raportit (liitteeinä) v.* Pääkkönen (Gtl) -61, M. Kulonrxilo (Gtl) --

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportit (liitteeinä) v.* Pääkkönen (Gtl) -61, M. Kulonrxilo (Gtl) --"

Transkriptio

1 ORIVEDEN m&m (Mmmr , '11) SC~I~I~LYBDEENIHO~E-ESII~I?' KALLIOP~TOI'IWKSESTA JA W-T~Sl% ~t,: - 1 Yleistä Aihe on vanha, '&logisen Tutkimuslaitoksen v saaman kan- + sannaytteen.pcznct&lla. löydetty. Paikalta ovat tehneet knynt i- raportit (liitteeinä) v.* Pääkkönen (Gtl) -61, M. Kulonrxilo (Gtl) -- 63, R. Blomqvist ja V-J, Penttilä -73. Allekirjoittanut kävi aiheella 1973 kansanmies J. Forg~nnin kanssa hänen 1öydettyZin alunperin kuwikiisu-mlybdeeniblldeaiheelta mvös scheeliittix. Alue on hyvin paljastunut. Kartoitustyö tehtiin 1: Paljastumista aukaistiin kaikki mitä saatiin kasivoimin. Lisasi Tampere-Jämsä -rataan ja -valtatiehen liittw runsaasti suuria kallioleikkauksia. Siten W-työ on tehtv varsin suureska koko- - naispaljastum-alasta ja antaa melko luotettavan kuvan scheelii-. tin esiintymisestä alueella. Alue kuuluu Tampereen ja Mikkelin geologiselle karttalehdclle 1: merkittyyn erilliseen vulkaniittijakm, joka kiertää melkein itä-lhsi -suunnassa Oriveden kirkonkyl3.n pohjo!.spuolitse kohti L3ngeIniavde.n kirkonkvlaa. Torkkelin alueella on kolm kivila j ip5:iqhnää: Kivila j it, liuskejakso.ph joispuolen gneissiytynyt graniitti-granodioriitti- 'kvartsidioriitti eteläpuolen nuorempi kaligraniikti. g,$ uske jakso Liuskejaksossa esiintyy s&s vulkaniittcja etta 1=lastisia sdimttikivia. Kivet ovat yleisesti melko ruhjeisia ja nylo~.iic,- tisia, mik3 vaikeutti varsinkin vulkaniittien Vulkaniitit intenrediaärinen vulkaniitti amfiboliitti - hornblentli i tzti b uraliittiporfyriitti karsiamfiboliitti, saw>valkegneisci - mäksiciä tuffivälikerroksia kiillegneissj.ssrï Klastiwt ~~imenttikivet - kiillegneissi Hyp.bysiset kivet - dioriitti Dioriittimcdostuma jakaa liuskejak-son kahteen osaan:, lsnti.;m!~ ja itäiseen. ItaIpii3ss.a kiillegneissi on vallitseva kivi.:a f).. Kiill~.cissis on konfomina di1ikcn:oksina iritcrni.ctrli32.1:icf:;~ vutkaniittia,. riralii ttiprfyriittia ja hornblendiittiii. 1;hkisen jakson ~äi~ivi1.a j i on intemieciixärincn vulkani.i.tti, 1.i.siiks i tavcitiian tumnaa ai.l'fiboli.itti- ja hornb1dj.i ttïk iv& v21ip:crr~jksina. Liuskeiden ken-ost~dsalusta on tunt-ton eikx ph jan

2 V-J. Pcnttilä/PPJ, Lb2 2.X suuntj.a ynna muita stratigraf iciz vi hjeit3 esiintynyt. Ekd 5- puolen q.rariiitti on ni.zormpi liuskeita, p~h:~joi.spuolcn cjneissikq->leksin kontakti I.j.uskeisiin cri t:ektoni!~cn, sj.irroicsic..n trii. yli ty6n tö j en kautta. synt.ynyt. Taulukko 1 Luon~ios stratigrafiastn nuorempi Vulkaaniset tuffit ja prfyyriit z.-,- Vulkanimj. ~ek?ic)nij.lckri --"---LI I 1 Ckosyrikl.vaihe - SVGN : E i E t GR-.C,!<DII-hWR-C;Y XGIX :intr~iusi. t i -.-.; ,-.. Intc~mdiaSrinen vulkan.iitti on ~nel ko selva onn C-yymi!~s; i. L\:~nti*7.... on noin granodioriitt~i-kvartsid:ioriitt.il~msturnu!~~~i.st~~ l-~ic:?ntiii mskehtavaa, keskira!tcicta, siss:l.t?ic.n maassl.~<i- ja si~?rvivi~i.!~rciprf yroblnste ja. Kivi on ' ylcensa hcbicenisl-a. L70~k~s :;~i;r. i- välke esiintyy kyhmyina ja cuoni.iia. E&si.nen tuf fi Pal jastmmlla G8-VJl2/74 (rataleikkaus) tav;~t:n;in kij.1 :l!cv:!i:c?.:i sr:i.:;c.li vihertäviä epidwtti.-c..alr~.ival..kfi-~k~.1:3!-;;jl 1% -!,:i.toj.si ti v:j 1 i kc:i!rrokr;i.~.i, jotjta on nirrsntly em.ïk:;i.sil:si. t-iif ij.vti1i.kcrroks.i kc,i.. qei.sci.ss;i on rrerkke j 2 vulkaani. scri ai.ndtscii :;i::k~it?:i fi;!./c;vi; tr~ klactiseen s&imilttj.i ri. :\?,.~?'::-; kii:j.l.e- Knrs.ia:nfit~l iitti Melko h enorak~incn, hnixric1ht;i~.~an1i~.1cllc3. sa n r i v; i l.l:rq->:i i O ~.I iciri c;!ri<.i s- si. Ei ura1iit:ti- ci.k;i rrwac7lly~ii'~t~~j1c?i~~:~.

3 V-J. Pe11?:1-il&i/PAL - LG I=r~;ksi.set I.aava- ja hlrlxzibysiset kivet NSn~ii kivila jit kuill.uvat nshtxv3sti. sailiman katcgoriaai7. E;a.i.kki esiintyvät paikoin kesl-;enaan vuorolre~-roks.i.11~7. Ainf ilm1.iitki on mlk0 turtm, yleensa heikosti. suuntautiinut, k.eskirakein~?;i, selvästi masiilp3pitoi.ncn kivi. Uraliittiymrfyri.i-tt.i. pikkeaa tastä selvien ura1.iittir;ikeidcn sckn I-iiuiom~in ~XI.USMSS~~I~ p110-1-esta. Ibrnblendiitti. on m1kei.n ~xihdas sarvivslkekivi vail.la suuntauksi.a. Raelcoko on homblendii.ti.sca ~ u~ai~pi, jos1:uc; kcskirgärin 1 cm. Kivet esiint-7xt konfomeina muihin ii.uc;kcisiin nähden. Poikkeus tasta on niin cailotut hornl>lendij.tti.brc_1cr,iat, joissa nuorempi. apliittinen juonikivi lsvist:i?i liuskeita hai-sgmaisin kontaktein. Homnblendiitti eci.int'y apl-iitissa t-c?x;;;\i.nsc%m?iisini 1-5 dm2 suu.niisina ~nurtolca~~palcina. Horrd~leniliittibreksioita tavataan pc7 1- jastimilla 3-Vm, 70-VJP, 76-VLT1 86-VLJP %\PL, Kuva 1 Luonnos hornblendiittihrckciasta N%[irra breksia t liittynevat nuorempaan apl. iit t j. j ~~oni.mi.idos tuk seen, joka on brcksioinut alcq3ien horisonttien hornl~lencli.ittiz $1 nnstai-iut mrtokapp-ileet nkanaan. 1lornbl.endi.it.t.i-aneihol j..i.tti-uralii tti.p?rllyrii. tit. niivttl~ii - si.\ll.i-l: olevan vulkaanisia l.aava- ja kerrosjuonikivi3. isiiist3 yx>i!:kcc?=l acu'itixm j2 1-akcznt~elti1an sclvxsti ns. di-oriitt.ijniicxiosl:mri, jetn. on txss2 pidetty inyfii:mq2:inz, lcil-j.,aavana, hyp~ibysicen;i j.11 t-1-uilsio-- na. Ilj.oi:i.itti, joksi. kivea ni.rrutett.i. iri ken t:il.lti -i.;(111 erot l;~il-j.si!!~.i ail~ei ko]. j. j tis.&, cjfi fi~c:j.j-~ }l\pj.i-j;:in j---,:-,t2, LF>y,<7~1i.st'>, ii?.::l!*;,2 ~:,.7~-!:'- c lr..: J.U --: L.~ m t Aines on m::lko tasi~laatuiska ja tas2irckeista. Sc71-vi:- vai-kc? esi.i.ntyy josku; hi cr.rri:a;i kaskcanprilna. ~.lai~c;ii.p;ili on irei; 1:r.l ~ S. I.:i.vila. L j i.1-i krmctcinxrs on ciicjrii.j-tti,nen.!?t:!:c:~)?(:: ta. on vfj~ipin, niikta h~!i.l<k~i m;lqnr.ia'ctist;i kcrlrc%sel ' i.w! itit~.;.nv;it;ian psi kkapnikoin. St~ur~tz?u s ori ylec-:n~;~ hyvin hcikko, ic):4:1.1: t:at,m-tit-ava.... 0f'j.i t2-.i.nr_:rj rakr~pnr3l;:j.ri ori ucc:i.nrriitrcii ];~r~c:::t~~~qt\~?~'!t;~;. I<i.iri.l.aj i.11 ~~i~l).l1 klji~.l.\l~l. 1.i ::Y!:si SZ~:~~I.V~~I.I:C!:~IS~LI~.LX:~~~, -F;\ ~2.i ~t. R;;.li~i.l~ OII ~~.~c:i.r~uni'cei~ i-iy~i n ri::w: >; EI.....

4 V-J. Penttil2/F~% 2G , Gneissiytynyt grariftti-ga-dioriitti-kvartcidioriitti Grani-i tti Liuskejakso rajoittuu pohjoispuoleltaan gnei.ssiytyneesecn s-:i-- kivim~iodos tumaan. 1 : geologi s ten karttojen mukaan täctii al.kaa Keski-Suomen graniitti. Kivilaji on grani.itti-grana3i.oriitti-kvartsidioriitti; kivila jit vaihettuvat toisikseen nlnsaasti, nebuliittisia (en&sisempi;i) osueita ja miwtisaatiata esiintyy usein. ~ivilaji edustanee I(eski-S~orwn graniitin tektonicoituneita liepeita. CySt ruh-jclaaksot p:iskontnkt:i.n suunnassa seka huomattava de foiirnaatioastcen noi.isu 1 j.uske is ta outogneisseihin viittaa tek1:o:-i-' seen kontaktiin ; yli.tynntöl.hi!i -jrt/t;:i siirroksiin. Liuskeidcin kerrost~unisalustai~a ei tstii gneis.;.ikcmplelcsi voi pitaa. Grani. i tti poikkeaa sel.vssti ph ji on punaista, hyvin kalimaas;il~~5;~itoi.s~1, hm~qecn.i:;tii, usein heikosti suimtautunutta. Graiiiittia esiintyy nivc,s l.i~~skc.i.ssi?. eri kokoisina, yl.eznsä konfomina graniitti- ja pcpatiittiijuonina. Graniitti on nuorempi myös d.i.or-iittimucdostw1~in. Kontaktin 1~Zheisyydcssa tavataan dioriitissa selväli kal.un,~nsslpivtytii.cta, joten graniitin kont.cktivaikutus on ollut huomattava. S121v3 piirre graniitissa an niagrietiittipirote, varcirscin grc?ni.it:in ja liuskeiden sisaltämisc3 apliittijuonissa ja -suonissci. Kast~mus vaihtelee hiemln qraniitista granodioriit1:i.i.n (33-VtTP/74) yleensä kivi ori selvä graniitti. joispuolen qneisscis ta. l<ivj.la - Ticdustelukäyntien mukaan nsy tttiisi graniitti jatkuvan ainakin kahden kilo~nctrin matkalla etelaan prin liuskcictc~. Tektoniikka Koska scheeliittimineralisaatiot liittyvtit melko selv~sti rakoiluiin, kiinnitettiin tektoniikkaan huomiota, varsi nkj.3 ir;~koi.l.ucn. Tektoniikasta on piirretty seuraavat dingramiit: 1 1-iuskeisuudct 2 viivasuunnat 3 kaikki raot, pqrmtiitti, apliitti j;i F-vnrtsi jil~nc-tr 4 pcgmtiii-ti, apl.iitti ja kvart-sijuonct 5 rikkikiisi~pitoi.cet ja ruosteisct raot 6 ki.isuttomt raot 7 sclieeliitt.ipiiioisct raot ja -kvartsisuonc L - 1iuskeisi1uksill.a on y?;c;i. sc-.lv;i rtnksiini, rnsilt havri i r,- not kiert:xv?it picnoispimuaksc31ii- ja venvni:ih:?v~.i~:i lio:i;:. Loivati ~mimulus ta on talxilit:unut - r&.oilussa 011 1~tk~;i sf>lv;-is 9Qc: 11 P.ul~:::~:;st~ toi:;.ij Il:;il nähden olevaa y2i:isui~ntaa ( c;cl.viiwnin c3.i agrcinrn.i 1. l., n : c, G) Yhtencqqdet- naksim! csa:

5 [ t'. 1. L iuskeisuudet 113 mittausta, Viivasuunnot (19 venymtia, 3 >4,7% 3. ~ aik ki raot, PG,KV,APL juonet 398 mittausta. PG, APL ja KV juonet L2 mittaus

6

7 OUTOKUMPU Oy Malmirietci.nt3 V-J. Pent.til.ä,&AL Schecliitti ja rikkikiisu ol~at asettunzet suuri_rreirnksi osaksi liuskeisuuden ja rako,- suuntaisille rakopinnoille - Happmet juonikivet leikkaavat yleistii liuskeisu~ut~ 1i.ulkien noin itä-lksi -suunnassa. Scmassa suunnassa on ~elvl;~kkö ii~7ksimi rikkikiisupitoisissa rako 2 suunnassa. IZaavak~ivana voidaan alueen ni;lksimi.suuntaiikset~ esiti2is seuraavasti: Falrnimineral. i saatiot Kiiva 2 = Oriveden Torkkelin a:lueen tektonisten elementtien mxksiniit:. Tutkimusalueella esiintyy scfieeliitti, nr>lymcc:nihoi~de, kilpririki.isu, kupril-iohdc, ri..w.iki isu, mq~ectti.kii su Ja m-iqnc-ti.i.tt:inui~eralisaatioita. TAssS yhteflescii k5sitel.l;i;in mi-ncr.al.is;~;it:i - oita ainmstaan ml rai~un ja ml ywecnin knimi~.).ta. :iclxil.i i.t-- tis esij-ntyy kahdelisallatoista piljastumcilla yhcic!).sii:-.tiil<~~eri~-lric,'-- tzviidest2. Kautta p~l. j~istimiari ulottuvia scheel.iitt i pi::oit:c-:i - ta ei tavattu, vaan pl jastmien kecki.pitoi.suuc1et. j;iri viit c 1l.t i!iiii t:- torniksi. Valikoidu1.la n;iyttc.enot:olla cm tosi.11 saatu anij; ~~sc.!'s ts h;rvikikin tuloksia. Schceliitti esiintyy sei~rasvin tavoii~ (kts. tauïill:ko 2) : Taulukosta 2 n5licl3nn, ctt.2 rakr~i nb.i-f;j.il ja!tr.:,~::t,si.--ócl. 'i. i.i:t p:::.~?),.., ~.itti, ji-lr)rlitl&;,sp?n 1-j :Lt.t\?i.~zt ~~~r),it~~-i~,:.~~~.;~~~~~ 1,:21 j,:.! -. f~;j::~i- rnycjs 1~1. 'y'hj~c!~i-l~ij. flc?i:ilj-1:::: i!.ki-pl;.

8 W N N 0 00 ln.. m N W McnM oln Lncu I I I I I I ~ ~ W ~ I OJI ~ O ~ I

9 V-J. PenttilaBAL scheel j.itti- Tektonisteri diagrantmien yl-iteydessl< on diagraimu 7; pi.toiset raot ja -kvar tsi.cuonet. Di.ap-ai'iimin 7 nialtsirici yi1t5q selvästi liuskeisuuksien mksimiin. Diagrurimissa 8 on esitetty ana lyysitulokset mlf rcmin;ivti.eir,ts j är jes tektyi.iiii wol franii pi t.oi su&si.cn mukaan. Kuvasta huariataa n selvä korrelaatio mlfrcmin ja mlybdeenin rnsärien pienen::niiseri vslillä. Muut korrelaatiot ovat nierkityksett:hi5. Lbl.franli.- n~lymeenikorrelaatiosta saatiin vii-i jeita jo ul.t.raviolet tj töiden aikana. Scheeliitti oli joskus fluorisointivxriltään hyvid<i.n -keltaista (Fb -pitoista). Diaqammissa 9 on esitetty Zeschke'n laatinla diagrmu nnl..ylxleenin vaikutuksesta scheeliitin f luorj.soj.ntiv~irii.n. Mol.yideeni on tällöin sitoutunut pwells.itiksi, joka muodostaa scheeliitin kanssa kiinteäliuosscossarjan CahU4 - CaMc04. Torkkelin wolf rclminäytteists analysoitiin m-y6s niolykdwni, jotta voitaisiin tarkastella Utä korrelaatiota 1.3iiemin. Kenttätyössä onnistunee mlyhdeenipitoisuuden arviointi ksyttaen ZescW,et n taul&.koa ehk2 :~oin 1/2-1 % : n tarkkuudella. Diagrdssa 10 on esitettv logariw-lqaritmiasteikolla itw>l~rbdeeni-ml rarnisuhteet ana1yqrsci.s ta. Ifiblframi on abs!rissalla ja niolybdeeni oordinaatalla. Lisäksi on rmikaan otettu p~ljast~1ralt 64-VJF vuonna 1973 otetut kolmc mlvbdeenihohder~~vtett~, :joista on ana1ysoi.t~ myös wolf rami. TkZn pzalja~i-~n kuvadcsen sl~htcc-?t viittaan liitteena oleviin käyntiraprtteihin. Diacprarrunist*?. 10 nähdaxn edellärmini ttu jen kolmen nol.vmccriiii3vtteen poikkeava11 suuri n-~lybdeenipitoisuus verra t:tu na tml. f rrulij - näytteisiin. San0j.n huomtaan selvs korrelaatio 1~cJ1yWccni n suhteessa kivila jiin. Kvartsisuonii.n ja - juoniin.se.k;i pyzi;~titt.eihin 1i.i.ttyy sel.v3sti silurerruric? t n~1vmccnipitoisu:idc t kuin di0riittii.n ja granciiioriittiin. \iblframi ja mi.ykdecnin~i.nc~:;ilisaatiot I.icnev3t muodostunwt seui-aavasti. I,iuskej3rikc~on on intmdoii-unut graniitti-nen pl.utoni, jonka :jsn~inöslit~ol~sii.n! f- xami ja imlyldeeni ovat rikastuneet. Liuolcsct ovat tuilj-teuti~ric3c.t liuske jak-son kiviin. Samanaikaisesti on tapahtunut l.ii!cl-1.nto.j LI, jotka ovat avanneet rakoja pa3asiassj. liuskcicuuden suuntaun. Missä kivila j it ovat oll.ec~%?~h7i.vl~:e- tai anolrtj.it.:ii~-~.l:l~icit.uq~ ( ts. ka1siurnrij;kaanrpia) on wolframi c;i.toi~tu!iut kn 1.s i.~irnj.in muo-- dostaen Cai:04. FbPyMceni on rneiuiyt valtaosiri rcht.el.i.itt.i.in p~~elliitt:i.i~oi.ii~~nenti.ksi. M16s ril<ki.kij.cua, rn;diclol.lisc~cti ml-iitakiri ki.isu $1, on ol1.ut ~a~l1.a m'k.)ii.l.ina. h1:i lloin f~sikokrmicl1.- liset ol.osuhl:eet ox7at 011-eet: otolliset, on mol.yfrleeni sitoi.iti.inut rikkiin ka1.siumj.n ascniecta mi.idoc;t;ien ml~~lxleenitiohdc.;:t~~. rrt'3,n.y on mhclol.li.scsti tawhtunut rj kki1:iisun riki! 1:~~t~i;riilF;s~I. 1 c1, koska cdella i~iini tun rrmlylaeeniesi intyilin g~htej~cless;-i tava Z:;an nacjnetiittia. I\fUl.ykiicieni ja rikki rixy.tt;iv:t olevan saman LI] ku-

10

11 3'- I / / '/ '/ '/ ' / / '/ / / / / / / / / / i 1 I I 1 1 I sinert avan valkoinen kellertavan I keltaisen I vaalean kellertävä keltainen. valkoinen valkoinen valkoinen kel lertava Mol y bdeenipitoisuuden vaikutus scheeliitin fluorisointivariin Zecchke G. (1 964) : Prospektion und feldnassige Beurteilung. von Lagerstatten. Wien 337 S

12

13 $ e r. r. rt C rn 0!; s G D: % 01 a n gg LQ Q': 3 3!3 ;. 0 rt tl DJ Q' Co c fri u. J. D r D r kj- 0 3 $3 3 G 9 rn % g %- 0 F 9 Pi z V? C 'J. Pi Cl 2J P r P *$Leo Pi 0.r-r DrntnO rtrtin. r t rn 0,u.m rn Xrt D O O Grusr. Q' 5 2c rn r-03 $5:;: tu~rnr. ei: 0 Y r- rt? ~ - ~ ~ rn L') 2ga9- rt,, rtr r t ~ r r- rt r- r- ~9 $2. r. t; ':.: a. - T 0, CJ:, &.T rt P%. p cr z ".JI C: c 51 ct 'i (3 (3 2. PI: 0 3!(D f r- rt rt r - rn D r- 6 S:\r r. rn 3arB?. (D SPrn rt 0 E s rt 2. r-* - rt X c r- r- U.Q m rt 3 rtr.rn 0 Q' rn O m- Q' rto c. %P rt k* gin G rn- X c M 0 r- r53g C>. rt rn 'Ji Pi: $2 ek 2:sP $ pi E. rn- 3xrtrn r o o PI :-C 0 wrtr O s P Q Qv-jJ. g. E u. rt- S: x 1s'G Y rn 3: X u.?.co 0 '3:2 j: 3 cji3 p. K'r- 3 rn rn P 9

14 V-J. Penttila/MS Edelleen voidaan t-odeta: - Nolybdeenihohde on syntynyt korkeamman fss:n vallitessa, mikäli fs2 on ollut i~~talampi ja nulykleenia on ollut k2ytettt5- vissa, se on sitoutunut pwelliitikci - Rakopinnoilla esiintyy seka ml.ybcieeniköyhäa että -rikasta scheeliittia, johtuen mlybdeersin epätasaisesta jakautcrnilcesta wlf ramin suhteen -'Joimkas rakoilu liuskeisuuden suunnassa on tarjonnut asettumiskohdat malmipitoisille liuoksille...., I= kuvat 8, ja 9), Diagramnit 11 ja 12: Stabilitectticuhte~t erziille m1yl;rlcenija wolfrarniyhdisteillc. Pilkkuvi ivat ovat oletetut schc.c.3 iittija ~mclli it-tiiienttien rajat. Pisteytetty alue vastaa nomaalc-ja maankuoren 01osuht~:ita. (Hsu ja Gnlli: Origin of thc schelite - Pm~llite Scriis of Minerals. Gc-1. Vol. 68, am 5, 1973)

15 OUTOKUMPU Oy MaMnetcintä 15 V-J. Penttilä/' MS Torkkelin esiintw arviointia Ekonomisesti esiintynä ei ole arvokas niutta scheeliittlpwelli.itti sarjojen synnyn ja käyttäytymisen kannalta kylläkin mieleilkiintoinen. Wlf ramimalmien etsinnässä on vähän kiinnitetty huani.ota mlybdeenin korrelaatioon. Powel1iittikamponenti.n ni:iinr%i ei ole awioituinterferenssivärista, eikä labratoriossa ole analysoitu kuin walframi. Koska wolframi- ja mnlykdeeniesiintymiä on varsin vähä^ tutkittu syvamglti olisi ehkä hyvä tallettaa myös tällaiset tiedot. Kun nähtävästi esiintyy sekä.wata-bound- että happmien intruusioiden kontaktimetamrfisia wolframiesiint.yrriiä olisi tärkeää koota aineistoa esiintyinien luokittelua, wolframija mahdollisesti myös Mo - W ohjelmaa (kuten nikkeliohjelma) varten. W - Mo - malmiaiheem Oriv~den Torkkelin esiintymän taru on lopussa. Mieneraalisaatiot ovat pieniä, epajatkuvia seka rakoihin ja kvartsj.suorliin liityvia. Valikoituihin naytt.eisiin tosin saa hyviain pitoisuuksia. Olari Vesa-Jussi Penttilä Liittcet : IGyntiraprtit 1: rmcjneettinen kartta 1: gmlginen kartta

16 V-J. - PenttilS/TIH , -.,, ORIVESI TORKKELI: Ws-paljastumat Karttalehti , 11 1:10 000/VJP -74 Satunnaisia rakeita W S : ~ ohuissa KV-suonissa. Lisäksi 13BL-hreksia. Brekcioiva aines on ADL, joka sis~lta2 paikoin runsaastikiri Wc:a... Ws esl intyy sekä AnL: ssa etta HBL: ssa. APL-IiRLbreksia navttaisi. juonelta. Muutama satunnainen Ws-rae HRT KVDR-CR»R:sca. 1 kpl n. 6 x 1 1/2 *pvstv rakopinta, sisältsx runsaasti Ws, mutta 1/4-1 mm pakcui.sena kerroksena raon pinnalla. Myös SV-pitoisissa kvhmyicsä ja kasautumissa on Ws-pr. N. 2 cm (ö KVJ, jossa hyvin kel t. POW-rae. [~owc~~i:tti) Keltaista, melko Mo-pitoista - yli 1 % h!o. Ws:S ohuiden KV-suonten yhteydessä - pienempiä rakeita 8 kpl. Ws:ä rakopintojen silauksina, paikoin runsaastikin. E-paissa SK-kiisuuntuma, jossa mvös Ws-pr. Yl93pca pirote on satunnaista tai hyvin ohuina 1/2-1 mm levyin3 rakopinnoilla. Satunnaisesti?*k-rakeita ja raervhmiä p38asii.assa raojssa seka sulautuneicsa YSKV- juonissa. SE-osassa 6 m alalla runsaasti Ws:a ohuina rakosilauksina. 1 rae Ws:Z, HOM,.TAR AFB:ssa. 23-VJP APL : n breksioimaa HBK : P, jossa muutamia sa tiinnaisia Ws-rakeita, hyvin keltainen FLU v3ri - Ma-pitoinén, n. yli 1 % Mo. 3 2-VJP 8 mikxoskooppista raetta Ws DR:ssa. 35-VJP Muutamia satunnaisia rakeita Ws:ä DR: ssa. 4 1-VJP 3 xaett.a WS:a HOM 1VULK:ssa VJP 1 rae KVFS-suonessa, kivilaji IVUL,K. 1 kpl n. 1 m x 3 IP $3 KVJ, jossa runsaasti SK ja merkkejä MOIJ, CUK, Iqs. I.!s:Z IisYksi DI?:ssa p;iäac,iasc.a rakopinnoilla seka ohuissa KVMS-suonissa, naikoin hicnidii ke1lert;iv;i:i ri. 1/2-1 % Wo. Muutamia harvoja satunnaisia rakeita k7c:x HnV DP: sca rakopinnoilla. Osa rakeista on jonoina -- rakopinna:? leikkausd suora kallion pintaan.

17 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä V-J. Penttila/TIH ,. Hyvin keltaista (Ffo 2-3 %) Ws:S kahdella rakopinr;alla n raetta, rakojen pituudet 1 1/2 cm ja 60 cm. Keltaista, melko Mo-pitoista Fs:ä. HBL-kiveccn sek5 PG- juonissa seka ohuissa KVYS-suonissa H?3L: ssa. Näyte = PGJ: sta. Satunnaista kjs, rakopinnoilla W-p36.ssät seka AFB: sca olevassa ohuissa KV-suonissa. 2 pients raetta Ws KV-suonessa. IVULK. kellertävä 10 x 1 mm Ws-rae HOM TAR IVULI<:ssa.

18

19

20 Molybdeenin etsiminen on huoma.ttavasti vaikeam~aa kuin wolfrainin etsiminen, Volframi esiintyy tietyissä kivilajeissa Keski-Suomen graniittia ym~aröiden, molybdeeni sensijaan aivan säannöt t örna.3 ti ympari maata, Molybdeeniesiint-ymia tunnetaan hyvin lukuisa.sti, mutta nil-= tei kaikissa pitoisuudet ovat niin pieniä, etta ne eivät riita malmeiksi saakkz. TahZn mennessz jonkinlaisia toiveita malneiksi ov~t antaneet seuraavzs kohteet: Kittila, Fuljn Ylitornio, Xallij5rvi Suomussalni,?:i tto järvi MatZsvaerzn jakso Näiden lisäksi on aikaisemin tutkittu, myös kairattu, seuraavia aiheita: Saaninki, Varpalanta Varpais j Zrvi, XylnZmaki Perho, Vinnolinne-~a Vaala, Paatinjarvi ja eräitä muitakin. 3n ole lainkaan vzrna, että ebzs vanhat aiheet ovat L 3 3 ~ 2 ~ tutkitut. Koiybdeenic etsizta on vaikeaa, kysya:ykseen zuler sellais-... t en vyöhykkeiden tutkiminen, 2 OL sta ai-.ala -orr,min>,n,.,.,.-.~a- on lö:r.lo:- ty molybdeenia ja toisena vaihtoentona sat~xnais?zti,?siz~r- sen luontoinen graniittien tutkimus saattaisi auztcz asica. A. Huhma

21 M5 t5.svaaran jakso Jakso on tutkittu Nurmeksesta Lieksaan profiilivälein. Koska analygsitulosten valmistuminen vie oman aikansa, ei ra~orttia voida vie12 tehda. Eraiden tarkistustöiden vuoksi ei raporttia ole vielä saatu valmiiksi, m~tta se ei kestäne kauan. Perniö B Tämä aihe sisxlt3a sekä Mo etta W, Sitä ei ehditty tutkia viime kesana. Varaus raukeaa , Lyh?ytaikaisen alkutyön perusteella en osaa sanoa, mikä arvo tälle aiheelle on a,nnet- -Lava, mutta mielestsni se olisi ehd.ottomasti. tirtkittava.. - Kankaan~~a, Xarhoi s~aj a Valtaus tehty Nielestani aihe ei ole kovinkaan lupaii..:~~~., mutta arvion tekemiseksi on pyydetty apua geofy:ysikoilta $a geokemisteilt2..

22

23

24

25

26

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI. Rautio 2431 01, 02, 04, 05. Sijainti 1:400 000

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI. Rautio 2431 01, 02, 04, 05. Sijainti 1:400 000 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI Rautio 2431 01, 02, 04, 05 Sijainti 1:400 000 TARKOITUS TUTKIMUSTOIMINTA KesSn 1980 kartoituksen tarkoituksena oli selvitella Raution batoliitin kivilajistoa,

Lisätiedot

Outokumpu Oy Malminetsintä. Perapohjan alue. Sijainti

Outokumpu Oy Malminetsintä. Perapohjan alue. Sijainti Outokumpu Oy Malminetsintä Sijainti Perapohjan alue Perapohjan alue muodostaa selvästi rajoitetun muodoltaan kolmiomaisen geologisen yksikön, jota pohjoispuolella reunustaa Keski-Lapin graniittialue ja

Lisätiedot

Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset

Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset Geologian tutkimuskeskus Arkistoraportti 11/2012 6.2.2012 Espoo Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset

Lisätiedot

Luku 5 POHJOIS- SUOMEN LIUSKEALUEET, KERROS- INTRUUSIOT JA GRANULIITTI- ALUE. Ahti Silvennoinen

Luku 5 POHJOIS- SUOMEN LIUSKEALUEET, KERROS- INTRUUSIOT JA GRANULIITTI- ALUE. Ahti Silvennoinen Luku 5 POHJOIS- SUOMEN LIUSKEALUEET, KERROS- INTRUUSIOT JA GRANULIITTI- ALUE Ahti Silvennoinen 141 Pohjois-Suomen kallioperä koostuu pääasiassa arkeeisista ja varhaisproterotsooisista kivilajeista. Nuorempia

Lisätiedot

1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA

1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA RAPORTTI KESAN 1 978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA PYHÄJÄRVEN OL LEHDELLÄ 3321 ERKKI MARTTILA OUTOKUMPU OY MALMINETS INTÄ KOKKOLA RAP0RTT;I KESAN 1978 GEOLOGISISTA KENTTATOISTA Kesän 1978 geologiset kenttätyöt

Lisätiedot

4. HEITTOVOIMAN HARJOITTAMINEN

4. HEITTOVOIMAN HARJOITTAMINEN 4. HEITTOVOIMAN HARJOITTAMINEN 4.1 Yleisiä periaatteita Seuraavissa luvuissa käsittelemme kokonaisvaltaisesti ja kaikilta osin heit to voi maan ja sen harjoittamiseen liittyviä tekijöitä. Tämä on varsin

Lisätiedot

M19/3344/-91/1/3 0. koskee myös : 3433,3434,3432,3441, 3443,4222,4224 jne. SUOMEN PROTEROTSOOISTEN MUSTALIUSKEIDEN URAANIPITOISUUDESTA

M19/3344/-91/1/3 0. koskee myös : 3433,3434,3432,3441, 3443,4222,4224 jne. SUOMEN PROTEROTSOOISTEN MUSTALIUSKEIDEN URAANIPITOISUUDESTA M19/3344/-91/1/3 0 koskee myös : 3433,3434,3432,3441, 3443,4222,4224 jne. SUOMEN PROTEROTSOOISTEN MUSTALIUSKEIDEN URAANIPITOISUUDESTA Kirsti Loukola-Ruskeeniem i (Suomen Akatemia ) Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA

HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA METSATlETEELLlSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 40.2 COM M U N I CA TI ON ES IN STITUTI FORESTAll S FEN N IAE 40.2 HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA PEITSA MIKOLA ON THE RECENT

Lisätiedot

Tieto, totuus, tiede (2004)

Tieto, totuus, tiede (2004) 1 Tieto, totuus, tiede (2004) Keskustelijat: Eero Byckling Viljo Martikainen Heikki Mäntylä Jyrki Rossi Jyrki Tyrkkö 2.1.2004 Heikki Mäntylä Hyvät Luonnonfilosofit, Joululoman jälkeen on syytä palata taas

Lisätiedot

Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET. Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen

Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET. Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen Luku 3 SUOMEN KALLIO- PERÄN YLEIS- PIIRTEET Kalevi Korsman ja Tapio Koistinen 93 94 Y L E I S P I I R T E E T L U K U 3 Suomen kallioperä kuuluu prekambriseen Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen

Lisätiedot

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014

Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Lappeenranta Keskustaajaman osayleiskaavan eteläisten alueiden 2. ja 3. vaiheen alueiden historiallisen ajan kohteiden muinaisjäännösinventointi 2014 Antti Bilund Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö

Lisätiedot

Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää

Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää I Täällä kaupungissa on outoa se, että ihminen joutuu seisomaan jalkaterät, vartalo, ja kasvot kohti kahta järveä. Mutta kun toiselle järvelle näyttää kasvonsa, niin toiselle näyttää takapuoltansa. Ei

Lisätiedot

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003.

HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. TURUN YLIOPISTO Geologian laitos HAAKI, JENNI: Maa-ainesluvat ja -lausunnot sekä lupakohteiden geologinen sijoittuminen Alastaron ja Mellilän kunnissa 1990-2003. Pro gradu tutkielma, 70 s., 32 liites.

Lisätiedot

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pumppauslemmoista, mutta mitä et ole kehdannut kysyä

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pumppauslemmoista, mutta mitä et ole kehdannut kysyä Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pumppauslemmoista, mutta mitä et ole kehdannut kysyä Tommi Syrjänen 1 Yleistä pumppauslemmoista Pumppauslemmalla voidaan todistaa, että kieli ei kuulu johonkin kieliluokkaan.

Lisätiedot

1.Kuvauksen lähtöaineisto

1.Kuvauksen lähtöaineisto 1.Kuvauksen lähtöaineisto 1 Tieteen tehtävänä on uuden tiedon hankkiminen. Käyttäytymistieteet tutkivat elollisten olioiden käyttäytymistä voidakseen ymmärtää sitä tai ainakin löytääkseen siitä säännönmukaisuuksia;

Lisätiedot

Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta Mika Pälve Opinnäytetyö Toukokuu 13 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Pauli Rautiainen "EMME OLE VOINEET TÄNÄ VUONNA..."

Pauli Rautiainen EMME OLE VOINEET TÄNÄ VUONNA... Pauli Rautiainen "EMME OLE VOINEET TÄNÄ VUONNA..." Kielteisen taiteilija-apurahapäätöksen vuodelle 2006 saaneiden taiteellinen toiminta ja heidän arvionsa taiteilija-apurahajärjestelmän toimivuudesta Työpapereita

Lisätiedot

Palveluiden viennin viimeaikainen kehitys

Palveluiden viennin viimeaikainen kehitys BoF Online 13 2012 Palveluiden viennin viimeaikainen kehitys Elisa Newby ja Jaakko Suni Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE Graafinen Teollisuus ry 2 Esipuhe Ajatus alakohtaisen räjähdyssuojausasiakirjaoppaan laatimisesta syntyi keväällä 2005 Graafinen Teollisuus ry:n

Lisätiedot

Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi

Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi Ympäristölautakunta 9 06.02.2014 Eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Ruhanen Mika ja Teija, Kiuruvesi 236/11.01.00/2013 Ymplk 9 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Narvi,

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, että Niilin tulvien hävittämät peltojen rajat loivat maanmittareiden

Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo, että Niilin tulvien hävittämät peltojen rajat loivat maanmittareiden MAB2: Geometrian lähtökohdat 2 Aluksi Aloitetaan lyhyellä katsauksella geometrian historiaan. Jatketaan sen jälkeen kuvailemalla geometrian atomeja, jotka ovat piste ja kulma. Johdetaan näistä lähtien

Lisätiedot

SILMÄLASIEN KÄYTTÄJÄTUTKIMUS 2009

SILMÄLASIEN KÄYTTÄJÄTUTKIMUS 2009 SILMÄLASIEN KÄYTTÄJÄTUTKIMUS 009 Optisen Alan Tiedotuskes kus Lokakuu 009 Tiedotusvälineille.3.00 SUOMALAISET OVAT SILMÄLASIKANSAA - uusinta tutkimustietoa Enemmän kuin kaksi kolmasosaa yli 5-vuotiaista

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 35 04.03.2015. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen 2014 743/11.02.02/2013

Rakennus- ja ympäristölautakunta 35 04.03.2015. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen 2014 743/11.02.02/2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta 35 04.03.2015 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen 2014 743/11.02.02/2013 Rymla 35 Valtioneuvoston asetuksessa kunnan ympäristöterveydenhuollon val

Lisätiedot

ONKO UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS TARKEMPI KUIN

ONKO UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS TARKEMPI KUIN ONKO UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS TARKEMPI KUIN MUUT RAAMATUNKÄÄNNÖKSET? Vartiotorniseura julkaisi 1975 ensimmäisen suomenkielisen raamatunkäännöksen, Uuden maailman käännöksen (UM), joka pohjautui alkuperäiseen

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ polemia Eero Ojanen Hyvä päätös? KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Hyvä päätös? Eero Ojanen Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon kaks kunnallisalan kehittämissäätiö HYVÄ PÄÄTÖS? Kieliasun

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:

Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94)

Lisätiedot

Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa?

Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa? Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa? Vastuullista fossiilisten polttoaineiden käyttöä Suurimman kasvihuonekaasujen lähteen poistamista Palautetaan hiili maan alle Lisäaikaa ilmastoystävällisten

Lisätiedot