Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset"

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Arkistoraportti 11/ Espoo Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset Tuija Elminen, Ossi Ikävalko, Aimo Kuivamäki, Mirva Laine, Marit Wennerström, Markus Vaarma

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Tuija Elminen, Ossi Ikävalko, Aimo Kuivamäki, Mirva Laine, Marit Wennerström, Markus Vaarma Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset Tiivistelmä Lisääntyvä kalliorakentaminen asettaa uusia haasteita kalliolaadun selvittämiselle. Peitteisillä alueilla tulkinnoilla on suuri merkitys, erityisesti suunniteltaessa kairaustutkimuksia. Rikkonaisuustulkintojen paikkansa pitävyyttä on selvitetty kolmen pääkaupunkiseudun mittavan tunnelihankkeen tutkimusten yhteydessä. Selvityskohteiksi on valittu Länsimetro, Savion rautatietunneli ja Päijännetunneli. Havainnot tunnelin kalliolaadusta perustuvat kartoituksiin, kairaustutkimuksiin ja louhintatyön aikana laadittuihin geologisiin raportteihin ja lujitustietoihin. Käytetyt tulkinnat ovat 2000 luvun alussa laadittuja geologisiin kartoitushavaintoihin, geofysiikan mittauksiin ja lineamenttiselvityksiin perustuvia tulkintoja. Yleisesti ottaen esitetyt tulkinnat osuvat varsin hyvin kallion rikkonaisuusvyöhykkeisiin, vaikkakin eroavuuksia oli arvioidussa rikkonaisuuden määrässä ja vyöhykkeiden suunnassa. Erot voivat johtua mittavien kallioperän rakenteiden liian suppeasta tarkastelumittakaavasta tunnelissa. Tulkittujen vyöhykkeiden tarkka paikantaminen on lisäksi vaikeaa tunnelissa, koska sijaintia, kaadetta ja mahdollista kaareutumista tai polveilua (katkeilua) ei tunneta. Kehittämistoimenpiteinä ehdotetaan kehitettävän alueellisia yhteisiä kallioperämalleja, joihin voitaisiin koota havaintoja, tulkintoja ja erilaista rakentamisen yhteydessä kertyvää tietoa. Tämä edellyttäisi koottavan tiedon yhteistä määrittelemistä ja harmonisointia. Tämä antaisi paremmat edellytykset rikkonaisuutta synnyttävien geologisten prosessien tutkimiselle ja ymmärtämiselle, ja parantaisi sitä kautta tulkintoja. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kallioperä, rikkonaisuus, rakoilu, heikkousvyöhyke, kalliorakentaminen, Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uusimaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue, VA 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Ossi Ikävalko

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TUTKIMUSAINEISTOT JA TULKINNAT 1 3 RAKENNETTAVUUSMALLIN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI SAVION TUNNELIN KARTOITUSHAVAINTOJEN POHJALTA Savion tunnelihavainnot Heikkousvyöhykekartan ja tunnelihavaintojen vertailu Savion rautatietunnelin rakoilu verrattuna kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin 7 4 LÄNSIMETRON RIKKONAISUUSTULKINNAT Ongelma-alueiden arviointi Lineamenttitulkinnan arviointi 12 5 KALLIOINFO-ALUEEN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI PÄIJÄNNETUNNELIHAVAINTOJEN PERUSTEELLA Päijännetunneli Päijännetunnelin tutkimusaineisto KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkinta Päijännetunnelin alueella Heikkousvyöhyketulkinnan ja Päijännetunneliaineistojen vertailu 18 6 TULOSTEN TARKASTELU 21 7 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 22 8 YHTEENVETO 23 KIRJALLISUUSLUETTELO 24

4 Geologian tutkimuskeskus 1 1 JOHDANTO Kalliorakentaminen on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla runsaasti. Yhä suurempia tiloja ja pitempiä tunneliyhteyksiä tehdään. Kalliotilojen suunnittelussa on pystyttävä riittävällä tarkkuudella arvioimaan kalliolaatua. Rikkonainen kallio lisää rakentamiskustannuksia, erityisesti viivästyttämällä rakentamisaikatauluja. Siksi on tärkeää, että tunnetaan ennakolta ne paikat, joissa vaikeuksia saattaa esiintyä. Suunnittelun alkuvaiheessa yleiset laaja-alaiset tulkinnat ovat lähtökohtana, mutta hankkeen edetessä tarvitaan yhä tarkempia tietoja. Kallionäytekairaukset ovat viimeisimpiä käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja myös kaikkein kalleimpia. Kallioperän rikkonaisuuden arviointi perustuu olemassa olevan tiedon perusteella tehtyihin tulkintoihin. Erilaiset tulkinnat ohjaavat yleensä muiden käytettävien tutkimusmenetelmien käyttöä, geofysiikan käyttöä ja kairauksia. Pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä on tehty useassa eri vaiheessa tulkintoja kallioperän rikkonaisuudesta. Viime vuosina alueelle on myös rakennettu useita eri kalliotunneleita, joista on päästy arvioimaan kallion laatua. Geologian tutkimuskeskuksen kartoittajat ovat koonneet yhteistyössä alan konsulttien kanssa kartoitusaineistoja näistä tunneleista. Tässä selvityksessä on vertailtu keskeisiä alueella tehtyjä tulkintoja kalliotunneleiden tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. 2 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TUTKIMUSAINEISTOT JA TULKINNAT Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut pääkaupunkiseudulla kallioperän rakennettavuutta alueellisesti vuodesta 1999 (Pajunen ja muut 2002a). "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" oli vuosina Geologian tutkimuskeskuksessa toteutettu yhteistyöprojekti, jossa tuotettiin kallioperän kehitykseen pohjautuva rakennettavuusluokittelu palvelemaan erilaisia kallioperäsovelluksia, erityisesti kalliorakentamista (Pajunen ja muut 2002a). Projektissa tuotettiin kallioperän rakennettavuuskartta 1 : Espoo, Helsinki, Vantaa (Pajunen ja muut 2002b), jossa kuvataan tuon ajankohdan tiedon pohjalta rikkonaisuusarviointi kohdealueelta. KallioINFO-projketin yhteydessä tehtiin Etelä-Suomesta 80 x 100 km:n suuruiselta alueelta morfologisten kartta-aineistojen pohjalta 1: mittakaavainen heikkousvyöhyketulkinta (Kuivamäki ja muut 2006). Tutkimusalueen (80 km x 100 km) geomorfologisiin lineamenttitulkintoihin käytettiin useita eri tutkimusaineistoja (Kuivamäki ja muut 2006). Kuvassa 1 on esitetty Sipoon Hindsbyn alueella lineamenttitulkinnoissa käytettyjä morfologisia aineistoja. Länsimetron suunnitteluvaiheessa GTK:ssa koottiin olemassa oleva tutkimusaineisto ja tehtiin Kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut 2007). Jatkossa GTK teki tilauksesta selvityksen Länsimetron kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut

5 Geologian tutkimuskeskus ). Siinä on määritetty länsimetron alueelta Helsingissä ja Espoossa kalliorakentamiseen mahdollisesti vaikuttavia kallioperän ongelmakohtia sekä kuvattu yhtenäisten kalliolohkojen rakoiluominaisuudet. Selvityksessä käytettiin GTK:n 1: mittakaavaista kallioperäkartoitusaineistoa, "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin"-hankkeen tuloksia ja aineistoja sekä Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin kallioperäkartoitusaineistoja. Maastotutkimuksia ei selvitysvaiheessa tehty. Vertailussa on käytetty Savion rautatietunnelin rakennegeologista (GTK:n kartoitus) ja rakennusgeologista (Pöyry Infra Oy:n kartoitus) kartoitusaineistoa, Länsimetrotunnelista ennen louhintaa tehtyjä kallioperätutkimuksia (lähinnä tutkimuskairauksia), Päijännetunnelista kerättyä geologista havaintoaineistoa (Suominen 1998;) sekä Pääkaupukiseudun Vesi Oy:ltä saatuja Päijännetunnelin lujitus- ja videokuvaustietoja. Vertailu tapahtuu paikallisesti tunneleiden kohdalla. Myöhemmin on tarkoitus hyödyntää näitä arvioita ja Länsimetrotunnelin louhinnan aikana tehtäviä kartoituksia koko pääkaupunkiseudun kallion rakennettavuusmallin tarkentamiseen. a) b) Kuva 1. Morfologisen 1: lineamenttitulkinnan lähtöaineistoa, esimerkkialueena Sipoon Hindsbyn alue. a) maastokartta 1: ; b) 1: digitaalinen korkeusmalli. Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/12.

6 Geologian tutkimuskeskus 3 3 RAKENNETTAVUUSMALLIN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN AR- VIOINTI SAVION TUNNELIN KARTOITUSHAVAINTOJEN POHJALTA Tähän raporttiin on koottu lyhennelmä seikkaperäisemmästä tutkimuksesta, joka on tekeillä Savion rautatietunnelin aineistosta. Työstä on tulossa raportti, joka sisältää myös heikkousvyöhyketulkinnan yksityiskohtaisen arvioinnin. Savion 13.5 km pitkä rautatietunneli kuuluu Vuosaaren sataman liikennejärjestelyihin. Se lävistää peruskalliota Vantaan, Sipoon ja Keravan alueilla pohjois-eteläsuuntaisesti. Geologian tutkimuskeskuksen geologit kartoittivat kallioperän rakenteita tunnelissa louhinnan yhteydessä maaliskuulta 2005 joulukuulle Kartoitus tapahtui samanaikaisesti Pöyry Infra Oy:n (nykyään Pöyry Suomi) rakennusgeologisen kartoituksen kanssa. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Havaintoja koottiin 1670, osa pistemäisesti ja osa tunnelijaksoina. Myös Pöyryn rakennusgeologinen kartoitusaineisto on käytettävissä jatkotutkimuksia varten. Kallioperän rakennettavuusmallissa heikkousvyöhykkeiden sijainti ja ulottuvuus arvioitiin kallioperän pitkänomaisten painanteiden (peruskartat 1:20 000, käsitellyt korkeusaineistot) ja magneettisten anomalioiden (geofysiikan lentoaineisto) perusteella. Maastohavaintojen perusteella arvioitiin niiden geologisia piirteitä. Eräiden aiemmin louhittujen tunneleiden piirustuksista (Helsingin kaupungilta) haettiin heikkousvyöhykkeet ja niiden RG-luokitukset. Integroimalla eri aineistoja laadittiin kartta, johon oli merkitty yli kilometrin pituiset mahdolliset heikkousvyöhykkeet, jotka oli luokiteltu kolmeen eri rakennettavuusluokkaan. Niissä rapautumista (Rp), kalliolaatua (Ri), lohkarekokoa ja vedenjohtavuutta oli arvioitu pahimman todennäköisen laadun mukaan. Yksityiskohdat mallin laatimisesta on kuvattu raportissa Pajunen ja muut 2002a. 3.1 Savion tunnelihavainnot Tunneli kartoitettiin urakoitsijoiden tiukan aikataulun mukaan. Kartoitukseen on jäänyt joitakin aukkopaikkoja. Usein kyseessä on ollut pikaista betonointia vaativat kohteet, eli juuri heikkousvyöhykkeitä on voinut jäädä tällöin kartoittamatta. Vertailuun saatiin GTK:n omien geologisten havaintojen lisäksi Pöyryn rakennusaikaiset rakennusgeologiset havainnot. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Geologisten havaintojen laatu ja mittausmenetelmät on kuvattu tarkemmin raportissa Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus (Elminen ja muut 2007). Heikkousvyöhykkeitä tarkasteltaessa siirrokset ovat tärkeimpiä tekijöitä. Tämän lisäksi kivilajit ja niiden kontaktit, liuskeisuuden suunta ja voimakkuus ja rakoilu vaikuttavat heikkousvyöhykkeiden syntyyn. Pöyryltä saaduista rakennusgeologisista havainnoista käytettiin vertailuun seuraavia havaintotyyppejä: kalliolaatu (Ri), rapautuneisuus (Rp), rakotäytteet, rakoavaumat, vyöhykkeen leveys, vedenjohtavuus.

7 Geologian tutkimuskeskus Heikkousvyöhykekartan ja tunnelihavaintojen vertailu Kallioperän rakennettavuusmallin sisältämää tulkintaa tehtäessä (Pajunen ja muut 2002 a,b) heikkousvyöhykeviivat on sijoitettu suunnilleen topografisten painanteiden keskelle tarkoittaen että kyseisen painanteen alueella saattaa esiintyä rikkonaisia rakenteita. Laajimmat painanteet alueella olivat 160 m leveitä. Kaadetulkintoja ei karttaa laadittaessa tehty. Useimmat suorina lineaarisina painanteina esiintyvät vyöhykkeet ovat jyrkkä- tai keskikaateisia (kaateet ). Tällöin oletettu vyöhykkeen sijainti ei syvemmällä poikkea kovinkaan paljon pinnan tulkinnasta. Tunnelissa tehtyjen havaintojen sijaintitarkkuudessa on vaihtelua. Yleensä rakenteet saatiin paikallistettua metrin tarkkuudella, mutta paikoin paalulukuja puuttui seiniltä kymmenien metrien väleiltä, jolloin päästiin suunnilleen viiden metrin tarkkuuteen. Paalulukujen koordinaattien laskussa koordinaattipisteitä oli viiden metrin välein, mihin havainnot pyöristyivät. Tällöin pahimmillaan havainnon sijainti heittää vajaat kymmenen metriä, mistä ei ole haittaa tiedon käsittelyssä. Kallioperän rakennettavuusmallin heikkousvyöhyketulkinta (Pajunen ja muut 2002 a,b) projisoitiin tunnelitasoon ja verrattiin viivojen ja havaintopisteiden osuvuutta. Ottaen huomioon sijaintitietojen epätarkkuudet ja tulkinnan marginaalit tunneliin projisoidun heikkousvyöhyketulkinnan leveydeksi valittiin 160 metriä. Kallioperän rakennettavuusmallissa oli tunnelia leikkaavia heikkousvyöhyketulkintoja 44. Jos alueelle tulkitun viivan kohdalle tunnelissa osui SZ- (Shear Zone, siirros) tai Ri-rakenne, jolla oli sama kulkusuunta ja kaade yli 45, katsottiin tulkinta onnistuneeksi. Kuvassa 2 siniset viivat edustavat tällaisia tulkintoja. Tulkintaviivoista 30:n kohdalla on SZ/Ri-rakenteita. 14 viivan kohdalla ei ole merkintää. Niistä kuitenkin viiden kohdalla on betonointia, ja jos ne lasketaan rikkonaisiksi rakenteiksi, saadaan osumiksi 35 ja 9 jää ilman havaintoja. Rikkonaisuusrakenteitahan voi toki kuitenkin esiintyä matalammilla syvyyksillä kuin missä tunneli on louhittu.

8 Geologian tutkimuskeskus 5 Kuva 2. Tunnelin kohdalle osuneet heikkousvyöhyketulkinnat (Pajunen ja muut 2002 a,b) luokiteltuna sen mukaan, oliko tunnelista SZ/Ri-havaintoja vai ei. Pöyry Infran Savion tunnelin kartoitusaineistosta koottiin kartalle vyöhykkeet, joiden Ri-luokka oli RiIV, RiIII IV tai RiIII (Kuva 3). Näitä kutsutaan tässä rikkonaisuus-, eli Ri-vyöhykkeiksi. RiIV-luokkaan kuuluvat havainnot otettiin kaikki mukaan, RiIII IV- ja RiIII-vyöhykkeistä otettiin 2 metriä ja sitä leveämmät vyöhykkeet sekä 1-2 metriä leveät vyöhykkeet, mikäli niissä esiintyi vesivuotoa. Kuvassa 10 esitetään vain vyöhykkeet, joiden kaade on 45.

9 Geologian tutkimuskeskus 6 Kuva 3. Tunnelissa todetut RiIII IV-luokitellut rikkonaisuusvyöhykkeet havainnollistettuna kartalla, jossa pohjana heikkousvyöhyketulkinta (Pajunen ja muut 2002b). Alle 200 cm leveiden vyöhykkeiden symbolit ovat 1 km ja yli 200 cm leveiden 2 km pituisina. Rikkonaisuusvyöhykkeistä (Kuva 3) löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia siinä pohjalla esitettyyn rakennettavuusmalliin. Jotkut merkittävät vyöhykkeet on ennustettu hyvin, osasta ei ole ollut merkkiä. Alueellinen osuvuus on sikäli hyvä, että mallissa eheiksi jääneillä alueilla ei tunnelissakaan esiintynyt rikkonaisuutta ja taas paljon ennusteviivoja sisältävillä alueilla rikkonaisuusvyöhykkeitä esiintyi tunnelissa runsaasti.

10 Geologian tutkimuskeskus Savion rautatietunnelin rakoilu verrattuna kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin Savion rautatietunnelikartoituksissa rakoilu on havainnoitu yhtenä pääominaisuutena. Rakohavaintoja on GTK:n kartoitusaineistossa melko runsaasti (608) ja melko tasaisesti koko linjan matkalta. Havainnot tehtiin rakosuunnittain, eli yksi havainto edustaa rakoparvea, jossa ominaisuudet on todettu. Tunnelihavaintoja on nyt verrattu kallion pinnalta GTK:n "Kallioperän Rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa tehtyihin mittauksiin (Pajunen ja muut 2002a), jossa havaintopistetarkkuus oli n. 1 havainto per km2. Raoista verrattiin päärakosuuntia ja 3 rakentamisen kannalta huomionarvoista ominaisuutta: rakoryhmät, savitäytteiset raot ja vaakaraot. Tunnelissa havaintoja tekivät GTK:n kartoittajat ja konsulttiyhtiö Pöyryn Infran kartoittajat. Tarkastelussa ovat olleet mukana nämä molemmat aineistot. Savion tunnelissa tehtyjä rakohavaintoja verrattaessa kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin voidaan esittää seuraavaa: Luode kaakko-suunta on sekä tunnelissa että pinnalla dominoiva päärakosuunta. Lounas koillinen-suunta on pinnalla toinen hallitseva suunta, kun taas tunnelissa toinen vallitseva päärakosuunta kulkee pohjois-koilliseen. Tunnelissa itä läntinen-suunta on myös hyvin edustettuna, pinnalla heikommin. Savitäytteisten rakojen pääsuunnat vastaavat kallion pinnalta tunnelin ympäristöstä (10 km leveä vyöhyke tunnelin suunnassa) mitattuja päärakosuuntia. Rakoryhmien suunnat tunnelissa poikkeavat pinnalta mitatuista päärakosuunnista keskittyen itäkoillinen länsilounas-suuntaan. Rakoryhmille ja savitäytteisille raoille löytyy pinnalta tunnelin lähistöltä (0 200 m etäisyydellä) usein vastaavat päärakosuunnat. Tunnelissa havaituille rakoryhmille löytyi kallion pinnalta vain muutamia paikallisesti samansuuntaisia rakoryhmiä. Savitäytteisiä rakoja ei pinnalta ole löytynyt tunnelin läheisyydestä. Rakotäytteet rapautuvat ja huuhtoutuvat kallion pinnalta yleensä ajan kuluessa. Vaakarakoilua esiintyy Savion tunnelissa paikoin vyöhykkeittäin, useassa havaintokohdassa peräkkäin. Kallion pinnalta vaakarakoja ei ole aina havaittu, vaikka niitä tunnelissa samoissa kohdin on mitattukin. Kallion pinnalta GTK:n "Kallioperän Rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa tehdyissä mittauksissa havaintopistetiheys oli n. 1 havainto/ km 2 (Pajunen ja muut 2002a). Tälläkin havaintotiheydellä rakosuunnissa on yhtäläisyyttä verrattaessa tunneli- ja pintamittauksia. Jatkossa tulisi tehdä tiheämpää kartoitusta kallion pinnalta suunniteltujen kalliorakentamiskohteiden alueella. Tällöin pinta-aineiston hyödyntäminen rako-ominaisuuksien osalta kalliolaadun arvioinnissa maan alle olisi tehokkaampaa.

11 Geologian tutkimuskeskus 8 4 LÄNSIMETRON RIKKONAISUUSTULKINNAT Länsimetron tunneli on 13,9 km pitkä ja se koostuu kahdesta vierekkäisestä koko matkan maan alla kulkevasta tunnelista. Tunneleiden louhinta aloitettiin 2011, raporttia laadittaessa. Geologian tutkimuskeskus laati tilaustyönä vuonna 2007 selvityksen Länsimetron kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut 2007). Työssä määritettiin eri tahojen tekemien kartoitusten ja pääkaupunkiseudun kallioperäselvitysten perusteella Länsimetroalueelta kallioperän ongelmakohtia (kuva 4). Lisäksi laadittiin yksityiskohtainen kalliopintamalli (kuva 5), johon perustuen rikkonaisuustulkintaa täydennettiin mittakaavassa 1:2000 1:5000 tehdyllä lineamenttitulkinnalla (kuva 6). Kuva 4. Länsimetron alueen tulkitut ongelma-alueet Ikävalko ja muut 2007 mukaan.

12 Geologian tutkimuskeskus 9 Kuva 5. Kallionpintamalli Otaniemen Tapiolan -alueelta kuva-ala n. 2.5 x 3.5 km. Malli perustuu Espoon ja Helsingin kaupunkien kantakartta-aineistoihin ja pohjatutkimustietoihin. Kuva 6. Kalliopintamalliin perustuva lineamenttitulkinta Länsimetron alueella. Yhteensä 64 Länsimetronlinjausta leikkaavaa rakennetta.

13 Geologian tutkimuskeskus 10 Rikkonaisuustulkintojen arvioinnissa on käytetty alueella tehtyjä kallionäytekairaustutkimuksia. Vuonna 2009 GTK laati Länsimetro Oy:lle päivityksen Espoon alueen rikkonaisuuskuvasta huomioiden tehtyjen uusien kallioperätutkimusten tulokset (Ikävalko, 2009). Länsimetro Oy päätti vuonna 2010 edelleen täydentää tätä selvitystä myös Helsingin aluetta koskien ja niin että myös Espoon alueella tehdyt uudet tutkimukset huomioitiin. Selvityksen laativat yhteistyössä johtava tutkija Ossi Ikävalko GTK:sta sekä geologi Gustav Westerlund Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd:stä. Kaiken kaikkiaan kairausaineisto käsittää n km sydännäytereikää (kuva 7) joista 120 reiässä on tehty videotutkimus. 4.1 Ongelma-alueiden arviointi Ongelma-alueista on jätetty pois ne, jotka eivät ole nykyisellä metrolinjalla tai joista ei ole saatavilla tutkimusaineistoa. Jäljelle jääneiden 22 ongelma-alueen arvioinnista on tehty taulukko, jossa alueet on arvioitu sen mukaan miten hyvin rikkonaisuustulkinnat ja tutkimustulokset korreloivat (taulukko 1). Tulkintoja arvioitaessa on huomioitava, että geologisen rakenteen suunta, erityisesti kaade, ja rikkonaisuusominaisuudet voivat vaihdella syvyyden mukaan. Näin ollen kairauksessa ei välttämättä ole tavoitettu tiettyä rakennetta, mutta myöhempi tutkimus voi silti todistaa sen olemassaolon. Vaakarakoilu Länsimetron alueella melko yleinen vaakarakoilu aiheuttaa paikoin ongelmia louhinnalle. Voimakasta vaakarakoilua esiintyi Matinkylän, Tapiolan, Otaniemen ja Salmisaaren ongelmaalueilla tehdyissä kairauksissa. Matinkylän alueen (ongelma-alue 3) vaakarakoilu on kairausten perusteella tiheää ja tutkimusten perusteella alueella on todettu olevan rikkonaisuusarviointitulkintojen mukaisesti useita paikallisia risteäviä heikkousvyöhykkeitä. Useassa kairareiässä on tavattu hyvin rikkonaista kalliota ja joskus myös savirakoja. Tapiolan aseman ympäristössä kairatuissa rei issä esiintyvä vaakarakoilu on hieman tiiviimpää kuin Matinkylässä. Rakoilu on paikoin hyvin voimakasta, mutta savisuutta ei esiinny. Kairausten perusteella Salmisaaren alueella (ongelma-alue 24) esiintyy rikkonaisuutta melko laajalla alueella. Tämä tulee selvästi esille myös vesimenekkimittauksilla. Lauttasaarensalmen painanne vaikuttaa kairausten perusteella koostuvan sarjasta NW - suuntaisia pystyhköjä vyöhykkeitä, sekä paikoin selvästi havaittavasta runsaasta vaaka- tai loiva-asentoisesta rakoilusta. Paikoin esiintyy myös savirakoja. Siirrosten leikkauskohdat Kehä II:n, Tapiolan, Karhusaaren ja Koivusaaren alueilla on ongelma-alueita, jotka sijoittuvat erisuuntaisten siirrosten leikkauskohtaan. Länsiväylän ja Kehä II:n risteysalueen painanne (ongelma-alue 4) sijoittuu NE - ja NW -suuntaisten hauraiden siirrosrakenteiden leikkauskohtaan. Alueen lähes kaikissa kairauksissa esiintyy rikkonaista kalliota ja päärakosuuntana kairareikien perusteella alueella erottuu selvästi NW SE. Useiden videokuvattujen reikien perusteella rikkonaisuus alueella vaikuttaisi liittyvän sekä länteen kaatuvaan loiva-asentoiseen Ri-vyöhykkeeseen, että NNE - suuntaiseen pystyhköön tiheään avoimeen rakoiluun. Kairatuissa kivissä on nähtävissä voimakkaat hiertymisen merkit, mitkä ilmenevät graniitin suuntauksessa ja lukuisten täytteisten ja kiinni olevien hiusmaisten

14 Geologian tutkimuskeskus 11 Taulukko 1. Arvio ongelma-alueista. Arviossa käytetty luokittelua: 0= Ei merkkejä rikkonaisuudesta, 1= Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta, 2= Selvää rikkonaisuutta ja 3= Voimakkaasti rikkonaista kalliota. Ongelma-alue Arvio Muuta huomioitavaa 1 ei linjalla 2 3 voimakkaasti rapautunut NW -suuntainen heikkousvyöhyke 3 3 tiheä vaakarakoilu 4 2 viitteitä voimakkaasta hiertovyöhykkeestä (myloniittiutunut graniitti) 5 0 ei tavattu merkittävää rikkonaisuutta 6 3 loiva-asentoinen NE -suuntainen rikkonaisuusvyöhyke 7 1 ehjää kalliota, hieman vaakarakoilua 8 2 rakenteessa siirrosbreksiaa ja savisuutta 9 3 voimakas vaakarakoilu 10 3 voimakas vaakarakoilu 11 3 NW -suuntaisia rakoparvia 12 ei kairaustietoa 13 3 tiheää rakoilua ja muutama paha vaaka mururakovyöhyke 14 2 voimakas vaakarakoilu hieman idempänä, savirakoilua 15 1 ei mainittavaa rikkonaisuutta 16 3 laajalti rikkonaista kalliota, jossa paikoin korppukiveä 17 1 kapeita rakotihentymiä, ei heikkousvyhykettä 18 2 heikkousvyöhykeellä hematiittiutunutta sarvivälkegneissiä 19 3 monta eri rikkonaisuusvyöhykettä 20 2 monta eri rikkonaisuusvyöhykettä, ei ehkä yhtä laaja kuin tulkinta 21 3 hiertovyöhyke; siirrosbreksiaa jossa hematiitti-iskosta 22 0 kairauksissa ei tavoitettu merkittävää rikkonaisuutta 23 ei kairaustietoa 24 3 tulkinan mukainen, muutama kapea heikosti rikkonainen vyöhyke 25 3 runsaasti NW-suuntaisia kapeita rikkonaisuusvyöhykkeitä 26 ei kairaustietoa hiertorakojen esiintymisenä. Lisäksi esiintyy savista- ja korppurapautumista. Tämä sama rakenne on tulkittu myös länsiväylän N-puolelle ongelma-alueelle 5, mutta tällä alueella kairauksissa ei ole tavoitettu rikkonaisuutta. Tapiolan itäpuolinen alue (ongelma-alueet 11 ja 13) on tulkittu heikkousrakenteiden risteysalueeksi. Merkittävimmät rakenteet alueella ovat NW -suuntainen siirros ja N - suuntaiset hauraat siirrosrakenteet. Alueella tehdyissä kairauksissa saatiin päärakosuunnaksi 210/35, missä suunnassa myös useimmat rikkonaiset vyöhykkeet ovat. Rikkonaisuus on kairareikien perusteella usein E W -suuntaisina voimakkaina, pystyinä ja avoimina rakotihentyminä. NW SE - suunnassa esiintyy myös usein tiheää rakoilua.

15 Geologian tutkimuskeskus 12 Karhusaaren ja Koivusaaren alueella (ongelma-alueet 18,19 ja 20) GTK:n arvioinnissa esitetään NE- suuntaisia monivaiheisia siirrosrakenteita, joita edustavat mm. breksiat ja rakotihentymät. Nämä rakenteet leikkaavat voimakasta E W -suuntaista hiertovyöhykettä. Ikävalko ja Westerlund (2010) ovat kuvanneet alueelle useita erisuuntaisia heikkousvyöhykkeitä ja rikkonaista kalliota esiintyy kairauksissa hyvin yleisesti. Kairaustulokset tukevat alueesta esitettyä tulkintaa. Länsiväylän alla olevista kairauksista on tavattu merkittävää rikkonaisuutta, ESE - suuntaisella vyöhykkeellä on leveyttä noin 60 metriä. NW-SE suuntaiset raot GTK:n rikkonaisuusarvioinnin mukaan koko alueella yleisesti esiintyvät pystyhköt NW SE - suuntaiset raot liittyvät samansuuntaisiin siirroksiin. Länsimetron tutkimusalueella näitä NW - suuntaisia rakenteita esiintyy kairausten perusteella hyvin yleisesti. Matinkylän, Tapiolan, Otaniemen ja Salmisaaren kohteissa avoimet NW -rakenteet näkyvät selvimmin. Tiistilän painanteen alueella (ongelma-alue 2) kairaus lävistää rikkonaisuusvyöhykettä, joka kairasydänreiästä tehdyn videokuvauksen perusteella muodostuu tiheästä rakoilusta suunnassa 45/60. Kairauksissa esiintyy huomattavia loiva-asentoisia avoimia rakoja, jotka ainakin kallion pintaosissa ovat savitäytteisiä. Länsiväylän ja Kehä II:n risteysalueella NW SE -suunta erottuu selvästi kairauksissa päärakosuuntana alueella. Kairauksissa on saatu lukuisia kapeita lävistyksiä rikkonaisesta kalliosta. Alueella näyttäisi olevan myös rakotihentymiä. Tapiolan kirkon (ongelma-alue 11) alueella on voimakkaaksi päärakosuunnaksi määritetty kairasydänreiästä tehtävän videokuvauksen perusteella 210/35. Alueelle on tulkittu NW - suuntainen lineamentti, jota kairausten perusteella edustavat kapeat, melko voimakkaasti rapautuneet rakoparvet. Rakoparvien päärakosuuntina esiintyvät pystyhköt NW SE ja NE SW, sekä vaakarakoilu. Alueen kallio on hyvin laajasti rikkonaista Lineamenttitulkinnan arviointi Arvioinnissa on käsitelty kallionpintamallin 1:5000 lineamenttitulkinnat (kuva 7). Tulkittuja vyöhykkeitä (kuva 6) arvioitiin kallionäytekairausten perusteella. Metrolinjaukselle tulkituista 64 lineamenttivyöhykkeestä on kairaamalla lävistetty 55 kpl. Vain 9 kpl tulkintaa on lävistämättä.

16 Geologian tutkimuskeskus 13 Kuva 7. Länsimetron kallionäytekairauksia vaalean sinisellä, punainen väri kuvastaa kalliolaatua RiIV, sininen RiIII. Reikien pituudet n. 100 m. Mustat viivat edustavat erilaisia tulkittuja lineamentteja (no 5 ja 6). Metrotunneli harmaalla. Lineamentin 6 kohdalla on kairauksilla tavoitettu selvästi rikkonaista kalliota. Vyöhyke 5 erottuu heikommin Kallionäytekairausten tulokset olivat käytettävissä 3D -mallina Länsimetron alueelta. Tulkintojen paikkansapitävyyttä arvioitiin kunkin vyöhykkeen osalta seuraavalla luokittelulla: Ei merkkejä rikkonaisuudesta Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta Selvää rikkonaisuutta Voimakkaasti rikkonaista kalliota Arvioinnin tulokset on esitetty kuvassa 8. Arviointitulosten perusteella voidaan sanoa, että laaditut tulkinnat pitävät erinomaisen hyvin paikkansa. Kallionäytekairausten perusteella on kuitenkin melko vaikeaa arvioida lävistettyjen vyöhykkeiden todellisia suuntia. Tulkinnat korreloituvat hyvin havaitun rikkonaisuuden kanssa, mutta edustavatko tulkinnat myös suunnaltaan kallioperän rakennetta on kysymys, johon saadaan vastaus vasta tunnelin louhinnan ja kartoituksen jälkeen.

17 Geologian tutkimuskeskus % Ei merkkejä rikkonaisuudesta Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta Selvää rikkonaisuutta Voimakkaasti rikkonaista kalliota Kuva 8. Rikkonaisuuden esiintyminen (%) kalliopintamallista tulkituissa lineamenteissa (N=64). 5 KALLIOINFO-ALUEEN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI PÄIJÄNNETUNNELIHAVAINTOJEN PERUSTEELLA 5.1 Päijännetunneli Päijännetunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle ja se turvaa noin miljoonan ihmisen puhtaan veden saannin. Tunnelin louhinta kesti noin 10 vuotta ja se valmistui v Päijännetunnelin kokonaispituus on 120 km ja se on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli. Tunneli kulkee metrin syvyydellä maan pinnasta. Päijänne-tunnelin 64 km pitkä pohjoisosa peruskorjattiin vuonna 2001 tunnelissa tapahtuneen sortuman vuoksi. Eteläosa peruskorjattiin vuonna Sellaisia sortumakohtia kuin pohjoisosalla ei ole eteläosalla havaittu. Peruskorjaustarve aiheutui siitä, että suomalaisen kallioperän kestävyys osoittautui aikaisempaa käsitystä huonommaksi varsinkin veden täyttämissä rakenteissa. Kalliota vahvistettiin erityisesti ruiskubetoniverhouksella olennaisesti enemmän kuin luvulla tehtiin. Korjaustyön jälkeen noin 30 % tunnelin seinistä ja katosta on nyt vahvistettu. 5.2 Päijännetunnelin tutkimusaineisto Geologian tutkimuskeskus teki omana työnä Päijännetunnelin louhintavaiheessa tunnelin geologisen kartoituksen (Suominen 1998). Työn ensisijainen tarkoitus oli tehdä havain-

18 Geologian tutkimuskeskus 15 toja kallioperästä sen selvittämiseksi kuinka vain hyvin pieneltä osalta paljastuneesta kallioperästä tehdyt 1: kallioperäkartat pitivät paikkansa. Päijännetunnelista saatu vertailuaineisto osoitti Suomisen mukaan yksiselitteisesti, että kallioperäkartat kuvaavat hyvin alueensa kallioperää. Päijännetunnelin geologista kartoitusta varten GTK:n kartoitusryhmä (3 4 henkeä) sai yleensä luovutuskunnossa olevassa tunnelissa kullekin kuiluvälille 2 työpäivää, siis yhden päivän n. 8 km:n pituisen tunneliosuuden kartoitusta varten ja toisen päivän näytteiden ottoon ja valokuvaukseen. Päijännetunnelin geologisen kartoituksen päähuomio kohdistui tunnelin kivilajivaihteluun ja tavallisimpien rakenteiden (liuskeisuus ja viivaus) suuntausmittauksiin. Rakoilua ja ruhjeita ei kireän aikataulun vuoksi voitu kartoittaa systemaattisesti, mutta niistäkin tehtiin havaintoja ja otettiin valokuvia sekä näytteitä. Kallioperän rakoilu- ja rikkonaisuustarkastelun kannalta GTK:n tekemän geologisen kallioperäkartoitusaineiston rajoitteena on se, että geologinen kartoitusta päästiin tekemään Päijännetunnelissa vasta siinä vaiheessa, kun tunnelin rikkonaisimmat kohdat oli jo betonoitu. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä on saatu työkäyttöä varten Päijännetunnelin sijainti- ja lujitusaineistot sekä videokuvausaineistot tunnelin eteläosasta (paaluluvut ). Lujitus- ja videokuvaushavainnot on esitetty profiilipiirroksina siten, että kukin piirros kattaa 500 m: n pituisen osuuden tunnelista. Profiilipiirroksissa on esitetty 1: 1000 mittakaavassa erikseen eri vaiheissa tehdyt betonoinnit, pultitukset ja injektoinnit sekä videokuvauksissa havaitut asiat, kuten sortumat, pohjalle tippuneet kivet, vesivuodot ja saostumat. Lisäksi profiilissa on esitetty tärkeimpiä havaintoja GTK:n tekemän geologisen kartoituksen tuloksista. Profiilissa on myös tunnelin korkeustason lisäksi maanpinnan taso ja kalliopinnan asema, jos se on määritetty KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkinta Päijännetunnelin alueella Päijännetunnelin eteläosa sijaitsee noin 64 km:n osuudelta KallioINFO-hankkeen tutkimusalueella. Kuvassa 9 on esitetty Päijännetunnelin sijainti KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkintakartalla. Heikkousvyöhykkeet on tulkintakartassa luokiteltu eri suuruusluokkiin taulukon 2 mukaista luokittelua käyttäen. Tehdyn tarkastelun perusteella Päijännetunnelilinjan poikki kulkee 159 tulkittua heikkousvyöhykettä jakaantuen eri suuruusluokkiin seuraavasti: 1A luokka = Erittäin suuria alueellisia heikkousvyöhykkeitä 5 kpl 1B luokka = Suuria alueellisia heikkousvyöhykkeitä 20 kpl II luokka = Alueellisia heikkousvyöhykkeitä 42 kpl III luokka = Merkittäviä paikallisia heikkousvyöhykkeitä 92 kpl

19 Geologian tutkimuskeskus 16 Taulukko 1. 1: lineamenttitulkinnan tuloksen luokitteluun käytetty kallioperän heikkousvyöhykkeiden suuruusluokittelu. Suuruusluokittelu on modifioitu aiemmasta luokittelusta (Salmi et al. 1985). Heikkousvyöhykkeen suuruusluokka 1A Erittäin suuri alueellinen heikkousvyöhyke 1B Suuri alueellinen heikkousvyöhyke II alueellinen heikkousvyöhyke III Merkittävä paikallinen heikkousvyöhyke Heikkousvyöhykkeen pituus (km) Heikkousvyöhykkeen leveys pinnalla (m) Syvemmällä vyöhyke kapeampi (Niini 1968) 40 useita satoja Kokonaisleveys 200 yli 1000 muodostuu useista vierekkäisistä 1b IV luokan heikkousvyöhykkeistä

20 Geologian tutkimuskeskus 17 Kuva 9. Päijännetunnelin eteläosan sijainti KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkintakartalla

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / )

Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / ) INKOO 2012 Arkeologinen raportti Oy Civil Tech Ab:n Inkoon Venesatamat Oy:lle ja Inkoon kunnalle tuottamasta viistokaikuluotausaineistosta (CT 220 / 10.2.2012) Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Viistokaikuluotausaineisto

Lisätiedot

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa

Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa CityGeoModel seminaari 1.4.2016 klo 11:00-11:15 Matti Kalliomäki ja Kalle Hollmén / Saanio & Riekkola Oy 1.4.2016 Saanio & Riekkola

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 1 SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Tutkimus...

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Suunnitteluvaiheen esiselvitykset Ennen mahdollista maastokatselmusta tehtävät esiselvitykset Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Kaapelireitin suunniteluun liittyvät

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Johdanto. Kuva 1. Kalliotilat Kampin alueella.

Johdanto. Kuva 1. Kalliotilat Kampin alueella. kalliorakennushankkeen riskienhallinnassa Jannis Mikkola, diplomi-insinööri Toimialapäällikkö, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd jannis.mikkola@rockplan.fi Johdanto Kalliorakentaminen alkoi lisääntyä Suomessa

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 www.nba.fi 1. PERUSTIEDOT Kunta: Suomussalmi Mj-rekisteritunnus:

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä:

Espoossa 5.11.2007. Timo Jussila. Lähteitä: 6 Tämä kuoppa-asumus esiintyy yhtä lukuun ottamatta tällä alueella tervahautojen läheisyydessä tai aivan vieressä. Etelä-Suomessa kutsuisin tätä tervapirtiksi. Tosin etelämpänä en ole havainnut kuoppapirttejä,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot