Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Väliraportti

Transkriptio

1 Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Teemaryhmä 5 Nykytilan kuvaus

2 Kuntatalous 2 (29) Sisällysluettelo 1. Toimeksianto Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Helsingin kaupunki erityissuunnittelija Ari Hietamäki puh PL 1, HELSINGIN KAUPUNKI ari.hietamaki@hel.fi Vantaan kaupunki kaupunkistrategiapäällikkö Raila Paukku puh Asematie 7, VANTAA raila.paukku@vantaa.fi

3 Kuntatalous 3 (29) Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee kuntatalouden ja konsernitalouden teemat kokonaisuudessaan sekä tukipalvelut keskeisiltä osin. Tukipalveluista tarkasteluun sisällytetään mm. tilahallinnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelut sekä tietohallinto ja tietojärjestelmäratkaisut. Ryhmä laatii kaupunkien taksa- ja maksupolitiikan sekä valtionosuuksien ja -avustusten tarkastelun. Tarkastelussa on mukana lisäksi energiahuolto ja liikelaitokset sekä pelastuspalvelut. Ryhmä huolehtii lisäksi työsuunnitelman mukaisen strategiatarkasteluosion valmistelusta sekä selvittää mahdollisuudet yhdistymisavustuksiin ja niiden määrän. Teemaryhmä tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin.

4 Kuntatalous 4 (29) 2. Tehtävän rajaus Teemaryhmä päätyi toimeksiantonsa pohjalta tarkastelemaan teemaansa seuraavien aihepiirien mukaisella jaottelulla: Kuntatalous Konsernihallinto Taloushallinto sekä keskushallinnon toiminnot Tilahallinto Hankinnat Tietotekniikka ja -järjestelmät Pelastuspalvelut Kaupunkien strategiat Kustakin aihepiiristä esitetään väliraportissa se kuinka toiminnot on kaupungeissa järjestetty nykytilanteessa ja mitkä ovat nykytilanteen merkittävimmät eroavaisuudet ja yhtäläisyydet. Kuntatalous-teemaryhmän jatkotyöskentelyn onnistumisen edellytykset Teemaryhmien toimeksiannossa (seurantaryhmä ) todetaan, että teemaryhmien tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palvelujen hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Jotta teemaryhmät voisivat toimeksiannon mukaisesti kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palvelujen hoidon yhdistyneen kaupungin tilanteessa, tulisi palveluntuotanto-teemaryhmien (ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut sekä MAL- ja ympäristöpalvelut -teemaryhmät) määritellä se, mikä olisi palvelutaso ja palvelujen järjestämistapa kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Tämän määrittelyn pohjalta palveluntuotantoteemaryhmät laatisivat laskelmat siitä, mitä tehtävien ja palvelujen hoito tulisi maksamaan yhdistyneen kaupungin tilanteessa verrattuna nykytilanteeseen. Kyseisten laskelmien pohjalta kuntatalous-teemaryhmä voi sitten toimeksiannon mukaisesti arvioida yhdistyneen kaupungin taloudellisen tilanteen (sekä tämän edut ja haitat verrattuna nykytilanteeseen). Ilman palveluntuotanto-teemaryhmiltä saatavia laskelmia voi kuntatalous-teemaryhmä ainoastaan listata eroavaisuudet ja yhtäläisyydet kaupunkien taloudellisen aseman osalta nykytilanteessa (nykytila-analyysi). 3. Nykytilan kuvaus 3.1 Kuntatalous Talouden ohjaus Kaupunkien talousarviovalmistelu on pääpiirteissään samanlaista. Molemmissa kaupungeissa taloussuunnitelmakausi on normaalisti kolme vuotta. Kuitenkin Vantaalla nykyinen taloussuunnitelma kattaa neljä vuotta, kuten myös valmisteilla oleva taloussuunnitelma on vuosille Molemmilla on myös käytössä raami- tai kehysohjaus. Helsingin valmistelu poikkeaa Vantaan valmistelusta ensimmäisen vuosipuoliskon aikatau-

5 Kuntatalous 5 (29) lussa. Helsingissä kaupunginhallitus hyväksyy raamin ja laatimisohjeet keväällä maaliskuussa ja lautakunnat tekevät talousarvioehdotuksensa toukokuussa. Vantaalla Khs antaa kehyksen kesäkuussa ja lautakunnat valmistelevat ehdotuksensa syyskuun puoliväliin mennessä. Molemmissa kaupungeissa kaupunginjohtajan ehdotus julkistetaan syys-lokakuussa ja valtuusto päättää talousarviosta marraskuun puoliväliin mennessä. Helsingissä talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa lauta- ja johtokuntien talousarvion toteutumisennusteista kootun talouden ja toiminnan seurantaraportin muodossa. Raportti esitellään sen valmistuttua kaupunginhallituksessa ja jaetaan valtuuston jäsenille. Vantaalla kootaan osavuosikatsaus kolme kertaa vuodessa ja neljäs kattaa koko vuoden tilinpäätöksen yhteydessä. Vantaalla osavuosikatsaukset käsitellään sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa. Talousarvion sitovuustaso on molemmissa kaupungeissa bruttobudjetoiduilla yksiköillä menot yhteensä ja tulot yhteensä. Nettobudjetoiduilla yksiköillä talousarvion sitovuustaso on toimintakate. Sekä brutto- että nettobudjetoiduilla yksiköillä on lisäksi sitovia toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitoksille molemmat kaupungit asettavat sekä taloudellisia että toiminnallisia sitovia tavoitteita. Kaupunkien taloussuunnittelujärjestelmät poikkeavat toisistaan. Helsingillä on käytössä Baswaren Business Planning ja Vantaalla SAP Kuntien talouden kehitys ja tunnusluvut Kuntien talous on tasapainotaloutta, jonka avulla on kyettävä turvaamaan palvelujen saatavuus kuntalaisille. Tasapainotaloudessa menoilla on taipumus nousta tulojen tasolle. Talouden analysoinnin kannalta keskeistä on tulorahoituksen riittävyys. Seuraavassa kuvataan Helsingin ja Vantaan talouden tasapainon - tulorahoituksen riittävyyden - kehitystä vuosikatteella ja siitä johdetuilla tunnusluvuilla. Taulukko 1: Vuosikate % poistoista Helsingissä ja Vantaalla vuosina Helsingin vuosikate on jäänyt tarkastelujaksolla kaksi kertaa poistoja pienemmäksi. Vantaan vuosikate on kuusi kertaa kattanut poistot vuosina Vantaan vuosikate oli vuonna 2003 negatiivinen. Vuosina 2007 ja 2008 vuosikate ylitti poistot.

6 Kuntatalous 6 (29) Taulukko 2: Investointien tulorahoitusprosentti Helsingissä ja Vantaalla vuosina Vuosikate on ollut investointien omahankintamenoa (nettoinvestoinnit) suurempi Helsingissä viisi kertaa vuosina ja Vantaalla ei kertaakaan. Helsingin vuosikate vuosina on yhteensä hieman yli 3,6 miljardia. Poistot olivat vajaat 2,6 miljardia. Investointien omahankintamenot (investoinnit - rahoitusosuudet) oli lähes 4,9 miljardia. Tämän ja vuosikatteen eron kattoivat investointihyödykkeiden myyntitulot eli omaisuuden myyntitulot. Vantaan vastaavat luvut olivat seuraavat: vuosikate 379, omahankintamenot 974 ja luovutusvoitot 271 miljoonaa euroa. Helsinki on rahoittanut palvelujaan myös liikelaitosten tuotoilla. Erityisesti Helsingin Energian tuloutukset ovat turvanneet Helsingin palvelujen rahoituksen. Taulukko 3: Helsingin energian tuloutukset vuosina milj. euroa ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset perustamislainan korko peruspääoman tuotto Helsinki Energian tulovirtaan tulevaisuudessa liittyy monia epävarmuuksia (ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät, yhtiöittäminen). Mikäli tämä rahavirta supistuu, ei Helsingin talous ole tasapainossa. Vantaalla liikelaitosten vaikutus kaupungin rahavirtoihin on vaatimaton. Vantaan Energia Oy on maksanut Vantaan kaupungille osinkoja noin 15 miljoonaa euroa vuodessa (ja Helsingin kaupungille vastaavasti omistuksen suhteessa).

7 Kuntatalous 7 (29) Taulukko 4: Kertynyt ali/ylijäämä euroa/as Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taseeseen kertynyt ylijäämä on kehittynyt Helsingissä ja Vantaalla eri tavalla. Vantaan kumulatiivinen ylijäämä kasvoi 2000-luvun puoliväliin asti, mutta on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Helsingin kumulatiivinen ylijäämä on kasvanut vuodesta 2002 eteenpäin. Helsingissä syntynyt ylijäämä on ollut seurausta ennen kaikkea Helsingin Energian hyvästä tuloksesta 2000-luvulla. Tämä taseeseen kertynyt ylijäämä ei kuitenkaan kuvaa kunnan käytettävissä olevan rahamäärän lisääntymistä. Käytännössä ylijäämä on sitoutunut tehtyihin investointeihin kuten rakennettuihin päiväkoteihin ja teihin. Helsingillä on runsaasti omaisuutta. Kun taseesta lasketaan helsinkiläisten omaisuus ja verrataan sitä vantaalaisten omaisuuteen, ero on merkittävä. On esitetty laskelmia, joiden mukaan helsinkiläisten nettovarallisuus olisi noin euroa ja vantaalaisten reilut euroa asukasta kohti. Tähän lukuun vaikuttavat mm. kaupunkien ikä sekä historialliset tekijät mm. maanomistuskysymyksissä Verot ja valtionosuudet Kaupunkien keskeisin tulolähde on verotulot. Verotulojen tasoon vaikuttaa toisaalta veropohja ja toisaalta kaupungin päättämä veroprosentti. Veropohjan taustalla on kaupunkilaisten tulopohja (kunnan tulovero) ja kiinteistöjen määrä sekä niiden arvot (kiinteistövero). Yhteisöveron tuotto määräytyy paikallisten yritysten tuloksista sekä niiden työntekijämääristä. Helsingin tuloveroprosentti vuonna 2010 on 17,50 ja Vantaalla 19,00. Helsingin tuloveroprosentti on tähän asti ollut alempi kuin Vantaan. Taloussuunnitelmassa Vantaan kunnallisvero pidetään ennallaan. Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion raamissa kunnallisverotuloarvioita on laskettu kunnallisveroprosentilla 18,50. Helsinki päättää vuoden 2011 kunnallisveroprosenttinsa tasosta talousarviosta päättämisen yhteydessä. Helsingin ja Vantaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentit ovat molemmissa alarajalla 0,32:ssa vuonna Yleinen kiinteistövero on Helsingissä 0,80 ja Vantaalla 1,00 vuonna 2010.

8 Kuntatalous 8 (29) Taulukko 5: Kunnallisveroprosentit Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taulukko 6: Verotulot euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taulukko 7: Kunnallisvero euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina

9 Kuntatalous 9 (29) Helsingin veropohja on Vantaata vahvempi, ts. helsinkiläisten tulotaso on korkeampi kuin vantaalaisten. Näin alempikin veroprosentti tuottaa kunnallisveroa asukaslukuun suhteutettuna enemmän. Helsingin veropohjan vahvuuden toinen taustatekijä on ollut yritysten maksamat verot. Siitä johtuu myös se, että Helsingin talous kärsii lamasta muita enemmän. Laman lisäksi valtio on leikannut yhteisöveroa käyttäen sitä kunta-valtio -suhteen tasauseränä. Vantaan kiinteistöveron tuotto on Helsingin tasolla. Helsingissä kiinteistöjen verotusarvot ovat korkeammat, mikä tuottaa alemmallakin prosentilla asukaslukuun suhteutettuna saman verran veroa. Viime vuosien kiinteistöveron kasvun taustalla ovat osaltaan kiinteistöjen verotusarvojen korotukset pääkaupunkiseudulla. Taulukko 8: Verotuloihin ja valtionosuuksiin liittyviä tunnuslukuja Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Vantaa Verotulot - osuus kaupungin kokonaistuloista (ennen vuosikatetta laskettavista tuloista), % (ilman liikelait.) 70 % Valtionosuudet - osuus kaupungin kokonaistuloista (ennen vuosikatetta laskettavista tuloista), % (ilman liikelait.) 10 % Kunnallisverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 88 % Yhteisöverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 5 % Kiinteistöverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 7 % Palkkatulot - osuus kunnallisveron alaisista ansiotuloista, % 78 % Eläketulot - osuus kunnallisveron alaisista ansiotuloista, % 16 % Työttömyysturv, muut sos.etuudet ja elinkeino. ansiotulot - osuus kunnallisv. al. ansiotuloista, % 6 % Ennakonpidätyksen alaisten tulojen kehitys, ,3 % 8,0 % Kunnallisveroprosentti ,5 18,5 Kunnallisveroprosentti ,5 19,0 Kunnallisverotulot per asukas Kunnallisveron jako-osuus , kehityksen suunta Laskussa Nousussa Yhteisöveron jako-osuus , kehityksen suunta Aaltoliikettä Aaltoliikettä Kiinteistöveroprosentti, vakituinen asuinrakennus, ,32 0,32 Kiinteistöveroprosentti, muu kuin vakituinen asuinrakennus, ,8 1,0 Kiinteistöveroprosentti, voimalaitosrakennus, ,85 Kiinteistöveroprosentti, rakentamaton rakennuspaikka, ,7 2,5 Kiinteistöveroprosentti, yleinen, ,8 1,0 Kiinteistöverotulojen suhde yhteisöverotuloihin, % 136 % Koiravero Kerätään Ei kerätä Valtionosuudet, 2009, milj. euroa 160,9 110,5 Valtionosuudet, euroa per asukas, Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, euroa per asukas, Taulukko 9: Käyttötalouden valtionosuudet euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina

10 Kuntatalous 10 (29) Valtio tasaa kuntien tulopohjaa valtionosuuksilla. Valtionosuuksien suuruuteen vaikuttaa osaltaan toimintojen organisointi (opetustoimi). Tasaava tekijä on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (verotulotasaus). Taulukko 10: Verorahoitus suhteessa peruspalveluiden nettokustannuksiin Helsingissä ja Vantaalla vuosina milj. euroa Helsinki Vantaa Kun lasketaan yhteen verotulot ja valtionosuudet, saadaan verorahoitus. Verorahoitusta voi verrata keskeisimpien palveluiden (sosiaali- ja terveystoimi sekä opetus- ja kulttuuritoimi) nettokustannuksiin. Helsingin verorahoitus ei ole riittänyt peruspalvelujen nettokustannusten (toimintakate) kattamiseen. Vantaan verorahoitus on ollut toimintakatetta suurempi 2000-luvulla Maksut ja taksat Kaupungeilla on runsaasti toimialakohtaisia maksuja, joiden suuruus vaihtelee kaupungeittain. Eniten maksutuottoja syntyy molemmilla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, joissa molemmilla kaupungeilla on käytössä lain sallimat enimmäismaksut. Em. maksuista päätetään pääsääntöisesti lautakunnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut tarkistetaan asiakasmaksulain muuttuessa ja muut maksut aina tarvittaessa. Joukkoliikenteen lipunhinnoista päättää molempien kaupunkien osalta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Kummallakin kaupungilla on käytössä useita lippulajeja ja alennusryhmiä. Helsinki maksaa kuntayhtymälle merkittävästi suurempaa tariffitukea paremmasta joukkoliikenteen palvelutasosta. Vesi- ja jätevesimaksuista päättää Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Tällä hetkellä Helsingin maksut ovat edullisemmat kuin Vantaalla. Nämä maksut on päätetty yhtenäistää kolmen vuoden aikana Maanvuokratulot ja maanmyyntitulot ja tilavuokrat Helsingissä asuntotontit luovutetaan MA-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Pääasiallinen luovutustapa on vuokraus, myyntiä on kuitenkin viime vuosina lisätty. Omatoimiseen rakentamiseen luovutetaan omakotitontteja ja ryhmärakentamistontteja joko hakumenettelyllä tai myymällä tarjouskilpailun perusteella. Vuosivuokra on 4 % tontin rakennusoikeuden pääoma-arvosta. Valtion tukemassa tuotannossa käytetään HSY:n (YTV:n) hyväksymiä tonttien enimmäishintoja. Valtion tukemassa tuotannossa vuokrasta peritään 80 %. Vuonna 2009 asuntorakennusoikeutta luovutettiin n kem2. Liike- ja toimistotontit luovutetaan yleensä vuokraamalla vuodeksi, mutta elinkeinopoliittisista syistä myös myymällä joko suoraan tai vuokrasopimukseen sisältyvän osto-oikeuden kautta. Vuokra määritellään arvioidun rakennusoikeuden arvon mukaan, tontin pääoma-arvosta peritään vuotuista 5 % vuokraa.

11 Kuntatalous 11 (29) Helsingissä kiinteistöjen myynnissä noudatetaan Kvston hyväksymiä periaatteita eli kiinteistöjä myydään - kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan, asuntopolitiikan tai jonkin muun perustellun tarkoituksen edistämiseksi. - myyntikohteiden tulee olla kaavallisesti loppuun asti jalostettuja - hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon - ostomahdollisuudesta ilmoitetaan julkisesti ja käytetään ensisijaisesti tarjousmenettelyä Vantaalla kaupungin omistuksessa olevaa maaomaisuutta myydään tuottavasti kaupungin investointiohjelman toteuttamisen edellyttämän riittävän omarahoitusosuuden turvaamiseksi. Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit ensisijaisesti myymällä, toissijaisesti vuokraamalla. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja omatoimirakentajille n.50 kpl /v. Vuoden 2010 aikana selvitetään mahdollisuudet myös tonttimaan vuokratulojen varmistamiseksi. Kiinteistökehittämiseen panostetaan siten, että palveluverkkokäytöstä vapautuva kiinteistöomaisuus myydään tai jatkojalostetaan. Helsingissä varsinaisia maanhankinnan keinoja ovat vapaaehtoinen kauppa, vaihto ja maankäyttösopimus, tarvittaessa voidaan käyttää myös etuostoa. Lähivuosien ensisijaisia kohteita ovat Sipoon liitosalue, asuntotuotannon turvaaminen ja virkistysalueiden käyttöönoton edistäminen. Ostomahdollisuudesta ilmoitetaan julkisesti ja käytetään ensisijaisesti tarjousmenettelyä Vantaan maanhankinta pyrkii reagoimaan elinkeinoelämän tarpeisiin sekä toteuttamaan osaltaan asuntoohjelmaa. Kaupunki hankkii maata vapaaehtoisin kaupoin, sopimuksin, etuosto-oikeutta käyttäen sekä lunastuksin. Maanhankinta kohdistetaan siten, että tehdyt kunnallistekniset ja palveluinvestoinnit saadaan tehokkaaseen käyttöön Kaupunki hankkii uutta maaomaisuutta pidättyväisesti kaupungin kannalta strategisesti merkittäviltä alueilta. Kaupungin on tarkoituksenmukaista hankkia maa-alueita strategisesti tärkeiltä alueilta mm. Marja-Vantaan ja Kehäradan vaikutuspiirissä. Kiinteän omaisuuden ostoon on vuosittain budjetoitu n. 4 milj. euroa. Merkittävämpiin kauppoihin on haettava lisämääräraha kaupunginvaltuustolta. Helsingissä maankäyttösopimusta käytetään kun maanomistajalle tuleva hyöty ylittää euroa. Kaupungille tulee hyödystä kolmannes sen jälkeen kun arvonnousun määrästä on ensin vähennetty euron perusvähennys. Sopimusperiaatteiden tarkistus odottaa Khn päätöstä. Sopimuksia on tehty vuodesta 1990 alkaen yli 120 kpl, kehittämiskorvauksia ei ole maksettu yhtään. Vantaalla maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset (ns. sopimustulot) ovat Vantaalla olleet viime vuosina noin viiden miljoonan euron tasoa ja 6,4 miljoonaa euroa vuonna Vantaalla maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset, kun maanomistajat saavat asemakaavasta tai asemakaavanmuutoksesta merkittävää hyötyä. Merkittävä hyöty arvioidaan asemakaavakohtaisesti. Maankäyttösopimuksissa on otettava huomioon yhdyskuntatekniikan kustannusten lisäksi kaupungin asunto-, elinkeino- ja kaupunkirakennestrategiaa toteuttavat tavoitteet. Sopimuksilla ohjataan laajamittaista ja myös asemakaavan muutoksiin perustuvaa rakentamista. Sopimuksilla pyritään turvaamaan asemakaavan toteuttamisen aikataulu, sisältö ja talous. Kaavoitussopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset ensisijaisesti tonttimaana. Asemakaava-alueiden toteuttamista koskevia toteuttamissopimuksia ja kunnallistekniikan sopimuksia tehdään n /vuosi. Kehittämiskorvausmenettelyä ei ole Vantaalla käytetty. Taulukko 11. Yhteenveto maahan liittyvistä tuotoista Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Vantaa Kaupungin maanomistus 62 % maa-alasta 33 % maa-alasta Maanvuokratuotot /as. / vuosi 20 /as. / vuosi Maanmyyntitulot keskimäärin /as. / vuosi 122 /as. / vuosi Helsingissä Tilakeskus perii hallintokunnilta tiloista kustannusperusteista vuokraa. Ulkopuolisille vuokrattaessa vuokra on markkinaperusteinen. Sisäiset vuokratulot vuonna 2009 olivat yhteensä 270 milj. euroa ja ulkoiset 85

12 Kuntatalous 12 (29) milj. euroa. Vantaalla tilakeskuksen sisäiset vuokratulot vuonna 2009 olivat 121 milj. euroa sekä vuokratulot ulkopuolisille vuokratuista toimitiloista ja tilakeskuksen hallussa olevista asunnoista noin 10 milj. euroa Menot Helsingin yhteenlasketut toimintakulut (liikelaitokset mukaan lukien) vuonna 2009 olivat milj. euroa. Vantaan vastaavat olivat milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli Helsingissä 42,9 % ja Vantaalla 35,1 %. Palvelujen ostoihin käytettiin Helsingissä 33 % ja Vantaalla 42,3 %. Aineiden ja tarvikkeiden osuus oli Helsingissä 11,9 % Vantaalla 3,4 %. Avustuksien osuus oli Helsingissä 7,6 % ja Vantaalla 6,3 %. Helsinki tuottaa palveluja Vantaata enemmän omana toimintanaan. Vantaa taas ostaa palveluja ulkopuolisilta tuottajilta Helsinkiä enemmän. Jakaumaan vaikuttaa kaupunkien palvelutuotantomallien erot. Toimialojen välistä menojen vertailua vaikeuttavat toimialojen sisältöerot, joten toimialojen välisen kulujaottelun tarkastelu ei ole relevanttia. Kuntien käyttötalouden menot syntyvät valtaosaltaan lakisääteisten peruspalvelujen tuottamisesta. Tällaisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus sekä ammatillinen koulutus. Palvelujen tarpeeseen vaikuttavat väestön ikärakenne ja alueittainen kehitys. Palvelukustannuksiin vaikuttavat myös palvelujen laatu ja järjestämistapa. Palvelujen laadusta esimerkkinä voidaan todeta perusopetuksen ryhmäkoosta käytävä keskustelu sekä kielivalintojen mahdollisuus. Palvelukustannusten tunnuslukuina on esitetty yksikkökustannuksia (euroa/oppilas), asukasta kohden laskettuja tunnuslukuja (euroa/asukas tai euroa/ikäryhmä). Tunnusluvut on laskettu kuntien tilinpäätöstiedoista, joista Tilastokeskus kerää tiedot. Kuntaliitto pitää yllä tiedostoja kuntien talouden tunnusluvuista ja palvelukustannuksista. Viimeisin tilasto on vuodelta Peruspalveluihin liittyen vertailukelpoisimmat tiedot löytyvät ns, Kuutos-kuntien vertailuista. Nettokäyttökustannukset asukasta kohden ovat Helsingissä noin kymmenyksen suuremmat ja tilanne on hieman vaihdellen pysynyt samanlaisena koko 2000-luvun. Vuosien keskimääräinen vuosittainen kokonaismenojen kasvu ilman liikelaitoksia tarkasteltuna oli Helsingissä noin 6,4 prosenttia ja Vantaalla noin 6,6 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2009; Helsingin menotaso noin 17 prosenttia Vantaata korkeampi. Paremman kuvan kustannuseroista kuitenkin antavat ikävakioidut kustannukset, joissa otetaan huomioon erot väestön ikärakenteessa. Terveys- ja vanhuspalveluiden ikävakioidut kustannukset asukasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa, jolloin ero kustannuksissa pieneni noin 8 prosenttiin. Erikoissairaanhoidon kustannusero asukasta kohden kuntien välillä oli noin 5 prosenttia vuonna Varhaiskasvatuksen (lasten päivähoito) kustannukset 0-6 -vuotiasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2008, ero kustannuksissa noin 7,5 prosenttia. Helsingissä 0-6 -vuotiaitten osuus koko väestöstä oli 6,6 prosenttia ja Vantaalla 9 prosenttia vuoden 2008 lopussa. Kunnan järjestämän perusopetuksen oppilaskohtaiset käyttökustannukset (sisältäen vammaiset mutta ei pääomakustannuksia) olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2008, ero oppilaskohtaisissa kustannuksissa noin 15 prosenttia. Vastaavasti ero kunnan järjestämässä lukio-opetuksessa oppilaskohtaisissa kustannuksissa oli noin 25 prosenttia. Helsingissä noin puolet lukioista on muiden kuin kaupungin ylläpitämiä. Helsinki rahoittaa peruspalveluja osin myös liikelaitosten (Helsingin Energia) tuloutuksilla. Vantaalla verotulot ja valtionosuudet ovat riittäneet peruspalvelujen toimintakatteeksi vuotta 2003 lukuun ottamatta. Ero kaupunkien palvelukustannuksissa on selvä, Vantaa järjestää peruspalvelunsa Helsinkiä alhaisemmin kustannuksin. Osan eroista selittävät ikärakenne- ja palvelutarvemuuttujat, mutta myös palvelutasossa on eroja. Molemmissa kaupungeissa riittää peruspalveluissa haasteita kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamisessa ja rahoituksen riittävyydessä.

13 Kuntatalous 13 (29) Investoinnit Taulukko 12: Helsingin ja Vantaan investoinnit vuosina Molemmissa kaupungeissa investointiosan lähtötaso oli sama, n. 400 euroa/as vuonna Siitä Helsingin investoinnit ovat kehittyneet n. 700 euron tasolle ja Vantaan vastaavasti n. 500 e/as vuoteen 2009 mennessä. Vuosina Vantaa investoi lähes yhtä paljon asukasta kohden kuin Helsinki Kehäradan johdosta. Helsingissä liikelaitosten osuus investoinneista on huomattavasti suurempi eli %, Vantaalla alle 18 %. Liikelaitokset rahoittavat investointinsa tulorahoituksellaan ja tarvittaessa lainalla. Pitemmällä jaksolla niiden investointeja Helsingissä nostavat mm. suuret joukkoliikenneinvestoinnit ja Helenin (Helsingin Energia) pitkän tähtäimen kehittämisohjelma. Vantaalla liikelaitosten investoinnit ovat olleet pääasiassa Vantaan Veden investointeja. Vantaan Vesi on siirtynyt vuoden 2010 alusta alkaen osaksi HSY-kuntayhtymää. Helsingissä yhtiöiden kautta on investoitu varsin vähän. Toimitilat yhtiö on toteuttanut Kontulan vanhusten palvelukeskuksen ja omistaa n. 20 palvelutilakiinteistöä. Töölönlahden pysäköinti Oy toteuttaa pysäköintilaitoksen. Väylä Oy rakennutti keskustan huoltoväylän ja Länsimetro Oy, jossa Espoo on enemmistöosakas, toteuttaa länsimetron. Vantaalla tytäryhtiöiden kautta on toteutettu toimitilainvestointeja. Tytäryhtiöiden taseisiin on toteutettu monitoimitaloja, kouluja, päiväkoteja, terveysasema sekä toimistotaloja. Tulevien vuosien suurin investointi on Vantaan Energian jätevoimalan rakentaminen Poistot Molemmilla kaupungeilla on käytössä suunnitelman mukaiset poistot. Poistomenettelynä käytetään tasapoistoa. Poistoajat eroavat toisistaan jonkin verran Lainat ja velkaantuneisuus Koska kaupunkien tulorahoitus ei yksin ole riittänyt investointien rahoittamiseen, kaupungit ovat joutuneet ottamaan lainaa. Vuonna 2009 Helsingillä oli lainaa 1527 euroa/asukas ja Vantaalla 3666 euroa/asukas.

14 Kuntatalous 14 (29) Taulukko 13: Lainat euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Velkaa voivat ottaa myös kunnan osakkuusyhtiöt. Tällöin velka ei näy peruskunnan tilinpäätöksen lainoissa, vaan konsernilainoissa. Taulukko 14: Konsernilainat euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Helsinki poikkeaa Vantaasta antolainoituksen osalta. Helsinki myöntää antolainoja ja sillä oli lainasaamisia 980 milj. euroa eli euroa per asukas vuonna Vantaa sen sijaan pääsääntöisesti takaa lainoja tytäryhtiöilleen. Helsingin 980 milj. euron antolainakannasta on asuntotuotantoon myönnettyjä lainoja noin 350 milj. euroa ja liikelaitoksille 400 milj. euroa. Palvelutuotantoon liittyviä yksityisiä rakennushankkeita ja ns. korvaavia kouluja on tuettu lainavaroin mm. siksi, että vakuuskysymysten vuoksi on ollut vaikea hankkia rahalaitosrahoitusta. Helsinki on perinteisesti rahoittanut omien kiinteistöyhtiöiden asuntotuotantoa. Viime vuosikymmenenä tarve on ollut vähäisempää valtion rahoitusmuotojen ja korkotukilainajärjestelmän johdosta ja rajoittunut vain oman pääoman osuuksien (tertiäärilainojen) ja liiketilojen rahoittamiseen. Viime vuonna finanssikriisin seurauksena vaikeutunut rahoituksen saanti oli syynä siihen, että Helsinki teki päätöksen vuokra-asuntotuotannon lainojen takaamisesta (200 milj. euroa) ja lisäksi korkotukilainojen myöntämisestä peruskorjaukseen ja uustuotantoon (100 milj. euroa) CEB:ltä lainatuista varoista. Helsinki ei ole yleensä taannut tytäryhteisöjen lainoja viime vuoden vuokra-asuntokohteita koskevaa päätöstä lukuun ottamatta. Helsinki on muutoinkin myöntänyt takauksia vain poikkeustapauksissa. Takausten määrä on yhteensä 464 milj. euroa, josta n. 250 milj. euroa omaan asuntotuotantoon.

15 Kuntatalous 15 (29) Helsingin suhteellinen velkaantuneisuus oli 34,1 % vuonna 2009 ja Vantaalla vastaavasti 82,8 %. Viimeisen viiden vuoden aikana Helsingin suhteellinen velkaantuneisuus on vaihdellut % välillä ja Vantaalla 68 82,8 % välillä. Helsingin omavaraisuusaste oli 75,5 % vuonna Omavaraisuuden yleisenä tavoitetasona kuntataloudessa pidetään keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Vantaan omavaraisuusprosentti oli viime vuonna 38,5 %. Helsingissä omavaraisuusaste on vaihdellut viime vuosina 75,5 77,5 % välillä ja Vantaalla vastaavasti 38,5 48 % välillä. Taulukko 15: Omavaraisuus Helsingissä ja Vantaalla vuosina Rahastot Molemmissa kaupungeissa on itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja. Helsingillä on viisi itsenäisenä taseyksikkönä toimivaa rahastoa: asuntolaina-, asuntotuotanto-, urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto, vakuutusrahasto ja innovaatiorahasto. Vantaalla on neljä itsenäisenä taseyksikkönä toimivaa rahastoa: asuntolainarahasto. Marja- Vantaan rahasto, sosiaalisen luototuksen rahasto ja vahinkorahasto Yhdistymisavustukset Yhdistymisavustusta myönnetään vuosina toteutettaviin kuntaliitoksiin. Avustuksen määrä on huomattavasti nykyistä pienempi vuosina 2012 ja 2013 toteutettaviin kuntaliitoksiin. Useamman kunnan liitoksissa yhdistymisavustus on suurempi verrattuna vain kahden kunnan liitoksiin. Helsingin ja Vantaa yhdistyessä avustuksen suuruus olisi 4 milj. euroa. Avustus maksetaan kolmen vuoden aikana siten, että voimaantulovuotena maksetaan 40 prosenttia ja kahtena seuraavana vuotena kunakin 30 prosenttia. Mikäli kuntaliitokset aiheuttavat yleisen valtionosuusjärjestelmän mukaisten valtionosuuksien menetystä, menetykset korvataan täysimääräisesti viideltä vuodelta. Voimassa olevan lain mukaan korvaus alenee päättyen kuudennen vuoden alusta.

16 Kuntatalous 16 (29) 3.2 Konsernihallinto Nykytilan kuvaus Helsinki Konserniohjaus ja -strategia Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu 94 tytäryhtiötä, 11 tytärsäätiötä, 51 osakkuusyhtiötä, 3 omistusyhteysyhtiötä minkä lisäksi Helsinki on jäsenenä 6 kuntayhtymässä. Helsingin kaupungin konsernitase (emokaupunki mukaan lukien) on 13,7 mrd euroa. Konserniin kuuluvia yhteisöjä käytetään täydentämään kaupungin palvelutuotantoa ja hoitamaan kaupunkikonsernin muita tehtäviä. Kaupunki tuottaa tytäryhteisömuodossa palveluja mm. seuraavilla toimialoilla: opetus, kulttuuri, sosiaalitoimi, terveystoimi, kiinteistöt, matkailu, liikunta, energia, bussiliikenne, elinkeino ja henkilöstövuokraus. Helsingin omistajapolitiikan lähtökohtana on kaupunginvaltuuston strategiaohjelma ( ) ja muut omistajapolitiikkaa koskevat päätökset (konserniohje, Kvsto sekä Johtamisen ja hallinnon keskeisiin periaatteet tytäryhtiöissä, Khs/konsernijaosto ). Kaupunginhallituksen konsernijaosto laatii tarpeen mukaan tytäryhteisökohtaisia omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen ja -valvonnan käytännön toteuttaminen kuuluu kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Konserniohjausvastuu on jaettu toimialoittain kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kesken. Talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto avustaa kaupunginjohtoa konserniohjauksen toteuttamisessa. Kaupungin omistamien vuokra-asuntoyhtiöiden osalta avusta tätä tehtävää hoitaa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö. Ohjaus käsittää yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet (corporate governance), hallitusten jäsenten nimeämisen ja erottamisen, yhtiökokousten sitovien toimintaohjeiden antamisen hallituksille, ennakkosuostumuksen antamisen merkittäviin päätöksiin, controller- toiminnan ja raportoinnin, Konserni-Akatemia - koulutuksen sekä konserniviestinnän. Liikelaitokset Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu 7 liikelaitosta, joista taloudellisesti merkittävin on Helsingin Energia. Muita liikelaitoksia ovat Helsingin Satama, HKL, Palmia, MetropoliLab (suunniteltu yhtiöittäminen lukien), Taloushallintopalvelu ja Oiva Akatemia. Liikelaitoksia vastaavia tukipalveluja Helsingissä ovat Stara ja Tilakeskus, jotka ovat nettobudjetoituja yksiköitä. Helsingin Energia toimii liikelaitoksena Helsingin kaupungin organisaatiossa. Helenin liikevaihto vuonna 2009 oli 723,2 MEUR ja tuloutus kaupungille vuonna 2009 oli yhteensä 326,5 MEUR. Vuokra-asuntoyhtiöt Helsingin kaupungilla on 21 vuokra-asuntoyhtiötä, jotka toteuttavat ja hallinnoivat arava- ja korkotukivuokraasuntoja. Asuntoja näissä asuntoyhtiöissä on yhteensä n kpl ja yhteenlasketun taseen koko 2,4 mrd EUR. Kuntayhtymien jäsenyys, merkittävät tyrär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt Helsinki on jäsenenä seuraavissa kuntayhtymissä: HUS (omistusosuus 36,2 %). HUS :n toimintatuotot vuonna 2009 olivat 1,55 mrd. euroa, josta jäsenkuntien maksamien palvelusuunnitelmien tuottojen osuus oli 1,24 mrd. euroa. Tästä Helsingin osuus oli 489,3 miljoonaa euroa eli n. 39,6 %. Muiden kuntayhtymien jäsenyydet: HSY (57,6 %), HSL (50 %), Uudenmaan Liitto (31 %), Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (9,5 %) ja Kårkulla Samkommun (17,42 %).

17 Kuntatalous 17 (29) Helsinki on osakkaana mm. Vantaan Energia Oy:ssä (40 %), Metropolia AMK Oy:ssä (42 %), Seure Henkilöstöpalvelut Oy (60 %) Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä (34 %) ja Länsimetro Oy:ssä (28 %). Kaupunki omistaa kokonaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n. Kaupunkikonserniin kuuluu myös useita kiinteistö- ja urheiluyhtiöitä sekä kaupungin kokonaan omistamia säätiöitä. Vantaa Konserniohjaus ja -strategia Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu 50 tytäryhtiötä, 19 osakkuusyhtiötä sekä 3 tytärsäätiötä, minkä lisäksi Vantaa on jäsenenä 10 kuntayhtymässä. Kaupunkikonsernin (ml. emokaupunki) taseen koko on n. 2,5 mrd euroa. Vantaan omistajaohjauksen periaatteet on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymään Konsernistrategiaan ( ). Tytäryhteisöjen konserniohjaus kuuluu kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivalle konsernijaostolle. Ohjaus käsittää yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet (konsernistrategia sekä Kuntaliiton suositukset), hallitusten jäsenten nimeämisen ja erottamisen, yhtiökokousedustajien nimeämisen sekä yhtiökokousten sitovien toimintaohjeiden antamisen hallituksille, ennakkosuostumuksen antamisen merkittäviin päätöksiin, talous- investointi- ja kassaraportoinnin sekä controller- toiminnan ja analyysit. Lisäksi järjestetään navigointitilaisuuksia kaupungin ja yhtiöiden strategioiden yhteensovittamiseksi ja taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinniksi. Vantaan keskushallinnossa toimii konsernihallinto, joka toteuttaa käytännössä omistajaohjauksen linjauksia. Liikelaitokset Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu 3 liikelaitosta, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, Vantaan Työterveys Liikelaitos sekä alkaen Vantaan Suun Terveydenhuollon Liikelaitos. Liikelaitoksia vastaavia tukipalveluja Vantaalla ovat tilakeskuksen toimialan Kiinteistöpalvelujen sekä Ateria- ja siivouspalveluiden tulosalueet. Energiayhtiöt Vantaan Energia on osakeyhtiö, jonka liikevaihto oli 234 MEUR vuonna 2009 ja se tuloutti kaupungille osinkoja 15 MEUR. Vantaan kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 60 % ja Helsingin kaupunki 40 %. Vuokra-asuntoyhtiöt Vantaan arava- ja korkotukivuokra-asuntotuotanto ja asuntojen hallinnointi on keskitetty VAV-Asunnot Oy:lle, joka on osa VAV-konsernia. Konserni omistaa n asuntoa ja sen taseen koko on 615 MEUR. Kuntayhtymien jäsenyys, merkittävät tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt Vantaa on jäsenenä mm. seuraavissa kuntayhtymissä: HUS (omistusosuus 11,9 %). Vantaan osuus jäsenkuntien maksamista palvelusuunnitelmien tuotoista vuonna 2009 oli 180 miljoonaa euroa eli n. 14,6 %. Muiden kuntayhtymien jäsenyydet: HSY (19,5 %), HSL (19 %), Uudenmaan Liitto (16,4 %), Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (17,5 %), Kårkulla Samkommun (2,5 %) sekä EVTEK, ETEVA ja Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä. Vantaa on osakkaana mm. Vantaan Energia Oy:ssä (60 %), Metropolia AMK Oy:ssä (26 %), Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ssä (20 %) ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä (17 %). Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu lisäksi useita kiinteistö- ja urheiluyhtiöitä. Merkittävin säätiö on Tiedekeskussäätiö.

18 Kuntatalous 18 (29) Nykytilan eroavaisuudet ja yhtäläisyydet Merkittävin ero Helsingin ja Vantaan kaupunkikonsernin rakenteessa on energiayhtiöiden organisointi; Helsingissä liikelaitos, Vantaalla osakeyhtiö. Helsingin Energian kaupungille maksama tuloutus on erittäin merkittävä kaupungin kokonaistalouden kannalta. Vantaan Energia Oy:n kaupungille tulouttama osinko ei ole Vantaan kaupungin kokonaistalouden kannalta kovin merkittävä. Arava- ja korkotukirahoitteinen vuokra-asuntotuotanto on Helsingissä hajautettu 21 eri vuokra-asuntoyhtiöön. Vantaalla vastaavasti ko. vuokra-asuntotuotanto on keskitetty yhteen yhtiöön, VAV Asunnot Oy:n. Lisäksi Helsingillä on lukuisia merkittäviä säätiöitä, kun taas Vantaalla ainoa merkittävä säätiö on Tiedekeskus Heurekaa hallinnoiva Tiedekeskussäätiö. Helsingillä toimii tytäryhteisöjä toimialoilla (mm. bussiliikenne, matkailu), joita vastaavia Vantaalla ei ole. Kaupunkien konsernistrategioissa ja konserniohjauksessa ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja. Molemmat kaupungit ovat jäseninä monissa merkittävissä kuntayhtymissä. Helsingin kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 40 %. 3.3 Taloushallinto sekä keskushallinnon toiminnot Taloushallinto Nykytila Helsingissä talous- ja palkkahallinto on järjestetty palvelukeskusmallin mukaisesti ja hoidetaan Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitoksessa. Palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Virastojen ja liikelaitosten kanssa tehdään vuosittain palvelusopimus, jossa on kuvattu tuotettavat palvelut, palvelukuvaukset, työnjakotaulukot, palvelujen a-hinnat ja suoritemäärä, jonka perusteella ao. vuoden hinta on laskettu. Hinta on lyöty lukkoon vuoden alussa ja se on kiinteä. Taloushallintopalvelun asiakkaita ovat Helsingin kaupungin virastot ja liikelaitokset lukuun ottamatta Helsingin Energiaa, Helsingin Satamaa, liikennelaitosta, Palmiaa, rakennusvirastoa ja Staraa. Vantaalla taloushallinnon palveluita tuotetaan pääosin keskushallinnon talouspalvelukeskuksessa ja palkkahallinnon palveluita henkilöstökeskuksen henkilöstöpalveluissa sekä pieneltä osin rahoituksessa, taloussuunnittelussa, hankintakeskuksessa ja tietohallinnon palvelukeskuksessa. Keskushallinnon toimiala veloittaa sisäisiltä asiakkailtaan yleiskustannuslisän. Vantaan keskushallinnon talous- ja palkkahallinnon palveluita tarjoavien tulosalueiden asiakkaita ovat kaupungin toimialat, liikelaitokset sekä rahastot. Helsingissä on käynnissä laskentajärjestelmien kilpailutus, joka sisältää AdeEko+- ja ProE-järjestelmien uusimisen. Varsinkin kirjanpito- ja laskutusjärjestelmiin on runsaasi liittymiä. Vantaalla laskentajärjestelmien kilpailutus on tehty ja toteutettu siten, että otettiin käyttöön SAPin kirjanpito ja sisäinen laskenta, käyttöomaisuuskirjanpito, osto- ja myyntireskontra, laskutus, varasto-ostotoiminnallisuus ja johdon raportointi sekä ostolaskujen kierrätykseen Rondo. Maalis - toukokuussa 2010 SAPin käyttöä laajennetaan matkahallintaan, budjetointiin ja ulkoiseen tilaamiseen sekä keskitetään hajautettua myyntilaskutusta.

19 Kuntatalous 19 (29) Taulukko 16: Taloushallintotoimintojen henkilökunta Prosessi Helsinki Vantaa Kirjanpito ja maksuliikenne 48 henkilöä 13 henkilöä Myyntilaskut 71 henkilöä 9 henkilöä Ostolaskut 81 henkilöä 12 henkilöä Palkanlaskenta 177 henkilöä 54 henkilöä Hallinto 14 henkilöä 8 henkilöä (sis. järjestelmäkehitys) Yhteensä: Nykytilan eroavaisuudet ja yhtäläisyydet Merkittävimpiä eroja on eritelty seuraavassa. Helsingissä palkanlaskenta ja palvelussuhdetietojen ylläpito hoidetaan taloushallinnon palvelukeskuksessa ja Vantaalla henkilöstökeskuksen henkilöstöpalveluissa. Palvelukeskukset on organisoitu eri tavalla; Helsingissä palvelukeskus toimii liikelaitoksena ja Vantaalla keskushallinnon toimialan tulosalueena. Helsinki laskuttaa palveluistaan virastoja ja liikelaitoksia, Vantaan palvelukeskuksen palveluista veloitetaan asiakkailta yleiskustannuslisä osana keskushallinnon palveluiden kokonaisveloitusta. Taloushallinnon tietojärjestelmät ovat pääosin erilaiset. Volyymeissä kaupunkien kokoerosta johtuen eroja, Helsingissä n. 3,5 kertaa Vantaan volyymit. Työnjaossa virastojen ja palvelukeskuksen välillä on joissakin prosesseissa eroja Yhtäläisyyksiä ovat mm. seuraavat tekijät. Toiminnot on järjestetty palvelukeskusmallin mukaisesti ja tuotettujen palvelujen sisältö on hyvin samanlainen. Palkanlaskennassa, maksuliikenteessä ja konsernitilinpäätöksessä käytetyt tietojärjestelmät ovat samat. Sen sijaan erot näiden toimintaympäristöissä lienevät suuret Keskushallinnon toiminnot Taulukko 17: Keskushallinnon toimiala Vantaalla

20 Kuntatalous 20 (29) Taulukko 18: Vantaan keskushallinnon toimialaa vastaavat toiminnot Helsingissä Helsingissä henkilöstöhallinto on sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan alla. Sitä valvova luottamushenkilöelin on kuitenkin kaupunginhallitus. Vantaalla hankintakeskus on kaupunginhallituksen alla kun Helsingissä sitä valvova luottamushenkilöelin on teknisen palvelun lautakunta. Vantaalla taloussuunnittelu ja rahoitus ovat vastuullisia eri kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle. Kaiken kaikkiaan oleellisia eroja kaupunkien kesken ei ole, toiminnot on vain ryhmitelty erilaisiin kokonaisuuksiin. Jonkin verran eroja on myös siinä, missä määrin toiminnot hoidetaan keskitetysti ja missä määrin hallintokunnissa/toimialoilla. 3.4 Tilahallinto Selvityksen kohteena olleet toiminnot Selvitettäviä toimintoja tilahallinnon aihepiirin yhteydessä ovat 1) ruokapalvelut, 2) siivouspalvelut, 3) kunnossapito- ja kiinteistönhoitopalvelut, 4) vahtimestari- ja vartiointipalvelut, 5) isännöinti ja tilojen vuokraus, 6) rakennuttaminen ja 7) hankeohjelmointi (tarveselvitysvaihe, hankesuunnittelu ja investointiohjelman laatiminen). Nykytila Helsinki Helsingin vuonna 2005 perustettu tilakeskus on kiinteistöviraston osasto ja sen toimintaa valvoo kiinteistölautakunta. Tilakeskus koostuu neljästä toimistotason yksiköstä: tilapalvelut (tilojen vuokraus), hankepalvelut (tilojen rakennuttaminen), kiinteistöpalvelut (isännöinti) ja hallintopalvelut. Tilakeskus vastaa hallintokuntien tilatarpeiden tyydyttämisestä ja toimitilakannan elinkaaritaloudesta. Tavoitteena uudistuksessa oli synnyttää tilaajaorganisaatio. Sairaaloiden osalta tilakeskuksessa on myös teknistä (palveluja tuottavaa) henkilökuntaa. Hallintokunnat ovat vuokranneet tilansa pääosin tilakeskukselta mutta myös pieneltä osin yksityisiltä vuokranantajilta. Pääomavuokra koostuu 3 % korosta, 3,33 % poistosta (lasketaan 70 % osuudesta jälleenhankinta-arvosta)