Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM EUS JULKINEN Viite Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous , Tallinna Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Talous ja rahaliiton syventäminen: sääntöjen ja instituutioiden vuorovaikutus Epävirallisessa valtiovarainministereiden kokouksessa jatketaan aikaisempia keskusteluja talous ja rahaliiton syventämisestä. Tavoitteena on saada valtiovarainministereiltä ja keskuspankkiireilta poliittista ohjausta jatkotyölle. Tällä hetkellä on epäselvää, miten ja millä aikataululla talous ja rahaliiton syventämisessä voidaan edetä. Jatkoa tarkastellaan ja mahdollisesti linjataan joulukuun 2017 Eurooppaneuvostossa. Keskeiseksi teemaksi käydyssä keskustelussa on noussut kansallisten talous ja finanssipoliittisten vastuiden tasapainottaminen solidaarisuuden kanssa. Keskustelu on kuitenkin pysynyt melko yleisellä tasolla lukuun ottamatta pankkiunionia, jossa edetään sovitun tiekartan mukaisesti riskien vähentämiseen ja jakamiseen liittyvien toimien osalta. Suomen kantana on, että talous ja rahaliiton kehittämistarpeita on syytä arvioida kokonaisuutena, sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin tarpeiden näkökulmasta. Lähiaikoina tulee keskittyä jo sovittujen uudistusten täytäntöönpanoon sekä sellaisiin konkreettisiin uudistuksiin, jotka on mahdollista hyväksyä nykyisten perussopimusten puitteissa. Talous ja rahaliittoa ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun lisääntymiseen. Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Yritysverotus ja digitaalinen talous: haasteet Valtiovarainministerit keskustelevat myös digitaaliseen talouteen liittyvistä yhteisöverohaasteista. Nykyiset kansainväliset verosäännökset eivät puheenjohtaja Viron mukaan pysty vastaamaan digitaalisen talouden haasteisiin. Säännösten puutteellisuuden vuoksi rajat ylittävät liiketoiminnot jäävät verottamatta valtioissa, joissa yritykset ovat digitaalisesti läsnä ja luovat arvoa. Puheenjohtaja haluaa nyt kuulla jäsenmaiden näkemyksiä preferoiduista etenemistavoista sekä kansainvälisellä tasolla että EUtoimien osalta OECD:n puitteissa. Suomi pitää keskustelua tärkeänä ja ajankohtaisena. Asiassa on myös tärkeää arvioida veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämistä koskevia näkökulmia. Aihetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti kilpailukykytekijät huomioiden. Asian eteneminen edellyttää huolellista teknistä valmistelua ja siinä tulisi pyrkiä globaaliin ratkaisuun.

2 2(25) Muut kokouksen asiat Kokouksessa valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit pohtivat pääomamarkkinaunionia ja finanssiteknologian (fintech) vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden toimintaan EU:ssa ja kansainvälisesti. Lisäksi esillä on tullin ITjärjestelmien kustannustehokkuus ja kestävyys. Ministerien lounasaiheena on talousja rahaliiton kehittämiseen liittyen EU:n rahoituksen tehokkuuden parantaminen. Euroryhmä Euroryhmä kokoontuu ennen epävirallista valtiovarainministerikokousta. Asialistalla on temaattinen keskustelu liittyen talous ja rahaliiton taloudelliseen sietokykyyn, sekä tilannekatsaus Kreikasta. Muissa asioissa esillä on valuuttakurssikehitys.

3 Asialista: 3(25) I työistunto sivu EMU: n syventäminen: sääntöjen ja instituutioiden vuorovaikutus 4 Pääomamarkkinaunioni : teknologinen innovaatio ja finanssialan sääntely 8 II työistunto Yritysverotus ja digitaalinen talous : haasteet 12 Tullin ITjärjestelmien kustannustehokkuus ja kestävyys 15 Perjantai :00 12:00 Euroryhmä 19 12:30 14:00 Työlounas 14:30 17:30 I työistunto Lauantai :0012:45 II työistunto

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM EUS Ikonen Susanna(VM) JULKINEN 4(25) Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous , Tallinna; I TYÖISTUNTO: EMUn syventäminen: sääntöjen ja instituutioiden vuorovaikutus Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus E 113/2012 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa Ecofinneuvostossa jatketaan aikaisempia keskusteluja talous ja rahaliiton syventämisestä. Keskustelu on jatkumoa mm. kesäkuussa 2015 julkaistulle viiden puheenjohtajan raportille Euroopan talous ja rahaliiton viimeistely ja komission keväällä 2017 julkaisemalle valkoiselle kirjalle Euroopan tulevaisuudesta. Valkoisen kirjan mukaisesti komissio julkaisi toukokuun lopussa 2017 reflektiopaperin EMU:n syventämisestä kontribuutiona jatkokeskusteluille. Tässä epävirallisen Ecofinneuvoston työistunnossa keskustellaan puheenjohtaja Viron taustaasiakirjan pohjalta sääntöjen ja instituutioiden vuorovaikutuksesta EMUn syventämisessä tavoitteena saada valtiovarainministereiltä ja keskuspankkiireilta poliittista ohjausta jatkotyölle. Tällä hetkellä on epäselvää, miten ja millä aikataululla EMUn syventämisessä voidaan edetä. Jatkoa tarkastellaan ja mahdollisesti linjataan joulukuun 2017 Eurooppaneuvostossa. Saksan syyskuussa pidettävillä vaaleilla saattaa olla merkitystä tulevalle etenemiselle. Talous ja rahaliiton kehittämistarpeita on syytä arvioida kokonaisuutena, sekä lyhyemmän että pidemmän aikavälin tarpeiden näkökulmasta. Lähiaikoina tulee keskittyä jo sovittujen uudistusten täytäntöönpanoon sekä sellaisiin konkreettisiin uudistuksiin, jotka on mahdollista hyväksyä nykyisten perussopimusten puitteissa.

5 Pääasiallinen sisältö 5(25) EMUa ei tule kehittää sellaisen talouskoordinaation syventämisen kautta, joka johtaisi yhteisvastuun lisääntymiseen. Sääntöjen noudattamisen vahvistamiseksi talouspolitiikan koordinaatiota on yksinkertaistettava, ja jäsenvaltioiden omistajuus talouspolitiikasta on varmistettava. Unionille ei tule antaa suoraa verotusoikeutta. Suomen lähtökohtana on, että jokainen jäsenvaltio kantaa vastuun omasta talouspolitiikastaan ja vastaa itse veloistaan. Suomi ei kannata jäsenvaltioiden työllisyys ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia. Maiden välillä on merkittäviä eroja, mitä tulee järjestelmien rakenteisiin, tilanteisiin, tarpeisiin ja lähestymistapoihin. Suomi on suhtautunut varauksellisesti uusien tulonsiirtomekanismien luomiseen EUmaiden välille. Puheenjohtaja Viron taustaasiakirjassa todetaan valtiovarainministereiden keskustelleen talous ja rahaliiton syventämisestä useita kertoja viiden presidentin raportin julkaisemisen jälkeen ja toukokuussa 2017 komissio julkaisi reflektiopaperin jatkokeskusteluja varten. Taustaasiakirjan mukaan uutta lähentymisprosessia on esitetty johtuen havainnoista, että euro ei ole vielä tuonut riittävästi luvattuja hyötyjä. Asia vaatii toimia sekä kansallisella että Euroopan tasolla. Joustavampi EMU mahdollistaisi osallistuville maille enemmän hyötyjä yhteisestä valuutasta ja turvaisi demokraattisen legitimiteetin. Keskeiseksi teemaksi keskustelussa on noussut kansallisten talous ja finanssipoliittisten vastuiden tasapainottaminen solidaarisuuden kanssa. Keskustelu on kuitenkin pysynyt melko yleisellä tasolla lukuun ottamatta pankkiunionia, jossa edetään sovitun tiekartan mukaisesti riskien vähentämiseen ja jakamiseen liittyvien toimien osalta. Taustaasiakirjan mukaan jäsenmaiden tulisi keskittyä siihen, mikä on tarpeellista talous ja rahaliiton syventämiseksi suhteessa kansalliseen vastuuseen ja Eurooppalaiseen solidaarisuuteen. EMUn hallintorakenne (governance) saattaa olla vasta toissijainen asia, mutta on kuitenkin olennainen osa käytävää keskustelua ja tarpeen ottaa huomioon jo tässä vaiheessa. Tulevien hallintorakenteiden vaatimukset riippuvat mm. nykyisten järjestelyjen riittävyydestä sekä EMUn syventämisen lopullisuudesta, aikataulusta ja laajuudesta. Riittävyys EMUn politiikkakoordinaatio on pohjautunut sääntöihin, mutta jotkut sanovat, että nykyiset koordinaatiomenetelmät ovat saavuttaneet rajansa. Tätä katsotaan kuvaavan mm. sen, että epätasapainojen kasautuminen ja viime vuosikymmenien epäsymmetrinen sopeutuminen euroalueella voidaan osin liittää koordinaatiokehikkoon, joka ei ole täysin optimaalinen, tai kehikon toimeenpanoon.

6 6(25) Jäsenmaiden tulisikin määrittää ovatko ne tällä hetkellä tyytyväisiä yhteisesti sovittujen sääntöjen ja suositusten hajautettuun toimeenpanoon ja keskitettyyn täytäntöönpanoon. Jos tähän ei olla tyytyväisiä, tulisi arvioida, mitkä askeleet, jos mitkään voisivat parantaa nämä puutteet. Tämä arvio vaikuttaa odotuksiin integraation seuraavasta vaiheesta. Usein on puhuttu sen puolesta, että markkinoihin perustuvien kannustimien tulisi olla suuremmassa roolissa EMUn politiikkakoordinaatiossa. Kuitenkin tähän saakka markkinakuri on osoittautunut joko riittämättömäksi tai tehottomaksi (ennen kriisiä) tai joissain tapauksissa häiritseväksi (kriisin aikana). Tämän vuoksi olennaista on, mitä askelia tulisi ottaa markkinoiden vastasyklisen roolin vahvistamiseksi. Lopullisuus Riippumatta nykyisen kehikon riittävyyteen liittyvästä harkinnasta tulevien hallintorakenteiden vaatimukset voivat lisäksi riippua EMUn viimeistelyn lopullisuudesta. Joidenkin kansallisten politiikkojen tiiviimpi koordinaatio voi edellyttää kansallisen suvereniteetin luovuttamista. Tämä koskee erityisesti sitä, jos uudistetun hallintorakenteen on tarkoitus vähentää riskejä, jotka liittyvät lisääntyvään riskien jakamiseen (pienentämällä vahoja riskejä (legacy risks) ja/tai kontrolloimalla tulevaisuudessa kansalliselta tasolta lähtöisin olevia riskejä). Vähäisemmällä riskien jakamisella puuttuminen kansalliseen suvereniteettiin voi olla pienempää tai tarpeetonta. Ajoitus Mahdollisen riskien jakamisen ajoitus saattaa myös olla merkittävä tekijä. On mahdollista, että erityyppiset lähentymiset, erilaisten vastaavien hallintorakenteita koskevien vaatimusten kanssa, tehtäisiin vaiheittain. Aluksi olisi mahdollista tavoitella lähestymistapaa, joka jättäisi jäsenmaille jonkin verran harkintavaltaa määrittää miten ne haluavat saavuttaa ennalta määritellyt tulokset joillekin tulospohjaisille indikaattoreille. Indikaattorit voisivat pohjautua makrotaloudellisten epätasapainojen prosessiin tai maakohtaisiin suosituksiin. Myöhemmässä vaiheessa kun euroalue erityisesti siirtyy lähemmäs riskien jakamista, tavoite kestävästä lähentymisestä voi vaatia lisää harmonisoituja tai yhteisiä institutionaalisia ratkaisuja, joiden hallintorakenne vaatisi vahvempia tai mahdollisesti keskitettyjä toimivaltuuksia. Laajuus Valinta sääntöjen ja instituutioiden (tai niiden välisen tasapainon välillä) riippuu myös alueista, joilla lähentymistä hallintomallissa etsitään sekä kunnianhimon tasosta näillä alueilla. Työmarkkinat, kilpailukyky, yritysympäristö, julkinen hallinto, yritysverotus ovat usein mainittuja politiikkaaloja, joille yhteiset standardit voisivat olla kunnossa. Voi olla ettei ole yhtä yhteistä mallia kaikille kun hallintorakenteen vaatimuksista puhutaan ja tähän liittyy myös

7 7(25) lisähaaste pitää harjoitus käytännöllisenä. Tämän vuoksi on tärkeää fokusoida alueille, jotka ovat relevantteja EMUn sujuvalle toiminnalle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Talous ja rahaliittoa koskevat määräykset sijaitsevat EUTsopimuksen VIII osastossa. Euroalueen fiskaalisen tasausmekanismin luomiselle ei ole perussopimuksessa oikeusperustaa. Sellaisen luominen edellyttäisi SEU 48 artiklan mukaisten perussopimusten tarkistusmenettelyjen soveltamista. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön euroalueen budjettikapasiteetista Esittelijänä toimivat Reimer Böge ja Pervenche Berès. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU ministerivaliokunta kirjallinen menettely E 113/2012 vp jatkokirjeineen. Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset EMUn syventämiseen liittyvillä ehdotuksilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia talous ja rahaliiton jäsenmaissa. Näitä vaikutuksia arvioidaan tarkemmin konkreettisten lainsäädäntöehdotusten yhteydessä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Presidency Issues Note for Informal ECOFIN Discussion on interaction on rules and institutions within the context of deepening the EMU, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

8 VM/EUS finanssineuvos Susanna Ikonen, p (25) EUTORItunnus EU/2017/0295 Liitteet Viite

9 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (25) RMO Knuutinen Jyrki(VM), Kuusinen Miki(VM) JULKINEN Asia Epävirallinen valtiovarainministerikokous , Tallinna; I TYÖISTUNTO: Pääomamarkkinaunioni: Teknologinen uudistaminen ja rahoituspalvelujen sääntely Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus E 66/2017 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa Ecofinissa keskustellaan pääomamarkkinaunioniin liittyen teknologisen uudistamisen ja rahoituspalvelujen sääntelyn välisestä suhteesta. Keskustelu ja siihen liittyvät taustaasiakirjat kattavat yleiskuvauksen finanssiteknologiasta (fintech) ja sen vaikutuksista rahoitusmarkkinoiden toimintaan EU:ssa ja kansainvälisesti. Keskustelua varten nostetaan esille mahdollisia politiikkasuosituksia siitä, kuinka finanssiteknologia tulisi ottaa huomioon rahoituspalvelujen sääntelyssä. Keskustelu on luonteeltaan ministerien ja keskuspankkien pääjohtajien välistä ajatustenvaihtoa pankkitoiminnan ja pääomamarkkinoiden muuttumiseen ja kehittämiseen liittyen. Keskustelun pohjana on puheenjohtajavaltio Viron ja ajatushautomo Bruegelin laatimat taustaasiakirjat Pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista, jossa nostetaan esille uutena painopistealueena finanssiteknologia, on annettu valtioneuvoston kirjelmä (E 66/2017 vp) eduskunnalle Suomi suhtautuu myönteisesti pääomamarkkinaunionin luomiseen ja tukee tämän tavoitteita sekä rahoitusmarkkinoiden monipuolistamista ja niiden toimivuuden kehittämistä. Yhdentyneemmät pääomamarkkinat toimivat tehokkaammin ja lisäävät investointi sekä rahoitusmahdollisuuksia.

10 10(25) Pääomamarkkinaunioni on tärkeä osa komission kasvustrategiaa (työpaikat, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky). Hanke on luonteeltaan EU:n taloutta ja yhteismarkkinoita vahvistava sekä samalla osa eurooppalaista uudistusohjelmaa. Tavoitteena on investointiilmapiirin ja mahdollisuuksien vahvistaminen. Pääasiallinen sisältö Suomi tukee sijoitusmahdollisuuksien edistämistä ja erityyppisten sijoittajien valinnanvaran lisäämistä sekä monipuolisempaa kilpailua sijoitustuotteiden tarjonnassa ja rahoituksen välityksessä. Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen sekä uusiutuvan finanssiteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat merkittäviä seikkoja sijoitustuotteiden saatavuuden ja tehokkuuden kannalta. Rahoituspalvelut ja tuotteet siirtyvät entistä enemmän digitaalisiksi ja samalla niiden rajat ylittävä tarjonta voi laajentua. Onkin myönteistä, että pääomamarkkinaunionin väliarvioinnissa nousee esille finanssiteknologian kokonaisvaltainen lähestymistapa sekä hyödyntämismahdollisuudet ja tähän toimintaan liittyvät mahdolliset EUtasoiset toimiluvat. Tulevassa sääntelypolitiikassa on tärkeää löytää tasapaino uuden liiketoiminnan ja palvelujen saatavuuden edistämisen sekä muuttuvien toimintatapojen asiakkaille ja markkinoille synnyttämien riskien hallinnan välillä. Suomen vastauksessa komission fintechkonsultaatioon kesäkuussa 2017 on todettu, että kannattamme komission lähtökohtia hankkeelle, jotka ovat a) teknologianeutraalisuus eli riippumatta tavasta, jolla rahoituspalvelu tuotetaan tai toteutetaan, tulisi kaikkea samankaltaista toimintaa säännellä samalla tavalla (yhdenmukaiset kilpailuedellytykset); b) suhteellisuusperiaate eli sääntelytoimissa tulee ottaa huomioon uuden toiminnan liiketoimintamallit, koko, systeeminen merkittävyys, monimuotoisuus ja rajat ylittävät palvelut; ja c) toimintavarmuuden edistettävyys eli uusien finanssiteknologioiden tulisi edistää läpinäkyvyyttä kuluttajien ja osapuolten eduksi rahoitusmarkkinoilla. Komissio julkisti pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnin (COM(2017) 292 final), jossa arvioidaan hankkeen täytäntöönpanoa ja nostetaan esille uusia painopistealueita. Komissio ottaa pääomamarkkinaunionin väliarviointiin uusina aluekokonaisuuksina mukaan finanssimarkkinoiden valvontakehikon, kestävän rahoituksen, Britannian EUeron (brexit) ja finanssiteknologian sekä pääomamarkkinoiden toimivuuden laajentamisen koko EUalueelle. Yksi komission uudelleenarvioinnin yhteydessä nostamasta yhdeksästä ensisijaista toimenpidealueesta on EU:n laajuisen toimiluvan käytön arviointi fintechtoiminnalle vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimenpiteillä on tavoitteena edistää innovatiivista yritysrahoitusta.

11 11(25) Tulevalla arvioinnilla ja mahdollisilla muutosehdotuksilla olisi vaikutuksia sijoituspalvelujen ja joukkorahoituksen sääntelyyn EU:ssa sekä kansallisella tasolla. Ecofinneuvoston päätelmät pääomamarkkinaunionin väliarvioinnista annettiin Neuvoston päätelmissä todetaan, että neuvosto suhtautuu myönteisesti tulevaan komission arviointiin mahdollisesta rahoitusteknologiaa koskevasta EU:n kehyksestä, joka pohjautuisi alan toimintaan eikä niinkään teknologiaan, tarkoituksena hyödyntää rahoitusteknologian tarjoamia mahdollisuuksia laajentaa pääomamarkkinoihin perustuvan rahoituksen valikoimaa, siihen liittyvää kilpailua ja sen saatavuutta huolehtien kuitenkin siitä, että rahoitusteknologiaan liittyviin kaikkiin mahdollisiin esiin tuleviin riskeihin puututaan tehokkaasti. Digitalisaatio ja toimintaympäristön muutokset sekä tehostamisvaatimukset ovat yhdessä erityisesti pankkien alhaisen tuloksentekokyvyn kanssa finanssialan toimijoiden keskeisimmät haasteet. Rahoitusmarkkinat ja niillä toimivat yritykset ovat olleet teknisen ja tietoteknisen kehityksen kärjessä. Innovatiivisuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen edellyttää, että eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden toimintaedellytykset varmistetaan modernilla ja tulevaisuuteen painottuvalla sääntelypolitiikalla. Digitaalisen sisämarkkinastrategian lisäksi unioni tarvitsee tiekartan digitaalisten rahoituspalveluiden ja niillä syntyvien uusien innovaatioiden täysimittaiseksi hyödyntämiseksi ensimmäisten joukossa. On tärkeää huomata, että rahoitusmarkkinoilla kehitys on ennennäkemättömän nopeaa Euroopan tärkeimpien kilpailijoiden joukossa USA:ssa sekä myös Aasian maissa ja erityisesti Kiinassa. Puheenjohtaja Junckerin komission päätavoitteita on digitaalisten yhteismarkkinoiden kasvu ja työpaikkojen luominen. Digitalisaation merkitys on oleellinen. Uudet teknologiat eli niin sanotut finanssiteknologiat muokkaavat monin tavoin rahoitusmarkkinoita. Fintechtermillä viitataan rahoitus ja finanssialan uusiin ratkaisuihin, joiden avulla kuluttajat ja yritykset pääsevät käsiksi täysin uusiin tapoihin kuten siirtää rahaa, suorittaa maksuja, hakea lainaa ja rahoitusta sekä tehdä sijoituksia. Markkinoille syntyy uusia toimijoita, jotka ovat teknologiapainotteisia ja toisaalta teknologiayritykset tulevat korvaamaan perinteisiä toimijoita kuten pankkeja sekä hoitamaan niiden perinteisiä tehtäviä osana rahoituspalveluita ja järjestelmää. Finanssiteknologioiden mahdollistamien uusien palveluiden odotetaan laskevan kustannuksia, parantavan tehokkuutta ja toimenpiteiden nopeutta sekä monipuolistavan rahoitusmarkkinoita ja lisäävän tarjontaa sekä kilpailua.

12 12(25) Edistääkseen fintechin hyödyntämistä unionissa komissio julkaisi konsultaation (Fintech: a more competitice and innovative financial sector), joka päättyi Suomen puolesta on vastattu komission konsultaatioon. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti on antanut keväällä 2017 päätöslauselman FinTech: teknologian vaikutus rahoitusalan tulevaisuuteen (2016/2243(INI)). Raportin valmistelusta vastuullisena lausunnonlaatijana ECONvaliokunnassa ja esittelijänä yleisistunnossa toimi Cora van Nieuwenhuizen (ALDE, NL). Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Presidency Issues Note for the informal ECOFIN Tallinn, 14 September 2017: Discussion on technological innovation and financial regulation Bruegel: Capital Markets Union and the Fintech Opportunity Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, finanssineuvos Jyrki Knuutinen, , etunimi.sukunimi@vm.fi VM/RMO, neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen, , etunimi.sukunimi@vm.fi;

13 13(25) EUTORItunnus EU/2017/1054 Liitteet Viite

14 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Upola Minna(VM) JULKINEN 14(25) Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous ,Tallinna II TYÖISTUNTO; Yritysverotus ja digitaalinen talous : haasteet Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU:n puheenjohtajamaa Viro on tuonut epävirallisen Ecofinin asialistalle digitaaliseen talouteen liittyvät yhteisöverohaasteet. Viro on ilmoittanut, että digitaalisuus on sen puheenjohtajakauden keskeinen teema, ja että teema kattaa myös verotusta koskevat kysymykset. Teknistä keskustelua asiasta on käyty neuvoston korkean tason verotuksen työryhmässä sekä verotuksen välittömän verotuksen työryhmässä Puheenjohtaja haluaisi kuulla jäsenvaltioiden kannat seuraavien asioiden osalta: 1) Voisivatko jäsenvaltiot jakaa ajatuksia ja kokemuksia siitä, kuinka ne ovat ratkoneet digitaaliseen talouteen liittyviä verohaasteita kansallisen verojärjestelmän näkökulmasta? 2) Mitkä ovat jäsenvaltioiden näkemykset sekä preferoidut etenemistavat näiden haasteiden ratkaisemiseksi kansainvälisellä tasolla? 3) Ovatko jäsenvaltiot samaa mieltä, että ensimmäisenä askeleena joulukuun Ecofinin tulisi päästä yhteisymmärrykseen parhaimmasta etenemistavasta OECD:ssä, jonka tulisi nopeasti edetä kansainväliseen ratkaisuun asiassa? Suomi toivottaa tervetulleeksi puheenjohtajan tekemän ehdotuksen käydä keskustelua digitaalisen talouteen liittyvistä verohaasteista. Kysymys on tärkeä ja ajankohtainen. Asiassa on tärkeää arvioida myös veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun estämistä koskevia näkökulmia. Suomen mielestä on tärkeää kartoittaa ja ymmärtää ilmiönä digitaalinen talous sekä sen mahdollistamat uudet liiketoimintamallit, jotta voidaan käydä keskustelua niiden verokohtelusta. Suomen

15 Pääasiallinen sisältö 15(25) mielestä olisi kannatettavaa pyrkiä globaaliin ratkaisuun, joka perinteisesti on tehty OECD:ssä tehtävän työn puitteissa. Digitaaliseen talouteen liittyviä verohaasteita sekä vaihtoehtoja niiden ratkaisemiseksi on tarkasteltu myös OECD:ssä, jonka työ on edelleen kesken. Suomen mielestä kansainvälisten verotussäännösten toimivuutta arvioitaessa kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten verotuksen tason määrittämisessä ei tulisi rajoittua tarkastelemaan yksinomaan verotuksen tasoa lähdevaltiossa, vaan aihetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Teknologian kehittyessä niin kutsuttua digitaalista liiketoimintaa harjoittavia voi olla vaikea erottaa perinteisempää liiketoimintaa harjoittavista. Siten keskustelua ei voitane rajata koskemaan vain digitaalista liiketoimintaa harjoittavien verotuskohtelun muuttamista. Keskustelussa on tärkeää saavuttaa tasapaino yhtäältä samanlaista toimintaa harjoittavien samanlaisen verokohtelun sekä toisaalta sen periaatteen välillä, että arvo verotetaan siellä, missä se syntyy. Suomen mielestä asian arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös kilpailukykytekijät. Asiassa tarvitaan huolellista teknistä valmistelua, minkä johdosta aikataulu vaikuttaa Suomen mielestä kunnianhimoiselta. Puheenjohtajavaltio Viron mukaan nykyiset kansainväliset verosäännökset ovat vanhentuneita eivätkä pysty vastaamaan digitaalisen talouden haasteisiin. Eräs merkittävimmistä vajavaisuuksista liittyy siihen, että verotusoikeuden syntyminen nykyisten kansainvälisten verosäännösten nojalla edellyttää fyysistä läsnäoloa valtiossa. Yksi tunnusomaisimmista digitaalisen talouden piirteistä on se, että palveluita voidaan tarjota digitaalisesti ja minimaalisen fyysisen läsnäolon kera jopa asuinvaltiossa. Tämän johdosta rajat ylittävän digitaalisen liiketoiminnan harjoittamisen kohdalla puheenjohtajan mielestä kansainvälisissä verotussäännöksissä on aukko. Tästä johtuen nämä toiminnot jäävät verottamatta valtioissa, joissa yritykset ovat digitaalisesti läsnä ja luovat arvoa. Näin aiheutuvaan matalamman verotuksen tasoon ei kohdisteta nykyisellään nk. OECD:n BEPS tai EU:ssa käyttöönotettuja veronkiertodirektiivin toimia tai muitakaan tällä hetkellä keskusteltavina olevia toimia, kuten CCCTB. Tarkasteltaessa tällä hetkellä markkinaarvoltaan isoimpia yrityksiä maailmassa niin kutsutut teknologiajätit ovat isoimpien yritysten kärjessä. Puheenjohtajan mielestä kansainvälisten verosääntöjen toimimattomuus on johtanut epätasaarvoiseen kilpailuetuun menestyvimmille ja nopeimmin kasvaville liiketoimintaaloille. Puheenjohtajan mielestä OECD:n tulisi ryhtyä toimiin, jotta voitaisiin välttyä yksipuolisilta toimilta. Ottaen huomioon EU:n erityispiirteet ja sen sisämarkkinat, EU:n tulisi etukäteen saavuttaa yhteisymmärrys parhaimmasta ratkaisusta asiassa.

16 16(25) Puheenjohtaja ottaa esille mahdollisuuden täydentää kansainvälisiä verotusäännöksiä ottamalla käyttöön erilaisia, tiettyihin digitaalisiin palveluihin tai tuotteisiin kohdistuvia erillisveroja tai maksuja. Puheenjohtajan mielestä nämä ratkaisut ovat ongelmallisia, koska nämä verot määrättäisiin yhteisöveron lisäksi. Mikäli erillisvero korvaisi tuotoista perittäviä veroja, tämä voisi synnyttää kaksinkertaista verotusta, jota ei nykysäännöksiin voitaisi poistaa. Ottaen huomioon digitaalisen talouden liiketoimintamallien nopea muutos, erillisverojen tuotto olisi epävakaa ja vero olisi ristiriidassa hyvän verojärjestelmän periaatteiden kanssa. Puheenjohtajan mielestä erillisvero ei todennäköisesti olisi pitkällä tähtäimellä kestävä ratkaisu, sillä se saattaisi johtaa ali, yli tai nollaverotukseen. Puheenjohtaja ehdottaa sen sijaan kokonaisvaltaista, nykyisiin säännöksiin pohjautuvaa ratkaisua, jossa nykyjärjestelmässä oleva aukko poistettaisiin siten, että digitaaliset liiketoimintamallit eivät voisi välttyä verotukselta. Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että digitaaliseen talouteen liittyvät ongelmat voitaisiin ratkaista nykyisiä kansainvälisiä verosäännöksiä muuttamalla. Tämä tapahtuisi muokkaamalla kiinteän toimipaikan käsitettä. Samalla tulon kohdistamista koskevia sääntöjä tarkennettaisiin vastaamaan uutta kiinteän toimipaikan käsitettä siten, että se heijastaisi sen tuottamaa arvoa. Tämän lähestymistavan myötä merkittävän digitaalisen läsnäolon omaavilla, liiketoimintaa harjoittavilla yrityksillä katsottaisiin olevan (virtuaalinen) kiinteä toimipaikka toimintavaltiossa. Siten se olisi velvollinen maksamaan yhteisöveroa muokattujen tulon kohdistamissääntöjen nojalla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Valtiovarainministeriö EUministerivaliokunta kirjallisena Suuri valiokunta ke Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset

17 17(25) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat WK 9004/2017 INIT Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO; neuvotteleva virkamies Minna Upola, puh , EUTORItunnus EU/2017/0266 Liitteet Viite

18 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Kekkonen Jukka(VM) JULKINEN 18(25) Asia Epävirallinen valtiovarainministerien kokous , Tallinna; II TYÖISTUNTO; Tullin ITjärjestelmien kustannustehokkuus ja kestävyys Kokous Epävirallinen valtiovarainministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallinen keskustelu. Puheenjohtaja toivoo poliittista ohjausta tullin ITjärjestelmien tulevaisuutta koskevalle strategiselle kehittämistyölle. Asiasta on käyty aiemmin keskustelua yleisellä tasolla komission ja neuvoston tullipoliittisissa työryhmissä. Lisäksi ECOFINneuvosto antoi päätelmät tullialan rahoituksesta sekä EU:n tulliliiton ja sen hallinnoinnin kehittämisestä. Niissä neuvosto mm. pyysi komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tullin tietotekniikkajärjestelmiä varten kattavan keskipitkän ja pitkän aikavälin strategian sekä komissiota laatimaan vuoden 2017 loppuun mennessä strategian tullintietojärjestelmien rakennetta, kehittämistä, hallinnointia ja rahoitusta varten. Tullin ITjärjestelmien tulevaisuutta koskevaa keskustelua on tarkoitus Viron pjkaudella jatkaa korkean tason seminaarissa syyskuun lopulla ja neuvoston korkean tason (tullipoliittisessa) tullityöryhmässä lokakuussa. ECOFINneuvostoon asia palaa mahdollisesti marras tai joulukuussa. Suomen kanta Suomi tukee hankkeita, joiden avulla tietojärjestelmien kehittämistä voidaan tulevaisuudessa tehostaa ja vähentää kehittämisen kuluja. Keskitetty lähestymistapa vaikuttaa loogiselta tulliunionissa. Suomi suhtautuu myönteisesti puheenjohtajan esitykseen sen selvittämiseksi, kuinka unionin tullitietojärjestelmiä voitaisiin kehittää ja ylläpitää keskitetysti tulevaisuudessa.

19 19(25) Ennen kuin keskitettyyn lähestymistapaan voidaan kuitenkaan sitoutua (tai priorisoida verrattuna muihin mahdollisiin tehostamismahdollisuuksiin), tulee sen toteuttamisen tarkoituksenmukaisuutta vielä selvittää lähemmin. ECOFIN on toukokuussa pyytänyt komissiota antamaan kuluvan vuoden loppuun mennessä näkemyksensä tullin ITjärjestelmien pitkän aikavälin strategiaksi. Odotamme, että myös se tuo lisää selvitystä keskitetyn lähestymistavan tarkoituksenmukaisuuteen rakennettaessa tullin ITjärjestelmiä tulevaisuudessa. Tullin tietojärjestelmien kehittäminen on monisyinen asia. Suurten kokonaisuuksien, kuten tullin ITjärjestelmien, kohdalla pilotointi on usein hyvä tapa lähestyä asiaa ja selvittää suunnitellun kehittämismallin toteuttamiskelpoisuutta. Suomi suhtautuu puheenjohtajan ehdotukseen erillisen, asiaa selvittävän, pilottiprojektin perustamiseen niin ikään myönteisesti, jos sopiva hanke voidaan esittää ja se on toteutettavissa olemassa olevan rahoituksen puitteissa. Suomi pitää tärkeänä, että keskitettyä lähestymistapaa koskeva selvitystyö, käsittäen myös mahdollisen pilottiprojektin, voidaan toteuttaa voimassa olevan rahoituksen puitteissa. Yhdymme myös puheenjohtajan näkemykseen siitä, että tämä keskustelu ei vaikuta tulevaa monivuotista rahoituskehystä (MFF) koskevaan (erilliseen) keskusteluun. Suomi korostaa, että tullitoiminnan IThankkeiden osalta unionin tullikoodeksin (UCC) täytäntöönpano on tällä hetkellä selkeä prioriteetti. UCC:n täytäntöönpano on vaikea ja monimutkainen asia ja on tärkeää, että tietojärjestelmät saadaan valmiiksi säädetyissä määräajoissa. Siksi korostamme, että nyt puheena olevan ns. seuraavan sukupolven ITjärjestelmiä koskevan selvitystyön ei tule haitata eikä viivästyttää UCC:n tietojärjestelmien täytäntöönpanoa. Pääasiallinen sisältö Pidämme tätä puheenjohtajan keskustelualoitetta hyvänä. Yhteistyön syventämistä koskeva keskustelu ja mm. keskitetyn kehittämisen ja ylläpidon selvittäminen on hyvä aloittaa ajoissa. Puheenjohtajamaa Viro (PJ) hakee poliittista tukea näkemykselleen siitä, että unionin tulevat, ns. seuraavan sukupolven tullitietojärjestelmät (v jälkeen) kehitettäisiin ja ylläpidettäisiin keskitetysti. PJ pyytää ensinnäkin, että ministerit antaisivat poliittisen tason tuen sille, että tulevaisuuden ITjärjestelmiä suunniteltaessa priorisoitaisiin keskitetyn mallin selvittämistä; kuten sitä miten keskitetty malli voitaisiin toteuttaa, mitkä järjestelmät kuuluisivat sen piiriin ja kuinka keskitetty ratkaisu rahoitettaisiin, tulisi selvittää. Selvityksessä tulisi ottaa huomioon myös kaikki mahdolliset synergiat olemassa olevien ITrakenteiden, erityisesti EU:n ITviraston (EULisa ie. European

20 20(25) Agency for the operational management of largescale IT systems in the area of freedom, security and justice), kanssa. Toiseksi puheenjohtaja ehdottaa keskitetyn tullijärjestelmän teknistä toteutettavuutta kokeilevan pilottiprojektin käynnistämistä. PJ katsoo, että vaikka tulliunioni toimii erittäin hyvin ja tuloksekkaasti, osoittaa unionin tullikoodeksin (UCC) edellyttämien tietojärjestelmien kehittämistyö selkeästi nykyisen työskentelytavan puutteet ja tehottomuuden. Se, että 28 jäsenvaltiota kukin erikseen toteuttaa samanlaiset tullitietojärjestelmät (ja käyttävät työhön arviolta yhteensä 2 miljardia euroa), ei ole optimaalista EU:n ja jäsenvaltioiden rajallisten henkilö ja taloudellisten resurssien käyttämistä. Nykyjärjestely on omiaan myös johtamaan tietojärjestelmien valmistumisen viivästymiseen, mistä puolestaan saattaa seurata, että tietojärjestelmät ovat jo valmistuessaan vanhentuneita. Hallinnon ohella nykyjärjestely aiheuttaa kuluja myös talouden toimijoille, koska kunkin jäsenvaltion tullitietojärjestelmän rajapinta on erilainen. Tietojärjestelmien hajautetun (decentralised) kehittämisen ongelmat voivat PJ:n mukaan heijastua myös unionin kilpailukykyyn ja kasvuun. (EU:n osuus maailmankaupasta on 16 %. Unioniin tuodaan tavaraa 1800 miljardin euron arvosta, josta kannetaan 20 miljardia tulleja unionin budjettiin.) Taustaa: UCC, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on sähköistää tullitoiminta, tuli sovellettavaksi vuonna Sen edellyttämät tietojärjestelmät tulevat sovellettaviksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Tiettyjen tietojärjestelmien osalta siirtymäaikaa on tarpeen jatkaa vuoteen Komissio ja jäsenvaltiot kehittävät tullitietojärjestelmien komponentteja yhteistyössä, mutta tietojärjestelmien täytäntöönpanosta (toteuttamisesta) vastaa kukin jäsenvaltio erikseen. Suomen Tullin nykyjärjestelmät uusitaan kokonaan sanotussa aikataulussa. Siihen on budjetoitu 54 miljoonaa euroa. PJ tukee voimakkaasti keskitettyä lähestymistapaa kehitettäessä tullin ITjärjestelmiä tulevaisuudessa. Se toisi mittakaavaetuja, olisi tehokkaampaa ja vähentäisi merkittävästi hallinnon ja talouden toimijoiden kuluja. Keskitetty lähestymistapa edistäisi unionin tullilainsäädännön yhdenmukaista soveltamista ja mahdollistaisi paremmin järjestelmien sopeuttamisen ITteknologian muutoksiin. PJ katsoo, että keskitetty lähestymistapaan olisi periaatteessa mahdollista siirtyä vuodesta 2025 alkaen sen jälkeen, kun UCC:n edellyttämät hankkeet on onnistuneesti laitettu täytäntöön. Tullin ITjärjestelmien keskitettyyn kehittämiseen liittyy useita kysymyksiä, joita tulisi vielä tarkasti selvittää. Esimerkiksi minkälaiselle taholle työ keskitettäisiin riittäisikö komission resurssit, voitaisiinko hyödyntää jo olemassa olevaa virastoa tai muuta rakennetta vai olisiko tarpeen perustaa jonkinlainen uusi rakenne työtä varten? ITjärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyviä jäsenvaltioiden ja komission vastuita ja oikeusperustaa tulisi

21 21(25) tarkastella ja arvioida uudelleen. Olisiko keskitetty lähestymistapa tarkoituksenmukainen kaikkien ITjärjestelmien kohdalla? Ennen asiasta päättämistä, tulee myös keskittämisen budjettivaikutukset niin kansalliset kuin unionitason selvittää ja pystyä arvioimaan riittävän tarkasti. Lisäksi on tärkeää, että keskitetyn lähestymistavan selvittäminen ei häiritse eikä viivästytä meneillään oleva työtä UCC:n tietojärjestelmien täytäntöönpanemiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asia on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhdessä Tullin kanssa. EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Suomen Tullin tietojärjestelmät uusitaan kokonaan UCC:n tietojärjestelmäuudistuksen myötä ja sen aikataulussa. Siihen on budjetoitu 54 miljoonaa euroa. Kaikilla jäsenvaltioilla ja komissiolla on resurssien riittävyyteen kohdistuvia haasteita ja ne ovat yhtä mieltä toiminnan tehostamisen ja kulujen säästämisen tärkeydestä. Siitä, millä käytännön toimin toimintaa voitaisiin tehostaa ja kuluja säästää, ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, vaan näkemykset eroavat varsin merkittävästi. ECOFINneuvoston toukokuussa antamien päätelmien mukaisesti komissio valmistelee parhaillaan näkemystään ITjärjestelmien kehittämisen pitkän aikavälin strategiaksi, jossa tarkasteltaisiin muun muassa järjestelmien rakennetta, kehittämistä, hallinnointia ja rahoittamista. Komission tulisi antaa ehdotuksensa sanotuksi strategiaksi kuluvan vuoden 2017 loppuun mennessä. WK 9003/2017 INIT Presidency Issues Note on Sustainable and CostEfficient Customs IT Systems for the Future

22 22(25) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, neuvotteleva virkamies Jukka M. Kekkonen. puh VM/VO, hallitusneuvos Ismo Mäenpää. puh EUTORItunnus EU/2017/0248 Liitteet Viite VALTIOVARAINMINISTERIÖ EUS, KVR EURORYHMÄ , Tallinna Tallinnassa perjantaina pidettävän euroryhmän kokouksen asialista on poikkeuksellisen lyhyt ja kokoukselle on varattu vain kaksi tuntia aikaa. Kokouksessa käsitellään alustavan asialistan mukaan seuraavia asioita: Taloudellinen sietokyky EMUssa temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä Euroryhmän kokouksessa ensimmäisenä aiheena on temaattisena kasvuun ja työllisyyteen liittyvänä keskusteluna taloudellinen sietokyky (economic

23 23(25) resilience) talous ja rahaliitossa. Ministerikeskustelua on valmisteltu talouspoliittisessa sekä talous ja rahoituskomiteassa. Keskustelu linkittynee epävirallisessa Ecofinneuvostossa euroryhmän kokouksen jälkeen keskusteltaviin, EMUn syventämiseen liittyviin aiheisiin. Keskustelun tavoitteena on vaihtaa näkemyksiä taloudellisen sietokyvyn käsitteestä talous ja rahaliitossa sekä sellaisista alueista, joilla voitaisiin tehdä enemmän paremman sietokyvyn omaavien taloudellisten rakenteiden aikaansaamiseksi. Taloudellisen sietokyvyn käsite on viime aikoina ollut keskusteltavana kansainvälisillä areenoilla, kuten G20 ja OECD. Euroopassa se tuotiin esiin viiden presidentin raportissa vuonna 2015, jossa todettiin, että lähentyminen kohti joustavampia taloudellisia ja sosiaalisia rakenteita jäsenmaissa on keskeinen elementti talous ja rahaliiton menestyksekkäälle toiminnalle. Euroryhmän keskustelua varten komissio on tehnyt taustaasiakirjan, jossa käsitellään miksi taloudellinen sietokyky on tärkeää talous ja rahaliitossa. Taloudellisella sietokyvyllä tarkoitetaan maiden kykyä kestää shokkeja ja palautua niistä nopeasti. Tällöin taloudelliset rakenteet estävät vaikutuksia mm. tulo tai työllisyystasoon ja siten talouden vaihteluihin. Viime vuosien kokemuksen mukaan sietokyvyn puute jossakin tai joissakin euroalueen talouksissa on aiheuttanut merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia kyseisen maan lisäksi myös muihin maihin ja euroalueeseen kokonaisuutena. Komissio pyrkii myös selventämään yksityiskohtaisemmin kolme vaihetta, jotka voivat olla hyödyllisiä politiikkalinjausten tekemissä. Vaiheet ovat i) haavoittuvuus shokeille, ii) absorptiokyky ja iii) kyky elpyä nopeasti shokin jälkeen. Tämä kolmeportainen luonnehdinta on hyödyllinen kun pyritään tarkemmin määrittämään politiikkavaikutukset ennaltaehkäisyn, välittömien reaktioiden sekä pidemmän ajan sopeutustoimien tai uudelleenallokointiprosessien osalta pysyvämpien shokkien tapauksessa. Kreikka tilannekatsaus Kreikan talous jatkoi myönteistä kehitystään toisella vuosineljänneksellä kasvaen 0,8 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tulot turismista ovat vakaassa kasvussa ja pankkitalletuksien määrä on jatkanut hidasta kasvuaan. Heinäkuun lopussa Kreikka myös palasi rahoitusmarkkinoille ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen laskemalla liikkeeseen viisivuotisia valtion joukkovelkakirjalainoja 3 mrd. euron arvosta. Lisäksi maa on pääsemässä pois liiallisen alijäämän menettelystä. Kreikan kolmannen ohjelman kolmannen väliarvion valmistelut ovat alkamassa. Tavoitteena on saattaa se päätökseen vuoden loppuun mennessä. Euroryhmän keskustelussa todennäköisesti käsitellään myös Kreikan tilastoviranomainen Elstatin entisen pääjohtajan kesällä virkarikoksesta saamaa kahden vuoden vankeustuomiota. Tuomio perustui siihen, ettei pääjohtaja tilastoviranomaisen sisäisten sääntöjen vastaisesti informoinut ennakkoon viraston johtokuntaa vuoden 2010 budjettialijäämää koskevien tarkistettujen, aiempaa huomattavasti synkempien, tietojen julkistamisesta. Tuomiota on

24 muualla Euroopassa laajalti arvosteltu poliittisesti värittyneeksi. 24(25) Kesäkuussa euroryhmä sopi Kreikan kolmannen ohjelman toisesta väliarviosta ja siihen liittyvästä 8,5 mrd. euron suuruisesta lainaerästä. Lainaerästä on vielä maksamatta 0,8 mrd. euroa, jotka on tarkoitus käyttää maksurästien hoitamiseen. Tämä summa voidaan maksaa yhdessä tai useammassa erässä syksyn kuluessa, kun maksurästejä on purettu sovitusti. Kesäkuussa euroryhmä sopi myös Kreikalle tarvittaessa myönnettävien lisävelkahuojennusten täsmennyksistä. Lisävelkahelpotuksien tarvetta tarkastellaan ohjelman päättyessä kesällä Velkaehtoja voidaan huojentaa ainoastaan, jos ohjelma on toteutettu sovitusti, Kreikka saavuttaa ohjelmassa sovitut perusylijäämätavoitteet ja velkaehtojen huojennukset ovat tarpeen Kreikan velanhoitokustannusten hillitsemiseksi. Euroryhmä tekee lisävelkahelpotuksista tarvittaessa erikseen päätökset. Jos ne tulevat ajankohtaisiksi, hallitus määrittelee Suomen kannan niitä koskeviin ehdotuksiin yhteistyössä eduskunnan kanssa. Tällöin arvioidaan erityisesti vaikutuksia Suomen vastuisiin. Eduskunnan hyväksymä Suomen toimintalinja on, että Suomen vastuut eivät kasva, toimenpiteiden mitoitus on rajattu, niiden toteutus tehdään vaiheittain ja niiden ehtona on ohjelman toteuttaminen sovitusti. IMF:n johtokunta on kesällä tehnyt periaatepäätöksen osallistumisestaan ohjelman rahoitukseen. IMF:n osallistumisen edellytyksenä ovat kolmannen ohjelman loppuunsaattaminen sekä täsmennetyt velkahuojennustoimet. Muut asiat valuuttakurssikehitys Ministerit saavat tilannekatsauksen valuuttakurssien viimeaikaisesta kehityksestä, joiden merkittävin piirre on ollut euron vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin sekä Englannin puntaan.

25 25(25) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi