M19/3344/-91/1/3 0. koskee myös : 3433,3434,3432,3441, 3443,4222,4224 jne. SUOMEN PROTEROTSOOISTEN MUSTALIUSKEIDEN URAANIPITOISUUDESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "M19/3344/-91/1/3 0. koskee myös : 3433,3434,3432,3441, 3443,4222,4224 jne. SUOMEN PROTEROTSOOISTEN MUSTALIUSKEIDEN URAANIPITOISUUDESTA"

Transkriptio

1 M19/3344/-91/1/3 0 koskee myös : 3433,3434,3432,3441, 3443,4222,4224 jne. SUOMEN PROTEROTSOOISTEN MUSTALIUSKEIDEN URAANIPITOISUUDESTA Kirsti Loukola-Ruskeeniem i (Suomen Akatemia ) Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto/perustutkimukset

2 Mustaliuskeet ovat alunperin olleet orgaanista hiiltä sisältävi ä savisedimenttejä. Suomen kallioperässä ovat parhaiten edustettu - na varhaisproterotsooiset, noin miljoonaa vuotta sit - ten kerrostuneet mustaliuskeet. Erityisesti Karelidien mustaliuskemuodostumat ovat paksuja ( m) verrattuna vaikkap a Keski-Euroopan ' Kupferschiefer'-mustaliuskeeseen, jonka maksimi - paksuus on yksi metri. Useimmat Suomen varhaisproterotsooise t mustaliuskeet sisältävät enemmän hiiltä ja rikkiä kuin Musta n meren sedimentit : keskimäärin 7%. Uraania sitoutuu orgaanisee n ainekseen jonkin verran primäärisesti jo merivedestä : esimerkiksi nykyisellä Mustalla merellä yksi uraanin sitoutumistapa on kiinnittyminen merivedestä planktoniin. Korkeita uraanipitoisuuksia on kuitenkin selitetty myös muilla tavoin, esimerkiks i hiilipitoisessa sedimentissä vallitsevat pelkistävät olosuhtee t voivat aiheuttaa uraanin saostumista pohjavedestä tai muist a liuoksista. Suomen proterotsooisten mustaliuskeiden uraanipitoisuutta selvi - tettiin Geologian tutkimuskeskuksen malmiosastossa vuonna (taulukko 1, liite 1). Uraanipitoisuus analysoitiin VTT :n reak - torilaboratoriossa neutroniaktivointimenetelmällä 180 näyttees - tä. Korkein pitoisuus, 44 ppm, tavattiin Pohjanmaalta Kruunupyy n kohteesta. Kruunupyyssä on tavattu pieniä uraani-fosfori-minera - lisaatioita, mikä osaltaan voisi selittää kohonneita uraanimää - riä. Nykyisessä tutkimuksessa, jonka painopiste on Itä-Suomessa Kai - nuun liuskejaksolla ja Outokummun alueella (liite 2) uraanipi - toisuus analysoitiin neutroniaktivointimenetelmällä 50 näyttees - tä XRAY Assay Laboratoriossa Kanadassa vuonna 1988 ja edellee n ICP-massaspektrometrilla 190 näytteestä vuonna Jälleen korkeimmat pitoisuudet jäivät alle 50 ppm (taulukko 2, kuva 1). Uraania esiintyy thucholiitti-nimisessä mineraalikasaumassa, jonka pyöreähkö sisus on uraniniittia ja reunus koostuu hiilive - dyistä. Suomen proterotsooisten mustaliuskeiden uraanipitoisuuden medi - aani vaihtelee välillä 4-18 ppm (Taulukot 1 ja 2). Korkeimma t arvot on tavattu Jormuan, Talvivaaran ja Outokummun alueen ser - pentiniitti-karsikivi-kvartsikivi-seurueeseen liittyvissä musta-

3 liuskekerroksissa. Kiilleliuskeiden yhteydessä tavatut musta - liuskevälikerrokset ja rautamuodostumiin liittyvät mustaliuskee t sisältävät vähemmän uraania ; esimerkiksi Poikkijärven rautamuo - dostuman mustaliuskeissa on 5-8 ppm uraania. USA :n mustaliuskei - den keskimääräiseksi uraanipitoisuudeksi on arvioitu 4 ppm. Esimerkiksi Ruotsissa, Tsekkoslovakiassa ja USA :ssa on aktiivi - sesti etsitty uraanimalmeja mustaliuskeista. Ruotsin alunaliuskeet sisältävätkin noin 300 ppm uraania. Suomen mustaliuskeide n uraanipitoisuudet ovat pieniä, eikä uraanimineralisaatioista ol e mitään merkkiä. Otaniemessä Liitteet Kirsti Ruskeeniemi, 011i Sarapää ja Pentti Rehtijärvi (1986) : Proterotsooisten hiilipitoisten metasedimenttien kemiallisest a koostumuksesta. Geologi 38 : Kirsti Loukola-Ruskeeniemi (1990) : Karelidien mustaliuskeide n ja rikkipitoisuudet kerrostumisympäristön kuvastajina. Geologi 42 :

4 Taulukko 1. VTT :n reaktorilaboratoriossa neutroniaktivointi - menetelmällä määritetyt uraanipitoisuudet. A) Pohjanmaa, B ) Riikonkoski (Kittilä), C) Kitee ja Pyhäselkä, D) Juuka ja Kiih - telysvaara, E) Puolanka, F) Tampereen liuskealue. Näytteenotto - alueet on kuvattu liitteessä 1. n= näytteiden lukumäär ä A B C D E F median min max n *************************************************************** * Taulukko 2. XRAL :lissa Kanadassa ICP-massaspektrometrilla määri - tetyt uraanipitoisuudet. 1) Puolanka, 2) Jormua, 3) Talvivaara, 4) Alanen, 5) Outokummun alue, 6) Vihanti. Näytteenottoalueet o n kuvattu liitteessä 2. n= näytteiden lukumäär ä Puo Jor Tal Ala OKU Vih median min max n ****************************************************************

5 Kuva 1. ICP-massaspektometrilla määritetyt uraani- ja toriumpi - toisuudet Jormualla, Talvivaarassa, Outokummun alueella ja Vi - hannissa. Näytteenottoalueet on kuvattu liitteessä 2. Uraanipitoisuuden mediaani-, minimi- ja maksimiarvot ovat taulukossa 2.

6 38 rsk. kerroksessa. Materiaalin keruu on helppoa, 1934, ss w! s menetelmä toimii, mutta sen tulosarvioinnissa Govett, GJ.S., Soli conductivities assesment ja tulkinnassa on vielä paljon opittavaa. Seu- of an electrogeochemical exploration technique. raava geologipolvi, joka on mukana 1990-lu- Vancouver ICES, vun humustutkimuksen nousussa, pystyy Salmi ; Martti, Prospecting for bog-covere d varmasti taas ratkaisemaan osan ongelmista ja ore by means of peat investigations. Bull. Comm. näin edelleen lisäämään humuksen käyttökel- Salminen Salminen, R. and Kokkola > M., Annual variapoisuutta malminetsinnässä. tion in metal contents of humus. In: Prospectin g in areas of glaciated terrain 1984, IMM, London, Kirjallisuus Steinnes, E Regional distribution of Arsenic. Selenium and Antimony in human layers of Nor- Goldsehmidt. V.M Drei Vorträge Tiber Geo- wegian soils. Geochemical aspects in present an d chemie. Geol. Fören. Stockholm Förh.. Band 56. future research. Ed by J. Låg Kirsti Ruskeeniemi, 011i Sarapää ja Pentti Rehtijärv i PROTEROTSOOISTEN HIILIPITOISTEN METASEDIMENTTIE N KEMIALLISESTA KOOSTUMUKSEST A Esitelmöi geologiliiton symposiossa Johdanto sään merivedestä esimerkiksi aineenvaihdun - tansa kautta tai kuoltuaan muodostavat savis - Prekambriset grafiittipitoiset liuskeet eli sa orgaanis-metallisia yhdisteitä. Orgaanine n mustaliuskeet ovat nykykäsityksen mukaan happea kuluttava aines luo vajotessaan pelkisalunperin olleet hapettomissa olosuhteissa tävät olosuhteet, joissa metallit saostuvat. Mekerrostuneita orgaanista ainesta sisältäviä sa- tamorfiset muutokset voivat vaikuttaa mustavisedimenttejä. Tätä käsitystä tukevat muun liuskeen metalli- ja hivenainepitoisuuksiin. muassa eri-ikäisten mustaliuskeiden ja resent- koska metamorfoosi tuhoaa orgaaniset metaltisten mätäliejujen samankaltaiset hivenaine- liyhdisteet ja mandollistaa metallien remobilikoostumukset ja samanlainen hiilen isotooppi- saation (Sidorenko ja Sozinov, 1982). koostumus (Holland, 1984). Mustaliuskeiden Koska mustaliuskeiden metallipitoisuude t kemialliseen koostumukseen vaikuttavat mo- heijastavat sedimentaatioaltaan merivede n net tekijät: meriveden koostumus sedimentaa- koostumusta. mustaliuskeen syntyaikana se n tiovaiheessa, niiden kivien koostumus, joista lähiympäristössä tapahtunut hydrotermine n mereen kulkeutunut detritus on peräisin, se- malminmuodostus pitäisi näkyä mustaliuskee n dimentin litologinen fasies, sedimentin synty- hivenainekoostumuksessa. Toisaalta myö s aikana vallinnut eliöstö ja sedimentaatioaltaan myöhemmässä vaiheessa tapahtunut hydropaleotektoninen asema (Vine ja Tourtelot, terminen malminmuodostus voi aiheuttaa 1970). Näihin muuttujiin liittyy monia asioita, muutoksia mustaliuskeen kemialliseen koos - joita on vaikea määrittää prekambrisista ki- tumukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksen a vistä. on ollut kartoittaa eri alueiden mustaliuskei - Monilla alkuaineilla (Ag, Mo, Zn, Ni, Cu, den geokemiallisia piirteitä ja selvittää alust a Cr, V, Co, Pb, lantanidit, Y, Se. U. Ta) on vasti, miten mustaliuskeiden sisältämien alku - taipumus rikastua hiilipitoisten sedimenttien aineiden pitoisuustasoja tai alkuainesuhteit a orgaaniseen fraktioon (Vine ja Tourtelot, voisi hyödyntää malminetsinnässä. 1970). Organismit rikastavat metalleja eläes- 90

7 1986 Näytteenottoaluee t Tutkimusaineisto käsittää 180 näytettä, jotka on valittu svekokarjalaisista mustaliuskejaksoista eri puolilta Suomea (kuva 1). Näytteistä 161 on kairasydännäytteitä (joiden pituus vaihtelee m), 11 on iskuporanäytteitä ja kandeksan on paljastumanäytteitä. Näytteet edustavat mustaliuskejaksojen enite n grafiittia sisältäviä osia, joten niiden hiilipitoisuus on keskimääräistä korkeampi. Pattijoella (alue 1, kuva 1) mustaliuskee t esiintyvät vuorottelevina kerroksina karsikivien ja happamien vulkaniittien kanssa kiilleliuskeympäristössä. Mustaliuskekerrosten paksuus vaihtelee yhdestä 20:een metriin. Kivilajiseurue on samanlainen kuin Vihannin Lampinsaaren stratiformisen Zn-Cu-Pb-malmin ympäristössä. Nivalan (alue 2) ja Haapajärven (alue 3) näytteet ovat grafiitti- ja magneettikiisupitoisia gneissejä. Ne ovat välikerroksina grauvakkamaisissa gneisseissä. Kaustisen, Evijärven ja Kruunupyyn (alue 4) musta - liuskeisiin kuuluu grafiitti- ja/tai sulfidipitoisi a peliittisiä, kalkkipitoisia ja tuffiittisia liuskeita. Alueen mustaliuskekerrokset, joiden paksuu s vaihtelee 0.5 m 20 m, esiintyvät pääosin vulkaniittien ja karsikivien yhteydessä. Myös Petolandessa (alue 5) grafiitti- ja rikkikiisupitoiset gneissit liittyvät karsikiviin. Nokialla (alue 6) on sekä peliittisiä että kalkkipitoisia mustaliuskeita. Ne sisältävät rikki- ja magneettikiisua, mutta vain vähä n grafiittia. Kasiniemen (alue 7) näytteet ova t grafiittiliuskeita. Niiden ympäristössä on kiillegneissejä ja metavulkaniitteja. Luhangan (alue 8) mustaliuskeet esiintyvä t välikerroksina grauvakkaliuskeessa. Kerros - ten paksuus vaihtelee 5 50 m. Alueen grauvakkaliuskeisiin liittyy W- ja Sn-mineralisaati - oita. Kärpälässä (alue 9) grafiittiliuske esiinty y linssinä kiillegneississä. Pyhäselässä Hammaslanden Cu-malmin etelä- ja pohjoispuolella (alueet 10 ja 11) mustaliuskeet esiintyvät välikerroksina Kaleva n grauvakkaliuskeissa. Lähiympäristössä tavataan myös fylliittejä ja dolomiitteja. Osa mustaliuskeista on peliittisiä ja osa sisältää karbonaatteja. Kiteen mustaliuskeet (alue 12) ovat mineraalikoostumukseltaan samanlaisia kui n Pyhäselän mustaliuskeet, mutta niiden ympäristössä tavataan runsaimmin emäksisiä vulkaniitteja. Kiihtelysvaaran ja Tohmajärven (alue 13 ) grafiittiliuskeet esiintyvät merijatulisten dolo - Basemen t Comple x Granitoid s Rapakivi granit e Schist Belt s Jotnia n 1 formation s Samplin g locality 100km Kuva I. Näette enottoaluee t: I) Pattijoki, 2) Niva - la, 3) Haapajärvi, 4) Kaustinen Evijärvi Kruunupyy, 5) Petolahti, 6) Nokia. 7) Kasiniem i (Padasjoki), 8) Luhanka, 9) Kärpälii (Mäntyharju), 10) Pvhiiselkä, 11) Pyhäselkä. 12) Kitee. 13) Kiihtelvsvuara. 14) Juuka, 15) Puolanka. /6) Riikonkoski, Kittilä. Kuvissa 2 4 aineisto on jaettu kuuteen osaan. Näytteenottoalueet 1 5 on yhdistetty Pohjanmaa n näyte sarjaksi (53 näytettä) ja nävttee nottoaluee t 6 9 Tampereen liuskealueen nävtesarjaksi (19 näytettä). Pvhäselänja Kiteen alueen mustaliuskenävtteet (24 kpl) on käsitelty yhtenä ryhmänä, samoi n Kiihtelysvaaran ja Juuan näytteet (31 kpl). Puolan - gan alueelta on 25 näytettä ja Kittilän Riikonkoskelta 28 niivtettä. miittien ja vulkaniittien yhteydessä. Ne sisältävät paljon grafiittia ja vain vähän rikkikiisua. Mustaliuskekerrosten paksuus vaihtelee m. Juuan (alue 14) grafiittiliuskeet ovat myö s merijatulisia, ja grafiittiliuskeiden kerrospaksuus vaihtelee 2 30 m. Puolangan (alue 15) mustaliuskeet esiintyvä t fylliittien ja dolomiittien yhteydessä. Mustaliuskekerrosten paksuus on pakoitellen yli 100 m. Osa näytteistä on lähes kompakteja grafiit- 91

8 38 vsk. ti-sulfidiliuskeita. Runsaimmin grafiittia ja sulfidimineraaleja sisältävät liuskeet edustavat rautamuodostumien sulfidifasiesta. Kittilän Riikonkosken (alue 16) mustaliuskeet sijaitsevat stratigrafiassa Lapponiumi n yläosassa. Alueella on useita Cu-mineralisaatioita albiittikvartsikivissä. Albiittikvartsikive t esiintyvät välikerroksina mustaliuskeessa ja serisiittiliuskeessa. Ympäristössä on spiliittisi ä emäksisiä vulkaniitteja, grauvakkaliuskeita. kloriittikiilleliuskeita ja grafiittipitoisia fylliittejä. Mustaliuskekerrosten paksuus vaihtele e m. Kittilän Riikonkosken mustaliuskeet ja Pohjois-Karjalan merijatulin grafiittiliuskeet ovat käyneet läpi alhaisen asteen metamorfoosin. Muilla alueilla mustaliuskeiden metamorfoosi - aste vastaa Winklerin (1979) luokittelun mukaan keskiastetta. Tulokset Piiiiulkuuinee t Hiilipitoisuudet ovat huomattavan korkeita kaikilla tutkituilla alueilla, koska näytteet valittiin mustaliuskejaksojen runsaimmin hiiltä sisältävistä osista. Hiilipitoisuuden mediaani t mustaliuskeissa eri alueilla vaihtelevat %. Korkein hiilipitoisuus on Pohjois-Karjalan merijatulisissa grafiittiliuskeissa (mediaani 19.5 % C, max 42.5 % C). Korke a hiilipitoisuus onkin luonteenomaista merijatulisille hiilipitoisille liuskeille myös Neuvosto-Karjalassa. Merijatulinen sedimenttisarj a on kerrostunut matalanmeren ympäristössä. Pelkistävät olosuhteet ovat olleet vallitsevi a osittain eristäytyneissä altaissa ja landissa. Nykyisinkin orgaanista ainesta kerrostuu runsaimmin matalanmeren ympäristössä valtamerten transgressiovaiheissa. Tampereen alueen mustaliuskeiden korkea hiilipitoisuus (mediaani 13.0 % C, max 37.3 % C) johtunee suurelta osin näytteiden valinnasta. Alueen mustaliuskeiden keskimääräine n hiilipitoisuus on todennäköisesti vain muutaman prosentin luokkaa. Nykyisissä hiilipitoisissa sedimenteissä o n selvä korrelaatio ja rikkipitoisuuden välillä. Lisäksi hiilellä tiedetään olevan korrelaati o erityisesti uraanin. molybdeenin. sinkin ja va - nadiinin kanssa. ja rikkipitoisuuden välillä on hyvä korrelaatio myös Outokumpu-jakson mustaliuskeissa ja Talvivaaran mustaliuskeissa (Peltola. 1960, 1968 : Holland. 1984). Tähän tutkimukseen valituissa gratiittipitoisis - 92 Kuru 2. Hiili- ju rikkipitoisuus tutkinrusufueidr n mustaliuskeissa. I : 0.36 on nykvsedimetuticn hiili-rikki-suhde Cutn ernnin ju Currelsin (1980) ma - kuun. Tutkinutsulnect urut kurussa I. sa näytteissä ei selvää korrelaatiota ja rikkipitoisuuden välillä ole kuitenkaan havait - tu (kuva 2). ja rikkipitoisuuden välise n korrelaation puuttuminen kuva 2 diagrammeissa saattaa johtua näyteaineiston heterogeenisuudestajasiitä : Kittilästä Riikonkoskelta (mediaani 6.6 % S. max 24.7 % S). Puolangalta (mediaani 5.8 % S. max 12.8 % S) ja Pohjanmaan liuskealueelt a (mediaani 4.35 S. max 20.9 % S) on näytteitä. joissa on korkea rikkipitoisuus. Nämä mustaliuskeet ovat kerrostuneet vulkaanisess a ympäristössä, jossa rikkiä on saatavilla. Poh - jois-karjalan merijatulin mustaliuskeiden huomattavan alhainen rikkipitoisuus (mediaani 1.1 % S, max 4.0 '''r S) heijastanee kerrostumisympäristön alhaista rikkipitoisuutta.

9 Tutkimusalueiden grafiittipitoisissa liuskeissa hiilen määrä ei selvästi korreloi uraanin, molybdeenin, vanadiinin eikä sinkin pitoisuuksien kanssa. Korrelaatiot ovat todennäköisesti heikentyneet metamorfoosin vaikutuksesta. Metallipitoisuudet ovat korkeita verrattuna Vinen ja Tourtelotin (1970) kuvaamien mustaliuskeiden metallipitoisuuksiin (kuva 4). Kittilän Riikonkosken mustaliuskeissa o n poikkeuksellisen vähän natriumia (mediaani 0.09 % Na 0), vaikka niiden ympäristössä o n runsaasti spiliittejä. Mustaliuskeiden alhainen natriumpitoisuus saattaa aiheutua hydrotermisestä muuttumisesta. Hive na/knuinee t Alueellisesti selvästi korkein koboltti-nikkelisuhde on Kittilässä (mediaani 0.89, kuva 3). Koboltin suhteen anomaalisia näytteitä o n Teerijärvellä (max 120 ppm Co), Pattijoella (max 250 ppm Co) ja Kittilän Riikonkoskella (max 240 ppm Co). Esimerkiksi Outokummu n alueen mustaliuskeissa kobolttipitoisuus o n tavallisesti selvästi alle 100 ppm, mutta malmioiden vieressä olevien mustaliuskeiden kobolttipitoisuus on yli 100 ppm (Hakanen, 1983). Kulta- ja arseenipitoisuus korreloivat keskenään ainoastaan Kittilän Riikonkoskella, jossa niiden välinen korrelaatio on 0.6. Korkein alueellinen kultapitoisuus on Puolangall a (mediaani ppm. max ppm). Myö s Kittilässä (mediaani ppm, max ppm) ja Pohjanmaalla (mediaani ppm, max ppm) kultapitoisuudet ovat selväst i korkeammat kuin muilla alueilla. Muilla tutkimusalueilla kultapitoisuuden mediaaniarvo t vaihtelevat ppm. Korkeimmat arseenipitoisuudet ovat Kittilässä, jossa arseenipitoisuuden mediaaniarvo mustaliuskeiss a on 126 ppm, ja Puolangalla, jossa mediaaniarvo on 128 ppm. Muilla alueilla arseenipitoisuuksien mediaaniarvot vaihtelevat 1 6 ppm. Tutkimusalueiden mustaliuskeissa elohopeapitoisuuden mediaaniarvot vaihtelevat ppm. Suhteellisen korkeita elohopeapitoisuuksia on Pohjanmaalla Raisjoe n (max 1.40 ppm Hg), Teerijärven (max ppm Hg) ja Pattijoen (max 2.64 ppm Hg ) kairasydännäytteissä. Pattijoen ja Teerijärven näytteissä on lisäksi korkea koboltti-nikkeli-suhde (kuva 3). Pohjanmaan. Tampereen. Kittilän ja Kitee n mustaliuskeet eivät käytännöllisesti katsoen sisällä lainkaan toriumia. mikä viittaa siihen, että kerrostumiin ei ole kulkeutunut toriumpitoista detritaaliainesta kuten esimerkiksi happamien syväkivien rapautumistuotteita. Pyhäselän alueen. Pohjois-Karjalan merijatulin j a Puolangan alueen mustaliuskeiden toriumpitoisuudet vaihtelevat 5-8 ppm, ja korkein toriumpitoisuus on 15 ppm. Korkeimmat uraanipitoisuudet ovat Pohjanmaan alueell a Kruunupyyn ja Pattijoen kairasydännäytteissä. Mainittakoon, että Kruunupyystä tunnetaan pieniä uraani-fosforimineralisaatioita. Pohjanmaan tutkimusalueen mustaliuskeide n uraanipitoisuuden mediaaniarvo on 13 ppm j a korkein uraanipitoisuus 44 ppm. Peltolan (1960, 1968) mukaan Outokummun mustaliuskeiden keskimääräinen uraanipitoisuus on peräti 50 ppm. Tutkittujen mustaliuskeiden vanadiinipitoisuus vaihtelee ppm. Tutkimusalueiden mustaliuskeiden vanadiinipitoisuude n mediaaniarvot vaihtelevat ppm. Korkeimmat arvot ovat Pohjanmaalla Pattijoen mustaliuskeissa. Korkein mangaanipitoisuuden mediaani. 510 ppm, on Puolangan mustaliuskeissa. Kai-

10 Kura 4. Tutkimusalueiden mustaliuskeiden C-, Fe-, Mn-. Ba-, Ph. Ag-. Mo-, Cr-. Zn-. Cu-, ivi- ja Co- pitoisuuksien mediaaniarrot jaettuna Pohjois-Amerikan hiilipitoisten sedimenttien keskimäiiriiisellä pitoisuudella. Tulos on piirretty logaritmiasteikolle. Vierekkäise t pyl väät tarkoittavat eri tutkimusalueita (kuva 1). Esimerkiksi Pohjanmaan mustaliuskenärtteide n keskimääräinen hiilipitoisuus on Pohjois-Amerika n mustaliuskeiden keskimiiiiriiistii hiilipitoisuutt a noin kolme kertaa korkeampi. Pohjois-Amerikan hiilipitoisten sedimenttien keskimiiiiriiisenä pitoisuatena on ollut Vine nja Tourtelotin (1970) kuvaaman 20 mastaliuskenäytesarja n mediaanien mediaani. nuun liuskealueella esiintyy tunnetusti runsaasti mangaania sisältäviä mustaliuskeita, esimerkiksi Talvivaaran Ni-malmissa on Ervamaan ja Heinon (1983) mukaan 0.9 % mangaania. Fosforipitoisuuksien mediaanit eri alueide n mustaliuskeissa vaihtelevat ppm. Alhaisin pitoisuus on Pohjois-Karjalan merijatulisissa mustaliuskeissa ja korkein Pohjanmaa n mustaliuskeissa. Anomaalisia fosforipitoisuuksia (max 1.86 %) on Pattijoen ja Kaustisten Tastulan näytteissä. Johtopäätökset Tutkimusalueiden mustaliuskeiden keskimääräiset ja rikkipitoisuudet ovat korkeampia kuin Kanadan prekambristen liuskeide n (Cameron ja Garrels, 1980) tai Pohjois-Amerikan hiilipitoisten sedimenttien keskipitoisuudet (Vine ja Tourtelot, 1970). Suomen musta - liuskeiden korkeammat ja rikkipitoisuudet heijastuvat myös korkeampina metallipitoisuuksina (kuva 4). Alueelliset erot näkyvä t esimerkiksi lyijyn määrässä. Pyhäselän aluetta luonnehtii korkea lyijypitoisuus. Pohjois-Karjalan merijatulin hiilirikkaissa grafrittiliuskeissa on alhaiset sinkki-, kupari-, lyijy-, hopea- j a molybdeenipitoisuudet. Kittilän Riikonkosken mustaliuskeille o n luonteenomaista poikkeuksellisen alhaine n sinkkipitoisuus ja korkea kobolttipitoisuus. Puolangan mustaliuskeissa on muun muass a korkeampi kultapitoisuus kuin muiden tutkimusalueiden mustaliuskeissa. Puolangan mustaliuske muistuttaa geokemiallisilta piirteiltää n Talvivaaran n.s. normaalia mustaliusketta (Er. vanmaa ja Heino 1983). Talvivaaran n.s. mine. ralisoituneen mustaliuskeen hopea- j a lyijypitoisuudet ovat keskimäärin yhtä korkeita kuin tutkituissa Puolangan alueen mustaliuskeissa, mutta Talvivaaran mustaliuskei den sinkki-, kupari- ja nikkelipitoisuudet ova l huomattavasti korkeampia. Pohjanmaan ja Tampereen svekofennialai s ten liuskealueiden mustaliuskeilla on yhteisii piirteitä. Esimerkiksi natrium-, strontium- j a titaanipitoisuudet (mediaaniarvona) ovat me l ko korkeita verrattuna karjalaisten liuskeal u eiden mustaliuskeiden pitoisuuksiin. Magne siumpitoisuus on matalampi svekofennialaisi l la liuskealueilla kuin karjalaisilla liuskealuei l la. Vaikka tulosten merkittävyyttä arvioitaess r on otettava huomioon näytteiden suhteellise n vähäinen lukumäärä, näytteiden edustavuus j r muun muassa edustavuuden vaikutus korr e laatioihin, esitetyt tulokset antavat aihee n olettaa, että grafiittipitoisten liuskeiden kem i allinen koostumus saattaa heijastaa alueell e tapahtunutta hydrotermistä toimintaa ja siihe r mandollisesti liittyvää malminmuodostusta. Pentti Rehtijärv i Turun yliopisto. Geologian laitos Kirsti Ruskeeniemi. 011i Sarapiiii Geologian tutkimuskeskus, Espoo

11 Kirjallisuus kumpu region in Eastern Finland. Bull. Comm. geol. Finlande 192. Cameron. E.M. and Garrels, R.M. (1980) Geo- Peltola, E. (1968) On some geochemical features in chemical compositions of some Precambrian the black schists of the Outokumpu area, Finshales from the Canadian Schield. Ch,amical Ge- land. Bull. Geol. Soc. Finland 40, pp ology 28, pp Sidorenko, Sv.A. and Sozinov, N.A. (1982) Pre- Ervamaa, P. ja Heino, T. (1983) The Ni-Cu-Zn cambrian carbonaceous formations and relate d mineralization of Talvivaara. Sotkamo, in»exo- ores, in»the development potential at Pre - genic processes and related metallogeny in the cambrian mineral deposits». Natural Resourcer Svecokarelian geosynclinal complex.. Guide il and Energy Division. U.N. Dep. of Techn. Co- Geologinen tutkimuslaitos. oper. for Development New York: Pergamon. Hakanen, P. (/983) Cobalt as an exploration tool 432 pp. in the Outokumpu zone. Finland. Journal of Vine, J. and Tourtelot, E. (1970) Geochemistry o f Geochemical Exploration 19. pp Black Shale Deposits A Summary Report. Holland. H.D. (1984) The chemical evolution of the Econ. Geol. Vol. 65, pp atmosphere and oceans. 582 pp. Winkler. H.G.F. (1979) Petrogenesis of meta - Peltola. E. (1960) On the black schists in the Outo- morphic rocks. 348 pp. Heikki Rainio, Aimo Kejonen. Sakari Kielosto och Pertti Laherm o AVANCERADE INLANDSISEN PA NYTT OCKSA TILL MELLANFINSK A RANDFORMATIONEN? Sederholm skrev 1911 (1911a. s. 12) så här: mo (1929, s. 55) vara recessionell, bildad vi d»den hela trakten dominerande, väldiga rand- randen av en inlandsis som hade dragit si g as, som sträcker sig från Kankaanpää genom tillbaka. och vid dess bildning skulle inlands - Jämijärvi och Tavastkyro, NW om Tammer- isen ha oscillerat något (»over a small area» ) fors. den s.k. Hämeenkangas eller Tavastmon, i trakten av Jyväskylä. Senare framförde s hvilken har en fortsättning i en följd af sand- åsikten. på basen av submoräna glaciala sedifält och randåsar. som sträcka sig ända till ment som hittats på båda sidor av randforma- Jyväskylä. bildar åter gränsen för en ny grupp tionerna. att innan randformationen bildade s af åsar. hvilka delvis gå i mera N-S-liga rikt-»under inlandsisens allmänna recession isningar.» Han avsåg härmed den yngsta av de randen också skulle ha ryckt fram tillfälligt», fyra stora randformationerna i södra Finland. varvid randformationen skulle ha utgjort fram - I den nyaste upplagan av Atlas över Finland ryckningens sydgräns (Virkkala 1959, s. 52 (Suomen kartasto) har den getts namnet Mel- 53) eller att»israndens oscillation här skedd e lanfinska randformationen (på finska Sisä- längs en zon märkbart bredare än isranden Suomen reunamuodostuma, enligt den finska själv» (Virkkala 1963, s. 65). Teorin om en me r språkbyråns rekommendation). Sederholm än lokal»oscillation», dock högst 10 km lång, (191 lb. s. 69 ; jfr Herlin s. 113) slöt sig fick understöd också av bl.a. Alhonen (1971. på basen av åsgrupper och isräfflor till att in- s. 40) och Aartolahti (1972, s. 60 och 66). landsisen hade avancerat på nytt till det redan medan Repo (1964, s. 150 och 161) höll fö r isfria området och att denna randformation en kort oscillation som»sträckt sig över rand - motsvarade den nya framryckningen. Efter formationen» men varit»kraftig». I dessa Sederholm slogs pusslet i bitar. och det har undersökningar har termen oscillation använt s lagts på nytt under detta sekel börjande med i växlande bemärkelse. Då dessutom inexakta Frosterus (1911, s. 38). attribut har fogats till termen, är det svårt at t Mellanfinska randformationen (tig. 1) (eller få en uppfattning om vad författarna egentdelar därav) ansågs sedermera t.ex. av Saura- ligen menat.

12 GEOLOGI KARELIDIEN MUSTALIUSKEIDEN HIILI- JA RIKKIPITOISUUDE T KERROSTUMISYMPÄRISTÖN KUVASTAJIN A Kirsti Loukola-Ruskeeniemi 1. Johdanto jaksossa on ruhjoutuneita mustaliuskeita, jotka esiintyvät yhdessä dolomiittien, metavulkaniittie n Mustaliuskeet ovat alunperin olleet orgaanis- ja kvartsiittien kanssa (kappale 2.4). ta hiiltä sisältäviä savisedimenttejä. Suomen kallioperässä ovat parhaiten edustettuina varhais - proterotsooiset, noin miljoonaa vuotta sitten kerrostuneet mustaliuskeet. Erityisesti 2. Karelidien mustaliuskeseurueita Karelidien mustaliuskemuodostumat ovat paksu - ja ( metriä) verrattuna vaikkapa Keski Serpentiniitti-karsikivi-kvartsikivi- Euroopan 'Kupferschiefer ' - mustaliuskeeseen, seurueeseen liittyvät mustaliuskee t jonka maksimipaksuus on yksi metri. Vuonna 1984 Geologian tutkimuskeskuksen GTK :n malmiosaston tutkimuksissa 1970-lumalmiosastossa tutkittiin Suomen varhaisprote- vulla Kainuusta löytyi Talvivaaran Ni-Cu-Znrotsooisten mustaliuskeiden kemiallista koostu- mineralisaation (Ervamaa ja Heino 1982) lisäks i musta kuuden liuskejakson alueella (Ruskeenie- Outokumpu-tyyppiseen kivilajiseurueeseen liitty - mi et al. 1986). Niiden rikki- ja metallipi- viä mineralisaatioita (Vanne 1982), mikä antoi aitoisuudet olivat korkeita Vinen ja Tourtelotin heen olettaa, että Kainuun liuskejakson länsireu - (1970) kuvaamiin Pohjois-Amerikan mustalius- nan ja Outokumpu-provinssin muodostumat kuukeisiin verrattuna. Vuoden 1988 alusta tutkimuk- luvat geneettisesti yhteen. Outokummun musta - sia jatkettiin GTK :n ja Suomen Akatemian yh- liuskeista oli ennestään olemassa kansainvälisest i teisrahoituksella IGCP 254:ään»Metallipitoiset arvostetut tri Esko Peltolan tutkimukset (1960, mustaliuskeet» liittyvänä projektina, jonka pai- 1968). nopiste on Kainuun liuskejaksolla ja Kivilajiseurueen serpentiniitit ovat alunperi n Outokumpu-provinssissa ja muualta Suomesta olleet ultramafisia kiviä ja ovat paikoin lähes täyon vertailualueita (kuva 1, Talvitie et al. 1989, sin talkkiutuneet. Seurue on tulkittu ofioliittiseks i Loukola-Ruskeeniemi 1989). Tarkoituksena on (Koistinen 1981). Hyvin säilyneitä ofioliittimuoselvittää paitsi metallogeniaa ja geokemiaa myös dostumia on Jormualla Kainuun liuskejakso n Outokumpu-provinssin ja Kainuun liuskejakson keskiosassa (kuva 2, Kontinen 1987). Kainuun yhteyksiä. Hydrotermiset fluidit jättävät merk- liuskejakson länsireunalla ja Outokumpukejä mustaliuskeiden kemialliseen koostumuk- provinssissa on m paksuja mustaliuskeseen, minkä vuoksi malmien viereisten mustalius- muodostumia paikoin tektonisissa prosesseiss a keiden koostumusta verrataan malminetsintä- kertautuneina. Talvivaaran kairauksissa on saa - kohteiden mustaliuskeiden kemialliseen koostu- tu jopa 400 m lävistyksiä. Koko mustaliuskemuo - mukseen. dostuman pituus, Solan malminetsintäkohtees - Seuraavassa kuvataan Karelidien mustaliuskei- ta Outokummun kautta ylös Kainuuseen ain a ta kivilajiseurueittain. Serpentiniitti-karsikivi- Puolangalle asti on yli 300 km, ja leveys Talvikvartsikivi- seurueeseen liittyviä mustaliuskeita vaaran alueella 1 2 km. Mustaliuskeiden keson Outokumpu-provinssissa ja Kainuun liuske- kimääräinen hiilipitoisuus on 7% ja rikkipitoijakson länsireunalla (kappale 2.1). Kainuun lius- suus 6 8% (taulukko 1). Kokonaisuudessaan täkejaksolla on mustaliuskeita lisäksi rautamuo- hän jaksoon on sitoutunut suuri määrä sekä hiilt ä dostumien yhteydessä (kappale 2.2) sekä väliker- että rikkiä, paikoitellen myös metalleja. roksina Kaleva-ryhmän kiilleliuskeissa (Havola Outokummun ja Kainuun mustaliuskeet muis ). Peräpohjan liuskealueella on fylliittien tuttavat toisiaan C-pitoisuuden perusteella (kuympäröimiä paksuja mustaliuskemuodostumia vat 3 E ja 3 F, taulukko 1). Niiden C- ja S - (kappale 2.3). Pohjois-Karjalassa Hammaslah- pitoisuudet ovat paitsi korkeampia kuin kambriden malmin kattopuolella on ruhjeinen musta- ja ordovikikautisten merisedimenttien (vrt kuv a liuskekerros, jonka lähellä on hydrotermisesti 3A) myös korkeampia kuin nykyisen Mustan me - muuttuneita metaturbidiitteja. Kiihtelysvaaran ren sedimenttien pitoisuudet. 95

13 2.2. Rautamuodostumiin liittyvät mustaliuskeet 2.3. Fylliittien ympäröimä mustaliuskemuodostuma Peräpohjan liuskealueella Karelidien rautamuodostumiin liittyy mustaliuskekerroksia (Laajoki ja Saikkonen 1977). Tornion Arpelan mustaliuskemuodostuma o n Vertailukohteina ovat olleet Poikkijärven ja Puo- geofysikaalisten karttojen perusteella yli 40 k m langan Pääkön mustaliuskeet Kainuun liuskejak- pitkä, syväkairauksissa on yli 120 m lävistyksiä. son pohjoisosassa (kuva 2). Puolangan musta- Muodostumaa ympäröi fylliitti, ja mustaliuskeesliuskeiden keskimääräinen C-pitoisuus ja kerros- sa on dolomiittivalikerroksia (Sarapää 1986). Se - ten paksuus ovat verrannollisia Kainuun ja Ou- kä C- ja S-pitoisuudeltaan (kuva 3 B) että me - tokummun serpentiniitti-karsikivi-kvartsikivi- tallipitoisuuksien ja kerrosten paksuuden perus - seurueen mustaliuskeiden kanssa. Sen sijaan teella Arpelan mustaiiuskeet muistuttavat Kai - Poikkijärven mustaliuskeiden C-pitoisuus on nuun ja Outokummun mustaliuskeita. alempi (kuva 3 C, taulukko 1) ja mustaliuskeker - rokset ovat vain m paksuja. 96

14 Kuva 2. Yleistetty geologinen kartta Outokummun ja Kainuun liuskejakson alueelta (muokattu Luukkosen ja Lukkarisen, 1985, mukaan). Fig. 2. Generalized geological map of the Kainuu schist belt and the Outokumpu region. Sampling localities: Sol = Sola, Kyl = Kylylahti, Suk = Sukkulansalo, Vuo = Vuonos mine in Outokumpu, Viu = Viurusuo, Mih = Mihkali in Juuka, Los = Losomäki, Ruu = Ruukinsalo, Rau = Rautavaara, Ala = Alanen talc occurrence, Tal = Talvivaara Ni-Cu-Zn mineralization in black shales, Jor = Jormua ophiolite complex, Mel = Melalahti, Poi = Poikkijärvi Fe formation, Puo = Puolanka.

15 42 vsk. GEOLOGI 2.4. Kiihtelysvaaran jakson ja Hammaslanden Mustan meren sedimenttien hiili- ja rikkipitoi - Cu-malmiesiintymän mustaliuskeet suuden välisestä suhteesta voi tulkita kerrostu - Pohjois-Karjalassa misympäristöä (Leventhal 1983). Euksiinisess a ympäristössä, jossa sedinrentin ptt illä oleva ve - Kiihtelysvaaran jaksossa mustaliuskeet esiin- sikerros ei sisällä happea, rikkiä kertyy tasaisestyvät dolomiittien, metavulkaniittien ja kvartsiit- ti prosentin verran enemmän kuin hapellisess a tien kanssa (Pekkarinen 1979). Näitä mustalius- pohjavedessä kerrostuneisiin merisedimentteihin. keita on perinteisesti verrattu Neuvosto-Karjalan Makeassa vedessä taas rikkiä ei kerrostu juuri olsungiitteihin (Väyrynen 1954). Kiihtelysvaaran C- lenkaan (Berner ja Raiswell 1983). pitoiset kivet eroavat monella tavalla kappalees- Monien tunnettujen malmiesiintymien lähell ä sa 2.1 kuvatuista kivistä : kivet ovat voimakkaasti on mustaliuskeita, joiden S/C-suhde on korkea. ruhjoutuneita, kerrosten paksuus kairasydämis- Esimerkkejä ovat McArthur River- malmiesiinsä on enää vain muutamia kymmeniä senttimet- tymä Australiassa ja Pohjois-Amerikassa Missisrejä, S-pitoisuus on alhainen ja C-pitoisuus kor- sippi Valley-tyypin malmiesiintymät ja Nevada n kea (kuva 3 D, taulukko 1). Mustaliuskeissa on kultaesiintymät (Leventhal 1985). Kotimaisia esikarbonaattijuonia. Hiilipitoisuus on todennäköi- merkkejä ovat Outokummun ja Talvivaaran sesesti alkuperäistä korkeampi ruhjoutumisen kä Riikonkosken Cu-mineralisaation mustaliusvuoksi ja kerrokset ovat alunperin olleet paksum- keiden korkeat S-pitoisuudet (kuvat 3 A, 3 E j a pia. Alhainen S-pitoisuus kuitenkin saattaa vii- 3 F, taulukko 1). Rikin ja metallien määrät ova t tata aiemmin kuvatuista eroaviin kerrostumiso- lisääntyneet hydrotermisten liuosten vaikutukseslosuhteisiin: nykyisin makeassa vedessä kerros- ta. tuu sedimenttejä, joiden S-pitoisuus on alhainen Malminetsinnässä mustaliuskeiden korkeaa ja C-pitoisuus korkea (Berner ja Raiswell 1983). S/C-suhdetta voi käyttää yhtenä viitteenä hyd - Alhaiset rikki- ja metallipitoisuudet Kiihtelysvaa- rotermisten liuosten vaikutuksesta alueella. ran kivissä voivat johtua myös siitä, että rikkiä ja metalleja on kulkeutunut pois ruhjoutumisen aikana. 4. Mustaliuskeiden alkuperästä Hammaslanden Cu-malmiesiintymän katto - puolella on voimakkaasti ruhjoutunut mustalius- Isotooppikoostumuksen S "C perusteell a kekerros, joka muistuttaa monin tavoin Kiihte- Suomen varhaisproterotsooisten mustaliuskeide n lysvaaran jakson mustaliuskeita : kerrosten pak- hiili on alkuperältään orgaanista. Näyteaineistossuus kairasydamissä on vain muutamia kymme- ta on tehty 30 määritystä (/J. Karhu, GTK). nia senttimetrejä, vaikkakin alkuperaiseksi pak- Serpentiniitti-karsikivi-kvartsikivi-seurueen mussuudeksi on arvioitu 20 m, ja mustaliuskeessa on taliuskeiden C-pitoisuus on korkeampi ja hiile n karbonaattijuonia. Hammaslandessa mustahus- isotooppikoostumus alhaisempi kuin Poikkijärkeen lähellä on hydrotermisesn muuttuneita me- ven rautamuodostuman mustaliuskeissa. Sek ä taturbidiitteja. Kainuun että Outokummun mustaliuskeisiin ver - rattuna myös Kiihtelysvaaran ruhjeiset C-rikkaat kivet ovat rikastuneet S "C suhteen. Myös Kiih - telysvaaran karbonaattien hiilen isotooppikoos - 3. ja rikkipitoisuudet kerrostumis- tumus on anomaalinen (Karhu 1989,1990). Kiih - ympäristön kuvastajina telysvaarassa havaittu anomalia on mandollisesti osittain ruhjoutumisen aiheuttamaa. Toine n Mustaliuskeiden kemiallinen koostumus koko- mandollisuus on se, että S "C -arvot ovat konaisuudessaan, eivät vain C- ja S-pitoisuudet, honneet malminmuodostusprosessien vaikutukheijastaa kerrostumisympäristöään. Esimerkik- sesta, koska myös Kylylanden mineralisaatio n si korkeat metallipitoisuudet, alentunut Na- (kuva 2) viereisessä mustaliuskeessa on korkeampitoisuus ja positiivinen Eu-anomalia heijastavat pi arvo ( 19.13) kuin kauempana mineralisaahydrotermisten liuosten vaikutusta, aivan kuten tiosta ( 24.95), samoin Vihannin Lampinsaare n muissakin kivilajeissa. Negatiivinen Ce-anomalia mustaliuskeessa on korkeampi arvo ( ) viittaa meriveden vaikutukseen, ja Th-pitoisuu- kuin Vihannin lähellä sijaitsevan Kuuhkamo n desta voi päätellä Th-pitoisen detrituksen, esimer- malminetsintäkohteen mustaliuskeissa ( kiksi happamien syväkivien rapautumistuottei ). Tämän vuoksi anomaalisen korkeaa den, määrää sedimentissä. Seuraavassa käsite(- S "C -arvoa voi pitää yhtenä viitteenä malminlään kuitenkin vain hiili- ja rikkipitoisuuksia. muodostusprosessien vaikutuksesta.

16 GEOLOGI 1990 TAULUKKO 1. ja rikkipitoisuuden mediaaniarvot ja hiilen isotooppikoostumuksen S "C vaihteluväli. Hiili- ja rikkipitoisuus on määritetty GTK:n kemian laboratoriossa LECO-analysaattorilla (/Saikkonen, Väändnen, Peltonen) ja hiilen isotooppikoostumus on mdäritetty GTK :n isotooppilaboratoriossa (/Karhu). Ala = Alanen, Tal = Talvivaara, Jor = Jormua, Puo = Puolanka, Poi = Poikkijärvi (ks. kuva 2). TABLE 1. Median values of carbon and sulphur and range of 8 "C values in Early Proterozoic black schists. (Valid cases in parentheses.) Useimmat Suomen varhaisproterotsooiset Niillä merialueilla, joilla Kainuun ja Outokummustaliuskeet sisältävät enemmän hiiltä ja rikkiä mun kivet kerrostuivat, oli runsaasti elämää noin kuin Mustan meren sedimentit : keskimäärin 7 01o miljoonaa vuotta sitten. Arvo on korkea myös muihin prekambrisiin mustaliuskeisiin verrattuna. Lisäksi mustaliuskeker - rokset ovat olleet paksuja (jo ennen tektonisissa prosesseissa tapahtunutta kertautumista) nykyi- SUMMARY: Carbon and sulphur abundances and siin meren pohjalle kertyviin C-pitoisiin sedi- carbon isotope S 13C values in Early Proterozoic mentteihin verrattuna. Tähän on ainakin kolme metamorphosed black shales in eastern and norther n Finlan d mandollista syytä : 1. Ofioliittiympäristössä, johon Kainuun ja Black schist formations m thick with aver - Outokummun serpentiniitti-karsikivi-kvartsikivi- age C and S content of 7% are abundantly met in dril l seuruekin luetaan, kerrostuu runsaasti orgaanista cores in the Kainuu and Outokumpu areas, eastern Fin - ainesta sisältäviä sedimenttejä, koska rikkibak- land, as well as in the Peräpohja schist belt in Laplan d teereja perustuottajina käyttävä eliöyhteisö ku- (Figs. 1,2, Table I). These Early Proterozoic blac k koistaa hydrotermisten purkausaukkojen lähel- shales have undergone greenschist-amphibolite facie s metamorphism. In general, the main minerals ar e lä (esim. Loukola-Ruskeeniemi 1989a). quartz, micas, graphite and pyrite. Carbon isotope S 2. Paleomagneettisten tulosten perusteella 13C values are comparable to the average isotopi c (Mertanen et al. 1989) Fennoskandian kilpi sijait- composition of organic carbon in sedimentary rocks. si varhaisproterotsooisena aikana noin 20 levey- Black schists are an essential component of the sasteella pohjoiseen päiväntasaajalta eli maapal- Outokumpu rock assemblage together with serpen- Ion nykyisiin ilmastovyöhykkeisiin verrattuna lä- tinites, calc-silicate rocks and quartz rocks. This rock hes trooppisessa ilmastossa. Myös silloin päivän- assemblage, hosting the major Cu-Co-Zn-Au deposit s tasaajan lähellä saattoi olla kuuma ja kostea, or- of Outokumpu (1.1 Mt of Cu) and considered ophiogaaniselle tuotannolle suotuisa ilmasto (Loukola- litic in origin, is also encountered north of the Outokumpu province in the Kainuu schist belt. Ruskeeniemi 1989b). In the Poikkijärvi iron formation (Fig. 2), media n 3. Orgaaninen aines säilyi paremmin prekamb- content of C in black schists is lower than in the Kainu u risissa olosuhteissa, koska merissä oli todennä- and Outokumpu black schists in general, and S " C köisesti laajempia hapettomia alueita. values are higher (Fig. 3, Table 1). Carbon rich rocks 99

17 Kuva 3. Rikki- ja hiilipitoisuudet. Fig. 3. Sulphur and carbon contents in Early Proterozoic black schists. In the Riikonkoski S/C diagram, sulphur and carbon contents of Cambrian and Ordovician marine shales (Raiswell and Berner 1986) are show n for comparison. The line 0.36 represents the S to C ratio in recent sediments (e.g. Cameron and Carrels 1980). Note! The scale is not the same in every diagram. A) Riikonkoski Cu-Au mineralization in Kittilä, Lapland; B) Arpela in the Peräpohja schist belt; C) Northern part of the Kainuu schist belt : Puo = Puolanka, Mel = Melalahti, Poi = Poikkijärvi; D) North Karelia: Kiihtelysvaara and Juuka ; E) Kainuu schist belt: Alanen, Talvivaara and Jormua prospects ; F) Outokumpu province (Fig. 2).

18 GEOLOGI with low sulphur content are encountered at Kiihtelysvaara in North Karelia (Table 1). Carbon content is probably higher than the original contents of the sediment, because C-rich layers are intensively sheared. Carbon isotope S ''C values are anomalous hig h ( ) in these black schists. Even higher value ( 16.08) has been encountered in black schists of the Vihanti Zn ore deposit in western Finland, suggesting correlation between anomalous high carbo n isotope S ''C values and ore forming processes. KIRJALLISUUS Berner, R.A., Raiswell, R. (1983): Burial of organic carbon and pyrite sulfur in sediments over Phanerozoic time : a new theory. Geoch. Cosmoch..scta 47: Cameron, E.M., Carrels, R.M. (1980) : Geochemica l compositions of some Precambrian shales from th e Canadian Shield. Chem. Geol. 28: Ervamaa, P. and Heino, T. (1983): The Ni-Cu-Zn mineralization of Talvivaara, Sotkamo. in: Exogeni c processes and related metallogeny in the Svecokarelian geosynclinal complex. Geol. Surv. Finl. Guide 11 : Havola, M. (1981) : Geological map of Finland. Pre - quaternary rocks. Sheet Geol. Surv. Fin!. Karhu, J. (1989) : Extensive Early Proterozoic carbon isotope anomaly recorded in sedimentary carbonates and kerogens from the Fennoscandian Shield. Epstein 70th Birthday Symp. Abstr. with Program. Caltech, Pasadena. Karhu, J. (1990) : Hiilen isotoopit ja kronostratigrafia. Kallioperäosaston vuosikertomus 1989 : Koistinen, Ti..(1981) : Structural evolution of an earl y Proterozoic strata-bound Cu-Co-Zn deposit, Outokumpu, Finland. Trans. R. Soc. Edinb.,Earth Sci. 72: Kontinen, A. (1987): An Early Proterozoic Ophiolit e The Jormua Mafic-Ultramafic Complex, Northeastern Finland. Prec. Res. 35 : Laajoki, K., Saikkonen, R. (1977): On the geology an d geochemistry of the Precambrian iron formation s in Väyrylänkylä, South Puolanka area, Finland. Geol. Surv. Fin!. Bull. 292, 137 pp. Leventhal, J. (1983): An interpretation of carbon an d sulphur relationships in Black Sea sediments as indicators of environments of deposition. Geoch. Cosmoch. Acta 47 : Leventhal, J. (1985) : Roles of Organic Matter in Or e Deposits. Denver Reg. Expl. Geol. Symp.»Organics and Ore Deposits» : Loukola-Ruskeeniemi, K. (19890 Early Proterozoic metamorphosed black shales in the Kainuu schist belt and in the Outokumpu region. Current research Geol. Surv. Finl. Spec. Pap. 10: Loukola-Ruskeeniemi, K (1989b) : Mustaliuskeiden syntyolosuhteista. Sivulaudaturtyö , Helsingin yliopisto, Geologian ja paleontologian laitos. 29 s. Luukkonen, E. and Lukkarinen, H. (1985) : Stratigraphic map of Middle Finland. 1 : Geol. Surv. Finl. Luukkonen, E. and Lukkarinen, H. (1986) : Explanation to the stratigraphic map of Middle Finland. Geol. Surv. Finl. Rep. Inv. 74, 47 pp. Mertanen, S., Pesonen, L.J., Huhma, H., Leino, M.A.H. (1989): Paleomagnetism of the Early Proterozoic layered intrusions, northern Finland. Geol. Surv. Finl. Bull. 347, 40 pp. Pekkarinen, L.J. (1979): The Karelian formations an d their depositional basement in the Kiihtelysvaara Värtsilä area, East Finland. Geol. Surv. Finl. Bull pp. Peltola, E. (1960): On the black schists in the Outokumpu region in eastern Finland. Bull. Comm. geol. Finl pp. Peltola, E.: On some geochemical features in the blac k schists of the Outokumpu area, Finland. Bull.Geol. Soc. Finl. 40 : Raiswell, R., Berner, R.A. (1986) : Pyrite and organi c matter in Phanerozoic normal marine shales. Geoch. Cosmoch. Acta 50: Ruskeeniemi, K., Sarapää, O., Rehtijärvi, P. (1986) : Proterotsooisten hiilipitoisten metasedimenttien kemia!lisesta koostumuksesta. Geologi 38: Sarapää, O. (1986) : Exploration for graphite occurrences at Arpela in Tornio in (in Finnish). Geol. Surv. Finl. M81/2542/86/1. Talvitie, J., Loukola-Ruskeeniemi, K., Heino, T., Vanne, J. (1989): Metallogeny and geochemistry o f metamorphosed black shales and serpentinites in th e Kainuu schist belt, eastern Finland. Geol. Surv. Finl. Current Res Spec. Pap. 10 :101. Vanne, J. (1982) : Correlative of the Cutokumpu assemblage at Alanen in Sotkamo (in Finnish). Geol. Surv. Fin!. Unpubl. Rep. M10.2/82/1 : pp Vine, J., Tourtelot, E. (1970): Geochemistry of Blac k Shale Deposits A Summary Report. Econ. Geol. 65 : Väyrynen, H. (1954) : Finnish bedrock, its origin an d geological evolution (in Finnish). 260 pp. Kirsti Loukola-Ruskeeniem i Geologian tutkimuskesku s Espoo 101

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI. Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 ,ALA-:+ 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS N 19/3441/-88/1/10 PUOLANKA PUDASJÄRVI RISTIJÄRVI Timo Heino 15.3.19.88 KOSKEE 3434, 3531, 353'3 KONGLOMERAATTIEN KULTATUTKIMUKSM KAINUUSSA 1984-85 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO

Lisätiedot

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Gammaspektrometri mustaliuskekalliolla Talvivaarassa 2009: 22 ppm eu 6 ppm eth 4,8 % K Uraani, mustaliuske ja Talvivaara Olli Äikäs Geologian tutkimuskeskus, Kuopio 1 Sisältöä Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

Talvivaara on tällä hetkellä yksi Suomen

Talvivaara on tällä hetkellä yksi Suomen Onko Suomessa uusia Talvivaara-tyyppisiä malmeja? Geofysikaalisiin ja geokemiallisiin tutkimuksiin perustuva Suomen mustaliuskekartta KIRSTI LOUKOLA-RUSKEENIEMI, EIJA HYVÖNEN, MERI-LIISA AIRO, HILKKA ARKIMAA,

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1. Esko Korkiakoski 21.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raaka-ainetoimiala M06/2533/-99/1/10 HAUKIPUDAS Isolahti 1 Esko Korkiakoski 21.12.1999 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAUKIPUTAAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISOLAHTI

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05

TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Itä-Suomen yksikkö M19/4232/2010/30 17.3.2010 Kuopio TOHMAJÄRVEN MUSKON KAIRAUKSET VUONNA 2008 KARTTALEHDELLÄ 4232 05 Martti Damsten Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1

Lisätiedot

Tampereen alueen kallioperä

Tampereen alueen kallioperä Tampereen alueen kallioperä Yrjö Kähkönen Geologian laitos PL 64, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO Aimo Kuivamäelle 23.2.2009 Suomen kallioperä koostuu lähinnä granitoideista eli graniiteista ja graniitin kaltaisista

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01

GTK GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Väli-Suomen aluetoimisto Kari Pääkkönen, aluejohtaja 28.12.2001 Dnro K 142/43/01 Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylitarkastaja

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI- ESIINTYMÄTIETOJEN KERUU JA KÄSITTELY

VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI- ESIINTYMÄTIETOJEN KERUU JA KÄSITTELY '% löls'tc? KA F'i'ALE M 19/2432/-79/1 koskee 2434 3312 3313 3314 3321 3322 3323 Mikko Tontti Hannu Huhma Esko Koistinen Hannu Seppänen Matti K.A. Lehtonen 1.12.1979 VIHANNIN - PYHÄSALMEN ALUEEN SINKKI-KUPARI-

Lisätiedot

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (Kaivosrekisteri No

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)

Lisätiedot

"63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979

63 M 19/4223/-79/1/10. Koskee : 4241. Pyhäselkä. Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 M 19/4223/-79/1/10 "63 Koskee : 4241 Pyhäselkä Lauri J.Pekkarinen 18.12.1979 SELOSTUS PYHÄSELÄN ALUEELLA SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA VUOSINA 1976-1979 TUTKIMUSTEN AIHE JA TARKOITUS Geologinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen 8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori

Lisätiedot

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010

Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 1 Puolukoiden metallipitoisuuksia Torniossa ja Haaparannalla vuonna 2010 Tornion kaupunki 2 Kirjoittaja: ympäristönsuojelusihteeri Kai Virtanen Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4 FI-95400 Tornio puh. +358-(0)40-7703239

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

RAPORTTI VUODEN 1982 GRAF1 ITTITUTKIMUKSISTA

RAPORTTI VUODEN 1982 GRAF1 ITTITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS MALMIOSASTO GRAFTTITUTKIMUS... - Olli- Sarapää Ilmo Kukkonen RAPORTTI VUODEN 1982 GRAF1 ITTITUTKIMUKSISTA.. Espoo, maaliskuu 1983 SISÄLLYSLUETTELO Sivu YHTEENVETO 2 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa

Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 1/2015 Kansannäytteiden hyödyntäminen Itä- Suomen kriittiset mineraalit-hankkeessa Soili Mattila GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS

HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M19/2533/2534/3511/3422/3424/-02/1/10 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, YLIKIIMINKI, II, YLI-II, MUHOS Esko Korkiakoski 31.12.2002 POHJOIS-POHJANMAAN LIUSKEALUEEN SINKKI-

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki

Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET. mantereen ikivanha pintakivipeite. Kauko Laajoki Luku 6 KARJALAISET LIUSKEALUEET mantereen ikivanha pintakivipeite Kauko Laajoki Karjalaiset liuskealueet koostuvat varhaisproterotsooisista, 2 500 1 900 miljoonaa vuotta vanhoista metamorfoituneista sedimenttikivistä

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81

ARKISTOKAPPALE OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS. T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 OUTOKUMPU OY VIHANN!N KAIVOS T. Makela/TS 6.11.1979 001/2441/~~~/79 J. Vesanto/TS 7.8.1981 001/7441/~~~/81 TUTKIMUSRAPORTTI RUUKKI, Turtaneva 2441 10 ARKISTOKAPPALE Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOKUMPU OY

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa

Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Kullan esiintyminen kuparikiisun yhteydessä Pahtavaaran kaivoksen Karoliina- ja Länsimalmeissa Maria Haanela Kandidaatin tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto 2016 Abstrakti Tässä työssä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-. eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

Väli-Suomen kallioperäkartoitus 2001-2009

Väli-Suomen kallioperäkartoitus 2001-2009 Väli-Suomen kallioperäkartoitus 2001-2009 Hankkeet 2701001 & 2511000 Jorma Paavola & Olli Äikäs Yhteenveto hankkeen töistä 2 1 JOHDANTO 4 2 RESURSSIT JA TAVOITTEET... 5 3 TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 6

Lisätiedot

Selvitys Itä-Suomen kallioperään kohdistuvista jatkotutkimustarpeista

Selvitys Itä-Suomen kallioperään kohdistuvista jatkotutkimustarpeista GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 75/2012 Itä-Suomen yksikkö Kuopio Selvitys Itä-Suomen kallioperään kohdistuvista jatkotutkimustarpeista Perttu Mikkola, Martti Damsten, Tapio Halkoaho, Esa Heilimo,

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo

KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS. Leteensuo Outokumpu Oy l'-lalm:lnet sintä 010/2132/NKla/74 2132 04 KVARTXÄRIGEOLOGINEN TUTKTHUS Hattula~ Leteensuo Tutkimuskohteen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Hattulan klulnassa Hämeenlinnan lfl{w-puolella rautatien

Lisätiedot

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN C Kajoossa 01.09.1977 Turussa 20.09.1977 seka Esa Sandberg v Aikataulu ---------- Ja -- xleinen toteutus ---------.------- Työaika oli 25.07. - 03.09.1977 eli yhteensä 31

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

KEVITSAN-SATOVAARAN MALMINETSINTÄTYÖT JA RIKASTUSTUTKIMUKSET SEKä KANNATTAVUUS- LASKELMAT SODANKYLÄSSÄ 18.01.1996-30.09.1998

KEVITSAN-SATOVAARAN MALMINETSINTÄTYÖT JA RIKASTUSTUTKIMUKSET SEKä KANNATTAVUUS- LASKELMAT SODANKYLÄSSÄ 18.01.1996-30.09.1998 OUTOKUMPU MINING OY TUTKIMUSRAPORTTI 1 PEL, MAI/98 Rauno Hugg Erkki Korvuo Erkki Ilvonen Risto Pietilä Jouni Reino Pertti Koivistoinen Pekka Loven Markku Isohanni KEVITSAN-SATOVAARAN MALMINETSINTÄTYÖT

Lisätiedot

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka

Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tampereen taustapitoisuudet Arkistoraportti 128/2013 Tampereen taajama-alueen maaperän taustapitoisuudet Timo Tarvainen, Samrit Luoma ja Tarja Hatakka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama

Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 120/2014 Kannettavan XRF-analysaattorin käyttö moreenigeokemiallisessa tutkimuksessa Pertti Sarala, Anne Taivalkoski ja Jorma Valkama Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

------------ ----------------- ------------------ Outokumpu Oy Malminetsintä. Tutkimusalue

------------ ----------------- ------------------ Outokumpu Oy Malminetsintä. Tutkimusalue Outokumpu Oy Malminetsintä. Tutkimusalue ------------ Pääasiallisena tutkimusalueena oli ns. Petkulan-Kersilön-Mos- 2 kuvaaran alue (sdk/2) pinta-alaltaan 500 km. Tämän lisäksi kerattiin naytteita Yläliesijoelta

Lisätiedot

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

# A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS # A-11'Ge,40ti) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3334/ 89/4/6 0 g - Nilsiä Sääskiniem i 011i hikäs GEOLOGIAN 12. 4. 1989 TUTKIMUSKESKU S Koskee : 3334 05 2 7 ' a a KIRJASTO VÄLI-SUOM I Et Lk-Uv A-K ' f _

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän

Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän Lohisarrioiden ketunmultamaan hopeat EELIS PULKKINEN Lohisarriot sijaitsee Lapin läänin Sodankylän kunnassa 80 km kirkonkylästä pohjoiseen, valtatien nro 4:n länsipuolella, Porttipahdan tekoaltaasta pohjoiseen

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kittilän Tiukuvaarassa suoritetuista kultatutkimuksista vuosina 2005-2010

Tutkimustyöselostus Kittilän Tiukuvaarassa suoritetuista kultatutkimuksista vuosina 2005-2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi 3.5.2012 37/2011 Tutkimustyöselostus Kittilän Tiukuvaarassa suoritetuista kultatutkimuksista vuosina 2005-2010 Veikko Keinänen, Ilkka Lahti, Tuomo

Lisätiedot

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %.

Viime syyskuussa loytyi uusi porakaivo Urjalassa, josta purkautui kaasua (suolainen vesi), jossa oli metaania 16,5 %. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Maaperaosasto/pohjavesitutkimukset No Vilte Ylitarkastaja Urpo J. Salo Kauppa- ja teollisuusministerio Juho Hyyppa: Lausunto KTM:lle kallioperan metaanikaasusta Pelle Bergstrdmin

Lisätiedot

Raportti S/41/4244/1/200 1 Karttalehdet 4244 ja 433 3. Maaperägeokemialliset kultatutkimukset Hatun liuskejaksolla Ilomantsissa w.

Raportti S/41/4244/1/200 1 Karttalehdet 4244 ja 433 3. Maaperägeokemialliset kultatutkimukset Hatun liuskejaksolla Ilomantsissa w. Raportti S/41/4244/1/200 1 Karttalehdet 4244 ja 433 3 Maaperägeokemialliset kultatutkimukset Hatun liuskejaksolla Ilomantsissa w. 1983-199 5 Aimo Hartikainen ja Matti Niskanen Kallioperä ja raaka-ainee

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012

Kuusamon kultakaivoshanke. Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Kuusamon kultakaivoshanke Dragon Mining Oy Lokakuu 2012 Dragon Mining Oy Dragon Mining Oy on Suomessa toimiva, Dragon Mining Ltd n omistama tytäryhtiö. Yhtiö hankki omistukseensa vuonna 2003 Outokummun

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Ympäristön vaikutus pohjasedimenttien kemialliseen koostumukseen ja piilevälajistoon mustaliuske- ja granitoidialueilla Kainuussa

Ympäristön vaikutus pohjasedimenttien kemialliseen koostumukseen ja piilevälajistoon mustaliuske- ja granitoidialueilla Kainuussa Ympäristön vaikutus pohjasedimenttien kemialliseen koostumukseen ja piilevälajistoon mustaliuske- ja granitoidialueilla Kainuussa Pro gradu -tutkielma Kaivannaisalan tiedekunta Oulun yliopisto Tilda Rantataro

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312, 3313, 3314/2003/1/10 Koskee: 3312 12 3313 03 3314 01, 02, 03, 04 KEITELE - PIHTIPUDAS - PIELAVESI Kangasjärvi-Koivujärvi-Hemminki 27.10.2003 Jarmo Nikander

Lisätiedot

MAAPERÄGEOKEMIALLINEN MALMINETSINTA PETÄJÄVAARAN JA VAMMAVAARAN ALUEILLA, ETELÄ-LAPISSA, VUOSINA 1992-1995

MAAPERÄGEOKEMIALLINEN MALMINETSINTA PETÄJÄVAARAN JA VAMMAVAARAN ALUEILLA, ETELÄ-LAPISSA, VUOSINA 1992-1995 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2633/-95/1/10 Koskee: 2544, 2631, 3522, 3611 Tervola Pertti Sarala 30.11.1995 MAAPERÄGEOKEMIALLINEN MALMINETSINTA PETÄJÄVAARAN JA VAMMAVAARAN ALUEILLA,

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera

Haukivuoren ja Pieksamaen kartta-alueiden kalliopera Suomen geologinen kartta Geological map of Finland 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset Lehti 3231 + 3232 Explanation to the maps of Sheet 3231 +3232 Pre-Quaternary rocks Lauri Pekkarinen Haukivuoren

Lisätiedot

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä

Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 025 :4 Ts GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/4323/-89/1/60 Nurmes Näätävaara Olli Äikäs 25. 1. 1989 Koskee : 4323 05 Nurmeksen Näätävaaran toriumesiintymä 11 sivua 14 kuvaa 3 liitettä 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015

Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Katsaus Julkaistavissa 9.6.2015 Talvivaaran alapuolisten vesistöjen tila keväällä 2015 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on johtanut vuoden 2015 alusta toukokuun loppuun mennessä yhteensä n. 3,7 miljoonaa

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.

tt-'t'( / rj /dr. - K_s 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2. r tt-'t'( GEOLOGIAN TUTkZMUSK:ESKUS M 19/43-45/-86/1/1 0 Mauri Niemel a 19.2.1986 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 29. O, ~ KIRJASTO VÄU-SUOMI, / rj /dr. - K_s ITÄ - SUOMEN MALMIAIHEIDEN JA -VIITTEIDEN KUVAUS

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY VESISAMMALTEN METALLIPITOISUUDET 16X170583 5.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2013 Osa IVb_4 Vesisammalten metallipitoisuudet Talvivaaran kaivoksen alapuolisten virtavesien

Lisätiedot