KRISTIINANKAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010

Transkriptio

1 KRISTIINANKAUPUNKI KRISTIINANKAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginhallitus 2011

2 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Sisältö Sisällysluettelo 1. Johdanto sivu 5 2. Tilinpäätös ja toimintakertomus kuntalain ja kirjanpitolain mukaan sivu 6 3. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1. Kaupunginjohtajan katsaus sivu Yleinen taloudellinen kehitys sivu Kristiinankaupungin organisaatiokaava sivu Henkilöstöraportti sivu Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 4.1. Kokonaistulot ja menot sivu Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut sivu Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut sivu Tase ja sen tunnusluvut sivu Konsernitase ja sen tunnusluvut sivu Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä sivu Talousarvion toteutuminen 6.1. Käyttötalousosan toteutumisvertailu sivu Hallintokeskus sivu Perusturvakeskus sivu Koulutuskeskus sivu Sivistys- ja vapaa-aikakeskus sivu Tekninen keskus sivu Investointiosan toteutumisvertailu sivu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu sivu Rahoituslaskelmaosan toteutumisvertailu sivu Tilinpäätöksen liitteet 7.1. Tase-erittelyt 7.2. Toteutumisvertailu 7.3. Ruotsinkielisen koulutuslautakunnan liitteet 7.4. Liikelaitos KRS-Veden kertomus 8. Tasekirja (erillinen sidottu kirja)

3 Kristiinankaupunki Tilinpäätös

4 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Johdanto Luvussa 2 kerrotaan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen liittyvistä säännöksistä. Lukuun 3 sisältyvät kaupunginjohtajan katsaus, kaupungin lautakuntaorganisaation kaavio, selostus Kristiinankaupungin kehityksestä ja siellä kerrotaan myös kaupungin henkilöstöstä. Luvussa 4 ovat tilinpäätöskaaviot tunnuslukuineen sekä konsernitilinpäätös. Lukuun 5 sisältyvät tilikauden tulosta sekä talouden tasapainottamista koskevat kaupunginhallituksen toimenpide-ehdotukset. Luvussa 6 kerrotaan talousarvion toteutumisesta. Käyttötalousarvion tulosta selostetaan tulosalueittain ja se on ryhmitelty keskusten mukaisesti. Tulos käy ilmi talousarvion ja siihen tehtyjen muutosten sekä tilinpäätöksen vertailusta. Poikkeama on varustettu plus- tai miinusmerkillä riippuen siitä, miten se vaikuttaa toimintakatteeseen. Talousarvion muutokset on varustettu miinusmerkillä, jos menot tai tulot ovat lisääntyneet ja miinusmerkillä, jos määrärahoja on vähennetty tai tulot ovat vähentyneet. Luvussa 6.1. kerrotaan kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden toteutuksesta. Luvussa 7 selostetaan tilinpäätöksen liitteiden tietoja ja luku 8 sisältää tasekirjan.

5 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Tilinpäätös ja toimintakertomus kuntalain ja kirjanpitolain mukaan Kirjanpito Kuntalaki 67 Kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (1336/97) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain :n soveltamisesta. Tilinpäätös Kuntalaki 68 Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kuntalaki 68a Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen yhteenlaskettu liikevaihto tai sitä vastaava tuotto on alle euroa. Konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma on kuitenkin aina laadittava, jos sekä päättyneeltä tilikaudelta että sitä välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta tytäryhteisöjen taseiden yhteenlaskettu arvo on ylittänyt yhden kolmasosan kuntakonsernin päättynyttä tilikautta edeltäneen tilikauden tasearvosta. Kirjanpitolaki Kirjanpitolaki on muuttettu lailla (1304/2004) ja kirjanpitoasetus valtioneuvoston asetuksella (1313/2004). Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto pitää perusteltuna, että muutoksia ryhdytään soveltamaan kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa vasta alkaen. Kirjanpitolain 3. luvussa on säädöksiä tilinpäätöksen sisällöstä. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen sisällöstä on säädetty kuntalaissa (68.2 ), joten kirjanpitolain muuttunutta tilinpäätöksen sisältöä koskevaa säännöstä ei sovelleta kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksissä. Rahoituslaskelma sisältyy kuntajaoston ohjeiden mukaan kunnan tilinpäätökseen liitetietona.

6 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Toimintakertomus Kuntalaki 69 Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Sisäinen valvonta Tilivelvolliset suorittavat myös toiminnan sisäisen valvonnan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä hallintosäännön ja johtosäännön sisäistä valvontaa koskevia määräyksiä noudattaen. Lisäksi tilivelvolliset suorittavat konsernivalvonnan yllä mainittua säännöstöä sekä kaupunginvaltuuston määräämiä konsernitavoitteita noudattaen.

7 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3.1. Kaupunginjohtajan katsaus vuoteen 2010 (Suluissa ilmoitetaan edellisvuoden luku) Elinkeinoelämän edellisvuoden notkahduksesta toivuttua myös Kristiinankaupungin kuten useimpien Suomen kuntien talous toteutui budjetoitua suuremman verokertymän ansiosta myönteisesti. Vuosi 2010 oli kaupungissa uusien avausten, muutosten ja muuttojen vuosi. Kaupunki jatkoi palvelurakenteensa mukauttamista kyetäkseen vastaamaan tulevaisuuden asiakastarpeisiin, eritoten seniorikansalaisten, mutta myös pienenevän ikäluokan, lasten ja nuorten, palvelutarpeisiin. Yhtä aikaa rakennemuutosprosessin kanssa toteutettiin useita tilajärjestelyjä: terveyskeskuksen sisällä toteutettiin viereisen sairaalan tiloja hyödyntäviä uudelleenjärjestelyjä, sosiaalitoimi ja Salantien neuvola muuttivat terveyskeskukseen ja kaupunginkanslia muutti raatihuoneelle käräjäoikeudelta vapautuneisiin tiloihin. Kaikki muutokset ja muutot rinnakkain toteutettuina vaativat henkilöstöltä uudenlaista vuoropuhelua ja uutta asennetta. Henkilöstö osoitti venymistä ja suhtautui muutostarpeisiin pääsääntöisesti ymmärtäväisesti. Kaupungin oman elinkeinoyhtiön perustaminen, omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvan strategia- ja profilointityön 2020 hyväksyminen kaupungin kehittämisen ohjenuoraksi sekä Tekes- esiselvitysprojekti Vuoteesta vapauteen Uusi palvelukonsepti maaseutumaisella alueella asuvan kaksikielisen ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi mainittakoon toimista, joilla luotiin pohjaa kaupungin tulevaisuuden tekemiselle. Kaupunki päätti ostaa Selkämeren sairaalan hoivapalveluiden vahvistamista varten. Alkuvuodesta käyttöön otettu uusi uimahalli ja mm. kulttuuritalo Dux:n monipuolinen tarjonta lisäsivät asukkaiden palvelutarjontaa ja viihtyisyyttä. Kaupunki haki kansainväliseen pienten kaupunkien Cittaslow verkostoon, jossa korostetaan hyvää elämää, vastuullisuutta ja mm. lähiruokaa. Museotoimi järjesti yhdessä Kristiina-seuran kanssa seminaarin Kristiinankaupunki kartalle, jolla valmisteltiin pohjaa hakeutumiselle UNESCO:n aielistalle. Talous tasapainossa Kaupunkilaisten palvelut kyettiin tuottamaan suunnitellusti. Käyttötalouden netto oli 35,8 milj. euroa, lisäys vuodesta 2009 oli siis 2,6 milj. euroa eli. 7,8 %. Vuosikate oli 1,5 milj. euroa (2,9 M ) 214 euroa/as. (405 euroa). Verotulot olivat 20,6 milj.euroa (20,1 M ). Ylijäämä oli euroa ( ). Tilinpäätöksessä on palautettu viime vuoden alaskirjaus euron osalta, muutos johtuu Selkämeren sairaalakiinteistön omaisuusjärjestelyistä Vaasan Sairaanhoitopiirin kanssa. Kertynyttä ylijäämää 2010 on noin 2,4 miljoonaa euroa. Lainaa nostettiin 3,1 milj. euroa investointeihin, ja lainaa lyhennettiin 2 milj. euroa. Kaupungin lainat olivat 10,5 milj. euroa (9,43 milj. euroa), euroa/asukas (1.301 euroa/as.). Manner-Suomen kunnilla lainaa oli vuonna 2010 keskimäärin euroa/as. (1875euroa/as). Lainanhoitokustannukset olivat euroa. Tuloveroprosentti oli viidettä vuotta peräkkäin 20 prosenttia (Suomen keskiarvo 19,50 %). Vähennysten takia todellinen veroaste oli 14,5 prosenttia. Maksukyky oli 23 päivää (11 päivää). Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 lopussa asukasta, joten asukasluku laski edellisvuoden 7.254:sta 91 henkilöä eli 1,25 %.

8 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Kristiinankaupunki tarjoaa asukkailleen hyvää palvelua Perusturvakeskus jatkoi palvelustrategiansa mukaisten palvelujen (lapset ja nuoret, työikäiset ja seniorit) järjestämistä ja niiden uudistamista tavoitteena on ennakoivuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus. Toimintavuoden 2010 tulos osoittaa n. 1 %:n alijäämää, mikä johtui erikoissairaanhoidon, lastenpäivähoidon ja dementiahoidon tuloksesta. Lasten päivähoitoon satsattiin, mikä on kaupungille myös imagollinen tekijä. Erikoissairaanhoidossa annettiin asiakkaille jonotusta nopeampaa täsmäpalvelua. Toimintavuonna laadittiin suunnitelmat Selkämeren sairaalan tilojen kunnostusta ja toimintojen muuttoa varten. Perusturvakeskus toimi jouhevassa yhteistyössä K5:n kanssa. Kummankin kieliryhmän koulutoimessa jatkettiin mm. yrittäjyysteemaa. Ruotsinkielinen yläaste sijoittui kansallisessa kilpailussa ensimmäiselle sijalle. Työn alla oli myös ilmapiirija johtajuusasian käsittely. Suomenkielinen opetussektori päivitti kouluyhteistyösopimuksen Karijoen kunnan kanssa. Kristiinanseudun koulun peruskorjaus jatkui. Valmistava opetus/pysäkkiluokka toimi neljänä eri ryhmänä. Syksyllä perustettu yritys (yrittäjyyskasvatus) pääsi valtakunnalliseen loppukilpailuun Lahteen huhtikuussa Valtakunnallisessa MTV3:n mittauksessa lukio selvisi sijalle 50. Kaupungin koulujen oppilasmäärä laski 62 oppilaalla edellisvuodesta. Hyvän opetustason turvaamiseksi jatkossakin opetussektorin haasteena on löytää Kristiinankaupungin oloihin sopiva rakenne ja yhteistyön muodot. Tekninen sektori: Antilan asemakaava sekä Lapväärtin ja Karhusaaren osayleiskaavat hyväksyttiin, kiinteistöjä liitetään kaukolämpöverkostoon, Lålbyn kaatopaikan kunnostustyöt siirtyivät seuraavaan vuoteen. Liikenneväylien kunnossapitoa hoidettiin olemassa olevilla resursseilla. Sivistys- ja vapaa-ajansektori: Uimahallin toiminta käynnistyi yli odotusten. Liikunta- ja nuorisotyö toimi ennaltaehkäisevästi tarjoten ohjausta terveisiin elintapoihin. Kansalaisopisto vastasi mm. turvapaikanhakijoiden alkuvaiheen kielikoulutuksesta. Vapaaajansektori osallistui Avoimet portit tapahtuman järjestelyihin. Museotoimi yhteistyössä rakennustarkastajan kanssa antoi korjausneuvontaa myös talojaan korjaaville yksityisille. Hallintokeskus: Kaupungin strategia- ja profilointityö toteutettiin ja se hyväksyttiin valtuustossa lokakuussa. Kaupungissa siirryttiin sähköiseen laskujen tarkistamiseen ja uuteen kirjanpitojärjestelmään. Työstettävänä olleen asuntopoliittisen ohjelman valmistuminen siirtyi vuoteen Elinkeinotoiminta Elinkeinotoimiston toiminta painottui neuvontaan ja erilaisiin projekteihin. Toimistolla oli yhteistyötä mm. uusyrityskeskus Startian, KOKO-ohjelman ja naapurikuntien elinkeinotointen kanssa. Markkinat vuoden ympäri projektin tavoitteena on löytää ratkaisuja mm. sukupolvenvaihdoksiin. Vaikkakaan isompia yrityksiä ei onnistuttu houkuttelemaan kaupunkiin, edistettiin monia asioita kohdennetuilla projekteilla. Kaupunki perusti, yrittäjiä kuultuaan, loppuvuodesta toimintansa aloittaneen kaupungin oman elinkeinoyhtiön. Monet kaupungin päätökset vaikuttivat suoraan tai välillisesti myös elinkeinoelämään, esim. päätös ostaa Selkämeren sairaala. Henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnista ja kehittymisestä huolehdittiin erilaisilla kouluttautumistilaisuuksilla sekä työhyvinvointia ja liikuntaa tukemalla. Yleisen

9 Kristiinankaupunki Tilinpäätös valtakunnallisen trendin 1 koskiessa myös Kristiinankaupunkia jatkettiin erilaisia rekrytointitoimia, joista vaikeimmaksi osoittautui lääkärien rekrytointi. Selkämeren sairaalan keittiön henkilöstön työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi. Palveluiden tuottamiseen tarvittiin 16,7 työntekijää/1000 asukasta (16,9/1000 as.). Henkilöstön sairauspoissaolot vähentyivät vuoden ,9 päivästä/henkilö 11,6 päivään/henkilö. Sairauspoissaolot Kunta 10 -tutkimuksen kunnissa olivat 19,1 päivää/työntekijä (20,6 päivää). Lopuksi Kaupungin eri toiminnot saivat uudistusten ja kehittämistoimien myötä lisää ryhtiä, ja tavoitteellisuus sekä asiakaslähtöisyys kasvoivat. Toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan myönteisesti kaupungin kehittymiseen ja vakauteen, kuitenkin tietyllä viiveellä. Menestyminen jatkossa edellyttää edelleen pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, henkilöstöstä huolehtimista, toimivia naapurisuhteita ja onnistunutta talouden hoitoa. 1 Kuntien eläkevakuutus: eläkkeelle jää yht. 24 %, yht. 45 % ja yht. 61 % kuntatyöntekijöistä.

10 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Yleinen taloudellinen kehitys Väestö Väestön määrä oli asukasta (7 254 henk ). Väestön määrä väheni 97 henkilöllä eli 1,3 % verrattuna tilanteeseen Väestöstä 56,1 %:lla (4 016 as.) oli ruotsi äidinkielenään ja 42,1 %:lla (3 012 as.) suomi äidinkielenään. Noin 129 henkilöllä oli jokin muu kieli äidinkielenään. Ikärakenne Kristiinankaupungissa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , ,3 Yhteensä , , , , ,0 Työllisyys Keskimääräinen työttömyys Kristiinankaupunki lkm Kristiinankaupunki % 7,3 8,0 7,4 5,8 5,5 7,4 7,3 Pohjanmaa % 8,0 7,6 6,6 5,5 5,0 7,3 6,9 Koko maa % ,9 9,5 8,2 7,6 9,8 9,8 Elinkeinoelämä Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan määrä määrä määrä määrä määrä määrä Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Varusmiehet, siviilipalv.miehet Eläkeläiset Muut

11 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Sukkulointi Työpaikojen lukumäärä Lkm Osuus A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,0 B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus ,8 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 72 2,6 E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 18 0,6 F Rakentaminen 128 4,6 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ,0 H Kuljetus ja varastointi ,8 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 64 2,3 J Informaatio ja viestintä 23 0,8 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 70 2,5 L Kiinteistöalan toiminta 9 0,3 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 105 3,8 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 54 1,9 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 131 4,7 P Kouluts 184 6,7 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,4 R Taiteet, viihde ja virkistys 15 0,5 S Muu palvelutoiminta 67 2,4 T Kotitalouksien toiminta työnantajina, kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön 0 0,0 U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0,0 X Toimiala tuntematon 44 1,6 Kaikki toimialat yhteensä ,0 Sukkulointi Kristiinankaupungin ja muiden kuntien välillä Kristiinankaupungista Kristiinankaupunkiin Helsinki Helsingfors 21 8 Isojoki Storå Karijoki Bötom Kaskinen Kaskö Kauhajoki Korsnäs 8 1 Laitila 13 1 Maalahti Malax 5 9 Maarianhamina Mariehamn 17 Merikarvia Sastmola Mustasaari Korsholm 6 5 Nokia 3 Närpiö Närpes Pietarsaari Jakobstad 12 Pori Björneborg Seinäjoki 11 8 Siikainen 3 2 Tampere Tammerfors Teuva Östermark Turku Åbo 12 3 Vaasa Vasa Vantaa Vanda 1 6 Muut kunnat yhteensä Yhteensä

12 2008-1,1,-26 L Henkilöstöjaosto 5 _1 iäsentä i Vanhusneuvosto (5-8) Vamma sneuvosto(5-8)! Veteraan to m kunta (5-8) i rj Ïlap, toim kunnat J!'+ É4_.-Èl i..-_---*-: Sivistys- ja vapaaaikakeskus I Sivistys- ja vapaa-ajanlautakunta 9 jäsentä Teknisen lautakunnan ïejaosto 3 jãsentä Tekn sen lautakunnan Kalastusjaosto 5 Jäsentä (, (, ^ l çà Èr Þ 0e Èt 0e Þ U2 Þ Þ Þ Þ x =. oé Ð J - Ð!, =-!, = Ðr Ð: o: o eo 19 ( t

13 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Henkilöstöraportti Henkilöstön suuruus Kristiinankaup. henkilöstö Viranhaltijat Työntekijät Yhteensä Keskus päävir sivuvir virk.yht kokop osap. työntek.yht. Hallinto Perusturvakeskus Koulutuskeskus Sivistys- ja vapaa-aikakeskus Tekninen Yhteensä

14 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Henkilöstötilastoa Henkilöstön sairauspoissaolot 2010 Päiviä yht. Poissaolo Poissaolo Päiviä (lkm) Prosentti Keskus lukumäärä lääk.todis. oma ilm. henk. kohti Hallintokeskus ,4 3,11 Perusturvakeskus ,1 3,85 Koulutuskeskus ,2 1,42 Sivistys- ja vapaa-aikakeskus ,4 3,12 Tekninen keskus ,8 4,05 Yhteensä ,6 3,17 Henkilöstön sairauspoissaolot henkilöa kohti Keskus Hallintokeskus 4,0 12,5 11,8 5,9 2,8 11,4 Perusturvakeskus 17,84 21,6 20,4 19,7 15,1 14,1 Koulutuskeskus 6,55 10,9 10,4 7,1 10,8 5,2 Sivistys- ja vapaa-aikakeskus 17,9 11,4 Tekninen keskus 7,03 17,0 7,2 11,6 20,2 14,8 Yhteensä 10,75 15,4 14,1 12,3 13,9 11,6 Työkyky ja terveys Kuten taulukosta näkee, sairauspoissaolot ovat ilahduttavasti vähentyneet 13,9 päivästä/henkilö vuonna ,6 päivään/henkilö vuonna Kristiinankaupungin henkilöstöstrategiassa työhyvinvointi on nostettu esille hyvin tärkeänä osaalueena. Työhyvinvointia edistetään työnantajan ja henkilöstön välisenä yhteistyönä. Työn mielekkyys, terveys ja työkyky heijastuvat työn laatuun, asiakkaiden tyytyväisyyteen ja organisaation tuloksellisuuteen. Työsuojelu- ja työterveyshuollon henkilökunta on laatinut erityisen tiedotusmateriaalin Työhyvinvoinnin ABC, johon sisältyy tietoja työhyvinvointiin, työterveyshuoltoon ja työsuojeluun liittyvistä asioista. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi Työhyvinvoinnin ABC:n huhtikuussa Samalla hyväksyttiin muitakin ohjeita, joilla on merkitystä työkykyä ja työhyvinvointia ajatellen, mm. päihdeongelmien hoitoonohjausmalli, toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi sekä sairauspoissaolojen seurannan työväline. Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla olemme vaikuttaneet työoloihin, työmenetelmiin sekä työntekijöiden kunnon ylläpitämiseen. Kaupunki on pyrkinyt parantamaan henkilöstön työkykyä ja lisäämään kiinnostusta oman kunnon hoitamiseen liikuntatoiminnan avulla. Työnantaja subventoi henkilöstön kuntosali- ja uimahallikäyntejä. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua työnantajan subventoimiin kansalaisopiston voimisteluja liikuntakursseihin, joiden osallistumismaksua työnantaja subventoi. Kuntosalikäyntien määrää vuonna 2010 oli yhteensä 1558, eli 3,5 käyntiä/työntekijä avatun uimahallin käyntien määrää oli yhteensä 2451, eli 5,5 käyntiä/työntekijä. Kansalaisopiston liikuntakursseihin osallistui 78 henkilöä keväällä ja 53 henkilöä syksyllä. Kaupungin henkilöstön työterveyshuolto järjestetään TK:n työterveyshuollon toimesta. Kaupunki tarjoaa työntekijöilleen lakisääteistä työterveyshuoltoa ja yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Terveystarkastukset ja

15 Kristiinankaupunki Tilinpäätös työpaikkakäynnit toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Kelan maksamaan kuntoutukseen osallistui 9 henkilöä. Kuntoutus perustuu työterveyslääkärin lähetteeseen ja kaupunki maksaa palkan kuntoutuksen ajalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantaja on panostanut suhteellisen paljon henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen, mikä näkyy sairauspoissaolojen vähenemisenä. Työterveyshuoltopalvelujen käyttö Terveystarkastukset Sairaanhoito, vastaanottokäynnit Lakisääteisen työterveyshuollon kustannukset vuonna 2010 olivat ,75. Vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannukset olivat ,75. Kela maksaa työnantajalle 60 % lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista ja 50 % sairaanhoidon kustannuksista. Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea viranhaltijoita ja työntekijöitä työssä jaksamisessa sekä työssä kehittymisessä. Henkilöstöjaosto hyväksyi lokakuussa 2010 Henkilöstökoulutuksen ABC:n, jossa annetaan suuntaviivoja työnantajan henkilöstökoulutusasioiden käsittelylle. Henkilöstökoulutuksen ABC:ssä korostetaan kansalaisopiston roolia järjestää ja vastata yhteistyössä keskusten kanssa paikallisesta henkilöstökoulutuksesta. Koulutuksen suunnittelun lähtökohtana on kunkin työpisteen tarve ja tasapuolisuus. Vuonna 2010 koulutus on järjestetty kaupungin sisäisenä ja ulkoisena täydennyskoulutuksena. Kaupungin kuntaliitolta ostama johtajuuskoulutus päättyi helmikuussa Siihen osallistui henkilöä. Kaupunki järjesti koko henkilöstölle tarkoitetun luennon, jonka teemana oli Työniloa-elämäniloa. Perusturvakeskuksen henkilöstön yhteinen koulutus järjestettiin yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Myönnetyt eläkkeet vuosina eläkemuodon mukaan Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Kuntoutustuki Kuntoutusetuudet Työttömyyseläke Eläkkeet yhteensä

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Talousarvion toteutuminen 6.1. Käyttötalousosan toteutuminen Hallintokeskus KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Tilivelvolliset Keskusvaalilautakunnan jäsenet Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot ,30 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot ,01 0,00 0,00-5,03-5,03 Netto ,71 0,00 0,00-5,03-5,03 Avainluvut Nettomenot yht ,71 0,00 0,00-5,03-5,03 Nettomenot /asukas Vuonna 2010 ei pidetty varsinaisia vaaleja. KAUPUNGINVALTUUSTO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot 0, ,00 0,00 0, ,00 Toimintamenot 0, ,00 0, , ,40 Netto 0, ,00 0, , ,40 Avainluvut Nettomenot yht 0, ,00 0, , ,40 Nettomenot /asukas Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä toimielin. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Toiminnan ohjaus toteutetaan resurssijaon muodossa talousarviomäärärahojen kautta ja valtuuston hyväksymien tavoitteiden avulla. Valtuusto piti 9 kokousta vuoden aikana. Pöytäkirjoissa on kaikkiaan 103 pykälää. Kaupunginvaltuusto piti lisäksi useita seminaareja, mm. kaupungin taloudesta. Kaupunginvaltuuston vuonna 2010 käsittelemistä asioista voidaan mainita: - lausunto Vaasanseudun kunta- ja palvelurakennetta koskevasta raportista - maa- ja kiinteistökaupat - ranta-asemakaavat - Antilan alueen asemakaava - anomus maksusitoumuksesta / Oy Botniarosk Ab

27 Kristiinankaupunki Tilinpäätös suomenkielisten kehitysvammaisten hoito Kristiinankaupungissa - suomenkielisen koulutoimen erityisopetus - pelastuslaitoksen palvelut Kristiinankaupungissa - Vaasan sairaanhoitopiirin esitys Selkämeren sairaalan luovuttamisesta - turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevat valtuustoaloitteet - Lapväärtin osayleiskaava - kaupungin osallistuminen kulttuuritalo Duxiin - kuntapaikkojen myöntäminen - sopimus yhteisen koulutoimen ja hallinnon järjestämisestä ja kustannusten jaosta Karijoen kunnan ja Kristiinankaupungin kesken - Lapväärtissä olevaa tonttimaata koskevat asiat - paikallisen elinkeinotoiminnan organisointi - Kristiinankaupungin strategia vuosille K5-alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Antilan alueen rakentamattomien vapaa-ajantonttien hinta - Karhusaaren alueen osayleiskaavan ja rantayleiskaavan tarkistus - Metso-kohteiden rahoittaminen - hallintosäännön muutokset - perusturvakeskuksen johtosäännön muuttaminen - virkojen perustaminen ja lakkauttaminen - kuntayhtymien perussopimusten muutokset - vuoden 2011 veroäyrin hinta sekä kiinteistövero vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vuoden 2011 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman käsittely. Taloussuunnitelman tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Asuntopoliittinen ohjelma käsiteltiin kaupunginhallituksessa ja asia on lausuntokierroksella keväällä Kaupunginvaltuuston määrärahojen puitteissa on myönnetty tukea nuorten osallisuuden aktivoimiseksi sekä tukea nuorten ystävyyskuntatoimintoja varten. Strategia-asiakirjojen päivittämistä on aloitettu. Samanaikaisesti Kristiinankaupungille laaditaan markkinointi- ja viestintäsuunnitelma. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvolliset Tarkastuslautakunnan jäsenet Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot , ,00 0, , ,51 Netto , ,00 0, , ,51 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,51 Nettomenot /asukas Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon tarkastelua koskevat asiat. Lautakunta arvioi, ovatko kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kaupungin omassa toiminnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunnan tulee huolehtia kaupungin ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

28 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Tavoitteet vuodeksi 2010 Arviointi suoritettiin kaupunginvaltuuston tiedoksi merkitsemän suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2009 arviointikertomus käsiteltiin kaupunginvaltuustossa Arvioinnin painopistealueet vuonna 2010 olivat ruotsinkielisen koulutuslautakunnan ja suomenkielisen koulutuslautakunnan toiminta. Tarkastuslautakunta seurasi tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista. Tarkastuslautakunta piti yhdeksän kokousta vuoden aikana. KAUPUNGINHALLITUS Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot 0, ,00 0, , ,81 Netto 0, ,00 0, , ,81 Avainluvut Nettomenot yht 0, ,00 0, , ,81 Nettomenot /asukas Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on kaupungin johtava hallintoelin, jolla on oma päätösvalta useassa asiassa ja kokonaisvaltainen vastuu hallinnosta ja taloudesta. Kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuustossa käsiteltävien asioiden valmistelusta sekä kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus johtaa ja valvoo kaupungin hallinto-organisaatiota ja sillä on oikeus ottaa käsiteltävikseen alaisuuteensa kuuluvien toimielinten ja viranomaisten yleistä kunnanhallintoa koskevia päätöksiä. Talouden sisäinen tarkastus toteutetaan kaupunginhallitukselle säännöllisesti annettavien seurantaraporttien muodossa. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etuja sekä julkisoikeudellisissa että yksityisoikeudellisissa oikeussuhteissa. Kaupunginhallitus käyttää kaupungin puhevaltaa, jos tämä oikeus ei lain tai nimenomaisten delegointimääräysten mukaan kuulu toiselle kaupunkiorganisaation toimielimelle tai viranomaiselle. Kaupunginhallituksella on myös kokonaisvaltainen vastuu koko kuntakonsernin johtamisesta. Kaupunginhallituksen alaisuudessa hallinnoidaan kaupungin elinkeino- ja henkilöstöasiat. Henkilöstöjaosto huolehtii virka- ja työehtosopimuksista aiheutuvista neuvotteluista. Toimikaudeksi valitulla kaupunginhallituksella on 11 jäsentä. Vuonna 2010 hallitus piti 26 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 327 pöytäkirjaan merkittyä asiaa. Kaupunginhallitus osallistui yhdessä naapurikuntien, muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa moniin kunnallisiin ja kuntienvälisiin keskustelu- ja tiedotustilaisuuksiin, jotka ovat koskeneet sairaanhoitokysymyksiä ja Vaasanseudun kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa selvitystä. Kristiinankaupungissa vierailivat vuoden aikana ministerit Stefan Wallin ja Tapani Tölli. Kaupunginhallituksen tavoitteita ei pystytty toteuttamaan kaikilta osin. Konsernihallinnon kehittämistä koskeva selvitys jatkuu. Uuden strategia-asiakirjan valmistelu käsitti n. 45 erilaista tilaisuutta ja kokousta, joihin osallistui n. 300 henkilöä. Kaupunginvaltuuston hyväksymä asiakirja Näin rakennamme

29 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Kristiinankaupungin tulevaisuutta - Paikallinen strategia vuosille , kaupungin asukkaiden laatima heitä itseään varten on lähetetty Kristiinankaupungin kaikkiin talouksiin sekä loma-asuntojen haltijoille. Henkilöstöjaosto piti 4 kokousta ja käsitteli yhteensä 29 pöytäkirjaan merkittyä asiaa. Kaupunki on osallistunut yhdessä kolmen muun kunnan (Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari ja Pietarsaari) kanssa Suomen Kuntaliiton henkilöstön kehityshankkeeseen Liikkeelle Hanke päättyi toukokuussa Henkilöstön osaamista on edistetty mm. paikallisesti ja keskitetysti järjestetyn koulutuksen avulla. Kaupunki osti Kuntaliitolta esimiehille suunnatun paikallisen johtajuuskoulutuksen. Koulutus käsitti 6 päivää, joista kaksi viimeistä pidettiin helmikuussa Johtajuuskoulutukseen osallistui henkilöä. Nk. Tehy-pöytäkirjan mukainen paikallinen järjestelyerä (0,5 %) käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen alkaen Tehyn kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. KVTES:n paikallinen järjestelyerä (0,5 %) alkaen käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen Kunta-alan unionin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. KVTES:n paikallinen järjestelyerä (0,7 %) alkaen käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen Kunta-alan unionin, TNJ:n ja Juko:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tuloksellisuuden parantamiseen perustuva paikallinen järjestelyerä (0,7 %) alkaen käytettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamiseen Tehyn kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kaupunki täydensi henkilökohtaisten lisien käyttöä siten, että niiden volyymi oli syyskuussa 2010 vähintään 1,1 % KVTES:n tehtäväkohtaisten palkkojen toukokuun 2010 summasta. Kaupunki on sopinut henkilöstöjärjestöjen kanssa paikallisten järjestelyerien käytöstä muilla sopimusaloilla OVTES, lääkärisopimus, TS, TUNTI-TES. Koulutuslautakunnat päättävät OVTES:n mukaisista järjestelyeristä, perusturvalautakunta lääkärisopimuksen mukaisista järjestelyeristä ja tekninen lautakunta TS:n ja TUNTI-TES:n mukaisista järjestelyeristä. Henkilöstöjaosto hyväksyi lokakuussa 2010 Henkilöstökoulutuksen ABC:n noudatettavaksi kaupungin keskusten henkilöstökoulutusasioissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että henkilöstöhallinnolliset ja poliittiset tavoitteet on saavutettu. Kiinteän omaisuuden myynnistä saadut nettovoitot saavuttavat tavoitteen talousarviotavoitteen tarkistuksen jälkeen. Kaupunginhallitus on vuoden aikana antanut lausunnon erilaisista hakemuksista ja suunnitelmista mm. joukkoliikenteen uudistuksesta sekä PVO:n ympäristölupahakemuksesta, tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinneista ym. Muista asioista, joissa kaupunginhallitus on käyttänyt päätösvaltaansa, voidaan mainita: - osallistuminen hankkeisiin ja alueelliseen elinkeinoyhteistyöhön sekä kehityshankkeeseen Markkinat ympäri vuoden Kristiinankaupungissa - laskujen hyväksyminen liikelaitos Krs-Veden toiminta-alueen laajentaminen Lapväärtissä - kesätyöseteli tukea lopputöiden laatimista varten - Matkahuollon palvelut Kristiinankaupungissa - Tiukan ja Lapväärtin esikoulutoiminta - tuulivoimapuistoja koskevat osayleiskaavat - kuntasektorin valtakunnallinen palvelukeskus - kanslioiden siirtäminen - kansalaisaloite hakeutumisesta kokeilukunnaksi kotouttamishankkeeseen Osallinen Suomessa - maahanmuuttajien kotouttamisohjelma - tarjoukset Kristiinanseudun koulun saneerauksesta sekä keittiöjärjestelyt koulun saneerauksen ajaksi sekä rakennustoimikunnan asettaminen - hallintokeskuksen virkajärjestelyt

30 Kristiinankaupunki Tilinpäätös kaukolämpölaitoksen tonttiasia - seutulippusopimus sekä seutulipun hinta - sopimus pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvauksesta - koulukuljetuksia koskevat asiat - anomus Cittaslow-verkoston jäsenyydestä - anomus kaupungin hyväksymisestä UNESCOn alustavalle maailmanperintölistalle - Kristiinankaupunki matkalla Cittaslow-statukseen -markkinointi- ja viestintähankkeen hyväksyminen - maaseutuhallinnon järjestäminen - liikkeen luovutus/elinkeinokeskus - eduskuntavaalien äänestyspaikat kaupunginlakimiestä koskevat asiat YLEISHALLINTO Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot , , , , ,00 Toimintamenot , ,00 0, , ,00 Netto , , , , ,00 Avainluvut Nettomenot yht , , , , ,00 Nettomenot /asukas Hallinto Keskushallintoon kuuluvat kaupunginkanslia ja rahatoimisto. Tehtävät koostuvat osaksi koko kaupungin organisaation sisäisistä palveluista, kuten talous- ja henkilöstöasioista, osaksi myös suoraan yleisölle suunnatuista ulkoisista palveluista, mm. asuntoasioissa ja elinkeinoasioissa. Hallintokeskukseen kuuluu myös maatalouskanslia, jota käsitellään maaseutuelinkeinootsikon alla. Kaupunginkanslia vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, elinkeinojaoston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan sekä myös joidenkin toimikuntien valmisteluja sihteerintoiminnoista. Tulosyksikön tavoitteet on saavutettu melko pitkälle. Taloushallinto-ohjelman uusi versio ja sähköinen laskujen käsittelyjärjestelmä otettiin käyttöön. Kesämarkkinoiden aikaan kaupunki järjesti avoimet ovet raatihuoneella. Suositussa tilaisuudessa vieraili yli 3500 kävijää. Tarkoituksena oli tiedottaa profilointityöstä sekä markkinoida mm. tontteja ja muita palveluja. Kaupungin uudistuneet kotisivut julkaistiin helmikuussa 2010 ja uudistus jatkui vuoden aikana. Hallintokeskuksen yksiköt muuttivat Raatihuonekatu 1:stä Raatihuoneelle Muu yleishallinto Tulosyksikön tavoitteet on saavutettu. Joukkoliikenteen kustannukset ovat vähentyneet. Vaasan seutulipun osuus matkoista on vuoden 2007 tasolla ja Seinäjoen seutulipun osuus on pysynyt vuoden 2009 tasolla. Valtio on osallistunut seutulippujen alennettuihin hintoihin 48

31 Kristiinankaupunki Tilinpäätös %:lla. Vaasan seutulipun hinta on 120 euroa. Seinäjoen seutulipun hinta on 76 euroa. Vaasan seutulipun hinta korotettiin lähtien 125 euroon ja Seinäjoen lipun hinta 80 euroon. Myytyjen seutulippujen määrä Vaasan seutulippu Seinäjoen seutulippu Jobcenter - Job Center -toimintaan kirjautui 137 henkilöä vuonna Heistä 64 kpl oli nuoria. Vuoden aikana 43 osallistujaa poistui toiminnasta ja heistä 22 oli nuoria. Hanke on seudullinen hanke, joka toteutettiin yhteistyössä Karijoen, Kaskisten, Korsnäsin ja Närpiön kanssa. Molempien hankkeiden bruttomenot ovat ,84 euroa ja tulot ,10 euroa. Nettokustannukset ovat ,74 euroa, josta Kristiinankaupungin osuus oli , 55 euroa. Nettokustannus osallistujaa kohti oli keskimäärin 370,30 euroa ELINKEINOTOIMINTO Tilivelvolliset Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot , ,00 0, , ,15 Toimintamenot , , , , ,51 Netto , , , , ,64 Toimenpiteet 2010 Avainluvut Nettomenot yht , , , , ,64 Nettomenot /asukas Kaupunginvaltuusto päätti perustaa Ab Kristinestads näringslivscentral - Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Oy:n. Uuden yhtiön hallituksen jäseniä ovat Petri Pihlajaniemi, pj. (matkailu), Ulf Grindgärds (Kristiinankaupunki), Heli Nevala (teollisuus), Kai Pihlaja (kauppa), Katarina Rosenback (kauppa), Sami Öström (peruselinkeinot), Lars Backlund (palvelut), Stig Kronlöf (tietointensiivinen sektori). Kaupunginhallitus valitsi Raimo Mansikkamäen osakeyhtiön osa-aikaiseksi (60 %) toimitusjohtajaksi väliseksi ajaksi. - kaupunki osallistui vuoden 2010 aikana n. 10 jo aloitettuun elinkeinohankkeeseen ja päätti osallistua neljään uuteen kehityshankkeeseen - yhteistyö Vaasan uusyrityskeskus Startian kanssa jatkui. 15 yritysideaa analysoitiin. 5 uutta yritystä perustettiin ja 7 uutta työpaikkaa luotiin yritykselle myönnettiin tukea arvosetelin muodossa paikallisten tilitoimistojen palvelujen käyttöön oman yrityksen käynnistämisen yhteydessä sekä ELY-keskuksen neuvonta- ja konsultointipalvelujen käyttöön - matkailun markkinointi ostettiin Kristiinankaupungin Matkailu ry:ltä

32 Kristiinankaupunki Tilinpäätös MAASEUTUELINKEINOLAUTAKUNTA MAASEUTUELINKEINO Tilivelvolliset Maaseutuelinkeinolautakunnan jäsenet Maataloussihteeri Richard Westerback Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot 958, ,00 0,00 406, ,36 Toimintamenot , ,00 0, , ,64 Netto , ,00 0, , ,28 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,28 Nettomenot /asukas Maataloustoiminta Viljelijöiden määrä väheni yhdeksällä viljelijällä ollen tilaston mukaan 308 kpl vuonna Peltopinta-ala lisääntyi 20 ha:lla. Peltopinta-ala viljelijää kohti oli keskimäärin 29,75 ha ja viljelty pinta-ala yhteensä ha. Peruna on yleisin viljelykasvi ja n. 75 % maatalouden tuloista tulee perunanviljelystä. Yhteenlaskettu perunanviljelyala oli ha, vähennys on yhteensä 100 ha. Perunatukea hakeneiden viljelijöiden määrä oli yhteensä 128 kpl, viljelijöiden määrä on siten vähentynyt edellisestä vuodesta 6 kpl:lla. Kristiinankaupungissa on 42 eläintilaa, joista muutama suurempi maitotila, yhteensä 27 kpl, kaksi porkkananviljelijää ja muutama pienempi marjanviljelijä. Rehuviljan, ohran ja kauran viljelyala oli 2480 ha. Sadonkorjuu päästiin suorittamaan melko hyvissä oloissa ja vain kaksi satovahinkokorvausanomus jätettiin. Vuoden aikana ei jätetty ilmoituksia hirvivahingoista tai petoeläinvahingoista. EU- ja kansalliset tuet pystyttiin maksamaan aikataulun mukaisesti. Vuonna 2010 viljelijät saivat toista kertaa hakea tukea sähköisesti. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena oli, että 25 % maanviljelijöistä käyttäisi palvelua. Hakemuksista jätettiin yhteensä 123 kpl, eli 40 %, sähköisessä muodossa pitkälti sen ansiosta, että moni asiamies jätti hakemukset sähköisessä muodossa. Viljelijöiden hakemusasiakirjojen vastaanotto huhtikuussa ja tietojen syöttö ohjelmaan kevään ja kesän aikana oli eniten henkilöstöresursseja ja aikaa vaativa tehtävä. Työ saatiin suoritettua määräaikana. Uusi lainsäädäntö edellyttää suurempien hallintoyksiköiden perustamista. Lautakunta käsitteli asian ja hyväksyi sen, että Kristiinankaupungin maaseutuelinkeinoviranomainen muodostaa yhdessä Korsnäsin, Maalahden ja Närpiön kanssa uuden maaseutuhallinnon K5:n alaisuuteen viimeistään alkaen. Asia hyväksyttiin valtuustossa

33 Kristiinankaupunki Tilinpäätös Perusturvakeskus PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvolliset Perusturvalautakunnan jäsenet Åsa Blomstedt, Sari-Milla Ingves, Carita Björne, Peter Nygård, Pia Patoranta, Olli Pursiainen, Ingmar Rosenback, Peder Sahl, Yngve Storsved, Agneta Teir, Merja Uusitalo. Perusturvajohtaja Peter Riddar PERUSTURVAKESKUS Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot , ,00 0, , ,39 Toimintamenot , ,00 0, , ,04 Netto , ,00 0, , ,43 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,43 Nettomenot /asukas Toimintavuoden 2010 tulos osoittaa n euron alijäämän. Alijäämä johtuu ensisijaisesti erikoissairaanhoidon, lastenpäivähoidon ja dementiahoidon tuloksesta. Erikoissairaanhoidon osuutta on aina vaikea arvioida. Lasten päivähoito on lakisääteinen toiminta ja erittäin tärkeä osa kaupungin imagoa. Päivähoidossa olevien lasten määrää on käyty läpi ja resursseja on lisätty vuoden 2011 talousarviossa. Lisäksi on palkattu lastenhoidon johtaja, joka vastaa työpanoksen koordinoinnin vahvistamisesta entisestään. Dementiahoito on vuonna 2010 hoidettu osittain Mikevan kanssa solmitulla ostosopimuksella johtuen vuonna 2009 syntyneestä MRSA-tilanteesta, joka vaikutti Kristiinakodin hyödyntämismahdollisuuksiin. Järjestelyn kustannusta ei ollut ennakoitu toimintavuoden talousarviossa. Vuonna 2010 on laadittu suunnitelmat Selkämeren sairaalan tilojen kunnostusta ja toimintojen muuttoa varten. Lääkärinvastaanotto ja akuuttipoliklinikka muuttivat toiminnallisiin tiloihin joulukuussa Sosiaalitoimisto muutti syksyllä lyhyellä aikataululla tk:n tiloihin ja myös Salantien neuvola muutti etuajassa, koska rakennus vahingoittui vanhan sairaalan purkutöiden yhteydessä. Perusturvakeskuksen näkyvimmät ja samalla haavoittuvimmat toiminnot ovat lääkärinvastaanotto ja akuuttitoiminta. Tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseksi henkilöstö on saanut hoidon arvioinnin koulutusta vuonna Vuonna 2011 muutetun työtavan odotetaan parantavan ja yhtenäistävän potilaiden vastaanottoa ja arviointia sekä varmistavan lääkäreiden mahdollisuuksia hoitaa lääkärinvastaanotolle hakeutuvia potilaita laadukkaalla tavalla.

34 Kristiinankaupunki Tilinpäätös ERIKOISSAIRAANHOITO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintamenot , ,00 0, , ,19 Netto , ,00 0, , ,19 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,19 Nettomenot /asukas Kristiinankaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiiriin ja turvaa erikoissairaanhoitonsa tämän kuntayhtymän kautta. Asukkaiden palvelujen parantamiseksi entisestään on myös solmittu sopimus Suomen Terveystalon kanssa, joka myy lähinnä ortopedisiä palveluja kaupungille. Kaupungin eteläosan asukkaita varten on myös solmittu sopimus palvelujen ostamisesta Satakunnan keskussairaalan kanssa. Erikoissairaanhoidon tarvetta on aina vaikea ennakoida ja suuria vaihteluja saattaa esiintyä. Yleisesti ottaen kustannus on kuitenkin viime vuosina noussut, mutta hyväksyttävällä tavalla. Erikoissairaanhoidon saatavuus on turvattu ja kustannusprofiilia voidaan kaupungin osalta tarkistaa omalla toimivalla peruspalvelulla, mikä takaa toimivan hoitoportaan. HALLINTO JA TALOUS Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot , ,00 0, , ,47 Toimintamenot , ,00 0, , ,08 Netto , ,00 0, , ,61 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,61 Nettomenot /asukas Yleishallinnon palkkakustannuksiin ovat kuuluneet seuraavat palkat: perusturvajohtaja 50 % (toinen 50 % on kuulunut lääkärinvastaanotolle), hallintopäällikkö, johtava hoitaja, kansliasihteeri ja kanslisti. Perusturvajohtajan palkkakustannuksista 50 % on maksanut perusturvakeskukselle Vaasan sairaanhoitopiiri ja 20 % Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymä (K5).

35 Kristiinankaupunki Tilinpäätös AVOHOITO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot , ,00 0, , ,79 Toimintamenot , ,00 0, , ,54 Netto , ,00 0, , ,33 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,33 Nettomenot /asukas Terveysneuvonta Neuvolatoiminta muodostui sekä yksilöllisestä että perheiden terveysneuvonnasta ja ohjauksesta sekä ryhmätoiminnasta (vertaistuki). Lisääntynyt syntyvyys näkyi sekä äitiysettä lastenneuvolatoiminnan laajenemisena. Kouluterveydenhuoltoon vaikuttivat edelleen sekä lääkäripalvelujen saatavuus että koulukuraattorin puute. Kouluterveydenhuollossa pystyimme jo jonkin verran toteuttamaan uuden kouluterveydenhuoltoasetuksen vaatimuksia, mihin vaikutti olennaisesti psykologin palvelujen hyvä saatavuus. Asetuksen vaatima moniammatillinen toiminta on kouluterveydenhuollossa jo hyvällä alulla. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma K5 - alueella hyväksyttiin kunnissa syksyllä 2010 ja sen mukaisen moniammatillisen toiminnan lisäämiseen pyritään sekä lastenneuvolatoiminnassa että kouluterveydenhuollossa. Vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden käyttämät neuvolapalvelut vaikuttivat toimintaan määrällisesti ja asettivat haasteita eri kulttuurien kohtaamisessa. Aikuisten terveydenhuollon vastaanotot ajanvarauksella vakiinnuttivat muotonsa. Asiakkaan tarpeisiin pystyttiin valmistautumaan ja vastaamaan entistä paremmin. Juuri joulun alla 2010 tapahtunut Kristiinankaupungin neuvolan äkillinen muutto toi monenlaisia haasteita toiminnan toteuttamiseen. Pystyimme kuitenkin nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen ja toiminta jatkui entisenlaisena uudessa toimipisteessä vain parin päivän viiveellä. Lääkärinvastaanotto ja lääkäripäivystys Lääkäreiden yöpäivystys päättyi myös viikonloppuöiden osalta elokuussa Päivystysyhteistyö jatkui edelleen Närpiön terveyskeskuksen kanssa iltaisin ja viikonloppuisin sekä Vaasan keskussairaalan kanssa yöpäivystysten osalta. Lääkäreiden rekrytoimiseksi on tehty töitä läpi koko vuoden. Lääkärinvastaanoton toiminnan kehittäminen jatkui edelleen moniammatillisen yhteistyön ja koulutuksen muodossa. Sairaanhoitajien koulutus jatkui koko vuoden ja tavoitteeksi asetettiin sairaanhoitajan päivystysvastaanoton aloittaminen v alussa. Joulukuussa päivystys ja vastaanottotoiminta muuttivat uusiin tiloihin. Tässä yhteydessä tehdyillä toimintatapojen muutoksella pystyttiin tehostamaan hoidon tarpeen arviointia ja varmistamaan kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden pääsyn päivystysvastaanotolle. Myös reseptien uusimiskäytäntöä parannettiin. Työterveyshuolto Vuosi 2010 toteutui sekä yritysten että maanviljelijöiden terveystarkastusten ja tilakäyntien osalta tavoitteiden mukaisesti. Työterveyshuolto pystyi edelleen tarjoamaan kokonaisvaltaisen työterveyshuollon (sisältäen sairaanhoidon) palveluita niille työnantajille, jotka sitä ostivat. Päihdeongelmaisen mini-interventiota jatkettiin. Pandemian edellyttämät rokotukset työllistivät alkuvuodesta. Ensiapukoulutusta myytiin 12 kurssia. Työttömien terveystarkastukset aloitettiin kevään aikana yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Toinen työterveyshoitaja toimi myös astmahoitajana noin yhden työpäivän viikossa. Kesälomien

36 Kristiinankaupunki Tilinpäätös aikana terveydenhoitajat toimivat lääkärivastaanotolla ja avohuollossa sijaisina ja tarvittaessa muulloinkin. Loppuvuoden toimintaan vaikutti osittain myöhästynyt muutto. Sairaankuljetus Sairaankuljetustoiminta hoidettiin edelleen ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Vuonna 2009 ambulanssikuljetusten ja valmiuden kustannukset olivat ,04 euroa. Vuonna 2010 ambulanssikuljetusten ja valmiuden kustannukset olivat ,57 euroa. HAMMASHUOLTO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot , ,00 0, , ,22 Toimintamenot , ,00 0, , ,94 Netto , ,00 0, , ,16 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,16 Nettomenot /asukas Vuosi 2010 oli hammashuollolle hyvä henkilöstövajeesta huolimatta. Menoja seurattiin tarkkaan. Suuhygienistille saatiin uusi hammashoitoyksikkö. Koneiden uusiminen vähentää korjauskustannuksia ja pitää hammashuollon ajanmukaisena. Tulos oli hyvä kaikenkaikkiaan LAITOSHOITO Talous Tilinpäätös Talousarvio Talousarviomuutos Tilinpäätös Erotus muutoksen euroa jälkeen Toimintatulot , ,00 0, , ,75 Toimintamenot , ,00 0, , ,29 Netto , ,00 0, , ,04 Avainluvut Nettomenot yht , ,00 0, , ,04 Nettomenot /asukas Vuodeosasto Tavoitteena oli osaston toiminnan suuntaaminen akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon. Paikkojen määrää vähennettiin 40:stä 36:een, mikä mahdollisti oman kuntoutushuoneen käyttöönoton. Osasto sai oman puolipäiväisen fysioterapeutin, mikä vahvisti kuntouttavaa hoitotyötä. Hoitoketju erikoissairaanhoidosta vuodeosastolle toimi hyvin, jonoja ei syntynyt. Sen sijaan pitkäaikaispotilaat joutuivat edelleen jonottamaan jatkohoitopaikkaa. Vaasan keskussairaalasta tulleiden klinikkavalmiiden potilaiden hoitopäivien määrä oli 485. Erityishoitoa (MRSA) vaativien potilaiden hoitoa jatkettiin eristysyksikössä. Eristysyksikkö vaati oman henkilökunnan sekä hoitovälineet. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen panostettiin erityisesti paikallisella koulutuksella. Vuonna 2009 käyttöön