Tasekirja - Balansbok 2016

Transkriptio

1 Tasekirja - Balansbok 2016 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

2 TASEKIRJA BALANSBOK SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sivu - Sida 1. Kaupunginjohtajan katsaus - Stadsdirektörens översikt 1 2. Taloudellinen katsaus - Ekonomisk översikt 3 3. Henkilöstö Personal Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus- Räkenskapsperiodens resultatanalys och finansieringen av verksamheten 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Räkenskapsperiodens resultatanalys Toiminnan rahoitus Finansiering av verksamheten Rahoitusasema ja sen muutokset Den finansiella ställningen och förändringar i den Kokonaistulot ja menot - Totala inkomster och utgifter Konsernin toiminta ja talous Koncernens verksamhet och ekonomi Tilikauden tuloksen käsittely Behandling av räkenskapsperiodens resultat Osastojen toimintakertomukset Avdelningarnas verksamhetsberättelser 8.1 Yleishallinto - Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningssektorn Kulttuuri- ja kansalaistoiminta Kultur- och medborgarverksamhet Ympäristötoimi Miljösektorn Tekninen toimi Tekniska sektorn Vesilaitos(kaikki) Vattenverket(allt) Talousarvion toteutuminen Budgetutfall 9.1 Yhteenveto talousarvion toteutumisvertailusta Sammandrag av budgetens förverkligande Tuloslaskelmaosan toteutuminen Resultaträkningensdelens utfall Investointien toteutuminen Investeringsdelens utfall Rahoitusosan toteutuminen Finansieringsdelens utfall Tilinpäätöslaskelmat Bokslutskalkyler 158 Konserni Koncern Tilinpäätöksen liitetiedot Noter till bokslutet 11.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Noter angående tillämpade bokslutsprinciper Tuloslaskelman liitetiedot Noter till resultaträkningen Taseen liitetiedot Noter till balansräkningen Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Noter angående säkerheter och ansvarsf Henkilöstön koskevat liitetiedot Noter angående personalen Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Noter till koncernbokslutet Tilinpäätöksen allekirjoitus Bokslutets undertecknande Luettelot ja selvitykset Förteckningar och redogörelser 186

3 Kaupunginjohtajan katsaus Euroalueen kasvu jatkuu pitkälti entisellään. Iso-Britannian eroäänestyksellä EU:sta on negatiivinen vaikutus maan talouskasvuun, mutta vaikutus euroalueen ja koko Euroopan kasvuun jää pieneksi. EKP:n erittäin elvyttävä rahapolitiikka ja edullinen valuuttakurssi tukevat euroalueen kasvua. Korot pysyvät nollan tuntumassa myös ensi vuonna. Eurokriisistä toipuminen jatkuu edelleen, ja työttömyys on laskussa suurimmassa osassa euromaita. Myös tulot kasvavat hieman aikaisempaa paremmin. Euroalue kasvoi vuonna noin 1,6 prosenttia ja kasvu nopeutuu hieman vuonna ,8 prosenttiin. Alkuvuoden 2016 aikana saimme ensimmäisiä merkkejä siitä, että Suomen talouskasvu vihdoin käynnistyisi. Selvin merkki on ollut rakentamisen vilkastuminen maassamme. Asuntorakentaminen on alkuvuonna kasvanut noin 10 prosenttia ja kasvu jatkuu myös tulevana vuonna. Rakentamisen lisääntyminen on parantanut myös työllisyyttä. Työpaikkojen määrä on kasvanut pääasiassa rakentamisessa. Myös teollisuuden työpaikkojen vähenemisen päättyminen on hyvä uutinen. Hangossa tämä on vuoden aikana näkynyt työllisyyden lievänä parantumisena, mutta valitettavasti pitkäaikaistyöttömyys on vielä nousussa kaupungissamme. Tavaraviennissä ei sen sijaan ollut 2016 vielä selviä merkkejä kasvusta. Suomen viennin kasvu on viime vuosina ollut selvästi vientimarkkinoiden kasvua heikompaa. Ongelma on johtunut sekä heikosta hintakilpailukyvystä että kysynnän kohdistumisesta muihin kuin Suomessa tuotettuihin hyödykkeisiin. Hintakilpailukykyä on parannettu viime vuosien matalilla palkankorotuksilla, ja tämä kehitys jatkunnee 2017 kilpailukykysopimuksen myötä. Myös hienoisesti piristyvä maailmantalouden kasvu antaa mahdollisuuksia viennin nopeammalle kasvulle. Hangon satamalle vuosi 2016 oli erittäin hyvä. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli jopa 16% viennin ja tuonnin osalta. Tavaraliikenteen kokonaistonnimäärä oli 4,7 milj. tonnia ja satamassa kävi 1973 alusta. Ainoastaan autontuonti väheni 7 %, yhteensä autoa tuotiin maahan. Rakentaminen Hangossa jatkui Tehtaanniemellä ja vuoden aikana myös monissa kaupungin suurimmissa teollisuusyrityksissä käynnistettiin isoja tuotantokapasiteetin investointeja. Alueellisena yhteistyönä perustettiin C-Fiber Hanko yhtiö, jonka tavoitteena on vuoden 2017 aikana saada C-Lion merikaapeli rantautumaan Hankoon. Koverharin satamassa tehtiin ensimmäisiä investointeja ja satamatoiminta alkoi uudestaan. Vuoden 2015 syksyn ja 2016 alkuvuoden aikana Suomeen kohdistui ennätysmäinen pakolaisvirta ja Hankoon perustettiin kevään aikana vastaanottokeskus 150 turvapaikanhakijalle Lappohjaan ja kantakaupunkiin. Vireillä oleva SoTe ja maakuntauudistus työllistää yhä enemmän virkamiehiä ja aiheuttaa huolta sekä aikataulullisesti että resurssien riittävyydestä. Talouden tasapainottaminen etenee suunnitelmallisesti. Verotulojen pienentyminen vaatii myös tulevina vuosina kustannusten sopeuttamista. Hyvä lähtökohta kuitenkin on se että budjettikuri piti hyvin vuoden aikana mistä kiitos kaikille vastuussa olleille. Tilinpäätös 2016 on lievästi ylijäämäinen ja vuoden 2017 talousarvio toista vuotta peräkkäin ns. nollabudjetti. Tärkein eli velanoton hillitseminen on myös saavutettu. Uutta velkaa ei otettu vuoden aikana eikä uutta velantarvetta ole myöskään vuoden 2017 talousarviossa. Denis Strandell 1

4 Stadsdirektörens översikt Tillväxten i euroområdet fortsätter i det stora hela som förut. Storbritanniens omröstning om utträdet ur EU har en negativ inverkan på landets ekonomiska tillväxt, men inverkan på tillväxten i euroområdet och i hela Europa förblir litet. ECB:s mycket stimulerande penningpolitik och fördelaktig valutakurs stöder tillväxten i euroområdet. Räntorna håller sig nära noll även i nästa år. Vi fortsätter att återhämta oss från eurokrisen, och arbetslösheten sjunker i största delen av euroländerna. Även intäkterna ökar lite mer än tidigare. Euroområdet växte 2016 med ca 1,6 procent och tillväxten ökar år 2017 till 1,8 procent. I början av 2016 fick vi de första tecknen på att Finlands ekonomiska tillväxt äntligen skulle komma i gång. Det tydligaste tecknet har varit att byggandet i vårt land har tagit fart. Byggandet av bostäder har i början av året ökat med cirka 10 procent och ökningen fortsätter också i år. Ökningen av byggandet har även förbättrat sysselsättningen. Antalet arbetsplatser har ökat huvudsakligen inom byggandet. En bra nyhet är också att antalet arbetsplatser inom industrin inte mera sjunker. Detta har vi märkt i Hangö under året då sysselsättningen har blivit lite bättre, men tyvärr växer ännu långtidsarbetslösheten i vår stad. Inom varuexporten fanns 2016 däremot ännu inga klara tecken på tillväxt. Ökningen av Finlands export har de senaste åren varit klart svagare än tillväxten på exportmarknaderna. Problemet har berott på både svag priskonkurrensförmåga och på att efterfrågan har riktats mot förnödenheter som inte tillverkas i Finland. Priskonkurrensförmågan har förbättrats de senaste åren genom låga löneförhöjningar, och denna utveckling lär fortsätta 2017 med konkurrenskraftsavtalet. Även tillväxten i världsekonomin piggnar till något och det möjliggör en snabbare tillväxt av exporten. För Hangö hamn var 2016 ett mycket bra år. Ökningen i både exporten och importen var 16 % jämfört med föregående år. Totala ton i varutrafiken var 4,7 miljoner och antalet fartyg i hamnen var Endast bilimporten minskade med 7 % - totalt bilar importerades. Byggandet i Hangö fortsatte på Fabriksudden och under året inleddes också stora investeringar i produktionskapacitet i flera av stadens större industribolag. C-Fiber Hanko-bolaget grundades som ett regionalt samarbete och med syfte att under 2017 dra iland C-Lion datakabeln i Hangö. De första investeringarna i Koverhar hamn gjordes och hamnverksamheten började på nytt. Under hösten 2015 och i början av 2016 kom en rekordstor flyktingström till Finland, och till Hangö grundades på våren en förläggning för 150 asylsökande i Lappvik och i stamstaden. Den anhängiga vård- och landskapsreformen sysselsätter allt mer tjänstemännen och vållar oro gällande både tidtabeller och resursernas tillräcklighet. Balanseringen av ekonomin framskrider planenligt. Minskningen av skatteintäkter kräver anpassning av kostnaderna även kommande år. En bra utgångspunkt är ändå det att budgetdisciplinen höll bra under året och här vill jag tacka alla som ansvarat för det. Bokslutet 2016 visar ett litet överskott och budgeten för 2017 är för andra året i rad en sk. nollbudget. Också det viktigaste har vi uppnått låntagandet har tämjats. Under året har vi inte tagit nya lån och inte heller nya behov för lån finns i budgeten för Denis Strandell 2

5 Taloudellinen katsaus Yleistä Taloudelliset haasteet jatkuivat vuonna Suomen kansantalous oli edelleen taantumassa ja Hangon työttömyysaste pysyi korkeana (vuoden 2016 lopussa 13,1 %). Myös väestön väheneminen jatkui. Satamatoiminta kuitenkin kasvoi. Työttömyys ja väestön väheneminen pienensivät verotuloja. Verotulot jäivät 0,9 milj. euroa alle alkuperäisen talousarvion. Kulut pysyivät hyvin kurissa ja jäivät hieman alle alkuperäisen talousarvion (0,4 milj. euroa). Talousarvion täytäntöönpano Vuodelle 2016 saatiin useiden leikkauskierrosten jälkeen laadittua hieman ylijäämäinen talousarvio (+ 0,0 milj. euroa). Kun verotulot osoittautuivat jäävän selvästi alkuperäistä talousarviota alhaisemmiksi (- 1,1 milj. euroa), laadittiin talousarviomuutos, jonka loppusumma (tilikauden alijäämä) verotulomuutoksen ja muiden muutosten jälkeen päätyi - 0,9 milj. euroon. Vuoden 2016 tulos oli lopulta 1,4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi (+ 0,5 milj. euroa). Tilinpäätös näyttää 0,5 milj. euron ylijäämää, johon sisältyy vesilaitoksen ylijäämä 0,4 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,7 milj. euroa, joka johtuu suurimmalta osin Perusturvatoimen kasvaneista tuloista (+ 0,4 milj. euroa). Toimintatuotot ylittivät hieman talousarvion (+0,1 milj. euroa), vaikka hotellitontin myynti (1,0 milj. euroa) ei vielä toteutunut. Perusturvatoimen tuotot ylittivät talousarvion 1,1 milj. euroa. Sisäisten palvelujen yksikön tuotot jäivät 0,3 milj. euroa alle talousarvion, koska talousarvioon sisältyneitä kiinteistöjen myyntivoittoja ei kertynyt lainkaan. Toimintakulut vähenivät edellisestä vuodesta 1,5 milj. euroa. Suurimmat vähennykset tapahtuivat terveyspalveluissa (1,7 milj. euroa). Sosiaalipalveluissa ja Ikääntyneiden palveluissa tapahtui pientä kulujen kasvua. Toimintakulut jäivät 0,5 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Suurin talousarvioalitus kirjattiin keskushallinnossa, johon kirjattiin koko kaupungin henkilöstökuluja vähentänyt lomapalkkavarauksen korjaus (+0,4 milj. euroa). Terveyspalvelujen kulut ylittivät talousarvion 0,2 milj. euroa ja Kuntatekniikan kuluissa tapahtui 0,4 milj. euron ylitys. Koko kaupungin henkilöstökulut vähenivät edellisestä vuodesta 1,0 milj. euroa (- 3,3 %) ja jäivät 1,3 milj. euroa alle talousarvion. Määrärahapoikkeamat käyvät tarkemmin ilmi toimialakohtaisista talousarviovertailuista ja tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2016 verokertymä oli 38,8 milj. euroa kun alkuperäisen budjetin summa oli 39,7 milj. euroa. Kunnallisveroa kertyi 33,9 milj. euroa (budjetoitu 34,8). Yhteisöveroa kertyi 2,2 milj. euroa (budjetoitu 2,1). Kiinteistöveroa kertyi 2,7 milj. euroa (budjetoitu 2,7). Heikko työllisyystilanne pienentynyt väestö vähensivät kunnallisverotuloja. Kunnallisveron ja kiinteistöveron prosentit 3

6 Taloudellinen tilanne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,2 milj. eurolla ja kasvoivat edellisestä vuodesta 0,8 milj. eurolla. Hangon kaupunki velkaantui huomattavasti erityisesti vuosien aikana. Vuonna 2008 velkaantuminen johtui etupäässä suurista satamainvestoinneista, vuonna 2009 alhaisesta vuosikatteesta ja vuonna 2010 vesilaitoksen suurista investoinneista. Vuonna 2014 velkoja lisäsivät Koverharin alueiden ostaminen ja Orioninkadun kaatopaikan saneeraaminen. Vuonna 2016 velat kuitenkin hieman vähenivät. Kaupungin korolliset velat ovat kehittyneet seuraavasti: ,0 milj. euroa (josta sataman osuus 4,5 milj. euroa) ,9 milj. euroa (josta sataman osuus 3,2 milj. euroa) ,1 milj. euroa (josta sataman osuus 2,4 milj. euroa) ,7 milj. euroa (josta sataman osuus 1,5 milj. euroa) ,4 milj. euroa (josta sataman osuus 1,1 milj. euroa) ,1 milj. euroa (josta sataman osuus 0,7 milj. euroa) ,4 milj. euroa (josta sataman osuus 0,3 milj. euroa) ,8 milj. euroa (josta sataman osuus 0,0 milj. euroa) ,8 milj. euroa (josta sataman osuus 0,0 milj. euroa) ,9 milj. euroa (josta sataman osuus 0,0 milj. euroa) ,6 milj. euroa ,6 milj. euroa ,4 milj. euroa Korkokulut vähenivät hieman edellisestä vuodesta, koska korot laskivat. Lyhyet viitekorot ovat edelleen erittäin alhaisia. Sataman yhtiöittämisen aiheuttama lainasaaminen satama Oy:ltä lisäsi vuoden 2013 lopussa huomattavasti kaupungin korkotuottoja, jotka ovat vuodesta 2014 alkaen selvästi suuremmat kuin korkokulut. Satama Oy maksoi vuonna ,7 milj. euroa osinkoa kaupungille. Kaupungin nettorahoituskulut olivat vuonna ,7 milj. euroa. Poistot jäivät 0,1 milj. euroa alle talousarvion. Investoinnit jäivät 0,8 milj. euroa alle talousarvion. Poistot pienenivät 0,1 milj. euroa edellisestä vuodesta. Poistoja vähensi alhainen investointimäärä. Kaupungin talous oli tasapainossa vuonna Väestön väheneminen ja korkea työttömyys kuitenkin heikensivät verotulopohjaa. Menojen sopeuttaminen vähentyneisiin tuloihin on edelleen välttämätöntä. Vaikka kertyneet alijäämät on katettu, on vuositulos saatava lähivuosina pidettyä ylijäämäisenä. Nettoinvestoinnit on pidettävä selvästi vuosikatetta pienempinä, että velkoja voidaan vähentää. Vuodelle 2017 on laadittu talousarvio nollatuloksella. 4

7 Vuosikatteen kehitys: Kertyneen alijäämän kehitys: ,5 milj. euroa - 4,5 milj. euroa ,0 milj. euroa - 3,4 milj. euroa ,7 milj. euroa - 3,0 milj. euroa ,1 milj. euroa - 4,0 milj. euroa ,1 milj. euroa - 6,1 milj. euroa ,0 milj. euroa - 11,5 milj. euroa ,6 milj. euroa - 11,7 milj. euroa ,6 milj. euroa - 9,4 milj. euroa ,7 milj. euroa - 13,7 milj. euroa ,1 milj. euroa + 5,4 milj. euroa (kertynyt ylijäämä) ,4 milj. euroa + 4,0 milj. euroa ,9 milj. euroa + 2,2 milj. euroa ,1 milj. euroa + 2,6 milj. euroa Kaupungilla oli vuoden 2009 lopussa 11,5 milj. euroa kertynyttä alijäämää. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2010 toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi. Toimenpideohjelmaa päivitettiin vuosina Kertyneet alijäämät saatiin katettua vuoden 2013 lopussa sataman yhtiöittämisestä aiheutuneella myyntivoitolla. Talouden sopeuttamista kuitenkin jatkettiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi vuosina Talouden tasapainottamistyötä on edelleen jatkettava. Toimintakulujen kokonaiskasvu on saatava pidettyä lähellä nollaa, mikä edellyttää myös joidenkin kulujen vähentämistä. Samalla on pyrittävä löytämään lisätuloja. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan kaupunginvaltuusto vastaa osaltaan sisäisen valvonnan järjestämisestä tarkastuslautakunnan kautta ja hyväksymällä sitä koskevan ohjeistuksen. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan käytännön järjestelyistä ja seurannasta. Kaupungin ylin johto vastaa siitä, että luodaan edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle. Konsernivalvonnassa on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita. Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että konserniohjeet päivitetään. Sisäistä valvontaa on toteutettu mm. säännöllisen osavuosiraportoinnin avulla. Vuodesta 2010 lähtien on kaupungin talousarvioon liitetty päivitetty kehittämisstrategia sekä keskeiset kehittämistavoitteet ja mittarit niiden toteutumisen seuraamiseen. Tietoturvallisuuspolitiikka on otettu käyttöön vuonna Kaikki kaupungin toiminnat on riskikartoitettu. Kaupungin vakuutuksien hoitamisessa on käytetty vakuutusmeklaria. Kaupungin johtosääntöjä on päivitetty ajan tasalle. Kaupungin konsernivalvontaa on 5

8 parannettu seuraamalla tiiviimmin tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa sekä ohjeistamalla ja aikatauluttamalla niiden raportointia. Vuoden 2011 talousarviosta lähtien on kirjattu myös tytäryhtiöille asetetut tavoitteet. Täydellinen konsernitilinpäätös sisältyy kaupungin tilinpäätökseen. Hangon kuntakonsernin rakenne on selvitetty sivulla 151. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja varojen käytön valvonnassa ei ole havaittu tilikauden aikana olennaisia puutteita. Kaupunginhallitus toteaa, että sisäinen valvonta on vuoden 2016 aikana toiminut melko hyvin. Sisäisen valvonnan ohjeen soveltamisessa ei ole todettu puutteita. Konserniyhtiöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Yleiset tavoitteet (koskee kaikkia tytär- Yhtiökohtaiset tavoitteet yhtiöitä) vuodelle 2016 Konserniohjeet päivitetään Hangon Satama Oy Yhtiön tulos ennen veroja on vähintään 5 % liikevaihdosta Yhtiön toiminta on järjestetty taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito on järjestetty niin, että niiden arvo säilyy. Hangon Vuokratalot Oy - Asuntojen käyttöaste on vähintään 95% Osavuosiraportointi laaditaan vähintään 6 kk Oy Hansea dc välein - Yhtiön vuosikulut eivät ylitä tuloja Konserniohjeita ei ole vielä päivitetty Hallintosääntöjen päivittämistyö on kuitenkin aloitettu vuonna 2016 Muiden Konserniyhtiöille asetettujen yleisten tavoitteiden katsotaan toteutuneen. Hangon Vuokratalot Oy:n asuntojen käyttöaste (93,8 %) jäi hieman alle tavoitteen. Yhtiön tilikauden tulos oli alle tavoitteen ( ,36 ). Oy Hansea dc:n yhtiökohtainen tavoite toteutui (tulos 8 018,62 ). 6

9 Ekonomisk översikt Allmänt De ekonomiska utmaningarna fortsatte Finlands nationalekonomi var fortfarande i recession och arbetslöshetsgraden i Hangö förblev hög (13,1 % i slutet av 2016). Även befolkningsminskningen fortsatte. Hamnverksamheten ökade dock. Arbetslösheten och befolkningsminskningen minskade skatteintäkterna. Skatteintäkterna stannade 0,9 milj. euro under den ursprungliga budgeten. Utgifterna hölls bra i styr och stannade en aning under den ursprungliga budgeten (0,4 milj. euro). Budgetens förverkligande Efter många nedskärningsronder lyckades staden för 2016 utarbeta en budget som visade ett litet överskott (+ 0,0 milj. euro). När det visade sig att skatteintäkterna klart skulle bli lägre (- 1,1 milj. euro) än när budgeten utarbetades, utarbetades en budgetändring, vars slutsumma (verksamhetsperiodens underskott) efter skatteintäktsändringen och övriga ändringar blev 0,9 milj. euro. Resultatet 2016 var slutligen 1,4 milj. euro bättre än den ändrade budgeten (+ 0,5 milj. euro). Bokslutet uppvisar ett överskott på 0,5 milj. euro, där ingår vattenverkets överskott på 0,4 milj. euro. Jämfört med föregående år ökade verksamhetsintäkterna med 0,7 milj. euro, vilket till största delen bestod av grundtrygghetsväsendets ökade intäkter (+ 0,4 milj. euro). Verksamhetsintäkterna överskred (+ 0,1 milj. euro) budgeten en aning, fastän försäljningen av hotelltomten (1,0 milj. euro) inte ännu har förverkligats. Grundtrygghetsväsendets intäkter överskred budgeten med 1,1 milj. euro. Intäkterna från enheten för intern service stannade 0,3 milj. euro under det budgeterade, då det inte alls samlades de fastighetsförsäljningsvinster som ingick i budgeten. Verksamhetskostnaderna minskade med 1,5 milj. euro jämfört med föregående år. De största minskningarna skedde inom hälsovårdstjänster (1,7 milj. euro). Inom socialvårdstjänster och äldreomsorgstjänster skedde en ringa ökning av kostnaderna. Verksamhetskostnaderna stannade 0,5 milj. euro under den ändrade budgeten. Den största budgetunderskridningen bokfördes inom centralförvaltningen, var korrigeringen (+ 0,4 milj. euro) av semesterlönereserveringen bokfördes och som minskade stadens personalkostnader. Hälsovårdstjänsternas kostnader överskred budgeten med 0,2 milj. euro och i kommunalteknikens kostnader skedde en överskridning på 0,4 milj. euro. Hela stadens personalkostnader minskade från föregående år med 1,0 milj. euro (- 3,3 %) och stannade 1,3 milj. euro under budgeten. Av de verksamhetsvisa budgetjämförelserna framgår anslagsavvikelserna noggrannare samt hur målen har förverkligats. 7

10 Den ekonomiska situationen Beskattningsutfallet 2016 var 38,8 milj. euro när summan i den ursprungliga budgeten var 39,7 milj. euro. Kommunalskatt inflöt 33,9 milj. euro (budgeterat 34,8). Samfundsskatt inflöt 2,2 milj. euro (budgeterat 2,1). Fastighetsskatt inflöt 2,7 milj. euro (budgeterat 2,7). Det dåliga sysselsättningsläget och sjunkande befolkningsmängd minskade kommunalskatteintäkterna. Kommunalskatte- och fastighetsskattesatserna hölls på samma nivå som föregående år. Statsandelarna överskred budgeten med 0,2 milj. euro och ökade från föregående år med 0,8 milj. euro. Hangö stads skulder ökade märkbart speciellt åren Skuldsättningen 2008 berodde i första hand på stora hamninvesteringar, 2009 på det låga årsbidraget och 2010 på vattenverkets stora investeringar. Köpet av Koverhar områdena och saneringen av Oriongatans avstjälpningsplats ökade skulderna År 2016 minskade dock skulderna en aning. Stadens skulder med ränta har utvecklats på följande sätt: ,0 milj. euro (hamnen 4,5 milj. euro) ,9 milj. euro (hamnen 3,2 milj. euro) ,1 milj. euro (hamnen 2,4 milj. euro) ,7 milj. euro (hamnen 1,5 milj. euro) ,4 milj. euro (hamnen 1,1 milj. euro) ,1 milj. euro (hamnen 0,7 milj. euro) ,4 milj. euro (hamnen 0,3 milj. euro) ,8 milj. euro (hamnen 0,0 milj. euro) ,8 milj. euro (hamnen 0,0 milj. euro) ,9 milj. euro (hamnen 0,0 milj. euro) ,6 milj. euro ,6 milj. euro ,4 milj. euro Ränteutgifterna minskade en aning från föregående år, då räntorna sjönk. De korta referensräntorna är fortfarande mycket låga. De lånefordringar från hamnen Ab, och som förorsakades av hamnens bolagisering, ökade märkbart stadens ränteintäkter, som från och med 2014 är klart högre än ränteutgifterna. Hamnen Ab betalade 2016 åt staden 0,7 milj. euro i dividend. Stadens nettofinansieringskostnader 2016 var + 1,7 milj. euro. Avskrivningarna stannade 0,1 milj. euro under budgeten. Investeringarna stannade 0,8 milj. euro under budgeten. Avskrivningarna minskade med 0,1 milj. euro från föregående år. Den låga investeringsmängden minskade avskrivningarna. Stadens ekonomi var i balans Befolkningsminskningen och ökningen av arbetslösheten försvagade skatteintäktsunderlaget. Det är fortsättningsvis nödvändigt att anpassa utgifterna till de minskade intäkterna. Fastän det 8

11 ackumulerade underskottet är täckt, måste staden under de närmaste åren få årsresultatet att hållas så att det visar överskott. Nettoinvesteringarna måste hållas klart lägre än årsbidraget, så att staden kan minska skulderna. För 2017 har utarbetats en budget som visar ett nollresultat. Utvecklingen av årsbidraget: Utvecklingen av det ackumulerade underskottet: ,5 milj. euro - 4,5 milj. euro ,0 milj. euro - 3,4 milj. euro ,7 milj. euro - 3,0 milj. euro ,1 milj. euro - 4,0 milj. euro ,1 milj. euro - 6,1 milj. euro ,0 milj. euro - 11,5 milj. euro ,6 milj. euro - 11,7 milj. euro ,6 milj. euro - 9,1 milj. euro ,7 milj. euro - 13,7 milj. euro ,1 milj. euro + 5,4 milj. euro (ackumulerat överskott) ,4 milj. euro + 4,0 milj. euro ,9 milj. euro + 2,2 milj. euro ,1 milj. euro + 2,6 milj. euro Staden hade i slutet av 2009 ett ackumulerat underskott på 11,5 milj. euro. Stadsfullmäktige godkände 2010 ett åtgärdsprogram för att balansera ekonomin. Åtgärdsprogrammet uppdaterades Genom den försäljningsvinst som uppkom vid hamnens bolagisering kunde staden i slutet av år 2013 täcka det ackumulerade underskottet. Anpassningen av ekonomin fortsatte dock. Stadsfullmäktige godkände åtgärdsprogrammet för att balansera ekonomin Balanseringen av ekonomin bör fortfarande fortsätta. Staden måste få den totala tillväxten av verksamhetskostnaderna att hållas nära noll, vilket förutsätter att även vissa kostnader minskas. Samtidigt måste staden sträva efter att finna tilläggsintäkter. Redogörelse för organiseringen av den interna kontrollen Stadsfullmäktige godkände ett nytt direktiv för den interna kontrollen. Enligt direktivet svarar stadsfullmäktige genom revisionsnämnden för ordnandet av den interna kontrollen och genom att godkänna direktivet som gäller för den interna kontrollen. Stadsstyrelsen svarar för det praktiska ordnandet och uppföljningen av den interna kontrollen. Stadens högsta ledning svarar för att det skapas förutsättningar för en fungerande intern kontroll. I koncernkontrollen har tillämpats koncerndirektiv som stadsfullmäktige har godkänt. I samband med godkännandet av budgeten för 2015 har fattats beslut om att koncerndirektiven ska uppdateras. 9

12 Den interna kontrollen har förverkligats bl.a. med hjälp av regelbunden delårsrapportering. Från och med 2010 har till budgeten bifogats en uppdaterad utvecklingsstrategi samt centrala utvecklingsmål och mätare för uppföljning av hur målen har förverkligats. Datasäkerhetspolitik har tagits i bruk under Alla stadens verksamheter har riskkartlagts. En försäkringsmäklare har anlitats för skötseln av stadens försäkringar. Stadens instruktioner har uppdaterats så att de är tidsenliga. Stadens koncernövervakning har förbättrats genom att dotterbolagens verksamhetsresultat och ekonomiska ställning tätare har följts upp, för rapportering har utfärdats direktiv och tidtabeller. Från och med budgeten för 2011 har även antecknats de mål som ställts för dotterbolagen. I stadens bokslut ingår ett komplett koncernbokslut. Strukturen för Hangö kommunkoncern finns förklarad på sidan 151. Vid uppföljningen av hur målen har förverkligats och vid övervakningen av användningen av tillgångarna har väsentliga brister inte iakttagits under räkenskapsperioden. Stadsstyrelsen konstaterar att den interna kontrollen under 2016 har fungerat tämligen bra. Vid tillämpningen av direktivet för intern kontroll har inte konstaterats brister. Förverkligande av målsättningarna för koncernbolagen Allmänna mål (gäller alla dotterbolag) Bolagsvisa mål för 2016 Konserndirektiven uppdateras Hangon Satama Oy - Bolagets resultat innan skatt är minst 5 % av omsättningen Bolagets verksamhet är ekonomiskt Hangö Hyreshus Ab och effektivt ordnat och beaktar - Bostädernas användningsgrad kundernas behov. är minst 95 % Underhållet av de byggnader bolagen äger är ordnad så att deras värde bibehålls. Delårsrapportering görs minst var Oy Hansea DC Ab 6 månad. - Bolagets kostnader/år överstiger inte intäkterna Koncerndirektiven har inte ännu uppdaterats Förvaltningsstadgans uppdateringsarbete har dock påbörjats Övriga allmänna mål som ställts på koncernbolagen anses ha förverkligats. 10

13 För Hangö Hyreshus Ab:s del blev användningsgraden för bostäderna en aning under målsättningen (93,8 %). Bolagets resultat för räkenskapsperioden underskred målen ( ,36 ). Oy Hansea DC Ab:s bolagsvisa mål förverkligades (resultatet 8 018,62 ). 11

14 KOKO HENKILÖSTÖ / TULOSALUE HELA PERSONALEN / RESULTATENHET Vakituinen henkilöstö Sijaiset Koko henkilöstö 2016 Koko henkilöstö 2015 YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING PERUSTURVA - GRUNDTRYGGHET SIVISTYSTOIMII - BILDNINGSVÄSENDET KULTTUURITOIMI - KULTURVÄSENDET YMPÄRISTÖTOIMIALA - MILIÖSEKTORN TEKNINENTOIMIALA - TEKNISKA SEKTORN VESI- JA VIEMÄRILAITOS - VATTEN- O AVLOPP YHTEENSÄ - SAMMANLAGT Vakinaiset - Ordinarie Sijaiset - Vikarier 12

15 4. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2016 RESULTATRÄKNING OCH DESS NYCKELTAL 2016 Extern Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Toimintatuotot - Verksamhetens intäkter , ,06 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk , ,17 Toimintakulut - Verksamhetens kostnader , ,79 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG , ,56 Verotulot - Skatteinkomster , ,56 Valtionosuudet - Statsandelar , ,00 Rahoitustuotot ja kulut - Finansiella intäkter och kostnader , ,51 * Korkotuotot - Ränteintäkter , ,59 * Muut rahoitustuotot - Övriga finansiella intäkter , ,67 * Korkokulut - Räntekostnader , ,64 * Muut rahoituskulut - Övriga finansiella kostnader , ,11 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG , ,51 Poistot ja arvonalentumiset - Avskrivningar och nedskrivningar , ,67 Satunnaiset erät - Extraordinära poster 0, ,65 TILIKAUDEN TULOS - RÄKENSKAPSPERIODENS , ,51 RESULTAT Tilinpäätössiirrot - Bokslutsdispositioner 9792, ,57 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,94 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVER-/UNDERSKOTT TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT - RESULTATRÄKNINGENS NYCKELTAL Toimintatuotot % toimintakuluista/verksamhetsint. i % av verksamhetskost. 24,70 23,07 Vuosikate % poistoista - Årsbidrag i % av avskrivningarna 112,32 50,23 Vuosikate /asukas - Årsbidrag /invånare 474,90 212,13 Asukasmäärä - Invånarantal

16 VUOSIKATE, POISTOT JA INVESTOINNIT ÅRSBIDRAG, AVSKRIVNINGAR OCH INVESTERINGAR /asukas - invånare Vuosi -År Vuosikate-Årsbidrag Poistot-Avskrivningar Investoinnit-Invest/netto Asukas/Inv Vuosikate-Årsbidrag Poistot-Avskrivningar Investoinnit-Invest/netto 14

17 KÄYTTÖMENOT - DRIFTSUTGIFTER Henkilöstökulut-Personalutgifter Asiakaspalvelujen osto - Kundtjänster Muiden palvelujen osto - Köp av övr. tjänster Aineet, tarvikkeet - Material, förnödenheter Vuokrat - Hyror Avustukset - Understöd Muut kulut - Övriga utgifter Käyttömenot - Driftsutgifter KÄYTTÖMENOT - DRIFTSUTGIFTER Henkilöstökulut- Personalutgifter Asiakaspalvelujen osto - Kundtjänster Muiden palvelujen osto - Köp av övr. tjänster Aineet, tarvikkeet - Material, förnödenheter Vuokrat - Hyror Avustukset - Understöd Muut kulut - Övriga utgifter KÄYTTÖTULOT - DRIFTSINKOMSTER Myyntituotot-Försäljningsintäkter Maksutuotot - Avgiftsintäkter Vuokratuotot - Hyresintäkter Tuet ja avustukset-understöd o bidrag Muut tuotot - Övriga intäkter Käyttötulot - Driftsinkomster KÄYTTÖTULOT - DRIFTSINKOMSTER Myyntituotot- Försäljningsintäkter Maksutuotot - Avgiftsintäkter Vuokratuotot - Hyresintäkter Tuet ja avustukset- Understöd o bidrag Muut tuotot - Övriga intäkter

18 VEROTULOT - SKATTEINKOMSTER Kunnallisvero -Kommunalskatt , , , , , , ,51 Kiinteistövero-Fastighetsskatt , , , , , , ,72 Yhteisövero - Samfundsskatt , , , , , , ,94 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT , , , , , , , , , , , , , ,00 0, Kunnallisvero -Kommunalskatt Kiinteistövero-Fastighetsskatt Yhteisövero - Samfundsskatt VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS UTVECKLING AV STATSANDELARNA Valtionosuudet - Statsandelar

19 4.2 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2016 FINANSIERINGSANALYS OCH NYCKELTAL 2016 Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Toiminnan rahavirta - Kassaflödet i verksamheten Vuosikate - Årsbidrag Satunnaiset erät - Extraordinära poster Tulorahoituksen korjauserät - Korrektivposter till internt tillförda medel Investointien rahavirta - Investeringarnas kassaflöde Investointimenot - Investeringsutgifter Rahoitusosuudet investointeihin - Finansieringsandelar för investeringar 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Försäljningsinkomster av tillgångar bland bestående aktiva Toiminnan ja investointien rahavirta Verksamhetens och investeringarnas kassaflöde Rahoituksen rahavirta - Finansieringens kassaflöde Antolainauksen muutokset - Förändrinar i utlåningen Antolainasaamisten lisäykset - Ökning av utlåningen Antolainasaamisten vähennykset - Minskning av utlåningen 0 0 Lainakannan muutokset - Förändringar i lånestocken Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av långfristiga lån Lyhytaikaisten lainojen muutos - Förändring av kortfristiga lån 0 0 Oman pääoman muutokset - Förändringar i eget kapital Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar i likviditeten Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset-förändring av förvaltade medel o kapita Vaihto-omaisuuden muutos - Förändring av omsättningstillgångar Lyhytaikaiset saamisten muutos - Förändring av kortfristiga fordringar Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos-förändring av räntefria kort- o långfr. lån Rahoituksen rahavirta - Finansieringens kassaflöde Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel RAHAVARAT - LIKVIDA MEDEL RAHAVARAT - LIKVIDA MEDEL Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT - FINANSIERINGSANALYSENS NYCKELTAL Investointien ja muiden pääomamenojen rahoitus-finansiering av inv. o övr. kap.utg Investointien tulorahoitus % - Intern finansiering av investeringar, % 145,31 57,19 (100xvuosikate)/(inv.menot-rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus % - Intern finansiering av kapitalutgifter, % 58,30 57,63 (100xvuosikate)/(inv.menot-rah.osuudet+antolain.+lain.lyh) Lainanhoito - Låneskötsel Lainanhoitokate - Låneskötselbidrag 0,98 3,27 (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lain.lyh) Maksuvalmius - Likviditet Kassavarat likvida medel , ,44 Kassasta maksut , ,71 Kassan riittävyys (pv) - Likviditet, kassadagar 3,01 3,55 Lainakanta - Lånestock , ,00 Lainat /asukas - Lån /invånare 7 552, ,12 Asukasmäärä - Invånarantal

20 LAINAKANNAN KEHITYS - SKULDBÖRDANS UTVECKLING Lainakanta - Skuldbörd Milj Vuodet - åren Vuosi - år LAINAKANTA / KASSAVARAT SKULDBÖRDA / KASSAMEDEL Vuosi - År Lainakanta-Sk Kassavarat-Kassamedel Lainakanta-Skuldbörda Kassavarat-Kassamedel milj Vuodet - år 18

21 4.3 Rahoitusasema ja sen muutokset - Den finansiella ställningen och förändringar i den Tase ja sen tunnusluvut - Balansräkning och nyckeltal VASTAAVAA - AKTIVA Tase/Balans Tase/Balans Ulkoinen - Extern PYSYVÄT VASTAAVAT - BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet - Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet - Immateriella rättigheter 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot - övr. utg. med lång verk.tid 0 0 Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 0 0 Aineettomat hyödykkeet yht. - Immateriella tillgångar s:lagt 0 0 Aineelliset hyödykkeet - Materiella tillgångar Maa- ja vesialueet - Mark- och vattenområden Rakennukset - Byggnader Kiinteät rakenteet ja laitt.-fasta konstruktioner o anord Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier Muut aineelliset hyödykkeet - Övriga materiella tillgångar Enn.maks. ja kesk.eräiset hank.-försk.bet o pågående.nyanlägg Aineelliset hyödykkeet yht.- Materiella tillg. s:lagt Sijoitukset - Placeringar Osakkeet - Aktier Osuudet - Andelar Lainasaamiset - Lånefordringar Muut saamiset - Övriga fordringar Sijoitukset yhteensä - Placeringar sammanlagt PYSYVÄT VASTAAVAT YHT-BESTÅENDE AKTIVA S:LAGT TOIMEKSIANTOJEN VARAT - FÖRVALTADE MEDEL Valtion toimeksiannot - Statens uppdrag Lahjoitusrahastojen erityiskatteet - Donationsfonder Muut toimeksiantojen varat - Övriga förvaltade medel 0 0 Toimeksiantojen varat yht. -Förvaltade medel s:lagt VAIHTUVAT VASTAAVAT - RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar Aineet- ja tarvikkeet - Material och förnödenheter Saamiset - Fordringar Pitkäaikaiset saamiset - Långfristiga fordringar Myyntisaamiset - Kundfordringar 0 0 Lainasaamiset - Lånefordringar 0 0 Muut saamiset - Övriga fordringar 0 0 Siirtosaamiset - Resultatregleringar 0 0 Lyhytaikaiset saamiset - Kortfristiga fordringar Myyntisaamiset - Kundfordringar Lainasaamiset - Lånefordringar 0 0 Muut saamiset-övriga fordringar Siirtosaamiset - Resultatregleringar Saamiset yhteensä - Fordringar sammanlagt Rahoitusarvopaperit - Finansiella värdepapper 0 0 Rahat ja pankkisaamiset-kassa och bank - kassatilit - kassa shekkitilit - sheckkonto postisiirtotilit - postgiro sisäiset yhdystilit - interna poster 0 0 Rahat ja pankkisaam. yht.-kassa- o banktillg.hav. smlgt VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT-RÖRLIGA AKTIVA S:LAGT VASTAAVAA YHTEENSÄ - AKTIVA SMLGT

22 VASTATTAVAA - PASSIVA Tase/Balans Tase/Balans OMA PÄÄOMA - EGET KAPITAL Peruspääoma - Grundkapital Arvonkorotusrahasto - Uppskrivningsfond Muut omat rahastot - Övriga egna fonder Edellisten tilik. yli/aliijäämä - Över/underskott från tid.räk.p Tilikauden ali/ylijäämä - Räkenskapensperiodens under/överskott Oma pääoma yhteensä - Eget kapital sammanlagt POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET AVSKRIVNINGSDIFFERENS OCH RESERVER Poistoero - Avskrivningsdifferens Vapaaehtoiset varaukset - Reserver Varaukset yhteensä - Reserveringar sammanlagt PAKOLLISET VARAUKSET - AVSÄTTNINGAR Eläkevaraukset - Avsättningar för pensioner Muut pakolliset varaukset - Övriga avsättningar Pakolliset varaukset yht. - Avsättningar s:lagt TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT - FÖRVALTAT KAPITAL Valtion toimeksinnot - Statens uppdrag Lahjoitusrahastojen pääomat - Donationsfondernas kapital Muut toimeksiantojen pääomat-övrigt förvaltat kapital Toimeksiantojen pääomat yht. - Förvaltat kapital sammanlagt VIERAS PÄÄOMA - FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen - Långfristigt Lainat rah.- ja vak.laitoksilta-lån från peng.inrätt. o försäk Lainat julkisyhteisöiltä - Lån från offentliga samfund 0 0 Lainat muilta luotonantajilta - Lån från övriga kreditgivare 0 0 Saadut ennakot - Erhållna förskott 0 0 Ostovelat - Skulder till leverantörer 0 0 Muut velat - Övriga skulder 0 0 Siirtovelat - Resultatregleringar 0 0 Pitkäaikainen yhteensä - Långfristigt smlgt Lyhytaikainen - Kortfristigt Lainat rah.- ja vak.laitoksilta-lån från peng.inrätt. o försäk Lainat julkisyhteisöiltä - Lån från offentliga samfund 0 0 Lainat muilta luotonantajilta - Lån från övriga kreditgivare 0 0 Saadut ennakot - Erhållna förskott Ostovelat - Skulder till leverantörer Muut velat - Övriga skulder Siirtovelat - Resultatregleringar Lyhytaikainen yhteensä - Kortfristigt smlgt VIERAS PÄÄOMA YHT.- FRÄM. KAPITAL SMLGT VASTATTAVAA YHTEENSÄ - PASSIVA SMLGT TASEEN TUNNUSLUVUT - BALANSRÄKNINGENS NYCKELTAL Omavaraisuus % - Soliditetsgrad % 35,30 34,66 Rahoitusvarallisuus/asukas - Finansieringsförmögenhet/inv , ,24 Suhteellinen velkaantuneisuus %- Relativ skuldsättningsgrad % 107,50 110,84 Kertynyt yli-/alijäämä - Ackumulerat över-/underskott Kertynyt yli-/alijäämä - Ackumulerat över-/underskott /asukas/invån 318,65 244,70 Lainakanta - Lånestock , ,00 Lainatkanta - Lånestock , asukas - invånare 7552, ,12 Lainasaamiset Lånefordringar , ,15 Asukasmäärä - Invånarantal

23 5. KOKONAISTULOT JA -MENOT 2016 TOTALA INKOMSTER OCH UTGIFTER 2016 TULOT - INKOMSTER % MENOT - UTGIFTER % Varsinainen toiminta-egentlig verksamhet Varsinainen toiminta Toimintatuotot-Verksamhetsintäkter ,00 21,65 Toimintakulut ,32 89,45 Verotulot-Skatteinkomster ,17 52,01 - Valmistus oman käyttöön ,70-0,48 Valtionosuudet-Statsandelar ,00 17,29 0,00 0,00 Korkotuotot-Ränteintäkter ,94 2,37 Korkokulut ,85 1,27 Muut rahoitustuotot-övr. finansieringsintäkter ,02 1,13 Muut rahoituskulut ,77 0,02 Satunnaiset tuotot-extraordinära intäkter 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 Tulorah. korjauserät-korrektivposter till int.tillförd.medel 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 - Käyttöom. myyntivoitot-försäljningsvinst ,43-0,51 +/-Pakollisten varausten muutos ,55 0,14 Investoinnit - Investeringar 0,00 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0,00 0,00 Rahoitusosuudet inv.menoihin.-finansieringsandelar f.inv.utg 0,00 0,00 Investoinnit 0,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot-försäljningsandelar av anl.tillg ,53 0,53 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,54 3,85 Rahoitustoiminta-Finansieringsverksamhet 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Antolainasaamisten vähennykset-minskning av utlåningen 0,00 0,00 Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys-ökning av långfristiga lån ,00 5,36 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,00 5,75 Lyhytaikaisten lainojen lisäys-ökning av kortfristiga lån 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 Oman pääoman lisäykset-ökning av eget kapital ,72 0,17 Oman pääoman vähennykset 0,00 Kokonaistulot yhteensä-totala inkomster s:lagt ,95 100,00 Kokonaismenot yht-totala utgifter s:lagt ,33 100,00 Kokonaistulo = ulkoiset varsinisen toiminnan ja investointien tulot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet Kokonaismeno = ulkoiset varsinaisen toiminnan ja investointien menot sekä rahoitustoiminnan rahan käyttö 21

24 6. Konsernin toiminta ja talous - Koncernens verksamhet och ekonomi KONSERNITULOSLASKELMA KONCERNRESULTATRÄKNING Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Toimintatuotot - Verksamhetens intäkter Toimintakulut - Verksamhetens kostnader Osuus osakkuusyhteisöjen voitto/tappio Andel av intressesamfundens vinst/förlust TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG Verotulot - Skatteinkomster Valtionosuudet - Statsandelar Rahoitustuotot ja kulut - Finansiella intäkter och kostnader * Korkotuotot - Ränteintäkter * Muut rahoitustuotot - Övriga finansiella intäkter * Korkokulut - Räntekostnader * Muut rahoituskulut - Övriga finansiella kostnader VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG ,43 Poistot ja arvonalentumiset - Avskrivningar och nedskrivningar Suunnitelmanmukaiset poistot-avskrivningar enligt plan Tilikauden yli/alipariarvot - Räkenskapsper. över/underparivärden 0 0 Arvonalentumiset - Nedskrivningar 0 0 Satunnaiset erät - Extraordinära poster TILIKAUDEN TULOS - RÄKENSKAPSPERIODENS RESULTAT Tilinpäätössiirrot - Bokslutsdispositioner Tuloverot - Inkomstskatt Laskennalliset verot - Latenta skatter Vähemmistöosuudet - Minoritetsandelar TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVER-/UNDERSKOTT TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT - RESULTATRÄKNINGENS NYCKELTAL Toimintatuotot % toimintakuluista/verksamhetsint. i % av verksamhetskost. 54,89 53,28 Vuosikate % poistoista - Årsbidrag i % av avskrivningarna 173,43 102,72 Vuosikate /asukas - Årsbidrag /invånare 1084,15 893,70 Asukasmäärä - Invånarantal

25 HANGON KAUPUNKI - HANGÖ STAD KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONCERNFINANSIERINGSKALKYL Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Toiminnan rahavirta - Kassaflödet i verksamheten Vuosikate - Årsbidrag Satunnaiset erät - Extraordinära poster Tulorahoituksen korjauserät - Korrektivposter till internt tillförda medel Toiminnan rahavirta yhteensä - Kassaflödet i verksamheten sammanl Investointien rahavirta - Investeringarnas kassaflöde Investointimenot - Investeringsutgifter Rahoitusosuudet investointimenoihin - Finansieringsand.för inv.utg Pysyvien vastaavien luovutustulot - Försäljn.ink. av tillgångar bl. bestående akt Investointien rahavirta yht - Investeringarnas kassaflöde totalt Toiminnan ja investointien rahavirta - Verksamh. och inv. kassaflöde Rahoituksen rahavirta - Finansieringens kassaflöde Antolainauksen muutokset - Förändring i utlåningen Antolainasaamisten lisäykset - Ökning av utlåningen Antolainasaamisten vähennyket - Minskning av utlåningen Lainakannan muutokset - Förändring i lånestocken Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av långfristiga lån Lyhytaikaisten lainojen muutos - Förändringa av kortfristiga lån Oman pääoman muutokset - Förändringar i eget kapital Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar i likviditeten Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut-förändr. av förvalt.medel Vaihto-omaisuuden muutos - Förändr. av omsättningstillgångar Saamisten muutos - Förändring av fordringar Korottomien velkojen muutos - Förändring av räntefria skulder Rahoituksen rahavirta - Finansieringens kassaflöde RAHAVAROJEN MUUTOS - FÖRÄNDRING AV LIKVIDA MEDEL Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel Rahavarat Likvida medel , Rahavarat Likvida medel RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT - FINANSIERINGSKALKYLENS NYCKELTAL Investointien tulorahoitus, %- Intern finansiering av investeringar % 119,40 143,50 Pääomamenojen tulorahoitus, %- Intern finansiering av kapitalutg % 70,70 81,45 Lainanhoitokate - Låneskötselbidrag 1,68 1,53 Kassan riittävyys - Likviditet, kassadagar 29,40 33,44 Asukasmäärä - Invånarantal

26 HANGON KAUPUNKI - HANGÖ STAD KONSERNITASE KONCERNBALANS VASTAAVAA - AKTIVA Tase/Balans Tase/Balans PYSYVÄT VASTAAVAT - BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet - Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet - Immateriella rättigheter , ,04 Muut pitkävaikutteiset menot - övr. utg. med lång verk.tid , ,12 Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 1 022, ,08 Aineettomat hyödykkeet yht. - Immateriella tillgångar s:lagt , ,24 Aineelliset hyödykkeet - Materiella tillgångar Maa- ja vesialueet - Mark- och vattenområden , ,04 Rakennukset - Byggnader , ,13 Kiinteät rakenteet ja laitt.-fasta konstruktioner o anord , ,72 Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier , ,49 Muut aineelliset hyödykkeet - Övriga materiella tillgångar , ,00 Enn.maks. ja kesk.eräiset hank.-försk.bet o pågående.nyanlägg , ,88 Aineelliset hyödykkeet yht.- Materiella tillgångar sammanlagt , ,26 Sijoitukset - Placeringar Osakkuusyhteisöosuudet - Andelar i intressesamfund 914,77 914,77 Muut osakkeet ja osuudet - Övr. aktier och andelar , ,06 Lainasaamiset - Lånefordringar , ,85 Muut saamiset - Övriga fordringar , ,76 Sijoitukset yhteensä - Placeringar sammanlagt , ,44 PYSYVÄT VASTAAVAT YHT-BESTÅENDE AKTIVA S:LAGT , ,94 TOIMEKSIANTOJEN VARAT - FÖRVALTADE MEDEL , ,76 VAIHTUVAT VASTAAVAT - RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar , ,05 Saamiset - Fordringar Pitkäaikaiset saamiset - Långfristiga fordringar , ,45 Lyhytaikaiset saamiset - Kortfristiga fordringar , ,64 Saamiset yhteensä - Fordringar sammanlagt , ,09 Rahoitusarvopaperit - Finansiella värdepapper , ,78 Rahat ja pankkisaamiset-kassa och bank , ,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT. - RÖRLIGA AKTIVA S:LAGT , ,32 VASTAAVAA YHTEENSÄ - AKTIVA TOTALT , ,02 24