Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1057/2008 vp Lääkäreiden pisteytys ja potilasturva Eduskunnan puhemiehelle Potilaan oikeus laadukkaaseen terveydenhoitoon pyritään turvaamaan useiden lakien avulla. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 luvun 3 :ssä todetaan, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Tämän lisäksi laki säätelee useista hoitoon liittyvistä yksityiskohdista. Terveydenhoidon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) 5 luku säätelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta. Lain 24 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden yleinen ohjaus kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Kansanterveyslaki (66/1972) määrittelee julkisen terveydenhuollon, ja yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki (152/1990) määrittelee yksityisen terveydenhuollon valvontatehtävien suorittajiksi Sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontaviraston ja lääninhallituksen ja oikeuttaa ne ryhtymään toimenpiteisiin, jos ne havaitsevat potilasturvallisuutta vaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikka toiminta on muutoin kansanterveyslain vastaista. Yksityisen terveydenhuoltolain mukaan myös yksityisen terveydenhuollon yleinen ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveydenhoidon ammattihenkilöstöstä annetun lain (559/1994) 3 luvussa säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöstön yleisistä velvollisuuksista. Lain 15 säätelee ammattieettisistä velvollisuuksista ja 18 täydennyskoulutusvelvollisuudesta. Lain 26 :ssä säädellään myös virheellisen toiminnan seurauksista. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 3 luvussa säädetään potilaan oikeudesta tehdä huonosta hoidosta muistutus yksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle sekä määrätään terveydenhuollon toimintayksikköä nimeämään potilasasiamiehen. Potilasvahinkolaki (585/1986) säätää potilaan oikeudesta saada vahingonkorvausta, mikäli hoidossa tehdään virhe. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ylläpitämästä rekisteristä saa tällä hetkellä lääkäreiden pätevyyden selvitettyä esimerkiksi puhelimitse. Eduskunta hyväksyi 16 päivänä joulukuuta lakimuutoksen (HE 105/2008 vp), jossa Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin sisältyvistä keskeisistä tiedoista ehdotetaan muodostettavaksi internetselaimen kautta toimiva kaikille avoin tietopalvelu. Hallituksen esityksen tavoitteena oli helpottaa tiedonsaantia terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyydestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityksen mukaan julkinen tietopalvelu lisää potilasturvallisuutta ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia varmistua siitä, että esimerkiksi lääkäripalvelujen tarjoaja on viranomaisten valvoma terveydenhuollon ammattihenkilö. Yksityinen yrittäjä on tulossa terveydenhuollon arviointitehtävään aloittamalla yksityislääkäreiden "pisteyttämisen". Järjestelmässä laitetaan lääkärit asiakas- ja kollegapalautteen avulla pa- Versio 2.0

2 remmuusjärjestykseen. Järjestelmän ongelma on sen tuottaman tiedon epäluotettavuus. Järjestelmässä jotkut lääkärit voivat esimerkiksi pyytää koko kollega- ja ystäväverkoltaan suosituksia ja saavat sitä kautta paljon pisteitä. Pisteet eivät kuitenkaan tässä tapauksessa kerro lääkärin pätevyydestä. Lääkäri voi myös olla paras ja arvostetuin kollegoiden ja potilaiden silmissä, mutta ei halua olla mukana vapaaehtoisessa rekisterissä. Tässäkään tapauksessa rekisteri ei ohjaa pätevimmän lääkärin luokse, eikä tätä voida pitää potilasturvan kannalta hyvänä lopputuloksena. On myös aiheellisesti esitetty kysymys siitä, leimaako järjestelmä automaattisesti huonoiksi lääkäreiksi ne, jotka eivät lähde järjestelmään mukaan. Lakiemme mukaan lääkäreiden valvonta ja ohjaus kuuluu maassamme viranomaisille ja viime kädessä sosiaali- ja terveysministeriölle. Hyvään hoitoon tulee edelleen pyrkiä turvaamalla oikeus siihen lainsäädäntöteitse. Yksityisen epäluotettavan ja potilaille maksullisen palvelun antamaa tietoa ei tule asettaa virallisen järjestelmän rinnalle siksi, koska se ei takaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa lääkäreiden osaamisesta eikä siten lisää potilasturvallisuutta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus puuttua lääkäreiden pisteytysjärjestelmän käyttöönottoon ja miten hallitus aikoo turvata potilaiden oikeuden saada luotettavaa tietoa lääkäreiden osaamisesta? Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2009 Päivi Räsänen /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 1057/2008 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1057/2008 vp: Aikooko hallitus puuttua lääkäreiden pisteytysjärjestelmän käyttöönottoon ja miten hallitus aikoo turvata potilaiden oikeuden saada luotettavaa tietoa lääkäreiden osaamisesta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lääkäreiden pisteytysjärjestelmän käytössä on kyse palvelusta, joka toimii avoimessa tietoverkossa ja jota markkinoidaan osana terveydenhuollon laadunarviointia. Kyse on väestölle tarjottavasta maksullisesta palvelusta. Saamani tiedon mukaan palvelu on vielä perustamisvaiheessa. Tarkoituksena on kuitenkin, että palvelun käyttäjäksi rekisteröitynyt henkilö voi hakea nimetyn terveysongelman hoitoon sopivat lääkärit. Palvelusta saa tiedot lääkäreiden koulutuksesta ja kokemuksesta, muiden lääkäreiden suositukset ja potilaiden arviot. Tällaisenaan palvelu ei anna objektiivista kuvaa lääkärin pätevyydestä tai osaamisesta, vaan kyseessä on arvioijien subjektiivinen näkemys. Potilaspalaute on keskeinen laatua mittaava tekijä terveydenhuollossa, mutta ei ainoa. Lisäksi edellä kuvatunlaisessa palvelussa syntyy laajasti käytettävissä oleva henkilörekisteri. Rekisterin perustamisen tulee täyttää henkilötietolaissa säädetyt rekisteröitävän henkilön suostumusta ja tiedon saantia koskevat edellytykset. Suomessa lääkärit laillistetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaisesti. Lääkärin peruskoulutus kestää vähintään kuusi vuotta, minkä jälkeen erikoistuminen vie vielä vähintään viisi vuotta. Käytännössä lääkärin työ edellyttää jatkuvaa opiskelua, jotta tiedot ja taidot pysyvät nopeasti kehittyvän lääketieteen tasalla. Lääkäreiden osaaminen on korkeatasoista ja viranomaiset valvovat lääkärien ammatinharjoittamista. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ylläpitämässä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä on tiedot lääkäreistä, erikoislääkärin oikeudesta ja sen perusteena olevasta koulutuksesta. Keskusrekisteristä voi pyytää lääkäreitä koskevia tietoja. Tarkoituksena on, että keskusrekisteriin perustuva julkinen tietopalvelu käynnistyisi mahdollisimman pian. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on aikanaan tehnyt muun muassa Lääkärit-julkaisuja, jotka sisältävät tiedot maassamme toimivista laillistetuista ja luvan saaneista lääkäreistä ja heidän erikoisaloistaan. Myös terveydenhuollon palvelujen tarjoajat julkaisevat kotisivuillaan tietoja palveluksessaan olevista lääkäreistä. On tarkoitus, että sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana oleva terveydenhuoltolaki sisältää potilasturvallisuutta ja laatua koskevat säännökset. Tarkoituksena on ottaa käyttöön toimintatapoja, jotka varmistavat potilasturvallisuuden osana terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä. Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1057/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Ämnar regeringen ingripa i att ett system för poängsättning av läkare tas i bruk och hur ämnar regeringen trygga patienternas rätt att få tillförlitlig information om läkarnas kompetens? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Användningen av ett system för poängsättning av läkare handlar om en tjänst som fungerar i ett öppet informationsnät och som marknadsförs som en del av kvalitetsbedömningen av hälso- och sjukvården. Det är fråga om en avgiftsbelagd tjänst som erbjuds allmänheten. Enligt de uppgifter jag har fått befinner sig tjänsten ännu i etableringsskedet. Avsikten är i alla fall att en person som registrerar sig som användare ska kunna söka läkare som är lämpliga med tanke på behandlingen av ett specificerat hälsoproblem. Tjänsten ger uppgifter om läkarnas utbildning och erfarenhet, rekommendationer av andra läkare och bedömningar gjorda av patienter. Så som tjänsten nu ser ut ger den inte en objektiv bild av läkarnas kompetens eller kunnande, utan det handlar om bedömarnas subjektiva uppfattningar. Responsen från patienterna är en central faktor när det gäller att mäta kvalitet inom hälsooch sjukvården, men inte den enda. Vidare skapas i en tjänst som den ovan beskrivna ett personregister som kan få en bred användarkrets. Inrättandet av ett register ska uppfylla kraven i personuppgiftslagen om den registrerade personens samtycke och tillgång till information. I Finland legitimeras läkare enligt lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Grundutbildningen för en läkare varar minst sex år och efter detta tar det ytterligare minst fem år att specialisera sig. I praktiken kräver läkararbetet fortgående studier för att läkarens kunskaper och färdigheter ska hållas à jour med den snabba utvecklingen inom medicinen. Läkarnas kompetens ligger på en hög nivå och myndigheterna utövar tillsyn över läkarnas yrkesutövning. I det centralregister över yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården som förs av Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården finns uppgifter om läkare, specialisträttigheter och den utbildning som specialisträttigheterna grundar sig på. Från centralregistret kan man begära uppgifter om läkarna. Avsikten är att en offentlig informationstjänst som grundar sig på centralregistret ska starta så snart som möjligt. Rättsskyddscentralen för hälsovården har en gång i tiden gett ut bl.a. publikationer med uppgifter om de legaliserade läkare och läkare med tillstånd som är verksamma i Finland och deras specialiteter. Också producenter av hälso- och sjukvårdtjänster publicerar på sina webbplatser uppgifter om läkare som arbetar hos dem. Avsikten är att den hälso- och sjukvårdslag som är under beredning vid social- och hälsovårdsministeriet ska innehålla bestämmelser om patientsäkerhet och kvalitet. Meningen är att eta- 4

5 Ministerns svar KK 1057/2008 vp Päivi Räsänen /kd blera nya metoder som tryggar patientsäkerheten som en del av utvecklingen av kvaliteten på hälso- och sjukvården och av dess verkningsfullhet. Helsingfors den 19 februari 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5