Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa
|
|
- Irma Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa Tytti Solantaus 2013
2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA ENNEN KESKUSTELUA Osallistujat Keskustelun tarkoitus ja kulku Lokikirja LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA Lapset Puheeksi -keskustelu alkaa Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Toimintasuunnitelma LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma Esimerkki: Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 8-vuotiaan Mikon asiassa Kiitokset Kiitokset opettajille ja vanhemmille erityisesti Raahessa ja Imatralla Lapset puheeksi keskustelun lokikirjan aikaisemman version kokeilusta. Näiden kokemusten perusteella Lp -keskustelu on muokattu kouluun sopivaksi. Kiitokset myös työtovereilleni Mika Niemelälle ja Maija Hiltulalle saumattomasta yhteistyöstä Tytti Solantaus
3 2 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA Lapset puheeksi keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen 2. Lapsen osallistuminen 3. Keskeiset käsitteet 4. Mahdolliset muutokset 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus 6. Toimintasuunnitelma, Lp-keskustelun toinen osa, Lp-neuvonpito Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? 8. Miten kuvailisit koulua? 9. Miten kuvailisitte lasta? 10. Mistä lapsi nauttii? 11. Minkälainen lapsi on mielialaltaan? 12. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihtyykö lapsi koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden lasten kanssa sujuu? 18. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa? 19. Onko lapsella koulussa tai harrastuksen piirissä aikuinen, jonka puoleen hän voi halutessaan kääntyä? 20. Onko perheessä jotain huolta tai paineita, jotka verottavat huoltajan voimia? 21. Ovatko mahdolliset perheen paineet näkyneet tavalla tai toisella lapsessa? 22. Onko koulussa tällä hetkellä joitakin sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? 24. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? 25. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Toimintasuunnitelma 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet 30. Toteutetaanko LP- keskustelun toinen osa? 31. Miltä tämä keskustelu tuntui?
4 3 2 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen ja tunne-elämän häiriöitä kodin ja koulun yhteistyönä. Keskustelussa pyritään rakentamaan tukevaa arkipäivää lapselle sekä kotona että koulussa ja vapaaaikana. Keskustelu tapahtuu 1-2 tapaamisen puitteissa ja tarvittaessa järjestetään Lapset puheeksi - Neuvonpito. Ensimmäisessä keskustelussa käydään läpi lapsen elämäntilannetta. Tunnistetaan lapsen ja hänen elämäntilanteeseensa liittyvistä vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia. Tehdään samalla toimintasuunnitelma suotuisan kehityksen tukemiseksi, jos lapsen elämässä ei ole erityisiä haasteita. Lapset puheeksi keskustelun toinen osa järjestetään tilanteissa, joissa lapsen elämässä kotona tai koulussa on paineita. Tähän keskusteluun voidaan haluttaessa kutsua mukaan koulupsykologi, -kuraattori tai terveydenhoitaja. Käydään läpi edellisessä keskustelussa esille tulleet vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään toimintasuunnitelma käyttäen hyväksi lokikirjassa olevaa luetteloa lasta suojaavista tekijöistä. Tarvittaessa suunnitellaan yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle, mm.. perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä. Oppilashuoltoryhmän kokous voidaan myös järjestää Neuvopidon menetelmällä. Tällöin käydään aina ensin Lp keskustelu, jossa mietitään mahdollisten toimenpiteiden kohteet (vahvuudet ja haavoittuvuudet). Näin vanhemmat tietävät mistä keskustellaan ja mihin kokoontumisella pyritään. Lapset puheeksi työskentelyn tärkein osa alkaa keskustelujen jälkeen, kun eri kehitysympäristöissä aletaan toteuttaa sovittuja toimia Lapset puheeksi keskustelun toteuttamiseen kouluissa on useita vaihtoehtoja, joista koulut ja opettajat valitsevat sopivimman. 1. LP-keskustelu käydään kaikkien oppilaiden vanhempien kanssa. Keskustelu voidaan ohjelmoida tapahtuvaksi muutaman vuoden välein. Sovitaan kuitenkin, että kumpikin osapuoli voi pyytää uutta keskustelua heti, kun kotona, koulussa tai kaveripiirissä tapahtuu muutoksia, jotka tuovat paineita lapsen elämään, lapsella itsellään on vaikeuksia tai aikuinen on ymmällään lapsen kanssa. Jos lapsella on jo ongelmia, päästään häntä tukemaan välittömästi. Tämä vaihtoehdon piiriin tulevat siis kaikki oppilaat erittelemättä ketään. Tässä vaihtoehdossa pyritään ensisijaisesti lapsen suotuisan kehityksen vahvistamiseen ja toisaalta ongelmien ehkäisemiseen niiden alkujuurilla. Joissakin kouluissa LP-keskustelu on yhdistetty vanhempain varttiin. Vaihtoehdon etuna on LP-yhteistyön syntyminen opet-
5 tajan ja vanhempien välille osana lapsen normaalia koulunkäyntiä. Se kannustaa yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä jatkossakin. 2. Toisessa vaihtoehdossa vanhemmille kerrotaan mahdollisuudesta toteuttaa Lp keskustelu, kun perheessä tai koulussa on tilanteita tai muutoksia, jotka tuovat paineita lapsen elämään tai kun lapsella itsellään on vaikeuksia. LP-keskustelusta kerrotaan vanhempain illassa, mielellään myös sähköpostin avulla ja heille annetaan Lapset puheeksi - keskustelun nettiosoite. Tässä mallissa on pääpaino ongelmien ehkäisyllä ja siinä reagoidaan lapsen tilanteeseen myöhemmin kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Työskentelyn piiriin tulevat vain ne lapset, joiden vanhemmat tai opettaja päättävät ehdottaa keskustelua. Kokemus on osoittanut, että kumpikaan osapuoli ei ainakaan alkuvaiheessa reagoi pieniin ongelmiin, mikä johtaa helposti viiveeseen lapsen tukemisessa verrattuna ensimmäiseen vaihtoehtoon. 3. Kolmannessa vaihtoehdossa LP keskustelu käydään vasta, kun lapsella on jo selviä ongelmia. Pyrkimyksenä on lapsen hoidon ja kuntoutuksen tukeminen ja lapsen kehityksen saaminen takaisin omalle normaalipolulleen. Tässäkin vaiheessa LP-keskustelulla on paljon tarjottavaa, 4. Resurssikysymykset. Alkuvaiheessa vaihtoehto 1 vie eniten aikaa sekä vanhemmilta että opettajilta ja vaihtoehto 3 vähiten rajautuessaan vain pieneen osaan lapsista. Kuitenkin pitkän päälle tilanne saattaa kääntyä päinvastaiseksi. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu ennaltaehkäisyn olevan myös taloudellisesti kannattavaa. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä omaa tutkimusta asiasta. 5. Dokumentointi. LP-keskustelu on opettajan ja vanhempien yhteinen työväline. Lokikirja ei ole virallinen dokumentti, eikä sitä arkistoida koulussa. Vanhempien kanssa sovitaan käytännöistä koko lokikirjan tai vain toimenpidesuunnitelman säilyttämisestä osana opettajan omia muistiinpanoja. Merkinnät lokikirjaan tehdään yhdessä, joten vanhemmilla on niistä tieto. Mahdollisesta tiedonsiirrosta opettajan tai koulun vaihtuessa sovitaan aina vanhempien kanssa ja vanhemmilla on oikeus kieltää se. Jos oppilashuoltotyöryhmän kokous toteutetaan Neuvonpidon mukaisesti, dokumentoidaan se oppilashuoltotyöryhmän kokouksen mukaisesti.. 4
6 5 3 ENNEN KESKUSTELUA 3.1 Osallistujat Keskusteluun kutsutaan mielellään molemmat vanhemmat, vanhemman kumppani tai tukihenkilö. Muista osallistujista (esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori) sovitaan vanhempien kanssa. Lapsi voi osallistua tapaamisiin tietyillä ehdoilla. Vanhemmat päättävät lapsen osallistumisesta. Esimerkiksi jos puhutaan sellaisista asioista, joita vanhemmat eivät halua lapsen kuulevan, lasta ei kutsuta mukaan. Tämän lisäksi on oltava varmoja siitä, että keskustelu tulee olemaan lasta vahvistava ja kannustava (rakentaa myönteistä minäkuvaa) ja että aikuiset suhtautuvat toisiinsa lämpimästi ja kunnioittavasti. Lapsi tulee lisäksi ottaa huomioon tasavertaisena osallistujana. Pidetään huolta, että hän ymmärtää asiat ja saa ilmaistua omat näkemyksensä. Jos lapsi on mukana keskustelussa, käytetään tätä lokikirjaa. Aikuisten väliseen keskusteluun on olemassa omansa. 3.2 Keskustelun tarkoitus ja kulku Keskustelun tarkoitus ja kulku kerrotaan vanhemmille ja muille mahdollisille osallistujille sekä selitetään keskustelun keskeiset vahvuus ja haavoittuvuus -käsitteet. 3.3 Lokikirja Lapset puheeksi lokikirja annetaan osallistujille tutustumista varten. Vanhempia kannustetaan aina käymään Lp- lokikirja läpi yhdessä lapsen kanssa, jotta lapsi voisi kertoa itselle tärkeät asiat, mm. asiat, joista hän pitää kotona ja koulussa.
7 6 4 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA 4.1 Lapset Puheeksi -keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen kaikille osallistujille (Ensimmäinen ja toinen keskustelu sekä Neuvonpito) 2. Jos lapsi osallistuu, käytetään apuna kyseistä lokia 3. Keskeiset käsitteet Vahvuus tarkoittaa LP keskustelussa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä olisi vaikeuksia. Toisin sanoen, kun pohditaan, miten tietty arkipäivän rutiini sujuu, pitää vastaus no ihan ok, ei siinä mitään sisällään vahvuuden, mikä huomioidaan. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistä ja suurista asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan konkreettisten toimien sopimista. Pohditaan, kuinka lapsen arkipäivässä voidaan tukea löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haavoittuvuuksien kohdalla. 4. Keskustelussa kiinnitetään huomiota mahdollisiin muutoksiin. Sekä kotona, koulussa että lapsen vapaa-ajan ympäristöissä (ystäväpiirissä) voi tapahtua asioita, jotka painavat lasta ja jotka näkyvät hänen hyvinvoinnissaan. Keskustelun tarkoituksena on tunnistaa nämä tilanteet ja toimia sen mukaan. 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus. Vanhempien, opettajien ja lapsen näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Lapset ovat myös erilaisia kotona ja koulussa, koska koti ja koulu ovat erilaisia kehitysympäristöjä. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. 6. Kuvataan LP-keskustelun toinen osa, LP Neuvonpito Lapset puheeksi keskustelun toinen osa on keskustelu, jossa pohditaan tarkemmin lapsen tukemista tilanteissa, joissa perheen ja lapsen elämässä on paineita. Käydään läpi nk. lasta suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen. Keskustelun toisessa osassa voidaan myös suunnitella yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle. Oppilashuoltotyöryhmän kokous voidaan järjestää Neuvo-
8 pidon menetelmällä. Neuvonpitoon kutsutaan tarpeen mukaan myös perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? Minkälainen perhe te olette? Huoltajat/Lapsi 8. Miten kuvailisit koulua? Minkälainen koulu ja lapsen luokka on nimenomaan tätä lasta ajatellen? Opettaja / Lapsi 9. Miten kuvailisitte lasta? Millainen lapsi on kotona, koulun ja harrastusten piirissä ja kavereiden kanssa? Lapsi / Huoltajat / Opettaja 10. Mistä nautit/ mistä lapsi nauttii? Näistä asioista: 11. Minkälainen olet / minkälainen lapsi on mielialaltaan? Vahvuus: lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkuus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa tai lapsi ei ilmaise tunteitaan 12. Minkälainen olet / minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä kanssakäymisessä sekä opettajien että koulutovereiden kanssa, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto konfliktin jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen kanssakäymisestä, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riitaherkkyys, kiinnikäyminen, hallitsemattomat raivonpurkaukset jne.
9 8 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? Lapsi / Huoltajat Syöminen Vahvuus Haavoittuvuus Nukkuminen Vahvuus Haavoittuvuus Kouluun lähtö ja kotiintulo Vahvuus Haavoittuvuus TV, tietokone ja pelit Vahvuus Haavoittuvuus Vapaa-aika, harrastukset Vahvuus Haavoittuvuus Kotiläksyt Vahvuus Haavoittuvuus 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? Lapsi / Opettaja Kouluuntulo ja kotiinlähtö Vahvuus Haavoittuvuus Oppitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ruokailu Vahvuus Haavoittuvuus Välitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ryhmässä toimiminen Vahvuus Haavoittuvuus Poissaolot ja myöhästymiset Vahvuus Haavoittuvuus 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihdytkö/ viihtyykö lapsi koulussa? Mistä hän erityisesti pitää koulussa? Mistä sen huomaa?
10 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden lasten kanssa sujuu? Vahvuus: lapsella on ystävyyssuhteita ja yhteistä toimintaa, tuntee kuuluvansa kaveripiiriin, on pidetty jne. Haavoittuvuus: lapsi on jäänyt tai jätetty yksin, ei tunne kuuluvansa mihinkään, tulee toistuvasti konflikteja, kiusaa ja/tai on kiusattu jne. 18. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa? 19. Onko lapsella koulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen voi halutessaan kääntyä? Entä harrastuksen piirissä tai muualla (esim. sukulainen, ystävän vanhempi tms.) Huoltaja Vahvuus Haavoittuvuus 20. Onko perheessä jotain huolta tai paineita, jotka verottavat huoltajan voimia ja saattavat heijastua lapseen koulussa? Opettajan olisi hyvä tietää onko kotona huolia voidakseen ymmärtää lasta koulussa ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Huoltajat päättävät, mistä huolista ja minkä verran keskustellaan. Jos vanhemmat eivät halua nimetä ongelmaa, olisi kuitenkin hyvä, jos he voisivat kertoa, miten kyseinen huoli tai paine heijastuu kodin elämään ja ilmapiiriin. Kodin ilmapiiri voi olla surun täyttämä, tai ahdistuksen, väsymyksen tai vaikkapa ärtyisyyden ja kireyden leimaama. Jo tämäkin tieto auttaa opettajaa ymmärtämään lapsen tunteita ja käyttäytymistä koulussa, tukemaan häntä ja mahdollisesti ehkäisemään ongelmien syntymistä. Lapset puheeksi keskustelun ensimmäisen osan päätteeksi tehdään toimintasuunnitelma lapsen tukemiseksi ja tarvittaessa järjestään toinen LP- tapaaminen juuri tätä varten. 21. Ovatko mahdolliset paineet näkyneet tavalla tai toisella lapsessa? Onko hän muuttunut kotona tai koulussa? Mitä itse sanot? 9
11 22. Onko koulussa puolestaan sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? Näitä voivat olla esim. kiusaaminen, vaihtuvat sijaiset, opettajan sairastuminen, opetusryhmän levottomuus, rauhallisen luokkatilan puute jne. 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? Keskustellaan myös siitä, onko joku konfliktin osapuoli malttinsa menetettyään käynyt käsiksi tai sanonut pahasti. Vahvuus: konfliktitilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: konfliktit toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, konflikteihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa (loukkaava puhe, haukkuminen jne.) 24. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Mitä itse sanot? Vahvuus: ei ole erityisiä huolia, on haettu ja saatu apua (ei tarvetta lisätukeen) Haavoittuvuus: jollakulla on huolta, on haettu apua mutta ei saatu tai asia ei ole korjaantunut 25. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? Tukiverkostoa voidaan vahvistaa tarvittaessa Neuvonpidon avulla. 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät. Minkälaisia ominaisuuksia pidetään kotona ja koulussa tärkeinä päämäärinä kasvatuksessa? Näitä voivat olla itsenäisyys, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja koulun päämäärät voivat olla erilaiset, esim. koulussa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät. Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset 10
12 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Onko toiveita tulevaisuudelle? Lapsi / Huoltajat / Opettaja Toimintasuunnitelma 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet. Jos lapsen elämässä on erityisiä haasteita, tehdään toimintasuunnitelma Lapset puheeksi keskustelun toisessa osassa ja varataan sille oma aika. Toimintasuunnitelmapohja löytyy seuraavalta sivulta. Sen jälkeen palataan tälle sivulle kahta viimeistä kysymystä varten. 30. Toteutetaanko Lp- keskustelun toinen osa? Lapsi Kyllä Ei Huoltajat Kyllä Ei Opettaja Kyllä Ei 31. Miltä tämä keskustelu tuntui? Lapsi / Huoltajat / Opettaja Keskustelu voidaan käydä uudestaan tietyn ajan kuluttua niin haluttaessa ja erityisesti jos perheessä tai lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka tavalla tai toisella voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia.
13 12 Toimintasuunnitelma Lapsen nimi: Pvm: Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:
14 13 5 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Lapset puheeksi keskustelun toinen osa käydään tilanteissa, joissa lapsella, perheellä tai koululla on haasteita tai huolia. Oppilashuoltotyöryhmän työntekijän panos ja osallistuminen saattaa olla tärkeätä. Osallistujat sovitaan ensimmäisen keskustelun yhteydessä. Keskustelun puitteissa tehdään toimintasuunnitelma siitä, miten juuri tämän lapsen hyvinvointia ja kehitystä voitaisiin tukea sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Erityisen tärkeätä on muistaa myös vahvuuksiin panostaminen ajatellen suojaavia tekijöitä, eikä keskittyä ainoastaan haavoittuvuuksiin. Keskustelun pohjana käytetään edellisessä osassa tehtyä kartoitusta sekä ohessa olevaa suojaavien tekijöiden luetteloa. Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos vanhempi kärsii jaksamisen ongelmista tai mielenterveys- tai päihdeongelmista, suositellaan luettavaksi Tytti Solantauksen kirjoittamat pienet käsikirjat Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveysongelmia (tilattavissa Omaiset mielenterveystyön tukena/ Uudenmaan yhdistykseltä, sekä Miten huolehdin lapsistani. Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteiden käyttö askarruttaa (saatavana THL:n kirjakaupasta ja myös netistä googlaamalla Miten huolehdin lapsistani). Nuoruusikäisille on olemassa oma opas Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille kun isällä tai äidillä on mielenterveyden ongelmia. Kirjat on kuvittanut Antonia Ringbom. Kaikki kirjaset tulevat syksyn aikana nettiin. 5.1 Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma 1. Aikaisemmin kävi ilmi, että teillä on kotona / koulussa paineita tai huolia. Kertoisitteko niistä tarkemmin? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 2. Miten paineet näkyvät kotona? Entä koulussa? Lapsessa? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 3. Oletteko hakeneet ja saaneet apua? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 4. Oletteko puhuneet asiasta perheen sisällä? Miten lapsi mahtaa asiat ymmärtää? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 5. Tehdään toimintasuunnitelma käyttäen pohjana edellisessä keskustelussa todettuja vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä apuna alla olevaa luetteloa lapsen kehitystä suojaavista tekijöistä (1-10). Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos ongelmia on jaksavuuden tai resurssien kanssa, riittää pienikin konkreettinen asia.
15 14 Käydään läpi lapsen kehitystä kotona ja koulussa suojaavia tekijöitä 1. Mahdollisimman toimiva arkipäivä, rutiinit, nukkuminen, ruokailu, koulu, vapaa-aika, jne. 2. Mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin sekä myös koulun aikuisiin ja ikätovereihin. Toimenpide voi olla eim. se, että panostetaan esim. joihinkin hyvin toimiviin hetkiin. 3. Arkipäivässä on iloa tuottavia asioita niin kotona kuin koulussa. Ne voivat olla hyvinkin pieniä mukavia tilanteita. Koululla ja vapaa-ajan toiminnalla on erityinen merkitys ilon ia onnistumisen tuottajina, jos koti on huolten täyttämä. 4. Kiinnittyminen kouluun ja kokemus kuulumisesta omaan ryhmään: olen kaivattu, minua odotetaan, minulla on hauskaa, minulla on omat tehtäväni jotka pystyn suorittamaan, olen tärkeä sekä aikuisille että lapsille. 5. Lapsella on luottavainen suhde opettajaan tai johonkin aikuiseen koulussa sekä myös muualla kodin ulkopuolella. 6. Ikään sopiva ymmärrys vanhemman ja kodin tilanteesta tai kouluun liittyvistä ongelmista. Lapsi tarvitsee selityksen kokemilleen asioille, kuulemalleen ja näkemälleen sekä tiedon siitä, että aikuiset pyrkivät asiaa hoitamaan. 7. Lapsen olisi tärkeätä tietää, että hänen opettajansa tai tukihenkilönsä koulussa tietää kodin tilanteesta, ja että hän voi tulla kouluun monenlaisissa mielialoissa ja saada ymmärrystä ja tukea. 8. Lapsen mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita ymmärretään ja häntä tuetaan vaikeina päivinä. Taidat olla allapäin... tai Ymmärrän hyvin että sinua kiukuttaa. Lapsen tunteita ja tunteiden ilmaisua ei tule ohittaa tai kieltää ( Älä nyt ) Voi myös olla ettei lapsi halua puhua mitään, mutta puhumatonta lastakin voi tukea. 9. Lapsen vanhemmista puhutaan koulussa lämmöllä ja kunnioittaen, samoin opettajasta kotona. 10. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kaikille lapsille on tärkeää, että heidän elämänsä aikuiset tekevät yhteistyötä. Erityisen tärkeää se on lapsille, joiden elämässä on vaikeuksia.
16 15 Toimintasuunnitelma Lapsen nimi: Pvm: Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:
17 6. Neuvonpidon järjestäminen. Halutaanko saada mukaan muita tahoja, kuten perheen omaa sosiaalista verkostoa tai erilaisia palveluja tai järjestöjä tukemaan kotia ja/tai koulua? Esim. jos koulu tai koti on lapsen kanssa ymmällään, voidaan madollisuuksien mukaan kutsua mukaan perheneuvolan tai lastenpsykiatrian työntekijä. Jos lapsi tarvitsee tukea harrastukseen, kutsutaan paikalle kyseisen harrastuksen vetäjä. Jos Neuvonpito päätetään järjestää, käytetään apuna Neuvonpito-lokia. 7. Lopuksi, miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat Lapsi Työntekijä Esimerkki: Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 8-vuotiaan Mikon asiassa Lapset puheeksi keskustelu. Äiti kertoo, että Mikko on aina ollut myönteinen ja helposti sopeutuvainen lapsi, mutta viime aikoina jotenkin alakuloinen. Opettaja kertoo, että Mikko on mukava poika, joka piirtää ja maalaa mielellään. Mikolla on jonkin verran oppimisvaikeuksia. Hän on alkanut olla tunneilla passiivinen ja arka ja välitunneillakin jättäytyy yksikseen. Kouluun lähteminen tuottaa vaikeuksia. Häntä ei kuitenkaan kiusata. Äidillä on todettu hankalahoitoinen diabetes, jonka hän on pitänyt Mikolta salassa pelätessään säikäyttävänsä Mikon. Äiti on alakuloinen ja väsynyt, eikä hänellä ole tukevaa verkostoa. Äiti kantaa huolta Mikosta, mikä aiheuttaa hänelle ahdistusta ja lisää toivottomuutta. Mikon oma tilanne ei ole hälyttävä, mutta LP:ssä havaitaan, että vaarana on kehityspolku kohti lisääntyvää eristäytymistä ja mahdollista koulupelkoa. Päätetään pitää Neuvonpito, johon vanhempi kutsuu sisarensa, opettaja eritysopettajan, mukaan kutsutaan myös lasten taidekerhon pitäjä (koulun ulkopuolelta) ja terveyskeskuksesta depressiohoitaja. Myös Mikko osallistuu. Seuraavaksi neljän viikon ajaksi sovitaan, että opettaja huomioi Mikon kouluun tulon (esim. pieni hymy tms) ja pienenkin halun osallistua tuntien kulkuun, erityisopettaja tekee erityisopetustarpeen arvion, taidekerhon pitäjä kutsuu Mikon piirustuskerhoon ja depressiohoitaja varaa äidille ajan vastaanotolle. Äidin sisko ottaa Mikon mukaan oman perheensä toimintoihin viikonloppuisin ja sisarukset sopivat yhteisestä elokuvaillasta. Mikko itse sopii piirustuskerhon aloittamisesta ja lupaa yrittää viitata ainakin kerran päivässä. Keskustelussa selviää myös että Mikolla on paljon pelkoja liittyen äidin vointiin ja äiti päättää kertoa Mikolle tarkemmin diabeteksesta ja sen hoidosta. Sovituista toimenpiteistä tehdään lyhyt selostus (toimenpidesuunnitelma) kaikille osallistujille. Neljän viikon kuluttua tilanne arvioidaan uudestaan.
18 Pohdinta. Äidin sairastumisen ja alakulon sekä Mikon vetäytymistaipumusten ja oppimisvaikeuksien yhteisvaikutus oli vaarassa johtaa lapsen (ja äidinkin) ongelmien pahenemiseen. Koulussa päätettiin tukea Mikon oppimiskokemusta kartoittamalla oppimisvaikeudet ja saada Mikko tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja tärkeäksi luokassaan myönteisen huomion avulla. Mikko itse lupasi osallistua asiaan viittaamalla ainakin kerran päivässä. Äidin ja Mikon elämästä puuttui iloa ja avuksi tuli äidin sisko. Piirustuskerhon ajateltiin myös tuovan iloa Mikon elämään samalla kuin siinä tuettiin hänen luovia kykyjään. Äidin alkava masennus vaati depressiohoitajan arviota. Äiti päätti kertoa sokeritaudistaan Mikolle, koska asiallinen tieto vanhemman sairaudesta ja sen hoidosta lieventää lapsen ahdistusta ja pelkoja vanhemman puolesta. Ennaltaehkäisy on tehokkainta, kun otetaan huomioon lapsen elämäntilanne mahdollisimman monipuolisesti. 17
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014
Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 10.1.2014
Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 10.1.2014
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu
Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 2: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 1(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu
LisätiedotYläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA
Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotYläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014
Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 5: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 2(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014
LisätiedotYläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu
Lapset Puheeksi keskustelu. Nuoren ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 4: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 1(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu
LisätiedotVarhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI - KESKUSTELU VARHAISKASVATUKSEN PIIRISSÄ...2 2 ENNEN KESKUSTELUA...4 2.1 Osallistujat ja
LisätiedotVarhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA
Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 1: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Tytti Solantaus 2013
Lisätiedot1 lokikirja alakouluihin
1 lokikirja alakouluihin Sisällysluettelo Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet 3 2 Lapsen elämäntilanteen kartoitus 5 Toimintasuunnitelma 9
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 17.8.2019 Sisällysluettelo Johdanto Lapset puheeksi keskustelu Lapset Puheeksi työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet Keskustelu lapsen arjesta Toimintasuunnitelma
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Liite 2/24.9.14 Luottamuksellinen LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapset puheeksi vasu keskustelun tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen
LisätiedotLapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi
Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön
Lisätiedot1 lokikirja varhaiskasvatukseen
1 lokikirja varhaiskasvatukseen Sisällysluettelo Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet 3 2 Lapsen elämäntilanteen kartoitus 5 Toimintasuunnitelma
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotTytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
4.12.2018 Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten suotuisan kehityksen tukeminen, kun perheessä on vaikeuksia Menetelmien kehittäminen, tutkimus, koulutus ja juurruttaminen
LisätiedotLokikirja varhaiskasvatukseen
Lokikirja varhaiskasvatukseen 25.8.2019 Sisällysluettelo Johdanto Lapset puheeksi -työskentelyyn Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -työskentelyn tarkoitus, kulku ja tärkeimmät käsitteet Keskustelu
LisätiedotKaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa
Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotToimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito
Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotKoulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?
Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien
LisätiedotKoulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014
Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotLasta suojaavat tekijät
Lasta suojaavat tekijät Työntekijän käsikirja Kaisa Nyberg Työmallin päämäärät Lasta suojaavat tekijät -keskustelu on Lapset puheeksi -työmalliin pohjautuva neuvonnallinen työväline. Sen päämääränä on
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotTOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi
TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä
LisätiedotRaahen kaupunki
1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotVASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-
VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotLapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp
Lapset puheeksi-menetelmän käyttäjäkokemuksia depressiohoitaja Kaija Luoma, Ksshp Psykiatrisessa hoidossa - 80 ja 90-luvulla perhe- ja verkostotyön kouluttautumisia Sairaalaan ohjautui toisen polven potilaita
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-
Lisätiedotlokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa
16.8 2019 -lokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa Lapset puheeksi -keskustelu Ó Tytti Solantaus Lapset puheeksi -neuvonpito Ó Mika Niemelä ja Tytti Solantaus 1 LAPSET PUHEEKSI
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotLapset puheeksi työn tausta ja menetelmät
Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Mika Niemelä, FT Lasten mielenterveysyksikkö 17.3.2014 1 Tausta Toimiva lapsi & perhe -työn historiasta Ekologinen transaktionaalinen näkemys lapsen kehityksestä:
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotLapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?
Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen
LisätiedotTytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet
Tytti Solantaus Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Vanhempien mt ja päihdeongelmat ja ylisukupolvinen siirtyminen: Kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on
LisätiedotLapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori
Lapset puheeksi - ehkäisevän työn välineitä kouluun. Tiina Huilaja koulukuraattori Lukio 100 Yläkoulu 214 Matkailuop 120 Lukkarin koulu 210 Sirkan koulu 120 Alakylä 39 Kaukonen 27 Raattama 6 Alakoululaisia
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli Toimintatapa ristiriitatilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Ristiriitatilanteilla tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
Lisätiedot1 lokikirja. yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa
1 lokikirja yhteistyöhön vanhempien kanssa erilaisissa palveluissa Sisällysluettelo 2 Lapset puheeksi työskentely 3 Kutsu työskentelyyn 5 Ensimmäinen Lapset puheeksi tapaaminen 6 Toinen Lapset puheeksi
LisätiedotLapset puheeksi -työ ja yhteistoimijuus kunnissa. Mika Niemelä FT
Lapset puheeksi -työ ja yhteistoimijuus kunnissa Mika Niemelä FT Vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelma Toimeentulon ongelmat, työttömyys Vanhemman rikollisuus, vankeus Vanhemman tai sisaruksen vakavat
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotHUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA
HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotMuistio koko päivähoidon vanhempainillasta Aapiskukoissa 4.9.2014
Muistio koko päivähoidon vanhempainillasta Aapiskukoissa 4.9.2014 Muistio, kursivoidut Sannan lisäämiä kommentteja / vastauksia muistion kirjaamisen yhteydessä. 1. Esittelykierros käytiin kahvien kera.
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen
LisätiedotTalvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?
Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin
Lisätiedot"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotSateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset
4.5.2017 Sateenkaariperheide n lasten ja nuorten kokemukset Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Sateenkaariperheessä ainakin yksi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Suomalaisten 7-18-vuotiaiden
LisätiedotMiten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia?
Miten toimia kun perheellä ja lapsella on vaikeuksia? Tytti Solantaus ja Mika Niemelä Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämispäivät Helsinki 1.12.2011 Lapsen kehityksestä ja kehitysympäristöistä Yhteispeli
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä Mika Niemelä, FT, THL 1
Lasten hyvinvoinnin tukeminen ja ongelmien ehkäisy kehitysympäristöjen ja palvelujen yhteistyönä 27.2.2013 Mika Niemelä, FT, THL 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Vanhempaa ja/tai perhettä kohdanneet vaikeudet
LisätiedotLapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen
Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotHoidollisen tuen työnkuva koulussa. Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016
Hoidollisen tuen työnkuva koulussa Marko Asikainen & Niina Oksman Oulu 2016 Hoidollinen työ Tukea oppilasta/opettajaa/ohjaajaa koulunkäynnin kannalta haastavissa ja aggressiivisissa tilanteissa Ennakointi:
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotKohti Lapsiystävällistä Oulua
Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä
LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:
IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotEURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
Lisätiedot