Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset
|
|
- Seppo Halonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Geologian tutkimuskeskus Arkistoraportti 11/ Espoo Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset Tuija Elminen, Ossi Ikävalko, Aimo Kuivamäki, Mirva Laine, Marit Wennerström, Markus Vaarma
2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Tuija Elminen, Ossi Ikävalko, Aimo Kuivamäki, Mirva Laine, Marit Wennerström, Markus Vaarma Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset Tiivistelmä Lisääntyvä kalliorakentaminen asettaa uusia haasteita kalliolaadun selvittämiselle. Peitteisillä alueilla tulkinnoilla on suuri merkitys, erityisesti suunniteltaessa kairaustutkimuksia. Rikkonaisuustulkintojen paikkansa pitävyyttä on selvitetty kolmen pääkaupunkiseudun mittavan tunnelihankkeen tutkimusten yhteydessä. Selvityskohteiksi on valittu Länsimetro, Savion rautatietunneli ja Päijännetunneli. Havainnot tunnelin kalliolaadusta perustuvat kartoituksiin, kairaustutkimuksiin ja louhintatyön aikana laadittuihin geologisiin raportteihin ja lujitustietoihin. Käytetyt tulkinnat ovat 2000 luvun alussa laadittuja geologisiin kartoitushavaintoihin, geofysiikan mittauksiin ja lineamenttiselvityksiin perustuvia tulkintoja. Yleisesti ottaen esitetyt tulkinnat osuvat varsin hyvin kallion rikkonaisuusvyöhykkeisiin, vaikkakin eroavuuksia oli arvioidussa rikkonaisuuden määrässä ja vyöhykkeiden suunnassa. Erot voivat johtua mittavien kallioperän rakenteiden liian suppeasta tarkastelumittakaavasta tunnelissa. Tulkittujen vyöhykkeiden tarkka paikantaminen on lisäksi vaikeaa tunnelissa, koska sijaintia, kaadetta ja mahdollista kaareutumista tai polveilua (katkeilua) ei tunneta. Kehittämistoimenpiteinä ehdotetaan kehitettävän alueellisia yhteisiä kallioperämalleja, joihin voitaisiin koota havaintoja, tulkintoja ja erilaista rakentamisen yhteydessä kertyvää tietoa. Tämä edellyttäisi koottavan tiedon yhteistä määrittelemistä ja harmonisointia. Tämä antaisi paremmat edellytykset rikkonaisuutta synnyttävien geologisten prosessien tutkimiselle ja ymmärtämiselle, ja parantaisi sitä kautta tulkintoja. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kallioperä, rikkonaisuus, rakoilu, heikkousvyöhyke, kalliorakentaminen, Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uusimaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue, VA 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Ossi Ikävalko
3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TUTKIMUSAINEISTOT JA TULKINNAT 1 3 RAKENNETTAVUUSMALLIN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI SAVION TUNNELIN KARTOITUSHAVAINTOJEN POHJALTA Savion tunnelihavainnot Heikkousvyöhykekartan ja tunnelihavaintojen vertailu Savion rautatietunnelin rakoilu verrattuna kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin 7 4 LÄNSIMETRON RIKKONAISUUSTULKINNAT Ongelma-alueiden arviointi Lineamenttitulkinnan arviointi 12 5 KALLIOINFO-ALUEEN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI PÄIJÄNNETUNNELIHAVAINTOJEN PERUSTEELLA Päijännetunneli Päijännetunnelin tutkimusaineisto KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkinta Päijännetunnelin alueella Heikkousvyöhyketulkinnan ja Päijännetunneliaineistojen vertailu 18 6 TULOSTEN TARKASTELU 21 7 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 22 8 YHTEENVETO 23 KIRJALLISUUSLUETTELO 24
4 Geologian tutkimuskeskus 1 1 JOHDANTO Kalliorakentaminen on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla runsaasti. Yhä suurempia tiloja ja pitempiä tunneliyhteyksiä tehdään. Kalliotilojen suunnittelussa on pystyttävä riittävällä tarkkuudella arvioimaan kalliolaatua. Rikkonainen kallio lisää rakentamiskustannuksia, erityisesti viivästyttämällä rakentamisaikatauluja. Siksi on tärkeää, että tunnetaan ennakolta ne paikat, joissa vaikeuksia saattaa esiintyä. Suunnittelun alkuvaiheessa yleiset laaja-alaiset tulkinnat ovat lähtökohtana, mutta hankkeen edetessä tarvitaan yhä tarkempia tietoja. Kallionäytekairaukset ovat viimeisimpiä käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja myös kaikkein kalleimpia. Kallioperän rikkonaisuuden arviointi perustuu olemassa olevan tiedon perusteella tehtyihin tulkintoihin. Erilaiset tulkinnat ohjaavat yleensä muiden käytettävien tutkimusmenetelmien käyttöä, geofysiikan käyttöä ja kairauksia. Pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä on tehty useassa eri vaiheessa tulkintoja kallioperän rikkonaisuudesta. Viime vuosina alueelle on myös rakennettu useita eri kalliotunneleita, joista on päästy arvioimaan kallion laatua. Geologian tutkimuskeskuksen kartoittajat ovat koonneet yhteistyössä alan konsulttien kanssa kartoitusaineistoja näistä tunneleista. Tässä selvityksessä on vertailtu keskeisiä alueella tehtyjä tulkintoja kalliotunneleiden tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. 2 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TUTKIMUSAINEISTOT JA TULKINNAT Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut pääkaupunkiseudulla kallioperän rakennettavuutta alueellisesti vuodesta 1999 (Pajunen ja muut 2002a). "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" oli vuosina Geologian tutkimuskeskuksessa toteutettu yhteistyöprojekti, jossa tuotettiin kallioperän kehitykseen pohjautuva rakennettavuusluokittelu palvelemaan erilaisia kallioperäsovelluksia, erityisesti kalliorakentamista (Pajunen ja muut 2002a). Projektissa tuotettiin kallioperän rakennettavuuskartta 1 : Espoo, Helsinki, Vantaa (Pajunen ja muut 2002b), jossa kuvataan tuon ajankohdan tiedon pohjalta rikkonaisuusarviointi kohdealueelta. KallioINFO-projketin yhteydessä tehtiin Etelä-Suomesta 80 x 100 km:n suuruiselta alueelta morfologisten kartta-aineistojen pohjalta 1: mittakaavainen heikkousvyöhyketulkinta (Kuivamäki ja muut 2006). Tutkimusalueen (80 km x 100 km) geomorfologisiin lineamenttitulkintoihin käytettiin useita eri tutkimusaineistoja (Kuivamäki ja muut 2006). Kuvassa 1 on esitetty Sipoon Hindsbyn alueella lineamenttitulkinnoissa käytettyjä morfologisia aineistoja. Länsimetron suunnitteluvaiheessa GTK:ssa koottiin olemassa oleva tutkimusaineisto ja tehtiin Kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut 2007). Jatkossa GTK teki tilauksesta selvityksen Länsimetron kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut
5 Geologian tutkimuskeskus ). Siinä on määritetty länsimetron alueelta Helsingissä ja Espoossa kalliorakentamiseen mahdollisesti vaikuttavia kallioperän ongelmakohtia sekä kuvattu yhtenäisten kalliolohkojen rakoiluominaisuudet. Selvityksessä käytettiin GTK:n 1: mittakaavaista kallioperäkartoitusaineistoa, "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin"-hankkeen tuloksia ja aineistoja sekä Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin kallioperäkartoitusaineistoja. Maastotutkimuksia ei selvitysvaiheessa tehty. Vertailussa on käytetty Savion rautatietunnelin rakennegeologista (GTK:n kartoitus) ja rakennusgeologista (Pöyry Infra Oy:n kartoitus) kartoitusaineistoa, Länsimetrotunnelista ennen louhintaa tehtyjä kallioperätutkimuksia (lähinnä tutkimuskairauksia), Päijännetunnelista kerättyä geologista havaintoaineistoa (Suominen 1998;) sekä Pääkaupukiseudun Vesi Oy:ltä saatuja Päijännetunnelin lujitus- ja videokuvaustietoja. Vertailu tapahtuu paikallisesti tunneleiden kohdalla. Myöhemmin on tarkoitus hyödyntää näitä arvioita ja Länsimetrotunnelin louhinnan aikana tehtäviä kartoituksia koko pääkaupunkiseudun kallion rakennettavuusmallin tarkentamiseen. a) b) Kuva 1. Morfologisen 1: lineamenttitulkinnan lähtöaineistoa, esimerkkialueena Sipoon Hindsbyn alue. a) maastokartta 1: ; b) 1: digitaalinen korkeusmalli. Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/12.
6 Geologian tutkimuskeskus 3 3 RAKENNETTAVUUSMALLIN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN AR- VIOINTI SAVION TUNNELIN KARTOITUSHAVAINTOJEN POHJALTA Tähän raporttiin on koottu lyhennelmä seikkaperäisemmästä tutkimuksesta, joka on tekeillä Savion rautatietunnelin aineistosta. Työstä on tulossa raportti, joka sisältää myös heikkousvyöhyketulkinnan yksityiskohtaisen arvioinnin. Savion 13.5 km pitkä rautatietunneli kuuluu Vuosaaren sataman liikennejärjestelyihin. Se lävistää peruskalliota Vantaan, Sipoon ja Keravan alueilla pohjois-eteläsuuntaisesti. Geologian tutkimuskeskuksen geologit kartoittivat kallioperän rakenteita tunnelissa louhinnan yhteydessä maaliskuulta 2005 joulukuulle Kartoitus tapahtui samanaikaisesti Pöyry Infra Oy:n (nykyään Pöyry Suomi) rakennusgeologisen kartoituksen kanssa. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Havaintoja koottiin 1670, osa pistemäisesti ja osa tunnelijaksoina. Myös Pöyryn rakennusgeologinen kartoitusaineisto on käytettävissä jatkotutkimuksia varten. Kallioperän rakennettavuusmallissa heikkousvyöhykkeiden sijainti ja ulottuvuus arvioitiin kallioperän pitkänomaisten painanteiden (peruskartat 1:20 000, käsitellyt korkeusaineistot) ja magneettisten anomalioiden (geofysiikan lentoaineisto) perusteella. Maastohavaintojen perusteella arvioitiin niiden geologisia piirteitä. Eräiden aiemmin louhittujen tunneleiden piirustuksista (Helsingin kaupungilta) haettiin heikkousvyöhykkeet ja niiden RG-luokitukset. Integroimalla eri aineistoja laadittiin kartta, johon oli merkitty yli kilometrin pituiset mahdolliset heikkousvyöhykkeet, jotka oli luokiteltu kolmeen eri rakennettavuusluokkaan. Niissä rapautumista (Rp), kalliolaatua (Ri), lohkarekokoa ja vedenjohtavuutta oli arvioitu pahimman todennäköisen laadun mukaan. Yksityiskohdat mallin laatimisesta on kuvattu raportissa Pajunen ja muut 2002a. 3.1 Savion tunnelihavainnot Tunneli kartoitettiin urakoitsijoiden tiukan aikataulun mukaan. Kartoitukseen on jäänyt joitakin aukkopaikkoja. Usein kyseessä on ollut pikaista betonointia vaativat kohteet, eli juuri heikkousvyöhykkeitä on voinut jäädä tällöin kartoittamatta. Vertailuun saatiin GTK:n omien geologisten havaintojen lisäksi Pöyryn rakennusaikaiset rakennusgeologiset havainnot. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Geologisten havaintojen laatu ja mittausmenetelmät on kuvattu tarkemmin raportissa Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus (Elminen ja muut 2007). Heikkousvyöhykkeitä tarkasteltaessa siirrokset ovat tärkeimpiä tekijöitä. Tämän lisäksi kivilajit ja niiden kontaktit, liuskeisuuden suunta ja voimakkuus ja rakoilu vaikuttavat heikkousvyöhykkeiden syntyyn. Pöyryltä saaduista rakennusgeologisista havainnoista käytettiin vertailuun seuraavia havaintotyyppejä: kalliolaatu (Ri), rapautuneisuus (Rp), rakotäytteet, rakoavaumat, vyöhykkeen leveys, vedenjohtavuus.
7 Geologian tutkimuskeskus Heikkousvyöhykekartan ja tunnelihavaintojen vertailu Kallioperän rakennettavuusmallin sisältämää tulkintaa tehtäessä (Pajunen ja muut 2002 a,b) heikkousvyöhykeviivat on sijoitettu suunnilleen topografisten painanteiden keskelle tarkoittaen että kyseisen painanteen alueella saattaa esiintyä rikkonaisia rakenteita. Laajimmat painanteet alueella olivat 160 m leveitä. Kaadetulkintoja ei karttaa laadittaessa tehty. Useimmat suorina lineaarisina painanteina esiintyvät vyöhykkeet ovat jyrkkä- tai keskikaateisia (kaateet ). Tällöin oletettu vyöhykkeen sijainti ei syvemmällä poikkea kovinkaan paljon pinnan tulkinnasta. Tunnelissa tehtyjen havaintojen sijaintitarkkuudessa on vaihtelua. Yleensä rakenteet saatiin paikallistettua metrin tarkkuudella, mutta paikoin paalulukuja puuttui seiniltä kymmenien metrien väleiltä, jolloin päästiin suunnilleen viiden metrin tarkkuuteen. Paalulukujen koordinaattien laskussa koordinaattipisteitä oli viiden metrin välein, mihin havainnot pyöristyivät. Tällöin pahimmillaan havainnon sijainti heittää vajaat kymmenen metriä, mistä ei ole haittaa tiedon käsittelyssä. Kallioperän rakennettavuusmallin heikkousvyöhyketulkinta (Pajunen ja muut 2002 a,b) projisoitiin tunnelitasoon ja verrattiin viivojen ja havaintopisteiden osuvuutta. Ottaen huomioon sijaintitietojen epätarkkuudet ja tulkinnan marginaalit tunneliin projisoidun heikkousvyöhyketulkinnan leveydeksi valittiin 160 metriä. Kallioperän rakennettavuusmallissa oli tunnelia leikkaavia heikkousvyöhyketulkintoja 44. Jos alueelle tulkitun viivan kohdalle tunnelissa osui SZ- (Shear Zone, siirros) tai Ri-rakenne, jolla oli sama kulkusuunta ja kaade yli 45, katsottiin tulkinta onnistuneeksi. Kuvassa 2 siniset viivat edustavat tällaisia tulkintoja. Tulkintaviivoista 30:n kohdalla on SZ/Ri-rakenteita. 14 viivan kohdalla ei ole merkintää. Niistä kuitenkin viiden kohdalla on betonointia, ja jos ne lasketaan rikkonaisiksi rakenteiksi, saadaan osumiksi 35 ja 9 jää ilman havaintoja. Rikkonaisuusrakenteitahan voi toki kuitenkin esiintyä matalammilla syvyyksillä kuin missä tunneli on louhittu.
8 Geologian tutkimuskeskus 5 Kuva 2. Tunnelin kohdalle osuneet heikkousvyöhyketulkinnat (Pajunen ja muut 2002 a,b) luokiteltuna sen mukaan, oliko tunnelista SZ/Ri-havaintoja vai ei. Pöyry Infran Savion tunnelin kartoitusaineistosta koottiin kartalle vyöhykkeet, joiden Ri-luokka oli RiIV, RiIII IV tai RiIII (Kuva 3). Näitä kutsutaan tässä rikkonaisuus-, eli Ri-vyöhykkeiksi. RiIV-luokkaan kuuluvat havainnot otettiin kaikki mukaan, RiIII IV- ja RiIII-vyöhykkeistä otettiin 2 metriä ja sitä leveämmät vyöhykkeet sekä 1-2 metriä leveät vyöhykkeet, mikäli niissä esiintyi vesivuotoa. Kuvassa 10 esitetään vain vyöhykkeet, joiden kaade on 45.
9 Geologian tutkimuskeskus 6 Kuva 3. Tunnelissa todetut RiIII IV-luokitellut rikkonaisuusvyöhykkeet havainnollistettuna kartalla, jossa pohjana heikkousvyöhyketulkinta (Pajunen ja muut 2002b). Alle 200 cm leveiden vyöhykkeiden symbolit ovat 1 km ja yli 200 cm leveiden 2 km pituisina. Rikkonaisuusvyöhykkeistä (Kuva 3) löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia siinä pohjalla esitettyyn rakennettavuusmalliin. Jotkut merkittävät vyöhykkeet on ennustettu hyvin, osasta ei ole ollut merkkiä. Alueellinen osuvuus on sikäli hyvä, että mallissa eheiksi jääneillä alueilla ei tunnelissakaan esiintynyt rikkonaisuutta ja taas paljon ennusteviivoja sisältävillä alueilla rikkonaisuusvyöhykkeitä esiintyi tunnelissa runsaasti.
10 Geologian tutkimuskeskus Savion rautatietunnelin rakoilu verrattuna kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin Savion rautatietunnelikartoituksissa rakoilu on havainnoitu yhtenä pääominaisuutena. Rakohavaintoja on GTK:n kartoitusaineistossa melko runsaasti (608) ja melko tasaisesti koko linjan matkalta. Havainnot tehtiin rakosuunnittain, eli yksi havainto edustaa rakoparvea, jossa ominaisuudet on todettu. Tunnelihavaintoja on nyt verrattu kallion pinnalta GTK:n "Kallioperän Rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa tehtyihin mittauksiin (Pajunen ja muut 2002a), jossa havaintopistetarkkuus oli n. 1 havainto per km2. Raoista verrattiin päärakosuuntia ja 3 rakentamisen kannalta huomionarvoista ominaisuutta: rakoryhmät, savitäytteiset raot ja vaakaraot. Tunnelissa havaintoja tekivät GTK:n kartoittajat ja konsulttiyhtiö Pöyryn Infran kartoittajat. Tarkastelussa ovat olleet mukana nämä molemmat aineistot. Savion tunnelissa tehtyjä rakohavaintoja verrattaessa kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin voidaan esittää seuraavaa: Luode kaakko-suunta on sekä tunnelissa että pinnalla dominoiva päärakosuunta. Lounas koillinen-suunta on pinnalla toinen hallitseva suunta, kun taas tunnelissa toinen vallitseva päärakosuunta kulkee pohjois-koilliseen. Tunnelissa itä läntinen-suunta on myös hyvin edustettuna, pinnalla heikommin. Savitäytteisten rakojen pääsuunnat vastaavat kallion pinnalta tunnelin ympäristöstä (10 km leveä vyöhyke tunnelin suunnassa) mitattuja päärakosuuntia. Rakoryhmien suunnat tunnelissa poikkeavat pinnalta mitatuista päärakosuunnista keskittyen itäkoillinen länsilounas-suuntaan. Rakoryhmille ja savitäytteisille raoille löytyy pinnalta tunnelin lähistöltä (0 200 m etäisyydellä) usein vastaavat päärakosuunnat. Tunnelissa havaituille rakoryhmille löytyi kallion pinnalta vain muutamia paikallisesti samansuuntaisia rakoryhmiä. Savitäytteisiä rakoja ei pinnalta ole löytynyt tunnelin läheisyydestä. Rakotäytteet rapautuvat ja huuhtoutuvat kallion pinnalta yleensä ajan kuluessa. Vaakarakoilua esiintyy Savion tunnelissa paikoin vyöhykkeittäin, useassa havaintokohdassa peräkkäin. Kallion pinnalta vaakarakoja ei ole aina havaittu, vaikka niitä tunnelissa samoissa kohdin on mitattukin. Kallion pinnalta GTK:n "Kallioperän Rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa tehdyissä mittauksissa havaintopistetiheys oli n. 1 havainto/ km 2 (Pajunen ja muut 2002a). Tälläkin havaintotiheydellä rakosuunnissa on yhtäläisyyttä verrattaessa tunneli- ja pintamittauksia. Jatkossa tulisi tehdä tiheämpää kartoitusta kallion pinnalta suunniteltujen kalliorakentamiskohteiden alueella. Tällöin pinta-aineiston hyödyntäminen rako-ominaisuuksien osalta kalliolaadun arvioinnissa maan alle olisi tehokkaampaa.
11 Geologian tutkimuskeskus 8 4 LÄNSIMETRON RIKKONAISUUSTULKINNAT Länsimetron tunneli on 13,9 km pitkä ja se koostuu kahdesta vierekkäisestä koko matkan maan alla kulkevasta tunnelista. Tunneleiden louhinta aloitettiin 2011, raporttia laadittaessa. Geologian tutkimuskeskus laati tilaustyönä vuonna 2007 selvityksen Länsimetron kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut 2007). Työssä määritettiin eri tahojen tekemien kartoitusten ja pääkaupunkiseudun kallioperäselvitysten perusteella Länsimetroalueelta kallioperän ongelmakohtia (kuva 4). Lisäksi laadittiin yksityiskohtainen kalliopintamalli (kuva 5), johon perustuen rikkonaisuustulkintaa täydennettiin mittakaavassa 1:2000 1:5000 tehdyllä lineamenttitulkinnalla (kuva 6). Kuva 4. Länsimetron alueen tulkitut ongelma-alueet Ikävalko ja muut 2007 mukaan.
12 Geologian tutkimuskeskus 9 Kuva 5. Kallionpintamalli Otaniemen Tapiolan -alueelta kuva-ala n. 2.5 x 3.5 km. Malli perustuu Espoon ja Helsingin kaupunkien kantakartta-aineistoihin ja pohjatutkimustietoihin. Kuva 6. Kalliopintamalliin perustuva lineamenttitulkinta Länsimetron alueella. Yhteensä 64 Länsimetronlinjausta leikkaavaa rakennetta.
13 Geologian tutkimuskeskus 10 Rikkonaisuustulkintojen arvioinnissa on käytetty alueella tehtyjä kallionäytekairaustutkimuksia. Vuonna 2009 GTK laati Länsimetro Oy:lle päivityksen Espoon alueen rikkonaisuuskuvasta huomioiden tehtyjen uusien kallioperätutkimusten tulokset (Ikävalko, 2009). Länsimetro Oy päätti vuonna 2010 edelleen täydentää tätä selvitystä myös Helsingin aluetta koskien ja niin että myös Espoon alueella tehdyt uudet tutkimukset huomioitiin. Selvityksen laativat yhteistyössä johtava tutkija Ossi Ikävalko GTK:sta sekä geologi Gustav Westerlund Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd:stä. Kaiken kaikkiaan kairausaineisto käsittää n km sydännäytereikää (kuva 7) joista 120 reiässä on tehty videotutkimus. 4.1 Ongelma-alueiden arviointi Ongelma-alueista on jätetty pois ne, jotka eivät ole nykyisellä metrolinjalla tai joista ei ole saatavilla tutkimusaineistoa. Jäljelle jääneiden 22 ongelma-alueen arvioinnista on tehty taulukko, jossa alueet on arvioitu sen mukaan miten hyvin rikkonaisuustulkinnat ja tutkimustulokset korreloivat (taulukko 1). Tulkintoja arvioitaessa on huomioitava, että geologisen rakenteen suunta, erityisesti kaade, ja rikkonaisuusominaisuudet voivat vaihdella syvyyden mukaan. Näin ollen kairauksessa ei välttämättä ole tavoitettu tiettyä rakennetta, mutta myöhempi tutkimus voi silti todistaa sen olemassaolon. Vaakarakoilu Länsimetron alueella melko yleinen vaakarakoilu aiheuttaa paikoin ongelmia louhinnalle. Voimakasta vaakarakoilua esiintyi Matinkylän, Tapiolan, Otaniemen ja Salmisaaren ongelmaalueilla tehdyissä kairauksissa. Matinkylän alueen (ongelma-alue 3) vaakarakoilu on kairausten perusteella tiheää ja tutkimusten perusteella alueella on todettu olevan rikkonaisuusarviointitulkintojen mukaisesti useita paikallisia risteäviä heikkousvyöhykkeitä. Useassa kairareiässä on tavattu hyvin rikkonaista kalliota ja joskus myös savirakoja. Tapiolan aseman ympäristössä kairatuissa rei issä esiintyvä vaakarakoilu on hieman tiiviimpää kuin Matinkylässä. Rakoilu on paikoin hyvin voimakasta, mutta savisuutta ei esiinny. Kairausten perusteella Salmisaaren alueella (ongelma-alue 24) esiintyy rikkonaisuutta melko laajalla alueella. Tämä tulee selvästi esille myös vesimenekkimittauksilla. Lauttasaarensalmen painanne vaikuttaa kairausten perusteella koostuvan sarjasta NW - suuntaisia pystyhköjä vyöhykkeitä, sekä paikoin selvästi havaittavasta runsaasta vaaka- tai loiva-asentoisesta rakoilusta. Paikoin esiintyy myös savirakoja. Siirrosten leikkauskohdat Kehä II:n, Tapiolan, Karhusaaren ja Koivusaaren alueilla on ongelma-alueita, jotka sijoittuvat erisuuntaisten siirrosten leikkauskohtaan. Länsiväylän ja Kehä II:n risteysalueen painanne (ongelma-alue 4) sijoittuu NE - ja NW -suuntaisten hauraiden siirrosrakenteiden leikkauskohtaan. Alueen lähes kaikissa kairauksissa esiintyy rikkonaista kalliota ja päärakosuuntana kairareikien perusteella alueella erottuu selvästi NW SE. Useiden videokuvattujen reikien perusteella rikkonaisuus alueella vaikuttaisi liittyvän sekä länteen kaatuvaan loiva-asentoiseen Ri-vyöhykkeeseen, että NNE - suuntaiseen pystyhköön tiheään avoimeen rakoiluun. Kairatuissa kivissä on nähtävissä voimakkaat hiertymisen merkit, mitkä ilmenevät graniitin suuntauksessa ja lukuisten täytteisten ja kiinni olevien hiusmaisten
14 Geologian tutkimuskeskus 11 Taulukko 1. Arvio ongelma-alueista. Arviossa käytetty luokittelua: 0= Ei merkkejä rikkonaisuudesta, 1= Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta, 2= Selvää rikkonaisuutta ja 3= Voimakkaasti rikkonaista kalliota. Ongelma-alue Arvio Muuta huomioitavaa 1 ei linjalla 2 3 voimakkaasti rapautunut NW -suuntainen heikkousvyöhyke 3 3 tiheä vaakarakoilu 4 2 viitteitä voimakkaasta hiertovyöhykkeestä (myloniittiutunut graniitti) 5 0 ei tavattu merkittävää rikkonaisuutta 6 3 loiva-asentoinen NE -suuntainen rikkonaisuusvyöhyke 7 1 ehjää kalliota, hieman vaakarakoilua 8 2 rakenteessa siirrosbreksiaa ja savisuutta 9 3 voimakas vaakarakoilu 10 3 voimakas vaakarakoilu 11 3 NW -suuntaisia rakoparvia 12 ei kairaustietoa 13 3 tiheää rakoilua ja muutama paha vaaka mururakovyöhyke 14 2 voimakas vaakarakoilu hieman idempänä, savirakoilua 15 1 ei mainittavaa rikkonaisuutta 16 3 laajalti rikkonaista kalliota, jossa paikoin korppukiveä 17 1 kapeita rakotihentymiä, ei heikkousvyhykettä 18 2 heikkousvyöhykeellä hematiittiutunutta sarvivälkegneissiä 19 3 monta eri rikkonaisuusvyöhykettä 20 2 monta eri rikkonaisuusvyöhykettä, ei ehkä yhtä laaja kuin tulkinta 21 3 hiertovyöhyke; siirrosbreksiaa jossa hematiitti-iskosta 22 0 kairauksissa ei tavoitettu merkittävää rikkonaisuutta 23 ei kairaustietoa 24 3 tulkinan mukainen, muutama kapea heikosti rikkonainen vyöhyke 25 3 runsaasti NW-suuntaisia kapeita rikkonaisuusvyöhykkeitä 26 ei kairaustietoa hiertorakojen esiintymisenä. Lisäksi esiintyy savista- ja korppurapautumista. Tämä sama rakenne on tulkittu myös länsiväylän N-puolelle ongelma-alueelle 5, mutta tällä alueella kairauksissa ei ole tavoitettu rikkonaisuutta. Tapiolan itäpuolinen alue (ongelma-alueet 11 ja 13) on tulkittu heikkousrakenteiden risteysalueeksi. Merkittävimmät rakenteet alueella ovat NW -suuntainen siirros ja N - suuntaiset hauraat siirrosrakenteet. Alueella tehdyissä kairauksissa saatiin päärakosuunnaksi 210/35, missä suunnassa myös useimmat rikkonaiset vyöhykkeet ovat. Rikkonaisuus on kairareikien perusteella usein E W -suuntaisina voimakkaina, pystyinä ja avoimina rakotihentyminä. NW SE - suunnassa esiintyy myös usein tiheää rakoilua.
15 Geologian tutkimuskeskus 12 Karhusaaren ja Koivusaaren alueella (ongelma-alueet 18,19 ja 20) GTK:n arvioinnissa esitetään NE- suuntaisia monivaiheisia siirrosrakenteita, joita edustavat mm. breksiat ja rakotihentymät. Nämä rakenteet leikkaavat voimakasta E W -suuntaista hiertovyöhykettä. Ikävalko ja Westerlund (2010) ovat kuvanneet alueelle useita erisuuntaisia heikkousvyöhykkeitä ja rikkonaista kalliota esiintyy kairauksissa hyvin yleisesti. Kairaustulokset tukevat alueesta esitettyä tulkintaa. Länsiväylän alla olevista kairauksista on tavattu merkittävää rikkonaisuutta, ESE - suuntaisella vyöhykkeellä on leveyttä noin 60 metriä. NW-SE suuntaiset raot GTK:n rikkonaisuusarvioinnin mukaan koko alueella yleisesti esiintyvät pystyhköt NW SE - suuntaiset raot liittyvät samansuuntaisiin siirroksiin. Länsimetron tutkimusalueella näitä NW - suuntaisia rakenteita esiintyy kairausten perusteella hyvin yleisesti. Matinkylän, Tapiolan, Otaniemen ja Salmisaaren kohteissa avoimet NW -rakenteet näkyvät selvimmin. Tiistilän painanteen alueella (ongelma-alue 2) kairaus lävistää rikkonaisuusvyöhykettä, joka kairasydänreiästä tehdyn videokuvauksen perusteella muodostuu tiheästä rakoilusta suunnassa 45/60. Kairauksissa esiintyy huomattavia loiva-asentoisia avoimia rakoja, jotka ainakin kallion pintaosissa ovat savitäytteisiä. Länsiväylän ja Kehä II:n risteysalueella NW SE -suunta erottuu selvästi kairauksissa päärakosuuntana alueella. Kairauksissa on saatu lukuisia kapeita lävistyksiä rikkonaisesta kalliosta. Alueella näyttäisi olevan myös rakotihentymiä. Tapiolan kirkon (ongelma-alue 11) alueella on voimakkaaksi päärakosuunnaksi määritetty kairasydänreiästä tehtävän videokuvauksen perusteella 210/35. Alueelle on tulkittu NW - suuntainen lineamentti, jota kairausten perusteella edustavat kapeat, melko voimakkaasti rapautuneet rakoparvet. Rakoparvien päärakosuuntina esiintyvät pystyhköt NW SE ja NE SW, sekä vaakarakoilu. Alueen kallio on hyvin laajasti rikkonaista Lineamenttitulkinnan arviointi Arvioinnissa on käsitelty kallionpintamallin 1:5000 lineamenttitulkinnat (kuva 7). Tulkittuja vyöhykkeitä (kuva 6) arvioitiin kallionäytekairausten perusteella. Metrolinjaukselle tulkituista 64 lineamenttivyöhykkeestä on kairaamalla lävistetty 55 kpl. Vain 9 kpl tulkintaa on lävistämättä.
16 Geologian tutkimuskeskus 13 Kuva 7. Länsimetron kallionäytekairauksia vaalean sinisellä, punainen väri kuvastaa kalliolaatua RiIV, sininen RiIII. Reikien pituudet n. 100 m. Mustat viivat edustavat erilaisia tulkittuja lineamentteja (no 5 ja 6). Metrotunneli harmaalla. Lineamentin 6 kohdalla on kairauksilla tavoitettu selvästi rikkonaista kalliota. Vyöhyke 5 erottuu heikommin Kallionäytekairausten tulokset olivat käytettävissä 3D -mallina Länsimetron alueelta. Tulkintojen paikkansapitävyyttä arvioitiin kunkin vyöhykkeen osalta seuraavalla luokittelulla: Ei merkkejä rikkonaisuudesta Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta Selvää rikkonaisuutta Voimakkaasti rikkonaista kalliota Arvioinnin tulokset on esitetty kuvassa 8. Arviointitulosten perusteella voidaan sanoa, että laaditut tulkinnat pitävät erinomaisen hyvin paikkansa. Kallionäytekairausten perusteella on kuitenkin melko vaikeaa arvioida lävistettyjen vyöhykkeiden todellisia suuntia. Tulkinnat korreloituvat hyvin havaitun rikkonaisuuden kanssa, mutta edustavatko tulkinnat myös suunnaltaan kallioperän rakennetta on kysymys, johon saadaan vastaus vasta tunnelin louhinnan ja kartoituksen jälkeen.
17 Geologian tutkimuskeskus % Ei merkkejä rikkonaisuudesta Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta Selvää rikkonaisuutta Voimakkaasti rikkonaista kalliota Kuva 8. Rikkonaisuuden esiintyminen (%) kalliopintamallista tulkituissa lineamenteissa (N=64). 5 KALLIOINFO-ALUEEN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI PÄIJÄNNETUNNELIHAVAINTOJEN PERUSTEELLA 5.1 Päijännetunneli Päijännetunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle ja se turvaa noin miljoonan ihmisen puhtaan veden saannin. Tunnelin louhinta kesti noin 10 vuotta ja se valmistui v Päijännetunnelin kokonaispituus on 120 km ja se on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli. Tunneli kulkee metrin syvyydellä maan pinnasta. Päijänne-tunnelin 64 km pitkä pohjoisosa peruskorjattiin vuonna 2001 tunnelissa tapahtuneen sortuman vuoksi. Eteläosa peruskorjattiin vuonna Sellaisia sortumakohtia kuin pohjoisosalla ei ole eteläosalla havaittu. Peruskorjaustarve aiheutui siitä, että suomalaisen kallioperän kestävyys osoittautui aikaisempaa käsitystä huonommaksi varsinkin veden täyttämissä rakenteissa. Kalliota vahvistettiin erityisesti ruiskubetoniverhouksella olennaisesti enemmän kuin luvulla tehtiin. Korjaustyön jälkeen noin 30 % tunnelin seinistä ja katosta on nyt vahvistettu. 5.2 Päijännetunnelin tutkimusaineisto Geologian tutkimuskeskus teki omana työnä Päijännetunnelin louhintavaiheessa tunnelin geologisen kartoituksen (Suominen 1998). Työn ensisijainen tarkoitus oli tehdä havain-
18 Geologian tutkimuskeskus 15 toja kallioperästä sen selvittämiseksi kuinka vain hyvin pieneltä osalta paljastuneesta kallioperästä tehdyt 1: kallioperäkartat pitivät paikkansa. Päijännetunnelista saatu vertailuaineisto osoitti Suomisen mukaan yksiselitteisesti, että kallioperäkartat kuvaavat hyvin alueensa kallioperää. Päijännetunnelin geologista kartoitusta varten GTK:n kartoitusryhmä (3 4 henkeä) sai yleensä luovutuskunnossa olevassa tunnelissa kullekin kuiluvälille 2 työpäivää, siis yhden päivän n. 8 km:n pituisen tunneliosuuden kartoitusta varten ja toisen päivän näytteiden ottoon ja valokuvaukseen. Päijännetunnelin geologisen kartoituksen päähuomio kohdistui tunnelin kivilajivaihteluun ja tavallisimpien rakenteiden (liuskeisuus ja viivaus) suuntausmittauksiin. Rakoilua ja ruhjeita ei kireän aikataulun vuoksi voitu kartoittaa systemaattisesti, mutta niistäkin tehtiin havaintoja ja otettiin valokuvia sekä näytteitä. Kallioperän rakoilu- ja rikkonaisuustarkastelun kannalta GTK:n tekemän geologisen kallioperäkartoitusaineiston rajoitteena on se, että geologinen kartoitusta päästiin tekemään Päijännetunnelissa vasta siinä vaiheessa, kun tunnelin rikkonaisimmat kohdat oli jo betonoitu. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä on saatu työkäyttöä varten Päijännetunnelin sijainti- ja lujitusaineistot sekä videokuvausaineistot tunnelin eteläosasta (paaluluvut ). Lujitus- ja videokuvaushavainnot on esitetty profiilipiirroksina siten, että kukin piirros kattaa 500 m: n pituisen osuuden tunnelista. Profiilipiirroksissa on esitetty 1: 1000 mittakaavassa erikseen eri vaiheissa tehdyt betonoinnit, pultitukset ja injektoinnit sekä videokuvauksissa havaitut asiat, kuten sortumat, pohjalle tippuneet kivet, vesivuodot ja saostumat. Lisäksi profiilissa on esitetty tärkeimpiä havaintoja GTK:n tekemän geologisen kartoituksen tuloksista. Profiilissa on myös tunnelin korkeustason lisäksi maanpinnan taso ja kalliopinnan asema, jos se on määritetty KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkinta Päijännetunnelin alueella Päijännetunnelin eteläosa sijaitsee noin 64 km:n osuudelta KallioINFO-hankkeen tutkimusalueella. Kuvassa 9 on esitetty Päijännetunnelin sijainti KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkintakartalla. Heikkousvyöhykkeet on tulkintakartassa luokiteltu eri suuruusluokkiin taulukon 2 mukaista luokittelua käyttäen. Tehdyn tarkastelun perusteella Päijännetunnelilinjan poikki kulkee 159 tulkittua heikkousvyöhykettä jakaantuen eri suuruusluokkiin seuraavasti: 1A luokka = Erittäin suuria alueellisia heikkousvyöhykkeitä 5 kpl 1B luokka = Suuria alueellisia heikkousvyöhykkeitä 20 kpl II luokka = Alueellisia heikkousvyöhykkeitä 42 kpl III luokka = Merkittäviä paikallisia heikkousvyöhykkeitä 92 kpl
19 Geologian tutkimuskeskus 16 Taulukko 1. 1: lineamenttitulkinnan tuloksen luokitteluun käytetty kallioperän heikkousvyöhykkeiden suuruusluokittelu. Suuruusluokittelu on modifioitu aiemmasta luokittelusta (Salmi et al. 1985). Heikkousvyöhykkeen suuruusluokka 1A Erittäin suuri alueellinen heikkousvyöhyke 1B Suuri alueellinen heikkousvyöhyke II alueellinen heikkousvyöhyke III Merkittävä paikallinen heikkousvyöhyke Heikkousvyöhykkeen pituus (km) Heikkousvyöhykkeen leveys pinnalla (m) Syvemmällä vyöhyke kapeampi (Niini 1968) 40 useita satoja Kokonaisleveys 200 yli 1000 muodostuu useista vierekkäisistä 1b IV luokan heikkousvyöhykkeistä
20 Geologian tutkimuskeskus 17 Kuva 9. Päijännetunnelin eteläosan sijainti KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkintakartalla
Savion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 144/2013 Savion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström GEOLOGIAN
LisätiedotMincor Oy Kivikonsultit Oy Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT
Mincor Oy Kivikonsultit Oy 6.6.2018 Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: YIT Hanskallio PVP-1, kallioperätutkimukset, tutkimusreikien videokuvaukset: 1 YLEISTÄ YIT:n
LisätiedotASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille
GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the
LisätiedotVaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi
Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus
Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotIP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella
Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotKehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus
Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä
LisätiedotKallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 53/2014 Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla Tuija Elminen ja Marit Wennerström LIFE10 ENV/FI/000062 With the contribution
LisätiedotKultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama
Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotAEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET JA SIIRROKSET KARTTALEHDEN 3612, ROVANIEMI ALUEELLA
. - - - ':&*, =....-.-..-, ARtC,is,-Clr&j,;,ALE Q/22.16/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 02.03.1994 TUTKIMUSRAPORTTI AEROMAGNEETTISIIN HAVAINTOIHIN PERUSTUVAT RUHJEET
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotHämeen alueen kallioperän topografiamalli
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotMaa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko
Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.2014, Ossi Ikävalko Ossi Ikävalko 02.04.2014 1 Perustehtävä Kartoittaa ja tutkii
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
Lisätiedot4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET
4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka,
Lisätiedoteologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.
eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
Lisätiedot25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014
25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotViidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 26/2016 Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 26/2016 GEOLOGIAN
LisätiedotKallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa
Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa Marit Wennerström, Meri Liisa Airo ja Maija Kurimo Geologian tutkimuskeskus Abstract Aeromagnetic data contain information on linear
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.
LisätiedotPieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu
LisätiedotTammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotPolar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl
Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
Lisätiedot2 tutkittu alue n. 3 km
Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan
LisätiedotSeismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,
1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista
LisätiedotMaa- ja kallioperäselvitys
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Marja Martikkala Juha Karppinen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Maa- ja kallioperäselvitys Maa- ja kallioperätutkimuksia
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotSuunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa
Suunnittelijan näkökulma tietomallintamiseen kalliorakennussuunnittelussa CityGeoModel seminaari 1.4.2016 klo 11:00-11:15 Matti Kalliomäki ja Kalle Hollmén / Saanio & Riekkola Oy 1.4.2016 Saanio & Riekkola
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTAMISEN
VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTyöraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho
ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Työraportti Etelä-Suomen aluetoimisto Q 18/23.0/95/1 Erityistoiminnot Seppo Koho MAAPERÄKARTOITUKSIIN JA POHJAVEDEN SEURANTAAN LIITTYVÄT SEISPIISET REFRAKTIOLUOTAUKSET
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotKUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020
Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen
LisätiedotKorkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa
Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin
LisätiedotAlueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.
Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotRadioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957.
M 17/Ks-57/1/60 KUUSAMO Ylikitkajärvi R. Lauerma 25.11.1960 Radioaktiiviset tutkimukset Kuusamossa 1957. Talvella 1956-57 suoritettiin geologisessa tutkimuslaitoksessa radiometrisiä tutkimuksia mahdollisten
LisätiedotSuomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi
Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa
LisätiedotKairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotGeologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotGeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007
Raportti P 34.4/2007/100 GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Kallioperän rakennegeologiset tutkimukset Satakunnassa - Väliraportti Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius Espoo 21.12.2007 Siirros-
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotV : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS
_XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin
LisätiedotPetri Rosenberg
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4981 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 1 /10 NOKIA, YLÖJÄRVI Metsäkylä Petri Rosenberg 7.2.2000 TUTKIMUSRAPORTTI NOKIAN JA
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotKultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun
LisätiedotOUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)
Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL 10.12.1981 1(3) TUTKIMUSWPORTTI RANTSILA, '~äsäl3n~erä Jatkotbtklmukset v. 1981 sekä tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0
5.7.2012 1 (6) GEOENERGIAKARTTA Prosessikuvaus Jussi Lehtinen 1.0 5.7.2012 5.7.2012 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotLASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista
LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI 10.10.2008 Laserkeilausaineistojen sovelluksista Salon testiaineistoa on käytetty arvioitaessa alustavasti käyttökelpoisuutta: maaperäkartoituksessa
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotMaailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010
LisätiedotKULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN LAVAJÄRVEN ALUEELLA VUONNA 1996.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4982 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2124/2000/ 1 /10 HÄMEENKYRÖ Lavajärvi Petri Rosenberg 23.3.2000 KULTATUTKIMUKSET HÄMEENKYRÖN
LisätiedotIi Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012
1 Ii Myllykankaan tuulipuistohankealueen muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2012 ver. 2 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotEspoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067
Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotMuokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy
Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
LisätiedotSavion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius
ESY K 21.42/2007/48 9.11.2007 Espoo Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus Tuija Elminen, (toim.), Markus Vaarma, Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
LisätiedotU~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä
0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot