KOMISSION KERTOMUS. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus 2012

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2013) 856 final KOMISSION KERTOMUS Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus 2012 FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Vuonna 2011 keskeneräisiksi jääneet hakemukset Vuonna 2012 saadut uudet hakemukset Rahoitus Seuranta Päätökseen saatetut tukitoimenpiteet Päätelmät FI 2 FI

3 KOMISSION KERTOMUS Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus JOHDANTO Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002, jäljempänä solidaarisuusrahastoasetus, 12 artiklassa säädetään, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitetään kertomus rahaston toiminnasta kuluneelta vuodelta. Tässä kertomuksessa esitellään rahaston toiminta vuonna 2012 ja tarkastellaan aiempien kertomusten tapaan keskeneräisten ja uusien hakemusten käsittelyä ja täytäntöönpanokertomusten arviointia niiden käsittelyn päätökseen saattamisen valmistelemiseksi. Vuonna 2012 solidaarisuusrahasto vastaanotti yhteensä seitsemän tukihakemusta, mikä vastaa tavanomaisen keskivertovuoden hakemusmäärää. Kaksi hakemuksista saatiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja viisi kesän ja syksyn aikana. Vuonna 2012 vastaanotetuista seitsemästä hakemuksesta kaksi koski Italiassa sattunutta katastrofia (ankarat talviolosuhteet suuressa osassa maata sekä Emilia- Romagnan, Lombardian ja Veneton maanjäristykset), neljä Espanjaa (Valencian metsäpalot, Kanariansaarten metsäpalot, Malagan metsäpalot sekä Andalusian, Murcian ja Valencian tulvat) ja yksi Romaniaa (kuivuus ja metsäpalot). Komissio ei voinut hyväksyä Italian lähettämää, helmikuussa 2012 esiintyneitä ankaria sääolosuhteita koskenutta hakemusta. Sen sijaan Italian toinen hakemus, joka koski Emilia-Romagnan, Lombardian ja Veneton alueita toukokuussa 2012 vavisuttanutta maanjäristysten sarjaa, johti solidaarisuusrahaston historian suurimpaan tukeen. Italialle maksettiin tukea yli 670 miljoonaa euroa joulukuussa 2012 eli vain kuusi kuukautta katastrofin jälkeen. Espanjan hakemukset koskivat pienempiä katastrofeja, joiden aiheuttamat tuhot jäivät huomattavasti solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellytyksenä olevaa tavanomaista kynnysarvoa pienemmiksi. Minkään näistä hakemuksista ei katsottu täyttävän poikkeuksellisesti alueellisen katastrofin perustein myönnettävän tuen edellytyksiä. Romanian hakemuksen käsittely oli vuoden lopussa yhä kesken. Vuonna 2012 komissio myös saattoi päätökseen kahden vuonna 2011 keskeneräiseksi jääneen tapauksen arvioinnin. Liguriassa ja Toscanassa vuonna 2011 esiintyneitä äkkitulvia koskenut Italian hakemus hyväksyttiin. Kyproksen laivastotukikohdassa vuonna 2011 tapahtunutta räjähdystä koskevaa hakemusta ei hyväksytty. Molemmat tapaukset kuvataan tässä kertomuksessa. Kaiken kaikkiaan komissio myönsi vuonna 2012 solidaarisuusrahaston tukea yhteensä euroa. Myönnetyt tuet kuvataan tarkemmin rahoitusta koskevassa luvussa 4. Solidaarisuusrahaston hallinnointi vuonna 2012 vahvisti edellisvuosilta saadut kokemukset: vain pieni osa tukihakemuksista koskee solidaarisuusrahaston FI 3 FI

4 ensisijaisena kohteena olevia suurkatastrofeja. Eniten hakemuksia saadaan pienemmistä katastrofeista, joiden vahingot eivät ylitä vahinkojen kynnysarvoa. Pienten katastrofien osalta arvioinnit kuitenkin osoittavat, että suurimmassa osassa tapauksista solidaarisuusrahaston tuen poikkeuksellista käyttöönottoa koskevat ehdot eivät täyty. Näiden solidaarisuusrahastoasetuksen monimutkaisten vaatimusten korvaaminen yhdellä selkeällä ja yksinkertaisella ehdolla oli osa valmistelutyötä, jota komissio vuonna 2012 teki solidaarisuusrahastoasetuksen uudelleentarkastelua varten. 2. VUONNA 2011 KESKENERÄISIKSI JÄÄNEET HAKEMUKSET Kypros (laivastotukikohdan räjähdys) Evangelos Florakis -laivastotukikohdassa lähellä Larnakan kaupunkia ja 60 kilometrin päässä pääkaupunki Nikosiasta tapahtui 11. heinäkuuta 2011 valtava räjähdys. Onnettomuuden aiheutti kontteihin säilötyn suuren ampumatarvikemäärän räjähtäminen. Ampumatarvikkeet olivat peräisin pysäytetyltä M/V Monchegorsk -alukselta, joka kuljetti aseita Iranista Syyriaan vuonna Takavarikoidut ampumatarvikkeet purettiin aluksesta Kyproksessa ja varastoitiin laivastotukikohdassa taivasalle. Räjähdyksen syyksi arvellaan, että ampumatarvikkeet syttyivät itsestään ulkona vallinneen hyvin korkean lämpötilan vuoksi. Laivastotukikohdan vieressä sijaitsee Vasilikosin voimalaitos. Se on Kyproksen tärkein voimalaitos, jossa tuotetaan noin 50 prosenttia maan energiasta. Räjähdys aiheutti voimalaitoksessa suuria vahinkoja, joiden vuoksi saarivaltio kärsi vakavasta energiapulasta. Kyproksen viranomaiset toimittivat 19. syyskuuta 2011 tukihakemuksen solidaarisuusrahastoon. Pelkästään voimalaitokselle aiheutuneiden vahinkojen arvoksi arvioitiin miljoonaa euroa. Muut vahingot mukaan lukien välittömien vahinkojen kokonaismäärän arvioitiin olevan miljoonaa euroa. Kyprokseen vuonna 2011 sovellettava solidaarisuusrahaston käyttöönoton kynnysarvo oli 99,845 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia Kyproksen bruttokansantulosta vuonna Kyproksen viranomaiset toimittivat vahingoista aiheutuneista kuluista myöhemmin uuden laskelman, joka oli muuttunut merkittävästi. Päivitetyssä laskelmassa kokonaismäärä oli 357,19 miljoonaa euroa eli huomattavasti alkuperäistä arviota pienempi. Voimalaitokselle aiheutuneiden välittömien vahinkojen arvioitiin olevan 220 miljoonaa euroa. Tukeen oikeuttamattomien vahinkojen vähentämisen jälkeen välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli 271,05 miljoonaa euroa. Kyproksen viranomaisten mukaan Kyproksen sähköviranomaisen vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet vastuunsa voimalaitoksen korjauskustannuksista. Komissio katsoi, että kaikki vahingot, joita varten Kyproksen viranomaiset hakivat tukea, on joko vakuutettu tai vakuutuskelpoisia eivätkä ne siten täytä solidaarisuusrahaston tukikelpoisuusvaatimuksia. Rahastolla ei myöskään voida puuttua kolmannen osapuolen (myös viranomaisten) vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista. Näistä syistä komissio päätti 20. maaliskuuta 2012, että Kyproksen hakemus ei täytä edellytyksiä, jotka koskevat tuen myöntämistä rahastosta, ja ilmoitti asiasta Kyproksen viranomaisille. Italia (Ligurian tulvat) FI 4 FI

5 Voimakas säärintama runsaine sateineen ylitti Luoteis-Italian 25. lokakuuta Sateet aiheuttivat äkkitulvia ja maanvyörymiä. Pahiten kärsivät La Spezian maakunta Liguriassa ja etenkin sen alue Cinque Terre sekä Massa Carraran maakunta Toscanassa. Katastrofi vahingoitti vakavasti asuinrakennuksia, yrityksiä ja maataloutta ja johti häiriöihin tärkeissä liikenneyhteyksissä ja julkisissa infrastruktuuriverkoissa. Italian viranomaiset jättivät solidaarisuusrahaston tukea koskevan hakemuksen 22. joulukuuta Välittömien vahinkojen kokonaismäärän arvioitiin olevan 722,467 miljoonaa euroa, joka on 20,43 prosenttia Italiaan vuonna 2011 sovellettavasta, solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellytyksenä olevasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,536 miljardia euroa (3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina). Hakemusta tarkasteltiin tämän vuoksi poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Komissio katsoi, että hakemuksessa osoitettiin, että perusteet, joiden mukaan a) katastrofi vaikuttaa katastrofin koettelemalla alueella huomattavaan osaan väestöstä ja b) katastrofista aiheutuu vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia elinoloihin ja talouden vakauteen, täyttyivät. Komissio ehdotti 15. maaliskuuta 2012, että rahastosta myönnetään 18,062 miljoonan euron edestä taloudellista tukea. Vastaava lisätalousarviomenettely saatiin päätökseen 12. kesäkuuta Kun Italian kanssa oli tehty täytäntöönpanosopimus, tuki maksettiin kokonaan 26. marraskuuta VUONNA 2012 SAADUT UUDET HAKEMUKSET Vuonna 2012 kolme jäsenvaltiota jätti yhteensä seitsemän tukihakemusta EU:n solidaarisuusrahastolle. Komissio hyväksyi yhden Italian jättämän hakemuksen (Emilia-Romagnan maanjäristykset). Neljän hakemuksen (kolme Espanjasta, yksi Italiasta) osalta komissio katsoi, että ne eivät täytä vaatimuksia, ja hylkäsi ne. Espanja perui Malagan metsäpaloja koskevan hakemuksensa. Arviointi kesällä 2012 esiintynyttä kuivuutta ja metsäpaloja koskevasta Romanian hakemuksesta esitellään vuotta 2013 käsittelevässä vuosikertomuksessa. Italia (ankara talvisää) Ankarat sääolosuhteet koettelivat Italian pohjoista keskialuetta ja eteläosaa helmikuussa Poikkeuksellinen kylmyys ja runsas lumisade aiheuttivat vahinkoja julkisille ja yksityisille infrastruktuureille, asuinrakennuksille, maataloudelle ja yrityksille. Ensimmäiset vahingot todettiin 1. helmikuuta 2012, ja komissio vastaanotti hakemuksen 5. huhtikuuta Italian viranomaiset arvioivat välittömien vahinkojen kokonaismäärän olevan 2,735 miljardia euroa, joka on 75,82 prosenttia Italiaan vuonna 2012 sovellettavasta, solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellytyksenä olevasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,607 miljardia euroa (3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina). Hakemusta tarkasteltiin tämän vuoksi poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Vaatimuksen siitä, että huomattava väestönosa asuu tuhoja kärsineellä alueella, katsottiin täyttyvän. Hakemuksessa ei kuitenkaan katsottu esitettävän vakuuttavia todisteita siitä, että ankarat talviolosuhteet olisivat aiheuttaneet vakavia ja pitkäaikaisia (yli vuoden kestäviä) seurauksia elinoloille ja talouden vakaudelle koko vahinkoja kärsineellä alueella, joka kattaa suurimman osan Italian niemimaasta. Komissio päätti 26. syyskuuta 2012, ettei Italian hakemusta voida pitää asetuksessa tarkoitettuna poikkeuksellisena katastrofina. Asiasta ilmoitettiin Italian viranomaisille. FI 5 FI

6 Italia (Emilia-Romagnan maanjäristykset) Komissio vastaanotti Italian toisen tukihakemuksen solidaarisuusrahastoon 27. heinäkuuta Hakemus koski suurkatastrofia: kaksi voimakasta maanjäristystä vavisutti laajoja alueita Pohjois-Italiassa 20. ja 29. toukokuuta Järistykset aiheuttivat vakavia vahinkoja monissa kylissä ja kaupungeissa, ennen kaikkea Modenan ja Ferraran maakunnissa Emilia-Romagnan alueella. Maanjäristyksistä aiheutui vakavia ja laajoja vahinkoja rakennuksille, infrastruktuurille, yrityksille, teollisuuslaitoksille, maataloudelle ja tärkeälle kulttuuriperintöalalle. Kaksi suurta maanjäristystä ja sadat jälkijäristykset tapahtuivat muutaman viikon sisällä toisistaan ja vaikuttivat alueeseen, joka keskittyi Emilia- Romagnan kahden maakunnan ympärille. Vaikutukset laajenivat naapurimaakuntiin sekä Veneton ja Lombardian alueille. Solidaarisuusrahaston vakiintuneena käytäntönä on, että useat samankaltaiset samaan alueeseen vaikuttavat ja suhteellisen lyhyen ajan sisään tapahtuvat tapahtumat katsotaan yhdeksi katastrofiksi. Välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin yhteensä miljardia euroa. Koska summa ylittää selvästi Italiaan vuonna 2012 sovellettavan suurkatastrofeja koskevan 3,607 miljardin euron kynnysarvon (3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina), katastrofia voitiin pitää suurena luonnonkatastrofina. Komissio ehdotti 19. syyskuuta 2012, että rahastosta myönnetään 670,192 miljoonan euron edestä taloudellista tukea. Tukisumma on suurin rahastosta koskaan maksettu tuki. Kun neuvostossa ja Euroopan parlamentissa toteutettu talousarviomenettely saatiin päätökseen ja komissio oli tehnyt Italian kanssa täytäntöönpanosopimuksen, tuki maksettiin kokonaan 19. joulukuuta Espanja (kolme hakemusta) Kesällä 2012 suuri osa Espanjaa kärsi metsäpaloista. Palot koskivat etenkin Valencian ja Kanariansaarten itsehallintoalueita. Syyskuun lopussa vuonna 2012 tulvat aiheuttivat lisävahinkoja Andalusian, Murcian ja Valencian itsehallintoalueilla. Tämän jälkeen Espanja jätti sosiaalirahastoon tukihakemuksen kustakin kolmesta katastrofista: (1) Valencian metsäpalot: Alkuperäisessä 30. elokuuta 2012 jättämässään hakemuksessa Espanjan viranomaiset arvioivat vahinkojen kokonaismääräksi 140,380 miljoonaa euroa. Päivitettyjä tietoja vastaanotettiin 5. syyskuuta 2012 ja 9. lokakuuta Niiden perusteella komissio katsoi, että välittömien vahinkojen kokonaismääräksi voitiin hyväksyä 155,767 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia Espanjaan sovellettavasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,607 miljardia euroa (3 miljardia euroa vuoden 2002 hintoina). Hakemusta tarkasteltiin tämän vuoksi poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Komissio kuitenkin katsoi, että peruste, jonka mukaan katastrofin on vaikutettava huomattavaan väestönosaan katastrofista kärsineellä alueella, ei täyttynyt. Hakemuksessa viitattiin pääasiassa maataloudelle, matkailulle ja luonnonympäristölle aiheutuneihin vahinkoihin. Lisäksi komissio katsoi, ettei hakemuksessa esitetty vakuuttavia todisteita siitä, että katastrofilla olisi ollut vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia elinoloille ja talouden vakaudelle alueella. Näistä syistä komissio päätti 30. huhtikuuta 2013, että hakemus ei täytä edellytyksiä, jotka koskevat tuen myöntämistä rahastosta poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti, ja ilmoitti asiasta Espanjan viranomaisille. FI 6 FI

7 (2) Kanariansaarten metsäpalot: Alkuperäinen hakemus koski La Gomeran saarella tapahtuneita metsäpaloja. Ensimmäiset vahingot todettiin 4. elokuuta 2012, ja komissio vastaanotti hakemuksen 23. syyskuuta Koska myös muilla Kanariansaarten itsehallintoalueeseen kuuluvilla saarilla esiintyi metsäpaloja, Espanjan viranomaiset päättivät sisällyttää hakemukseen myös Teneriffan ja La Palman saarilla metsäpaloista aiheutuneet vahingot. Päivitetyt tiedot kolmen saaren vahingoista toimitettiin komissiolle 9. ja 17. lokakuuta Vahinkojen kokonaismääräksi ilmoitettiin 72,235 miljoonaa euroa, josta suurin osa (60,7 miljoonaa euroa) koski La Gomeran saarta. Välittömien vahinkojen kokonaismäärä oli vain 2 prosenttia Espanjaan sovellettavasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,607 miljardia euroa (3 miljardia vuoden 2002 hintoina). Tämän vuoksi hakemusta tarkasteltiin poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että hakemuksessa ei esitetty yksityiskohtaisia todisteita eikä eroteltu metsäpaloista väestölle aiheutuvia välittömiä vahinkoja (esimerkiksi omaisuusvahingot ja julkisten palvelujen häiriöt) ja väestöön laajemmin vaikuttavia odotettavia taloudellisia seurauksia. Perusteen, jonka mukaan katastrofista aiheutuu vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia elinoloihin ja talouden vakauteen alueella, ei katsottu täyttyvän. Näistä syistä komissio päätti 30. huhtikuuta 2012, että hakemus ei täytä edellytyksiä, jotka koskevat tuen myöntämistä rahastosta poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti, ja ilmoitti asiasta Espanjan viranomaisille. (3) Andalusian, Murcian ja Valencian tulvat: Ensimmäiset vahingot todettiin 28. syyskuuta 2012, ja komissio vastaanotti hakemuksen 7. joulukuuta Välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin 408,990 miljoonaa euroa, joka on 11,3 prosenttia Espanjaan sovellettavasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,607 miljardia euroa (3 miljardia vuoden 2002 hintoina). Tämän vuoksi hakemusta tarkasteltiin poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Arvioinnissa todettiin, että tulvat eivät koskeneet yhtä yhtenäistä aluetta vaan kyse oli useista tulva-alueista, jotka sijaitsivat toisistaan erillään eri puolilla Valencian, Murcian ja Andalusian itsehallintoalueita. Komissio arvioi myös, että hakemukseen ei sisältynyt vakuuttavia todisteita siitä, että tulvista olisi aiheutunut vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia talouden vakaudelle tulvista kärsineillä alueilla. Näistä syistä komissio päätti 30. huhtikuuta 2013, että hakemus ei täytä edellytyksiä, jotka koskevat tuen myöntämistä rahastosta poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti, ja ilmoitti asiasta Espanjan viranomaisille. Espanja (Malagan metsäpalot) Espanjan neljäs hakemus koski Andalusian itsehallintoalueeseen kuuluvassa Malagan maakunnassa elokuun lopussa 2012 riehuneita metsäpaloja. Metsäpalot vaikuttivat luonnonympäristöön, ja niistä aiheutui pieniä vahinkoja yksityisomaisuudelle. Espanjan viranomaiset pyysivät solidaarisuusrahaston tukea 6. marraskuuta 2012 ja arvioivat metsäpalojen aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 22,425 miljoonaa euroa. Komissio oli yhteydessä Espanjan viranomaisiin ja selitti, että tämän kokoluokan katastrofi (alle yksi prosenttia 3,607 miljardin euron kynnysarvosta) ei täytä solidaarisuusrahaston käyttöönoton perusteita. Espanjan viranomaiset päättivät joulukuussa 2012 perua hakemuksensa. FI 7 FI

8 4. RAHOITUS Vuonna 2012 budjettivallan käyttäjä hyväksyi tuen myöntämisen solidaarisuusrahastosta kahdessa tapauksessa, joita koskevat hakemukset vastaanotettiin vuosina 2011 ja Vastaava Italian hakemusta (Ligurian ja Veneton tulvat vuonna 2011) koskeva alustava lisätalousarvioesitys nro 2/2012 saatiin valmiiksi 12. kesäkuuta Kun tukipäätös ja täytäntöönpanosopimus oli tehty, maksu suoritettiin 26. marraskuuta Alustava lisätalousarvioesitys nro 5/2012 kattaa Emilia-Romagnan, Lombardian ja Veneton alueella esiintyneitä maanjäristyksiä koskevan Italian hakemuksen, ja budjettivallan käyttäjä hyväksyi sen 21. marraskuuta Maksu suoritettiin Italialle 19. joulukuuta 2012, kun tukipäätös oli tehty ja täytäntöönpanoa koskeva sopimus allekirjoitettu 2. Solidaarisuusrahaston tuet talousarvio hyväksytty vuonna 2012 Edunsaajavaltio Katastrofi Luokka Myönnetty tuki (euroa) Italia Ligurian ja Toscanan tulvat alueellinen Italia Maanjäristysten sarja Emilia- Romagnassa, Lombardiassa ja Venetossa suurkatastrofi YHTEENSÄ SEURANTA Komissio teki vuonna 2012 seurantakäynnin viiteen solidaarisuusrahastosta tukea saaneeseen maahan saadakseen tietoja vastuussa olevien kansallisten viranomaisten täytäntöönpanojärjestelmistä ja keskustellakseen täytäntöönpanoviranomaisten nimenomaan esille ottamista kysymyksistä: Varsova (Puola) 20. tammikuuta 2012, aiheena kevään 2010 tulvien seurauksena myönnetty 105,5 miljoonan euron suuruinen tuki. Praha (Tšekki) 17. helmikuuta 2012, aiheena molemmat vuoden 2010 tulvat (kevättulvien seurauksena myönnetty 5,1 miljoonan euron suuruinen tuki ja syystulvien seurauksena myönnetty 10,9 miljoonan euron suuruinen tuki). 1 2 Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 2 vuoden 2012 talousarvioon kattaa yhteensä euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Italiassa (Liguriassa ja Toscanassa) lokakuussa 2011 esiintyneiden tulvien johdosta. Komissio antoi lisätalousarvioesityksen 16. maaliskuuta 2012 (COM(2012) 125), neuvosto muutti sitä 15. toukokuuta 2012 ja Euroopan parlamentti hyväksyi sen 12. kesäkuuta 2012 (EUVL L 214, ). EU:n solidaarisuusrahastosta otettiin käyttöön yhteensä euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Italiaa toukokuussa 2012 Emilia-Romagnan alueella koetelleen maanjäristysten sarjan johdosta (COM(2012) 538). Euroopan parlamentti hyväksyi lisätalousarvioesityksen 21. marraskuuta 2012 (EUVL L 15, ). FI 8 FI

9 Bratislava (Slovakia) 20. maaliskuuta 2012, aiheena kevään 2010 tulvien seurauksena myönnetty 20,4 miljoonan euron suuruinen tuki. Ljubljana (Slovenia) 24. huhtikuuta 2012, aiheena syksyn 2010 tulvien seurauksena myönnetty 7,5 miljoonan euron suuruinen tuki. Zagreb (Kroatia) 25. huhtikuuta 2012, aiheena molemmat vuoden 2010 tulvat (kevättulvien seurauksena myönnetty 3,8 miljoonan euron suuruinen tuki ja syystulvien seurauksena myönnetty 1,2 miljoonan euron suuruinen tuki). Venetsia (Italia) 9. marraskuuta 2012, aiheena syksyn 2010 tulvien seurauksena myönnetty 16,9 miljoonan euron suuruinen tuki. Komission seurantakäynteihin suhtauduttiin yleensä hyvin myönteisesti, ja ne antoivat kohtuulliset takeet siitä, että asianomaiset viranomaiset hoitavat täytäntöönpanon ja valvonnan avoimesti ja asianmukaisesti ja solidaarisuusrahastoasetusta, tukipäätöstä ja täytäntöönpanosopimusta noudattaen. Saatuaan loppukertomukset komissio tekee lisäanalyyseja ja ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin. 6. PÄÄTÖKSEEN SAATETUT TUKITOIMENPITEET Solidaarisuusrahastoasetuksen 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, että edunsaajavaltion on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tuen maksamista seuraavan yhden vuoden määräajan päättymisestä kertomus tuen käyttämisestä (täytäntöönpanokertomus) siihen liittyvine selvityksineen tuen käyttöön liittyvistä menoista (selvitys). Tämän menettelyn päätyttyä komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen. Neljä solidaarisuusrahaston tukeen liittyvää tapausta saatettiin päätökseen vuonna (1) Ranskan merentakaisiin departementteihin kuuluville Martiniquelle ja Guadeloupelle (Ranska) myönnettiin vuonna 2007 esiintyneen Dean-myrskyn seurauksena 12,78 miljoonan euron suuruinen tuki. Ranska toimitti täytäntöönpanokertomuksen 28. kesäkuuta Suorittamansa tarkastuksen yhteydessä komissio pyysi Ranskan viranomaisilta lisätietoja. Ranskan toimitettua lisätiedot komissio sai tutkimuksensa ja arviointinsa päätökseen vuonna Komissio päätti tukitoimenpiteen helmikuussa (2) Sloveniaa vuonna 2007 koetelleen tulvakatastrofin johdosta tukea myönnettiin 8,25 miljoonaa euroa, ja tapausta koskeva täytäntöönpanokertomus saatiin 7. lokakuuta Slovenialta oli pyydettävä lisätietoja, ja komissio katsoi tutkimuksensa ja arviointinsa perusteella, että Slovenian toimittamat tiedot olivat tyydyttävät. Tukitoimenpide päätettiin heinäkuussa (3) Romanialle myönnettiin kevään 2005 tulvakatastrofin johdosta tukea 18,8 miljoonaa euroa. Komissio sai 4. maaliskuuta 2008 täytäntöönpanokertomuksen, jossa käsiteltiin kumpaakin vuoden 2005 tulvatapausta (kevät- ja kesätulvat). Komission menettely keskeytyi Euroopan FI 9 FI

10 petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten vuoksi. OLAF koordinoi Romanian viranomaisiin kohdistuneita tutkimuksia. Komissio teki tiivistä yhteistyötä OLAF:n ja Romanian viranomaisten kanssa, eikä tutkimuksissa ilmennyt kevään 2005 tulvien suhteen mitään ongelmia. Kevättulvia koskenut solidaarisuusrahaston tukitoimenpide päätettiin lokakuussa Kesän 2005 tulvia koskeva tukitoimenpide on kuitenkin yhä keskeneräinen. (4) Vuonna 2003 sattuneen Prestigen öljyvuodon (Espanja) seurauksena maksettiin tukea 8,63 miljoonaa euroa. Komissio sai tapaukseen liittyvän täytäntöönpanokertomuksen 31. elokuuta Komissiolle toimitettiin lisätietoja joulukuussa Komission tutkimuksessa ja arvioinnissa kuitenkin ilmeni, että välttämättömiä tietoja puuttui yhä, minkä vuoksi komission oli pyydettävä Espanjalta lisätietoja. Menettely saatiin lopulta päätökseen marraskuussa 2012 ja tukitoimenpide voitiin päättää. Rahaston myöntämää tukea ei tarvinnut periä takaisin yhdessäkään toimenpiteessä. Komissio vastaanotti vuonna 2012 myös kaksi myöhästynyttä täytäntöönpanokertomusta, jotka koskivat vuonna 2009 Kyprokselle (vuoden 2008 kuivuuden seurauksena) ja Romanialle (vuoden 2008 tulvien seurauksena) maksettuja tukia, ja kaksi kertomusta, jotka koskivat vuonna 2011 Portugalille (Madeiran vuoden 2010 tulvien seurauksena) ja Ranskalle (vuoden 2010 Xynthiamyrskyn seurauksena) maksettuja tukia. Tämän vuosikertomuksen kattaman ajanjakson päättyessä näiden täytäntöönpanokertomusten arviointi oli vielä kesken. 7. PÄÄTELMÄT Vuonna 2012 solidaarisuusrahaston tukea haettiin seitsemällä uudella hakemuksella. Määrä on keskitasoa. Hakemuksista vain yksi 3 koski rahaston pääasiallista soveltamisalaa eli suurkatastrofia. Kyseinen tapaus, Emilia-Romagnan alueella sattunut maanjäristys, osoittautui solidaarisuusrahaston historian suurimmaksi katastrofiksi, jonka aiheuttamat vahingot olivat jopa aikaisemman L Aquilan maanjäristyksen tuhoja huomattavasti suuremmat. Solidaarisuusrahasto osoitti voivansa selviytyä näinkin suurista katastrofeista ja maksoi ennätyssuuren tuen ennätysajassa. Tällaiset tulokset edellyttävät hyvää yhteistyötä hakijavaltion kanssa, kuten tässäkin tapauksessa. Sen sijaan poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteisiin perustuneet hakemukset osoittautuivat jälleen vaikeiksi arvioida, eikä hakemusten katsottu täyttävän vaatimuksia. Kyseisiä hakemuksia saatiin vuonna 2012 viisi, joista yhtäkään ei voitu hyväksyä. Etenkään tapaukset, joissa vahinkojen määrä on hyvin pieni eli vain muutama prosentti kansallisesta kynnysarvosta, eivät juuri koskaan täytä solidaarisuusrahastoasetuksessa säädettyjä edellytyksiä. Kuten EU:n solidaarisuusrahaston tulevaisuudesta vuonna 2011 annetussa tiedonannossa 4 todetaan, yksinkertaiset ja selkeämmät kriteerit varmasti auttaisivat mahdollisia hakijavaltioita arvioimaan paremmin hakemuksensa mahdollisuudet täyttää kriteerit. 3 4 Luvussa ei oteta huomioon kuivuutta koskevaa Romanian hakemusta, jonka käsittely on kesken. KOM(2011) 613, FI 10 FI

11 Se puolestaan vähentäisi niiltä turhaa työtä ja säästäisi hakijoita hylkäyksen aiheuttamalta turhautumiselta. Kyproksen laivastotukikohdassa tapahtunutta räjähdystä koskeva arviointi on hyvä esimerkki siitä, että ihmisten aiheuttamia katastrofeja koskevat hakemukset eivät juuri koskaan täytä solidaarisuusrahastoasetuksen tukikelpoisuusperusteita vastuukysymysten ja saastuttaja maksaa -periaatteen vuoksi ja sen takia, että vakuutuskelpoiset vahingot on rajattu solidaarisuusrahastosta myönnettävän tuen ulkopuolelle. Kuten vuonna 2011 annetussa tiedonannossa ehdotetaan, solidaarisuusrahaston soveltamisala olisi määriteltävä selkeämmin ja rajattava koskemaan ainoastaan luonnonkatastrofeja ja niistä aiheutuvia mahdollisia ketjureaktioita. Solidaarisuusrahaston hallinnoinnista vuonna 2012 saadut kokemukset tukevat komission näkemystä, että rahaston toimintaa ja erityisesti sen reagointivalmiutta voitaisiin parantaa merkittävästi tekemällä joihinkin nykyisen asetuksen keskeisiin säännöksiin muutoksia. Rahaston periaatteet ja luonne voitaisiin kuitenkin säilyttää ennallaan eikä sen talouteen ja sallittujen menojen määrään koskettaisi. Muutoksia olisivat esimerkiksi ennakkomaksujen mahdollistaminen, alueellisen katastrofin määritteleminen selkeästi ja yksinkertaisesti, kuivuutta koskevan säännöksen säätäminen, hallinnollisten menettelyjen selkeyttäminen ja sellaisten toimenpiteiden käyttöönotto, joilla kannustetaan panemaan täytäntöön katastrofiriskien ennaltaehkäisyä koskevaa EU:n lainsäädäntöä. Komissio teki kesällä 2013 säädösehdotuksen 5, jolla mahdollistettaisiin nopeampi reagointi katastrofeihin ja läsnäolo katastrofialueilla. 5 COM(2013) 522. FI 11 FI