raportit (liitteeinä) v.* Pääkkönen (Gtl) -61, M. Kulonrxilo (Gtl) --

Transkriptio

1 ORIVEDEN m&m (Mmmr , '11) SC~I~I~LYBDEENIHO~E-ESII~I?' KALLIOP~TOI'IWKSESTA JA W-T~Sl% ~t,: - 1 Yleistä Aihe on vanha, '&logisen Tutkimuslaitoksen v saaman kan- + sannaytteen.pcznct&lla. löydetty. Paikalta ovat tehneet knynt i- raportit (liitteeinä) v.* Pääkkönen (Gtl) -61, M. Kulonrxilo (Gtl) -- 63, R. Blomqvist ja V-J, Penttilä -73. Allekirjoittanut kävi aiheella 1973 kansanmies J. Forg~nnin kanssa hänen 1öydettyZin alunperin kuwikiisu-mlybdeeniblldeaiheelta mvös scheeliittix. Alue on hyvin paljastunut. Kartoitustyö tehtiin 1: Paljastumista aukaistiin kaikki mitä saatiin kasivoimin. Lisasi Tampere-Jämsä -rataan ja -valtatiehen liittw runsaasti suuria kallioleikkauksia. Siten W-työ on tehtv varsin suureska koko- - naispaljastum-alasta ja antaa melko luotettavan kuvan scheelii-. tin esiintymisestä alueella. Alue kuuluu Tampereen ja Mikkelin geologiselle karttalehdclle 1: merkittyyn erilliseen vulkaniittijakm, joka kiertää melkein itä-lhsi -suunnassa Oriveden kirkonkyl3.n pohjo!.spuolitse kohti L3ngeIniavde.n kirkonkvlaa. Torkkelin alueella on kolm kivila j ip5:iqhnää: Kivila j it, liuskejakso.ph joispuolen gneissiytynyt graniitti-granodioriitti- 'kvartsidioriitti eteläpuolen nuorempi kaligraniikti. g,$ uske jakso Liuskejaksossa esiintyy s&s vulkaniittcja etta 1=lastisia sdimttikivia. Kivet ovat yleisesti melko ruhjeisia ja nylo~.iic,- tisia, mik3 vaikeutti varsinkin vulkaniittien ja@t.tei.~~a. Vulkaniitit intenrediaärinen vulkaniitti amfiboliitti - hornblentli i tzti b uraliittiporfyriitti karsiamfiboliitti, saw>valkegneisci - mäksiciä tuffivälikerroksia kiillegneissj.ssrï Klastiwt ~~imenttikivet - kiillegneissi Hyp.bysiset kivet - dioriitti Dioriittimcdostuma jakaa liuskejak-son kahteen osaan:, lsnti.;m!~ ja itäiseen. ItaIpii3ss.a kiillegneissi on vallitseva kivi.:a f).. Kiill~.cissis on konfomina di1ikcn:oksina iritcrni.ctrli32.1:icf:;~ vutkaniittia,. riralii ttiprfyriittia ja hornblendiittiii. 1;hkisen jakson ~äi~ivi1.a j i on intemieciixärincn vulkani.i.tti, 1.i.siiks i tavcitiian tumnaa ai.l'fiboli.itti- ja hornb1dj.i ttïk iv& v21ip:crr~jksina. Liuskeiden ken-ost~dsalusta on tunt-ton eikx ph jan

2 V-J. Pcnttilä/PPJ, Lb2 2.X suuntj.a ynna muita stratigraf iciz vi hjeit3 esiintynyt. Ekd 5- puolen q.rariiitti on ni.zormpi liuskeita, p~h:~joi.spuolcn cjneissikq->leksin kontakti I.j.uskeisiin cri t:ektoni!~cn, sj.irroicsic..n trii. yli ty6n tö j en kautta. synt.ynyt. Taulukko 1 Luon~ios stratigrafiastn nuorempi Vulkaaniset tuffit ja prfyyriit z.-,- Vulkanimj. ~ek?ic)nij.lckri --"---LI I 1 Ckosyrikl.vaihe - SVGN : E i E t GR-.C,!<DII-hWR-C;Y XGIX :intr~iusi. t i -.-.; ,-.. Intc~mdiaSrinen vulkan.iitti on ~nel ko selva onn C-yymi!~s; i. L\:~nti*7.... on noin granodioriitt~i-kvartsid:ioriitt.il~msturnu!~~~i.st~~ l-~ic:?ntiii mskehtavaa, keskira!tcicta, siss:l.t?ic.n maassl.~<i- ja si~?rvivi~i.!~rciprf yroblnste ja. Kivi on ' ylcensa hcbicenisl-a. L70~k~s :;~i;r. i- välke esiintyy kyhmyina ja cuoni.iia. E&si.nen tuf fi Pal jastmmlla G8-VJl2/74 (rataleikkaus) tav;~t:n;in kij.1 :l!cv:!i:c?.:i sr:i.:;c.li vihertäviä epidwtti.-c..alr~.ival..kfi-~k~.1:3!-;;jl 1% -!,:i.toj.si ti v:j 1 i kc:i!rrokr;i.~.i, jotjta on nirrsntly em.ïk:;i.sil:si. t-iif ij.vti1i.kcrroks.i kc,i.. qei.sci.ss;i on rrerkke j 2 vulkaani. scri ai.ndtscii :;i::k~it?:i fi;!./c;vi; tr~ klactiseen s&imilttj.i ri. :\?,.~?'::-; kii:j.l.e- Knrs.ia:nfit~l iitti Melko h enorak~incn, hnixric1ht;i~.~an1i~.1cllc3. sa n r i v; i l.l:rq->:i i O ~.I iciri c;!ri<.i s- si. Ei ura1iit:ti- ci.k;i rrwac7lly~ii'~t~~j1c?i~~:~.

3 V-J. Pe11?:1-il&i/PAL - LG I=r~;ksi.set I.aava- ja hlrlxzibysiset kivet NSn~ii kivila jit kuill.uvat nshtxv3sti. sailiman katcgoriaai7. E;a.i.kki esiintyvät paikoin kesl-;enaan vuorolre~-roks.i.11~7. Ainf ilm1.iitki on mlk0 turtm, yleensa heikosti. suuntautiinut, k.eskirakein~?;i, selvästi masiilp3pitoi.ncn kivi. Uraliittiymrfyri.i-tt.i. pikkeaa tastä selvien ura1.iittir;ikeidcn sckn I-iiuiom~in ~XI.USMSS~~I~ p110-1-esta. Ibrnblendiitti. on m1kei.n ~xihdas sarvivslkekivi vail.la suuntauksi.a. Raelcoko on homblendii.ti.sca ~ u~ai~pi, jos1:uc; kcskirgärin 1 cm. Kivet esiint-7xt konfomeina muihin ii.uc;kcisiin nähden. Poikkeus tasta on niin cailotut hornl>lendij.tti.brc_1cr,iat, joissa nuorempi. apliittinen juonikivi lsvist:i?i liuskeita hai-sgmaisin kontaktein. Homnblendiitti eci.int'y apl-iitissa t-c?x;;;\i.nsc%m?iisini 1-5 dm2 suu.niisina ~nurtolca~~palcina. Horrd~leniliittibreksioita tavataan pc7 1- jastimilla 3-Vm, 70-VJP, 76-VLT1 86-VLJP %\PL, Kuva 1 Luonnos hornblendiittihrckciasta N%[irra breksia t liittynevat nuorempaan apl. iit t j. j ~~oni.mi.idos tuk seen, joka on brcksioinut alcq3ien horisonttien hornl~lencli.ittiz $1 nnstai-iut mrtokapp-ileet nkanaan. 1lornbl.endi.it.t.i-aneihol j..i.tti-uralii tti.p?rllyrii. tit. niivttl~ii - si.\ll.i-l: olevan vulkaanisia l.aava- ja kerrosjuonikivi3. isiiist3 yx>i!:kcc?=l acu'itixm j2 1-akcznt~elti1an sclvxsti ns. di-oriitt.ijniicxiosl:mri, jetn. on txss2 pidetty inyfii:mq2:inz, lcil-j.,aavana, hyp~ibysicen;i j.11 t-1-uilsio-- na. Ilj.oi:i.itti, joksi. kivea ni.rrutett.i. iri ken t:il.lti -i.;(111 erot l;~il-j.si!!~.i ail~ei ko]. j. j tis.&, cjfi fi~c:j.j-~ }l\pj.i-j;:in j---,:-,t2, LF>y,<7~1i.st'>, ii?.::l!*;,2 ~:,.7~-!:'- c lr..: J.U --: L.~ m t Aines on m::lko tasi~laatuiska ja tas2irckeista. Sc71-vi:- vai-kc? esi.i.ntyy josku; hi cr.rri:a;i kaskcanprilna. ~.lai~c;ii.p;ili on irei; 1:r.l ~ S. I.:i.vila. L j i.1-i krmctcinxrs on ciicjrii.j-tti,nen.!?t:!:c:~)?(:: ta. on vfj~ipin, niikta h~!i.l<k~i m;lqnr.ia'ctist;i kcrlrc%sel ' i.w! itit~.;.nv;it;ian psi kkapnikoin. St~ur~tz?u s ori ylec-:n~;~ hyvin hcikko, ic):4:1.1: t:at,m-tit-ava.... 0f'j.i t2-.i.nr_:rj rakr~pnr3l;:j.ri ori ucc:i.nrriitrcii ];~r~c:::t~~~qt\~?~'!t;~;. I<i.iri.l.aj i.11 ~~i~l).l1 klji~.l.\l~l. 1.i ::Y!:si SZ~:~~I.V~~I.I:C!:~IS~LI~.LX:~~~, -F;\ ~2.i ~t. R;;.li~i.l~ OII ~~.~c:i.r~uni'cei~ i-iy~i n ri::w: >; EI.....

4 V-J. Penttil2/F~% 2G , Gneissiytynyt grariftti-ga-dioriitti-kvartcidioriitti Grani-i tti Liuskejakso rajoittuu pohjoispuoleltaan gnei.ssiytyneesecn s-:i-- kivim~iodos tumaan. 1 : geologi s ten karttojen mukaan täctii al.kaa Keski-Suomen graniitti. Kivilaji on grani.itti-grana3i.oriitti-kvartsidioriitti; kivila jit vaihettuvat toisikseen nlnsaasti, nebuliittisia (en&sisempi;i) osueita ja miwtisaatiata esiintyy usein. ~ivilaji edustanee I(eski-S~orwn graniitin tektonicoituneita liepeita. CySt ruh-jclaaksot p:iskontnkt:i.n suunnassa seka huomattava de foiirnaatioastcen noi.isu 1 j.uske is ta outogneisseihin viittaa tek1:o:-i-' seen kontaktiin ; yli.tynntöl.hi!i -jrt/t;:i siirroksiin. Liuskeidcin kerrost~unisalustai~a ei tstii gneis.;.ikcmplelcsi voi pitaa. Grani. i tti poikkeaa sel.vssti ph ji on punaista, hyvin kalimaas;il~~5;~itoi.s~1, hm~qecn.i:;tii, usein heikosti suimtautunutta. Graiiiittia esiintyy nivc,s l.i~~skc.i.ssi?. eri kokoisina, yl.eznsä konfomina graniitti- ja pcpatiittiijuonina. Graniitti on nuorempi myös d.i.or-iittimucdostw1~in. Kontaktin 1~Zheisyydcssa tavataan dioriitissa selväli kal.un,~nsslpivtytii.cta, joten graniitin kont.cktivaikutus on ollut huomattava. S121v3 piirre graniitissa an niagrietiittipirote, varcirscin grc?ni.it:in ja liuskeiden sisaltämisc3 apliittijuonissa ja -suonissci. Kast~mus vaihtelee hiemln qraniitista granodioriit1:i.i.n (33-VtTP/74) yleensä kivi ori selvä graniitti. joispuolen qneisscis ta. l<ivj.la - Ticdustelukäyntien mukaan nsy tttiisi graniitti jatkuvan ainakin kahden kilo~nctrin matkalla etelaan prin liuskcictc~. Tektoniikka Koska scheeliittimineralisaatiot liittyvtit melko selv~sti rakoiluiin, kiinnitettiin tektoniikkaan huomiota, varsi nkj.3 ir;~koi.l.ucn. Tektoniikasta on piirretty seuraavat dingramiit: 1 1-iuskeisuudct 2 viivasuunnat 3 kaikki raot, pqrmtiitti, apliitti j;i F-vnrtsi jil~nc-tr 4 pcgmtiii-ti, apl.iitti ja kvart-sijuonct 5 rikkikiisi~pitoi.cet ja ruosteisct raot 6 ki.isuttomt raot 7 sclieeliitt.ipiiioisct raot ja -kvartsisuonc L - 1iuskeisi1uksill.a on y?;c;i. sc-.lv;i rtnksiini, rnsilt havri i r,- not kiert:xv?it picnoispimuaksc31ii- ja venvni:ih:?v~.i~:i lio:i;:. Loivati ~mimulus ta on talxilit:unut - r&.oilussa 011 1~tk~;i sf>lv;-is 9Qc: 11 P.ul~:::~:;st~ toi:;.ij Il:;il nähden olevaa y2i:isui~ntaa ( c;cl.viiwnin c3.i agrcinrn.i 1. l., n : c, G) Yhtencqqdet- naksim! csa:

5 [ t'. 1. L iuskeisuudet 113 mittausta, Viivasuunnot (19 venymtia, 3 >4,7% 3. ~ aik ki raot, PG,KV,APL juonet 398 mittausta. PG, APL ja KV juonet L2 mittaus

6

7 OUTOKUMPU Oy Malmirietci.nt3 V-J. Pent.til.ä,&AL Schecliitti ja rikkikiisu ol~at asettunzet suuri_rreirnksi osaksi liuskeisuuden ja rako,- suuntaisille rakopinnoille - Happmet juonikivet leikkaavat yleistii liuskeisu~ut~ 1i.ulkien noin itä-lksi -suunnassa. Scmassa suunnassa on ~elvl;~kkö ii~7ksimi rikkikiisupitoisissa rako 2 suunnassa. IZaavak~ivana voidaan alueen ni;lksimi.suuntaiikset~ esiti2is seuraavasti: Falrnimineral. i saatiot Kiiva 2 = Oriveden Torkkelin a:lueen tektonisten elementtien mxksiniit:. Tutkimusalueella esiintyy scfieeliitti, nr>lymcc:nihoi~de, kilpririki.isu, kupril-iohdc, ri..w.iki isu, mq~ectti.kii su Ja m-iqnc-ti.i.tt:inui~eralisaatioita. TAssS yhteflescii k5sitel.l;i;in mi-ncr.al.is;~;it:i - oita ainmstaan ml rai~un ja ml ywecnin knimi~.).ta. :iclxil.i i.t-- tis esij-ntyy kahdelisallatoista piljastumcilla yhcic!).sii:-.tiil<~~eri~-lric,'-- tzviidest2. Kautta p~l. j~istimiari ulottuvia scheel.iitt i pi::oit:c-:i - ta ei tavattu, vaan pl jastmien kecki.pitoi.suuc1et. j;iri viit c 1l.t i!iiii t:- torniksi. Valikoidu1.la n;iyttc.enot:olla cm tosi.11 saatu anij; ~~sc.!'s ts h;rvikikin tuloksia. Schceliitti esiintyy sei~rasvin tavoii~ (kts. tauïill:ko 2) : Taulukosta 2 n5licl3nn, ctt.2 rakr~i nb.i-f;j.il ja!tr.:,~::t,si.--ócl. 'i. i.i:t p:::.~?),.., ~.itti, ji-lr)rlitl&;,sp?n 1-j :Lt.t\?i.~zt ~~~r),it~~-i~,:.~~~.;~~~~~ 1,:21 j,:.! -. f~;j::~i- rnycjs 1~1. 'y'hj~c!~i-l~ij. flc?i:ilj-1:::: i!.ki-pl;.

8 W N N 0 00 ln.. m N W McnM oln Lncu I I I I I I ~ ~ W ~ I OJI ~ O ~ I

9 V-J. PenttilaBAL scheel j.itti- Tektonisteri diagrantmien yl-iteydessl< on diagraimu 7; pi.toiset raot ja -kvar tsi.cuonet. Di.ap-ai'iimin 7 nialtsirici yi1t5q selvästi liuskeisuuksien mksimiin. Diagrurimissa 8 on esitetty ana lyysitulokset mlf rcmin;ivti.eir,ts j är jes tektyi.iiii wol franii pi t.oi su&si.cn mukaan. Kuvasta huariataa n selvä korrelaatio mlfrcmin ja mlybdeenin rnsärien pienen::niiseri vslillä. Muut korrelaatiot ovat nierkityksett:hi5. Lbl.franli.- n~lymeenikorrelaatiosta saatiin vii-i jeita jo ul.t.raviolet tj töiden aikana. Scheeliitti oli joskus fluorisointivxriltään hyvid<i.n -keltaista (Fb -pitoista). Diaqammissa 9 on esitetty Zeschke'n laatinla diagrmu nnl..ylxleenin vaikutuksesta scheeliitin f luorj.soj.ntiv~irii.n. Mol.yideeni on tällöin sitoutunut pwells.itiksi, joka muodostaa scheeliitin kanssa kiinteäliuosscossarjan CahU4 - CaMc04. Torkkelin wolf rclminäytteists analysoitiin m-y6s niolykdwni, jotta voitaisiin tarkastella Utä korrelaatiota 1.3iiemin. Kenttätyössä onnistunee mlyhdeenipitoisuuden arviointi ksyttaen ZescW,et n taul&.koa ehk2 :~oin 1/2-1 % : n tarkkuudella. Diagrdssa 10 on esitettv logariw-lqaritmiasteikolla itw>l~rbdeeni-ml rarnisuhteet ana1yqrsci.s ta. Ifiblframi on abs!rissalla ja niolybdeeni oordinaatalla. Lisäksi on rmikaan otettu p~ljast~1ralt 64-VJF vuonna 1973 otetut kolmc mlvbdeenihohder~~vtett~, :joista on ana1ysoi.t~ myös wolf rami. TkZn pzalja~i-~n kuvadcsen sl~htcc-?t viittaan liitteena oleviin käyntiraprtteihin. Diacprarrunist*?. 10 nähdaxn edellärmini ttu jen kolmen nol.vmccriiii3vtteen poikkeava11 suuri n-~lybdeenipitoisuus verra t:tu na tml. f rrulij - näytteisiin. San0j.n huomtaan selvs korrelaatio 1~cJ1yWccni n suhteessa kivila jiin. Kvartsisuonii.n ja - juoniin.se.k;i pyzi;~titt.eihin 1i.i.ttyy sel.v3sti silurerruric? t n~1vmccnipitoisu:idc t kuin di0riittii.n ja granciiioriittiin. \iblframi ja mi.ykdecnin~i.nc~:;ilisaatiot I.icnev3t muodostunwt seui-aavasti. I,iuskej3rikc~on on intmdoii-unut graniitti-nen pl.utoni, jonka :jsn~inöslit~ol~sii.n! f- xami ja imlyldeeni ovat rikastuneet. Liuolcsct ovat tuilj-teuti~ric3c.t liuske jak-son kiviin. Samanaikaisesti on tapahtunut l.ii!cl-1.nto.j LI, jotka ovat avanneet rakoja pa3asiassj. liuskcicuuden suuntaun. Missä kivila j it ovat oll.ec~%?~h7i.vl~:e- tai anolrtj.it.:ii~-~.l:l~icit.uq~ ( ts. ka1siurnrij;kaanrpia) on wolframi c;i.toi~tu!iut kn 1.s i.~irnj.in muo-- dostaen Cai:04. FbPyMceni on rneiuiyt valtaosiri rcht.el.i.itt.i.in p~~elliitt:i.i~oi.ii~~nenti.ksi. M16s ril<ki.kij.cua, rn;diclol.lisc~cti ml-iitakiri ki.isu $1, on ol1.ut ~a~l1.a m'k.)ii.l.ina. h1:i lloin f~sikokrmicl1.- liset ol.osuhl:eet ox7at 011-eet: otolliset, on mol.yfrleeni sitoi.iti.inut rikkiin ka1.siumj.n ascniecta mi.idoc;t;ien ml~~lxleenitiohdc.;:t~~. rrt'3,n.y on mhclol.li.scsti tawhtunut rj kki1:iisun riki! 1:~~t~i;riilF;s~I. 1 c1, koska cdella i~iini tun rrmlylaeeniesi intyilin g~htej~cless;-i tava Z:;an nacjnetiittia. I\fUl.ykiicieni ja rikki rixy.tt;iv:t olevan saman LI] ku-

10

11 3'- I / / '/ '/ '/ ' / / '/ / / / / / / / / / i 1 I I 1 1 I sinert avan valkoinen kellertavan I keltaisen I vaalean kellertävä keltainen. valkoinen valkoinen valkoinen kel lertava Mol y bdeenipitoisuuden vaikutus scheeliitin fluorisointivariin Zecchke G. (1 964) : Prospektion und feldnassige Beurteilung. von Lagerstatten. Wien 337 S

12

13 $ e r. r. rt C rn 0!; s G D: % 01 a n gg LQ Q': 3 3!3 ;. 0 rt tl DJ Q' Co c fri u. J. D r D r kj- 0 3 $3 3 G 9 rn % g %- 0 F 9 Pi z V? C 'J. Pi Cl 2J P r P *$Leo Pi 0.r-r DrntnO rtrtin. r t rn 0,u.m rn Xrt D O O Grusr. Q' 5 2c rn r-03 $5:;: tu~rnr. ei: 0 Y r- rt? ~ - ~ ~ rn L') 2ga9- rt,, rtr r t ~ r r- rt r- r- ~9 $2. r. t; ':.: a. - T 0, CJ:, &.T rt P%. p cr z ".JI C: c 51 ct 'i (3 (3 2. PI: 0 3!(D f r- rt rt r - rn D r- 6 S:\r r. rn 3arB?. (D SPrn rt 0 E s rt 2. r-* - rt X c r- r- U.Q m rt 3 rtr.rn 0 Q' rn O m- Q' rto c. %P rt k* gin G rn- X c M 0 r- r53g C>. rt rn 'Ji Pi: $2 ek 2:sP $ pi E. rn- 3xrtrn r o o PI :-C 0 wrtr O s P Q Qv-jJ. g. E u. rt- S: x 1s'G Y rn 3: X u.?.co 0 '3:2 j: 3 cji3 p. K'r- 3 rn rn P 9

14 V-J. Penttila/MS Edelleen voidaan t-odeta: - Nolybdeenihohde on syntynyt korkeamman fss:n vallitessa, mikäli fs2 on ollut i~~talampi ja nulykleenia on ollut k2ytettt5- vissa, se on sitoutunut pwelliitikci - Rakopinnoilla esiintyy seka ml.ybcieeniköyhäa että -rikasta scheeliittia, johtuen mlybdeersin epätasaisesta jakautcrnilcesta wlf ramin suhteen -'Joimkas rakoilu liuskeisuuden suunnassa on tarjonnut asettumiskohdat malmipitoisille liuoksille...., I= kuvat 8, ja 9), Diagramnit 11 ja 12: Stabilitectticuhte~t erziille m1yl;rlcenija wolfrarniyhdisteillc. Pilkkuvi ivat ovat oletetut schc.c.3 iittija ~mclli it-tiiienttien rajat. Pisteytetty alue vastaa nomaalc-ja maankuoren 01osuht~:ita. (Hsu ja Gnlli: Origin of thc schelite - Pm~llite Scriis of Minerals. Gc-1. Vol. 68, am 5, 1973)

15 OUTOKUMPU Oy MaMnetcintä 15 V-J. Penttilä/' MS Torkkelin esiintw arviointia Ekonomisesti esiintynä ei ole arvokas niutta scheeliittlpwelli.itti sarjojen synnyn ja käyttäytymisen kannalta kylläkin mieleilkiintoinen. Wlf ramimalmien etsinnässä on vähän kiinnitetty huani.ota mlybdeenin korrelaatioon. Powel1iittikamponenti.n ni:iinr%i ei ole awioituinterferenssivärista, eikä labratoriossa ole analysoitu kuin walframi. Koska wolframi- ja mnlykdeeniesiintymiä on varsin vähä^ tutkittu syvamglti olisi ehkä hyvä tallettaa myös tällaiset tiedot. Kun nähtävästi esiintyy sekä.wata-bound- että happmien intruusioiden kontaktimetamrfisia wolframiesiint.yrriiä olisi tärkeää koota aineistoa esiintyinien luokittelua, wolframija mahdollisesti myös Mo - W ohjelmaa (kuten nikkeliohjelma) varten. W - Mo - malmiaiheem Oriv~den Torkkelin esiintymän taru on lopussa. Mieneraalisaatiot ovat pieniä, epajatkuvia seka rakoihin ja kvartsj.suorliin liityvia. Valikoituihin naytt.eisiin tosin saa hyviain pitoisuuksia. Olari Vesa-Jussi Penttilä Liittcet : IGyntiraprtit 1: rmcjneettinen kartta 1: gmlginen kartta

16 V-J. - PenttilS/TIH , -.,, ORIVESI TORKKELI: Ws-paljastumat Karttalehti , 11 1:10 000/VJP -74 Satunnaisia rakeita W S : ~ ohuissa KV-suonissa. Lisäksi 13BL-hreksia. Brekcioiva aines on ADL, joka sis~lta2 paikoin runsaastikiri Wc:a... Ws esl intyy sekä AnL: ssa etta HBL: ssa. APL-IiRLbreksia navttaisi. juonelta. Muutama satunnainen Ws-rae HRT KVDR-CR»R:sca. 1 kpl n. 6 x 1 1/2 *pvstv rakopinta, sisältsx runsaasti Ws, mutta 1/4-1 mm pakcui.sena kerroksena raon pinnalla. Myös SV-pitoisissa kvhmyicsä ja kasautumissa on Ws-pr. N. 2 cm (ö KVJ, jossa hyvin kel t. POW-rae. [~owc~~i:tti) Keltaista, melko Mo-pitoista - yli 1 % h!o. Ws:S ohuiden KV-suonten yhteydessä - pienempiä rakeita 8 kpl. Ws:ä rakopintojen silauksina, paikoin runsaastikin. E-paissa SK-kiisuuntuma, jossa mvös Ws-pr. Yl93pca pirote on satunnaista tai hyvin ohuina 1/2-1 mm levyin3 rakopinnoilla. Satunnaisesti?*k-rakeita ja raervhmiä p38asii.assa raojssa seka sulautuneicsa YSKV- juonissa. SE-osassa 6 m alalla runsaasti Ws:a ohuina rakosilauksina. 1 rae Ws:Z, HOM,.TAR AFB:ssa. 23-VJP APL : n breksioimaa HBK : P, jossa muutamia sa tiinnaisia Ws-rakeita, hyvin keltainen FLU v3ri - Ma-pitoinén, n. yli 1 % Mo. 3 2-VJP 8 mikxoskooppista raetta Ws DR:ssa. 35-VJP Muutamia satunnaisia rakeita Ws:ä DR: ssa. 4 1-VJP 3 xaett.a WS:a HOM 1VULK:ssa VJP 1 rae KVFS-suonessa, kivilaji IVUL,K. 1 kpl n. 1 m x 3 IP $3 KVJ, jossa runsaasti SK ja merkkejä MOIJ, CUK, Iqs. I.!s:Z IisYksi DI?:ssa p;iäac,iasc.a rakopinnoilla seka ohuissa KVMS-suonissa, naikoin hicnidii ke1lert;iv;i:i ri. 1/2-1 % Wo. Muutamia harvoja satunnaisia rakeita k7c:x HnV DP: sca rakopinnoilla. Osa rakeista on jonoina -- rakopinna:? leikkausd suora kallion pintaan.

17 OUTOKUMPU Oy Malminetsintä V-J. Penttila/TIH ,. Hyvin keltaista (Ffo 2-3 %) Ws:S kahdella rakopinr;alla n raetta, rakojen pituudet 1 1/2 cm ja 60 cm. Keltaista, melko Mo-pitoista Fs:ä. HBL-kiveccn sek5 PG- juonissa seka ohuissa KVYS-suonissa H?3L: ssa. Näyte = PGJ: sta. Satunnaista kjs, rakopinnoilla W-p36.ssät seka AFB: sca olevassa ohuissa KV-suonissa. 2 pients raetta Ws KV-suonessa. IVULK. kellertävä 10 x 1 mm Ws-rae HOM TAR IVULI<:ssa.

18

19

20 Molybdeenin etsiminen on huoma.ttavasti vaikeam~aa kuin wolfrainin etsiminen, Volframi esiintyy tietyissä kivilajeissa Keski-Suomen graniittia ym~aröiden, molybdeeni sensijaan aivan säannöt t örna.3 ti ympari maata, Molybdeeniesiint-ymia tunnetaan hyvin lukuisa.sti, mutta nil-= tei kaikissa pitoisuudet ovat niin pieniä, etta ne eivät riita malmeiksi saakkz. TahZn mennessz jonkinlaisia toiveita malneiksi ov~t antaneet seuraavzs kohteet: Kittila, Fuljn Ylitornio, Xallij5rvi Suomussalni,?:i tto järvi MatZsvaerzn jakso Näiden lisäksi on aikaisemin tutkittu, myös kairattu, seuraavia aiheita: Saaninki, Varpalanta Varpais j Zrvi, XylnZmaki Perho, Vinnolinne-~a Vaala, Paatinjarvi ja eräitä muitakin. 3n ole lainkaan vzrna, että ebzs vanhat aiheet ovat L 3 3 ~ 2 ~ tutkitut. Koiybdeenic etsizta on vaikeaa, kysya:ykseen zuler sellais-... t en vyöhykkeiden tutkiminen, 2 OL sta ai-.ala -orr,min>,n,.,.,.-.~a- on lö:r.lo:- ty molybdeenia ja toisena vaihtoentona sat~xnais?zti,?siz~r- sen luontoinen graniittien tutkimus saattaisi auztcz asica. A. Huhma

21 M5 t5.svaaran jakso Jakso on tutkittu Nurmeksesta Lieksaan profiilivälein. Koska analygsitulosten valmistuminen vie oman aikansa, ei ra~orttia voida vie12 tehda. Eraiden tarkistustöiden vuoksi ei raporttia ole vielä saatu valmiiksi, m~tta se ei kestäne kauan. Perniö B Tämä aihe sisxlt3a sekä Mo etta W, Sitä ei ehditty tutkia viime kesana. Varaus raukeaa , Lyh?ytaikaisen alkutyön perusteella en osaa sanoa, mikä arvo tälle aiheelle on a,nnet- -Lava, mutta mielestsni se olisi ehd.ottomasti. tirtkittava.. - Kankaan~~a, Xarhoi s~aj a Valtaus tehty Nielestani aihe ei ole kovinkaan lupaii..:~~~., mutta arvion tekemiseksi on pyydetty apua geofy:ysikoilta $a geokemisteilt2..

22

23

24

25

26