tutkimus terveysopetuksessa TERV108 III-IV luento [lukupiiritehtävien purku] Raili Välimaa Puh: (260) 2194

Transkriptio

1 tutkimus terveysopetuksessa TERV108 III-IV luento [lukupiiritehtävien purku] Raili Välimaa Puh: (260) 2194 Yhteisöllinen oppiminen, collaborative knowledge construction Usein yhteisöllisellä oppimisella tai yhteistoiminnallisella oppimisella viitataan yksittäiseen opetusmenetelmään, joka perustuu työnjakoon ~ oppilaiden yhteinen vuorovaikutustoiminta, jossa oppilaat ovat sitoutuneita kognitiivisesti korkeatasoiseen yhteisen tiedon tai ymmärryksen rakentamiseen käsillä olevasta asiasta Pyrittiin selvittämään, kuinka hyvin oppilaat jakoivat ja rakensivat tietoa yhdessä ja mitkä tekijät oppilaiden toiminnassa tai toimintaympäristössä tukivat tai vaikeuttivat tiedon rakentamista ja jakamista. Korkeatasoinen tiedonrakentaminen ~ oppilaat osallistuvat kognitiivisesti korkeatasoiseen keskusteluun, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat mm. perusteleminen, järkeily, selitysten antaminen ja pyytäminen Tarkasteltiin keskustelun aikana tapahtuvaa edistymistä esimerkiksi jonkun käsitteen ymmärtämisessä Tuottava vuorovaikutus edellytti tuottavuutta myös sosiaalisella ja emotionaalisella tasolla 1

2 Kollaboratiivisen vuorovaikutuksen edellytyksiä: Molemminpuolinen ja tasa-arvoinen osallistuminen Sitoutuminen yhteisen ymmärryksen luomiseen Oppilaat neuvottelivat sekä kognitiivisella että sosiaalisella tasolla Positiivinen ilmapiiri (mahdollistaa sitoutumisen, luo turvallisen ympäristön käsitellä erimielisyyksiä. Liian positiivisen ilmapiirin vallitessa päähuomio on esim. ryhmän harmonian ylläpitämisessä.) SELKEÄ OPPIMISTEHTÄVÄ, tai oppilaat pystyivät asettamaan SELKEÄN TAVOITTEEN työskentelylleen Oppimistehtävä pohtimista tukeva (oppilaat antoivat selityksiä tai pohtivat erilaisia näkemyksiä; faktatietoa peräävät kysymykset johtivat helposti epäkriittiseen tiedon jakamiseen) Oppilaan oma kokemus (ja oppilaiden yhteiset kokemukset) ja luontainen halu etsiä merkitystä (opittaville) asioille. Oppija ei sulata uusia asioita suoraan jo omaksuttuun tietorakenteeseen, vaan hän ongelmia ratkoessaan myös kriittisesti arvioi kyseistä perustana olevaa tietorakennetta. Entäs sitten! - kysymykset haastavat ilmiöiden selittämiseen. Ymmärtäminen ei synny muistetun toistamisesta, vaan asioiden merkityksen ja keskinäissuhteiden selittämisestä ja oivaltamisesta. Kokemus - ajattelu - oppiminen Didaktisia haasteita: omakohtaisesti mielekkääksi koettu pohdiskelu johtaa parempaan oppimiseen. Tämä edellyttää kosketuspintaa pohdittavien asioiden ja oppilaan oman kokemusmaailman välille. Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus sisältöihin ja työtapoihin (sisäinen motivaatio) edistää oppimista ja vastuunottoa opinnoista. Oppimisesta tutkivan otteen soveltamisesta Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan oppiminen ei ole pelkästään yksilön sisällä tapahtuvaa hiljaista toimintaa, vaan myös yksilöiden väliset prosessit vaikuttavat kouluopiskelussa saavutettuihin oppimistuloksiin. haasteita oppimisympäristöjen kehittämiselle yhteinen prosessi; tällöin tulevat keskeisiksi puheen merkityksen ymmärtäminen ja keskustelutaidot. Puheen avulla rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Anu Hartikainen: Seitsemäsluokkalaisen oppilasryhmän interpsykologiset oppimisrosessit tutkivan oppimisen kontekstissa. Joensuun yliopisto

3 Hartikaisen tutkimukseen liittyi opetuskokonaisuus, jossa opetus järjestettiin tutkivan oppimisen mallin mukaisesti. - aineisto: seitsemäsluokkalaiset opiskelivat biologian oppisisältöjä omia tutkimuksiaan tehden. Tutkimuksessa analysoitiin oppilaiden keskinäisiä sekä opettajan ja oppilaiden välisiä nauhoitettuja keskusteluja. puhe muodostuu keskeiseksi tutkittavaksi ilmiöksi ja asioiden kantajaksi Välineet Työkalut ja merkit Puhe -Työvälineenä -Asioiden välittäjänä subjekti maailma Y. Engeström 2001, 134, ihmisten välittynyt toiminta Oppilaiden välisiin oppimisprosesseihin vaikuttivat: - puhe - puhetyypit (tutkijan luokittelu) - oppilaiden käytössä olleet resurssit - koulukulttuuri - keskeisemmin oppimisprosesseihin vaikuttivat oppilaiden ja opettajan käyttämät puhetyypit. - oppimisen kannalta ei ole sama, millaisia keskusteluja luokkahuoneessa käydään. - vain tietyt puhetyypit johtivat tutkivalle oppimiselle ominaiseen yhteiseen tiedonrakenteluun. 3

4 Puhetyypit vaikuttivat siihen, miten hyvin oppilaat hyödynsivät tutkimustoiminnassa ja oppimisessa tietojaan ja taitojaan sekä muita käytössään olleita resursseja Kriittisten ja pohdiskelevien keskustelujen aikana oppilaat pystyivät omien ideoiden ja innovaatioiden esittämiseen. Tällaiset keskustelut olivat kuitenkin harvinaisia, eivätkä oppilaat osanneet hyödyntää puhetyyppejä tietoisesti ja tuottavalla tavalla oman oppimisen apuna. Hartikaisen mukaan kriittisten ja pohdiskelevien keskustelujen vähäiseen esiintymiseen vaikutti perinteinen koulukulttuuri. Perinteiselle kouluopiskelulle on harvinaista - aktiivinen toiminta ja - tiedon tuottamisen prosessit. Toisaalta oppilaiden tiedot ja taidot vaikuttivat siihen, miten syvällisesti asioista voitiin keskustella. - oppilaat eivät sitoutuneet oman ymmärryksen ja oppimisen kehittämiseen, vaan tutkimuksen tekninen suorittaminen ohjasi oppimista ( tehtävänanto) - oppilasryhmä ei onnistunut luomaan tutkivalle oppimiselle ominaista tiedonrakentamisen kulttuuria Puheen muotoja (Mercer, N.1996) Tuloksia luokkahuonekeskustelujen analyyseista: Tutkiva puhe Keskustelun osapuolet tarjoavat toisilleen mielipiteitä, esittävät vaihtoehtoja, pohtivat kriittisesti eri näkökohtia ja pyrkivät ymmärtämään toisiaan. Edistää oppimista. Kumulatiivinen puhe Toistellaan ja kehitellään toisten ideoita mutta ei suhtauduta niihin kriittisesti. Kiistelevä puhe Lyhyet väitteet ja vastaväitteet vuorottelevat, keskustelijat pyrkivät kilpailemaan ja kumoamaan vastaväitteitä. 4

5 Hartikainen A Seitsemäsluokkalaisen oppilasryhmän interpsykologiset oppimisprosessit tutkivan oppimisen kontekstissa. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 124. )ks liitteet Retorisuus on kielenkäytön avulla tapahtuvaa tietylle yleisölle (oppilaille) suunnattua vakuuttelua ja suostuttelua, jossa jotakin versiota tuotetaan sillä tavalla vakavasti otettavaksi, että yleisö asettuisi sen taakse. Kielen avulla voimme muokata ihmisten näkemyksiä maailmasta. Esimerkiksi opettaja voi retorisella puheella / kysymyksellä merkityksellistää opetuksessaan tiettyjä asioita ja näin pyrkiä (tiedostetusti /tiedostamattaan) vaikuttamaan oppilaiden asenteisiin, arvostuksiin, toimintaan. Opettaja voi kuulla oppilaitaan mutta hän voi kuitenkin viedä omat ehdotuksensa läpi ottamatta huomioon oppilaiden näkemyksiä. Tilanteessa ei välttämättä synny aitoa vuorovaikutusta (koska toista osapuolta ei aidosti kuulla). Responsiivinen vuorovaikutuksellisuus on tässä ja nyt vastavuoroisuutta, jossa keskustelun osapuolet reagoivat vuorovedoin toistensa puheenvuoroihin ja rakentavat siten yhdessä sosiaalista todellisuutta. Mahdollistaa kriittisen ja pohdiskelevan vuorovaikutuksen. Oppilaiden käyttämät puhetyypit Kumuloituva puhe Merkitysneuvotteluja, oppilaiden välistä yhteistä tiedon rakentamista. Oppilaille syntyi yhteisymmärrys käsillä olevista asioista ja he olivat yksimielisiä siitä, miten tutkimustoimintaa jatketaan tai mitä jollain ilmiöllä tarkoitetaan. Keskusteluilmapiiri kannustava, kaikki saivat puhua, tehokas tapa kartoittaa kaikkien oppilaiden näkemykset. Heikkoutena oli, ettei esitettyjä asioita kyseenalaistettu, vaan ne hyväksyttiin sellaisenaan. Virhekäsityksiin ei reagoitu, keskustelu saattoi jopa tukea virhekäsityksiä. Keskustelumuoto ei kehittänyt oppilaiden ajattelun kehittymistä, selonteot otettiin annettuina. 5

6 Tutkiva puhe Merkitysneuvottelu, jossa keskustelijat kriittisesti ja rakentavasti osallistuvat tiedon rakentamiseen. Relevantit näkemykset otetaan käsiteltäviksi ja harkittaviksi, ehdotuksia kyseenalaistetaan ja haastetaan, mutta tällöin esitetään perusteluja ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja hylättyjen ajatusten tilalle. Tutkivan puheen avulla tuotetuissa keskusteluissa syntynyt yhteisymmärrys ja uusi tieto on aina yhteistyöprosessin tulosta. Opettajan käyttämät puhetyypit Opettajan puhestrategiat ja oppilaiden välisten oppimisprosessien rakentuminen: käskevä ja autoritäärinen puhe olivat tehokkaita ja nopeita keinoja ohjata oppilaiden tutkimustoimintaa ja edistää oppilaiden ymmärrystä opiskeltavasta ilmiöstä. Olivat toimivia tilanteessa, jossa opettajalla oli ohjattavana useita oppilasryhmiä Käskevä puhe Opettaja ilmoitti, miten asiat ovat tai miten toimintaa on jatkettava. Eiinteraktiivista puhetta, vaan toimintaohjeita. (tässä tapaustutkimuksessa ei luokiteltu erikseen opettajan esittävää puhteetta eli luentoa muistuttavat opetustilanteet, joissa opettajaa opettaa koko luokkaa). Opettajan käyttämät puhetyypit Autoritäärinen puhe Interaktiivisia tilanteita, joihin myös oppilaat osallistuivat. Aloitteen tekivät usein oppilaat, jotka pyysivät opettajalta apua ongelmaratkaisuun. Opettaja ei yleensä huomioinut oppilaiden keskinäisessä merkityksellistämisprosessissa syntyneitä ratkaisumalleja, vaan ratkaisi ongelman itse, minkä jälkeen oppilaat hyväksyivät sen. Muissa tutkimuksissa tällä on viitattu puhetapaan, jossa opettaja ohjaa oppilaiden ajattelua haluamaansa suuntaan esittämällä kysymyksiä ja hyväksymällä tai hylkäämällä heidän vastauksiaan. 6

7 Opettajan käyttämät puhetyypit Dialoginen puhe Opettaja ei suoraan vastannut oppilaiden esittämään kysymykseen, vaan huomioi oppilaiden aikaisemmat keskinäiset merkitysneuvottelut tai teki aihetta koskevia kysymyksiä, hyväksyi oppilaiden vastauksia sekä esitti vastauksia koskevia jatkokysymyksiä. Tämä tuki oppilaiden tiedonrakentamista. Opettaja ohjasi oppilaiden toimintaa haluamaansa suuntaan palautetta antamalla sekä koonteja ja yhteenvetoja tekemällä. Tässä tutkimuksessa dialogista puhetta esiintyi eniten, kun opettaja kohtasi aitoja ongelmia, joita hän ei osannut suoralta kädeltä ratkaista. Käytettävissä oleva aika ja opiskelutilanteen rauhallisuus lisäsivät dialogisen puheen esiintymistä. Kommunikatiivinen vuorovaikutus Tavoitteena on yhteisen ymmärryksen edistäminen. Dialogista on useita määritelmiä, esim. Dialogi on keskustelua, jossa ei valita puolta. Tavoitteena on oppia omasta ja toisten ajattelusta. Edellytyksiä: avoin ja rakentavan kriittinen suhtautuminen ryhmässä esitettyihin ajatuksiin. KUUNTELE; KUNNIOITA; ODOTA; PUHU SUORAAN 7

8 Koulukulttuurin merkityksellistämistavat Tutkimustulosten mukaan oppimisprosesseihin vaikuttivat: - Koulussa vallitseva opettajan ja oppilaiden välinen työnjako - oppilaiden omat arvostukset ja arvot - koulun perinteiset opiskelukäytännöt - aikataulut - luokkahuoneen ulkopuolinen koulutoiminta - koulun ulkopuolinen maailma = koulun sosiokulttuurinen toimintaympäristö (konteksti) TEHTÄVÄ: Mieti, erittele, analysoi: * minä opettajana oma osuuteni oppimisessa * oppilas oppijana mitkä tekijät oppijassa ovat oppimisprosessin kannalta tärkeitä Koulussa vallitseva työnjako Opettajan ja oppilaiden välinen työnjako (opettaja: miten tutkimustyöskentely eteni, mitä älyllisiä ja fyysisiä välineitä käytettiin, miten asioista keskusteltiin). Opettajan omat merkityksellistämistavat keskeisiä. Oppilaiden käsitykset tiedosta ja tietämisestä. Osalla 7-luokkalaisista ns. absoluuttinen tiedon käsitys (tieto on objektiivista, varmaa, yksittäisistä ja irrallisista asioista koostuvaa, auktoriteetteihin liittyvää). (Sormunen K. 2004) Oppilaiden arvostukset ja arvot ~ valintataipumuksia, jotka vaikuttavat siihen kuinka oppilaat merkityksellistävät eri asioihin liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksen mukaan oppilaat arvostivat faktatietoja, määrällisyyttä, ulkomuotoseikkoja (tutkielman ulkoasu), työmäärältään vähäisiä ratkaisumalleja. Lisäksi oppilasryhmien välillä vallitsi kilpailuhenkisyyttä. - Koulun perinteiset opiskelutehtävät ruokkivat em. arvostuksia. Myös arvostelukäytännöt voivat osaltaan selittää, miksi oppilaat näyttivät arvostavan kilpailullisuutta, määrällisyyttä ja ulkomuotoseikkoja. 8

9 Koulun perinteiset opiskelukäytännöt Opettajien käyttämät opetukselliset lähestymistavat (oppilaat tiedon vastaanottajina), koulun oppimistehtävät (suljettuja tehtäviä, joissa etsitään faktatietoa, kirjallisiin lähteisiin perustuvat tehtävät tehtävien mekaaninen suorittaminen korostuu), oppilaiden käyttämät oppimisstrategiat, koulun arviointikäytännöt Oppilaat ottavat kirjoitetun tekstin annettuna, luottavat valmiiseen tietoon enemmän kuin oman pohdinnan tuloksina syntyneisiin ajatuksiin. Oppilaat esittivät omia pohdintoja silloin, kun ongelmiin ei löytynyt heti valmiita ratkaisuja. Puhe pääasiassa kumuloivaa puhetta. Arviointi yleensä tuotosten ei prosessin arviointia. oppiminen ja ryhmä Usein opetus ja koulutus tapahtuu ryhmissä, mutta opettaja ei aina ole tietoinen ryhmälle ominaisista ilmiöistä ohjataan yksilön oppimista KÄSITYS OPPIMISESTA! Oppimisnäkemys: oppilas/opiskelija on tunteva ja tietävä ja uudelle tiedolle merkitystä ja mieltä hakeva Oppiminen on ymmärtämistä Opiskelussa on kyse myös yksilöllisen ja sosiaalisen identiteetin rakentamisesta 9