Eduskunnan puhemiehelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 513/2002 vp Laillistamattomat lääkärit kuntien ostopalvelusopimuksissa Eduskunnan puhemiehelle Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 2 :n 4 kohdan mukaan terveydenhuollon toimintayksiköitä ovat terveyskeskukset (KtL 66/1972), sairaalat (EshL 1062/1989) sekä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päättämät muut hoitovastuussa olevat kokonaisuudet, yksityisestä terveydenhuollossa annetussa laissa (152/1990) tarkoitetut terveydenhuollon palveluja tuottavat toimintayksiköt, työterveyslaitos siltä osin kuin se tuottaa työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetussa laissa (159/1978) tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoidon palveluita, valtion mielisairaalat (1292/1987), puolustusvoimien sairaanhoitolaitokset (322/1987) ja vankeinhoitolaitoksen vankimielisairaalat psykiatrisine osastoineen sekä muine laitossairaaloineen, sairasosastoineen ja poliklinikoineen (134/1986). Hallituksen esityksen (HE 33/1994 vp) mukaan yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) terveydenhuollon palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Lain mukaan palvelujen tuottajalla ei kuitenkaan tarkoiteta terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvaa henkilöä silloin, kun tämä työskentelee itsenäisenä ammatinharjoittajana. Terveydenhuollon ammatinharjoittamislain (559/1994) tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua mm. varmistamalla, että laissa tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Terveydenhuollon ammattihenkilö on em. ammatinharjoittamislain mukaan henkilö, joka tämän lain nojalla on saanut ammatinharjoittamisoikeuden tai ammatinharjoittamisluvan. Lääketieteen opiskelijat voivat tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena aiemmin mainituissa terveydenhuollon toimintayksiköissä. (A 564/1994). Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus perehdyttää lääkärin perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin. Koulutus kestää kokopäiväisenä kaksi vuotta sen jälkeen, kun lääketieteen opiskelija on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon (A 1435/1993). Valtakunnallisenakin ilmenevä lääkäripula on meneillään olevan ideologispohjaisen keskustelun innoittamana (palvelujen kilpailuttaminen, yksityinen vastaan julkinen terveydenhuolto jne.) johtanut ilmiöön, johon Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pitäisi ensi tilassa puuttua. Alalle on jo syntynyt ja todennäköisesti lisääntyvässä määrin syntymässä uusia yksityisiä yrityksiä päätoimialanaan lääkäripalvelujen myynti, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti lääkäreiden työnvälityspalvelua. Perustetut yritykset rekrytoivat palvelukseensa laillistettujen ammattihenkilöiden ohella muun muassa ns. eurolääkä- Versio 2.0

2 reitä ja lääketieteen kandidaatteja huomattavasti julkista terveydenhuoltoa korkeammin palkkaeduin ja myyvät palvelujaan (so. välittävät lääkäreitä toimeksiantosuhteisina) ns. ostopalveluina kunnille. Kunnat yksittäisinä toimijoina ovat kansanterveyslain velvoitteiden toteuttajia ja joutuvat terveyskeskuslääkäreiden puuttuessa järjestämään akuuttiin tarpeeseen lääkäripalveluita asukkailleen kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ostopalvelusopimus solmitaan yrityksen kanssa, joka edelleen suorittaa toimeksiannon rekrytoimalleen työvoimalle. Kilpailuttamisesta ei terveydenhuoltopalveluissa vielä voida puhua, joskaan kunnallisten palvelujen kilpailuttaminen ei ole itsetarkoitus eikä edes sellainen väline, jonka käyttö automaattisesti hyödyttäisi palveluja käyttäviä kansalaisia. Riippuu täysin olosuhteista, tehostaako kilpailun lisääminen palvelutuotantoa vai ei. Myöskään palvelujen tuottaminen kunnallisesti ei toki ole itsetarkoitus. Tapauksissa, joissa kansanterveyslain edellyttämät palvelut joudutaan järjestämään yksityisten lääkäriyritysten avulla, kunnat joutuvat maksamaan ostamistaan palveluista moninkertaisen hinnan verrattuna lääkärien virkatyöhön. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on meneillään. Hallinnollisten rakenteiden uudistamiseksi sekä tehokkuuden ja taloudellisuuden lisäämiseksi on eräässä väliraporteista todettu, että palvelujärjestelmän uudistamisen tavoitteena on turvata väestön hyvinvointia edistävien terveyspalvelujen saatavuus väestön tarvetta vastaavasti ja oikeaaikaisesti sekä estää taloudellinen ja alueellinen eriarvoistuminen. Palvelujärjestelmän tulee hoitoprosessin eri vaiheissa turvata asiakkaalle riittävä tiedonsaanti ja osallistumismahdollisuus häntä itseään koskevaan päätöksentekoon ja hoitavan lääkärin valintaan. Mikäli käynnistynyt lääkärityön yksityistämistendenssi jatkuu, ei ole mahdollista päästä kansallisen terveydenhuoltoprojektin asettamiin tavoitteisiin ainakaan harvaan asutuilla seuduilla. Kansallisen terveydenhuollon kehittämisprojektin eräs tavoite on, että terveydenhuollon palveluiden laadun tulee täyttää kansallisesti asetetut vaatimukset, joiden tulee toteutua potilaan asuinpaikasta ja palveluiden järjestämistavasta riippumatta. Laatuvaatimusten tavoitteena on varmistaa tuotettavien palveluiden saatavuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus kaikkien kansalaisten näkökulmasta tasavertaisesti. Edellä kuvattu lääkärityön yksityistyminen vie pohjaa myös tämän tavoitteen toteutumiselta tulevaisuudessa. Kuntien ostopalveluiden riittävän laatutason, potilasturvallisuuden, hoidon jatkuvuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta pelkästään lääkäreiden työnvälitystoimintaan paneutuneet lääkäripalveluja myyvät yritykset edustavat vähintäänkin arveluttavaa toimintafilosofiaa. Voidaanko voimassa olevien säädösten mukaisena toimintana pitää sitä, että työnvälitysyritykseen palvelus- tai toimeksiantosuhteessa oleva lääketieteen kandidaatti työskentelee ko. yrityksen lukuun jonkin kunnan terveyskeskuksessa lääkärin ammatin harjoittajana olematta palvelussuhteessa ko. kuntaan, jolloin sitä kautta ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisuutta ei työsuhteen puuttuessa synny? Työlainsäädäntöön pohjautuva työnantajan direktio-oikeus perustuu työntekijän työsuhteeseen. Kuntatyönantajalla lääkäreiden palvelussuhteen laji on yleisesti virkasuhde. Johdon ja valvonnan alaisuus terveydenhuollon toimintayksiköissä merkitsee näin ollen työntekijätyönantaja- tai esimies-alaissuhdetta laillistamattoman lääkärityövoiman osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Voidaanko lääkäreiden työnvälitystoimintaa harjoittava yritys, jolla ei ole omaa yksityistä lääkäriasemaa eli fyysistä potilaiden hoitoa varten varustettua toimintayksikköä, katsoa potilaslain (785/1992) 2 :n tarkoittamaksi terveydenhuollon palveluja tuottavaksi 2

3 yksiköksi, ts. palvelujen tuottajaksi (vrt. hallituksen esitys HE 33/1994 vp)? Kun kunta ostaa lääkäripalveluja edellä kuvatun kaltaiselta työnvälitysyritykseltä, syntyy toimeksiantosuhde, jonka sisältö määritellään yrityksen ja kunnan välisessä sopimuksessa. Toimeksiantosuhteista lääkäriä ei sido kuntalain nojalla määräytyvä virkavastuu, koska virkasuhdetta ei ole. Miten vastuukysymykset yksiselitteisesti määritellään vahingonkorvaustapauksissa tai potilaan oikeuksista annetun lain puitteissa, jos ammatinharjoittajan asemassa oleva ei ole laillistettu ammattihenkilö? Ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöltä erikseen säädettyä koulutusta. Voiko lääkäreiden työnvälitystoimintaa harjoittava yritys osoittaa kunnan terveyskeskuslääkärin työhön ammatinharjoittajana laillistamattoman lääkärin, joita eurolääkärit ja lääketieteen kandidaatit ovat? Jos kuntaan osoitettu lääkäri saa palkkaa palvelujen myyjäyritykseltä, hänen työnantajansa, jolla on häneen työnjohto- ja valvontaoikeus, on ko. myyjäyritys. Jos taas kuntaan osoitettu lääkäri toimii myyjäyrityksen välittämänä ammatinharjoittajana, ts. itsenäisenä yrittäjänä myyjäyrityksen lukuun, käy tilanne työnjohdon ja valvonnan näkökulmasta kompleksiseksi. Kun varsinaista esimies-alaissuhdetta ei ole, ei synny myöskään työnantajan direktio-oikeutta siinä merkityksessä kuin työlainsäädäntö tarkoittaa. Kenellä on vastuu laillistamattoman lääkärin tai lääketieteen kandidaatin valvonnasta ja ohjauksesta, kun työ- tai virkasuhdetta ei ole eikä kollegoja ole käytännön tilanteissa toimintayksikössä läsnä? Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2002 Antti Rantakangas /kesk 3

4 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 513/2002 vp: Voidaanko lääkäreiden työnvälitystoimintaa harjoittava yritys, jolla ei ole omaa yksityistä lääkäriasemaa eli fyysistä potilaiden hoitoa varten varustettua toimintayksikköä, katsoa potilaslain (785/1992) 2 :n tarkoittamaksi terveydenhuollon palveluja tuottavaksi yksiköksi, ts. palvelujen tuottajaksi (vrt. hallituksen esitys HE 33/1994 vp)? Kun kunta ostaa lääkäripalveluja edellä kuvatun kaltaiselta työnvälitysyritykseltä, syntyy toimeksiantosuhde, jonka sisältö määritellään yrityksen ja kunnan välisessä sopimuksessa. Toimeksiantosuhteista lääkäriä ei sido kuntalain nojalla määräytyvä virkavastuu, koska virkasuhdetta ei ole. Miten vastuukysymykset yksiselitteisesti määritellään vahingonkorvaustapauksissa tai potilaan oikeuksista annetun lain puitteissa, jos ammatinharjoittajan asemassa oleva ei ole laillistettu ammattihenkilö? Ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö edellyttää terveydenhuollon ammattihenkilöltä erikseen säädettyä koulutusta. Voiko lääkäreiden työnvälitystoimintaa harjoittava yritys osoittaa kunnan terveyskeskuslääkärin työhön ammatinharjoittajana laillistamattoman lääkärin, joita eurolääkärit ja lääketieteen kandidaatit ovat? Jos kuntaan osoitettu lääkäri saa palkkaa palvelujen myyjäyritykseltä, hänen työnantajansa, jolla on häneen työnjohto- ja valvontaoikeus, on ko. myyjäyritys. Jos taas kuntaan osoitettu lääkäri toimii myyjäyrityksen välittämänä ammatinharjoittajana, ts. itsenäisenä yrittäjänä myyjäyrityksen lukuun, käy tilanne työnjohdon ja valvonnan näkökulmasta kompleksiseksi. Kun varsinaista esimies-alaissuhdetta ei ole, ei synny myöskään työnantajan direktio-oikeutta siinä merkityksessä kuin työlainsäädäntö tarkoittaa. Kenellä on vastuu laillistamattoman lääkärin tai lääketieteen kandidaatin valvonnasta ja ohjauksesta, kun työ- tai virkasuhdetta ei ole eikä kollegoja ole käytännön tilanteissa toimintayksikössä läsnä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Viime aikoina on enenevässä määrin ryhdytty käyttämään yksityisten yritysten tarjoamaa työvoimaa terveyskeskuksien ja sairaaloiden lääkärin tehtävissä. Osalle näistä yrityksistä on myönnetty yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) mukainen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Osalla tällaista lupaa ei ole. Saadakseen lääninhallituksen luvan palvelun tuottajan tulee täyttää lain tarkoittamat toimintaedellytykset, joita ovat asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta. Tämän lisäksi toiminnan on oltava lääke- 4

5 Ministerin vastaus KK 513/2002 vp Antti Rantakangas /kesk tieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 :n mukaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää laillistetulle lääkärille peruskoulutuksen (lääketieteen lisensiaatin tutkinto) jälkeen hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä toisen asianomaista ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki 785/1992) 2 :n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/1982) 24 :ssä tarkoitetussa toimintayksikössä. Tällöin on kyseessä ns. perusterveydenhuollon lisäkoulutusta suorittava lääkäri. Potilaslain tarkoittama yksikkö voi myös olla lääninhallitukselta luvan saanut palvelujen tuottaja. Lääketieteen opiskelija (lääketieteen kandidaatti), joka on suorittanut vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset sen tehtävän hoitamiseen, johon hänet otetaan, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävissä samoin edellytyksin, jotka on mainittu edellä perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheessa olevan lääkärin kohdalla (terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 3 ). Työnantajan on tapauskohtaisesti arvioitava opiskelijan palkatessaan, mitkä ovat hänen valmiutensa ja minkä potilasryhmien hoitamiseen hänellä on edellä mainitut edellytykset. Opiskelija tai perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkäri ei voi harjoittaa itsenäisesti lääkärin ammattia. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on puuttunut perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheessa olevien lääkärien ammatinharjoittamisoikeuteen valvontaratkaisuissaan. Oikeusturvakeskus on myös kiinnittänyt kolmen lääkärityövoimaa eri tavoin "välittävän" yrityksen huomiota perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden ammatinharjoittamisen rajoituksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan potilasturvallisuuden sekä hoidon laadun ja jatkuvuuden kannalta kysymyksessä olevaan toimintaan liittyy ongelmia riippumatta siitä, onko yrityksellä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen toimilupa vai ei. Kummassakin tapauksessa lääkärin pätevyyden ja valmiuksien arvioiminen ja tarkistaminen sekä ohjauksen, valvonnan ja johdon toteuttaminen jäävät tosiasiassa terveyskeskuksen ja sairaalan vastuulle. Johto ja valvonta ovat osoittautuneet käytännössä puutteelliseksi ja vaikeaksi toteuttaa. Ministeriö katsoo, että toiminta edellyttää erittäin tarkkaa ja yksityiskohtaista palvelujen tarjoajan ja ostajan välistä sopimusmenettelyä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on ilmoittanut, että saatujen tietojen mukaan työvoimaa vuokraavan yrityksen terveyskeskuksen/sairaalan väliset sopimukset ovat erityisesti vastuiden määrittelyn työnjohto- ja valvontakysymysten sekä potilasasiakirjahallintoon liittyvien vastuiden osalta puutteellisia ja sopimukset tehdään yleisellä tasolla. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen on tämän vuoden aikana tullut jo muutama ko. lääkäreiden toimintaan liittyvä ilmoitus ja kantelu. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain uudistamistyön. Sen yhteydessä tehdään yhdessä lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen kanssa selvitystä muun muassa ns. keikkalääkäreiden käytöstä (päätökset, käytön laajuus, ongelmat, kantelut ym). Lääkäreiden työnvälitystoimintaa koskevasta asiasta ministeriön käyttöön laadittava muistio valmistuu elo/syyskuussa Muistiossa käsitellään myös asiaan liittyvät oikeudelliset ja vastuukysymykset. Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2002 Peruspalveluministeri Eva Biaudet 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent undertecknade skriftliga spörsmål SS 513/2002 rd: Kan ett företag som utövar arbetsförmedlingsverksamhet för läkare, som inte har en egen privat läkarstation d.v.s. en fysisk verksamhetsenhet utrustad för vård av patienter, anses vara en enhet som producerar hälso- och sjukvårdstjänster enligt 2 lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992), med andra ord en serviceproducent (jfr. regeringens proposition RP 33/1994 rd)? Då kommunen köper läkartjänster av ett sådant arbetsförmedlingsföretag som beskrivits ovan, bildas ett sysslomannaförhållande, vars innehåll definieras i avtalet mellan företaget och kommunen. En läkare i sysslomannaförhållande är inte bunden av ämbetsansvaret som bestäms med stöd av kommunallagen, eftersom inget ämbetsförhållande finns. Hur definieras ansvarsfrågor entydigt i skadeståndsfall eller inom ramen för lagen om patientens ställning och rättigheter, om den som utövar yrket inte är en legitimerad yrkesutbildad person? Av en yrkesutbildad person inom hälsooch sjukvården förutsätter lagstiftningen gällande yrkesutövning en särskilt stadgad utbildning. Kan ett företag som utövar arbetsförmedlingsverksamhet för läkare hänvisa en ickelegitimerad läkare, såsom en euroläkare och medicine kandidat, till en hälsovårdscentralläkares arbete som yrkesutövare? Om en läkare som hänvisats till kommunen får lön av företaget som säljer tjänster är försäljarföretaget i fråga hans/hennes arbetsgivare och har arbetslednings- och tillsynsrätt över honom/henne. Å andra sidan, ifall en läkare som hänvisats till kommunen fungerar som en yrkesutövare som förmedlats av ett försäljarföretag, med andra ord en självständig företagare för försäljarföretagets räkning, blir situationen från arbetsledningens och tillsynens synpunkt sett komplex. Då det inte finns något egentligt arbetsgivar-arbetstagarförhållande, uppkommer inte heller någon arbetsgivardirektionsrätt i den betydelse som avses i arbetslagstiftningen. Vem har ansvar över tillsynen över och styrningen av en ickelegitimerad läkare eller medicine kandidat, då det inte finns något arbets- eller ämbetsförhållande och kolleger inte i praktiken finns tillstädes i verksamhetsenheterna? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: På senaste tiden har man i tilltagande mån börjat använda den arbetskraft som erbjuds av privata företag i hälsovårdscentral- och sjukhusläkaruppgifter. Till en del av dessa företag har man beviljat tillstånd att tillhandahålla hälso- och sjukvårdstjänster enligt lagen om privat hälso- och sjukvård (152/1990). En del har inte detta tillstånd. För att få tillstånd av länsstyrelsen skall serviceproducenten uppfylla de verksamhetsförutsättningar som avses i lagen. Dessa är lämpliga utrymmen och anordningar samt den personal 6

7 Ministerns svar KK 513/2002 vp Antti Rantakangas /kesk som verksamheten förutsätter. Utöver detta skall verksamheten vara medicinskt tillbörlig och patientsäkerheten skall tas i beaktande. Enligt 4 lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (559/1994) beviljar rättskyddscentralen för hälsovården åt en legitimerad läkare på basis av ansökan efter grundutbildningen (medicine licentiat) rätten att verka som legitimerad läkare under ledning och tillsyn av en annan legitimerad läkare som självständigt utövar det ifrågavarande yrket i en verksamhetsenhet för hälsovård som avses i 2 4 punkt lagen om patientens ställning och rättigheter (785/1992) eller i en verksamhetsenhet som avses i 24 socialvårdslagen (710/1982). I ett sådant fall är det frågan om en läkare som utför tillläggsutbildning inom primärvården. En enhet som avses i lagen om patientens ställning och rättigheter kan också vara en serviceproducent som erhållit tillstånd av länsstyrelsen. En medicine studerande (medicine kandidat), som har utfört minst de studier som hör till de första fyra studieåren och som på basis av de genomförda studierna har tillräckliga förutsättningar för att sköta uppgiften för vilken han/hon anlitas, kan tillfälligt verka som läkare enligt samma förutsättningar som nämnts ovan vad gäller en läkare som genomför tilläggsutbildning inom primärvården (3 förordningen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården). Då en studerande anställs skall arbetsgivaren i varje enskilt fall utvärdera vilka hans/hennes färdigheter är och vilka patientgrupper han/hon har de ovannämnda förutsättningarna för att sköta. En studerande eller läkare som genomför tilläggsutbildning inom primärvården kan inte självständigt utöva läkaryrket. Rättsskyddscentralen för hälsovården har i sina lösningar gällande tillsyn befattat sig med rätten att utöva yrke för läkare som genomför tillläggsundervisning inom primärvården. Rättsskyddscentralen för hälsovården har också fäst tre olika företags, som på olika sätt "förmedlar" läkararbetskraft, uppmärksamhet vid begränsningarna gällande yrkesutövning bland läkare som genomför tilläggsutbildning eller bland medicine studerande. Enligt social- och hälsovårdsministeriets uppfattning hör det samman problem med verksamheten i fråga om patientsäkerhetens vårds kvalitet och kontinuitet oberoende om företaget har tillstånd enligt lagen om privat hälso- och sjukvård eller inte. I båda fallen faller ansvaret för utvärderingen och granskningen av läkarens färdigheter samt förverkligandet av styrningen, tillsynen och ledningen de facto på hälsovårdscentralerna och sjukhusen. Ledningen och tillsynen har i praktiken visat sig vara bristfälliga och svåra att förverkliga. Ministeriet anser att verksamheten förutsätter ett mycket noggrant och detaljerat avtalsförfarande mellan de som erbjuder och de som köper tjänsterna. Rättsskyddscentralen för hälsovården har meddelat att avtalen mellan företagen som hyr ut arbetskraft och hälsovårdscentralerna/sjukhusen enligt de uppgifter som inkommit är bristfälliga speciellt vad gäller definieringen av ansvar i arbetslednings- och tillsynsfrågor och vad gäller ansvaret i samband med journalhandlingsförvaltningen samt att avtalen görs på allmän nivå. Till rättsskyddscentralen för hälsovården har det under det pågående året redan inkommit några anmälningar och besvär i samband med de ifrågavarande läkarnas verksamhet. Social- och hälsovårdsministeriet har startat revideringen av lagen om privat hälso- och sjukvård. I samband med den görs en utredning tillsammans med länsstyrelsernas social- och hälsoavdelningar gällande bland annat användningen av s.k. hyrda läkare (beslut, användningens omfattning, problem, klagomål mm.). Vad gäller arbetsförmedlingsverksamhet för läkare blir promemorian för ministeriets bruk klar i augusti/september år I promemorian behandlas också till saken hörande rättsliga frågor och frågor gällande ansvar. Helsingfors den 17 juni 2002 Omsorgsminister Eva Biaudet 7

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 33/2008 vp Lääketieteen kandidaattien työoikeudet Eduskunnan puhemiehelle Asetusmuutos lääketieteen kandidaattien työoikeuksista on tulossa keväällä valtioneuvoston käsittelyyn. Asetusmuutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 474/2013 vp Potilastietojen saatavuus terveydenhuollon yksiköiden välillä Eduskunnan puhemiehelle Tietosuojavaltuutetun kannanoton (19.3.2009, Dnro 285/41/2009) mukaan päihdeklinikan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 421/2006 vp Mielenterveyskuntoutujien laadun valvominen asumispalvelujen Eduskunnan puhemiehelle Asumispalvelut tarjoavat tuettua asumista pitkäaikaisista mielenterveysongelmista kärsiville.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1157/2001 vp Psykiatrian opinnot lääkärin koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Monissa muuttovoittokunnissa terveyskeskuslääkärit tekevät yhä vaativampaa työtä kovan paineen alla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1224/2002 vp Kittilän kunnan terveyskeskuksen ja vuodeosaston saneeraus Eduskunnan puhemiehelle Kittilän kunnan terveyskeskus ja sen vuodeosasto ovat siinä kunnossa, että ne vaativat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2010 vp Linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskoulutus Eduskunnan puhemiehelle Laki linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 242/2007 vp Tupakkalain soveltaminen takseissa Eduskunnan puhemiehelle Tupakkalain 5 luvun 12 :n mukaan tupakointi on kielletty yleisten kulkuneuvojen sisätiloissa eli mm. takseissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1095/2001 vp Pohjois-Savon Ammatti-instituutista vuonna 1998 valmistuneiden kätilöiden ammattinimikkeet Eduskunnan puhemiehelle Pohjois-Savon Ammatti-instituutista Kuopiosta (nykyisin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 118/2004 vp Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2005 alussa voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63 68-vuotiaana.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1057/2008 vp Lääkäreiden pisteytys ja potilasturva Eduskunnan puhemiehelle Potilaan oikeus laadukkaaseen terveydenhoitoon pyritään turvaamaan useiden lakien avulla. Potilaan asemasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1395/2001 vp Yhdistysten asema valmismatkalaissa Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin voimassa oleva valmismatkalaki on vuodelta 1994. Lain säätämisen taustalla olivat kuluttajansuojan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 421/2001 vp Kuntien mahdollisuus valita velkaneuvonnan hoito parhaaksi katsomallaan tavalla Eduskunnan puhemiehelle Velkaneuvonnan tulo lakisääteiseksi toiminnaksi on tärkeä ja hyvä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2008 vp Tehostetun palveluasumisen kriteeristön laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Vuodesta 1995 lähtien palveluasumisen asiakasmäärä on kasvanut 63 prosenttia. Vuonna 1994 asukkailta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 906/2012 vp Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutuksen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Hoitajien lääkkeenmääräämiskoulutus käynnistettiin Suomessa pari vuotta sitten. Antamalla rajoitettu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 308/2010 vp Lastentarhanopettajan kelpoisuuden saavuttaminen sosionomin opintoja täydentämällä Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuudesta annetun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 454/2011 vp Opiskelijaterveydenhuollon toteutuminen lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville Eduskunnan puhemiehelle Syksyllä julkaistun Valviran selvityksen mukaan löydettiin vakavia

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 55/2003 vp Biologian opetuksen ajanmukaistaminen peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Kouluissa opetetaan kehitysoppia biologian tunneilla ainoana tieteenä vastauksena kysymykseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2002 vp Yksityishenkilöiden tietoturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Soneran viimeaikaiset poliisitutkintaan johtaneet tapahtumat osoittavat, että yksityishenkilön puhelinsalaisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 406/2002 vp Akupunktio ja homeopatia länsimaisen lääketieteen tukena Eduskunnan puhemiehelle Sairauksien oma-aloitteisella ennaltaehkäisyllä on suuri kansanterveydellinen merkitys.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 961/2002 vp Suomessa asuvan, Ruotsissa työskentelevän henkilön työsuhdeauton verotus Eduskunnan puhemiehelle Suomen, Ruotsin ja Norjan puoleisella rajaseudulla asuu joukko suomalaisia,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1376/2010 vp Byetta-lääkkeen korvattavuus tyypin 2 diabetesta sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Byettä on pistettävä inkretiini, joka on ollut helmikuun alusta rajoitetusti peruskorvattava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 257/2010 vp Inkretiinimimeettien korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Diabeteksen hoito vie jo nyt noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista ja sairastuneiden määrän arvioidaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 94/2002 vp Väkivaltaiset televisio-ohjelmat Eduskunnan puhemiehelle Kansalaiset ovat heränneet keskustelemaan televisio-ohjelmien tasosta. Uusmaalaisen lehden yleisönosastossa todettiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 811/2004 vp Varusteiden hankinta työvoimapoliittisessa koulutuksessa Eduskunnan puhemiehelle Eräs henkilö kirjoittaa huolissaan itsensä ja perheensä tulevaisuudesta. Voidaanko työvoimapoliittiseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 4/2002 vp Suomesta saadun eläkkeen määrän vaikutus ulkomaan eläkkeen sairausvakuutusmaksuun Eduskunnan puhemiehelle Suomen sosiaaliturva perustuu ansiotyön lisäksi asumiseen. Suomessa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KK 563/2000 vp -Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 563/2000 vp Psykoterapian laadun turvaaminen lakisääteisillä pätevyysvaatimuksilla Eduskunnan puhemiehelle Psykoterapia on vaativaa ammattitoimintaa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 219/2013 vp Rakennuslain muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Hallituksella on suunnitteilla rakennuslain muutos, jossa mm. rakentamisen suunnittelua, rakennustyön johtoa ja rakentamisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 203/2013 vp EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevien lääkärien kelpoisuuden varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viimeisten 20 vuoden aikana EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot