APUA SINUN AVULLASI. Vuosikertomus 2012

Transkriptio

1 APUA SINUN AVULLASI Vuosikertomus 2012 Suomen Punainen Risti

2 Kannen kuva: Suomen Punaisen Ristin nuorten vuosikokous 2012 Kuvaaja: Alejandro Lorenzo Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1a, Helsinki,

3 Sisältö Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Johdanto... 4 Kotimaan toiminta... 6 Kansainvälinen toiminta... 6 Viestintä ja varainhankinta... 7 LAITOKSET Veripalvelu... 8 Kontti... 9 Nuorten turvatalot Kehitystoiminta Riskienhallinta Talous Henkilöstö Tulevaisuuden näköaloja Punainen Risti ja ympäristö Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia Ensiapuryhmiin rekrytoitiin uusia jäseniä Apua luonnononnettomuuksien, ruokakriisin ja sodan uhreille Avustuskohteet Aasia Afrikka Amerikat Nuorten teemavuosi ei tuonut uutta nostetta Nuorten vuonna puhuttiin henkisestä tuesta ja rasismista Varainhankinnan tavat monipuolistuivat Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Suomen Punainen Risti

4 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2012 Johdanto Vuosi 2012 oli ongelmallisten ja monimutkaisten kriisien vuosi. Punaisen Ristin liikkeen kannalta erityisen vaikeaa oli avun perille saaminen selkkausten ja sotien uhreille. Humanitaarisen avun puolueettomuuden ja riippumattomuuden perusperiaatteiden puolustaminen nousi entistä tärkeämmäksi. Vuoden aikana näkyi hyvin myös se, miten valikoivasti kriisit nousevat uutisten keskiöön. Syyrian poliittisesti monitahoinen sisällissota jatkui ja avun tarve siviiliväestön ja pakolaisten auttamiseksi kasvoi. Avun perille saaminen oli hyvin haasteellista. Selkkaus näkyi päivittäin uutisissa, mutta syyrialaisten kärsimys ei herättänyt liikettä avun keräämiseksi sodan uhreille. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ja Syyrian Punaisen Puolikuun avustustoiminta kriisin keskellä oli vaikeaa. Ulkopuoliset eivät aina ymmärtäneet, minkälaisia todellisia vaikeuksia avustusjärjestöt sisällissodan keskellä joutuvat kohtaamaan. Vuonna 2012 ei ollut yhtään ns. megakatastrofia ja katastrofeiksi luokiteltujen luonnonmullistusten määrä oli vuosikymmenen keskiarvoa lähes viidenneksen pienempi. Vuoden aikana katastrofien vuoksi apua tarvinneiden määrä oli alle puolet vuosikymmenen keskiarvosta. Vuoden tuhoisin katastrofi oli Filippiineillä riehunut hirmumyrsky Bopha. Sandy-hirmumyrsky kylvi suurta tuhoa Karibian alueella, esimerkiksi maanjäristyksen tuhoamassa Haitissa, mutta maailman media seurasi Sandyn aiheuttamia tuhoja pääosin Yhdysvaltojen itärannikolla. Maailmantalouden epävarmuus näkyi myös Suomessa. Taloudellisen tilanteen vaikutukset ja julkisuuden kautta rakentuva mielikuva epävarmuudesta ja näköalattomasta tulevaisuudesta näkyi ihmisten ajatuksissa. Punainen Risti sai vuoden aikana usein viitteitä siitä, että ihmiset toivovat tukea selviytymiseen. Kuitenkin valtaosa suomalaisista saattoi jatkaa omaa elämäänsä normaalisti, vaikka työttömyyden kasvu ja toimeentulon heikkeneminen leimasi yhä useamman ihmisen elämää. Punaisen Ristin hallitus jatkoi kuluneen vuoden aikana Lahden yleiskokouksen päättämien strategisten linjausten toimeenpanoa, tavoitteena vastata uusiin tarpeisiin niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on paitsi vahvistaa järjestön toimintavalmiutta ja auttamismahdollisuuksia myös selkiyttää eri toimijoiden rooleja ja vastuita. Järjestön hallitus teki toimintalinjauksesta väliarvioinnin, johon osallistuivat Punaisen Ristin luottamushenkilöt ja toimihenkilöt. He pitivät kyselyssä Punaisen Ristin valmiuden vahvistamista ja toimintaa onnettomuuksissa ja kriisitilanteissa järjestön vahvuuksina. Järjestöltä kaivataan kaikilta tasoilta rohkeampia kannanottoja inhimillisyyden vahvistamiseksi. Hyvän järjestön vahvistamiseksi kaivattiin byrokratian purkamista, kevyempää rakennetta ja luovuuden ja ilon varmistamista vapaaehtoisille. Avoin ja uusille toimintatavoille herkkä organisaatio on vastaajien mielestä Punaisen Ristin toiminnan tulevaisuuden turvaamista. Vuosi 2012 oli Punaisessa Ristissä Nuorten teemavuosi. Teemavuosi ei kuitenkaan tuonut uutta nostetta Punaisen Ristin nuorisotoimintaan tai uusia nuoria vapaaehtoisiksi. Hallitus pitää tärkeänä, että nuorisovuoden kokemukset otetaan vakavasti ja jatkaa nuorisotoiminnan tavoitteellista kehittämistä. Erityisesti Nuorten turvataloissa nousi huoli perheiden sisäisen yhteenkuuluvuuden heikkenemisestä ja vanhemmuuden jonkinasteisesta kriisistä. Kehitys koski etenkin juuri aikuistumisen kynnyksellä olevia nuoria, jotka tarvitsisivat enemmän tukea. Myös järjestön ensihuoltoa ja henkistä tukea tarvittiin vuoden aikana tapahtuneiden väkivallantekojen jälkihoidossa. 4

5 Joulun 2011 myrskyt toivat esille suomalaisen yhteiskunnan haavoittuvuuden. Ne nostivat esille myös Punaisen Ristin oman valmiuden kehittämisen ja vahvistamisen merkitystä. Hallitus päätti toteuttaa vuonna 2013 valtakunnallisen valmiusharjoituksen, jonka pääteemoja ovat osastojen paikallinen valmiussuunnittelu, yhteistyö viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä johtaminen ja tiedon kulku. Tavoitteeksi asetettiin Punaisen Ristin vahvistunut kyky reagoida nopeasti äkillisissä onnettomuuksissa ja katastrofeissa avun tarvitsijoiden tarpeisiin. Punaisen Ristin hallitus käytti vuoden aikana paljon aikaa yhteisten toimintatapojen ja tehokkaan johtamisjärjestelmän edistämiseen. Johtamisjärjestelmän selkiinnyttämisen lisäksi hallituksen päätöksellä järjestön johtamisessa otettiin käyttöön yhteisen hyvän periaate. Sen mukaan keskushallinnon, piirien ja osastojen tulee kunkin tuoda Punaisen Ristin toimintaan lisäarvoa, joka tehostaa järjestön auttamistyötä ja tavoitteita. Tavoitteena on selkiinnyttää eri toimijoiden välistä työnjakoa tuen varmistamiseksi vapaaehtoisille ja päällekkäisyyksien karsimiseksi. Toimintajärjestelmien yhtenäistämiseksi keskushallinto sekä useimmat piirit ja suuremmat osastot valitsivat yhteisen tilintarkastajan. Ohjelmatoiminnan kannalta tärkeä päätös oli ensiapukoulutuksen valtakunnallisen toimintalinjan hyväksyminen. Vapaaehtoistoimintaan on syntynyt uudenlainen innostus ja kiinnostus. Uusi vapaaehtoistoiminta vaatii kuitenkin entistä enemmän ammatillista tukea sekä valmennus- ja palautejärjestelmää. Tämän varmistamiseksi on valmisteltu osastojen omaa sähköistä RedNet-palvelua ja vapaaehtoispolkua sekä tehostettu järjestön sisäistä tiedonkulkua ja toimintatapoja. Yleiskokouspäätösten toteuttaminen talouden tasapainottamiseksi ja taloudellisten voimavarojen kehittämiseksi oli vuoden keskeisin teema. Keskustoimistossa sekä Veripalvelussa käytiin vuoden aikana yhteistoimintaneuvottelut talouden ja toiminnan tasapainottamiseksi. Punaisen Ristin oma varainhankinta kehittyi vuoden aikana myönteisesti, mutta tarve talouden tasapainottamiseen ja oman varanhankinnan lisäämiseksi jatkuu tulevinakin vuosina. Punaisen Ristin asema johtavana ja luotettavana suomalaisena avustusjärjestönä säilyi, vaikka vuoden aikana ilmi tulleet piiri- ja osastotason valitettavat taloudelliset väärinkäytökset tuottivatkin kielteistä julkisuutta. Kuluneen vuoden aikana Punaisessa Ristissä jatkettiin kattavaa sisäisen valvonnan ja sisäisten toimintatapojen kehittämis- ja koulutusohjelmaa, jolla vastataan havaittuihin epäkohtiin. Punaisen Ristin toiminta on mahdollista vain vapaaehtoisten, jäsenten, tukijoiden ja kumppaneiden ansiosta. Punainen Risti kiittää kaikkia, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet Punaisen Ristin auttamistyön kotona ja maailmalla. 5

6 Kotimaan toiminta Punainen Risti on jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti vahvistanut järjestön auttamisvalmiutta. Alueelliset ja paikalliset valmiussuunnitelmat kattavat jo kaksi kolmasosaa maasta ja viranomaisyhteistyö on edennyt suunnitellusti kaikkien piirien alueilla. Suomen Punaisen Ristin paikallinen valmius on perinteisesti perustunut pitkälti ensiapuryhmien toimintaan. Lahden yleiskokouksessa hyväksytty toimintamalli osaston kokonaisvalmiudesta, joka hyödyntää kaikki käytettävissä olevat vapaaehtoisresurssit niin osaston sisällä kuin osastojen välillä, on suuri mahdollisuus järjestön auttamisvalmiuden parantamiseksi. Punaisen Ristin oman valmiuden vahvistamisen lisäksi on selkeytetty SPR:n roolia 50 eri alojen kansalaisjärjestöjen verkoston Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinoinnissa. SPR on entistä aktiivisemmin mukana erityisesti alueellisten sisäisen turvallisuuden hyvinvointiohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa. Kysymyksessä ei ole uusi ohjelma vaan olemassa olevien valmius-, terveys- ja hyvinvointiohjelmien liittäminen paikallisiin sisäisen turvallisuuden toimenpiteisiin, mikä lisää ohjelmien vaikuttavuutta. SPR on pitkään avustanut viranomaisia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottamisessa. SPR:n piirit huolehtivat yhdeksän turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen sekä muutaman alaikäisyksikön toiminnasta yhdessä maahanmuuttoviranomaisten kanssa. Olemme aktiivisesti mukana maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa ja sallivan ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan vahvistamisessa. Aktiivisuus ei kuitenkaan vielä riittävästi näy järjestön vapaaehtoisten tai jäsenten moninaisuudessa. Perinteisen katastrofivalmiuden lisäksi Punaisen Ristin kotimaan toiminnassa ovat korostuneet henkisen tuen antaminen ja ihmisten jaksamisen tukeminen. Yksinäisyyttä ja yhteisön tuen tarvetta on kaikissa ikäryhmissä. Siksi on myönteistä, että Punaisen Ristin ystäväkurssit ovat täyttyneet eri puolilla maata. Punaisella Ristillä on edelleen erittäin tärkeä rooli yhteisöjen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamiseksi, erityisesti ensiaputaitojen kouluttamisessa ja osaamisen ylläpitämiseksi. Punaisen Ristin päivystäjät ovat tuttu näky lähes kaikissa suomalaisissa yleisötapahtumissa ja konserteissa. Tulevaisuudessa onkin haasteellista saada mukaan vapaaehtoisia alati kasvavaan päivystystoimintaan. Väestön ikääntyminen näkyy myös siinä, että aiempaa useampi ihminen toimii läheisensä omaishoitajana. Tulevaisuudessa Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminta tuleekin entistä keskeisemmäksi, vaikka jo nyt toimintaa on kahdeksan piirin alueella ja tukitoiminnan piirissä on tuhansia ihmisiä. Lahden yleiskokouksen päätösten mukaisesti vuosi 2012 oli nuorten teemavuosi. Tavoitteena oli nostaa nuorten toiminnan näkyvyyttä ja auttaa nuoria mukaan paikallistoimintaan ja muutenkin varmistaa nuorille toimintamahdollisuuksia järjestössä. Kiinnostuksen Punaisen Ristin toimintaan ja arvoihin on arvioitu kasvavan juuri nuorten parissa ja teemavuosi näkyikin sähköisissä kanavissa, julkilausumissa ja keskustelujen avauksissa. Vuodelle asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan täyttyneet, vaikka uusia toimijoita saatiinkin mukaan. Punainen Risti kohtasi teemavuonna samat haasteet kuin muutkin nuorisotoiminnan parissa työskentelevät järjestöt: Miten muokata Punaisen Ristin toiminnasta sellaista, että se näyttäytyy kiinnostavalta ja innostavalta sähköisten viestintäkanavien runsaan tarjonnan keskellä surffaileville nuorille sukupolville. Kansainvälinen toiminta Hiljainen luonnononnettomuuksien vuosi antoi tilaa konfliktien näkyvyydelle maailmalla. Suomen Punainen Risti pystyi etenkin ulkoasiainministeriön avustusten turvin tukemaan Punaisen Ristin komitean kautta pitkään jatkuneiden ja muutoin Suomessa melko vähän näkyvien kriisioperaatioiden avustustoimintaa. Eniten oli esillä tilanne Syyriassa. Turvallisuustilanne on Syyrian sisällä poikkeuksellisen vaikea ja useita avustustyöntekijöitä kuoli vuoden aikana eri puolilla maata. Avustusten perillemeno Syyrian sisällä tai avustuskuljetusten järjestäminen naapurimaista rajojen yli ei myöskään ole yksin avustusjärjestöjen vallassa. Punainen Risti ja muut avustusjärjestöt tarvitsevat kuljetuksiin luvat alueen valtioilta. Vaikeuksista huolimatta kansainvälinen Punainen Risti pystyi säilyttämään kriisin keskellä puolueettoman roolinsa ja yhdessä Syyrian Punaisen Puolikuun kanssa toimittamaan apua Syyriaan. Sierra Leonessa puhkesi heinäkuussa sadekauden alettua maan historian pahin koleraepidemia. Suomen Punainen Risti vastasi vetoomukseen ja lähetti Sierra Leoneen 13 avustustyöntekijää, kaksi koleranhoitoyksikköä Suomen ulkoministeriön, Ison-Britannian kehitysyhteistyöministeriön ja SPR:n katastrofirahaston varoin. Suomalaisten tiimit työskentelivät Sierra Leonessa viidellä paikkakunnalla, joissa tuettiin etupäässä piirisairaaloiden koleraosastoja sekä perusterveydenhuollon yksiköitä yhteistyössä Sierra Leonen terveysministeriön ja paikallisen Punaisen Ristin vapaaehtoisten kanssa. Juuri vapaaehtoiset olivat avainasemassa, sillä he ovat tehneet jo pitkään terveystyötä. SPR on kasvanut viime vuosina yhdeksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Pitkäaikaisen kehitysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa sisarjärjestöjen toiminnallista ja järjestöllistä valmiutta sekä terveysohjelmia. 6

7 Viestintä ja varainhankinta Punainen Risti on useamman vuoden panostanut viestinnän ja varainhankinnan kehittämiseen. Verkkouudistus saatiin vuoden 2012 aikana viimeisteltyä ja vapaaehtoistoimintaa varten rakennettu RedNet-sivusto saatiin lähes valmiiksi. Punaisen Ristin sisäinen viestintä on siirtymässä entistä enemmän sähköisiin kanaviin ja RedNetin lisäksi useimmat piirit ja monet osastot ja toimintaryhmät ovat ottaneet Facebookin oman viestintänsä välineeksi. Sosiaalisen median nopea laajentuminen ja uusien foorumien syntyminen vaatii järjestön viestinnältä entistä enemmän osaamista ja pirstoutuvien kohderyhmien hallintaa. Valtamedioissa Punaisen Ristin näkyvyys ja Punainen Risti humanitaarisen avustustoiminnan osaajana säilyi aiemmalla tasolla, vaikka vuoteen 2012 ei Syyrian sisällissodan ja Pohjois-Afrikan alueen kriisien lisäksi sisältynytkään jatkuvasti uutisotsikoissa pysyneitä tapahtumia. Järjestön oma varainhankinta ja sen kehittäminen oli järjestön hallituksen painopisteenä. Vuoden varainhankinnan tulosta onkin taloudellisen tilanteen epävakauden huomioon ottaen pidettävä hyvänä. Varainhankintayksikkö pystyi kohdentamaan varainhankintatoimiaan entistä tehokkaammin ja esimerkiksi arpajaistuotot kasvoivat merkittävästi. Vuoden aikana käynnistyneen asiakkuuden hallintajärjestelmän ja sitä kautta käyttöön tulevan Siebel ondemand-järjestelmän uskotaankin entisestään auttavan varainhankinnan tehostamista. Viestinnän ja markkinointiviestinnän tiiviimpi yhteistyö näkyi kampanjoiden tehostumisena. Samalla tehtiin päätös oman aineistotuotantoryhmän perustamisesta kokoamalla viestintäyksikössä ja varainhankintayksikössä aiemmin työskennelleet työntekijät yhteen. 7

8 LAITOKSET Veripalvelu Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu huolehtii koko Suomen verivalmistehuollosta. Se järjestää verenluovutukset ja tuottaa keräämästään verestä potilaiden hoidossa tarvittavat verivalmisteet. Veripalvelu tarjoaa sairaaloille myös kudos- ja laboratoriopalveluja sekä lääkejakelua. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu tutkimus- ja tuotekehitystoiminta. Vuonna 2012 kokoveren luovutuksia oli Määrä laski noin luovutuksella edellisvuodesta. Tämä johtui vähentyneestä verivalmisteiden kysynnästä, johon Veripalvelussa reagoitiin keräämällä vähemmän verta. Verenluovuttajia riitti ympäri vuoden potilaiden tarvetta vastaavasti. Verenluovutusverkostoa kehitettiin parantamalla luovutusmahdollisuuksia alueilla, joissa on paljon luovutusikäistä väestöä ja joissa nuoren väestön ennustetaan kasvavan. Uusi veripalvelutoimisto avattiin Espooseen ja Pohjanmaalla lisättiin verenluovutustilaisuuksien määrää. Kokonaan uudenlainen yritysyhteistyö syntyi, kun kehitettiin uusi ns. VeriRyhmä -toimintamalli. Lokakuussa lanseerattuun toimintaan liittyi jo loppuvuoden aikana 209 yrityksen ja yhteisön verenluovuttajaryhmää. Verivalmisteiden käyttö Suomen sairaaloissa väheni selvästi. Punasoluja toimitettiin sairaaloille ( vuonna 2011) ja verihiutalevalmisteita (41 929). Verivalmisteita myytiin 44,6 milj. euron arvosta (-2,0 %). Verivalmisteiden tuotantoprosesseja kehitettiin ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Uudet automaattierottelijat korvasivat 10 vuotta käytössä olleet erottelijat parantaen entisestään prosessien toimintavarmuutta ja nopeutta sekä mahdollistaen prosessin paremman tiedonkeruun ja jäljitettävyyden. Asiakaspalvelua parannettiin muun muassa uuden puhelinjärjestelmän avulla. Laboratoriopalvelujen kysyntä vaihteli tutkimusalueittain. Kokonaisuudessaan laskutettavien laboratoriopalvelujen liikevaihto vuonna 2012 oli 6,2 milj. euroa (-4,3 %). Vuonna 2012 kasvua oli erityisesti vaativissa punasoluvasta-aineiden tunnistuksissa. Veripalvelu toimii veriryhmätutkimuksissa kansallisena referenssilaboratoriona. Laboratoriotoimintaa kehitettiin esimerkiksi vahvistamalla 24/7 -toimintaa, ottamalla uudet herkemmät menetelmät käyttöön luovuttajien virustutkimuksissa sekä aloittamalla luovuttajien veriryhmätutkimuksissa genotyypitystutkimukset. Veripalvelun toiminta lääketukkukauppana ja lääkkeiden jakelijana jatkui uusien plasmatoimitussopimusten puitteissa. Lääkkeiden myynnin liikevaihto vuonna 2012 oli 4,4 milj. euroa (-8,1 %). Plasmalääkkeissä käytettävän plasmaraaka-aineen myynnistä kertyi tuloa 6,6 milj. euroa (-18,7 %). Vuonna 2012 Veripalvelussa valmistauduttiin ensimmäisen Euroopassa myyntiluvan saaneen soluterapiavalmisteen, polven rustovaurioiden korjaamiseen tarkoitetun ChondroCelectin jakelutoimintaan Suomessa. Lääkkeen toimitukset suomalaisille klinikoille alkavat vuonna Kudospalveluissa uutuutena solutuotanto Luuytimenluovuttajarekisteriin hankittiin aktiivisesti uusia jäseniä iän tai muiden syiden takia rekisteristä poistuvien tilalle. Onnistuimme kampanjoinnin keinoin saamaan henkilön rekisteriin yli uutta jäsentä (775 vuonna 2011). Veripalvelu välitti yhteensä 128 kantasolusiirrettä Suomessa ja ulkomailla. Omat kuriirimme toimittivat 54 kantasolusiirrettä suomalaisille potilaille siirtokeskukseen Verenluovutukset Kokoverenluovutukset Plasma- ja trombafereesit 2500 Luovuttajien ikä- ja sukupuolijakauma 2012 Luovuttajien ikä- ja sukupuolijakauma Mies Mies Nainen Nainen 8

9 Kontti Kontti-kierrätystavarataloketjun toiminnan tavoitteena on varainhankinta Suomen Punaiselle Ristille sekä laadukas tuettu työllistäminen. Tavoitteet saavutettiin kuluneen vuoden aikana kiitettävästi. Kontti-ketju laajeni vuoden 2012 syyskuussa Vantaalle ja Turun Kontilla oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Näin ollen myynti kasvoi Kontti-ketjussa 22 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ketjun liikevaihto oli euroa ja tulos euroa. Piireille tilitettiin euroa, katastrofirahastoon euroa ja keskustoimistoon ketjun kehittämiseen euroa. Kuluneen vuoden aikana Kontit keräsivät kiloa vaateapua katastrofialueille. Kontti-ketjussa (Kontti-kierrätystavaratalot ja ketjun hallintokonttori) työskenteli henkilöä. Konteissa työskenteli henkilöitä muun muassa palkkatuella, työharjoittelussa, työkokeilussa ja työelämävalmennuksissa. Ammatillisen tutkinnon tai -osatutkinnon heistä suoritti 64 henkilöä. Kontti-ketju käytti omarahoitusta työllistämiseen euroa. Työnjohdossa ja ketjuhallinnossa työskenteli vuoden lopussa 51 henkilöä. Vuoden aikana Kontti-ketjussa pidettiin sosiaalista tilinpitoa (SoT), jonka tulokset julkaistaan erillisessä sosiaalisessa tilinpäätöksessä keväällä Yhteistyö työvoimaviranomaisten ja ELY-keskusten kanssa toimi hyvin. Vuoden lopussa oli käynnissä yhdeksän projektia ELY-keskusten kanssa, yksi ESR-rahoitteinen projekti sekä useilla paikkakunnilla myös kaupunkikohtaista yhteistyötä. Uusien yksiköiden perustaminen ja erityisesti aloitus pääkaupunkiseudulla oli suuri ponnistus ketjulta. Onnistunut avaus Vantaalla vahvisti uskoa Kontin konseptiin ja ketjun ammattitaitoon Konttien asiakasmäärä Vantaalle avattiin uusi Kontti-kierrätystavaratalo elokuussa. Vuoden 2012 aikana jatkettiin vuonna 2011 alkanutta strategiaprosessia Accenture Oy:n kanssa. Työn tuloksena Kontin strategia kirkastettiin ja johtamisen sekä esimiestyön periaatteet täsmennettiin. Lisäksi aloitettiin organisaation ja roolien ja vastuiden uudelleenmäärittely sekä operatiivisten tulosmittareiden kartoitus. Kontti-ketjun johtaja vaihtui vuoden lopussa ja uudeksi johtajaksi nimitettiin marraskuussa Sari Nikkola. Hän aloitti tehtävässään Kontti-kierrätystavarataloketju laatii toiminnastaan vuosittain erillisen sosiaalisen tilinpäätös -julkaisun. Kaisa Rautiainen Henkilöä Tukityöllistettyjen määrä Konttien liikevaihto Henkilöä Euroa

10 Nuorten turvatalot Nuorten turvatalot tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea nuorille ja heidän perheilleen elämän erilaisissa pulmatilanteissa. Tarkoituksena on vastata nopeasti ja joustavasti nuorten ja perheiden tarpeisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäisevällä työskentelyllä tukea nuoria ja heidän perheitään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja estää näin nuorten syrjäytymistä. Turvataloilla tehtävä työ perustuu ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyössä toteuttamaan työhön. Vuosi 2012 oli toimintastrategian juurruttamisen aikaa. Toiminnat ja vapaaehtoistyö monipuolistuivat. Erityisesti Yhteisvastuu-hankkeen myötä yhteistyö laajentui turvatalopaikkakuntien ulkopuolelle. Toiminnan laajentaminen Satakunnassa ei kuitenkaan onnistunut suunnitelmien mukaisesti. Yksinäisten nuorten tavoittaminen ja yksinäisyyden torjunta sekä nuorten ajautuminen peruskoulun päätyttyä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ovat tämän ajan yhteiskunnallisia haasteita. Tähän turvatalot ovat vastanneet kehittämällä vapaaehtoistyötä ja tiivistämällä yhteistyötä entisestään muiden tahojen kanssa. Matalan kynnyksen toimintaperiaatteelle nojautuva palvelu, jota voidaan tarjota apua tarvitsevalle nuorelle aikana, jolloin muita palveluja ei ole saatavilla, mahdollistaa tehokkaan auttamisen. Toimintavuoden lopussa selvisikin, että kaikki Nuorten turvatalot voivat jälleen tarjota kriisipäivystys- ja vastaanotto- sekä majoitustoimintaa seitsemänä päivänä viikossa. Nuorten turvatalojen asiakkaiden antama palaute oli myönteistä. Palveluiden järjestämiseen, laatuun ja nopeuteen oltiin tyytyväisiä. Nuoret ja perheet ovat kokeneet palvelun tarpeelliseksi ja ovat kokeneet tulleensa kuulluksi. He ovat myös arvioineet oman hyvinvointinsa parantuneen asiakkuuden myötä. Monille asiakkaille oli tärkeää Punaisen Ristin puolueettomuuden periaatteen toteutuminen sekä se, ettei toiminta ole viranomaisten ylläpitämää. Nuorten turvatalot aloittivat kertomusvuonna Sosiaalisen tilinpidon (Sot) mukaisen toiminnan vaikutusten arviointiprosessin. Ensimmäinen sosiaalinen tilinpäätös julkaistaan keväällä 2014 ajalta Tuotot ja kulut yhteensä Nuorten määrä turvataloissa Euroa Henkilöä Tuotot Kulut

11 Kehitystoiminta Järjestön internet-sivuston ja vapaaehtoisten käyttöön tehdyn RedNet-sovelluksen kehitystyötä jatkettiin kuluneena vuonna. Keskeisenä uutena järjestelmäkehityshankkeena aloitettiin syksyllä 2012 järjestösovelluksen päivitystyö, jossa päivitetään käytössämme oleva ohjelmistoversio ja toteutetaan kokonaisuus pilvipalveluratkaisuna. Samalla jäsenmaksujen ja kuukausilahjoittaohjelman suoritusten perintään liittyvä järjestelmä uudistetaan. Järjestelmäkokonaisuus otetaan käyttöön vuoden 2013 keväällä. Järjestelmän uudistus mahdollistaa sen, että voimme käynnistää muut keskeiset kehittämishankkeet vuonna Näistä tärkeimmät ovat tietokoneiden käyttöjärjestelmien ja toimistosovellusten uusiminen sekä taloustoimintojen kehittäminen sisältäen uuden talousjärjestelmän käyttöönoton. Vuoden 2012 aikana taloustoimintojen kehittämiseen valmistauduttiin siten, että keskustoimiston kirjanpito- ja palkanlaskentapalveluita on laajennettu uusiin piireihin. Lisäksi tukityöllistettyjen palkkahallinto keskitettiin Kontin ketjuhallinnon yhteyteen. Myös edellisenä vuonna uusitun matkahallinnon järjestelmien käyttöä on laajennettu piireissä. Järjestön hallituksen asettama työryhmä sai valmiiksi järjestön johtamisjärjestelmän kehitystyönsä. Koko johtamisjärjestelmää kehitetään vaiheittain seuraavaan yleiskokoukseen asti. Riskienhallinta Järjestön riskienhallinta perustuu hallituksen vahvistamaan riskienhallintalinjaukseen. Järjestön riskiarviot päivitetään ja riskienhallintaprosessin kehittämistarpeita arvioidaan. Näin saadaan riskienhallinta yhä paremmin osaksi johtamisprosessia ja siihen liittyvää toiminnan arviointia, suunnittelua ja ohjausta. Järjestön riskienhallinnassa keskityttiin aikaisemmin todettujen väärinkäytösten edellyttämiin toimenpiteisiin. Hallituksen aloitteesta käynnistettiin tarkastusvaliokunnan johdolla systemaattinen sisäisten kontrollien arviointi keskushallinnossa ja piireissä. Sisäisen valvonnan kehittäminen vaatii kontrollitarkastuksissa todettujen kehittämistoimien ja erityisesti johtamiseen ja sisäiseen valvontaan liittyvien toimintatapojen kehittämistä. Muutostoimet määritellään eri järjestöyksiköissä ja niiden toteutusta tuetaan sisäisen valvonnan koulutuksella. Siihen on osallistunut keskushallinnosta ja piireistä luottamusjohtoa, järjestön toimivaa johtoa sekä yksiköiden päälliköitä ja laajasti myös henkilökuntaa. Pitemmällä aikavälillä sisäistä valvontaa ja erityisesti tukipalveluiden toimintatapoja kehitetään koko järjestöä koskevan tukipalvelustrategian pohjalta ja tukipalveluiden toimintatapoja yhtenäistetään palvelukeskus-ajattelun pohjalta. Yhtenäisillä tukipalveluilla voidaan sekä eliminoida sisäisen valvonnan riskejä että kehittää laadullisesti tukipalveluiden sisältöä tukemaan varsinaisen toiminnan ja sen johtamisen tarpeita. Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan linjauksessa on määritelty järjestön sijoitusomaisuuden omaisuuslajikohtainen strateginen allokaatio, taktiset vaihteluvälit ja riskienhallintaperiaatteet. Keskushallinnon arvopaperiomaisuutta hoitaa kolme kilpailutuksen kautta valittua varainhoitajaa täyden valtakirjan varainhoitosopimuksien perusteella. Sijoituskiinteistöomaisuutta, jonka osuus oli tilinpäätöshetkellä yli 40 prosenttia koko sijoitusomaisuudesta, hoidetaan itse. Sijoitustoiminnan toteutusta valvoo hallituksen nimittämä ja pääsihteerin johdolla toimiva sijoitustoimikunta, joka koostuu järjestön toimihenkilöistä ja ulkopuolisista asiantuntijoista. Sijoitustoimintaan liittyviä riskejä hallitaan yhdessä päävarainhoitajan asiantuntijoiden kanssa ja siinä on mahdollista hyödyntää myös varainhoitajan erityisiä sijoitusriskien mallintamiseen ja hallintaa tarkoitettuja sovelluksia. Kansainvälisen avustustoiminnan osalta valuuttakurssiriskien suojaamista ei tehdä, koska avustuspäätökset tehdään kirjanpitovaluutassa. Järjestön ottamaan pitkäaikaiseen rahoituslainaan sisältyy korkoriskien hallitsemiseksi koronvaihtosopimuksella tehty korkosuojaus, jossa 10 miljoonan euron pääoman osalta laina on muutettu vaihtuvakorkoisesta kiinteäkorkoiseksi. Koronvaihtosopimuksen markkina-arvo tilinpäätöshetkellä oli euroa johtuen poikkeuksellisten alhaisista markkinakoroista. Keskushallinnossa on kehitetty likviditeettisuunnittelua tehostamaan käyttöpääoman hallintaa yhdessä konsernitiliratkaisun kanssa erityisesti sen jälkeen, kun arvopaperisijoitusten hoito on ulkoistettu varainhoitajille. Yleiskokouksen vahvistamassa talouden tasapainottamisohjelmassa on edetty laaditun suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on vuosina aikaansaada 1,5 miljoonan euron tulosvaikutteinen parannus keskustoimiston taloudessa. Tammi-helmikuussa keskustoimistossa käytiin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut, joissa sovittiin 1,1 miljoonan euron vuotuisista säästöistä. Materiaalituotannon osalta säästöt toteutuvat vuoden 2013 aikana. Keskustoimiston taloudentasapainottaminen edellyttää vielä vuonna 2013 ja 2014 lisäsäästöjä ja onnistumista uuden tulorahoituksen hankkimisessa. Suomen Punaisen Ristin toiminnan kannalta järjestön maine ja yleinen luottamus järjestömme toimintaan on keskeinen toimintamme lähtökohta. Tämän lisäksi jäsenmäärän kehitys, vapaaehtoistoiminnan muodot ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrä ovat edelleen myös riskienhallinnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. 11

12 Talous Keskushallinnon kirjanpidollinen alijäämä oli 0,5 miljoonaa euroa. Tulokseen vaikutti olennaisesti edellisellä tilikaudella toteutetun lisäeläkejärjestelyn yhteydessä sovittujen, vuosina 2012 ja 2013 tehtävien, lisäeläkekorotusten kulukirjausten tuloutus 0,9 miljoonaa euroa. Se perustui eläkeyhtiön tekemään tarkempaan arvioon toteutuvan korotuksen kustannuksista. Järjestön varainhankinta toteutui suunnitelmien mukaisella tasolla. Sijoitustoiminnan kannalta vuosi 2012 oli aikaisempia odotuksia positiivisempi. Järjestön sijoitusomaisuuden, 124 miljoonaa euroa, keskimääräinen vuotuinen tuotto oli 9,36 prosenttia. Keskimääräistä tuottoa pienensi suhteellisesti suuri kiinteistöomaisuuden määrä. Kokonaisuutena keskushallinnon taloudellinen asema on vakaa. Keskushallinnon tuloksen arviointiin vaikuttaa se, että keskustoimisto tukee piirejä vuosittain järjestötukena rahallisesti ja vastikkeettomina palveluina. Jos piirien taloudellinen tilanne edellyttää keskushallinnon tukea, se vähentää keskustoimiston ylijäämää kyseisenä vuotena. Piireiltä ja osastoilta omat tilinpäätökset Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu siitä säädettyyn lakiin ja asetukseen. Asetuksessa on erikseen määrätty piirit ja osastot omiksi oikeustoimihenkilöiksi. Siten ne tekevät toiminnastaan erilliset tilinpäätökset eikä piirien tilinpäätöksiä konsolidoida keskushallinnon tilinpäätökseen. Suomen Punaisen Ristin laitokset Veripalvelu, Kontti kierrätystavaratalo ja Nuorten turvatalot ovat juridisesti osa keskushallintoa. Niiden toiminta sisältyy keskushallinnon tilinpäätökseen SPR:n SPR:n kokonaisjäsenmäärä Tuotot (1 000 euroa) Veripalvelu UM:n UM:n avustukset Sijoitukset RAY:n avustukset Katastrofirahasto Katastrofi- Muut tuotot Muut avustukset Tuote- Tuotemarkkinointi Korvaukset valtiolta Jäsenmaksut ja muut ja ja kunnilta lahjoitukset avustukset avustukset rahasto tuotot avustukset markkinointi valtiolta ja muut lahjoitukset kunnilta

13 Henkilöstö Henkilöä Tuhatta euroa Palkat ja palkkiot Keskushallinnon työntekijät Keskustoimisto Veripalvelu Kontit Nuorten turvatalo Keskustoimisto yhteensä Keskushallinnossa maksetut palkat ja palkkiot Sivukulut Vuoden 2011 henkilöstötutkimuksen pohjalta tehtiin kehittämissuunnitelma, jonka toteutusta jatkettiin vuonna Suurin ponnistus oli keskustoimistossa toteutettu valmentavan johtamisen esimiesvalmennus, joka käsitti 14 tapaamiskertaa vuoden aikana. Valmennus toteutettiin omin voimin kustannustehokkaasti ja valmentavasti. Sen pohjalta syntyi yhteinen näkemys johtamisesta, uusia taitoja ja työkaluja sekä vertaistukiverkosto, joiden pohjalta on hyvä jatkaa johtamisen kehittämistä. Myös johtamisen roolit uudistettiin, samoin kuin toiminnan ohjauksen ja seurannan prosessi työkaluineen, jotka otetaan käyttöön Viimeistelyä vaille valmis on myös työhyvinvointiohjelma. Keväällä käytiin keskustoimistossa yt-neuvottelut yleiskokouksessa päätetyn säästöohjelman toteuttamiseksi. Neuvotteluissa vähennettiin henkilöresurssia 16 henkilötyövuoden verran. Suuremmilta irtisanomisilta vältyttiin, koska säästöt toteutettiin jättämällä täyttämättä avoimia tehtäviä ja siirtämällä olemassa olevaa henkilökuntaa aikaisemmin ulkoistettuihin palveluihin taloushallinnossa ja puhelinvaihteessa. Tässä yhteydessä siirrettiin myös Merikadun varasto Kalkun logistiikkakeskukseen. Merkittävää edistystä saavutettiin järjestön palkkahallinnon keskittämisessä ja kehittämisessä. Keskustoimiston henkilöstöyksikön palkkahallinnon prosesseja kehitettiin tehokkaiksi ja yhtenäisiksi, mikä mahdollisti piirien palkkahallinnon siirtämisen keskustoimistoon. Vuonna 2012 keskitettyyn malliin siirtyivät Oulu, Satakunta, Kaakkois- Suomi, Häme ja Varsinais-Suomi. Keskittäminen jatkuu vuoden 2013 puolella. Punaisen Ristin Työaskel-projekti päättyi syksyllä 2012, koska projektin rahoittajana toiminut työ- ja elinkeinoministeriö lakkautti valtakunnallisten projektien rahoituksen. Projekti kehitti ansiokkaasti vuosien varrella Punaisen Ristin työllistämistä, valmensi ja tuki Konttiketjun, osastojen ja piirien työllistäviä esimiehiä, kehitti työtapoja ja välineitä ja sosiaalista tilinpäätöstä sekä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Tunnustus vuosien työlle saatiin tammikuussa 2013, jolloin työministeri Lauri Ihalainen vastaanotti Vantaan kontissa Tarja Filatovin työryhmän raportin työllistämistoimenpiteiden kehittämisestä. Paikka valittiin siksi, että Suomen Punaisen Ristin työllistämistoiminta on sekä laajuudeltaan että laadultaan esimerkillistä. Työllistämisen tukeminen jatkuu osana henkilöstöyksikön toimintaa, mutta ilman erillistä projektia ei kehittämiseen ole vastaavia mahdollisuuksia. 13

14 Tulevaisuuden näköaloja Suomessa luotetaan Punaisen Ristin toimintaan se näkyi hyvin Sydäntalvi-harjoituksen kokemuksista. Järjestö sai yli vapaaehtoista mukaan, mutta samalla myös yhteistyö eri viranomaistahojen kanssa toimi erittäin hyvin. Punainen Risti nähdään luotettavana järjestönä, jolla on kyky vastata kotimaan tai kansainvälisiin onnettomuuksiin tai kriiseihin silloin kun apua tarvitaan. SPR:n valmius osana kansainvälistä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikettä on tärkeä osa suomalaisten turvallisuutta. Yli 500 paikallisen osaston vapaaehtoista ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Järjestön keskittyminen entistä selkeämmin valmiuteen ja terveys- ja hyvinvointiohjelmiin lisää sen vaikuttavuutta ja merkittävyyttä. SPR:n merkitys suomalaisena avustusjärjestönä näkyy muun muassa siinä, että vuosittain järjestöön liittyy tuhansia uusia jäseniä. Ihmisillä on vahva käsitys siitä, että Punainen Risti on tehokas auttamisen kanava. Uusien jäsenten määrä ei kuitenkaan merkitse jäsenmäärän kasvua. Järjestön jäsenten keski-ikä ylittää pian 60 vuotta. Jäsenkunnan ja vapaaehtoisten ikääntyminen vaikuttaa monella tavalla järjestön toimintaresursseihin ja aiheuttaa myös sen, että jäsenpoistuma on vuosittain merkittävä. Jäsenmäärän kasvun esteenä on myös se, että järjestö ei ole toistaiseksi löytänyt tehokkaita keinoja siihen, miten uudet toimintaan mukaan haluavat jäsenet ja vapaaehtoiset todella pääsisivät mukaan siihen toimintaan, mikä heitä kiinnostaa. Järjestön tuleekin kaikilla tasoilla kiinnittää erityistä huomiota siihen, että uudet toimijat toivotetaan tervetulleiksi vanhojen joukkoon. On varmistettava, että järjestö avautuu kaikille kiinnostuneille. Turun vuoden 2014 yleiskokousvalmistelujen yhteydessä on tarpeen keskustella siitä, miten perinteistä järjestötoiminnan byrokratiaa voidaan madaltaa niin, että vapaaehtoiset kokevat tekevänsä entistä useammin ihmisten elämänlaatua kohottavia tehtäviä. Punainen Risti on lisännyt yhteistyötään muiden järjestöjen kanssa, ja tulevaisuudessa yhteistyön laajentaminen on entistä tärkeämpää. Näin käytettävissä olevat resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön käytännön auttamistyössä ja järjestöjen resursseihin vaikuttavassa taustavaikuttamisessa. Punainen Risti on huolissaan koko kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien heikkenemisestä. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että viime vuosien aikana järjestöjen toiminnan rahoituspohja on kansainvälisen taloudellisen tilanteen takia pikemminkin heikentynyt kuin vahvistunut. Vuoden 2014 alussa käyttöön otettava pankkimaksujärjestelmien muutos ja siirtyminen ns. e-laskujärjestelmään vaikuttaa merkittävästi järjestöjen toimintaan lähinnä säännöllisten lahjoittajien ja lahjoitusten saantiin. Euroopan tasolla Suomi on ensimmäisten joukossa siirtymässä uuteen järjestelmään ja sen kehittämisen yhteydessä kolmannen sektorin tarpeet on lähes kokonaan jätetty huomiotta tai niihin on paneuduttu hyvin myöhäisessä vaiheessa. Samantapainen, järjestöjen toimintamahdollisuuksiin vaikuttava hanke, on ollut rahankeräyslain käynnissä oleva uudistaminen. Rahankeräystoiminnan luotettavuus saattaa olla vaakalaudalla. Riittävien resurssien turvaaminen esimerkiksi Punaisen Ristin kotimaan toimintaan on tärkeää, koska Suomessa on enenevä määrä ihmisiä, jotka tarvitsevat oman elämänsä hallinnassa ulkopuolista tukea ja apua. Yksinäisyyden, köyhyyden ja syrjäytymisen aiheuttamat ongelmat tuntuvat kasvavan. Punainen Risti ja ympäristö Suomen Punaisen Ristin toimintaa voi verrata tyypillisiin valtakunnallisiin, pääasiassa toimistotyötä tekeviin organisaatioihin. Siten järjestö ei omalla toiminnallaan rasita merkittävästi ympäristöä, eikä vapaaehtoistoimintakaan sisällä ympäristöriskejä. Silti keskustoimiston, 12 piirin ja yli 500 paikallisosaston toimintaan liittyy paljon yhteisiä kokouksia ja matkustamista, joten autoilun aiheuttama kuormitus, tarpeeton toimistopaperin käyttö ja syntyvän jätteen määrä on otettava huomioon. Punainen Risti pyrkii teknisillä ratkaisuilla ja myös käytännön toimilla siirtymään entistä enemmän sähköiseen toimistoon ja tiedonvälitykseen. Tämä koskee niin asiakirjoja kuin video- ja skype-kokouksia. Järjestöllä on käytössä sähköinen laskutus ja laskujen hyväksymisjärjestelmä ja jo nyt lähes kaikki kokousmateriaalit toimitetaan osallistujille sähköisesti. Punaisella Ristillä ei ole erityistä ympäristöohjelmaa, mutta Veripalvelu ja Kontti-kierrätystavarataloketju noudattavat omia ohjeistuksiaan. Veripalvelu soveltaa lääketeollisuuden käytäntöjä mm. kertakäyttömateriaalien käsittelyssä. Kontti-ketju on merkittävä tavaroiden vaatteiden, huonekalujen, astioiden, muiden kodintarvikkeiden sekä urheiluvälineiden kierrättäjä ja myös käytettyjen vaatteiden uusiokäyttäjä. Parin viime vuoden aikana kehitetty järjestön sisäinen viestintäpalvelu RedNet-extranetpalvelu on laajentunut ja myös paikallisosastot ovat ottaneet järjestelmän käyttöönsä oman toimintansa koordinoinnissa. 14

15 Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa Huono-osaisuushankkeilla iloa ja tukea Eri puolilla Suomea toteutettiin erilaisia huono-osaisuutta ehkäiseviä hankkeita. Punaisen Ristin osastot toteuttivat hankkeet, ja ne suunniteltiin paikallisten tarpeiden mukaan. Toiminta oli esimerkiksi sosiaalista ja tiedollista tukea maahanmuuttajille, syrjäseutujen vanhuksille, mielenterveyskuntoutujille tai nuorille. Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet rahoitettiin katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla. Ystävätoimintaa kaikissa ikäryhmissä Ystävätoiminnan kysyntä kasvoi. Yksinäisyyttä sekä ystävän ja yhteisön tuen tarvetta on kaikissa ikäryhmissä, mikä näkyi siinä, että ystäväkurssit täyttyivät eri puolilla maata. Ystävätoiminnan vahvuus oli siinä, että toimintamuotoja oli runsaasti, mikä antoi yksilölle valinnan mahdollisuuden. Ystävätoiminta oli esillä erityisesti ystävänpäivänä, jolloin eri puolilla maata järjestettiin 156 Iloa ystävyydestä -tapahtumaa. Tapahtumien avulla saatiin näkyvyyttä ystävätoiminnalle sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Nuorten teemavuoden merkeissä erityisesti nuorten yksinäisyys ja ystävätoiminta nuorten parissa nostettiin esille. Tukea omaishoitajien jaksamiseen Omaishoitajien tukitoiminta antoi apua, iloa ja koulutusta vanhuksen, vammaisen tai pitkäaikaissairaan omaisille. Toiminta oli avointa kaikille omaistaan tai läheistään hoitavalle. Toimintavuoden tavoitteena oli lisätä vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä. Lisäksi toiminnan tavoitteena oli herätellä omaishoitajia pitämään huolta myös omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Toiminnalla tavoitettiin tuhansia omaishoitajia. Omaishoitajille tarjottiin vapaaehtoisten vetämiä toiminnallisia ja vertaistuellisia ryhmiä, virkistystapahtumia sekä hyvinvointiin, fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja terveyteen liittyvää koulutusta. Vertaistuen merkitys oli suuri, mikä näkyi vertaisryhmien määrän kasvuna. Ryhmien määrät lisääntyivät kymmenellä ja ryhmäläisten määrä kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden. Omaishoitajien tukitoiminta on ammatillisesti koordinoitua pääasiassa vapaaehtoisten toteuttamaa toimintaa. Vuonna 2012 toimintaa oli kahdeksan piirin alueella, joista seitsemän piirin alueella työskenteli omaishoitajien tukitoiminnan alueellinen työntekijä. Toiminnassa oli mukana yhteensä 42 osastoa ja lähes 300 vapaaehtoista Omaishoitajien tukitoiminnassa tukitoiminnassa mukana olevat mukana olevat vapaaehtoiset Paula Myöhänen Pieksämäellä kokoontuu ystäväryhmä. Kuvassa Kaarina Riipinen, Teuvo Rouvinen ja Marja Liisa Jäppinen Säännöllisesti mukana Epäsäännöllisesti Henkilöä Vapaaehtoiset ystävätoiminnassa (* Henkilöä Autettujen määrä osastojen ja piirien avustamissa äkillisissä kotimaan onnettomuustilanteissa *) Edellisessä tilastossa esitetty luku on ollut virheellinen. Tässä se on korjattu oikeaksi

16 Kotimaan apu / euroa Muut isot onnettomuustilanteet Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet Äkillinen apu kotimaassa Osastojen omista varoista antama apu Muut isot onnettomuustilanteet sisältää: 2010 Sellon ampumavälikohtauksen sekä Jokelan ja Kauhajoen rahastoista annetun avun 2011 Sellon ampumavälikohtauksen sekä Jokelan ja Myyrmannin rahastoista annetun avun 2012 Myyrmannin rahastosta annetun avun Suomen Punainen Risti jakoi vuonna 2012 Hyvä joulumieli -avustuksina lahjakorttia, joiden arvo oli 70 /kpl. Kiinnostus ensihuoltoa ja henkistä tukea kohtaan kasvoi Ensihuollon ja henkisen tuen vapaaehtoisille oli tarvetta. Vapaaehtoisia tarvittiin vuoden aikana useissa tulipaloissa ja etsintä- ja onnettomuustilanteissa. Toukokuisen Hyvinkään ampumavälikohtauksen jälkeen Punaisen Ristin vapaaehtoiset olivat muonitustehtävissä, vastaamassa kriisipuhelimeen sekä tekemässä katupartiointia yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Psykologien valmiusryhmä osallistui koulujen tukemiseen. Nuorten kriisichat Tukinetissä oli auki kolmena iltana. Varkaudessa huhtikuussa tapahtuneen nuoren naisen puukotuksen jälkeen vapaaehtoiset päivystivät ja partioivat kaduilla sekä illalla nuorisotalolla, jossa myös psykologien valmiusryhmän jäsen oli heitä tukemassa. Henkisen tuen vapaaehtoisryhmän johtajalle myönnettiin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun vuoden pelastaja huomionosoitus paikallisten viranomaisten ja seurakunnan kanssa tehdyn yhteistyön koordinoimisesta. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu sai huomiota Vapaaehtoinen pelastuspalvelu huomioitiin valtakunnan mediassa laajasti. Joulukuussa Ylöjärvellä pieni poika katosi koulumatkalla. Poliisi hälytti varhaisessa vaiheessa Vapepan etsimään kadonnutta. Kadonnut löytyi lopulta romahtaneesta tienpenkan lumiluolasta kuolleena. Tapaus sai paljon julkisuutta ja Vapepan etsinnöissä oli runsaasti rivikansalaisia, jotka halusivat auttaa kadonneen perhettä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun pääasiallinen yhteistyökumppani poliisi on antanut useassa yhteydessä tunnustusta saamastaan tuesta. Tätä työtä tukemaan saatiin 2012 valmistunut valtakunnallinen poliisisopimus ja -ohje. Vaateapua kotimaahan Punainen Risti toimitti Kontti-ketjun kautta vaateapua sitä tarvitseville Suomessa. Vaatteita ja muita tarvikkeita annettiin muun muassa henkilöille, jotka olivat menettäneet kotinsa tulipalossa tai homeongelman vuoksi. Uusi Kumikoulu valmistui Entisen hiv-työn nimi muutettiin hiv/seksuaaliterveystyöksi. Työn tavoitteena oli edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ehkäisemällä hiv-tartuntoja ja muita seksiteitse tarttuvia tauteja. Hiv-tartunnan saaneiden tukeminen sekä tartuntaan liittyvän syrjinnän vähentäminen olivat tärkeä osa toimintaa. Hiv/seksuaaliterveystyön vapaaehtoiset kampanjoivat kohdennetusti nuorten ja matkailijoiden parissa turvallisen ja vastuullisen seksikäyttäytymisen edistämiseksi. Yhteistyössä Hiv-tukikeskuksen kanssa toteutettiin turvaseksipartiointia Helsingin ja Turun satamissa sekä Niiralan, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylitysasemilla. Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille suunnattu terveystiedon opetusta täydentävä seksuaaliterveyden oppimateriaali, Kumikoulu, valmistui. Kumikoulua toteuttavat Punaisen Ristin nuoret vapaaehtoiset. Pluspisteissä ja valtakunnallisessa neuvontapuhelimessa päivystivät vapaaehtoiset. Pluspisteissä siirryttiin pikatestien ottamiseen. Päihdetyö osaksi osastotoimintaa Päihdetyön peruskursseja järjestettiin ennätykselliset 10 kappaletta. Osastot lähettivät vapaaehtoisiaan päihdetyön peruskursseille aktiivisesti ja aktivoituivat myös järjestämään päihdeinfoja. Osastojen toiminnan tueksi päivitettiin päihdeinfojen aineistoja ja tuotettiin uusia koulutuksissa käytettäviä tukiaineistoja. 250 Vapepan hälytystilanteet Kpl Etsintä Ensihuolto (henkinen ensiapu, tulipalot ym.) Liikenneonnettomuus Maastopalo Muu auttamistilanne Valmiushälytys. Ei toimintaa Ympäristöonnettomuus

17 Punainen Risti koordinoi valtakunnallisesti Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoa marraskuussa yhdessä Ehyt ry:n kanssa. Viikon teemajulisteita oli jaossa piiritoimistoissa ja osastot järjestivät onnellisuus-teeman merkeissä onnellisuusnarikoita. Kouluyhteistyötä ja Punaisen Ristin toimintaryhmien päihdeaiheisia te toja jatkettiin. Terveyspisteitä yli viisikymmentä Etenkin ikääntyvät käyttivät ahkerasti terveyspisteiden maksuttomia neuvonta- ja terveyspalveluita. Punaisen Ristin terveyspisteitä oli vuoden 2012 lopussa 51. Terveyspisteet täydensivät kuntien terveyspalveluita tarjoamalla maksutonta matalan kynnyksen terveysneuvontaa ja ryhmätoimintaa. Veripalvelun uusi solutuotantokeskus viritettiin toimintavalmiuteen ja viranomaiselta saatiin valmistuslupa mesenkymaalisten stroomasolujen tuottamiseksi yksittäisten potilaiden hoitoon hoitoresistentissä käänteishyljintäreaktiossa. Vuonna 2012 Veripalvelussa työskenteli keskimäärin 631 henkilöä. Käynnit terveyspisteissä Kpl Verenluovuttaja on hengenpelastaja. Jari Härkönen Verenluovuttajilta apua potilaalle Verenluovutus on helppo ja suosittu tapa auttaa lähimmäistä konkreettisella tavalla. Vuonna 2012 Suomessa luovutti verta henkilöä ja luovutuskertoja oli Määrä laski noin luovutuksella edellisvuodesta. Tämä johtui vähentyneestä verivalmisteiden kysynnästä, mihin Veripalvelussa reagoitiin keräämällä vähemmän verta. Verenluovuttajia riitti ympäri vuoden potilaiden tarvetta vastaavasti. Verenluovutusverkostoa kehitettiin parantamalla luovutusmahdollisuuksia alueilla, joissa on paljon luovutusikäistä väestöä ja joissa nuoren väestön ennustetaan kasvavan. Avasimme uuden veripalvelutoimiston Espooseen ja lisäsimme verenluovutustilaisuuksien määrää Pohjanmaalla. Yritysyhteistyö sai kokonaan uuden ilmeen ja sysäyksen kehittäessämme uuden VeriRyhmä-toimintamallin. Lokakuussa lanseerattuun VeriRyhmä-toimintaan liittyi jo loppuvuoden aikana 209 yrityksen ja yhteisön verenluovuttajaryhmää. Veripalvelu toimitti Suomen sairaaloille potilashoitoon lähes punasoluvalmistetta ja yli verihiutalevalmistetta. Kaikkiaan Suomessa tarvitsee verivalmisteita vuosittain noin potilasta. Verivalmisteiden tuotannossa otettiin käyttöön uutta teknologiaa, mikä paransi entisestään prosessien toimintavarmuutta ja -nopeutta. Luuytimenluovuttajarekisteriin hankittiin aktiivisesti uusia jäseniä iän tai muiden syiden takia rekisteristä poistuvien tilalle. Kampanjoinnin keinoin onnistuttiin saamaan henkilön rekisteriin yli uutta jäsentä (775 vuonna 2011). Veripalvelu välitti yhteensä 122 kantasolusiirrettä Suomessa ja ulkomailla. Laboratoriopalvelujen kysyntä vaihteli tutkimusalueittain. Vuonna 2012 kasvua oli erityisesti vaativissa punasoluvasta-aineiden tunnistuksissa. Veripalvelu toimii veriryhmätutkimuksissa kansallisena referenssilaboratoriona. Työllistettyjä yli tuhat Punainen Risti oli yksi merkittävimmistä työllistävistä järjestöistä Suomessa. Järjestö tarjosi työllistämispaikkoja Konteissa tai osastoissa. Eniten työllistivät Kontit, joissa erilaisin tukimuodoin työllistettiin yhteensä henkilöä. Ammatillisen tutkinnon tai osatutkinnon heistä suoritti 64 henkilöä. Punaisen Ristin Työaskel-projekti päättyi syksyllä 2012, koska projektin rahoittajana toiminut työ- ja elinkeinoministeriö lakkautti valtakunnallisten projektien rahoituksen. Projekti kehitti ansiokkaasti vuosien varrella Punaisen Ristin työllistämistä, valmensi ja tuki Kontti-ketjun, osastojen ja piirien työllistäviä esimiehiä, kehitti työtapoja ja -välineitä ja sosiaalista tilinpäätöstä sekä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Tunnustus vuosien työlle saatiin tammikuussa 2013, jolloin työministeri Lauri Ihalainen vastaanotti Vantaan kontissa Tarja Filatovin työryhmän raportin työllistämistoimenpiteiden kehittämisestä. Paikka valittiin siksi, että Suomen Punaisen Ristin työllistämistoiminta on sekä laajuudeltaan että laadultaan esimerkillistä. Vantaalle avattiin Kontti-ketjun 10. myymälä Kontti-ketju avasi elokuussa kymmenennen kierrätystavaratalonsa Vantaan Tikkurilaan. Vantaan Kontti oli ketjun tähän mennessä suurin tavaratalo, joka työllistää kerrallaan noin 50 henkilöä. Kontti-ketju kehitti tavaraprosessejaan Vantaan Kontin myymälässä avaamalla lahjoitusten vastaanottopisteen, jossa asiakkaat voivat lajitella itse lahjoittamansa tavarat. Kokeilun tavoitteena oli nopeuttaa tavaran kiertoa Kontissa ja tiedottaa asiakkaille lahjoitustavaran laatukriteereistä. Vastaavia lajittelupisteitä perustetaan muihinkin Kontteihin. 17

18 Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia Monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta jatkoi kasvuaan. Lisää vapaaehtoisia tuli mukaan kehittämään monikulttuurista lähiympäristöä. Vapaaehtoiset toimivat ystävinä Suomeen muuttaneille, järjestivät asumisapua, kerhoja ja kursseja ja pyörittivät kansainvälisiä klubeja. Yhteistyö oppilaitoksissa lisääntyi eri puolilla Suomea. Hyviä kokemuksia saatiin järjestämällä ystävätoiminnan peruskursseja selkokielellä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ja ohjaamalla heidät sen jälkeen osastojen toimintaan. Kampanjointia rasismia vastaan Vihapuheen ja rasististen ilmiöiden kasvu näkyi suomalaisessa yhteiskunnassa ja eritaustaisten ihmisten arjessa. Punainen Risti kampanjoi näkyvästi rasismia ja syrjintää vastaan rasisminvastaisella kampanjalla maaliskuussa. Tapahtumia järjestivät sekä osastot että piirit, ja osa tapahtumista järjestettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumia oli noin sata. Piirit jakoivat Ennakkoluuloton edelläkävijä -tunnustuksia yhdenvertaisuutta edistäneille tahoille. Asennetyötä tehtiin myös osana monikulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Euroopan Pakolaisrahaston rahoittaman SPIRIT-hankkeen tavoitteena on kolmen vuoden ajan ollut vaikuttaa asenneilmapiiriin ja lisätä kuntien halukkuutta vastaanottaa pakolaisia. Vuoden lopussa päättyneen hankkeen aikana tuettiin myös kotoutumista tukevan toiminnan kehittämistä osastoissa. Punainen Risti järjesti myös pakolaisten perheenjäsenten matkoja Suomeen Maahanmuuttoviraston kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Valtion korvausten piiriin kuuluvia perheenjäseniä saapui 10. Punainen Risti tiedotti ja neuvoi aktiivisesti paikallisia toimijoita vuonna 2011 voimaan tulleista lainsäädännön ja hallinnon muutoksista. Merkittävä muutos oli, että vuoden 2011 alusta alkaen valtio kustansi ainoastaan kiintiöpakolaisten perheenjäsenten maahantulomatkat. Henkilötiedustelujen määrä jatkoi kasvuaan. Lisääntynyt tiedustelujen määrä johtui pääasiassa Eurooppaan pakomatkalla kadonneiden perheenjäsenten etsinnästä. Yhteensä käsiteltiin 433 etsintäpyyntöä, joissa etsittiin kadonnutta perheenjäsentä ja välitettiin 51 Punaisen Ristin viestiä. Vaikuttamista perheenyhdistämisen puolesta Vaikuttamistyössä keskeinen tavoite oli pakolaisten perheenyhdistämisen turvaaminen. Perheenyhdistämispolitiikkaan ja -hallintoon on viime vuosina tehty paljon muutoksia, jotka vaikuttavat pakolaisten perheenjäsenten asemaan ja oikeuksiin. Tähän perustuen SPR järjesti marraskuussa 2012 järjestöjen ja viranomaisten välisen tapaamisen perheenyhdistämiseen liittyen. Tilaisuudessa vaihdettiin tietoja perheenyhdistämismenettelyn eri vaiheista ja pohdittiin kehittämisehdotuksia, jotta pakolaisten perheenyhdistämisoikeus toteutuisi ja hallinnollisia prosesseja helpotettaisiin. Keskustelutilaisuuteen oli kutsuttu sisäministeriön, ulkoministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja MIGRI:n edustajia sekä kuntien ja järjestöjen edustajia. Keskustelun pääkohdista tehtiin kooste, joka toimitettiin sisäministeriöön tavoitteena vaikuttaa politiikkaan ja linjauksiin, jotka säätelevät perheenyhdistämismenettelyä. Turvapaikkahakemukset Niklas Meltio Näyttelijä Eppu Salminen haastoi kaikki luopumaan ennakkoluuloistaan rasisminvastaisella viikolla. Henkilöä Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto jatkui Turvapaikanhakijoiden määrät pysyivät samalla tasolla kuin vuonna Järjestö ylläpiti yhdeksää aikuisille tarkoitettua vastaanottoyksikköä sekä muutamaa alaikäisyksikköä. Viranomaisten supistamispäätösten johdosta keskusten paikkalukuja pienennettiin ja vuoden aikana lakkautettiin Kontioniemen yksikkö. Keskustoimisto koordinoi Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten maahantulovaiheen vastaanottoa Helsinki-Vantaan lentoasemalla tukenaan aktiivinen ryhmä vapaaehtoisia. Punainen Risti vastaanotti 730 Suomeen saapunutta kiintiöpakolaista. Henkilöä Suomen Punaisen Ristin vastaanottamat kiintiöpakolaiset

19 Ensiapuryhmiin rekrytoitiin uusia jäseniä Niklas Meltio Ensiapuryhmien ja ryhmäläisten määrä on laskenut hälyttävästi viime vuosina. Tämä näkyy myös auttamistoiminnassa. Vuonna 2012 Punaisen Ristin hälytysryhmät, joista valtaosa on ensiapuryhmiä, olivat auttamassa 90 kertaa, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 154 kertaa. Vuonna 2012 ensiapuryhmiin houkuteltiin erityisesti nuoria. Punaisen Ristin viikolla järjestettiin ensiavun taitoratoja, jotka tarjosivat yleisölle onnistumisen elämyksiä ensiavun harjoittelemisesta. Kampanjan tavoite oli rekrytoida uusia jäseniä ensiapuryhmiin. Uusia ensiapuryhmätoiminnasta kiinnostuneita ilmoittautui kevään aikana noin 700 henkeä. Oulun ja Lapin piirin alueella aloitettiin kaksivuotinen HUIPPU-hanke, jossa kehitetään rekrytointimalleja ensiapuryhmille, jotta näiden kahden piirin alueelle saadaan uusia toimijoita ja ryhmiä. Hankkeeseen osallistui 13 osastoa. Hankkeen puitteissa järjestettiin kolme teemaseminaaria ja rekrytoinnin tueksi kehitettiin uusia tapoja. Hankkeen myötä perustettiin uusi ensiapuryhmä Sodankylään. Hankkeeseen osallistuvien osastojen panos Punaisen Ristin viikolla ja Nälkäpäivänä oli merkittävästi parempi kuin aiempina vuosina. Kaikki hankkeeseen liittyvä materiaali julkaistiin RedNetissä ensiapuryhmien sivuilla. Uusi valtakunnallinen ensiapupäivystysten tietokanta julkaistiin syksyllä. Tietokannan teki ryhmä IT-alan ammattilaisia, Punaisen Ristin vapaaehtoisia pro bono periaatteella. Tietokannan avulla osastojen on helppo rekrytoida ensiapupäivystäjiä omasta osastostaan sekä halutessaan oman piirinsä alueelta tai koko maasta. Tietokannan kautta päivystäjät saavat perustiedot eri ensiapupäivystyksistä. Tietokantaa testattiin ja kehitettiin ennen valtakunnallista käyttöönottoa Helsingin ja Uudenmaan piirissä. Tietokanta lanseerattiin ensiapuryhmien Ideoita ja iloa - seminaarissa, johon osallistui lähes 180 henkeä yhdeksän piirin alueelta. Punaisen Ristin viikolla teemana oli ensiapu. Ensiapuryhmäläiset Tom Granqvist ja Otto Kari näyttävät Viikin Prismassa, miten tajuton käännetään kylkiasentoon Ensiapuryhmiä ja niissä vapaaehtoisia Ensiapuryhmiä Vapaaehtoisia ryhmässä Ensiapupäivystykset ja avunsaajat Päivystykset Avunsaajat Rinnepäivystäjät auttoivat hiihtokeskuksissa Vapaaehtoiset rinnepäivystäjät auttoivat 28 hiihtokeskuksessa. Rinnetapaturmissa autetuista suuri osa on vuotiaita. Yleisimmin loukkaantuu polvi, ranne tai pää. Rinnepäivystystoimintaa esiteltiin Skiexpo-messuilla ja noin 100 ilmoitti kiinnostuksestaan toimintaa kohtaan. Defibrillaattorirekisteri avattiin Yhteistyössä Suomen Sydänliiton ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa käynnistetty hanke defibrillaattoreiden rekisteröimiseksi Suomessa saatiin valmiiksi. Rekisteri avattiin keväällä Vuoden aikana rekisterin sisältöä kehitettiin saadun palautteen avulla. Hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja viranomaisten tietämystä peruselvytyksestä ja laitekattavuudesta Suomessa. Järjestön sisäistä yhteistyötä kehitettiin siirtäen valtakunnallisten asiakkuuksien hoitaminen kokonaan keskustoimistosta Helsingin ja Uudenmaan piirille. Keskustoimisto vastaa koulutuksen laadusta, sisällöstä sekä materiaalituotannosta. 19

20 Koulutuksen tueksi uutta materiaalia Uusi Ensiapu -kirja julkaistiin suomeksi ja ruotsiksi. Kirja on tarkoitettu oppimisen tueksi ensiapukursseille, itseopiskeluun sekä ensiaputaitojen omaehtoiseen ylläpitämiseen. Vuoden lopulla valmistui Pelastusopiston ja Punaisen Ristin yhdessä kustantama Ensihoidon perusteet -oppikirja. Myös tämä teos uusittiin täysin. Yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen, WinNovan kanssa valmistui ensiapuopetuksen tueksi DVD Elvytystilanne kyky auttaa. Dramatisoidun tarinan ja neljä opetustuokiota sisältävä opetus-dvd tehtiin opinnäytetyönä. Perheen pienemmille ilmestyi satukirja Tammenterhometsän pikkuväen haaverit toimintaohjeita todellisiin tilanteisiin. Myös tämä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa yhteistyössä tarkistettu ja täydennetty kirja syntyi opinnäytetyöstä. Ensiavun kouluttajakoulutuksia järjestettiin yhdeksän Vuonna 2012 järjestettiin yhdeksän ensiavun ja terveystiedon kouluttajakoulutusta sekä yksi Hätäensiapukouluttajakoulutus. ETK-täydennyksiä pidettiin 20, joista yksi oli ruotsinkielinen. Kaikki koulutetut saivat koulutuksen yhteydessä PPE-D -kouluttajapätevyyden. 20