OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI. Rautio , 02, 04, 05. Sijainti 1:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI. Rautio 2431 01, 02, 04, 05. Sijainti 1:400 000"

Transkriptio

1 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTE KARTOITUSRAPORTTI Rautio , 02, 04, 05 Sijainti 1:

2 TARKOITUS TUTKIMUSTOIMINTA KesSn 1980 kartoituksen tarkoituksena oli selvitella Raution batoliitin kivilajistoa, suhdetta sivukiviin ja mineralisoitumista. Tyoporukkaan kuului allekirjoittaneen lisaksi Jorma Seppala seka nuorempina apukartoi tta jina Jari Suuronen j a Jyri Rastas. Allekirjoittaneen, kumppaninaan Jyri Rastas, osaksi tuli batoliitin pohjoisosan kartoitus. Tama kasitti karttalehden lahes kokonaisuudessaan, 04:n lansiosan, 02:n etelaosan ja 05:n lounaisnurkan kartoitus tapahtui ajalla Tasta ajasta kaytin pari viikkoa ( ja ) 04- karttalehden liuskejakson revidointiin lahtien tyo on ollut 04:n liuskealueen naytemateriaalin kasit telya ja kartanpiirtoa. Jyri Rastas oli mukana kartoituksessa valisen ajan. Pal jastumaolosuhteet Batoliitin a1 e on kohtalaisesti paljastunut, mutta suuria, jopa usean kmy: n alueita on taysin pal jastumattomia. NBma alueet ovat suuria soita (esim. 01: n koillisosissa Mustaneva, keskiosissa Jakalaneva ja Maanpuuttuvaneva). Paljastumat esiir tyvat useimmi ten ryppaissa. Kivilajien rajoja vedettaessa on lisaksi kaytetty apuna lohkarc havainto j a. Ymparoivat liuskeet ovat parhaiten pal jastuneet 01 : n luoteisosissa. Sen sijaan 02:n etelaosissa ja 01:n lansi- ja lounaisosissa paljastumia on harvassa. Batoliitin kivet: Diorii tit Batoliitin pohjoisosissa esiintyy dioriittinen kivi. Se voidaan jakaa lahinna asunsa perusteella neljaan erilaiseen tyyppiin. Tyypit on nimitetty vastaavan paljastuman mukaan: " tyyppi " Tasta tyypista on kaytetty nimea URPFT. Sita esiintyy batoliitin pohjoisreunalla kolmessa paljastumassa (38-,72-ja 73-JAI). Kivessa on 2-5 mm:n suuruisia SV-hajarakeita. Perusmassa on hieno-keskirakeinen. Tama tyyppi saattaa edustaa dioriitin reunamuunnosta. Paljastumassa 72-JAI on havaittavissa, etta tasarakeinen diorii tti lievasti breksioi URPFT:maista kivea. Toisaalta taas 75-JA1:ssa on havaittavissa asteittainen vaihettuminen SV-hajarakeisesta DR: sta tasarakeiseen DR: iin. Dioriittialueen keskiosissa on yhdessa paljastumassa (51- J?\I) tavattu asultaan hieman tat2 tyyppia muistuttavaa a TSallii se on tulkittu synnyltaan tektoniseksi.

3 2. "39-tyyppi" Tama dioriitti on hieno-keskirakeista. Sita esiintyy myos dioriittialueen pohjoisosissa. Kiven plagioklaasi on variltaan hyvin tummaa. Asu on jotenkin nuhruisen tuntuinen. 3. "40-tyyppi" Tama dioriittityyppi on yleisin. Kivi on keski-karkearakeista. Sen plagioklaasi on vaaleampaa kuin 39-tyypiss: ja vivahtaa hieman violettiin. Kalimaasalvan esii-ntyminer kaan ei ole taysin mahdotonta. Asu on tasarakeista ja selkeaa verrattuna 39-tyyppiin. 4. "46-tyyppi" Taman tyypin dioriitit ovat ilmeisesti lapikayneet jonkinlaisen muutoksen. Rapaukumispinta on paljon harmaampi kuin normaaleissa dioriiteissa ja lisaksi usein ovelan kiharainen. Harmaus johtuu paaosin plagioklaasin muuttumi' sesta; mahdollisesti serisiittiytymisesta ja albiittiutunisesta. Kiven asu muuttuu jotenkin tuhruiseksi ja sekavaksi 40-tyyppiin verrattuna. Tallaiset muuttuneet osueet esiintyvat leveina vyohykkei jopa yli 10 m leveina. Niiden rajat ovat vahittaiset ja usein tavataan ns. nornaalia dioriittia epamaaraisina lai kina sen sisalla. Toisaalta muuttuneissa osissa esiintyy uudelleenkiteytyneita rakojen reunoja, joissa muuttuminen on ikaankuin kaanteista. Koska nam2 muuttuneet osat ovat yleensa kerrosmaisia, kavaisi mielessani ajatus magmaattisesta kerroksellisuudest :nutta tuskin se sita on, silla ovat ne niin sekundaarisen nakoisia. Paljastumat 104 ja 106-JAI muodostavat todennakoisesti erilli sen dioriittisulkeuman MONDR: in sisalla. Makroskooppisesti nc ovat taysin yhtenaisen diorii ttialueen kivien nakoisia. Dioriitit ovat paikoin lievasti suuntautuneita. Suunta on sama kuin G Gaalin tulkitsema 3. deformaation suunta, mutta 5 saattaa olla myos jonkinlainen virtaussuunta. Fornblendiitit ja-qabaot Yhtaan yksistaan hornblendiittista tai gabrosta koostuvaa pal j astumaa ei ole alueel ta loyde tty. Yleisemmin ne muodostavat -.lain sulkeumia ]a epamaaraisia osueita dioriitissa. HBL-osuc ovat huomattavasti yleisempia kuin gabromaiset. Useimmiten ne nayttavzt muodostuvan dioriitin SV-rakeiden kasaantuessa yhteen. Nain muodostuneet osueet ovat rajoiltaan vahittaiset,!?lutta usein pitkul-aisia ja samansuuntaisia pal jastuman puitteissa. Toisaalta tavataan myos teravarajaisia HBL-sulkeumi,,olloin IiBL on ilmeisesti dioriittia aikaisemmin kiteytynytt; l'astii selxian2 ttodisteena on paljastuma 61-JAI, jossa voidaan 51.-ottaa :rielii :iab:si r?~i-ik2ii~tpi ultraemaksista kivea ja nait; ;ranhenpi '-~.Yksi~ner. '.sf fi tai tufftitti. T;in12i hienorakeinen

4 heikosti kerroksellinen tuffi esiintyy murskaleina keskirakeisessa SV: sta ja mahdollisesti PY: sta koostuvassa PRD: ssa. PRD taas on pyoreahkoina murskaleina karkearakeisessa hornblendiittisessa tavarassa. Naita kaikkia leikkaavat sitten dioriittijuonet. Eraassa tallaisessa juonessa on nahtavissa filtraustekniikka, jolla saadaan aikaiseksi anortosiittinen materiaali. Vaikuttaisi naet silta, etta dioriittisessa materiaalissa SV kiteytyy ensin ja paakkuuntuu tukkien samalla juc nen niin, etta viela sulana oleva materiaali paasee vain eteenpain. Monzodio riitit Monzodioriitti muodostaa kaarenmuotoisen alueen, joka pohjoisesta rajoittuu dioriittiin ja itareunaltaan liuskeisiin ja PLPF: iin. Itse kivi on aika tumrnaa. Mineraalikoostumus on suurinpiirtein 50 % PL, 35 % SV+BT, % KMS ja 0-5 % KV. Kalimaasalpaa on aika vaikea erottaa ja siten sen maar2%isuhteellises tikin arvioida. Apuna tassa on ollut Rautaruukin tekemat ana lyysit (68 ja 109-JAI), joiden mukaan kivilajia on rajattu. Raekooltaan MONDR on vaihtelevaa. Alueen pohjoi sosissa ja batoliitin puoleisella reunalla se on karkeahkoa (rk f 5 mm). Liuskealuetta vasten se on hieman hienompirakeista (rk 2-3 m Lahes kaikissa pal jastumissaan MONDR on suuntautunutta. joisosissa suuntaus on NE-SW ja i tareunalla NW-SE, joten kysymys on aivan ilmeisesti virtaussuuntauksesta. Poh- Kvartsimonzodiorii ti t... Kvartsimonzodioriittinen kivi rnuodostaa MONDR: a myotailevan kaaren taman etelapuolelle. KVMONDR on MONDR: a selvasti vaaleampaa. Keskimaarainen mineraalikoostumus on seuraava: PL 45 %, SV 25 6 KMS 15 %, KV 10 % ja BT 5 %. Kivi on koko alueella aika homogeenista ja raekooltaan karkeahkoa (rk 5 5 mm). Vain paljastumassa 105-Jl KVMONDR (jos se sita on ) on hienompirakeista ja selvasti pol fyyrista. Iiajarakeina siina on n. 5 mm:n suuruinen SV. Myo: muutamia PL-hajarakeita esiintyy. Tama paljastuma sattuu ilmeisesti lahelle M0NDR:in ja siina sulkeumana olevan DR:in seka KVMONDR: n kontaktia. Tasta osoituksena ovat suuret teravasarmaiset DR-MONDR sulkeumat. Tama kivi voisi olla KV. MONDR: in reunamuunnos (vrt. URPFT-DR) tai si tten juonirnainen kivi. Granodiorii tit Granodioriitit muodostavat jo 01- ja 04-lehdilla suurimman osan batoliitista. Ne voidaan jakaa kolmeen selvzsti toisis taan poikkeavaan tyyppiin; tasarakeisenn, KMS-porfyyriseen j a porfyyrisee~ tyyppiin.

5 Tasarakeiseksi luettavaa GRDR:a esiintyy vain alueen pohjoisja lansiosissa. Se on raekooltaan karkeahkoa (rk55 mm), suun. tautumatonta ja homogeenista. llineraalikoostumus on suurinpiirtein seuraava; PL 30 %, KV 25 %, KMS 20 8, SV+m 25 %. Suurin osa granodioriitista on KMS-porfyyrista, KMS-hajarakei. den koko nayttaa kasvavan alueen keskustaa kohden. Reuna-alueilla ne ovat n. 1 cm:n suuruisia ja keskiosissa n. l,5-2 cm. Mahdollisesti KMS-hajarakeita on kahta generaatiota: primaarisia ja sekundaarisia. Primaarisena pidetyt ovat hyvin.omarnuotoisia, lii stakemaisia j a saannollisesti leveys on puolet pituudesta. Sekundaariset ovat muodoltaan epamaaraisempia, useimmiten polkkyrnaisia. Kivilajikartalla KMS-porfyyrinen granodioriitti on rnerkitty KMS:n paallemerkinnalla yrittaen sarnalla kuvata rnerkin koolla hajarakeiden kokoa. 04-lehdella esiintyy porfyyrista GRDR:a nel jassa pal jastumassa ( JAI). Hajarakeina siina esiintyvat liistakernainen KMS, joiden koko on keskirnaarin 4 x 8 mm, ornarnuotoinen KV (rk 3-4 mm) ja SV (4-5 mm). Perusrnassaa on aika vahan ja se on suhteellisen karkeaa. Toisaalta vaikuttaisi silta, etta hajarakeiden ja perusmassan valille ei voi vetaa selvaa rajaa vaan raekoko peinenee asteittain. Tarna porfyyrinen GRDR on tuskin rnikaan oma faasi, vaan se vaihettuu vahitellen tasarakeiseksi GRDR:ksi. Tallaisen vaikutelrnan saa mm. paljastumalla 207-JAI, jossa GRDR on muuten tasarakeista rnutta kvartsi esiintyy viela ornarnuotoisena. Kivilajikartalle porfyyrinen GRDR on rnerkitty vain porfyyrisen rakenteen paallernerkinnalla. Pienialaisia porfyyrisen asun omaavia GRDR:a on tavattu rnyos GRDR-alueen sisalla. Nama on tulkittu syntyneen tektonisoiturnisen tuloksena (esirn ja 176-JAI). 04-lehdella esiintyy kuudessa jokipaljastumassa ( ja 152-JAI seka 196-IEH) granodioriittista kivea. Se poikkeaa selvasti em. yranodioriiteista. Se on nirnittain pienirakeista ( r k ~ mm) 2 ja tummana rnineraalina on ilmeisesti vain BT. Tarna GKDR rnuodostaa todennakoisesti juonirnaisen osueen M0NDR:in sisalla. Yleisirnmin batoliitin kivissa esiintyy kapeita KV-, APL- ja PG-juonia. Naista on laadittu oma kartta, josta ilmenee, etta APT,-juonet ovat yleisempia ernaksisissa kivissa kun taas KVjuonet ovat runsaammin edustettuina happarnamissa kivissa. Koko alueen puitteissa juonilla ei ole rnitazn yhteista suuntaa tai jarjestysta, rnutta granodioriittialueen keskiosissa KVjuonilla on lapitunkeva E-W-suunta. Huomattavan leveitz AP1,-juonia 010 m) esiintyy paljastumassa AI.

6 Oman tyyppinsa muodostaa PL-KV-profyyrinen perusmassaltaan apliittinen juonikivi, jota esiintyy KVM0NDR:ssa ja GRDR:ssa (21-, 196- ja 208-JAI). M0NDR:ssa tavataan koostumukseltaan ehka kvartsidioriittisia pienirakeisia juonia, jotka leveimmillaan ovat yli 5 m (esim. 153-, 154- ja 202-JAI). Juonimaiseksi kiveksi kuvittelisin myos paljastuman 1.91-JAI kiven. Siita olen kayttanyt nimea PLKVPF. Se on hyvin paljon batoliitin itareunalla esiintyva PLPF:in kaltaista. Tata kivea leikkaa viela PLPFT, jota ei ole muualla batoliitissa tavattu kuin murskaleina (75- ja 40-JAI). Ainutlaatuinen juoni on myos 106-JAI:ssa, jossa DR:a leikkaa 2 m levea lahes monomineraalinen, plagioklaasista koostuva j uoni. MALMIAIHEET Malmimineraaleja esiintyy batoliitin alueella hyvin niukalti paljastumissa. Ainoastaan muutamia yleensa kvartsijuoniin ja rakoihin liittyvia MOH-ja CUK-pirotteita on tavattu ( , 170-, 171-, 179- ja 209-JAI). Kaikki nama esiintyvat granodioriitissa. Myos M0NDR:ssa olevassa GRDR-juonessa on tavattu CUK:a rakoi. hin liittyvana (149-JAI). Batoliitin osalta ko. alueella kartoitus saatiin kutakuinkin suoritettua, vain 01:n keskiosiin jai pieni alue kartoittamatta. Syvakivien ja liuskeiden kontaktia ei alueella ole paljastuneena. Ainoita paikkoja, jotka "kielivat" kontaktin laheisyydesta, ovat 40- ja 112-JAI. 40-JA1:ssa dioriitissa esiin. tyy runsaasti liuskesulkeumia (n. 50 kpl/rn2). 112-JAI : ssa kerroksellisessa liuskeessa esiintyy syvakivimaisia pahkuja, joiden maksimi suuruus on 70 cm. Tama muistuttaa hiukan 79-JKS:ssa havaittavaa kontakti-ilmiota. Batoliitin alueella kaikissa kivilajeissa esiintyy rakoja, joita pitkin on levinnyt joitain Fe-pigmenttiliuoksia. Tama on aiheuttanut plagioklaasin varjaytymisen punertavaksi rako jen ymparilla. Tama varjaytynyt plagioklaasi on hyvin paljon KMS:n nakoista. Joissakin paljastumissa pigmentoitumine on ollut niin voimakasta, etta kivi vaikuttaisi koostuvan vain KMS:sta ja tumrnista mineradleista. Tallaisesta kivesta olen kayttanyt nimea alkalimaasalpasyeniitti. Asia on varmi tettava hieista onko kysymys pigmentoitumisesta vai kalimeta so~~atoosista. Rakoilusta on myos piirretty oma kartta, jossa pigmenttiraot on merkitty violetilla varilla. Niilla ei nayta olevan mitaan yhteista suuntaa taikka jarjestysta. LIUSKEET Batoliittia ymparoivia 1iuskei.ta kartoitettiin vain muutamia kiiornetreja Satoliitista. 35- ja 02-lehdella liuskealue puristuu n. 2-3 km leveaksi, koska it;-ipuol.ell alkaa toinen syvakivialue. KG. 1ehdill.a t2ima sy~akivi on Loostumukseltaa~

7 JATKOTOIMENPITEET KVDR:a. Liuskeet ovat samoja kuin 04:n pohjoisosissa. PLPF loppuu 02:n kaakkoisnurkkaan. Viimeiset paljastumat jaavat aivan 01:n koillisnurkkaan. 04-lehdelta alkanut hapan vulkaaninen, paaasiassa serttipallosia sisaltava konglomeraatti jatkuu 05:n kautta 02:lle, jossa se alkaa kaartua E-W-suuntaiseksi ja loppuu karttalehden keskivaiheille. 04:n fylliit timaista kivea ei ole tavattu enaa, joten horisontti ilmeisesti loppuu. Samoin kay myos selvasti tuffiittisille kiville. Sen sijaan tuffogeenisina liuskeina kartoitetut kivet jatkuvat 01:n koillisnurkan kautta 02:lle, jossa niiden kulku kaantyy ita-lantiseksi. Samalla niissa alkaa esiintya porfyrobl'aste ja;andalusiittia (36-JAI) ja stauroliittia (71- ja 84-JAI). Tama sama porfyroblastinen j akso esiintyy myos batoliitin lansireunalla. Taalla porfyroblasteja on enemman ja ne ovat kookkaampia, suurimrnat jopa 8 cm. Ne ovat asettuneet liuskeisuuden suuntaiseksi, joka leikkaa selvasti kerroksellisuutta. Sallin mukaan porfyroblastit ovat kordieriit tia, joissa saattaa olla stauroliittiydin (esim. 125-JAI). Borfyroblastisen jakson lansipuolella on selvasti tuffittisempi kivi. Se on koostumukseltaan ja raekooltaan hiukan vaihtelevaa 1TUF:a. Myos kapeita happamia valikerroksia esiintyy. Paikoin kivi on myos virtakerroksellista (93-, ja 139-JAI). Batoliitin lansireunalla porfyroblastisen jakson ja batoliitin valiin jaa intermediaariseksi laavaksi nimitetty kivi. Sita voidaan erottaa kahta tyyppia. Toisesta tyypista on erotukseksi kaytetty nimea PL,PF-tyyppinen ILA. Siina voi naet selvasti erottaa 1-2 mm:n suuruisia PL-hajarakeita hyvin runsaasti. Perusmassa on hienorakeista. Tama laava mui: tuttaa makroskooppisesti batoliitin itareunan PLPF; on kuin sama kivi pienoiskoossa. Toisesta tyypista on kaytetty pelkkaa ILA-nimitysta. Se on hiukan emaksisempaa kuin PLPFtyyppinen laava ja heikosti suuntautunutta. Se on saman tyyppista kuin batoliitin etelaosissa olevat laavat (mm. 81-JKS). Tahan laavatyyppiin sijoittuu Hietajarven kultaaihe. Aivan 01:n lansireunalla tavataan kahdessa paljastumassa (136- ja 137-JAI) keski- ja tasarakeista, suuntautumatonta graniittia. Tassa graniitissa esiintyy 5-30 cm:n levyisia epidoottirikkaita, kauniin klastisia "kerroksia". Synnyksi naille on esitetty heikkakivirakoja tai blastoklastisia KV-juonia. Lahinna seuraavana jatkotoimenpiteena olisi kait aiheellista tarkastella kivilajirajoja porfyyriprojektin analyysien avulla. iahinna epavarmoja rajoja ovat DR:n ja M0NDR:n raja koillisessa, M0NDR:n ja KVM0NDR:n rajat pohjois- ja itaosissa Saniioin analyysit antanevat mahdollisesti selvyytta KMS-porfyyr-i-se;~ ja tasarakeisen GRDR rajaan.

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982

OUTOKUMPU OY 020/2121, 2112/~~~/1982 9 020/2121, 2112/~~~/1982 J-P Perttula/PAL 8.6.1983 1 (6) Olen suorittanut kartoitustoita karttalehtien 2121 02C, 2121 10B, 2112 06A-D ja 2112 09A-D alueilla seuraavasti. 2121 02C -1ehdella Kiikoisissa

Lisätiedot

Kivilaj ien kuvaukset

Kivilaj ien kuvaukset 1 Xartoitusalueena karttale?!den 2014 09 A eteläosa. Kivilaj ien kuvaukset SVGN SVGN on kartoitusalueen yleisin kivilaji.yleensa se on hieno- tai keskirakeista ja kohtalaisesti suuntautunutta.er5il- 12

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi

Kallioperän kartoituskurssi Itä-Suomen yksikkö 59/2012 18.6.2012 Kuopio Kallioperän kartoituskurssi Kangasniemi 14.-25.5.2012 Perttu Mikkola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 59/2012 18.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006

Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 K21.42/2006/3 Kallioperän kartoituskurssi KK3 Humppila 15 26.5.2006 Raporttiyhteenveto Espoo 29.05.2006 Pekka Sipilä Geologian tutkimuskeskus Sisällys 2 Yhteenveto toiminnasta... 3 Raportti alueelta 1...

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Keski-Suomen liitto Regional Council of Central Finland Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla Tekijä: Geologian tutkimuskeskus Kuopion yksikkö Kuopio

Lisätiedot

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä 1 (24) Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä Heikki Nurmi Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001 2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

1975. Ahlaisten kartoitusryhmiin pemsmngon

1975. Ahlaisten kartoitusryhmiin pemsmngon Kimo HI skanen Yleista Kartoitustyot Ahlaisissa alkoivat 26.5, 1975, jolloin kaynnistyi n, viikon kestava kenttiihrssl. Rokemukaet kurssista olfvat kokonaiauutena mg6nteiset ja sita pidettiin tarpeellisena,

Lisätiedot

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k.

2. Aivan graniittigneissin reunamilla on noin 100-150 m leveä kvartsiittikerros, joka taipuu graniittigneissiä myötailevanä. k. Outokumpu Oy ' Mahinetsinta Kallioperakartoitus Leppävirran Samaisissa Kivilajit: 1. Prekarjalainen graniittigneissi 2. Graniittiutunut kvartsiitti 3. Amfiboliit ti-karsikivi- (dolomiittilohkare) 4. Sadekivi-mustaliuske

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996.

MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2441/2000/2 /10 8.8.2000 Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET RAAHEN JA PATTIJOEN KUNTIEN ALUEILLA KARTTA- LEHDELLÄ 2441 08, VUOSINA 1994-1996. 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003

KALLIOPERÄKARTOITUKSEN JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Etelii-Suomen yksikkö K2 1.42/2006/5 Espoo KALLIOPERÄKARTOITUKSE JATKOKURSSI FORSSASSA 11.-22.5.2003 Mikko ironen GTK PLIPBIP.(XBox% PLIPBIP.O.Boxl237 PLIPBIP.O.Box97 PLIPBIRO.Bos77 Fi-02151 Espoo, P i.d

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN NEDLOOINEN KIRTTI UEOLOGICAL MAP IF PINLAND 1 :100000 LEHTI'- SHEET - 2122 IKAALINEN KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANEET - BY A. HUHMA-I.

Lisätiedot

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN

RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN RAPAKIVIGRANIITTEIHIN LIITTYVÄ BIMODAALINEN VULKANISMI TAALIKKALAN MEGAKSENOLIITISSA LAPPEENRANNASSA: LITOLOGIS-PETROGRAFINEN JA GEOKEMIALLINEN TUTKIMUS Sampo Harju Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA

SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SOOMEN GEOLOBINEN KAITTA GEOLOUICAL MAP OF FINLAND 1 :100000 LEHTI - SHEET - 2124 VILJAKKALA-TEISKO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT-BY AHT

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT

MIKKELI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA VUORILAJIKARTAN GEOLOGINEN TOIMISTO SELITYS LEHTI C 2 BENJ. FROSTERUS HELSINKI 1903 ARVID PÖNNELIN TEHNYT GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI C 2 MIKKELI VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT BENJ. FROSTERUS SUOMENTANUT ARVID PÖNNELIN 27 KUV. JA 2 TAULULLA HELSINKI 1903 KUOPIO 1903. K. MALMSTRÖM'IN

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARITA

GEOLOGINEN YLEISKARITA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARITA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI-SHEET B 8 ENONTEKIÖ KIVI LAJI KARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT ARVO MATISTO GEOLOGINEN

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHTI D 4 NURMES VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT W. W. WILKMAN 40 KUVAA JA 5 KARTTAA HELSINKI 1921 GEOLOGINEN KOMISSIONI SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA

Lisätiedot

OEOLOOINEN YLEISKARITA

OEOLOOINEN YLEISKARITA GEOLOOINEN TOIMISTO SUOMEN OEOLOOINEN YLEISKARITA LEHTI D 3 JOENSUU VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNEET BENJ. FROSTERUS JA W. W. WILKMAN 70 KUVAA. 4 KARTTAA JA 8 TAULUA HELSINKI 1920] VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

Lisätiedot

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967

Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Haukivaaran jakson tut'kimukset Taivalkoekella kesällä 1967 Yleistä ---mm-- Haukivaaran jakso muodostaa Mustavaaran-Porttivaaran jakson läntisen jatkeen. Sen keskeinen kohta on itse Haukivaara. Paikalle

Lisätiedot

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953

M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA

GEOLOGINEN YLEIS KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEIS KARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHTI - SHEET B 1 TURKU KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT MAUNU HARME HELSINKI 1960

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen

PROTERO- TSOOISET OROGEENISET SYVÄKIVET. vuorijononmuodostuksen. hornankattila. Luku 8. Mikko Nironen Luku 8 SYVÄKIVET PROTERO- TSOOISET OROGEENISET vuorijononmuodostuksen hornankattila Mikko Nironen L U K U 6 P R O T E R O T S O O I S E T O R O G E E N I S E T S Y V Ä K I V E 229 T Noin kaksi kolmasosaa

Lisätiedot

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus

Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Työ raportti 98-56 II Aänekosken Kivetyn tarkentava litologinen kalliomallinnus Kai Front Seppo Paulamäki Markku Paananen Elokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI Puhelin (09) 2280 30

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Luku 9 RAPAKIVI- GRANIITIT. peruskallio repeää ja sen juuret sulavat. Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari

Luku 9 RAPAKIVI- GRANIITIT. peruskallio repeää ja sen juuret sulavat. Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari Luku 9 RAPAKIVI- GRANIITIT peruskallio repeää ja sen juuret sulavat Tapani Rämö, Ilmari Haapala ja Ilkka Laitakari 257 Etelä-Suomen svekofenninen peruskallio syntyi monivaiheisessa litosfäärin laattojen

Lisätiedot

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria

Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Työraportti 2001-09 Eteläisen Satakunnan kallioperän rakenne ja kehityshistoria Seppo Paulamäki Markku Paananen Toukokuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Merja Makela RAPORTTI PYHAJOEN OLTAVAN ARSEENIKIISU-KULTAESIINTYMASTA. Sijainti 1:400 000.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Merja Makela RAPORTTI PYHAJOEN OLTAVAN ARSEENIKIISU-KULTAESIINTYMASTA. Sijainti 1:400 000. Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Merja Makela RAPORTTI PYHAJOEN OLTAVAN ARSEENIKIISU-KULTAESIINTYMASTA 2432 11 B ja 12 A Sijainti 1:400 000 SISALLYSLUETTELO 1 Tutkimuskohteen sijainti... 1 2 Tutkimusvaiheet...

Lisätiedot

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella

Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Työ ra po rtti-97-39 Selvitys malmien esiintymismahdollisuudesta Hästholmenin alueella Aimo Kuivamäki Pasi Nissinen Antero Lindberg Geologian tutkimuskeskus.- Lokakuu 1997 POSI.VA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1

Lisätiedot

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND

GEOLOGICAL MAP OF FINLAND GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 LEHTI - SHEET - 1033 NO TO KALLIOPERAKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS KIRJOITTANUT - BY NILS EDELMAN

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen

Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 18.5.2015 Raportti 12/2015 Lapin POSKI, vaihe I Kalliokiviainestutkimukset Risto Vartiainen & Panu Lintinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12/2015

Lisätiedot

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000

GTK. Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 2331 ja 2332 Explanation to the maps of Sheet 2331 and 2332 Pre-Quaternary rocks Markus Vaarma ja Fredrik

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1.

OUTOKUMPU OY. ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985. Tapio Koistinen/LAP 25.'1. OUTOKUMPU OY 020/4242, 4243, 4244/TJK/1985 Tapio Koistinen/LAP 25.'1.198 5 l(10) - MALMINETSINTX ' MOHKO-TWPP ISTEN ' LOHKAREIDEN MAHDOLLINEN ALKUPEFtÄ.... Tutkimusalue 1 : 400 000 ja 'Möhkö-tyyppisiä'

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005

Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003-2005 1 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä rakennuskivituotannosta ja kiviainestuotannosta Maailmassa tuotetun rakennuskiven

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Suomen geologinen kartta

Suomen geologinen kartta Suomen geologinen kartta 1 :100000 Kallioperakartan selitykset 2114 Toij ala Toijalan kartta-alueen kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Toijala map-sheet area Kirj oittanut - by ARVO MATISTO

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti

Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti Länsi-Suomen Yksikkö M10.4/2008/18 31.3.2008 Kokkola Keski-Pohjanmaan Kalliokiviaines- ja Luonnonkiviprojekti 4903002 Loppuraportti Heidi Laxström Sisällysluettelo 1 KESKI-POHJANMAAN KALLIOKIVIAINES-

Lisätiedot

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta

2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen geokemiallisesta luonteesta - Jakelu - RAPORTTI KESÄN 88 KENTTÄT~I~TÄ RANTSILAN KARTTALEHDEN 3412 ALUEELLA 1 JOHDANTO 2 ALUEELLA SUORITETUT AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 2.1 Jaatiköitymisista 2.2 Moreenin kivilajikoostumuksesta 2.3 Alueen

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 9740 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HHKR 1, HHKR2 ja HHKR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Olavi Taikinaaho Kivitieto Oy ''oulukuu 1997 POSVA

Lisätiedot

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera

Kemin, Karungin, Simon ja Runkauksen kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET 2541, 2542 + 2524, 2543 ja 2544 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEETS 2541, 2542+2524, 2543 and

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen LOVIISAN HXSTHOLMENIN FLAPAKIVEN PETROGRAFIA JA RAONTAYTE- MINERAALIT KALLIONAYTEE:AIRAUKSIEN Y1

Lisätiedot

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO

SUOMEN ROVANIEMI TORNIO GEOLOGINEN TOIMISTO SUOMEN 6GEOLOGINEN YLEISKARTTA LEHDET C6 ROVANIEMI H5 TORNIO H6 YLITORNIO VUORILAJIKARTAN SELITYS TEHNYT VICTOR HACKMAN SUOMENTANUT J. N. SOIKERO 24 KUVAA JA 9 TAULUA JIECSIN(JISSÄ

Lisätiedot

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja

Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007. Toimeksiantaja Va p a u t u u1. 1. 2 0 1 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä 1 Dnro 23.11.2007 Tekijät Raponin laji Vesa Perttunen M10.1 Raponin nimi Lapin kolmion geologinen kehitys ja malmipotentiaali

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET - SHEETS C 5 - B 5 OULU-TORNIO KIVILAJIKARTAN SELITYS WITH AN ENGLISH SUMMARY KIRJOITTANUT A. ENKOVAARA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Voipiovuori-Petäjikkömäki KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4

Voipiovuori-Petäjikkömäki KALLIOALUEEN ARVOLUOKKA: 4 49 Voipiovuori-Petäjikkömäki KONNEVESI KAO090141 Karttalehti: 3221 11 Alueen pinta-ala: 89 ha Korkeus: 172 mpy Suhteellinen korkeus: 84 Kallioalueen sijainti: Pilkanselän Voipiolahden rannalla. Maankäytön

Lisätiedot

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA

SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS GEOTE KNILLISIA JULKAISU JA N:o 58 SUOMEN MOLYBDEENIHOHTEISTA KIRJOITTANEET MAX KULONPALO JA VLADI -0 5 KUVAA JA 1 TAULUKKO TBKSTISSX 2 TAULUA ENGLISH SUMMARY ON THE MOLYBDENITB

Lisätiedot

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 53/2014 Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla Tuija Elminen ja Marit Wennerström LIFE10 ENV/FI/000062 With the contribution

Lisätiedot

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA

SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP Of FINLAND 1 :100 000 LEHDET - SHEETS 2413-2431 - 2433 KALAJO KI - YLIVI ESKA - HAAPAVESI KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYS EXPLANATION TO THE

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

Tontinosien 20-27-1 myyminen, Kaarlelankatu 70 / Peter Forsström perustettavien yhtiöiden lukuun

Tontinosien 20-27-1 myyminen, Kaarlelankatu 70 / Peter Forsström perustettavien yhtiöiden lukuun Kaupunginhallitus 503 20.10.2014 Tontinosien 20-27-1 myyminen, Kaarlelankatu 70 / Peter Forsström perustettavien yhtiöiden lukuun 580/10/00/02/2014 KH 503 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGINEN YLEISKARTTA

GEOLOGINEN YLEISKARTTA SUOMEN GEOLOGINEN TOIMIKUNTA SUOMEN GEOLOGINEN YLEISKARTTA THE GENERAL GEOLOGICAL MAP OF FINLAND LEHDET- SHEETS B7-C7- D7 MUONIO-SODANKYLA-TUNTSAJOKI KIVILAJIKARTAN SELITYS EXPLANATION TO THE MAP OF ROCKS

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla

Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Espoon yksikkö M06/2024/2007/1/10/69 30.11.2007 Espoo Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Tammelan kunnan Riukan, kaivosrek.nro 7483/1, ja Pursion, kaivosrek.nro 7482/1, valtauksilla Niilo Kärkkäinen,

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99

VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1997-99 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/1/10 _VIITASAARI Ilmolahti 18.09.2002 Olavi Kontoniemi VIITASAAREN ILMOLAHDEN YMPÄRISTÖN GABRO-PERIDOTIITTI -INTRUUSIOIDEN MALMITUTKIMUKSET

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.

Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972. Esko ~enttila: Selostus räjäytysseismologisesta kairanrei - kämittauskokeilusta Hammaslahdessa 3-4.10.1972.., - ja R 386. b., - Räjäytykset, 50-300 gr. dynamiittia, suoritettiin 25 m reijän b lähtökohdan

Lisätiedot

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos.

Kesan 1975 kenttatyot keskitettiin Nurrnes-Lieksan valille, rnissa sijaitsee rnyos sotavuosina louhittu Matasvaaran kaivos. OUT 0 K U M P U Oy Ma1rninetsinta V-J Pentti1a/PAL 16.02.1976 1 (4) NURMEKSEN-MATASVAARAN-LIEKSAN -ALUEEN MOH-TUTKIMUKSISTA Varpaisjarvi, Kylrnarnaki (3243 01) Nurrnes, Kynsinierni (4321 10) Lieksan, Nurrneksen,

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Raakkylan kartta-alueen kalliopera.

Raakkylan kartta-alueen kalliopera. WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 4214 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 4214 Seppo Lavikainen Raakkylan kartta-alueen

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Helsingin kartta-alueen kalliopera

Helsingin kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Matti Laitala Helsingin kartta-alueen kalliopera

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot