Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Väliraportti"

Transkriptio

1 Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Teemaryhmä 5 Nykytilan kuvaus

2 Kuntatalous 2 (29) Sisällysluettelo 1. Toimeksianto Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Helsingin kaupunki erityissuunnittelija Ari Hietamäki puh PL 1, HELSINGIN KAUPUNKI Vantaan kaupunki kaupunkistrategiapäällikkö Raila Paukku puh Asematie 7, VANTAA

3 Kuntatalous 3 (29) Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee kuntatalouden ja konsernitalouden teemat kokonaisuudessaan sekä tukipalvelut keskeisiltä osin. Tukipalveluista tarkasteluun sisällytetään mm. tilahallinnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelut sekä tietohallinto ja tietojärjestelmäratkaisut. Ryhmä laatii kaupunkien taksa- ja maksupolitiikan sekä valtionosuuksien ja -avustusten tarkastelun. Tarkastelussa on mukana lisäksi energiahuolto ja liikelaitokset sekä pelastuspalvelut. Ryhmä huolehtii lisäksi työsuunnitelman mukaisen strategiatarkasteluosion valmistelusta sekä selvittää mahdollisuudet yhdistymisavustuksiin ja niiden määrän. Teemaryhmä tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin.

4 Kuntatalous 4 (29) 2. Tehtävän rajaus Teemaryhmä päätyi toimeksiantonsa pohjalta tarkastelemaan teemaansa seuraavien aihepiirien mukaisella jaottelulla: Kuntatalous Konsernihallinto Taloushallinto sekä keskushallinnon toiminnot Tilahallinto Hankinnat Tietotekniikka ja -järjestelmät Pelastuspalvelut Kaupunkien strategiat Kustakin aihepiiristä esitetään väliraportissa se kuinka toiminnot on kaupungeissa järjestetty nykytilanteessa ja mitkä ovat nykytilanteen merkittävimmät eroavaisuudet ja yhtäläisyydet. Kuntatalous-teemaryhmän jatkotyöskentelyn onnistumisen edellytykset Teemaryhmien toimeksiannossa (seurantaryhmä ) todetaan, että teemaryhmien tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palvelujen hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Jotta teemaryhmät voisivat toimeksiannon mukaisesti kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palvelujen hoidon yhdistyneen kaupungin tilanteessa, tulisi palveluntuotanto-teemaryhmien (ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut sekä MAL- ja ympäristöpalvelut -teemaryhmät) määritellä se, mikä olisi palvelutaso ja palvelujen järjestämistapa kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Tämän määrittelyn pohjalta palveluntuotantoteemaryhmät laatisivat laskelmat siitä, mitä tehtävien ja palvelujen hoito tulisi maksamaan yhdistyneen kaupungin tilanteessa verrattuna nykytilanteeseen. Kyseisten laskelmien pohjalta kuntatalous-teemaryhmä voi sitten toimeksiannon mukaisesti arvioida yhdistyneen kaupungin taloudellisen tilanteen (sekä tämän edut ja haitat verrattuna nykytilanteeseen). Ilman palveluntuotanto-teemaryhmiltä saatavia laskelmia voi kuntatalous-teemaryhmä ainoastaan listata eroavaisuudet ja yhtäläisyydet kaupunkien taloudellisen aseman osalta nykytilanteessa (nykytila-analyysi). 3. Nykytilan kuvaus 3.1 Kuntatalous Talouden ohjaus Kaupunkien talousarviovalmistelu on pääpiirteissään samanlaista. Molemmissa kaupungeissa taloussuunnitelmakausi on normaalisti kolme vuotta. Kuitenkin Vantaalla nykyinen taloussuunnitelma kattaa neljä vuotta, kuten myös valmisteilla oleva taloussuunnitelma on vuosille Molemmilla on myös käytössä raami- tai kehysohjaus. Helsingin valmistelu poikkeaa Vantaan valmistelusta ensimmäisen vuosipuoliskon aikatau-

5 Kuntatalous 5 (29) lussa. Helsingissä kaupunginhallitus hyväksyy raamin ja laatimisohjeet keväällä maaliskuussa ja lautakunnat tekevät talousarvioehdotuksensa toukokuussa. Vantaalla Khs antaa kehyksen kesäkuussa ja lautakunnat valmistelevat ehdotuksensa syyskuun puoliväliin mennessä. Molemmissa kaupungeissa kaupunginjohtajan ehdotus julkistetaan syys-lokakuussa ja valtuusto päättää talousarviosta marraskuun puoliväliin mennessä. Helsingissä talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa lauta- ja johtokuntien talousarvion toteutumisennusteista kootun talouden ja toiminnan seurantaraportin muodossa. Raportti esitellään sen valmistuttua kaupunginhallituksessa ja jaetaan valtuuston jäsenille. Vantaalla kootaan osavuosikatsaus kolme kertaa vuodessa ja neljäs kattaa koko vuoden tilinpäätöksen yhteydessä. Vantaalla osavuosikatsaukset käsitellään sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa. Talousarvion sitovuustaso on molemmissa kaupungeissa bruttobudjetoiduilla yksiköillä menot yhteensä ja tulot yhteensä. Nettobudjetoiduilla yksiköillä talousarvion sitovuustaso on toimintakate. Sekä brutto- että nettobudjetoiduilla yksiköillä on lisäksi sitovia toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitoksille molemmat kaupungit asettavat sekä taloudellisia että toiminnallisia sitovia tavoitteita. Kaupunkien taloussuunnittelujärjestelmät poikkeavat toisistaan. Helsingillä on käytössä Baswaren Business Planning ja Vantaalla SAP Kuntien talouden kehitys ja tunnusluvut Kuntien talous on tasapainotaloutta, jonka avulla on kyettävä turvaamaan palvelujen saatavuus kuntalaisille. Tasapainotaloudessa menoilla on taipumus nousta tulojen tasolle. Talouden analysoinnin kannalta keskeistä on tulorahoituksen riittävyys. Seuraavassa kuvataan Helsingin ja Vantaan talouden tasapainon - tulorahoituksen riittävyyden - kehitystä vuosikatteella ja siitä johdetuilla tunnusluvuilla. Taulukko 1: Vuosikate % poistoista Helsingissä ja Vantaalla vuosina Helsingin vuosikate on jäänyt tarkastelujaksolla kaksi kertaa poistoja pienemmäksi. Vantaan vuosikate on kuusi kertaa kattanut poistot vuosina Vantaan vuosikate oli vuonna 2003 negatiivinen. Vuosina 2007 ja 2008 vuosikate ylitti poistot.

6 Kuntatalous 6 (29) Taulukko 2: Investointien tulorahoitusprosentti Helsingissä ja Vantaalla vuosina Vuosikate on ollut investointien omahankintamenoa (nettoinvestoinnit) suurempi Helsingissä viisi kertaa vuosina ja Vantaalla ei kertaakaan. Helsingin vuosikate vuosina on yhteensä hieman yli 3,6 miljardia. Poistot olivat vajaat 2,6 miljardia. Investointien omahankintamenot (investoinnit - rahoitusosuudet) oli lähes 4,9 miljardia. Tämän ja vuosikatteen eron kattoivat investointihyödykkeiden myyntitulot eli omaisuuden myyntitulot. Vantaan vastaavat luvut olivat seuraavat: vuosikate 379, omahankintamenot 974 ja luovutusvoitot 271 miljoonaa euroa. Helsinki on rahoittanut palvelujaan myös liikelaitosten tuotoilla. Erityisesti Helsingin Energian tuloutukset ovat turvanneet Helsingin palvelujen rahoituksen. Taulukko 3: Helsingin energian tuloutukset vuosina milj. euroa ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset perustamislainan korko peruspääoman tuotto Helsinki Energian tulovirtaan tulevaisuudessa liittyy monia epävarmuuksia (ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät, yhtiöittäminen). Mikäli tämä rahavirta supistuu, ei Helsingin talous ole tasapainossa. Vantaalla liikelaitosten vaikutus kaupungin rahavirtoihin on vaatimaton. Vantaan Energia Oy on maksanut Vantaan kaupungille osinkoja noin 15 miljoonaa euroa vuodessa (ja Helsingin kaupungille vastaavasti omistuksen suhteessa).

7 Kuntatalous 7 (29) Taulukko 4: Kertynyt ali/ylijäämä euroa/as Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taseeseen kertynyt ylijäämä on kehittynyt Helsingissä ja Vantaalla eri tavalla. Vantaan kumulatiivinen ylijäämä kasvoi 2000-luvun puoliväliin asti, mutta on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Helsingin kumulatiivinen ylijäämä on kasvanut vuodesta 2002 eteenpäin. Helsingissä syntynyt ylijäämä on ollut seurausta ennen kaikkea Helsingin Energian hyvästä tuloksesta 2000-luvulla. Tämä taseeseen kertynyt ylijäämä ei kuitenkaan kuvaa kunnan käytettävissä olevan rahamäärän lisääntymistä. Käytännössä ylijäämä on sitoutunut tehtyihin investointeihin kuten rakennettuihin päiväkoteihin ja teihin. Helsingillä on runsaasti omaisuutta. Kun taseesta lasketaan helsinkiläisten omaisuus ja verrataan sitä vantaalaisten omaisuuteen, ero on merkittävä. On esitetty laskelmia, joiden mukaan helsinkiläisten nettovarallisuus olisi noin euroa ja vantaalaisten reilut euroa asukasta kohti. Tähän lukuun vaikuttavat mm. kaupunkien ikä sekä historialliset tekijät mm. maanomistuskysymyksissä Verot ja valtionosuudet Kaupunkien keskeisin tulolähde on verotulot. Verotulojen tasoon vaikuttaa toisaalta veropohja ja toisaalta kaupungin päättämä veroprosentti. Veropohjan taustalla on kaupunkilaisten tulopohja (kunnan tulovero) ja kiinteistöjen määrä sekä niiden arvot (kiinteistövero). Yhteisöveron tuotto määräytyy paikallisten yritysten tuloksista sekä niiden työntekijämääristä. Helsingin tuloveroprosentti vuonna 2010 on 17,50 ja Vantaalla 19,00. Helsingin tuloveroprosentti on tähän asti ollut alempi kuin Vantaan. Taloussuunnitelmassa Vantaan kunnallisvero pidetään ennallaan. Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion raamissa kunnallisverotuloarvioita on laskettu kunnallisveroprosentilla 18,50. Helsinki päättää vuoden 2011 kunnallisveroprosenttinsa tasosta talousarviosta päättämisen yhteydessä. Helsingin ja Vantaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentit ovat molemmissa alarajalla 0,32:ssa vuonna Yleinen kiinteistövero on Helsingissä 0,80 ja Vantaalla 1,00 vuonna 2010.

8 Kuntatalous 8 (29) Taulukko 5: Kunnallisveroprosentit Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taulukko 6: Verotulot euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taulukko 7: Kunnallisvero euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina

9 Kuntatalous 9 (29) Helsingin veropohja on Vantaata vahvempi, ts. helsinkiläisten tulotaso on korkeampi kuin vantaalaisten. Näin alempikin veroprosentti tuottaa kunnallisveroa asukaslukuun suhteutettuna enemmän. Helsingin veropohjan vahvuuden toinen taustatekijä on ollut yritysten maksamat verot. Siitä johtuu myös se, että Helsingin talous kärsii lamasta muita enemmän. Laman lisäksi valtio on leikannut yhteisöveroa käyttäen sitä kunta-valtio -suhteen tasauseränä. Vantaan kiinteistöveron tuotto on Helsingin tasolla. Helsingissä kiinteistöjen verotusarvot ovat korkeammat, mikä tuottaa alemmallakin prosentilla asukaslukuun suhteutettuna saman verran veroa. Viime vuosien kiinteistöveron kasvun taustalla ovat osaltaan kiinteistöjen verotusarvojen korotukset pääkaupunkiseudulla. Taulukko 8: Verotuloihin ja valtionosuuksiin liittyviä tunnuslukuja Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Vantaa Verotulot - osuus kaupungin kokonaistuloista (ennen vuosikatetta laskettavista tuloista), % (ilman liikelait.) 70 % Valtionosuudet - osuus kaupungin kokonaistuloista (ennen vuosikatetta laskettavista tuloista), % (ilman liikelait.) 10 % Kunnallisverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 88 % Yhteisöverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 5 % Kiinteistöverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 7 % Palkkatulot - osuus kunnallisveron alaisista ansiotuloista, % 78 % Eläketulot - osuus kunnallisveron alaisista ansiotuloista, % 16 % Työttömyysturv, muut sos.etuudet ja elinkeino. ansiotulot - osuus kunnallisv. al. ansiotuloista, % 6 % Ennakonpidätyksen alaisten tulojen kehitys, ,3 % 8,0 % Kunnallisveroprosentti ,5 18,5 Kunnallisveroprosentti ,5 19,0 Kunnallisverotulot per asukas Kunnallisveron jako-osuus , kehityksen suunta Laskussa Nousussa Yhteisöveron jako-osuus , kehityksen suunta Aaltoliikettä Aaltoliikettä Kiinteistöveroprosentti, vakituinen asuinrakennus, ,32 0,32 Kiinteistöveroprosentti, muu kuin vakituinen asuinrakennus, ,8 1,0 Kiinteistöveroprosentti, voimalaitosrakennus, ,85 Kiinteistöveroprosentti, rakentamaton rakennuspaikka, ,7 2,5 Kiinteistöveroprosentti, yleinen, ,8 1,0 Kiinteistöverotulojen suhde yhteisöverotuloihin, % 136 % Koiravero Kerätään Ei kerätä Valtionosuudet, 2009, milj. euroa 160,9 110,5 Valtionosuudet, euroa per asukas, Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, euroa per asukas, Taulukko 9: Käyttötalouden valtionosuudet euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina

10 Kuntatalous 10 (29) Valtio tasaa kuntien tulopohjaa valtionosuuksilla. Valtionosuuksien suuruuteen vaikuttaa osaltaan toimintojen organisointi (opetustoimi). Tasaava tekijä on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (verotulotasaus). Taulukko 10: Verorahoitus suhteessa peruspalveluiden nettokustannuksiin Helsingissä ja Vantaalla vuosina milj. euroa Helsinki Vantaa Kun lasketaan yhteen verotulot ja valtionosuudet, saadaan verorahoitus. Verorahoitusta voi verrata keskeisimpien palveluiden (sosiaali- ja terveystoimi sekä opetus- ja kulttuuritoimi) nettokustannuksiin. Helsingin verorahoitus ei ole riittänyt peruspalvelujen nettokustannusten (toimintakate) kattamiseen. Vantaan verorahoitus on ollut toimintakatetta suurempi 2000-luvulla Maksut ja taksat Kaupungeilla on runsaasti toimialakohtaisia maksuja, joiden suuruus vaihtelee kaupungeittain. Eniten maksutuottoja syntyy molemmilla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, joissa molemmilla kaupungeilla on käytössä lain sallimat enimmäismaksut. Em. maksuista päätetään pääsääntöisesti lautakunnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut tarkistetaan asiakasmaksulain muuttuessa ja muut maksut aina tarvittaessa. Joukkoliikenteen lipunhinnoista päättää molempien kaupunkien osalta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Kummallakin kaupungilla on käytössä useita lippulajeja ja alennusryhmiä. Helsinki maksaa kuntayhtymälle merkittävästi suurempaa tariffitukea paremmasta joukkoliikenteen palvelutasosta. Vesi- ja jätevesimaksuista päättää Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Tällä hetkellä Helsingin maksut ovat edullisemmat kuin Vantaalla. Nämä maksut on päätetty yhtenäistää kolmen vuoden aikana Maanvuokratulot ja maanmyyntitulot ja tilavuokrat Helsingissä asuntotontit luovutetaan MA-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Pääasiallinen luovutustapa on vuokraus, myyntiä on kuitenkin viime vuosina lisätty. Omatoimiseen rakentamiseen luovutetaan omakotitontteja ja ryhmärakentamistontteja joko hakumenettelyllä tai myymällä tarjouskilpailun perusteella. Vuosivuokra on 4 % tontin rakennusoikeuden pääoma-arvosta. Valtion tukemassa tuotannossa käytetään HSY:n (YTV:n) hyväksymiä tonttien enimmäishintoja. Valtion tukemassa tuotannossa vuokrasta peritään 80 %. Vuonna 2009 asuntorakennusoikeutta luovutettiin n kem2. Liike- ja toimistotontit luovutetaan yleensä vuokraamalla vuodeksi, mutta elinkeinopoliittisista syistä myös myymällä joko suoraan tai vuokrasopimukseen sisältyvän osto-oikeuden kautta. Vuokra määritellään arvioidun rakennusoikeuden arvon mukaan, tontin pääoma-arvosta peritään vuotuista 5 % vuokraa.

11 Kuntatalous 11 (29) Helsingissä kiinteistöjen myynnissä noudatetaan Kvston hyväksymiä periaatteita eli kiinteistöjä myydään - kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan, asuntopolitiikan tai jonkin muun perustellun tarkoituksen edistämiseksi. - myyntikohteiden tulee olla kaavallisesti loppuun asti jalostettuja - hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon - ostomahdollisuudesta ilmoitetaan julkisesti ja käytetään ensisijaisesti tarjousmenettelyä Vantaalla kaupungin omistuksessa olevaa maaomaisuutta myydään tuottavasti kaupungin investointiohjelman toteuttamisen edellyttämän riittävän omarahoitusosuuden turvaamiseksi. Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit ensisijaisesti myymällä, toissijaisesti vuokraamalla. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja omatoimirakentajille n.50 kpl /v. Vuoden 2010 aikana selvitetään mahdollisuudet myös tonttimaan vuokratulojen varmistamiseksi. Kiinteistökehittämiseen panostetaan siten, että palveluverkkokäytöstä vapautuva kiinteistöomaisuus myydään tai jatkojalostetaan. Helsingissä varsinaisia maanhankinnan keinoja ovat vapaaehtoinen kauppa, vaihto ja maankäyttösopimus, tarvittaessa voidaan käyttää myös etuostoa. Lähivuosien ensisijaisia kohteita ovat Sipoon liitosalue, asuntotuotannon turvaaminen ja virkistysalueiden käyttöönoton edistäminen. Ostomahdollisuudesta ilmoitetaan julkisesti ja käytetään ensisijaisesti tarjousmenettelyä Vantaan maanhankinta pyrkii reagoimaan elinkeinoelämän tarpeisiin sekä toteuttamaan osaltaan asuntoohjelmaa. Kaupunki hankkii maata vapaaehtoisin kaupoin, sopimuksin, etuosto-oikeutta käyttäen sekä lunastuksin. Maanhankinta kohdistetaan siten, että tehdyt kunnallistekniset ja palveluinvestoinnit saadaan tehokkaaseen käyttöön Kaupunki hankkii uutta maaomaisuutta pidättyväisesti kaupungin kannalta strategisesti merkittäviltä alueilta. Kaupungin on tarkoituksenmukaista hankkia maa-alueita strategisesti tärkeiltä alueilta mm. Marja-Vantaan ja Kehäradan vaikutuspiirissä. Kiinteän omaisuuden ostoon on vuosittain budjetoitu n. 4 milj. euroa. Merkittävämpiin kauppoihin on haettava lisämääräraha kaupunginvaltuustolta. Helsingissä maankäyttösopimusta käytetään kun maanomistajalle tuleva hyöty ylittää euroa. Kaupungille tulee hyödystä kolmannes sen jälkeen kun arvonnousun määrästä on ensin vähennetty euron perusvähennys. Sopimusperiaatteiden tarkistus odottaa Khn päätöstä. Sopimuksia on tehty vuodesta 1990 alkaen yli 120 kpl, kehittämiskorvauksia ei ole maksettu yhtään. Vantaalla maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset (ns. sopimustulot) ovat Vantaalla olleet viime vuosina noin viiden miljoonan euron tasoa ja 6,4 miljoonaa euroa vuonna Vantaalla maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset, kun maanomistajat saavat asemakaavasta tai asemakaavanmuutoksesta merkittävää hyötyä. Merkittävä hyöty arvioidaan asemakaavakohtaisesti. Maankäyttösopimuksissa on otettava huomioon yhdyskuntatekniikan kustannusten lisäksi kaupungin asunto-, elinkeino- ja kaupunkirakennestrategiaa toteuttavat tavoitteet. Sopimuksilla ohjataan laajamittaista ja myös asemakaavan muutoksiin perustuvaa rakentamista. Sopimuksilla pyritään turvaamaan asemakaavan toteuttamisen aikataulu, sisältö ja talous. Kaavoitussopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset ensisijaisesti tonttimaana. Asemakaava-alueiden toteuttamista koskevia toteuttamissopimuksia ja kunnallistekniikan sopimuksia tehdään n /vuosi. Kehittämiskorvausmenettelyä ei ole Vantaalla käytetty. Taulukko 11. Yhteenveto maahan liittyvistä tuotoista Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Vantaa Kaupungin maanomistus 62 % maa-alasta 33 % maa-alasta Maanvuokratuotot /as. / vuosi 20 /as. / vuosi Maanmyyntitulot keskimäärin /as. / vuosi 122 /as. / vuosi Helsingissä Tilakeskus perii hallintokunnilta tiloista kustannusperusteista vuokraa. Ulkopuolisille vuokrattaessa vuokra on markkinaperusteinen. Sisäiset vuokratulot vuonna 2009 olivat yhteensä 270 milj. euroa ja ulkoiset 85

12 Kuntatalous 12 (29) milj. euroa. Vantaalla tilakeskuksen sisäiset vuokratulot vuonna 2009 olivat 121 milj. euroa sekä vuokratulot ulkopuolisille vuokratuista toimitiloista ja tilakeskuksen hallussa olevista asunnoista noin 10 milj. euroa Menot Helsingin yhteenlasketut toimintakulut (liikelaitokset mukaan lukien) vuonna 2009 olivat milj. euroa. Vantaan vastaavat olivat milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli Helsingissä 42,9 % ja Vantaalla 35,1 %. Palvelujen ostoihin käytettiin Helsingissä 33 % ja Vantaalla 42,3 %. Aineiden ja tarvikkeiden osuus oli Helsingissä 11,9 % Vantaalla 3,4 %. Avustuksien osuus oli Helsingissä 7,6 % ja Vantaalla 6,3 %. Helsinki tuottaa palveluja Vantaata enemmän omana toimintanaan. Vantaa taas ostaa palveluja ulkopuolisilta tuottajilta Helsinkiä enemmän. Jakaumaan vaikuttaa kaupunkien palvelutuotantomallien erot. Toimialojen välistä menojen vertailua vaikeuttavat toimialojen sisältöerot, joten toimialojen välisen kulujaottelun tarkastelu ei ole relevanttia. Kuntien käyttötalouden menot syntyvät valtaosaltaan lakisääteisten peruspalvelujen tuottamisesta. Tällaisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus sekä ammatillinen koulutus. Palvelujen tarpeeseen vaikuttavat väestön ikärakenne ja alueittainen kehitys. Palvelukustannuksiin vaikuttavat myös palvelujen laatu ja järjestämistapa. Palvelujen laadusta esimerkkinä voidaan todeta perusopetuksen ryhmäkoosta käytävä keskustelu sekä kielivalintojen mahdollisuus. Palvelukustannusten tunnuslukuina on esitetty yksikkökustannuksia (euroa/oppilas), asukasta kohden laskettuja tunnuslukuja (euroa/asukas tai euroa/ikäryhmä). Tunnusluvut on laskettu kuntien tilinpäätöstiedoista, joista Tilastokeskus kerää tiedot. Kuntaliitto pitää yllä tiedostoja kuntien talouden tunnusluvuista ja palvelukustannuksista. Viimeisin tilasto on vuodelta Peruspalveluihin liittyen vertailukelpoisimmat tiedot löytyvät ns, Kuutos-kuntien vertailuista. Nettokäyttökustannukset asukasta kohden ovat Helsingissä noin kymmenyksen suuremmat ja tilanne on hieman vaihdellen pysynyt samanlaisena koko 2000-luvun. Vuosien keskimääräinen vuosittainen kokonaismenojen kasvu ilman liikelaitoksia tarkasteltuna oli Helsingissä noin 6,4 prosenttia ja Vantaalla noin 6,6 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2009; Helsingin menotaso noin 17 prosenttia Vantaata korkeampi. Paremman kuvan kustannuseroista kuitenkin antavat ikävakioidut kustannukset, joissa otetaan huomioon erot väestön ikärakenteessa. Terveys- ja vanhuspalveluiden ikävakioidut kustannukset asukasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa, jolloin ero kustannuksissa pieneni noin 8 prosenttiin. Erikoissairaanhoidon kustannusero asukasta kohden kuntien välillä oli noin 5 prosenttia vuonna Varhaiskasvatuksen (lasten päivähoito) kustannukset 0-6 -vuotiasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2008, ero kustannuksissa noin 7,5 prosenttia. Helsingissä 0-6 -vuotiaitten osuus koko väestöstä oli 6,6 prosenttia ja Vantaalla 9 prosenttia vuoden 2008 lopussa. Kunnan järjestämän perusopetuksen oppilaskohtaiset käyttökustannukset (sisältäen vammaiset mutta ei pääomakustannuksia) olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2008, ero oppilaskohtaisissa kustannuksissa noin 15 prosenttia. Vastaavasti ero kunnan järjestämässä lukio-opetuksessa oppilaskohtaisissa kustannuksissa oli noin 25 prosenttia. Helsingissä noin puolet lukioista on muiden kuin kaupungin ylläpitämiä. Helsinki rahoittaa peruspalveluja osin myös liikelaitosten (Helsingin Energia) tuloutuksilla. Vantaalla verotulot ja valtionosuudet ovat riittäneet peruspalvelujen toimintakatteeksi vuotta 2003 lukuun ottamatta. Ero kaupunkien palvelukustannuksissa on selvä, Vantaa järjestää peruspalvelunsa Helsinkiä alhaisemmin kustannuksin. Osan eroista selittävät ikärakenne- ja palvelutarvemuuttujat, mutta myös palvelutasossa on eroja. Molemmissa kaupungeissa riittää peruspalveluissa haasteita kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamisessa ja rahoituksen riittävyydessä.

13 Kuntatalous 13 (29) Investoinnit Taulukko 12: Helsingin ja Vantaan investoinnit vuosina Molemmissa kaupungeissa investointiosan lähtötaso oli sama, n. 400 euroa/as vuonna Siitä Helsingin investoinnit ovat kehittyneet n. 700 euron tasolle ja Vantaan vastaavasti n. 500 e/as vuoteen 2009 mennessä. Vuosina Vantaa investoi lähes yhtä paljon asukasta kohden kuin Helsinki Kehäradan johdosta. Helsingissä liikelaitosten osuus investoinneista on huomattavasti suurempi eli %, Vantaalla alle 18 %. Liikelaitokset rahoittavat investointinsa tulorahoituksellaan ja tarvittaessa lainalla. Pitemmällä jaksolla niiden investointeja Helsingissä nostavat mm. suuret joukkoliikenneinvestoinnit ja Helenin (Helsingin Energia) pitkän tähtäimen kehittämisohjelma. Vantaalla liikelaitosten investoinnit ovat olleet pääasiassa Vantaan Veden investointeja. Vantaan Vesi on siirtynyt vuoden 2010 alusta alkaen osaksi HSY-kuntayhtymää. Helsingissä yhtiöiden kautta on investoitu varsin vähän. Toimitilat yhtiö on toteuttanut Kontulan vanhusten palvelukeskuksen ja omistaa n. 20 palvelutilakiinteistöä. Töölönlahden pysäköinti Oy toteuttaa pysäköintilaitoksen. Väylä Oy rakennutti keskustan huoltoväylän ja Länsimetro Oy, jossa Espoo on enemmistöosakas, toteuttaa länsimetron. Vantaalla tytäryhtiöiden kautta on toteutettu toimitilainvestointeja. Tytäryhtiöiden taseisiin on toteutettu monitoimitaloja, kouluja, päiväkoteja, terveysasema sekä toimistotaloja. Tulevien vuosien suurin investointi on Vantaan Energian jätevoimalan rakentaminen Poistot Molemmilla kaupungeilla on käytössä suunnitelman mukaiset poistot. Poistomenettelynä käytetään tasapoistoa. Poistoajat eroavat toisistaan jonkin verran Lainat ja velkaantuneisuus Koska kaupunkien tulorahoitus ei yksin ole riittänyt investointien rahoittamiseen, kaupungit ovat joutuneet ottamaan lainaa. Vuonna 2009 Helsingillä oli lainaa 1527 euroa/asukas ja Vantaalla 3666 euroa/asukas.

14 Kuntatalous 14 (29) Taulukko 13: Lainat euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Velkaa voivat ottaa myös kunnan osakkuusyhtiöt. Tällöin velka ei näy peruskunnan tilinpäätöksen lainoissa, vaan konsernilainoissa. Taulukko 14: Konsernilainat euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Helsinki poikkeaa Vantaasta antolainoituksen osalta. Helsinki myöntää antolainoja ja sillä oli lainasaamisia 980 milj. euroa eli euroa per asukas vuonna Vantaa sen sijaan pääsääntöisesti takaa lainoja tytäryhtiöilleen. Helsingin 980 milj. euron antolainakannasta on asuntotuotantoon myönnettyjä lainoja noin 350 milj. euroa ja liikelaitoksille 400 milj. euroa. Palvelutuotantoon liittyviä yksityisiä rakennushankkeita ja ns. korvaavia kouluja on tuettu lainavaroin mm. siksi, että vakuuskysymysten vuoksi on ollut vaikea hankkia rahalaitosrahoitusta. Helsinki on perinteisesti rahoittanut omien kiinteistöyhtiöiden asuntotuotantoa. Viime vuosikymmenenä tarve on ollut vähäisempää valtion rahoitusmuotojen ja korkotukilainajärjestelmän johdosta ja rajoittunut vain oman pääoman osuuksien (tertiäärilainojen) ja liiketilojen rahoittamiseen. Viime vuonna finanssikriisin seurauksena vaikeutunut rahoituksen saanti oli syynä siihen, että Helsinki teki päätöksen vuokra-asuntotuotannon lainojen takaamisesta (200 milj. euroa) ja lisäksi korkotukilainojen myöntämisestä peruskorjaukseen ja uustuotantoon (100 milj. euroa) CEB:ltä lainatuista varoista. Helsinki ei ole yleensä taannut tytäryhteisöjen lainoja viime vuoden vuokra-asuntokohteita koskevaa päätöstä lukuun ottamatta. Helsinki on muutoinkin myöntänyt takauksia vain poikkeustapauksissa. Takausten määrä on yhteensä 464 milj. euroa, josta n. 250 milj. euroa omaan asuntotuotantoon.

15 Kuntatalous 15 (29) Helsingin suhteellinen velkaantuneisuus oli 34,1 % vuonna 2009 ja Vantaalla vastaavasti 82,8 %. Viimeisen viiden vuoden aikana Helsingin suhteellinen velkaantuneisuus on vaihdellut % välillä ja Vantaalla 68 82,8 % välillä. Helsingin omavaraisuusaste oli 75,5 % vuonna Omavaraisuuden yleisenä tavoitetasona kuntataloudessa pidetään keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Vantaan omavaraisuusprosentti oli viime vuonna 38,5 %. Helsingissä omavaraisuusaste on vaihdellut viime vuosina 75,5 77,5 % välillä ja Vantaalla vastaavasti 38,5 48 % välillä. Taulukko 15: Omavaraisuus Helsingissä ja Vantaalla vuosina Rahastot Molemmissa kaupungeissa on itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja. Helsingillä on viisi itsenäisenä taseyksikkönä toimivaa rahastoa: asuntolaina-, asuntotuotanto-, urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto, vakuutusrahasto ja innovaatiorahasto. Vantaalla on neljä itsenäisenä taseyksikkönä toimivaa rahastoa: asuntolainarahasto. Marja- Vantaan rahasto, sosiaalisen luototuksen rahasto ja vahinkorahasto Yhdistymisavustukset Yhdistymisavustusta myönnetään vuosina toteutettaviin kuntaliitoksiin. Avustuksen määrä on huomattavasti nykyistä pienempi vuosina 2012 ja 2013 toteutettaviin kuntaliitoksiin. Useamman kunnan liitoksissa yhdistymisavustus on suurempi verrattuna vain kahden kunnan liitoksiin. Helsingin ja Vantaa yhdistyessä avustuksen suuruus olisi 4 milj. euroa. Avustus maksetaan kolmen vuoden aikana siten, että voimaantulovuotena maksetaan 40 prosenttia ja kahtena seuraavana vuotena kunakin 30 prosenttia. Mikäli kuntaliitokset aiheuttavat yleisen valtionosuusjärjestelmän mukaisten valtionosuuksien menetystä, menetykset korvataan täysimääräisesti viideltä vuodelta. Voimassa olevan lain mukaan korvaus alenee päättyen kuudennen vuoden alusta.

16 Kuntatalous 16 (29) 3.2 Konsernihallinto Nykytilan kuvaus Helsinki Konserniohjaus ja -strategia Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu 94 tytäryhtiötä, 11 tytärsäätiötä, 51 osakkuusyhtiötä, 3 omistusyhteysyhtiötä minkä lisäksi Helsinki on jäsenenä 6 kuntayhtymässä. Helsingin kaupungin konsernitase (emokaupunki mukaan lukien) on 13,7 mrd euroa. Konserniin kuuluvia yhteisöjä käytetään täydentämään kaupungin palvelutuotantoa ja hoitamaan kaupunkikonsernin muita tehtäviä. Kaupunki tuottaa tytäryhteisömuodossa palveluja mm. seuraavilla toimialoilla: opetus, kulttuuri, sosiaalitoimi, terveystoimi, kiinteistöt, matkailu, liikunta, energia, bussiliikenne, elinkeino ja henkilöstövuokraus. Helsingin omistajapolitiikan lähtökohtana on kaupunginvaltuuston strategiaohjelma ( ) ja muut omistajapolitiikkaa koskevat päätökset (konserniohje, Kvsto sekä Johtamisen ja hallinnon keskeisiin periaatteet tytäryhtiöissä, Khs/konsernijaosto ). Kaupunginhallituksen konsernijaosto laatii tarpeen mukaan tytäryhteisökohtaisia omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen ja -valvonnan käytännön toteuttaminen kuuluu kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Konserniohjausvastuu on jaettu toimialoittain kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kesken. Talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto avustaa kaupunginjohtoa konserniohjauksen toteuttamisessa. Kaupungin omistamien vuokra-asuntoyhtiöiden osalta avusta tätä tehtävää hoitaa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö. Ohjaus käsittää yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet (corporate governance), hallitusten jäsenten nimeämisen ja erottamisen, yhtiökokousten sitovien toimintaohjeiden antamisen hallituksille, ennakkosuostumuksen antamisen merkittäviin päätöksiin, controller- toiminnan ja raportoinnin, Konserni-Akatemia - koulutuksen sekä konserniviestinnän. Liikelaitokset Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu 7 liikelaitosta, joista taloudellisesti merkittävin on Helsingin Energia. Muita liikelaitoksia ovat Helsingin Satama, HKL, Palmia, MetropoliLab (suunniteltu yhtiöittäminen lukien), Taloushallintopalvelu ja Oiva Akatemia. Liikelaitoksia vastaavia tukipalveluja Helsingissä ovat Stara ja Tilakeskus, jotka ovat nettobudjetoituja yksiköitä. Helsingin Energia toimii liikelaitoksena Helsingin kaupungin organisaatiossa. Helenin liikevaihto vuonna 2009 oli 723,2 MEUR ja tuloutus kaupungille vuonna 2009 oli yhteensä 326,5 MEUR. Vuokra-asuntoyhtiöt Helsingin kaupungilla on 21 vuokra-asuntoyhtiötä, jotka toteuttavat ja hallinnoivat arava- ja korkotukivuokraasuntoja. Asuntoja näissä asuntoyhtiöissä on yhteensä n kpl ja yhteenlasketun taseen koko 2,4 mrd EUR. Kuntayhtymien jäsenyys, merkittävät tyrär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt Helsinki on jäsenenä seuraavissa kuntayhtymissä: HUS (omistusosuus 36,2 %). HUS :n toimintatuotot vuonna 2009 olivat 1,55 mrd. euroa, josta jäsenkuntien maksamien palvelusuunnitelmien tuottojen osuus oli 1,24 mrd. euroa. Tästä Helsingin osuus oli 489,3 miljoonaa euroa eli n. 39,6 %. Muiden kuntayhtymien jäsenyydet: HSY (57,6 %), HSL (50 %), Uudenmaan Liitto (31 %), Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (9,5 %) ja Kårkulla Samkommun (17,42 %).

17 Kuntatalous 17 (29) Helsinki on osakkaana mm. Vantaan Energia Oy:ssä (40 %), Metropolia AMK Oy:ssä (42 %), Seure Henkilöstöpalvelut Oy (60 %) Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä (34 %) ja Länsimetro Oy:ssä (28 %). Kaupunki omistaa kokonaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n. Kaupunkikonserniin kuuluu myös useita kiinteistö- ja urheiluyhtiöitä sekä kaupungin kokonaan omistamia säätiöitä. Vantaa Konserniohjaus ja -strategia Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu 50 tytäryhtiötä, 19 osakkuusyhtiötä sekä 3 tytärsäätiötä, minkä lisäksi Vantaa on jäsenenä 10 kuntayhtymässä. Kaupunkikonsernin (ml. emokaupunki) taseen koko on n. 2,5 mrd euroa. Vantaan omistajaohjauksen periaatteet on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymään Konsernistrategiaan ( ). Tytäryhteisöjen konserniohjaus kuuluu kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivalle konsernijaostolle. Ohjaus käsittää yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet (konsernistrategia sekä Kuntaliiton suositukset), hallitusten jäsenten nimeämisen ja erottamisen, yhtiökokousedustajien nimeämisen sekä yhtiökokousten sitovien toimintaohjeiden antamisen hallituksille, ennakkosuostumuksen antamisen merkittäviin päätöksiin, talous- investointi- ja kassaraportoinnin sekä controller- toiminnan ja analyysit. Lisäksi järjestetään navigointitilaisuuksia kaupungin ja yhtiöiden strategioiden yhteensovittamiseksi ja taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinniksi. Vantaan keskushallinnossa toimii konsernihallinto, joka toteuttaa käytännössä omistajaohjauksen linjauksia. Liikelaitokset Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu 3 liikelaitosta, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, Vantaan Työterveys Liikelaitos sekä alkaen Vantaan Suun Terveydenhuollon Liikelaitos. Liikelaitoksia vastaavia tukipalveluja Vantaalla ovat tilakeskuksen toimialan Kiinteistöpalvelujen sekä Ateria- ja siivouspalveluiden tulosalueet. Energiayhtiöt Vantaan Energia on osakeyhtiö, jonka liikevaihto oli 234 MEUR vuonna 2009 ja se tuloutti kaupungille osinkoja 15 MEUR. Vantaan kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 60 % ja Helsingin kaupunki 40 %. Vuokra-asuntoyhtiöt Vantaan arava- ja korkotukivuokra-asuntotuotanto ja asuntojen hallinnointi on keskitetty VAV-Asunnot Oy:lle, joka on osa VAV-konsernia. Konserni omistaa n asuntoa ja sen taseen koko on 615 MEUR. Kuntayhtymien jäsenyys, merkittävät tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt Vantaa on jäsenenä mm. seuraavissa kuntayhtymissä: HUS (omistusosuus 11,9 %). Vantaan osuus jäsenkuntien maksamista palvelusuunnitelmien tuotoista vuonna 2009 oli 180 miljoonaa euroa eli n. 14,6 %. Muiden kuntayhtymien jäsenyydet: HSY (19,5 %), HSL (19 %), Uudenmaan Liitto (16,4 %), Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (17,5 %), Kårkulla Samkommun (2,5 %) sekä EVTEK, ETEVA ja Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä. Vantaa on osakkaana mm. Vantaan Energia Oy:ssä (60 %), Metropolia AMK Oy:ssä (26 %), Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ssä (20 %) ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä (17 %). Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu lisäksi useita kiinteistö- ja urheiluyhtiöitä. Merkittävin säätiö on Tiedekeskussäätiö.

18 Kuntatalous 18 (29) Nykytilan eroavaisuudet ja yhtäläisyydet Merkittävin ero Helsingin ja Vantaan kaupunkikonsernin rakenteessa on energiayhtiöiden organisointi; Helsingissä liikelaitos, Vantaalla osakeyhtiö. Helsingin Energian kaupungille maksama tuloutus on erittäin merkittävä kaupungin kokonaistalouden kannalta. Vantaan Energia Oy:n kaupungille tulouttama osinko ei ole Vantaan kaupungin kokonaistalouden kannalta kovin merkittävä. Arava- ja korkotukirahoitteinen vuokra-asuntotuotanto on Helsingissä hajautettu 21 eri vuokra-asuntoyhtiöön. Vantaalla vastaavasti ko. vuokra-asuntotuotanto on keskitetty yhteen yhtiöön, VAV Asunnot Oy:n. Lisäksi Helsingillä on lukuisia merkittäviä säätiöitä, kun taas Vantaalla ainoa merkittävä säätiö on Tiedekeskus Heurekaa hallinnoiva Tiedekeskussäätiö. Helsingillä toimii tytäryhteisöjä toimialoilla (mm. bussiliikenne, matkailu), joita vastaavia Vantaalla ei ole. Kaupunkien konsernistrategioissa ja konserniohjauksessa ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja. Molemmat kaupungit ovat jäseninä monissa merkittävissä kuntayhtymissä. Helsingin kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 40 %. 3.3 Taloushallinto sekä keskushallinnon toiminnot Taloushallinto Nykytila Helsingissä talous- ja palkkahallinto on järjestetty palvelukeskusmallin mukaisesti ja hoidetaan Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitoksessa. Palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Virastojen ja liikelaitosten kanssa tehdään vuosittain palvelusopimus, jossa on kuvattu tuotettavat palvelut, palvelukuvaukset, työnjakotaulukot, palvelujen a-hinnat ja suoritemäärä, jonka perusteella ao. vuoden hinta on laskettu. Hinta on lyöty lukkoon vuoden alussa ja se on kiinteä. Taloushallintopalvelun asiakkaita ovat Helsingin kaupungin virastot ja liikelaitokset lukuun ottamatta Helsingin Energiaa, Helsingin Satamaa, liikennelaitosta, Palmiaa, rakennusvirastoa ja Staraa. Vantaalla taloushallinnon palveluita tuotetaan pääosin keskushallinnon talouspalvelukeskuksessa ja palkkahallinnon palveluita henkilöstökeskuksen henkilöstöpalveluissa sekä pieneltä osin rahoituksessa, taloussuunnittelussa, hankintakeskuksessa ja tietohallinnon palvelukeskuksessa. Keskushallinnon toimiala veloittaa sisäisiltä asiakkailtaan yleiskustannuslisän. Vantaan keskushallinnon talous- ja palkkahallinnon palveluita tarjoavien tulosalueiden asiakkaita ovat kaupungin toimialat, liikelaitokset sekä rahastot. Helsingissä on käynnissä laskentajärjestelmien kilpailutus, joka sisältää AdeEko+- ja ProE-järjestelmien uusimisen. Varsinkin kirjanpito- ja laskutusjärjestelmiin on runsaasi liittymiä. Vantaalla laskentajärjestelmien kilpailutus on tehty ja toteutettu siten, että otettiin käyttöön SAPin kirjanpito ja sisäinen laskenta, käyttöomaisuuskirjanpito, osto- ja myyntireskontra, laskutus, varasto-ostotoiminnallisuus ja johdon raportointi sekä ostolaskujen kierrätykseen Rondo. Maalis - toukokuussa 2010 SAPin käyttöä laajennetaan matkahallintaan, budjetointiin ja ulkoiseen tilaamiseen sekä keskitetään hajautettua myyntilaskutusta.

19 Kuntatalous 19 (29) Taulukko 16: Taloushallintotoimintojen henkilökunta Prosessi Helsinki Vantaa Kirjanpito ja maksuliikenne 48 henkilöä 13 henkilöä Myyntilaskut 71 henkilöä 9 henkilöä Ostolaskut 81 henkilöä 12 henkilöä Palkanlaskenta 177 henkilöä 54 henkilöä Hallinto 14 henkilöä 8 henkilöä (sis. järjestelmäkehitys) Yhteensä: Nykytilan eroavaisuudet ja yhtäläisyydet Merkittävimpiä eroja on eritelty seuraavassa. Helsingissä palkanlaskenta ja palvelussuhdetietojen ylläpito hoidetaan taloushallinnon palvelukeskuksessa ja Vantaalla henkilöstökeskuksen henkilöstöpalveluissa. Palvelukeskukset on organisoitu eri tavalla; Helsingissä palvelukeskus toimii liikelaitoksena ja Vantaalla keskushallinnon toimialan tulosalueena. Helsinki laskuttaa palveluistaan virastoja ja liikelaitoksia, Vantaan palvelukeskuksen palveluista veloitetaan asiakkailta yleiskustannuslisä osana keskushallinnon palveluiden kokonaisveloitusta. Taloushallinnon tietojärjestelmät ovat pääosin erilaiset. Volyymeissä kaupunkien kokoerosta johtuen eroja, Helsingissä n. 3,5 kertaa Vantaan volyymit. Työnjaossa virastojen ja palvelukeskuksen välillä on joissakin prosesseissa eroja Yhtäläisyyksiä ovat mm. seuraavat tekijät. Toiminnot on järjestetty palvelukeskusmallin mukaisesti ja tuotettujen palvelujen sisältö on hyvin samanlainen. Palkanlaskennassa, maksuliikenteessä ja konsernitilinpäätöksessä käytetyt tietojärjestelmät ovat samat. Sen sijaan erot näiden toimintaympäristöissä lienevät suuret Keskushallinnon toiminnot Taulukko 17: Keskushallinnon toimiala Vantaalla

20 Kuntatalous 20 (29) Taulukko 18: Vantaan keskushallinnon toimialaa vastaavat toiminnot Helsingissä Helsingissä henkilöstöhallinto on sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan alla. Sitä valvova luottamushenkilöelin on kuitenkin kaupunginhallitus. Vantaalla hankintakeskus on kaupunginhallituksen alla kun Helsingissä sitä valvova luottamushenkilöelin on teknisen palvelun lautakunta. Vantaalla taloussuunnittelu ja rahoitus ovat vastuullisia eri kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle. Kaiken kaikkiaan oleellisia eroja kaupunkien kesken ei ole, toiminnot on vain ryhmitelty erilaisiin kokonaisuuksiin. Jonkin verran eroja on myös siinä, missä määrin toiminnot hoidetaan keskitetysti ja missä määrin hallintokunnissa/toimialoilla. 3.4 Tilahallinto Selvityksen kohteena olleet toiminnot Selvitettäviä toimintoja tilahallinnon aihepiirin yhteydessä ovat 1) ruokapalvelut, 2) siivouspalvelut, 3) kunnossapito- ja kiinteistönhoitopalvelut, 4) vahtimestari- ja vartiointipalvelut, 5) isännöinti ja tilojen vuokraus, 6) rakennuttaminen ja 7) hankeohjelmointi (tarveselvitysvaihe, hankesuunnittelu ja investointiohjelman laatiminen). Nykytila Helsinki Helsingin vuonna 2005 perustettu tilakeskus on kiinteistöviraston osasto ja sen toimintaa valvoo kiinteistölautakunta. Tilakeskus koostuu neljästä toimistotason yksiköstä: tilapalvelut (tilojen vuokraus), hankepalvelut (tilojen rakennuttaminen), kiinteistöpalvelut (isännöinti) ja hallintopalvelut. Tilakeskus vastaa hallintokuntien tilatarpeiden tyydyttämisestä ja toimitilakannan elinkaaritaloudesta. Tavoitteena uudistuksessa oli synnyttää tilaajaorganisaatio. Sairaaloiden osalta tilakeskuksessa on myös teknistä (palveluja tuottavaa) henkilökuntaa. Hallintokunnat ovat vuokranneet tilansa pääosin tilakeskukselta mutta myös pieneltä osin yksityisiltä vuokranantajilta. Pääomavuokra koostuu 3 % korosta, 3,33 % poistosta (lasketaan 70 % osuudesta jälleenhankinta-arvosta)

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Helsinki-Vantaa selvitys

Helsinki-Vantaa selvitys Helsinki-Vantaa Teemaryhmä 5: Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Valtuustojen infotilaisuus 4.11.2010 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen (teemaryhmän pj) Teemaryhmän kokoonpano Helsinki rahoitusjohtaja

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tilinpäätösanalyysi 2008

Helsingin kaupungin tilinpäätösanalyysi 2008 Helsingin kaupungin tilinpäätösanalyysi 2008 Data-versio : 28.12.2009 B&MANs - 1 - Sisältö Tausta ja tavoitteet Helsingin kaupunki 2004-2008 Helsingin kaupunkikonserni 2008 Nettokustannus analyysi Helsingin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus

160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja. Tulosalueen toiminnan kuvaus 160 JOENSUUN TILAKESKUS Vastuuhenkilö: tilakeskuksen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus Joensuun Tilakeskus toimii 1.1.2014 alkaen taseyksikkönä. Taseyksikölle asetetaan tulostavoite ja sille laaditaan

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Helsingin kaupunkikonserni

Helsingin kaupunkikonserni Helsingin kaupunkikonserni Tytäryhtiöt 72 KAUPUNKI Virastot 29 Liikelaitokset 6 Tytärsäätiöt 11 Osakkuusyhteisöt 39 Muut yhteisöt 600 1 Miten Helsinkiä ohjataan konsernina mahdollisuudet ja haasteet Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS

TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS TOHMAJÄRVEN HENKILÖSTÖ- JA PALVELURAKENTEEN SELVITYS 1 SELVITYKSEN KOHDE JA TAVOITTEET Selvityskohteet ovat: hallinto- ja toimistotehtävät (toimenkuvien kartoitus ja mahdollinen tehtävien uudelleenorganisointi

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015-2018

Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015-2018 Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015-2018 Vantaan kaupungin keskeisten ja taloudellisesti merkittävien tytäryhtiöiden sitovat tavoitteet 2015

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot