööri Timo Seimelä yleisten alueiden suunnittelu, Tampereen kaupunki Raitiotiekatujen suunnittelutilanne Raitiotiekatujen yleissuunnitelma

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa

Lisätiedot

Tontinluovutuskilpailu Naantalin Keskustakorttelit. Elise Lehikoinen

Tontinluovutuskilpailu Naantalin Keskustakorttelit. Elise Lehikoinen Tontinluovutuskilpailu Naantalin Keskustakorttelit Elise Lehikoinen 12.12.2016 Kilpailun aikataulu ja siitä tiedottaminen Kilpailun aikataulu KSJ 21.11.2016 Kaupunginhallitus on hyväksynyt kilpailun ehdot

Lisätiedot

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kaupunkisuunnitteluvirasto ja ikääntyneet Kari Tenkanen KSV/Liikennesuunnitteluosasto 23.9.2015 Kaupunkisuunnitteluviraston toiminta Kaupunkisuunnitteluvirasto vastaa Helsingin kaavoituksesta ja liikenteen

Lisätiedot

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±

Lisätiedot

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2015 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 Kaavan

Lisätiedot

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki.

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyyntö Tietolan alueen tonttien luovutuksesta *Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyynnön sisältö Yleistä

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS JALANKULKUKAUPUNGIN SUUNNITTELUPERIAATTEET KUMPPANUUSFOORUMI 16.2.2017 EERO SALMINEN, RAMBOLL FINLAND OY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ASIOINTIMATKAT Suomalaiset kotitaloudet

Lisätiedot

Ikäystävällinen Hervanta

Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry 24.3.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Lisätiedot

Palaute- ja vastineraportti

Palaute- ja vastineraportti TAMPEREEN KAUPUNKI 29.05.2017 Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit. Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45. Katu- ja virkistysaluetta, käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

Martinlaakson asemanseudun täydentäminen

Martinlaakson asemanseudun täydentäminen VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu / NKo 20.10.2006 Ilmoitus kaavoituksen vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Asemakaavan muutos nro 001936, Martinlaakso Osallistumis- ja

Lisätiedot

HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS

HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS HAUKILUOMA II 8360 KESKUSTAKORTTELEIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMINEN VIITESUUNNITELMALUONNOS 8.6.2015 HAUKILUOMA II - VIITESUUNNITELMALUONNOKSET Viitesuunnitelma koskee Haukiluoman kaupunginosaan Länsi-Tampereella

Lisätiedot

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO

MYLLYTULLIN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VISIO Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNKATU 11-13 F 6 FIN-00510 HELSINKI FINLAND WWW.SERUM.FI 1. NYKYTILANNE Viistoilmakuva tarkastelualueesta 2. ANALY YSI RAKENNUSKANTA

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

äijälänranta-aidan ideakilpailu

äijälänranta-aidan ideakilpailu 22.8.-28.9.2012 2 havainnekuvia äijälänrannan alueesta Järjestäjä Jyväskylän kaupunki Osuuskunta Suomen Asuntomessut Internetsivut www.asuntomessut.fi/jyvaskyla www.jyvaskyla.fi/asuntomessut/aita Taitto

Lisätiedot

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue

Lisätiedot

LAATUTARJOUSKILPAILU KIRKONKYLÄN KORTTELIN 110 AKR TONTEISTA

LAATUTARJOUSKILPAILU KIRKONKYLÄN KORTTELIN 110 AKR TONTEISTA KILPAILUOHJE LAATUTARJOUSKILPAILU KIRKONKYLÄN KORTTELIN 110 AKR TONTEISTA Vihdin kunta tarjoaa rakennusliikkeille tai muille rakennuttajille ostettavaksi otsikossa mainitun korttelin tontit 1 ja 2. Kilpailu

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY)

Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelma (KÄPY) Tekninen lautakunta 102 13.08.2015 Kunnanhallitus 205 24.08.2015 Kunnanvaltuusto 83 31.08.2015 Kunnanhallitus 254 19.10.2015 Maankäyttölautakunta 125 28.10.2015 Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd.

Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman & Co Ltd. LIITE 6 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE ALOITE Asemakaavan muutos 0714 Runeberginkatu 5, 7, 9, 11, 13 ja 13a sekä Kotkantie 14. Kotkan kaupunki, Oy Shipstores Nyman

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL

Leinelä / K Lassi Tolkki asemakaavasuunnittelija. Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 12.3.2013 Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Leinelä / K 70116 Asemakaavan muutos nro 002066 Koivukylä 70. kaupunginosa Kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Hakunilan asuntotuotanto

Hakunilan asuntotuotanto Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000

Lisätiedot

Palvelukorttelit - asumisvaihtoehtoja ikääntyneille

Palvelukorttelit - asumisvaihtoehtoja ikääntyneille Ikääntyneiden asumisratkaisut Wanha Satama Palvelukorttelit - asumisvaihtoehtoja ikääntyneille Ira Verma Arkkitehti, tutkija Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos Sotera-instituutti ira.verma@aalto.fi

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot