Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 10.1.2014"

Transkriptio

1 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa Tytti Solantaus

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA ENNEN KESKUSTELUA Osallistujat Keskustelun tarkoitus ja kulku Lokikirja Suostumukset LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA Lapset Puheeksi -keskustelu alkaa Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Toimintasuunnitelma LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma Esimerkki: Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 8-vuotiaan Mikon asiassa Kiitokset Kiitokset opettajille ja vanhemmille erityisesti Raahessa ja Imatralla Lapset puheeksi keskustelun lokikirjan aikaisemman version kokeilusta. Näiden kokemusten perusteella Lp -keskustelu on muokattu kouluun sopivaksi. Kiitokset myös työtovereilleni Mika Niemelälle ja Maija Hiltulalle saumattomasta yhteistyöstä Tytti Solantaus

3 2 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄISEN OSAN TEEMAT LUETTELONA Lapset puheeksi keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen 2. Lapsen osallistuminen 3. Keskeiset käsitteet 4. Mahdolliset muutokset 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus 6. Toimintasuunnitelma, Lp-keskustelun toinen osa, Lp-neuvonpito Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? 8. Miten kuvailisit koulua? 9. Miten kuvailisitte lasta? 10. Mistä lapsi nauttii? 11. Minkälainen lapsi on mielialaltaan? 12. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihtyykö lapsi koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden lasten kanssa sujuu? 18. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa? 19. Onko lapsella koulussa tai harrastuksen piirissä aikuinen, jonka puoleen hän voi halutessaan kääntyä? 20. Onko perheessä jotain huolta tai paineita, jotka verottavat huoltajan voimia? 21. Ovatko mahdolliset perheen paineet näkyneet tavalla tai toisella lapsessa? 22. Onko koulussa tällä hetkellä joitakin sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? 24. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? 25. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Toimintasuunnitelma 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet 30. Toteutetaanko LP- keskustelun toinen osa? 31. Miltä tämä keskustelu tuntui?

4 3 2 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU KOULUSSA Lapset puheeksi keskustelu on oppilashuollollinen kodin ja koulun yhteinen työväline, johon osallistuminen on vanhemmille vapaaehtoista. Sen avulla pyritään toteuttamaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainittuja tehtäviä (OPH 2004), joita seuraavat lainaukset koskevat. Luku 3.2. Oppimisympäristö (s.18): Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Luku 4.1. Kodin ja koulun yhteistyö (s. 22). Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Luku 4.5. Oppilashuolto (s. 24): Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Lapset puheeksi -keskustelun pyrkimyksenä on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä osallistua mahdollisten sosiaalisten ja tunne-elämän häiriöiden ehkäisyyn. Sen avulla pyritään rakentamaan tukevaa arkipäivää lapselle sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Keskustelu tapahtuu 1-2 tapaamisen puitteissa ja tarvittaessa järjestetään Lapset puheeksi - Neuvonpito. Lapset puheeksi keskustelu tapahtuu vanhempien ja opettajan kesken ja mukana pyydetään tilanteesta riippuen myös oppilashuollon viranomainen. Lapsen mukanaolo päätetään erikseen. Ensimmäisessä keskustelussa käydään läpi lapsen elämäntilannetta. Tunnistetaan lapsen ja hänen elämäntilanteeseensa liittyvistä vahvuuksia ja mahdollisia haavoittuvuuksia. Tehdään samalla toimintasuunnitelma suotuisan kehityksen tukemiseksi. Lapset puheeksi keskustelun toinen osa järjestetään tilanteissa, joissa lapsen elämässä kotona tai koulussa on erityisiä paineita. Tähän keskusteluun voidaan haluttaessa kutsua mukaan koulupsykologi, -kuraattori tai terveydenhoitaja. Käydään läpi edellisessä keskustelussa esille tulleet vahvuudet ja haavoittuvuudet ja tehdään toimintasuunnitelma käyttäen hyväksi lokikirjassa olevaa luetteloa lasta suojaavista tekijöistä. Tarvittaessa suunnitellaan yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle, mm. perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä. Oppilashuoltoryhmän kokous voidaan myös järjestää Neuvopidon menetelmällä. Tällöin käydään aina ensin Lp keskustelu, jossa mietitään mahdollisten toimenpiteiden kohteet (vahvuudet ja haavoittuvuudet). Näin vanhemmat tietävät mistä keskustellaan ja mihin kokoontumisella pyritään. Lapset puheeksi työskentelyn tärkein osa alkaa keskustelujen jälkeen, kun eri kehitysympäristöissä aletaan toteuttaa sovittuja toimia.

5 4 Lapset puheeksi keskustelun toteuttamiseen kouluissa on useita vaihtoehtoja, jotka ovat muotoutuneet yhteistyössä koulujen kanssa. 1. LP-keskustelu käydään kaikkien oppilaiden vanhempien kanssa. Samalla sovitaan, että kumpikin osapuoli voi pyytää uutta keskustelua heti, kun kotona, koulussa tai kaveripiirissä tapahtuu muutoksia, jotka tuovat paineita lapsen elämään, lapsella itsellään on vaikeuksia tai aikuinen on ymmällään lapsen kanssa. Jos lapsella on jo ongelmia, päästään häntä tukemaan välittömästi. Tämä vaihtoehdon piiriin tulevat siis kaikki oppilaat erittelemättä ketään. Tässä vaihtoehdossa pyritään ensisijaisesti lapsen suotuisan kehityksen vahvistamiseen ja toisaalta ongelmien ehkäisemiseen niiden alkujuurilla. Joissakin kouluissa LP-keskustelu on yhdistetty vanhempain varttiin. Vaihtoehdon etuna on LP-yhteistyön syntyminen opettajan ja vanhempien välille osana lapsen normaalia koulunkäyntiä. Se kannustaa yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä jatkossakin. 2. Toisessa vaihtoehdossa vanhemmille kerrotaan mahdollisuudesta toteuttaa LP keskustelu, kun perheessä tai koulussa on tilanteita tai muutoksia, jotka tuovat paineita lapsen elämään tai kun lapsella itsellään on vaikeuksia. LP-keskustelusta kerrotaan vanhempain illassa, mielellään myös sähköpostin avulla ja heille annetaan Lapset puheeksi keskustelun nettiosoite. Tässä mallissa on pääpaino ongelmien ehkäisyllä ja siinä reagoidaan lapsen tilanteeseen myöhemmin kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Työskentelyn piiriin tulevat vain ne lapset, joiden vanhemmat tai opettaja päättävät ehdottaa keskustelua. Kokemus on osoittanut, että kumpikaan osapuoli ei ainakaan alkuvaiheessa reagoi pieniin ongelmiin, mikä saattaa johtaa viiveeseen lapsen tukemisessa verrattuna ensimmäiseen vaihtoehtoon. 3. Kolmannessa vaihtoehdossa LP keskustelu käydään vasta, kun lapsella on jo selviä ongelmia. Pyrkimyksenä on lapsen hoidon ja kuntoutuksen tukeminen ja lapsen kehityksen saaminen takaisin omalle normaalipolulleen. Tässäkin vaiheessa LP-keskustelulla on paljon tarjottavaa. 4. Resurssikysymykset. Alkuvaiheessa vaihtoehto 1 vie eniten aikaa sekä vanhemmilta että opettajilta ja vaihtoehto 3 vähiten rajautuessaan vain pieneen osaan lapsista. Kuitenkin pitkän päälle tilanne saattaa kääntyä päinvastaiseksi. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu ennaltaehkäisyn olevan myös taloudellisesti kannattavaa. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä omaa tutkimusta asiasta. 5. Dokumentointi. LP-keskustelu on oppilashuollollinen työväline. Näin ollen työskentelyn seurauksena syntyneet toimintasuunnitelmat arkistoidaan koulussa. Toimintasuunnitelmien säilyttämistä varten luodaan rekisteri, jota varten pyydetään huoltajilta rekisterinpitoon lupa. Mahdollisesta tiedonsiirrosta opettajan tai koulun vaihtuessa sovitaan aina huoltajien kanssa ja huoltajilla on oikeus kieltää se. Jos oppilashuoltotyöryhmän kokous

6 toteutetaan Neuvonpidon mukaisesti, dokumentoidaan se oppilashuoltotyöryhmän kokouksen mukaisesti. 5 3 ENNEN KESKUSTELUA 3.1 Osallistujat Keskusteluun kutsutaan mielellään molemmat vanhemmat, vanhemman kumppani tai tukihenkilö. Muista osallistujista (esim. erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori) sovitaan vanhempien kanssa. Lapsi voi osallistua tapaamisiin tietyillä ehdoilla. Vanhemmat päättävät lapsen osallistumisesta. Esimerkiksi jos puhutaan sellaisista asioista, joita vanhemmat eivät halua lapsen kuulevan, lasta ei kutsuta mukaan. Tämän lisäksi on oltava varmoja siitä, että keskustelu tulee olemaan lasta vahvistava ja kannustava (rakentaa myönteistä minäkuvaa) ja että aikuiset suhtautuvat toisiinsa lämpimästi ja kunnioittavasti. Lapsi tulee lisäksi ottaa huomioon tasavertaisena osallistujana. Pidetään huolta, että hän ymmärtää asiat ja saa ilmaistua omat näkemyksensä. Jos lapsi on mukana keskustelussa, käytetään tätä lokikirjaa. Aikuisten väliseen keskusteluun on olemassa omansa. 3.2 Keskustelun tarkoitus ja kulku Keskustelun tarkoitus ja kulku kerrotaan vanhemmille ja muille mahdollisille osallistujille sekä selitetään keskustelun keskeiset vahvuus ja haavoittuvuus -käsitteet. 3.3 Lokikirja Lapset puheeksi lokikirja annetaan osallistujille tutustumista varten. Vanhempia kannustetaan aina käymään Lp- lokikirja läpi yhdessä lapsen kanssa, jotta lapsi voisi kertoa itselle tärkeät asiat, mm. asiat, joista hän pitää kotona ja koulussa.

7 6 3.4 Suostumukset Huoltajan suostumus Lapset puheeksi keskusteluun sekä toimenpidesuunnitelman arkistointiin koulussa Minulle on selvitetty keskustelun tarkoitus ja kulku. Tiedän, että voin itse päättää mistä asioista puhun ja halutessani minulla on oikeus olla vastaamatta kysymyksiin ja keskeyttää keskustelu. Minulle on selvitetty, mitä toimenpidesuunnitelma pitää sisällään. Olen halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun En ole halukas osallistumaan Lapset puheeksi keskusteluun Suostun Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin En suostu Lapset puheeksi keskustelussa syntyneen toimenpidesuunnitelman arkistointiin Aika ja paikka: Lapsi, jota suostumus koskee: Huoltajan nimi / nimet: Allekirjoitus/ allekirjoitukset:

8 7 4 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN ENSIMMÄINEN OSA 4.1 Lapset Puheeksi -keskustelu alkaa 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen kaikille osallistujille (Ensimmäinen ja toinen keskustelu sekä Neuvonpito) 2. Jos lapsi osallistuu, käytetään apuna kyseistä lokia 3. Keskeiset käsitteet Vahvuus tarkoittaa LP keskustelussa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä olisi vaikeuksia. Toisin sanoen, kun pohditaan, miten tietty arkipäivän rutiini sujuu, pitää vastaus no ihan ok, ei siinä mitään sisällään vahvuuden, mikä huomioidaan. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistä ja suurista asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Toimintasuunnitelmalla tarkoitetaan konkreettisten toimien sopimista. Pohditaan, kuinka lapsen arkipäivässä voidaan tukea löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haavoittuvuuksien kohdalla. 4. Keskustelussa kiinnitetään huomiota mahdollisiin muutoksiin. Sekä kotona, koulussa että lapsen vapaa-ajan ympäristöissä (ystäväpiirissä) voi tapahtua asioita, jotka painavat lasta ja jotka näkyvät hänen hyvinvoinnissaan. Keskustelun tarkoituksena on tunnistaa nämä tilanteet ja toimia sen mukaan. 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus. Vanhempien, opettajien ja lapsen näkemykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja väärästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Lapset ovat myös erilaisia kotona ja koulussa, koska koti ja koulu ovat erilaisia kehitysympäristöjä. Toisten näkemysten kunnioitus on pohja rakentavalle keskustelulle. 6. Kuvataan Lp-keskustelun toinen osa, Lp Neuvonpito Lapset puheeksi keskustelun toinen osa on keskustelu, jossa pohditaan tarkemmin lapsen tukemista tilanteissa, joissa perheen ja lapsen elämässä on paineita. Käydään läpi nk. lasta suojaavat tekijät ja niiden vahvistaminen. Keskustelun toisessa osassa voidaan myös suunnitella yhdessä vanhemman (huoltajien) kanssa Lapset puheeksi Neuvonpito. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle. Oppilashuoltotyöryhmän kokous voidaan järjestää Neuvo-

9 pidon menetelmällä. Neuvonpitoon kutsutaan tarpeen mukaan myös perheen oman verkoston jäseniä tai esim. harrastuskerhon vetäjä Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä 7. Miten kuvailisitte perhettänne? Minkälainen perhe te olette? Huoltajat/Lapsi 8. Miten kuvailisit koulua? Minkälainen koulu ja lapsen luokka on nimenomaan tätä lasta ajatellen? Opettaja / Lapsi 9. Miten kuvailisitte lasta? Millainen lapsi on kotona, koulun ja harrastusten piirissä ja kavereiden kanssa? Lapsi / Huoltajat / Opettaja 10. Mistä nautit/ mistä lapsi nauttii kotona ja koulussa? Näistä asioista: 11. Minkälainen olet / minkälainen lapsi on mielialaltaan? Vahvuus: lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkuus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa tai lapsi ei ilmaise tunteitaan 12. Minkälainen olet / minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä kanssakäymisessä sekä opettajien että koulutovereiden kanssa, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto konfliktin jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen kanssakäymisestä, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riitaherkkyys, hallitsemattomat raivonpurkaukset

10 9 13. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? Lapsi / Huoltajat Syöminen Vahvuus Haavoittuvuus Nukkuminen Vahvuus Haavoittuvuus Kouluun lähtö ja kotiintulo Vahvuus Haavoittuvuus TV, tietokone ja pelit Vahvuus Haavoittuvuus Vapaa-aika, harrastukset Vahvuus Haavoittuvuus Kotiläksyt Vahvuus Haavoittuvuus 14. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? Lapsi / Opettaja Kouluuntulo ja kotiinlähtö Vahvuus Haavoittuvuus Oppitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ruokailu Vahvuus Haavoittuvuus Välitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ryhmässä toimiminen Vahvuus Haavoittuvuus Myöhästymiset Vahvuus Haavoittuvuus Poissaolot ja Vahvuus Haavoittuvuus 15. Miten oppiminen sujuu? 16. Viihdytkö/ viihtyykö lapsi koulussa? Mistä hän erityisesti pitää koulussa? Mistä sen huomaa? 17. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden lasten kanssa sujuu? Vahvuus: lapsella on ystävyyssuhteita ja yhteistä toimintaa, tuntee kuuluvansa kaveripiiriin, on pidetty jne. Haavoittuvuus: lapsi on jäänyt tai jätetty yksin, ei tunne kuuluvansa mihinkään, tulee toistuvasti konflikteja, kiusaa ja/tai on kiusattu jne. 18. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa?

11 Onko lapsella koulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen voi halutessaan kääntyä? Entä harrastuksen piirissä tai muualla (esim. sukulainen, ystävän vanhempi tms.) Huoltaja Vahvuus Haavoittuvuus 20. Kodin mahdolliset ongelmat. Opettajan työ toteutuu suurelta osalta vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa, näin erityisesti jos oppilaalla on vaikeuksia. Kodin ongelmat heijastuvat herkästi lapsen olemukseen koulussa ja kykyyn paneutua oppimiseen. Näin ollen opettajan työn kannalta on tärkeää, että hän ymmärtää ja tulkitsee oikein oppilaan tunnereaktioita ja käyttäytymistä. Opettajan olisi hyvä tietää onko kotona huolia, jotta hän voisi ymmärtää lasta koulussa ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Onko perheessä sellaisia huolia tai paineita, jotka saattavat heijastua lapseen koulussa? Huoltajat päättävät, kertovatko he huoliaan tai eivät, sekä sen, mistä huolista ja minkä verran mahdollisesti keskustellaan. Kodin ilmapiiri voi olla surun täyttämä tai ahdistuksen, väsymyksen tai vaikkapa ärtyisyyden ja kireyden leimaama. Jo tämäkin tieto auttaa opettajaa ymmärtämään lapsen tunteita ja käyttäytymistä koulussa ja tukemaan häntä. Lapset puheeksi keskustelun ensimmäisen osan päätteeksi tehdään toimintasuunnitelma lapsen tukemiseksi ja tarvittaessa järjestään toinen LP- tapaaminen juuri tätä varten, jos vanhemmat näin haluavat. 21. Ovatko mahdolliset paineet näkyneet tavalla tai toisella lapsessa? Onko hän muuttunut kotona tai koulussa? Mitä itse sanot? 22. Onko koulussa puolestaan sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? Näitä voivat olla esim. kiusaaminen, vaihtuvat sijaiset, opettajan sairastuminen, opetusryhmän levottomuus, rauhallisen luokkatilan puute jne.

12 23. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? Keskustellaan myös siitä, onko joku konfliktin osapuoli malttinsa menetettyään käynyt käsiksi tai sanonut pahasti. Vahvuus: konfliktitilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: konfliktit toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, konflikteihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa (loukkaava puhe, haukkuminen jne.) 24. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Mitä itse sanot? Vahvuus: ei ole erityisiä huolia, on haettu ja saatu apua (ei tarvetta lisätukeen) Haavoittuvuus: jollakulla on huolta, on haettu apua mutta ei saatu tai asia ei ole korjaantunut 25. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa, entä huoltajilla? Tukiverkostoa voidaan vahvistaa tarvittaessa Neuvonpidon avulla. 26. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät. Minkälaisia ominaisuuksia pidetään kotona ja koulussa tärkeinä päämäärinä kasvatuksessa? Näitä voivat olla itsenäisyys, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja koulun päämäärät voivat olla erilaiset, esim. koulussa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät. Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset 27. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 28. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Onko toiveita tulevaisuudelle? Lapsi / Huoltajat / Opettaja 11

13 Toimintasuunnitelma Lapsen nimi: Pvm: Paikalla: 29. Toimintasuunnitelma: vahvuudet ja haavoittuvuudet. Jos lapsen elämässä on erityisiä haasteita, tehdään toimintasuunnitelma Lapset puheeksi keskustelun toisessa osassa ja varataan sille oma aika. Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja / Lapsi Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja / Lapsi Kotona: Koulussa:

14 Toteutetaanko Lp- keskustelun toinen osa? Lapsi Kyllä Ei Huoltajat Kyllä Ei Opettaja Kyllä Ei 31. Miltä tämä keskustelu tuntui? Lapsi / Huoltajat / Opettaja Lopuksi. Keskustelu voidaan käydä uudestaan tietyn ajan kuluttua niin haluttaessa ja erityisesti jos perheessä tai lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka tavalla tai toisella voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia.

15 14 5 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUN TOINEN OSA Lapset puheeksi keskustelun toinen osa käydään tilanteissa, joissa lapsella, perheellä tai koululla on haasteita tai huolia. Oppilashuoltotyöryhmän työntekijän panos ja osallistuminen saattaa olla tärkeätä. Osallistujat sovitaan ensimmäisen keskustelun yhteydessä. Keskustelun puitteissa tehdään toimintasuunnitelma siitä, miten juuri tämän lapsen hyvinvointia ja kehitystä voitaisiin tukea sekä kotona että koulussa ja vapaa-aikana. Erityisen tärkeätä on muistaa myös vahvuuksiin panostaminen ajatellen suojaavia tekijöitä, eikä keskittyä ainoastaan haavoittuvuuksiin. Keskustelun pohjana käytetään edellisessä osassa tehtyä kartoitusta sekä ohessa olevaa suojaavien tekijöiden luetteloa. Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos vanhempi kärsii jaksamisen ongelmista tai mielenterveys- tai päihdeongelmista, suositellaan luettavaksi Tytti Solantauksen kirjoittamat pienet käsikirjat Miten autan lastani? Opas vanhemmille, joilla on mielenterveysongelmia (tilattavissa Omaiset mielenterveystyön tukena/ Uudenmaan yhdistykseltä, sekä Miten huolehdin lapsistani. Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteiden käyttö askarruttaa (saatavana THL:n kirjakaupasta ja myös netistä googlaamalla Miten huolehdin lapsistani). Nuoruusikäisille on olemassa oma opas Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille kun isällä tai äidillä on mielenterveyden ongelmia. Kirjat on kuvittanut Antonia Ringbom. Kaikki kirjaset löytyvät myös netistä Toimiva lapsi & perhe hankkeen sivuilta (www.thl.fi/kasvunkumppanit). 5.1 Keskustelun kulku ja toimintasuunnitelma 1. Aikaisemmin kävi ilmi, että teillä on kotona / koulussa paineita tai huolia. Kertoisitteko niistä tarkemmin? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 2. Miten paineet näkyvät kotona? Entä koulussa? Lapsessa? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 3. Oletteko hakeneet ja saaneet apua? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 4. Oletteko puhuneet asiasta perheen sisällä? Miten lapsi mahtaa asiat ymmärtää? Huoltajat / Lapsi / Opettaja 5. Tehdään toimintasuunnitelma käyttäen pohjana edellisessä keskustelussa todettuja vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä apuna alla olevaa luetteloa lapsen kehitystä suojaavista tekijöistä (1-10). Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman konkreettisia suunnitelmia sen puitteissa, mikä on mahdollista kotona ja koulussa. Jos ongelmia on jaksavuuden tai resurssien kanssa, riittää pienikin konkreettinen asia.

16 15 Käydään läpi lapsen kehitystä kotona ja koulussa suojaavia tekijöitä 1. Mahdollisimman toimiva arkipäivä, rutiinit, nukkuminen, ruokailu, koulu, vapaa-aika, jne. 2. Mahdollisimman hyvät ja toimivat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin sekä myös koulun aikuisiin ja ikätovereihin. Toimenpide voi olla eim. se, että panostetaan esim. joihinkin hyvin toimiviin hetkiin. 3. Arkipäivässä on iloa tuottavia asioita niin kotona kuin koulussa. Ne voivat olla hyvinkin pieniä mukavia tilanteita. Koululla ja vapaa-ajan toiminnalla on erityinen merkitys ilon ia onnistumisen tuottajina, jos koti on huolten täyttämä. 4. Kiinnittyminen kouluun ja kokemus kuulumisesta omaan ryhmään: olen kaivattu, minua odotetaan, minulla on hauskaa, minulla on omat tehtäväni jotka pystyn suorittamaan, olen tärkeä sekä aikuisille että lapsille. 5. Lapsella on luottavainen suhde opettajaan tai johonkin aikuiseen koulussa sekä myös muualla kodin ulkopuolella. 6. Ikään sopiva ymmärrys vanhemman ja kodin tilanteesta tai kouluun liittyvistä ongelmista. Lapsi tarvitsee selityksen kokemilleen asioille, kuulemalleen ja näkemälleen sekä tiedon siitä, että aikuiset pyrkivät asiaa hoitamaan. 7. Lapsen olisi tärkeätä tietää, että hänen opettajansa tai tukihenkilönsä koulussa tietää kodin tilanteesta, ja että hän voi tulla kouluun monenlaisissa mielialoissa ja saada ymmärrystä ja tukea. 8. Lapsen mielialan ja käyttäytymisen vaihteluita ymmärretään ja häntä tuetaan vaikeina päivinä. Taidat olla allapäin... tai Ymmärrän hyvin että sinua kiukuttaa. Lapsen tunteita ja tunteiden ilmaisua ei tule ohittaa tai kieltää ( Älä nyt ) Voi myös olla ettei lapsi halua puhua mitään, mutta puhumatonta lastakin voi tukea. 9. Lapsen vanhemmista puhutaan koulussa lämmöllä ja kunnioittaen, samoin opettajasta kotona. 10. Hyvä yhteistyö kodin ja koulun välillä. Kaikille lapsille on tärkeää, että heidän elämänsä aikuiset tekevät yhteistyötä. Erityisen tärkeää se on lapsille, joiden elämässä on vaikeuksia.

17 16 Toimintasuunnitelma Lapsen nimi: Pvm: Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:

18 6. Neuvonpidon järjestäminen. Halutaanko saada mukaan muita tahoja, kuten perheen omaa sosiaalista verkostoa tai erilaisia palveluja tai järjestöjä tukemaan kotia ja/tai koulua? Esim. jos koulu tai koti on lapsen kanssa ymmällään, voidaan madollisuuksien mukaan kutsua mukaan perheneuvolan tai lastenpsykiatrian työntekijä. Jos lapsi tarvitsee tukea harrastukseen, kutsutaan paikalle kyseisen harrastuksen vetäjä. Jos Neuvonpito päätetään järjestää, käytetään apuna Neuvonpito-lokia. 7. Lopuksi, miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat Lapsi Työntekijä Esimerkki: Lapset puheeksi keskustelu ja Neuvonpito 8-vuotiaan Mikon asiassa Lapset puheeksi keskustelu. Äiti kertoo, että Mikko on aina ollut myönteinen ja helposti sopeutuvainen lapsi, mutta viime aikoina jotenkin alakuloinen. Opettaja kertoo, että Mikko on mukava poika, joka piirtää ja maalaa mielellään. Mikolla on jonkin verran oppimisvaikeuksia. Hän on alkanut olla tunneilla passiivinen ja arka ja välitunneillakin jättäytyy yksikseen. Kouluun lähteminen tuottaa vaikeuksia. Häntä ei kuitenkaan kiusata. Äidillä on todettu hankalahoitoinen diabetes, jonka hän on pitänyt Mikolta salassa pelätessään säikäyttävänsä Mikon. Äiti on alakuloinen ja väsynyt, eikä hänellä ole tukevaa verkostoa. Äiti kantaa huolta Mikosta, mikä aiheuttaa hänelle ahdistusta ja lisää toivottomuutta. Mikon oma tilanne ei ole hälyttävä, mutta LP:ssä havaitaan, että vaarana on kehityspolku kohti lisääntyvää eristäytymistä ja mahdollista koulupelkoa. Päätetään pitää Neuvonpito, johon vanhempi kutsuu sisarensa, opettaja eritysopettajan, mukaan kutsutaan myös lasten taidekerhon pitäjä (koulun ulkopuolelta) ja terveyskeskuksesta depressiohoitaja. Myös Mikko osallistuu. Seuraavaksi neljän viikon ajaksi sovitaan, että opettaja huomioi Mikon kouluun tulon (esim. pieni hymy tms) ja pienenkin halun osallistua tuntien kulkuun, erityisopettaja tekee erityisopetustarpeen arvion, taidekerhon pitäjä kutsuu Mikon piirustuskerhoon ja depressiohoitaja varaa äidille ajan vastaanotolle. Äidin sisko ottaa Mikon mukaan oman perheensä toimintoihin viikonloppuisin ja sisarukset sopivat yhteisestä elokuvaillasta. Mikko itse sopii piirustuskerhon aloittamisesta ja lupaa yrittää viitata ainakin kerran päivässä. Keskustelussa selviää myös että Mikolla on paljon pelkoja liittyen äidin vointiin ja äiti päättää kertoa Mikolle tarkemmin diabeteksesta ja sen hoidosta. Sovituista toimenpiteistä tehdään lyhyt selostus (toimenpidesuunnitelma) kaikille osallistujille. Neljän viikon kuluttua tilanne arvioidaan uudestaan.

19 Pohdinta. Äidin sairastumisen ja alakulon sekä Mikon vetäytymistaipumusten ja oppimisvaikeuksien yhteisvaikutus oli vaarassa johtaa lapsen (ja äidinkin) ongelmien pahenemiseen. Koulussa päätettiin tukea Mikon oppimiskokemusta kartoittamalla oppimisvaikeudet ja saada Mikko tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja tärkeäksi luokassaan myönteisen huomion avulla. Mikko itse lupasi osallistua asiaan viittaamalla ainakin kerran päivässä. Äidin ja Mikon elämästä puuttui iloa ja avuksi tuli äidin sisko. Piirustuskerhon ajateltiin myös tuovan iloa Mikon elämään samalla kuin siinä tuettiin hänen luovia kykyjään. Äidin alkava masennus vaati depressiohoitajan arviota. Äiti päätti kertoa sokeritaudistaan Mikolle, koska asiallinen tieto vanhemman sairaudesta ja sen hoidosta lieventää lapsen ahdistusta ja pelkoja vanhemman puolesta. Ennaltaehkäisy on tehokkainta, kun otetaan huomioon lapsen elämäntilanne mahdollisimman monipuolisesti. 18

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 3: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, ALAKOULU 2(2) Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapsi mukana keskustelussa 6.11.2013

Lisätiedot

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014 Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 5: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, YLÄKOULU 2(2) Yläkoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Nuori mukana keskustelussa 10.1.2014

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAPSET PUHEEKSI - KESKUSTELU VARHAISKASVATUKSEN PIIRISSÄ...2 2 ENNEN KESKUSTELUA...4 2.1 Osallistujat ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Lapset Puheeksi keskustelu. Lapsen ja nuoren kehitystä tukeva toiminnallinen työmuoto: Liite 1: LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA, VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Tytti Solantaus 2013

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Liite 2/24.9.14 Luottamuksellinen LAPSET PUHEEKSI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapset puheeksi vasu keskustelun tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia ja suotuisaa kehitystä sekä ehkäistä mahdollisia sosiaalisen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa?

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä Lapset puheeksi menetelmä voi antaa? Tytti Solantaus 6.5.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014

Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Koulu lapsen kehitysympäristönä: Mitä se merkitsee opettajalle ja koululle? Tytti Solantaus 24.4.2014 Esityksen sisältö Kehitysympäristön tehtävät ja opettaja/koulu Lapset puheeksi työ kouluissa Opettajien

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Muistio koko päivähoidon vanhempainillasta Aapiskukoissa 4.9.2014

Muistio koko päivähoidon vanhempainillasta Aapiskukoissa 4.9.2014 Muistio koko päivähoidon vanhempainillasta Aapiskukoissa 4.9.2014 Muistio, kursivoidut Sannan lisäämiä kommentteja / vastauksia muistion kirjaamisen yhteydessä. 1. Esittelykierros käytiin kahvien kera.

Lisätiedot

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät

Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Lapset puheeksi työn tausta ja menetelmät Mika Niemelä, FT Lasten mielenterveysyksikkö 17.3.2014 1 Tausta Toimiva lapsi & perhe -työn historiasta Ekologinen transaktionaalinen näkemys lapsen kehityksestä:

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä

LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA. Rovaniemi Mika Niemelä LAPSET PUHEEKSI VANHEMMAN SAIRASTAESSA Rovaniemi Mika Niemelä anhemman psyykkinen sairaus ja lapsi vanhemman mielialahäiriö yhdistettynä muihin vaikeuksiin iheuttaa riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet

Tytti Solantaus. Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Tytti Solantaus Vanhemman päihdeongelma, lapset ja perheet Vanhempien mt ja päihdeongelmat ja ylisukupolvinen siirtyminen: Kansanterveysongelma Norja, Torvik TA, Rongmo K. 2011 Noin 40%:lla lapsista on

Lisätiedot

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö

Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Toiminnallinen arkielämälähtöinen verkostotyö Mika Niemelä, FT Toimiva lapsi & perhe 15.4.2014 1 Asetelmasta 15.4.2014 Esityksen nimi / Tekijä 2 Sisarusten ongelmat Toimeentulon Vanhemman ongelmat, rikollisuus,

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen

Nuoret ja netti. kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen. Mervi Keinänen Nuoret ja netti kuinka ohjata nuorta turvalliseen nettikäyttäytymiseen Mervi Keinänen Netin käyttö koostuu pienistä paloista Viihdekäyttö Kaverisuhteiden ylläpitäminen Rentoutuminen ja viihtyminen Hyötykäyttö

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot