KRISTIINANKAUPUNKI. tilinpäätös 2009

Transkriptio

1 KRISTIINANKAUPUNKI tilinpäätös 2009 KAUPUNGINHALLITUS 2010

2 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Sisältö Sisällysluettelo 1. Johdanto sivu 5 2. Tilinpäätös ja toimintakertomus kuntalain ja kirjanpitolain mukaan sivu 6 3. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1. Kaupunginjohtajan katsaus sivu Yleinen taloudellinen kehitys sivu Kristiinankaupungin organisaatiokaava sivu Henkilöstöraportti sivu Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 4.1. Kokonaistulot ja menot sivu Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sivu Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut sivu Tase ja sen tunnusluvut sivu Konsernitase ja sen tunnusluvut sivu Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä sivu Talousarvion toteutuminen 6.1. Käyttötalousosan toteutumisvertailu sivu Hallintokeskus sivu Perusturvakeskus sivu Koulutuskeskus sivu Sivistys- ja vapaa-aikakeskus sivu Tekninen keskus sivu Investointiosan toteutumisvertailu sivu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu sivu Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu sivu Tilinpäätöksen liitteet 7.1. Tase-erittelyt 7.2. Toteutumisvertailu 7.3. Ruotsinkielisen koulutuslautakunnan liitteet 7.4. Liikelaitos KRS-Veden kertomus 8. Tasekirja (erillinen sidottu kirja)

3 Kristiinankaupunki Tilinpäätös

4 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Johdanto Luvussa 2 kerrotaan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen liittyvistä säännöksistä. Lukuun 3 sisältyvät kaupunginjohtajan katselmus, kaupungin lautakuntaorganisaation kaavio, selostus Kristiinankaupungin kehityksestä ja siellä kerrotaan myös kaupungin henkilöstöstä. Luvussa 4 ovat tilinpäätöskaaviot tunnuslukuineen sekä konsernitilinpäätös. Tilikauden tulosta sekä talouden tasapainottamista koskevat kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotukset sisältyvät lukuun 5. Luvussa 6 kerrotaan talousarvion toteutuksesta. Käyttötalousosan tulosta selostetaan tulosalueittain ja se on ryhmitelty keskusten mukaisesti. Tulos käy ilmi talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten sekä tilinpäätösten vertailusta. Erotus on varustettu plus- tai miinusmerkillä riippuen siitä, miten se vaikuttaa toimintakatteeseen. Talousarvion muutokset on varustettu plusmerkillä, jos menot tai tulot ovat lisääntyneet ja miinusmerkillä, jos määrärahoja on vähennetty. Luvussa 6.1. kerrotaan kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuksesta. Luvussa 7 selostetaan tilinpäätöksen liitteiden tietoja ja 8. luku sisältää tasekirjan.

5 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Tilinpäätös ja toimintakertomus kuntalain ja kirjanpitolain mukaan Kirjanpito Kuntalaki 67 Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain :n soveltamisesta. Tilinpäätös Kuntalaki 68 Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalaki 68a Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kirjanpitolaki Kirjanpitolaki on muuttettu lailla (1304/2004) ja kirjanpitoasetus valtioneuvoston asetuksella (1313/2004). Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto pitää perusteltuna, että muutoksia ryhdytään soveltamaan kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa vasta alkaen. Kirjanpitolain 3. luvussa on säädöksiä tilinpäätöksen sisällöstä. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen sisällöstä on säädetty kuntalaissa (68.2 ), joten kirjanpitolain muuttunutta tilinpäätöksen sisältöä koskevaa säännöstä ei sovelleta kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksissä. Rahoituslaskelma sisältyy kuntajaoston ohjeiden mukaan kunnan tilinpäätökseen liitetietona.

6 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Toimintakertomus Kuntalaki 69 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Sisäinen valvonta Tilivelvolliset suorittavat myös toiminnan sisäisen valvonnan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä hallintosäännön ja johtosäännön sisäistä valvontaa koskevia määräyksiä noudattaen. Lisäksi tilivelvolliset suorittavat konsernivalvonnan yllä mainittua säännöstöä sekä kaupunginvaltuuston määräämiä konsernitavoitteita noudattaen.

7 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1. Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2009 Kuntatalouden tila Suomessa notkahti vuonna 2009 globaalista talous- ja rahoituskriisistä ja sen seurauksista johtuen, eikä Kristiinankaupunkikaan jäänyt tämän käänteen ulkopuolelle. Vuoden 2009 toimintaa kaupungissa leimasi realistisuus ja ennakoivuus. Talousarvion 2009 perusta oli lyöty lukkoon ennen taantuman todellista alkua, ja siksi budjettia jouduttiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla tarkistamaan alentamalla hallintokuntien bruttomenoja yhdellä prosentilla. Tämä oli tarpeellista, koska esim. työttömyys mm. Metsä-Botnian tehtaan lakkauttamisen 1 seurauksena alkoi kasvaa heti alkuvuodesta. Hallintokunnat ylsivät asetettuun tavoitteeseen eli toteuttivat palvelut käyttämällä 99 % alun perin myönnetyistä määrärahoista. Merkittäviä tekijöitä kaupungin toiminnassa olivat muutamat rakenteelliset muutokset. Tällaisia olivat mm. perusturvakeskuksen perustaminen, terveyskeskuksen henkilöstön siirtyminen kaupungille, keskitettyyn kiinteistönhoitoon siirtyminen sekä kahden kyläkoulun lakkauttaminen. Talous tasapainossa Palvelut kyettiin tuottamaan suunnitellusti. Käyttötalouden netto oli 33,2 milj. euroa, lisäys vuodesta 2008 oli siis 2,2 milj. euroa eli. 7 %. Vuosikate oli 2,9 milj. euroa (4,9 M )405 euroa/as. (684 euroa). Verotulot olivat 20,1 milj.euroa (20,6 M ). Ylijäämä oli euroa (3,4 M ) ,80 euron arvonalennuksen kirjaamisen jälkeen. Arvonalennus vastaa kaupungin osuutta Vaasan sairaanhoitopiirin Selkämeren sairaalan arvonalennuksesta. Kertyvä ylijäämä 2009 on runsaat 1,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä on korjattu vuoden 1997 poistot (kuntien siirtyessä liikekirjanpitoon) euron summalla, joka on vähennetty aikaisempien vuosien voitosta. Lainaa nostettiin 2,05 milj. euroa investointeihin (uimahalli), ja lainaa lyhennettiin 1,7 milj. euroa. Kaupungin lainat olivat 9,43 milj. euroa (9.062 milj. euroa), euroa/asukas (1248 euroa/as.). Manner-Suomen kunnilla lainaa oli vuonna 2009 keskimäärin euroa/as. (1629 euroa/as). Lainanhoitokustannukset olivat euroa. Veroprosentti oli neljättä vuotta peräkkäin 20 prosenttia (Suomen keskiarvo 19 %). Vähennysten takia todellinen veroaste oli 14,5 prosenttia. Maksukyky oli 11päivää (35 päivää). Kaupungin asukasluku oli vuoden 2009 lopussa asukasta eli lähes edellisvuoden tasolla (7.258 as.). Ylijäämää tarvitaan puskuriksi tulevia vuosia varten. Kaupungin tulee vastata väestön ikääntymisestä ja talouden kasvupotentiaalin vähenemisestä aiheutuvaan kestävyyshaasteeseen, joten talous on jatkossakin pidettävä vakaana. Talous- ja rahoituskriisin seuraukset huomioiden tämä vaatii luottamus- ja virkamiesten saumatonta ja innovatiivista yhteisponnistelua. Kaupungin asukkaat ja heidän hyvinvointinsa sekä kaupungin kehittyminen ovat päätöksenteossa ensimmäisellä sijalla. Kristiinankaupunki - hyvän palvelun paikka Kaupungin suurin sektori, aloittanut perusturvakeskus lähti määrätietoisesti uudistusten tielle. Vuoden aikana laaditun palvelustrategian mukaan palvelut jakautuvat lasten 1 Kosketti suoraan ja välillisesti n. 100 kristiinankaupunkilaista

8 Kristiinankaupunki Tilinpäätös ja nuorten, työikäisten ja senioreiden tarvitsemiin palveluihin. Tavoitteena on ennakoivuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus. Jo ensimmäisen vuoden aikana oli nähtävissä siirtymää etupainotteisuuteen suunnittelemalla tarpeellisia muutoksia, aloittamalla vanhentuneista käytännöistä luopuminen ja uusien mahdollisuuksien kokeilu ja käyttöönotto. Kustannusnousua onnistuttiin kontrolloimaan samalla kun toteutettiin asiakaspalvelua parantavia toimenpiteitä. Kohtuullisten palvelujen turvaaminen kuntalaisille tulevinakin vuosina (palvelutarpeiden lisääntyessä) edellyttää organisaatiolta yritysmaailmasta tunnettua ketteryyttä, palvelurakenteiden edelleen sopeuttamista ja tuottavuuden kohottamista mm. uutta tekniikkaa hyödyntämällä. Väestörakenteesta johtuvat suuret muutokset ovat jo ovella. Perusturvakeskus toimi jouhevassa yhteistyössä K5:n kanssa. Kummankin kieliryhmän koulutoimessa satsattiin mm. yrittäjyyteen, mikä on osaltaan mahdollistunut kaupungin osallistuessa yrittäjyyskasvatusprojekteihin. Ruotsinkielinen yläaste saavutti kansallista menestystä yrittäjyydessä neljäntenä vuotena peräkkäin. Suomenkielinen lukio menestyi myös vuonna 2009 hyvin ylioppilaskirjoituksissa. Turvapaikan hakijoiden lapsille järjestettiin valmistavaa opetusta syksystä 2009 lähtien. Vuoden lopussa saatiin päätös valtionavustuksesta Kristiinanseudun koulun peruskorjaukseen. Siinä missä perusturvasektorin asiakasmäärä kasvaa, vähenee se virallisten oppilasennusteiden valossa toiseksi suurimmalla eli koulutoimen sektorilla. Koulutoimien yhteisenä tavoitteena tulee hyvän opetustason turvaamiseksi olla yhteistyön tiivistäminen entisestään. Teknisen sektorin suurin hanke oli uuden uimahallin toteuttaminen. Merkittävimpiä uudistuksia oli keskitettyyn kiinteistönhoitoon siirtyminen. Työn alla olivat eri kaavoitusprosessit, energiayhtiöiden ympäristövaikutusten arviointiselvitykset kuten myös tontin hakeminen kaukolämmön bioenergialämpökeskusta varten. Uusi rakennustarkastaja aloitti työnsä alkuvuodesta. Sivistys- ja vapaa-ajantoimessa suurin muutos oli uuden uimahallin toimintaan varautuminen toiminnan siirryttyä syksyn aikana tekniseltä toimelta vapaa-ajan toimelle. Kansalaisopisto tarjosi turvapaikanhakijoille alkuvaiheen kielikoulutusta. Useita vuosia peruskorjattavana ollut elokuva- ja kulttuuritalo Dux otettiin käyttöön kesän kynnyksellä. Vapaa-ajansektori yhdessä aktiivisten toimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa järjesti uuden Avoimet portit tapahtuman kesäkuussa. Hallintokeskuksen henkilöstöresurssi vahvistui kolmen työntekijän siirtyessä terveyskeskuksesta kaupungin kansliaan. Kattava kaupungin strategian päivittämiseen tähtäävä profilointityö käynnistyi keväällä. Kanslian johdolla valmistauduttiin sähköiseen laskujen tarkistamiseen ja uuteen kirjanpitojärjestelmään siirtymiseen. Kanslia yhdessä teknisen keskuksen kanssa suunnitteli hallintokeskuksen sijoittamista raatihuoneelle vuonna Omistajaohjaukseen liittyen päätettiin laatia asuntopoliittinen ohjelma asuntopolitiikan selkeyttämiseksi. Kaupunki osallistui maakunnan muiden kuntien tavoin Vaasanseudun kuntaliitos- ja yhteistyöselvitykseen. Kaupungin palvelutuotannossa tulee edelleen rohkaista uusien innovaatioiden syntymistä. Rakenteelliset uudistukset pohjautuvat väestörakenteen ja siitä johtuvien palvelutarpeiden sekä lainsäädännön muutoksiin, asiakasodotuksiin sekä resurssien uudelleenohjaukseen. Henkilöstö Julkisen talouden tilan ja yleisen kehityksen seurauksena henkilöstö oli sopeuttamistoimien kohteena ja käytännön toteuttajana. Toimenpiteisiin henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseksi ja henkilöstön kehittymiseksi kuuluivat erilaiset kouluttautumistilaisuudet 2, 2 Esim. Kuntaliitolta hankittu johtajuuskoulutus jokaiselle johtavassa tai esimiesasemassa olevalle, n. 40 hlöä.

9 Kristiinankaupunki Tilinpäätös työhyvinvoinnin ja liikunnan tukeminen sekä henkilöstöpoliittisen ohjelman hiominen käytännön toiminnaksi. Yleisen valtakunnallisen trendin 3 koskiessa myös Kristiinankaupunkia jatkui organisaatiossa eläköitymisten ja uudelleenorganisointien kautta toteutuva toimintojen tehostuminen. Kuitenkin myös uusien työntekijöiden palkkaaminen oli joissakin tapauksissa välttämätöntä (esim. hoivatyö). Selkämeren sairaalan keittiön henkilöstö jatkoi kaupungin palveluksessa. Palveluiden tuottamiseen tarvittiin 16,9 työntekijää/1000 asukasta. Henkilöstön sairastavuus oli 11,5 pv/hlö (12,3 pv/hlö), Kunta 10 -tutkimuksen kunnissa 20,6 päivää. Elinkeinotoiminta Elinkeinotoimiston toiminta painottui neuvontaan ja erilaisiin projekteihin. Toimistolla oli yhteistyötä mm. uusyrityskeskus Startian, KOKO-ohjelman ja naapurikuntien elinkeinotointen kanssa. Yhdessä Kaskisten ja Närpiön kaupunkien kanssa laadittiin tulevia elinkeinollisia painopistealueita täsmentävä seutustrategiaohjelma, jonka laatimiseen osallistuivat mm. kaupunkien luottamushenkilöt. Elinkeinotoimisto edesauttoi uusien mikroyritysten syntymistä ja työpaikkojen luomista, mm. osallistumalla TEM contact centerin, Kristiinankaupungin julkisen työvoimapalvelun valtakunnallisen kaksikielisen yksikön muutostöiden kustannuksiin jonka ansiosta syntyi valtakunnallista kaksikielistä työpaikkaa. Ponnistelut alueellistettavien työpaikkojen saamiseksi jatkuivat. Todettakoon, että tärkeää kaupungin elinkeinoelämälle ovat kaikkien nykyisten yritysten menestyminen ja onnistuneet sukupolven vaihdokset. Kaupunginhallitus asetti hallituksen puheenjohtajan johdolla toimivan elinkeinon tulevaa organisoitumista ja hoitamista pohtivan työryhmän. Sen puitteissa järjestettiin yrittäjille tiedotus- ja keskustelutilaisuus yrittäjien näkemysten ja toiveiden kartoittamiseksi. Työryhmän työ valmistuu vuoden 2010 puolella. Kaupungin valinnat ja kehittyminen Vuoden 2009 päätöksillä ja toimenpiteillä kaupunki jatkaa tarpeellisia uudistuksia ja kehittämistä. Toimenpiteillä arvioidaan olevan myönteistä vaikutusta kaupungin asukkaiden hyvinvoinnille, kaupungin kehittymiselle ja taloudelle. Muutamat isot asiat, kuten kaavoitukset, pitkittyivät. Selkämeren sairaalan pari vuotta prosessissa olleisiin omistajuusjärjestelyihin ei vielä vuonna 2009 löytynyt käänteentekevää ratkaisua. Monilla kaupungin päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia mm. elinkeinoelämään. Menestyminen jatkossa ei ole itsestäänselvyys. Tulee jatkaa määrätietoista työtä, pitää hyvää huolta henkilöstöstä, naapurisuhteista ja talouden hoidosta. 3 Kuntien eläkevakuutus: eläkkeelle jää yht. 24 %, yht. 45 % ja yht. 61 % kuntatyöntekijöistä.

10 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Yleinen taloudellinen kehitys Väestö Väestön määrä oli asukasta (7 262 henk ). Väestön määrä väheni 8 henkilöllä eli 0,1 % verrattuna tilanteeseen Väestöstä 56,3 %:lla (4 085 as.) oli ruotsi äidinkielenään ja 42,1 %:lla (3 053 as.) suomi äidinkielenään. Noin 116 henkilöllä oli jokin muu kieli äidinkielenään. Ikärakenne Kristiinankaupungissa lkm % lkm % lkm % lkm % Lkm % , , , , , , , , , , , , , , ,1 Yhteensä , , , , ,0 Työllisyys Keskimääräinen työttömyys Kristiinankaupunki lkm Kristiinankaupunki % 7,5 7,3 8,0 7,4 5,8 5,5 7,4 Pohjanmaa % 8,1 8,0 7,6 6,6 5,5 5,0 7,3 Koko maa % 11, ,9 9,5 8,2 7,6 9,8 Elinkeinoelämä Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan määrä määrä määrä määrä määrä määrä Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalv.miehet Eläkeläiset Muut

11 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Sukkulointi Työpaikojen lukumäärä lkm lkm lkm lkm Osuus 2002, 2003, 2004, A Maatalous ja metsätalous ,6 B Kalatalous ,4 C Kaivostoiminta ja louhinta ,0 D Teollisuus ,1 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,7 F Rakentaminen ,1 G Tukku- ja vähittäiskauppa ,6 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,0 I Kuljetus,tietoliikenne ,8 J Rahoitustoiminta ,9 K Kiinteistö-; liike-elämän palvelut ,4 L Julk. hallinto; sos.vakuutus ,5 M Koulutus ,8 N Terveydenhuolto- ja sos.palvelut ,5 O Muut yhteisk. ja henk.koht. palv ,3 P Työnantajakotitaloudet ,0 Q Kansainväliset järjestöt ,0 X Toimiala tuntematon ,3 Kaikki toimialat yhteensä ,0 Vuoden 2002, 2003 ja 2004 tiedot lopulliset alustavat tiedot. Sukkulointi Kristiinankaupungin ja muiden kuntien välillä Kristiinankaupungista Kristiinankaupunkiin Helsinki Helsingfors 23 6 Isojoki Storå Karijoki Bötom Kaskinen Kaskö Kauhajoki Korsnäs 8 1 Laitila 10 1 Maalahti Malax 4 9 Maarianhamina Mariehamn 15 2 Merikarvia Sastmola Mustasaari Korsholm 9 2 Nokia 3 Närpiö Närpes Pietarsaari Jakobstad 13 Pori Björneborg Seinäjoki 11 8 Siikainen 3 3 Tampere Tammerfors 3 7 Teuva Östermark Turku Åbo 18 3 Vaasa Vasa Vantaa Vanda 3 7 Muut kunnat yhteensä Yhteensä

12

13 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Henkilöstöraportti Henkilöstön suuruus Kristiinankaup. henkilöstö Viranhaltijat Työntekijät Yhteensä Keskus päävir sivuvir virk.yht kokop osap. työntek.yht. Hallinto Perusturvakeskus Koulutuskeskus Sivistys- ja vapaa-aikakeskus Tekninen Yhteensä Kaupungin henkilökuntamäärä lisääntyi , kun terveyskeskuskuntayhtymän henkilökunnasta 93 siirtyi kaupungin palvelukseen. Kristiinankaupungin henkilöstö , lkm Lukumäärä Lkm

14 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Henkilöstötilastoa Henkilöstön sairauspoissaolot 2009 Päiviä yht. Poissaolo Poissaolo Päiviä (lkm) Prosentti Keskus lukumäärä lääk.todis. oma ilm. henk. kohti Hallintokeskus ,8 0,76 Perusturvakeskus ,1 4,13 Koulutuskeskus ,8 2,95 Sivistys- ja vapaa-aikakeskus ,9 4,92 Tekninen keskus ,2 5,54 Yhteensä ,5 3,15 Henkilöstön sairauspoissaolot henkilöa kohti Keskus Hallintokeskus 2,74 4,0 12,5 11,8 5,9 2,8 Perusturvakeskus 22,38 17,84 21,6 20,4 19,7 15,1 Koulutuskeskus 7,56 6,55 10,9 10,4 7,1 10,8 Sivistys- ja vapaa-aikakeskus 17,9 Tekninen keskus 12,57 7,03 17,0 7,2 11,6 20,2 Yhteensä 13,16 10,75 15,4 14,1 12,3 11,5 Työkyky ja terveys Taulukosta voidaan todeta, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Valtakunnallisestikin sairauspoissaolojen määrä on kääntynyt laskuun (vuonna 2007 vakinainen henkilöstö oli sairauden takia poissa töistä 20,4-21,4 päivää työvuotta kohti). Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla olemme vaikuttaneet työoloihin ja työmenetelmiin sekä oman kunnon ylläpitämiseen. Olemme tehneet ergonomisia selvityksiä sekä selvittäneet kosteusvaurioita tarpeen mukaan. Liikunnallisella toiminnalla olemme pyrkineet lisäämään henkilökunnan työkykyä ja aktiivisuutta itsehoitoon. Henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä kuntosalilla sekä osallistua kansalaisopiston järjestämille liikuntakursseille työnantajan subventoimana. Kaupungin henkilöstöstä keskimäärin 2,5 käytti kuntosalia. Kokonaisuudessaan kuntosalikäyntimäärä vuodessa oli Kansalaisopiston järjestämille liikuntakursseille osallistui kevätkaudella 61 kaupungin työntekijää ja syyskaudella 79. Tyky - iltapäiviä järjestettiin henkilökunnalle. Terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön työterveyshuolto toteutettiin kokonaisvaltaisena sisältäen myös sairaanhoidon. Työkykyä ylläpitävään Kelan kuntoutukseen osallistui 10 henkilöä. Yhteenvetona voi todeta, että työnantaja on hyvin panostanut henkilökunnan työkykyä ylläpitävään toimintaan.

15 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Työterveyshuollon käyttö Terveystarkastukset 347 Sairaanhoito, vastaanottokäynnit 347 Kaupungin henkilöstön työterveyshuoltoon käytettiin ,72 ( ). Työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa 60 % terveystarkastuksista ja 50 % sairaanhoidosta työnantajalle. Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksella on tavoitteena tukea henkilöstön osaamista ja jaksamista perustehtävän toteuttamisessa ja työn kehittämisessä. Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana on toiminnasta lähtevä tarpeenmukaisuus ja tasapuolisuus. Koulutusta on toteutettu sekä kaupungin sisäisenä että ulkoisena kulutuksena, esim. kaupunki osti kuntaliitolta esimieskoulutusta. Vuonna 2009 järjestettiin 4 koulutuspäivää. Kolutukseen osallistui henkilöä. Myönnetyt eläkkeet vuosina eläkemuodon mukaan Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Kuntoutustuki Kuntoutusetuudet Työttömyyseläke Eläkkeet yhteensä

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 5.1. Sisäinen valvonta Ylijäämä, ,20 euroa, viedään taselaskelman vastaaviin. Kaupungilla oli kertyvää ylijäämää ,82 euroa (197 euroa/asukas). Tilinpäätöksessä vanhoja poistoja on korjattu ,92 euron summalla, joka on vähennetty aikaisempien vuosien tuloksesta. Tilinpäätöksessä on myös alennettu kaupungin osuutta Vaasan sairaanhoitopiirin pääomasta ,80 eurolla. Hyvään tulokseen ovat myötävaikuttaneet vuoden 2009 korkeat verotulot sekä jo aikaisemmin tehdyt taloudelliset tasapainottamistoimenpiteet, rakennemuutostoimenpiteet, kiinteän omaisuuden realisointi sekä palvelutuotannon kustannusten harmonisointi valtionosuustulojen kanssa. Kertyvä ylijäämä tuottaa pienen varauksen, mutta taantuma heikentää tunnetusti kaupungin taloutta Lisäksi sovelletaan 2010 lähtien uutta valtionosuusjärjestelmää, jonka kaikkia seurauksia ei vielä tiedetä. Sisäinen valvonta perustui vuoteen 2009 saakka perinteiseen talousarviontarkkailuun sekä kaupunginhallitukselle annettaviin neljännesvuosiraportteihin. Vuoden 2009 lopulla kaupunginhallitus päätti ottaa lähtien käyttöön kuukausittaisen talousseurannan. Ostolaskut hyväksyvät nimetyt henkilöt ja maksetaan keskitetysti. Myynnin laskutusta tarkkaillaan myös talousarvioseurannan avulla. Suunnitelmakauden aikana otetaan käyttöön ostolaskujen sähköinen kiertojärjestelmä ( ) ja tätä ajatellen johtosääntöjä on päivitetty vuoden 2009 aikana. Laskut tarkastavat ja hyväksyvät vuodesta 2010 lähtien eri henkilöt (vähintään kaksi). Laskut postitetaan suoraan rahatoimistolle ja ne käsitellään keskitetysti. Suunnitelmakauden aikana laaditaan myös ostotoiminnalle ohjeet. Riskienhallinta suoritetaan yhteistyössä kaupungin vakuutusyhtiön (Aktia) kanssa. Kiinteistöillä on täysarvovakuutus ja lakisääteisten vakuutusten lisäksi kaupungilla on myös vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset.

26 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Talousarvion toteutuminen 6.1. Käyttötalousosan toteutuminen Hallintokeskus 1001 KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Tilivelvolliset Keskusvaalilautakunnan jäsenet Yleiset tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Tilinpäätös Erotus Toimintamenot Toimintatulot Netto Avainluvut Nettomenot yht Nettomenot /asukas Kunnan vaaliorganisaatioon kuuluu keskusvaalilautakunnan lisäksi kymmenen vaalilautakuntaa, kaksi vaalitoimikuntaa ja tietty määrä vaalitoimitsijoita. Keskusvaalilautakunta hoiti ehdokasasetteluun, koulutukseen ja muun vaaliorganisaation johtamiseen, ennakkoäänten tarkastukseen, vaalipäivän äänten tarkastuslaskentaan sekä lopullisen vaalituloksen vahvistamiseen liittyvät tehtävät. Muiden vaaliviranomaisten tehtävät liittyvät suoraan ennakkoäänestykseen ja vaalipäivän äänestykseen. Tavoitteet ovat toteutuneet. Europarlamenttivaalit pidettiin Europarlamenttivaalit 2009 Äänioikeutet Ennakkoon äänestäneet Vaalipäivänä äänestäneet Äänestäneet yhteensä Kristiinankaupunki , , ,4

27 Kristiinankaupunki Tilinpäätös KAUPUNGINHALLITUS Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Tilinpäätös Erotus Toimintamenot Toimintatulot Netto Avainluvut Nettomenot yht Nettomenot /asukas TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvolliset Tarkastuslautakunnan jäsenet: Tilinpäätös Erotus Toimintamenot Toimintatulot Netto Avainluvut Nettomenot yht Nettomenot /asukas Tavoitteet vuodeksi 2009 Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon tarkastelua koskevat asiat. Lautakunta arvioi, ovatko kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kaupungin omassa toiminnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tulee huolehtia kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Oy Audiator Ab valittiin Kristiinankaupungin tilintarkastajaksi. Tilintarkastusyhteisö toimii myös Kristiinankaupungin Asunnot Kiinteistö Oy:n tilintarkastajana. Tarkastus suoritetaan kaupunginvaltuuston marraskuussa 2009 tiedoksi merkitsemän suunnitelman mukaisesti. Vuotta 2008 koskevan tarkastustyön saattoi päätökseen toimikaudeksi asetettu tarkastuslautakunta. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 5 kokousta.

28 Kristiinankaupunki Tilinpäätös YLEISHALLINTO Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr Tilinpäätös Erotus Toimintamenot Toimintatulot Netto Avainluvut Nettomenot yht Nettomenot /asukas Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä toimielin. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Toiminnan ohjaus toteutetaan resurssijaon muodossa talousarviomäärärahojen kautta ja valtuuston hyväksymien tavoitteiden avulla. Valtuusto piti 10 kokousta vuoden aikana. Pöytäkirjoissa on kaikkiaan 136 pykälää. Lisäksi kaupunginvaltuusto piti useita seminaareja, jotka koskivat mm. kaupungin talouden tasapainottamista ja Vaasanseudun kunta- ja palvelurakennetta. Kaupunginvaltuuston vuonna 2009 käsittelemistä asioista voidaan mainita: - kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja kolmen varapuheenjohtajan valinta kahden vuoden toimikaudeksi - henkilöiden valinta luottamustehtäviin toimikaudeksi, kaupungin edustajien valinta kuntayhtymiin ja Suomen kuntaliiton kokoukseen - tilintarkastusyhteisön valinta vuosiksi johtavan lääkärin/perusturvajohtajan valinta - maa-alueiden myynti - ranta-asemakaavat - eläinlääkintähuollon ja ympäristövalvonnan organisaatio siirtymäkauden ajaksi - perusturvakeskuksen johtosäännön hyväksyminen - sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan sekä -keskuksen johtosäännön hyväksyminen - koulutus- ja vapaa-aikakeskuksen johtosäännön muuttaminen - teknisen keskuksen johtosäännön tarkistus - virkojen perustaminen ja lakkauttaminen - kunnalliset tiedoksiannot - kuntayhtymien perussopimusten muutokset - nuorisoneuvoston aloite kesätyöstä - Selkämeren sairaalan luovutus - tontinhintojen vahvistaminen - Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskuksen kuntayhtymän loppuselvitys - Antilan alueen asemakaava - Lapväärtin osayleiskaava - Kristiinankaupungin pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamiseen ja paikkamäärään liittyvät asiat - Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön turvallisuussuunnitelma - koulutuslautakuntien pyyntö tuntikehyksen lisäämisestä