Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset"

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Arkistoraportti 11/ Espoo Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset Tuija Elminen, Ossi Ikävalko, Aimo Kuivamäki, Mirva Laine, Marit Wennerström, Markus Vaarma

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Tuija Elminen, Ossi Ikävalko, Aimo Kuivamäki, Mirva Laine, Marit Wennerström, Markus Vaarma Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Kallioperän rakennettavuuteen liittyvien tulkintojen arviointi pääkaupunkiseudulla tunnelikartoitusten ja -tutkimusten perusteella, johtopäätökset Tiivistelmä Lisääntyvä kalliorakentaminen asettaa uusia haasteita kalliolaadun selvittämiselle. Peitteisillä alueilla tulkinnoilla on suuri merkitys, erityisesti suunniteltaessa kairaustutkimuksia. Rikkonaisuustulkintojen paikkansa pitävyyttä on selvitetty kolmen pääkaupunkiseudun mittavan tunnelihankkeen tutkimusten yhteydessä. Selvityskohteiksi on valittu Länsimetro, Savion rautatietunneli ja Päijännetunneli. Havainnot tunnelin kalliolaadusta perustuvat kartoituksiin, kairaustutkimuksiin ja louhintatyön aikana laadittuihin geologisiin raportteihin ja lujitustietoihin. Käytetyt tulkinnat ovat 2000 luvun alussa laadittuja geologisiin kartoitushavaintoihin, geofysiikan mittauksiin ja lineamenttiselvityksiin perustuvia tulkintoja. Yleisesti ottaen esitetyt tulkinnat osuvat varsin hyvin kallion rikkonaisuusvyöhykkeisiin, vaikkakin eroavuuksia oli arvioidussa rikkonaisuuden määrässä ja vyöhykkeiden suunnassa. Erot voivat johtua mittavien kallioperän rakenteiden liian suppeasta tarkastelumittakaavasta tunnelissa. Tulkittujen vyöhykkeiden tarkka paikantaminen on lisäksi vaikeaa tunnelissa, koska sijaintia, kaadetta ja mahdollista kaareutumista tai polveilua (katkeilua) ei tunneta. Kehittämistoimenpiteinä ehdotetaan kehitettävän alueellisia yhteisiä kallioperämalleja, joihin voitaisiin koota havaintoja, tulkintoja ja erilaista rakentamisen yhteydessä kertyvää tietoa. Tämä edellyttäisi koottavan tiedon yhteistä määrittelemistä ja harmonisointia. Tämä antaisi paremmat edellytykset rikkonaisuutta synnyttävien geologisten prosessien tutkimiselle ja ymmärtämiselle, ja parantaisi sitä kautta tulkintoja. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Kallioperä, rikkonaisuus, rakoilu, heikkousvyöhyke, kalliorakentaminen, Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Uusimaa Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue, VA 211 Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Kirsti Loukola-Ruskeeniemi Ossi Ikävalko

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO 1 2 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TUTKIMUSAINEISTOT JA TULKINNAT 1 3 RAKENNETTAVUUSMALLIN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI SAVION TUNNELIN KARTOITUSHAVAINTOJEN POHJALTA Savion tunnelihavainnot Heikkousvyöhykekartan ja tunnelihavaintojen vertailu Savion rautatietunnelin rakoilu verrattuna kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin 7 4 LÄNSIMETRON RIKKONAISUUSTULKINNAT Ongelma-alueiden arviointi Lineamenttitulkinnan arviointi 12 5 KALLIOINFO-ALUEEN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI PÄIJÄNNETUNNELIHAVAINTOJEN PERUSTEELLA Päijännetunneli Päijännetunnelin tutkimusaineisto KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkinta Päijännetunnelin alueella Heikkousvyöhyketulkinnan ja Päijännetunneliaineistojen vertailu 18 6 TULOSTEN TARKASTELU 21 7 KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 22 8 YHTEENVETO 23 KIRJALLISUUSLUETTELO 24

4 Geologian tutkimuskeskus 1 1 JOHDANTO Kalliorakentaminen on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla runsaasti. Yhä suurempia tiloja ja pitempiä tunneliyhteyksiä tehdään. Kalliotilojen suunnittelussa on pystyttävä riittävällä tarkkuudella arvioimaan kalliolaatua. Rikkonainen kallio lisää rakentamiskustannuksia, erityisesti viivästyttämällä rakentamisaikatauluja. Siksi on tärkeää, että tunnetaan ennakolta ne paikat, joissa vaikeuksia saattaa esiintyä. Suunnittelun alkuvaiheessa yleiset laaja-alaiset tulkinnat ovat lähtökohtana, mutta hankkeen edetessä tarvitaan yhä tarkempia tietoja. Kallionäytekairaukset ovat viimeisimpiä käytettäviä tutkimusmenetelmiä ja myös kaikkein kalleimpia. Kallioperän rikkonaisuuden arviointi perustuu olemassa olevan tiedon perusteella tehtyihin tulkintoihin. Erilaiset tulkinnat ohjaavat yleensä muiden käytettävien tutkimusmenetelmien käyttöä, geofysiikan käyttöä ja kairauksia. Pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä on tehty useassa eri vaiheessa tulkintoja kallioperän rikkonaisuudesta. Viime vuosina alueelle on myös rakennettu useita eri kalliotunneleita, joista on päästy arvioimaan kallion laatua. Geologian tutkimuskeskuksen kartoittajat ovat koonneet yhteistyössä alan konsulttien kanssa kartoitusaineistoja näistä tunneleista. Tässä selvityksessä on vertailtu keskeisiä alueella tehtyjä tulkintoja kalliotunneleiden tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. 2 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TUTKIMUSAINEISTOT JA TULKINNAT Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tutkinut pääkaupunkiseudulla kallioperän rakennettavuutta alueellisesti vuodesta 1999 (Pajunen ja muut 2002a). "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin" oli vuosina Geologian tutkimuskeskuksessa toteutettu yhteistyöprojekti, jossa tuotettiin kallioperän kehitykseen pohjautuva rakennettavuusluokittelu palvelemaan erilaisia kallioperäsovelluksia, erityisesti kalliorakentamista (Pajunen ja muut 2002a). Projektissa tuotettiin kallioperän rakennettavuuskartta 1 : Espoo, Helsinki, Vantaa (Pajunen ja muut 2002b), jossa kuvataan tuon ajankohdan tiedon pohjalta rikkonaisuusarviointi kohdealueelta. KallioINFO-projketin yhteydessä tehtiin Etelä-Suomesta 80 x 100 km:n suuruiselta alueelta morfologisten kartta-aineistojen pohjalta 1: mittakaavainen heikkousvyöhyketulkinta (Kuivamäki ja muut 2006). Tutkimusalueen (80 km x 100 km) geomorfologisiin lineamenttitulkintoihin käytettiin useita eri tutkimusaineistoja (Kuivamäki ja muut 2006). Kuvassa 1 on esitetty Sipoon Hindsbyn alueella lineamenttitulkinnoissa käytettyjä morfologisia aineistoja. Länsimetron suunnitteluvaiheessa GTK:ssa koottiin olemassa oleva tutkimusaineisto ja tehtiin Kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut 2007). Jatkossa GTK teki tilauksesta selvityksen Länsimetron kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut

5 Geologian tutkimuskeskus ). Siinä on määritetty länsimetron alueelta Helsingissä ja Espoossa kalliorakentamiseen mahdollisesti vaikuttavia kallioperän ongelmakohtia sekä kuvattu yhtenäisten kalliolohkojen rakoiluominaisuudet. Selvityksessä käytettiin GTK:n 1: mittakaavaista kallioperäkartoitusaineistoa, "Kallioperän rakennettavuusmalli taajamiin"-hankkeen tuloksia ja aineistoja sekä Espoon kaupungin ja Helsingin kaupungin kallioperäkartoitusaineistoja. Maastotutkimuksia ei selvitysvaiheessa tehty. Vertailussa on käytetty Savion rautatietunnelin rakennegeologista (GTK:n kartoitus) ja rakennusgeologista (Pöyry Infra Oy:n kartoitus) kartoitusaineistoa, Länsimetrotunnelista ennen louhintaa tehtyjä kallioperätutkimuksia (lähinnä tutkimuskairauksia), Päijännetunnelista kerättyä geologista havaintoaineistoa (Suominen 1998;) sekä Pääkaupukiseudun Vesi Oy:ltä saatuja Päijännetunnelin lujitus- ja videokuvaustietoja. Vertailu tapahtuu paikallisesti tunneleiden kohdalla. Myöhemmin on tarkoitus hyödyntää näitä arvioita ja Länsimetrotunnelin louhinnan aikana tehtäviä kartoituksia koko pääkaupunkiseudun kallion rakennettavuusmallin tarkentamiseen. a) b) Kuva 1. Morfologisen 1: lineamenttitulkinnan lähtöaineistoa, esimerkkialueena Sipoon Hindsbyn alue. a) maastokartta 1: ; b) 1: digitaalinen korkeusmalli. Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupanro 13/MML/12.

6 Geologian tutkimuskeskus 3 3 RAKENNETTAVUUSMALLIN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN AR- VIOINTI SAVION TUNNELIN KARTOITUSHAVAINTOJEN POHJALTA Tähän raporttiin on koottu lyhennelmä seikkaperäisemmästä tutkimuksesta, joka on tekeillä Savion rautatietunnelin aineistosta. Työstä on tulossa raportti, joka sisältää myös heikkousvyöhyketulkinnan yksityiskohtaisen arvioinnin. Savion 13.5 km pitkä rautatietunneli kuuluu Vuosaaren sataman liikennejärjestelyihin. Se lävistää peruskalliota Vantaan, Sipoon ja Keravan alueilla pohjois-eteläsuuntaisesti. Geologian tutkimuskeskuksen geologit kartoittivat kallioperän rakenteita tunnelissa louhinnan yhteydessä maaliskuulta 2005 joulukuulle Kartoitus tapahtui samanaikaisesti Pöyry Infra Oy:n (nykyään Pöyry Suomi) rakennusgeologisen kartoituksen kanssa. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Havaintoja koottiin 1670, osa pistemäisesti ja osa tunnelijaksoina. Myös Pöyryn rakennusgeologinen kartoitusaineisto on käytettävissä jatkotutkimuksia varten. Kallioperän rakennettavuusmallissa heikkousvyöhykkeiden sijainti ja ulottuvuus arvioitiin kallioperän pitkänomaisten painanteiden (peruskartat 1:20 000, käsitellyt korkeusaineistot) ja magneettisten anomalioiden (geofysiikan lentoaineisto) perusteella. Maastohavaintojen perusteella arvioitiin niiden geologisia piirteitä. Eräiden aiemmin louhittujen tunneleiden piirustuksista (Helsingin kaupungilta) haettiin heikkousvyöhykkeet ja niiden RG-luokitukset. Integroimalla eri aineistoja laadittiin kartta, johon oli merkitty yli kilometrin pituiset mahdolliset heikkousvyöhykkeet, jotka oli luokiteltu kolmeen eri rakennettavuusluokkaan. Niissä rapautumista (Rp), kalliolaatua (Ri), lohkarekokoa ja vedenjohtavuutta oli arvioitu pahimman todennäköisen laadun mukaan. Yksityiskohdat mallin laatimisesta on kuvattu raportissa Pajunen ja muut 2002a. 3.1 Savion tunnelihavainnot Tunneli kartoitettiin urakoitsijoiden tiukan aikataulun mukaan. Kartoitukseen on jäänyt joitakin aukkopaikkoja. Usein kyseessä on ollut pikaista betonointia vaativat kohteet, eli juuri heikkousvyöhykkeitä on voinut jäädä tällöin kartoittamatta. Vertailuun saatiin GTK:n omien geologisten havaintojen lisäksi Pöyryn rakennusaikaiset rakennusgeologiset havainnot. Tunnelista selvitettiin kivilajit, tektoniikka, erilaiset siirros- ja heikkousvyöhykkeet sekä rakoilun luonne. Geologisten havaintojen laatu ja mittausmenetelmät on kuvattu tarkemmin raportissa Savion rautatietunnelin rakennegeologinen kartoitus (Elminen ja muut 2007). Heikkousvyöhykkeitä tarkasteltaessa siirrokset ovat tärkeimpiä tekijöitä. Tämän lisäksi kivilajit ja niiden kontaktit, liuskeisuuden suunta ja voimakkuus ja rakoilu vaikuttavat heikkousvyöhykkeiden syntyyn. Pöyryltä saaduista rakennusgeologisista havainnoista käytettiin vertailuun seuraavia havaintotyyppejä: kalliolaatu (Ri), rapautuneisuus (Rp), rakotäytteet, rakoavaumat, vyöhykkeen leveys, vedenjohtavuus.

7 Geologian tutkimuskeskus Heikkousvyöhykekartan ja tunnelihavaintojen vertailu Kallioperän rakennettavuusmallin sisältämää tulkintaa tehtäessä (Pajunen ja muut 2002 a,b) heikkousvyöhykeviivat on sijoitettu suunnilleen topografisten painanteiden keskelle tarkoittaen että kyseisen painanteen alueella saattaa esiintyä rikkonaisia rakenteita. Laajimmat painanteet alueella olivat 160 m leveitä. Kaadetulkintoja ei karttaa laadittaessa tehty. Useimmat suorina lineaarisina painanteina esiintyvät vyöhykkeet ovat jyrkkä- tai keskikaateisia (kaateet ). Tällöin oletettu vyöhykkeen sijainti ei syvemmällä poikkea kovinkaan paljon pinnan tulkinnasta. Tunnelissa tehtyjen havaintojen sijaintitarkkuudessa on vaihtelua. Yleensä rakenteet saatiin paikallistettua metrin tarkkuudella, mutta paikoin paalulukuja puuttui seiniltä kymmenien metrien väleiltä, jolloin päästiin suunnilleen viiden metrin tarkkuuteen. Paalulukujen koordinaattien laskussa koordinaattipisteitä oli viiden metrin välein, mihin havainnot pyöristyivät. Tällöin pahimmillaan havainnon sijainti heittää vajaat kymmenen metriä, mistä ei ole haittaa tiedon käsittelyssä. Kallioperän rakennettavuusmallin heikkousvyöhyketulkinta (Pajunen ja muut 2002 a,b) projisoitiin tunnelitasoon ja verrattiin viivojen ja havaintopisteiden osuvuutta. Ottaen huomioon sijaintitietojen epätarkkuudet ja tulkinnan marginaalit tunneliin projisoidun heikkousvyöhyketulkinnan leveydeksi valittiin 160 metriä. Kallioperän rakennettavuusmallissa oli tunnelia leikkaavia heikkousvyöhyketulkintoja 44. Jos alueelle tulkitun viivan kohdalle tunnelissa osui SZ- (Shear Zone, siirros) tai Ri-rakenne, jolla oli sama kulkusuunta ja kaade yli 45, katsottiin tulkinta onnistuneeksi. Kuvassa 2 siniset viivat edustavat tällaisia tulkintoja. Tulkintaviivoista 30:n kohdalla on SZ/Ri-rakenteita. 14 viivan kohdalla ei ole merkintää. Niistä kuitenkin viiden kohdalla on betonointia, ja jos ne lasketaan rikkonaisiksi rakenteiksi, saadaan osumiksi 35 ja 9 jää ilman havaintoja. Rikkonaisuusrakenteitahan voi toki kuitenkin esiintyä matalammilla syvyyksillä kuin missä tunneli on louhittu.

8 Geologian tutkimuskeskus 5 Kuva 2. Tunnelin kohdalle osuneet heikkousvyöhyketulkinnat (Pajunen ja muut 2002 a,b) luokiteltuna sen mukaan, oliko tunnelista SZ/Ri-havaintoja vai ei. Pöyry Infran Savion tunnelin kartoitusaineistosta koottiin kartalle vyöhykkeet, joiden Ri-luokka oli RiIV, RiIII IV tai RiIII (Kuva 3). Näitä kutsutaan tässä rikkonaisuus-, eli Ri-vyöhykkeiksi. RiIV-luokkaan kuuluvat havainnot otettiin kaikki mukaan, RiIII IV- ja RiIII-vyöhykkeistä otettiin 2 metriä ja sitä leveämmät vyöhykkeet sekä 1-2 metriä leveät vyöhykkeet, mikäli niissä esiintyi vesivuotoa. Kuvassa 10 esitetään vain vyöhykkeet, joiden kaade on 45.

9 Geologian tutkimuskeskus 6 Kuva 3. Tunnelissa todetut RiIII IV-luokitellut rikkonaisuusvyöhykkeet havainnollistettuna kartalla, jossa pohjana heikkousvyöhyketulkinta (Pajunen ja muut 2002b). Alle 200 cm leveiden vyöhykkeiden symbolit ovat 1 km ja yli 200 cm leveiden 2 km pituisina. Rikkonaisuusvyöhykkeistä (Kuva 3) löytyy sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia siinä pohjalla esitettyyn rakennettavuusmalliin. Jotkut merkittävät vyöhykkeet on ennustettu hyvin, osasta ei ole ollut merkkiä. Alueellinen osuvuus on sikäli hyvä, että mallissa eheiksi jääneillä alueilla ei tunnelissakaan esiintynyt rikkonaisuutta ja taas paljon ennusteviivoja sisältävillä alueilla rikkonaisuusvyöhykkeitä esiintyi tunnelissa runsaasti.

10 Geologian tutkimuskeskus Savion rautatietunnelin rakoilu verrattuna kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin Savion rautatietunnelikartoituksissa rakoilu on havainnoitu yhtenä pääominaisuutena. Rakohavaintoja on GTK:n kartoitusaineistossa melko runsaasti (608) ja melko tasaisesti koko linjan matkalta. Havainnot tehtiin rakosuunnittain, eli yksi havainto edustaa rakoparvea, jossa ominaisuudet on todettu. Tunnelihavaintoja on nyt verrattu kallion pinnalta GTK:n "Kallioperän Rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa tehtyihin mittauksiin (Pajunen ja muut 2002a), jossa havaintopistetarkkuus oli n. 1 havainto per km2. Raoista verrattiin päärakosuuntia ja 3 rakentamisen kannalta huomionarvoista ominaisuutta: rakoryhmät, savitäytteiset raot ja vaakaraot. Tunnelissa havaintoja tekivät GTK:n kartoittajat ja konsulttiyhtiö Pöyryn Infran kartoittajat. Tarkastelussa ovat olleet mukana nämä molemmat aineistot. Savion tunnelissa tehtyjä rakohavaintoja verrattaessa kallion pinnalta tehtyihin havaintoihin voidaan esittää seuraavaa: Luode kaakko-suunta on sekä tunnelissa että pinnalla dominoiva päärakosuunta. Lounas koillinen-suunta on pinnalla toinen hallitseva suunta, kun taas tunnelissa toinen vallitseva päärakosuunta kulkee pohjois-koilliseen. Tunnelissa itä läntinen-suunta on myös hyvin edustettuna, pinnalla heikommin. Savitäytteisten rakojen pääsuunnat vastaavat kallion pinnalta tunnelin ympäristöstä (10 km leveä vyöhyke tunnelin suunnassa) mitattuja päärakosuuntia. Rakoryhmien suunnat tunnelissa poikkeavat pinnalta mitatuista päärakosuunnista keskittyen itäkoillinen länsilounas-suuntaan. Rakoryhmille ja savitäytteisille raoille löytyy pinnalta tunnelin lähistöltä (0 200 m etäisyydellä) usein vastaavat päärakosuunnat. Tunnelissa havaituille rakoryhmille löytyi kallion pinnalta vain muutamia paikallisesti samansuuntaisia rakoryhmiä. Savitäytteisiä rakoja ei pinnalta ole löytynyt tunnelin läheisyydestä. Rakotäytteet rapautuvat ja huuhtoutuvat kallion pinnalta yleensä ajan kuluessa. Vaakarakoilua esiintyy Savion tunnelissa paikoin vyöhykkeittäin, useassa havaintokohdassa peräkkäin. Kallion pinnalta vaakarakoja ei ole aina havaittu, vaikka niitä tunnelissa samoissa kohdin on mitattukin. Kallion pinnalta GTK:n "Kallioperän Rakennettavuusmalli taajamiin" -hankkeessa tehdyissä mittauksissa havaintopistetiheys oli n. 1 havainto/ km 2 (Pajunen ja muut 2002a). Tälläkin havaintotiheydellä rakosuunnissa on yhtäläisyyttä verrattaessa tunneli- ja pintamittauksia. Jatkossa tulisi tehdä tiheämpää kartoitusta kallion pinnalta suunniteltujen kalliorakentamiskohteiden alueella. Tällöin pinta-aineiston hyödyntäminen rako-ominaisuuksien osalta kalliolaadun arvioinnissa maan alle olisi tehokkaampaa.

11 Geologian tutkimuskeskus 8 4 LÄNSIMETRON RIKKONAISUUSTULKINNAT Länsimetron tunneli on 13,9 km pitkä ja se koostuu kahdesta vierekkäisestä koko matkan maan alla kulkevasta tunnelista. Tunneleiden louhinta aloitettiin 2011, raporttia laadittaessa. Geologian tutkimuskeskus laati tilaustyönä vuonna 2007 selvityksen Länsimetron kallioperän rikkonaisuusarviointi Matinkylän ja Ruoholahden välillä (Pajunen ja muut 2007, Ikävalko ja muut 2007). Työssä määritettiin eri tahojen tekemien kartoitusten ja pääkaupunkiseudun kallioperäselvitysten perusteella Länsimetroalueelta kallioperän ongelmakohtia (kuva 4). Lisäksi laadittiin yksityiskohtainen kalliopintamalli (kuva 5), johon perustuen rikkonaisuustulkintaa täydennettiin mittakaavassa 1:2000 1:5000 tehdyllä lineamenttitulkinnalla (kuva 6). Kuva 4. Länsimetron alueen tulkitut ongelma-alueet Ikävalko ja muut 2007 mukaan.

12 Geologian tutkimuskeskus 9 Kuva 5. Kallionpintamalli Otaniemen Tapiolan -alueelta kuva-ala n. 2.5 x 3.5 km. Malli perustuu Espoon ja Helsingin kaupunkien kantakartta-aineistoihin ja pohjatutkimustietoihin. Kuva 6. Kalliopintamalliin perustuva lineamenttitulkinta Länsimetron alueella. Yhteensä 64 Länsimetronlinjausta leikkaavaa rakennetta.

13 Geologian tutkimuskeskus 10 Rikkonaisuustulkintojen arvioinnissa on käytetty alueella tehtyjä kallionäytekairaustutkimuksia. Vuonna 2009 GTK laati Länsimetro Oy:lle päivityksen Espoon alueen rikkonaisuuskuvasta huomioiden tehtyjen uusien kallioperätutkimusten tulokset (Ikävalko, 2009). Länsimetro Oy päätti vuonna 2010 edelleen täydentää tätä selvitystä myös Helsingin aluetta koskien ja niin että myös Espoon alueella tehdyt uudet tutkimukset huomioitiin. Selvityksen laativat yhteistyössä johtava tutkija Ossi Ikävalko GTK:sta sekä geologi Gustav Westerlund Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd:stä. Kaiken kaikkiaan kairausaineisto käsittää n km sydännäytereikää (kuva 7) joista 120 reiässä on tehty videotutkimus. 4.1 Ongelma-alueiden arviointi Ongelma-alueista on jätetty pois ne, jotka eivät ole nykyisellä metrolinjalla tai joista ei ole saatavilla tutkimusaineistoa. Jäljelle jääneiden 22 ongelma-alueen arvioinnista on tehty taulukko, jossa alueet on arvioitu sen mukaan miten hyvin rikkonaisuustulkinnat ja tutkimustulokset korreloivat (taulukko 1). Tulkintoja arvioitaessa on huomioitava, että geologisen rakenteen suunta, erityisesti kaade, ja rikkonaisuusominaisuudet voivat vaihdella syvyyden mukaan. Näin ollen kairauksessa ei välttämättä ole tavoitettu tiettyä rakennetta, mutta myöhempi tutkimus voi silti todistaa sen olemassaolon. Vaakarakoilu Länsimetron alueella melko yleinen vaakarakoilu aiheuttaa paikoin ongelmia louhinnalle. Voimakasta vaakarakoilua esiintyi Matinkylän, Tapiolan, Otaniemen ja Salmisaaren ongelmaalueilla tehdyissä kairauksissa. Matinkylän alueen (ongelma-alue 3) vaakarakoilu on kairausten perusteella tiheää ja tutkimusten perusteella alueella on todettu olevan rikkonaisuusarviointitulkintojen mukaisesti useita paikallisia risteäviä heikkousvyöhykkeitä. Useassa kairareiässä on tavattu hyvin rikkonaista kalliota ja joskus myös savirakoja. Tapiolan aseman ympäristössä kairatuissa rei issä esiintyvä vaakarakoilu on hieman tiiviimpää kuin Matinkylässä. Rakoilu on paikoin hyvin voimakasta, mutta savisuutta ei esiinny. Kairausten perusteella Salmisaaren alueella (ongelma-alue 24) esiintyy rikkonaisuutta melko laajalla alueella. Tämä tulee selvästi esille myös vesimenekkimittauksilla. Lauttasaarensalmen painanne vaikuttaa kairausten perusteella koostuvan sarjasta NW - suuntaisia pystyhköjä vyöhykkeitä, sekä paikoin selvästi havaittavasta runsaasta vaaka- tai loiva-asentoisesta rakoilusta. Paikoin esiintyy myös savirakoja. Siirrosten leikkauskohdat Kehä II:n, Tapiolan, Karhusaaren ja Koivusaaren alueilla on ongelma-alueita, jotka sijoittuvat erisuuntaisten siirrosten leikkauskohtaan. Länsiväylän ja Kehä II:n risteysalueen painanne (ongelma-alue 4) sijoittuu NE - ja NW -suuntaisten hauraiden siirrosrakenteiden leikkauskohtaan. Alueen lähes kaikissa kairauksissa esiintyy rikkonaista kalliota ja päärakosuuntana kairareikien perusteella alueella erottuu selvästi NW SE. Useiden videokuvattujen reikien perusteella rikkonaisuus alueella vaikuttaisi liittyvän sekä länteen kaatuvaan loiva-asentoiseen Ri-vyöhykkeeseen, että NNE - suuntaiseen pystyhköön tiheään avoimeen rakoiluun. Kairatuissa kivissä on nähtävissä voimakkaat hiertymisen merkit, mitkä ilmenevät graniitin suuntauksessa ja lukuisten täytteisten ja kiinni olevien hiusmaisten

14 Geologian tutkimuskeskus 11 Taulukko 1. Arvio ongelma-alueista. Arviossa käytetty luokittelua: 0= Ei merkkejä rikkonaisuudesta, 1= Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta, 2= Selvää rikkonaisuutta ja 3= Voimakkaasti rikkonaista kalliota. Ongelma-alue Arvio Muuta huomioitavaa 1 ei linjalla 2 3 voimakkaasti rapautunut NW -suuntainen heikkousvyöhyke 3 3 tiheä vaakarakoilu 4 2 viitteitä voimakkaasta hiertovyöhykkeestä (myloniittiutunut graniitti) 5 0 ei tavattu merkittävää rikkonaisuutta 6 3 loiva-asentoinen NE -suuntainen rikkonaisuusvyöhyke 7 1 ehjää kalliota, hieman vaakarakoilua 8 2 rakenteessa siirrosbreksiaa ja savisuutta 9 3 voimakas vaakarakoilu 10 3 voimakas vaakarakoilu 11 3 NW -suuntaisia rakoparvia 12 ei kairaustietoa 13 3 tiheää rakoilua ja muutama paha vaaka mururakovyöhyke 14 2 voimakas vaakarakoilu hieman idempänä, savirakoilua 15 1 ei mainittavaa rikkonaisuutta 16 3 laajalti rikkonaista kalliota, jossa paikoin korppukiveä 17 1 kapeita rakotihentymiä, ei heikkousvyhykettä 18 2 heikkousvyöhykeellä hematiittiutunutta sarvivälkegneissiä 19 3 monta eri rikkonaisuusvyöhykettä 20 2 monta eri rikkonaisuusvyöhykettä, ei ehkä yhtä laaja kuin tulkinta 21 3 hiertovyöhyke; siirrosbreksiaa jossa hematiitti-iskosta 22 0 kairauksissa ei tavoitettu merkittävää rikkonaisuutta 23 ei kairaustietoa 24 3 tulkinan mukainen, muutama kapea heikosti rikkonainen vyöhyke 25 3 runsaasti NW-suuntaisia kapeita rikkonaisuusvyöhykkeitä 26 ei kairaustietoa hiertorakojen esiintymisenä. Lisäksi esiintyy savista- ja korppurapautumista. Tämä sama rakenne on tulkittu myös länsiväylän N-puolelle ongelma-alueelle 5, mutta tällä alueella kairauksissa ei ole tavoitettu rikkonaisuutta. Tapiolan itäpuolinen alue (ongelma-alueet 11 ja 13) on tulkittu heikkousrakenteiden risteysalueeksi. Merkittävimmät rakenteet alueella ovat NW -suuntainen siirros ja N - suuntaiset hauraat siirrosrakenteet. Alueella tehdyissä kairauksissa saatiin päärakosuunnaksi 210/35, missä suunnassa myös useimmat rikkonaiset vyöhykkeet ovat. Rikkonaisuus on kairareikien perusteella usein E W -suuntaisina voimakkaina, pystyinä ja avoimina rakotihentyminä. NW SE - suunnassa esiintyy myös usein tiheää rakoilua.

15 Geologian tutkimuskeskus 12 Karhusaaren ja Koivusaaren alueella (ongelma-alueet 18,19 ja 20) GTK:n arvioinnissa esitetään NE- suuntaisia monivaiheisia siirrosrakenteita, joita edustavat mm. breksiat ja rakotihentymät. Nämä rakenteet leikkaavat voimakasta E W -suuntaista hiertovyöhykettä. Ikävalko ja Westerlund (2010) ovat kuvanneet alueelle useita erisuuntaisia heikkousvyöhykkeitä ja rikkonaista kalliota esiintyy kairauksissa hyvin yleisesti. Kairaustulokset tukevat alueesta esitettyä tulkintaa. Länsiväylän alla olevista kairauksista on tavattu merkittävää rikkonaisuutta, ESE - suuntaisella vyöhykkeellä on leveyttä noin 60 metriä. NW-SE suuntaiset raot GTK:n rikkonaisuusarvioinnin mukaan koko alueella yleisesti esiintyvät pystyhköt NW SE - suuntaiset raot liittyvät samansuuntaisiin siirroksiin. Länsimetron tutkimusalueella näitä NW - suuntaisia rakenteita esiintyy kairausten perusteella hyvin yleisesti. Matinkylän, Tapiolan, Otaniemen ja Salmisaaren kohteissa avoimet NW -rakenteet näkyvät selvimmin. Tiistilän painanteen alueella (ongelma-alue 2) kairaus lävistää rikkonaisuusvyöhykettä, joka kairasydänreiästä tehdyn videokuvauksen perusteella muodostuu tiheästä rakoilusta suunnassa 45/60. Kairauksissa esiintyy huomattavia loiva-asentoisia avoimia rakoja, jotka ainakin kallion pintaosissa ovat savitäytteisiä. Länsiväylän ja Kehä II:n risteysalueella NW SE -suunta erottuu selvästi kairauksissa päärakosuuntana alueella. Kairauksissa on saatu lukuisia kapeita lävistyksiä rikkonaisesta kalliosta. Alueella näyttäisi olevan myös rakotihentymiä. Tapiolan kirkon (ongelma-alue 11) alueella on voimakkaaksi päärakosuunnaksi määritetty kairasydänreiästä tehtävän videokuvauksen perusteella 210/35. Alueelle on tulkittu NW - suuntainen lineamentti, jota kairausten perusteella edustavat kapeat, melko voimakkaasti rapautuneet rakoparvet. Rakoparvien päärakosuuntina esiintyvät pystyhköt NW SE ja NE SW, sekä vaakarakoilu. Alueen kallio on hyvin laajasti rikkonaista Lineamenttitulkinnan arviointi Arvioinnissa on käsitelty kallionpintamallin 1:5000 lineamenttitulkinnat (kuva 7). Tulkittuja vyöhykkeitä (kuva 6) arvioitiin kallionäytekairausten perusteella. Metrolinjaukselle tulkituista 64 lineamenttivyöhykkeestä on kairaamalla lävistetty 55 kpl. Vain 9 kpl tulkintaa on lävistämättä.

16 Geologian tutkimuskeskus 13 Kuva 7. Länsimetron kallionäytekairauksia vaalean sinisellä, punainen väri kuvastaa kalliolaatua RiIV, sininen RiIII. Reikien pituudet n. 100 m. Mustat viivat edustavat erilaisia tulkittuja lineamentteja (no 5 ja 6). Metrotunneli harmaalla. Lineamentin 6 kohdalla on kairauksilla tavoitettu selvästi rikkonaista kalliota. Vyöhyke 5 erottuu heikommin Kallionäytekairausten tulokset olivat käytettävissä 3D -mallina Länsimetron alueelta. Tulkintojen paikkansapitävyyttä arvioitiin kunkin vyöhykkeen osalta seuraavalla luokittelulla: Ei merkkejä rikkonaisuudesta Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta Selvää rikkonaisuutta Voimakkaasti rikkonaista kalliota Arvioinnin tulokset on esitetty kuvassa 8. Arviointitulosten perusteella voidaan sanoa, että laaditut tulkinnat pitävät erinomaisen hyvin paikkansa. Kallionäytekairausten perusteella on kuitenkin melko vaikeaa arvioida lävistettyjen vyöhykkeiden todellisia suuntia. Tulkinnat korreloituvat hyvin havaitun rikkonaisuuden kanssa, mutta edustavatko tulkinnat myös suunnaltaan kallioperän rakennetta on kysymys, johon saadaan vastaus vasta tunnelin louhinnan ja kartoituksen jälkeen.

17 Geologian tutkimuskeskus % Ei merkkejä rikkonaisuudesta Esiintyy vähäistä rikkonaisuutta Selvää rikkonaisuutta Voimakkaasti rikkonaista kalliota Kuva 8. Rikkonaisuuden esiintyminen (%) kalliopintamallista tulkituissa lineamenteissa (N=64). 5 KALLIOINFO-ALUEEN HEIKKOUSVYÖHYKETULKINNAN ARVIOINTI PÄIJÄNNETUNNELIHAVAINTOJEN PERUSTEELLA 5.1 Päijännetunneli Päijännetunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle ja se turvaa noin miljoonan ihmisen puhtaan veden saannin. Tunnelin louhinta kesti noin 10 vuotta ja se valmistui v Päijännetunnelin kokonaispituus on 120 km ja se on maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli. Tunneli kulkee metrin syvyydellä maan pinnasta. Päijänne-tunnelin 64 km pitkä pohjoisosa peruskorjattiin vuonna 2001 tunnelissa tapahtuneen sortuman vuoksi. Eteläosa peruskorjattiin vuonna Sellaisia sortumakohtia kuin pohjoisosalla ei ole eteläosalla havaittu. Peruskorjaustarve aiheutui siitä, että suomalaisen kallioperän kestävyys osoittautui aikaisempaa käsitystä huonommaksi varsinkin veden täyttämissä rakenteissa. Kalliota vahvistettiin erityisesti ruiskubetoniverhouksella olennaisesti enemmän kuin luvulla tehtiin. Korjaustyön jälkeen noin 30 % tunnelin seinistä ja katosta on nyt vahvistettu. 5.2 Päijännetunnelin tutkimusaineisto Geologian tutkimuskeskus teki omana työnä Päijännetunnelin louhintavaiheessa tunnelin geologisen kartoituksen (Suominen 1998). Työn ensisijainen tarkoitus oli tehdä havain-

18 Geologian tutkimuskeskus 15 toja kallioperästä sen selvittämiseksi kuinka vain hyvin pieneltä osalta paljastuneesta kallioperästä tehdyt 1: kallioperäkartat pitivät paikkansa. Päijännetunnelista saatu vertailuaineisto osoitti Suomisen mukaan yksiselitteisesti, että kallioperäkartat kuvaavat hyvin alueensa kallioperää. Päijännetunnelin geologista kartoitusta varten GTK:n kartoitusryhmä (3 4 henkeä) sai yleensä luovutuskunnossa olevassa tunnelissa kullekin kuiluvälille 2 työpäivää, siis yhden päivän n. 8 km:n pituisen tunneliosuuden kartoitusta varten ja toisen päivän näytteiden ottoon ja valokuvaukseen. Päijännetunnelin geologisen kartoituksen päähuomio kohdistui tunnelin kivilajivaihteluun ja tavallisimpien rakenteiden (liuskeisuus ja viivaus) suuntausmittauksiin. Rakoilua ja ruhjeita ei kireän aikataulun vuoksi voitu kartoittaa systemaattisesti, mutta niistäkin tehtiin havaintoja ja otettiin valokuvia sekä näytteitä. Kallioperän rakoilu- ja rikkonaisuustarkastelun kannalta GTK:n tekemän geologisen kallioperäkartoitusaineiston rajoitteena on se, että geologinen kartoitusta päästiin tekemään Päijännetunnelissa vasta siinä vaiheessa, kun tunnelin rikkonaisimmat kohdat oli jo betonoitu. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä on saatu työkäyttöä varten Päijännetunnelin sijainti- ja lujitusaineistot sekä videokuvausaineistot tunnelin eteläosasta (paaluluvut ). Lujitus- ja videokuvaushavainnot on esitetty profiilipiirroksina siten, että kukin piirros kattaa 500 m: n pituisen osuuden tunnelista. Profiilipiirroksissa on esitetty 1: 1000 mittakaavassa erikseen eri vaiheissa tehdyt betonoinnit, pultitukset ja injektoinnit sekä videokuvauksissa havaitut asiat, kuten sortumat, pohjalle tippuneet kivet, vesivuodot ja saostumat. Lisäksi profiilissa on esitetty tärkeimpiä havaintoja GTK:n tekemän geologisen kartoituksen tuloksista. Profiilissa on myös tunnelin korkeustason lisäksi maanpinnan taso ja kalliopinnan asema, jos se on määritetty KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkinta Päijännetunnelin alueella Päijännetunnelin eteläosa sijaitsee noin 64 km:n osuudelta KallioINFO-hankkeen tutkimusalueella. Kuvassa 9 on esitetty Päijännetunnelin sijainti KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkintakartalla. Heikkousvyöhykkeet on tulkintakartassa luokiteltu eri suuruusluokkiin taulukon 2 mukaista luokittelua käyttäen. Tehdyn tarkastelun perusteella Päijännetunnelilinjan poikki kulkee 159 tulkittua heikkousvyöhykettä jakaantuen eri suuruusluokkiin seuraavasti: 1A luokka = Erittäin suuria alueellisia heikkousvyöhykkeitä 5 kpl 1B luokka = Suuria alueellisia heikkousvyöhykkeitä 20 kpl II luokka = Alueellisia heikkousvyöhykkeitä 42 kpl III luokka = Merkittäviä paikallisia heikkousvyöhykkeitä 92 kpl

19 Geologian tutkimuskeskus 16 Taulukko 1. 1: lineamenttitulkinnan tuloksen luokitteluun käytetty kallioperän heikkousvyöhykkeiden suuruusluokittelu. Suuruusluokittelu on modifioitu aiemmasta luokittelusta (Salmi et al. 1985). Heikkousvyöhykkeen suuruusluokka 1A Erittäin suuri alueellinen heikkousvyöhyke 1B Suuri alueellinen heikkousvyöhyke II alueellinen heikkousvyöhyke III Merkittävä paikallinen heikkousvyöhyke Heikkousvyöhykkeen pituus (km) Heikkousvyöhykkeen leveys pinnalla (m) Syvemmällä vyöhyke kapeampi (Niini 1968) 40 useita satoja Kokonaisleveys 200 yli 1000 muodostuu useista vierekkäisistä 1b IV luokan heikkousvyöhykkeistä

20 Geologian tutkimuskeskus 17 Kuva 9. Päijännetunnelin eteläosan sijainti KallioINFO-alueen heikkousvyöhyketulkintakartalla

Savion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström

Savion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 144/2013 Savion rautatietunnelin geologisia ja rakennusgeologisia piirteitä; vertailu tunneli - maanpinta Tuija Elminen, Markus Vaarma, Marit Wennerström GEOLOGIAN

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi

Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi Kallioperä ja raaka-aineet K 21.42/2007/55 21.11.2007 Espoo Vaakarakoilu Länsi-Metron linjauksen alueella Salmisaaresta Matinkylään Mari Tuusjärvi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.11.07 / Dnro

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus

Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Kehäradan tunneliosuus kallio-olosuhteet ja rakennettavuus Pöyry Finland Oy Klaus Einsalo 2 Esityksen sisältö Kehärata-projektin esittely Geologiset olosuhteet Kalliomekaaniset simuloinnit Teknisiä erityispiirteitä

Lisätiedot

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla

Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 53/2014 Kallioperän heikkousvyöhykkeistä Nokian, Harjuniityn, Koiviston ja Marjamäen kohdealueilla Tuija Elminen ja Marit Wennerström LIFE10 ENV/FI/000062 With the contribution

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET 4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007

GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Raportti P 34.4/2007/100 GeoSatakunta hanke 01.07.-31.12.2007 Kallioperän rakennegeologiset tutkimukset Satakunnassa - Väliraportti Marit Wennerström, Matti Pajunen ja Pekka Wasenius Espoo 21.12.2007 Siirros-

Lisätiedot

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067

Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Espoon yksikkö Viitajärvi Toholammi M06/2342/2007/10/70 26.10.20067 Tutkimustyöselostus malmitutkimuksista Kannuksen, Lohtajan ja Toholammin kuntien alueella sijaitsevalla Viitajärven valtauksella, kaivosrekisteri

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla Katriina Keskitalo, Ahma ympäristö Oy 10.4.2013 Ahma ympäristö Oy Toimialat: Ympäristökonsultointi Yhdyskuntatekniikan suunnittelu Ympäristöanalytiikka-

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012 1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Johdanto. Kuva 1. Kalliotilat Kampin alueella.

Johdanto. Kuva 1. Kalliotilat Kampin alueella. kalliorakennushankkeen riskienhallinnassa Jannis Mikkola, diplomi-insinööri Toimialapäällikkö, Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd jannis.mikkola@rockplan.fi Johdanto Kalliorakentaminen alkoi lisääntyä Suomessa

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006

Raportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006 Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Kallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus

Kallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus Kallionäytekairaus menetelmät ja tarkoitus Esimerkkinä Länsimetro Juha U. S. Jokinen, Tekn. lis., Fil. maist. Projektipäällikkö, Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA Oy JuhaUS.Jokinen@pohjatekniikka.fi Onnistuneen

Lisätiedot

Länsimetron kalliohaasteet varautuminen ja selviytyminen. Suomen kuntatekniikan päivät 17.05.2013 Juha Salmelainen, Rockplan

Länsimetron kalliohaasteet varautuminen ja selviytyminen. Suomen kuntatekniikan päivät 17.05.2013 Juha Salmelainen, Rockplan Länsimetron kalliohaasteet varautuminen ja selviytyminen Suomen kuntatekniikan päivät 17.05.2013 Juha Salmelainen, Rockplan LÄNSIMETRO LYHYESTI 13,7 km kaksoistunnelia, 7+1 asemaa, 9 rv-hallia, kääntöraide

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (11) M 19/3821/-89/2/86 Inari Angeli Risto Vartiainen 31.7.1989 RAKENNUSKIVITUTKIMUKSET INARIN ANGELISSA HEINÄKUUSSA 1989 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Sky 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori

Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Etelä-Suomen Yksikkö 16.1.2007 Espoo Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori Lahdesjärvi-Lakalaiva Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti

Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 18.09.2008 Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi Tampere

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi

Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi Etelä-Suomen yksikkö 12/2011 30.3.2011 Espoo Pehmeikön paksuuskarttojen tuotteistaminen Tuire Valjus Heikki Säävuori Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 30.3.2011 Tekijät

Lisätiedot