HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Transkriptio

1 HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK 2013 Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

2 TASEKIRJA BALANSBOK SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sivu - Sida 1. Kaupunginjohtajan katsaus - Stadsdirektörens översikt 1 2. Taloudellinen katsaus - Ekonomisk översikt 3 3. Henkilöstö Personal Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus- Räkenskapsperiodens resultatanalys och finansieringen av verksamheten Tilikauden tuloksen muodostuminen Räkenskapsperiodens resultatanalys Toiminnan rahoitus Finansiering av verksamheten Rahoitusasema ja sen muutokset Den finansiella ställningen och förändringar i den Kokonaistulot ja menot - Totala inkomster och utgifter Konsernin toiminta ja talous Koncernens verksamhet och ekonomi Tilikauden tuloksen käsittely Behandling av räkenskapsperiodens resultat Osastojen toimintakertomukset Avdelningarnas verksamhetsberättelser 8.1 Yleishallinto - Allmän förvaltning Perusturva Grundtryggheten Sivistystoimi Bildningssektorn Kulttuuri- ja kansalaistoiminta Kultur- och medborgarverksamhet Ympäristötoimi Miljösektorn Tekninen toimi Tekniska sektorn Vesilaitos Vattenverket 91 9.Talousarvion toteutuminen Budgetutfall 9.1 Yhteenveto talousarvion toteutumisvertailusta Sammandrag av budgetens förverkligande Tuloslaskelmaosan toteutuminen Resultaträkningensdelens utfall Investointien toteutuminen Investeringsdelens ufall Rahoitusosan toteutuminen Finansieringsdelens utfall Tilinpäätöslaskelmat Bokslutskalkyler Tilinpäätöksen liitetiedot Noter till bokslutet 11.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Noter angående tillämpade bokslutsprinciper Tuloslaskelman liitetiedot Noter till resultaträkningen Taseen liitetiedot Noter till balansräkningen Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Noter angående säkerheter och ansvarsf Henkilöstön koskevat liitetiedot Noter angående personalen Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Noter till koncernbokslutet Eriytetyt tilinpäätökset Särredovisade bokslut 11.1 Liikelaitoksen vaikutus kaupungin talouteen Affärsverkets inverkan på stadens ekonomi Hangon satama liikelaitos Hangö hamn affärsverk Tilinpäätöksen allekirjoitus Bokslutets undertecknande Luettelot ja selvitykset Förteckningar och redogörelser 164

3 Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli kunnille poikkeuksellisen epävarmuuden aikaa. Syyt ovat moninaiset ja suurelta osin yleisesti tunnetut. Epävarmuutta oli - ja on edelleen sekä talouskehityksen ja kuntatalouden reunaehtojen sekä kuntauudistuksen aikataulun ja sisällön osalta. Taloudellisen epävarmuuden taustalla on yleinen talouden taantuma, jonka vaikutukset ulottuvat monella tavalla myös kuntiin; erityisesti verotulojen kehitykseen ja valtion osallistumiseen lakisääteisten palvelujen rahoitukseen. Hangon talouteen on vaikuttanut lisäksi työpaikkojen määrän väheneminen FNsteelin konkurssin (v. 2012) myötä. Tämä kiihdytti myös asukasmäärän vähentymistä (-153 henkeä; -1,65 %) ja työttömyyden kasvua - vuoden 2013 lopussa peräti 15,0 % vuotiaista hankolaisista oli työttömänä. Edellisen laman ( ) jälkeen Hangon talous kohentui ja vuosi 2011 oli ylijäämäinen. Jokseenkin yllättäen alkaneen uuden laman ( ) ja FNsteelin konkurssin myötä talous heikkeni jälleen ja vuodet 2012 ja 2013 olivat alijäämäisiä. Syksyllä 2013 Hangon kaupungin ja valtiovarainministeriön edustajat tarkastelivat yhdessä Hangon edellytyksiä hoitaa tulevaisuudessa lakisääteiset tehtävät. Tarkastelun loppupäätelmä oli, että Hangolla on taloudelliset edellytykset järjestää lakien määräämät palvelut asukkailleen, - mm. monipuolinen elinkeinorakenne ja edelleenkin hyvä työpaikkaomavaraisuus huomioiden. Tämä edellyttää kuitenkin, että menot ja tulot saadaan tasapainoon. Vaadittavat toimenpiteet kirjattiin arviointiraporttiin, jonka valtuusto hyväksyi Näiden toteuttamiseksi toimimme lähivuosina - ja olemme jo toimineet. Vuoden 2013 tilikauden tulos oli talousarviota parempi, mutta edelleen alijäämäinen. Talousarvion mukaan tulos olisi ollut alijäämäinen 2,2 milj., mutta lopullinen tulos on -0,6 milj.. Erittäin tärkeää on, että toimintakulujen kasvu taittui, sillä menot vähenivät 1,6 milj. (2,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen keskeiset osatekijät henkilöstökulut ja palvelujen ostot vähenivät yhteensä 1,3 milj. vuoteen 2012 verrattuna. Tilikauden tulosta paransi myös tilapäinen valtionosuuden korotus (0,8 milj. ). Tulosta heikensi erityisesti heikko kunnallisverokehitys. Kunnallisverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta vain veroprosentin korotuksen (0,5 %) ansiosta ja olivat 1,9 milj. budjetoitua pienemmät. Lainamäärä kasvoi vajaa puolet (1,2 milj. ) budjetoidusta investointikustannusten jäätyä saman verran budjetoitua pienemmiksi. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä on huomioitu kaupungin omistaman satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen (31.12). Yhtiöittämisessä kaupunki myy satamarakenteet ja vuokraa maa- ja vesialueita toimintansa aloittavalle Hangon Satama Oy Hangö Hamn Ab:lle. Yhtiön omistaa Hangon kaupunki. Yhtiöittämisestä saadun kertakorvauksen ansiosta vuoden 2013 tilikauden tulos on ylijäämäinen 19,1 milj. euroa. Ylijäämäinen tulos kattaa taseeseen aikaisempina vuosina kertyneet alijäämät, mutta ei muuten vaikuta kaupungin kokonaistalouteen. Vaikka juuri nyt näyttää siltä, että taloutta on saatu käännettyä toivottuun suuntaan, epävarmuustekijöitä on paljon; yleinen talouskehitys, kuntien tehtävien kehitys, väestön ikärakenteen muutoksen taloudelliset vaikutukset, kuntien henkilöstökehitys jne. Valtio on usean vuoden ajan poikennut ns. rahoitusperiaatteesta, kun kunnille on säädetty uusia tehtäviä samaan aikaan kun valtion rahoitusosuus niiden järjestämiseen on vähentynyt. Lakisääteisten tehtävien ja niille osoitetun rahoituksen välillä vallitsee kasvava epätasapaino. Tähän ei ole muutosta näköpiirissä, pikemminkin päinvastoin. Kunnat ovat entistä riippuvaisempia omista tuloista. Keskeinen merkitys on työpaikkojen määrän kehityksellä. Kaikilla keskeisillä toimialoilla on Hangossa edelleenkin hyvät kehitysedellytykset ja näitä kaupungin tulee omalla toiminnallaan vahvistaa. Koverharin alueen saaminen käyttöön mahdollistaa sekä yritystoiminnan että satamatoiminnan laajentumisen. Myös matkailu on elinkeino, - asiantuntija-arvioiden mukaan yksi nopeimmin kasvavista toimialoista tulevaisuudessa. Näitä hyödyntää ja hyödyttää muu palvelu- ja yritystoiminta. Viime vuonna onnistuimme saavuttamaan kohtuullisen tuloksen olosuhteet huomioiden. Kiitos kaikille päätöksen-/tuloksentekijöille! Yhteistyöilmapiiri on edelleen ollut hyvä. Jouko Mäkinen 1

4 Stadsdirektörens översikt Året 2013 var för kommuner exceptionellt osäker tid. Det finns många orsaker och för största delen allmänt kända. Det fanns- och finns fortfarande - osäkerhet både beträffande den ekonomiska utvecklingen och kommunekonomins ramar samt kommunreformens tidtabell och innehåll. Som bakgrund för den ekonomiska osäkerheten är den allmänna ekonomiska recessionen,som har verkningar på många sätt även i kommuner; speciellt på utveckling av skatteintäkter och på statens deltagande i finansiering av lagstadgade tjänster. Hangös ekonomi har dessutom påverkats av minskning av antalet arbetsplatser pga FNsteels konkurs (2012). Detta har också påskyndat minskning av invånarantalet (-153 personer; -1,65 %) och ökning av arbetslösheten i slutet av 2013 var hela 15,0 % av åriga hangöbor arbetslösa. Efter föregående lågkonjunktur ( ) förbättrades Hangös ekonomi och 2011 visade överskott. En ny lågkonjunktur som började rätt så överraskande 2012 och FNsteels konkurs försämrade igen ekonomin och åren 2012 och 2013 visade underskott. På hösten 2013 granskade representanter för Hangö stad och finansministeriet tillsammans Hangös förutsättningar att sköta de lagstadgade uppgifterna i framtiden. Slutsatsen för granskningen var att Hangö har ekonomiska förutsättningar att ordna de i lagar stipulerade tjänsterna för sina invånare, - bl.a. med hänsyn till mångsidig näringssktruktur och den fortfarande goda självförsörjningsgraden i fråga om arbetsplatser. Det här förutsätter dock att utgifter och inkomster fås i balans. Åtgärder som krävs antecknades i värderingsrapporten, som fullmäktige godkände Åtgärderna ska vi verkställa under de närmaste åren och så har vi redan gjort. Räkenskapsperiodens resultat 2013 var bättre än budgeterat, men fortfarande med underskott. Enligt budgeten uppvisade resultatet ett underskott på 2,2 milj., men det slutliga resultatet är -0,6 milj.. Det är ytterst viktigt att ökningen av verksamhetskostnader har brutits, eftersom utgifterna minskade med 1,6 milj. (2,0 %) jämfört med föregående år. Centrala delfaktorer i verksamhetskostnader personalkostnader och inköp av tjänster minskade totalt 1,3 milj. jämfört med En tillfällig ökning av statsandelen (0,8 milj. ) förbättrade också räkenskapsperiodens resultat. Resultatet försämrades speciellt av svag kommunalskatteutveckling. Kommunalskatte-intäkterna ökade från föregående år endast tack vare höjning av skattesatsen (0,5 %) och intäkterna var 1,9 milj. mindre än budgeterat. Lånebeloppet ökade knappt med hälften (1,2 milj. ) av budgeterade i och med att investeringskostnaderna förblev lika mycket mindre än budgeterat. I Bokslut för 2013 har bolagisering av det av staden ägda hamnaffärsverket (31.12) beaktats. Vid bolagisering säljer staden hamnkonstruktioner och arrenderar mark- och vattenområden åt Hangon Satama Oy Hangö Hamn Ab, som startar sin verksamhet Bolaget ägs av Hangö stad. Tack varre den engångsersättningen som staden får vid bolagiseringen, uppvisar resultatet ett överskott på 19,1 milj. euro. Överskottet täcker det underksott I balansen som uppstått under tidigare år, men påverkar inte I övrigt stadens totala ekonomi. Fastän det nu ser ut att vi har lyckats svänga ekonomin mot önskad riktning, finns det många osäkerhetsfaktorer; den allmänna ekonomiska utvecklingen, utvecklingen av kommunernas uppgifter, de ekonomiska inverkningarna av befolkningens åldersstruktur, personalutvecklingen i kommuner osv. Staten har i flera års tid avvikit från sk. finansieringsprincipen, då man har föreskrivit nya uppgifter för kommuner samtidigt som statens finansieringsandel för ordnande av dessa uppgifter har minskat. Det råder en växande obalans mellan de lagstadgade uppgifterna och finansieringen. Till det här finns inga ändringar i sikte, snarast tvärtom. Kommunerna är allt mera beroende av egna intäkter. Utvecklingen av antalet arbetsplatser är av väsentlig betydelse. Alla centrala branscher i Hangö har fortfarande goda utvecklingsförutsättningar och dessa bör staden förstärka genom sin egen verksamhet. Att få Koverhar område i bruk möjliggör utvidgning för både företags- och hamnverksamheten. Också turism är en näringsgren, - enligt sakkunnigas bedömning en av de snabbast växande branscherna i framtiden. Övrig service- och företagsverksamhet drar nytta av och är till nytta för dessa. Senaste år lyckades vi uppnå ett rimligt resultat med hänsyn till omständigheterna. Tack till alla beslutsfattare och de som gjort resultatet! Samarbetsatmosfären har fortfarande varit bra. Jouko Mäkinen 2

5 Taloudellinen katsaus Yleistä Taloudelliset vaikeudet jatkuivat vuonna 2013 Suomen kansantalouden ollessa taantumassa. Hangon työttömyysaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2013 lopussa jo 15,0 %. Satamatoiminta säilyi kuitenkin hyvällä tasolla. Kasvanut työttömyys pienensi verotuloja, mutta kulut pysyivät hyvin kurissa ja jopa pienenivät edellisestä vuodesta (- 1,6 milj. euroa). Talousarvion täytäntöönpano Vuodelle 2013 jouduttiin epävarmoista talousnäkymistä johtuen tekemään alijäämäinen talousarvio (- 2,2 milj. euroa). Vaikka verotulot jäivät 1,7 milj. euroa alle talousarvion, oli vuoden 2013 tulos talousarviota parempi, - 0,6 milj. euroa (ilman sataman yhtiöittämisen vaikutusta). Tämä johtui toimintakulujen jäämisestä 1,5 milj. euroa alle talousarvion, harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta, 0,8 milj. euroa, sekä 0,5 milj. euroa ennakoitua pienemmistä poistoista. Kun tilinpäätöksessä on huomioitu toteutetusta satamaliikelaitoksen yhtiöittämisestä johtunut kertaluonteinen tulo, 19,7 milj. euroa, on tilikauden 2013 kirjanpidollinen ylijäämä peräti 19,1 milj. euroa. Sataman yhtiöittämistä ei ole huomioitu talousarviossa. Tilinpäätös näyttää 19,1 milj. euron ylijäämää, josta kaupungin ylijäämä oli 18,7, sataman ylijäämä 0,3 ja vesilaitoksen ylijäämä 0,1 milj. euroa. Tilikauden aikana tehtiin talousarviomuutos investointeihin. Katu- ja liikennealueiden investointimenoja kasvatettiin 0,3 milj. eurolla. Toteutuneet investointimenot jäivät kuitenkin 1,3 milj. euroa alle talousarvion. Toimintatuotot pienenivät edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa. Sataman tuotot kasvoivat 0,1 milj. euroa, vesilaitoksen tuotot kasvoivat 0,1 milj. euroa ja kaupungin tuotot pienenivät 0,5 milj. euroa. Tonttimyynti pieneni 0,2 milj. euroa. Kuntatekniikan tuotot pienenivät 0,2 milj. euroa. Tilahallinnon tuotot pienenivät 0,4 milj. euroa. Vuonna 2012 sisältyi tilahallinnon toimintatuottoihin 0,4 milj. euroa saatuja palovahinkokorvauksia. Toimintatuotot kuitenkin ylittivät talousarvion 0,3 milj. euroa. Ylitykset kertyivät lähinnä tonttimyynnistä, 0,2 milj. euroa. Talousarvioon sisältyneestä kiinteistöjen myynnistä, 0,3 milj. euroa, toteutui vain 0,1 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu pyrittiin jo talousarviossa pitämään alhaisena. Toteutuneet kulut jäivät kuitenkin selvästi arvioitua pienemmiksi, 1,5 milj. euroa alle talousarvion. Alitus selittyy jokseenkin kokonaan talousarviota pienemmillä henkilöstökuluilla. Henkilöstökulut pienenivät edellisestä vuodesta 0,1 milj. euroa. Vuoden 2013 palkkojen yleiskorotukset olivat hyvin pieniä ja selvästi alle 3

6 talousarvion. Vuoden 2012 henkilöstökuluihin sisältyi kertaluonteinen kulu, noin 0,4 milj. euroa, joka johtui lomapalkkavarauksen laskentasääntömuutoksesta. Ainoa merkittävä toimialakohtainen menojen talousarvioylitys, 0,1 milj. euroa, tapahtui henkilöstöosastolla. Työllistämiskulut olivat ennakoitua suuremmat. Määrärahapoikkeamat käyvät tarkemmin ilmi toimialakohtaisista talousarviovertailuista ja tavoitteiden toteutumista. Vuoden 2013 verokertymä oli 38,8 milj. euroa kun budjetoitu summa oli 40,5 milj. euroa. Kunnallisveroa kertyi 34,1 euroa (budjetoitu 36,0). Yhteisöveroa kertyi 2,7 milj. euroa (budjetoitu 2,5). Kiinteistöveroa kertyi 2,0 milj. euroa (budjetoitu 2,0). Heikentynyt työllisyystilanne vähensi kunnallisverotuloja. Kunnallisverotulot kasvoivat 0,7 milj. euroa edellisestä vuodesta ja yhteisöverotulot 0,3 milj. euroa. Kunnallisveroprosenttia korotettiin vuodelle ,5 % yksikköä. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,9 milj. eurolla ja kasvoivat edellisestä vuodesta 0,9 milj. eurolla. Ero selittyy harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella, 0,8 milj. euroa. Hangon kaupunki velkaantui huomattavasti erityisesti vuosien aikana. Vuonna 2008 velkaantuminen johtui etupäässä suurista satamainvestoinneista, vuonna 2009 alhaisesta vuosikatteesta ja vuonna 2010 vesilaitoksen suurista investoinneista. Vuonna 2011 velat kuitenkin pienenivät ja sen jälkeen velkojen kasvu on pystytty pitämään melko pienenä. Kaupungin korolliset velat ovat kehittyneet seuraavasti: ,0 milj. euroa (josta sataman osuus 4,5 milj. euroa) ,9 milj. euroa (josta sataman osuus 3,2 milj. euroa) ,1 milj. euroa (josta sataman osuus 2,4 milj. euroa) ,7 milj. euroa (josta sataman osuus 1,5 milj. euroa) ,4 milj. euroa (josta sataman osuus 1,1 milj. euroa) ,1 milj. euroa (josta sataman osuus 0,7 milj. euroa) ,4 milj. euroa (josta sataman osuus 0,3 milj. euroa) ,8 milj. euroa (josta sataman osuus 0,0 milj. euroa) ,8 milj. euroa (josta sataman osuus 0,0 milj. euroa) ,9 milj. euroa (josta sataman osuus 0,0 milj. euroa) Vaikka velat lisääntyivät edellisestä vuodesta, rahoituskulut pienivät edelleen, koska lyhytaikaisen rahoituksen osuus lisääntyi ja lyhyet viitekorot laskivat ja pysyivät alhaisina. Nettorahoituskulut pienivät 0,9 milj. eurosta vuonna ,6 milj. euroon vuonna Nettorahoituskuluihin sisältyy osinkotuottoja 0,1 milj. euroa. Poistot jäivät 0,5 milj. euroa alle talousarvion ja pienenivät 0,2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Poistoja vähensi poistosuunnitelmien muuttaminen vuoden 2013 alussa jäännösarvopoistoista tasapoistoiksi sekä ennakoitua pienemmät investoinnit. 4

7 Taloudellinen tilanne Kaupungin talous pysyi heikkona vuoden 2013 aikana. Kertaluonteinen voitto sataman yhtiöittämisestä ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus eivät pysyvästi korjaa rakenteellisia ongelmia. Väestön väheneminen ja lisääntynyt työttömyys heikentävät verotulopohjaa. Lisäksi sataman yhtiöittäminen pienentää kaupungin verovapaita tuloja satamasta. Menojen sopeuttaminen vähentyneisiin tuloihin on välttämätöntä. Kertyneet alijäämät on nyt katettu, mutta vuositulos on saatava lähivuosina käännettyä ylijäämäiseksi ja nettoinvestoinnit on pidettävä selvästi vuosikatetta pienempinä, että velkoja voidaan vähentää. Vuosikatteen kehitys: Kertyneen alijäämän kehitys: ,5 milj. euroa - 4,5 milj. euroa ,0 milj. euroa - 3,4 milj. euroa ,7 milj. euroa - 3,0 milj. euroa ,1 milj. euroa - 4,0 milj. euroa ,1 milj. euroa - 6,1 milj. euroa ,0 milj. euroa - 11,5 milj. euroa ,6 milj. euroa - 11,7 milj. euroa ,6 milj. euroa - 9,4 milj. euroa ,7 milj. euroa - 13,7 milj. euroa ,1 milj. euroa + 5,4 milj. euroa (kertynyt ylijäämä) Kaupungilla oli vuoden 2009 lopussa 11,5 milj. euroa kertynyttä alijäämää. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toimenpideohjelman talouden tasapainottamiseksi vuosina Tämän ohjelman mukaan kertynyt alijäämä olisi katettu vuoden 2016 lopussa. Toimenpideohjelmaa päivitettiin vuosina 2010 ja 2011 sekä Kertyneet alijäämät on nyt katettu, mutta talouden sopeuttamista toimenpideohjelman mukaisesti on jatkettava. Toimintakulujen kokonaiskasvu on saatava lähelle nollaa, mikä edellyttää myös joidenkin kulujen vähentämistä. Samalla on pyrittävä löytämään lisätuloja. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan kaupunginvaltuusto vastaa osaltaan sisäisen valvonnan järjestämisestä tarkastuslautakunnan kautta ja hyväksymällä sitä koskevan ohjeistuksen. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan käytännön järjestelyistä ja seurannasta. Kaupungin ylin johto vastaa siitä, että luodaan edellytykset toimivalle sisäiselle valvonnalle. Konsernivalvonnassa on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita. Sisäistä valvontaa on toteutettu mm. säännöllisen osavuosiraportoinnin avulla. Vuodesta 2010 lähtien on kaupungin talousarvioon liitetty päivitetty kehittämisstrategia sekä keskeiset kehittämistavoitteet ja mittarit niiden 5

8 toteutumisen seuraamiseen. Tietoturvallisuuspolitiikka on otettu käyttöön vuonna Kun sataman riskikartoitus valmistui vuoden 2013 alussa, on kaikki kaupungin toiminnat riskikartoitettu. Kartoitukset päivitettiin tärkeimmiltä osin vuoden 2011 aikana. Kaupungin vakuutuksien hoitamisessa on käytetty vakuutusmeklaria. Kaupungin johtosääntöjä on päivitetty ajan tasalle. Kaupungin konsernivalvontaa on parannettu seuraamalla tiiviimmin tytäryhtiöiden toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa sekä ohjeistamalla ja aikatauluttamalla niiden raportointia. Vuoden 2011 talousarviosta lähtien on kirjattu myös tytäryhtiöille asetetut tavoitteet. Täydellinen konsernitilinpäätös sisältyy kaupungin tilinpäätökseen. Hangon kuntakonsernin rakenne on selvitetty sivulla 135. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa ja varojen käytön valvonnassa ei ole havaittu tilikauden aikana olennaisia puutteita. Kaupunginhallitus toteaa, että sisäinen valvonta on vuoden 2013 aikana toiminut hyvin. Sisäisen valvonnan ohjeen soveltamisessa ei ole todettu puutteita. Konserniyhtiöille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Yleiset tavoitteet (koskee kaikkia tytär- Yhtiökohtaiset tavoitteet yhtiöitä) vuodelle 2013 Yhtiön toiminta on järjestetty taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakkaiden tarpeet huomioiden. Yhtiöiden omistamien rakennusten ylläpito on järjestetty niin, että niiden arvo säilyy. Hangon Vuokratalot Oy - Asuntojen käyttöaste on vähintään 95% - Yhtiö ei tee tappiota täysien vuosipoistojen jälkeen Osavuosiraportointi laaditaan vähintään 6 kk välein Oy Hansea dc - Yhtiön vuosikulut eivät ylitä tuloja Konserniyhtiöille asetettujen yleisten tavoitteiden katsotaan toteutuneen. Yhtiökohtaiset tavoitteet toteutuivat Oy Hansea dc:n osalta. Hangon Vuokratalot Oy:n asuntojen käyttöaste (88,7 %) jäi alle tavoitteen, kuten myös yhtiön tilikauden tulos ( ,32 ). 6

9 Ekonomisk översikt Allmänt De ekonomiska svårigheterna fortsatte 2013 då Finlands nationalekonomi var i recession. Arbetslöshetsgraden i Hangö fortsatte att öka och var i slutet av 2013 redan 15,0 %. Hamnverksamheten förblev dock på en god nivå. Den ökade arbetslösheten minskade skatteintäkterna, men kostnaderna hölls bra nere och till och med minskade från föregående år (- 1,6 milj. euro). Budgetens förverkligande På grund av osäkra ekonomiska utsikter var staden tvungen att för 2013 göra en budget som visar underskott (- 2,2 milj. euro). Trots att skatteintäkterna var 1,7 milj. euro under budgeten, var resultatet för 2013 bättre än budgeterat, - 0,6 milj. euro (utan inverkan av hamnens bolagisering). Detta berodde på att verksamhetsutgifterna stannade 1,5 milj. euro under budgeten, höjningen av statsandelen enligt prövning, 0,8 milj. euro, samt 0,5 milj. euro mindre avskrivningar än staden räknat med. När staden i bokslutet har beaktat den engångsintäkt på 19,7 milj. euro, som förverkligandet av hamnens bolagisering medförde, är det bokföringsmässiga överskottet för räkenskapsperioden 2013 till och med 19,1 milj. euro. Hamnens bolagisering har inte beaktats i budgeten. Bokslutet uppvisar ett överskott på 19,1 milj. euro, varav stadens överskott är 18,7, hamnens överskott 0,3 och vattenverkets överskott 0,1 milj. euro. Under räkenskapsperioden gjordes en budgetändring i investeringarna. Gatuoch trafikområdenas investeringskostnader ökades med 0,3 milj. euro. De förverkligade investeringskostnader stannade dock 1,3 milj. euro under budgeten. Verksamhetsintäkterna minskade med 0,3 milj. euro jämfört med föregående år. Hamnens intäkter ökade med 0,1 milj. euro, vattenverkets intäkter ökade med 0,1 milj. euro och stadens intäkter minskade med 0,5 milj. euro. Försäljningen av tomter minskade med 0,2 milj. euro. Kommunalteknikens intäkter minskade med 0,2 milj. euro. Utrymmesförvaltningens intäkter minskade med 0,4 milj. euro. I utrymmesförvaltningens intäkter för 2012 ingick 0,4 milj. euro erhållna brandförsäkringsersättningar. Verksamhetsintäkterna överskred dock budgeten med 0,3 milj. euro. Överskridningarna kom närmast från försäljning av tomter, 0,2 milj. euro. Av försäljning av fastigheter som ingick i budgeten, 0,3 milj. euro, förverkligades endast 0,1 milj. euro. Redan i budgeten strävade staden efter att hålla ökningen av verksamhetskostnaderna låg. De förverkligade kostnaderna blev dock klart lägre än uppskattat, 1,5 milj. euro under budgeten. Underskridningen förklaras i stort sett helt med de lägre personalkostnaderna än budgeterat. Personalkostnaderna 7

10 minskade från föregående år med 0,1 milj. euro. De allmänna förhöjningarna av lönerna 2013 var mycket låga och klart under budgeten. I personalkostnaderna för 2012 ingick en engångskostnad, cirka 0,4 milj. euro, som berodde på en ändring av regeln för beräkning av semesterlönereserveringen. Enda betydande enhetsvisa överskridningen av kostnaderna i budgeten, 0,1 milj. euro, skedde på personalavdelningen. Sysselsättningskostnaderna var större än beräknat. Anslagsavvikelserna framgår noggrannare av de enhetsvisa budgetjämförelserna och förverkligande av målen. Beskattningsutfallet 2013 var 38,8 milj. euro när den budgeterade summan var 40,5 milj. euro. Kommunalskatt inflöt 34,1 milj. euro (budgeterat 36,0). Samfundsskatt 2,7 milj. euro (budgeterat 2,5). Fastighetsskatt inflöt 2,0 milj. euro (budgeterat 2,0). Det försvagade sysselsättningsläget minskade kommunalskatteintäkterna. Från föregående år ökade kommunalskatteintäkterna med 0,7 milj. euro och samfundsskatteintäkterna med 0,3 milj. euro. Den kommunala skatteprocenten höjdes med 0,5 % Statsandelarna överskred budgeten med 0,9 milj. euro och ökade från föregående år med 0,9 milj. euro. Skillnaden förklaras med höjningen av statsandelen enligt prövning, 0,8 milj. euro. Hangö stads skulder ökade märkbart speciellt åren Skuldsättningen 2008 berodde i första hand på stora hamninvesteringar, 2009 på det låga årsbidraget och 2010 på vattenverkets stora investeringar minskade dock skulderna och därefter har staden lyckats hålla ökningen av skulderna rätt så låga. Stadens skulder med ränta har utvecklats på följande sätt: ,0 milj. euro (hamnen 4,5 milj. euro) ,9 milj. euro (hamnen 3,2 milj. euro) ,1 milj. euro (hamnen 2,4 milj. euro) ,7 milj. euro (hamnen 1,5 milj. euro) ,4 milj. euro (hamnen 1,1 milj. euro) ,1 milj. euro (hamnen 0,7 milj. euro) ,4 milj. euro (hamnen 0,3 milj. euro) ,8 milj. euro (hamnen 0,0 milj. euro) ,8 milj. euro (hamnen 0,0 milj. euro) ,9 milj. euro (hamnen 0,0 milj. euro) Trots att skulderna ökade från föregående år, minskade finansieringskostnaderna fortfarande, då andelen kortvarig finansiering ökade och de korta referensräntorna sjönk och förblev låga. Nettofinansieringskostnaderna minskade från 0,9 milj. euro år 2012 till 0,6 milj. euro I nettofinansieringskostnaderna ingår dividendintäkter 0,1 milj. euro. Avskrivningarna stannade 0,5 milj. euro under budgeten och minskade med 0,2 milj. euro från föregående år. Avskrivningarna minskade då avskrivningsplanerna 8

11 Den ekonomiska situationen i början av 2013 ändrades från restvärdesminskningsavskrivningar till lineära avskrivningar samt att investeringarna blev mindre än beräknat. Stadens ekonomi förblev svag under En engångsvinst från hamnens bolagisering och en höjning av statsandelen enligt prövning korrigerar inte bestående strukturella problem. Befolkningsminskningen och ökningen av arbetslösheten försvagar skatteintäktsunderlaget. Dessutom minskar hamnens bolagisering stadens skattefria intäkter från hamnen. En anpassning av utgifterna till de minskade intäkterna är nödvändig. Det ackumulerade underskottet är nu täckt, men staden måste under de närmaste åren få årsresultatet att vända till överskott och nettoinvesteringarna måste hållas klart lägre än årsbidraget, så att staden kan minska skulderna. Utvecklingen av årsbidraget: Utvecklingen av det ackumulerade underskottet: ,5 milj. euro 4,5 milj. euro ,0 milj. euro 3,4 milj. euro ,7 milj. euro 3,0 milj. euro ,1 milj. euro 4,0 milj. euro ,1 milj. euro 6,1 milj. euro ,0 milj. euro 11,5 milj. euro ,6 milj. euro 11,7 milj. euro ,6 milj. euro 9,1 milj. euro ,7 milj. euro 13,7 milj. euro ,1 milj. euro + 5,4 milj. euro (ackumulerat överskott) Staden hade i slutet av 2009 ett ackumulerat underskott på 11,5 milj. euro. Stadsfullmäktige godkände ett åtgärdsprogram för att balansera ekonomin under åren Enligt detta program skulle det ackumulerade underskottet vara täckt vid utgången av Åtgärdsprogrammet uppdaterades 2010 och 2011 samt Det ackumulerade underskottet är nu täckt, men anpassningen av ekonomin enligt åtgärdsprogrammet måste fortsätta. Staden måste få verksamhetskostnadernas totala tillväxt nära noll, vilket även förutsätter att vissa kostnader minskas. Samtidigt måste staden sträva efter att finna tilläggsintäkter. Redogörelse för organiseringen av den interna kontrollen Stadsfullmäktige godkände ett nytt direktiv för den interna kontrollen. Enligt direktivet svarar stadsfullmäktige genom revisionsnämnden för ordnandet av den interna kontrollen och genom att godkänna direktivet som gäller för den interna kontrollen. Stadsstyrelsen svarar för det praktiska ordnandet och uppföljningen av den interna kontrollen. Stadens högsta ledning svarar för att det skapas förutsättningar för en fungerande intern kontroll. I koncernövervakningen har man följt de av stadsfullmäktige godkända koncerndirektiven. 9

12 Den interna kontrollen har förverkligats bl.a. med hjälp av regelbunden delårsrapportering. Från och med 2010 har till budgeten bifogats en uppdaterad utvecklingsstrategi samt centrala utvecklingsmål och mätare för uppföljning av hur målen har förverkligats. Datasäkerhetspolitik har tagits i bruk under Efter att hamnens riskkartläggning blev klar i början av 2013, har alla stadens verksamheter riskkartlagts. De centralaste delarna av kartläggningarna uppdaterades under En försäkringsmäklare har anlitats för skötseln av stadens försäkringar. Stadens instruktioner har uppdaterats så att de är tidsenliga. Stadens koncernövervakning har förbättrats genom att dotterbolagens verksamhetsresultat och ekonomiska ställning tätare har följts upp, för rapporteringen har utfärdats direktiv och tidtabeller. Från och med budgeten för 2011 har även antecknats de mål som ställts för dotterbolagen. I stadens bokslut ingår ett komplett koncernbokslut. Strukturen för Hangö kommunkoncern finns förklarad på sidan 135. Vid uppföljningen av hur målsättningarna har förverkligats och vid övervakningen av användningen av tillgångarna har väsentliga brister inte iakttagits under räkenskapsperioden. Stadsstyrelsen konstaterar att den interna kontrollen under 2013 har fungerat bra. Vid tillämpningen av direktivet för intern kontroll har inte konstaterats brister. Förverkligande av målsättningarna för koncernbolagen Allmänna mål (gäller alla dotterbolag) Bolagsvisa mål för 2013 Bolagets verksamhet är arrangerad Hangö Hyreshus Ab ekonomiskt, effektivt och med - Bostädernas användningsgrad beaktande av kundernas behov är minst 95 % Underhållet av de av bolagen ägda byggnaderna är ordnad så att deras värde bibehålls. - Bolaget gör inte förlust efter fulla årsavskrivningar Delårsrapportering görs minst var Oy Hansea DC Ab 6 månad. - Bolagets kostnader/år överstiger inte intäkterna De allmänna målen som ställts på koncernbolagen anses förverkligats. De bolagsvisa målen förverkligades för Oy Hansea Ab:s del. För Hangö Hyreshus Ab:s del blev användningsgraden för bostäderna under målsättningen (88,7 %) likaså bolagets resultat ( ,32 ). 10

13 3. KOKO HENKILÖSTÖ / TULOSALUE HELA PERSONALEN / RESULTATENHET Vakituinen henkilöstö- Ordinarie personal Sijaiset- Vikarier Koko henkilöstö-hela personalen YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING PERUSTURVA - GRUNDTRYGGHET SIVISTYSTOIMII - BILDNINGSVÄSENDET KULTTUURITOIMI - KULTURVÄSENDET YMPÄRISTÖTOIMIALA - MILIÖSEKTORN TEKNINENTOIMIALA - TEKNISKA SEKTORN SATAMALAITOS - HAMNVERKET VESI- JA VIEMÄRILAITOS - VATTEN- O AVLOPP YHTEENSÄ - SAMMANLAGT YLEISHALLINTO - ALLMÄN FÖRVALTNING PERUSTURVA - GRUNDTRYGGHET SIVISTYSTOIMII - BILDNINGSVÄSENDET KULTTUURITOIMI - KULTURVÄSENDET YMPÄRISTÖTOIMIALA - MILIÖSEKTORN TEKNINENTOIMIALA - TEKNISKA SEKTORN SATAMALAITOS - HAMNVERKET VESI- JA VIEMÄRILAITOS - VATTEN- O AVLOPP Vakinaiset - Ordinarie Sijaiset - Vikarier Sivu - Sida 11

14 4. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 RESULTATRÄKNING OCH DESS NYCKELTAL 2013 Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Toimintatuotot - Verksamhetens intäkter , ,22 Valmistus omaan käyttöön - Tillverkning för eget bruk , ,50 Toimintakulut - Verksamhetens kostnader , ,92 TOIMINTAKATE - VERKSAMHETSBIDRAG , ,20 Verotulot - Skatteinkomster , ,86 Valtionosuudet - Statsandelar , ,00 Rahoitustuotot ja kulut - Finansiella intäkter och kostnader , ,59 * Korkotuotot - Ränteintäkter 27000, ,50 * Muut rahoitustuotot - Övriga finansiella intäkter , ,28 * Korkokulut - Räntekostnader , ,73 * Muut rahoituskulut - Övriga finansiella kostnader , ,64 VUOSIKATE - ÅRSBIDRAG , ,07 Poistot ja arvonalentumiset - Avskrivningar och nedskrivningar , ,36 Satunnaiset erät - Extraordinära poster ,66 0,00 TILIKAUDEN TULOS - RÄKENSKAPSPERIODENS , ,29 RESULTAT Tilinpäätössiirrot - Bokslutsdispositioner 9792, ,57 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,72 RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVER-/UNDERSKOTT TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT - RESULTATRÄKNINGENS NYCKELTAL Toimintatuotot % toimintakuluista/verksamhetsint. i % av verksamhetskost. 33,37 33,04 Vuosikate % poistoista - Årsbidrag i % av avskrivningarna 89,05 27,72 Vuosikate /asukas - Årsbidrag /invånare 564,33 180,25 Asukasmäärä - Invånarantal Sivu - Sida 12

15 VUOSIKATE, POISTOT JA INVESTOINNIT ÅRSBIDRAG, AVSKRIVNINGAR OCH INVESTERINGAR /asukas - invånare Vuosi -År Vuosikate-Årsbidrag Poistot-Avskrivningar Investoinnit-Invest/netto Asukas/Inv Vuosikate-Årsbidrag Poistot-Avskrivningar Investoinnit-Invest/netto Sivu - Sida 13

16 KÄYTTÖMENOT - DRIFTSUTGIFTER Henkilöstökulut-Personalutgifter Asiakaspalvelujen osto - Kundtjänster Muiden palvelujen osto - Köp av övr. tjänster Aineet, tarvikkeet - Material, förnödenheter Vuokrat - Hyror Avustukset - Understöd Muut kulut - Övriga utgifter Käyttömenot - Driftsutgifter KÄYTTÖMENOT - DRIFTSUTGIFTER Henkilöstökulut- Asiakaspalvelujen osto - Muiden palvelujen osto Aineet, tarvikkeet - Vuokrat - Hyror Avustukset - Understöd Muut kulut - Övriga Personalutgifter Kundtjänster - Köp av övr. tjänster Material, förnödenheter utgifter KÄYTTÖTULOT - DRIFTSINKOMSTER Myyntituotot-Försäljningsintäkter Maksutuotot - Avgiftsintäkter Vuokratuotot - Hyresintäkter Tuet ja avustukset-understöd o bidrag Muut tuotot - Övriga intäkter Käyttötulot - Driftsinkomster KÄYTTÖTULOT - DRIFTSINKOMSTER Myyntituotot- Försäljningsintäkter Maksutuotot - Avgiftsintäkter Vuokratuotot - Hyresintäkter Tuet ja avustukset- Understöd o bidrag Muut tuotot - Övriga intäkter Sivu - Sida 14

17 VEROTULOT - SKATTEINKOMSTER Kunnallisvero -Kommunalskatt , , , , , , ,18 Yhteisövero - Samfundsskatt , , , , , , ,62 Kiinteistövero - Fastighetsskatt , , , , , , ,45 YHTEENSÄ - SAMMANLAGT , , , , , , , , , , , , , ,00 0, Kunnallisvero -Kommunalskatt Yhteisövero - Samfundsskatt Kiinteistövero - Fastighetsskatt VALTIONOSUUKSIEN KEHITYS UTVECKLING AV STATSBIDRAGEN Valtionapuja - Statsbidrag VALTIONOSUUDET - STATSBIDRAG Sivu - Sida 15

18 4.2 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2013 FINANSIERINGSANALYS OCH NYCKELTAL 2013 Tilinpäätös Tilinpäätös Bokslut Bokslut Toiminnan rahavirta - Kassaflödet i verksamheten Vuosikate - Årsbidrag Satunnaiset erät - Extraordinära poster Tulorahoituksen korjauserät - Korrektivposter till internt tillförda medel Investointien rahavirta - Investeringarnas kassaflöde Investointimenot - Investeringsutgifter Rahoitusosuudet investointeihin - Finansieringsandelar för investeringar Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Försäljningsinkomster av tillgångar bland bestående aktiva 0 Toiminnan ja investointien rahavirta Verksamhetens och investeringarnas kassaflöde Rahoituksen rahavirta - Finansieringens kassaflöde Antolainauksen muutokset - Förändrinar i utlåningen Antolainasaamisten lisäykset - Ökning av utlåningen Antolainasaamisten vähennykset - Minskning av utlåningen 0 0 Lainakannan muutokset - Förändringar i lånestocken Pitkäaikaisten lainojen lisäys - Ökning av långfristiga lån Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Minskning av långfristiga lån Lyhytaikaisten lainojen muutos - Förändring av kortfristiga lån Oman pääoman muutokset - Förändringar i eget kapital 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset - Övriga förändringar i likviditeten Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset-förändring av förvaltade medel o kapital Vaihto-omaisuuden muutos - Förändring av omsättningstillgångar Lyhytaikaiset saamisten muutos - Förändring av kortfristiga fordringar Korottomien pitkä- ja lyhytaik. velkojen muutos-förändring av räntefria kort- o långfr. lån Rahoituksen rahavirta - Finansieringens kassaflöde Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel RAHAVARAT - LIKVIDA MEDEL RAHAVARAT - LIKVIDA MEDEL Rahavarojen muutos - Förändring av likvida medel RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT - FINANSIERINGSANALYSENS NYCKELTAL Investointien ja muiden pääomamenojen rahoitus-finansiering av inv. o övr. kap.utg Investointien tulorahoitus % - Intern finansiering av investeringar, % 37,78 30,68 (100xvuosikate)/(inv.menot-rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus % - Intern finansiering av kapitalutgifter, % 22,73 11,51 (100xvuosikate)/(inv.menot-rah.osuudet+antolain.+lain.lyh) Lainanhoito - Låneskötsel Lainanhoitokate - Låneskötselbidrag 0,61 0,27 (vuosikate+korkokulut)/(korkokulut+lain.lyh) Maksuvalmius - Likviditet Kassavarat likvida medel , ,80 Kassasta maksut , ,53 Kassan riittävyys (pv) - Likviditet, kassadagar 3,08 3,52 Lainakanta - Lånestock , ,00 Lainat /asukas - Lån /invånare 5 696, ,00 Asukasmäärä - Invånarantal Sivu - Sida 16

19 LAINAKANNAN KEHITYS - SKULDBÖRDANS UTVECKLING Lainakanta - Skuldbörda Milj Vuodet - åren Vuosi - år LAINAKANTA / KASSAVARAT SKULDBÖRDA / KASSAMEDEL Vuosi - År Lainakanta-Skuldbörda Kassavarat-Kassamedel Lainakanta-Skuldbörda Kassavarat-Kassamedel milj Vuodet år Sivu - Sida 17

20 4.3 Rahoitusasema ja sen muutokset - Den finansiella ställningen och förändringar i den Tase ja sen tunnusluvut - Balansräkning och nyckeltal VASTAAVAA - AKTIVA Tase/Balans Tase/Balans Ulkoinen - Extern PYSYVÄT VASTAAVAT - BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet - Immateriella tillgångar Aineettomat hyödykkeet - Immateriella rättigheter 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot - övr. utg. med lång verk.tid 0 0 Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar 0 0 Aineettomat hyödykkeet yht. - Immateriella tillgångar s:lagt 0 0 Aineelliset hyödykkeet - Materiella tillgångar Maa- ja vesialueet - Mark- och vattenområden Rakennukset - Byggnader Kiinteät rakenteet ja laitt.-fasta konstruktioner o anord Koneet ja kalusto - Maskiner och inventarier Muut aineelliset hyödykkeet - Övriga materiella tillgångar Enn.maks. ja kesk.eräiset hank.-försk.bet o pågående.nyanlägg Aineelliset hyödykkeet yht.- Materiella tillg. s:lagt Sijoitukset - Placeringar Osakkeet - Aktier Osuudet - Andelar Lainasaamiset - Lånefordringar Muut saamiset - Övriga fordringar Sijoitukset yhteensä - Placeringar sammanlagt PYSYVÄT VASTAAVAT YHT-BESTÅENDE AKTIVA S:LAGT TOIMEKSIANTOJEN VARAT - FÖRVALTADE MEDEL Valtion toimeksiannot - Statens uppdrag 0 0 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet - Donationsfonder Muut toimeksiantojen varat - Övriga förvaltade medel 0 0 Toimeksiantojen varat yht. -Förvaltade medel s:lagt VAIHTUVAT VASTAAVAT - RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus - Omsättningstillgångar Aineet- ja tarvikkeet - Material och förnödenheter Saamiset - Fordringar Pitkäaikaiset saamiset - Långfristiga fordringar Myyntisaamiset - Kundfordringar 0 0 Lainasaamiset - Lånefordringar 0 0 Muut saamiset - Övriga fordringar Siirtosaamiset - Resultatregleringar 0 0 Lyhytaikaiset saamiset - Kortfristiga fordringar Myyntisaamiset - Kundfordringar Lainasaamiset - Lånefordringar 0 0 Muut saamiset-övriga fordringar Siirtosaamiset - Resultatregleringar Saamiset yhteensä - Fordringar sammanlagt Rahoitusarvopaperit - Finansiella värdepapper 0 0 Rahat ja pankkisaamiset-kassa och bank - kassatilit - kassa shekkitilit - sheckkonto postisiirtotilit - postgiro sisäiset yhdystilit - interna poster 0 0 Rahat ja pankkisaam. yht.-kassa- o banktillg.hav. smlgt VAIHTUVAT VASTAAVAT YHT-RÖRLIGA AKTIVA S:LAGT VASTAAVAA YHTEENSÄ - AKTIVA SMLGT Sivu - Sida 18