Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Väliraportti"

Transkriptio

1 Kuntatalous, konsernihallinto ja tukipalvelut Teemaryhmä 5 Nykytilan kuvaus

2 Kuntatalous 2 (29) Sisällysluettelo 1. Toimeksianto Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Teemaryhmän työn organisointi ja eteneminen Helsingin kaupunki erityissuunnittelija Ari Hietamäki puh PL 1, HELSINGIN KAUPUNKI Vantaan kaupunki kaupunkistrategiapäällikkö Raila Paukku puh Asematie 7, VANTAA

3 Kuntatalous 3 (29) Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee kuntatalouden ja konsernitalouden teemat kokonaisuudessaan sekä tukipalvelut keskeisiltä osin. Tukipalveluista tarkasteluun sisällytetään mm. tilahallinnan, taloushallinnon ja hankinnan palvelut sekä tietohallinto ja tietojärjestelmäratkaisut. Ryhmä laatii kaupunkien taksa- ja maksupolitiikan sekä valtionosuuksien ja -avustusten tarkastelun. Tarkastelussa on mukana lisäksi energiahuolto ja liikelaitokset sekä pelastuspalvelut. Ryhmä huolehtii lisäksi työsuunnitelman mukaisen strategiatarkasteluosion valmistelusta sekä selvittää mahdollisuudet yhdistymisavustuksiin ja niiden määrän. Teemaryhmä tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin.

4 Kuntatalous 4 (29) 2. Tehtävän rajaus Teemaryhmä päätyi toimeksiantonsa pohjalta tarkastelemaan teemaansa seuraavien aihepiirien mukaisella jaottelulla: Kuntatalous Konsernihallinto Taloushallinto sekä keskushallinnon toiminnot Tilahallinto Hankinnat Tietotekniikka ja -järjestelmät Pelastuspalvelut Kaupunkien strategiat Kustakin aihepiiristä esitetään väliraportissa se kuinka toiminnot on kaupungeissa järjestetty nykytilanteessa ja mitkä ovat nykytilanteen merkittävimmät eroavaisuudet ja yhtäläisyydet. Kuntatalous-teemaryhmän jatkotyöskentelyn onnistumisen edellytykset Teemaryhmien toimeksiannossa (seurantaryhmä ) todetaan, että teemaryhmien tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palvelujen hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Jotta teemaryhmät voisivat toimeksiannon mukaisesti kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palvelujen hoidon yhdistyneen kaupungin tilanteessa, tulisi palveluntuotanto-teemaryhmien (ainakin sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut sekä MAL- ja ympäristöpalvelut -teemaryhmät) määritellä se, mikä olisi palvelutaso ja palvelujen järjestämistapa kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Tämän määrittelyn pohjalta palveluntuotantoteemaryhmät laatisivat laskelmat siitä, mitä tehtävien ja palvelujen hoito tulisi maksamaan yhdistyneen kaupungin tilanteessa verrattuna nykytilanteeseen. Kyseisten laskelmien pohjalta kuntatalous-teemaryhmä voi sitten toimeksiannon mukaisesti arvioida yhdistyneen kaupungin taloudellisen tilanteen (sekä tämän edut ja haitat verrattuna nykytilanteeseen). Ilman palveluntuotanto-teemaryhmiltä saatavia laskelmia voi kuntatalous-teemaryhmä ainoastaan listata eroavaisuudet ja yhtäläisyydet kaupunkien taloudellisen aseman osalta nykytilanteessa (nykytila-analyysi). 3. Nykytilan kuvaus 3.1 Kuntatalous Talouden ohjaus Kaupunkien talousarviovalmistelu on pääpiirteissään samanlaista. Molemmissa kaupungeissa taloussuunnitelmakausi on normaalisti kolme vuotta. Kuitenkin Vantaalla nykyinen taloussuunnitelma kattaa neljä vuotta, kuten myös valmisteilla oleva taloussuunnitelma on vuosille Molemmilla on myös käytössä raami- tai kehysohjaus. Helsingin valmistelu poikkeaa Vantaan valmistelusta ensimmäisen vuosipuoliskon aikatau-

5 Kuntatalous 5 (29) lussa. Helsingissä kaupunginhallitus hyväksyy raamin ja laatimisohjeet keväällä maaliskuussa ja lautakunnat tekevät talousarvioehdotuksensa toukokuussa. Vantaalla Khs antaa kehyksen kesäkuussa ja lautakunnat valmistelevat ehdotuksensa syyskuun puoliväliin mennessä. Molemmissa kaupungeissa kaupunginjohtajan ehdotus julkistetaan syys-lokakuussa ja valtuusto päättää talousarviosta marraskuun puoliväliin mennessä. Helsingissä talousarvion toteutumista seurataan neljä kertaa vuodessa lauta- ja johtokuntien talousarvion toteutumisennusteista kootun talouden ja toiminnan seurantaraportin muodossa. Raportti esitellään sen valmistuttua kaupunginhallituksessa ja jaetaan valtuuston jäsenille. Vantaalla kootaan osavuosikatsaus kolme kertaa vuodessa ja neljäs kattaa koko vuoden tilinpäätöksen yhteydessä. Vantaalla osavuosikatsaukset käsitellään sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa. Talousarvion sitovuustaso on molemmissa kaupungeissa bruttobudjetoiduilla yksiköillä menot yhteensä ja tulot yhteensä. Nettobudjetoiduilla yksiköillä talousarvion sitovuustaso on toimintakate. Sekä brutto- että nettobudjetoiduilla yksiköillä on lisäksi sitovia toiminnallisia tavoitteita. Liikelaitoksille molemmat kaupungit asettavat sekä taloudellisia että toiminnallisia sitovia tavoitteita. Kaupunkien taloussuunnittelujärjestelmät poikkeavat toisistaan. Helsingillä on käytössä Baswaren Business Planning ja Vantaalla SAP Kuntien talouden kehitys ja tunnusluvut Kuntien talous on tasapainotaloutta, jonka avulla on kyettävä turvaamaan palvelujen saatavuus kuntalaisille. Tasapainotaloudessa menoilla on taipumus nousta tulojen tasolle. Talouden analysoinnin kannalta keskeistä on tulorahoituksen riittävyys. Seuraavassa kuvataan Helsingin ja Vantaan talouden tasapainon - tulorahoituksen riittävyyden - kehitystä vuosikatteella ja siitä johdetuilla tunnusluvuilla. Taulukko 1: Vuosikate % poistoista Helsingissä ja Vantaalla vuosina Helsingin vuosikate on jäänyt tarkastelujaksolla kaksi kertaa poistoja pienemmäksi. Vantaan vuosikate on kuusi kertaa kattanut poistot vuosina Vantaan vuosikate oli vuonna 2003 negatiivinen. Vuosina 2007 ja 2008 vuosikate ylitti poistot.

6 Kuntatalous 6 (29) Taulukko 2: Investointien tulorahoitusprosentti Helsingissä ja Vantaalla vuosina Vuosikate on ollut investointien omahankintamenoa (nettoinvestoinnit) suurempi Helsingissä viisi kertaa vuosina ja Vantaalla ei kertaakaan. Helsingin vuosikate vuosina on yhteensä hieman yli 3,6 miljardia. Poistot olivat vajaat 2,6 miljardia. Investointien omahankintamenot (investoinnit - rahoitusosuudet) oli lähes 4,9 miljardia. Tämän ja vuosikatteen eron kattoivat investointihyödykkeiden myyntitulot eli omaisuuden myyntitulot. Vantaan vastaavat luvut olivat seuraavat: vuosikate 379, omahankintamenot 974 ja luovutusvoitot 271 miljoonaa euroa. Helsinki on rahoittanut palvelujaan myös liikelaitosten tuotoilla. Erityisesti Helsingin Energian tuloutukset ovat turvanneet Helsingin palvelujen rahoituksen. Taulukko 3: Helsingin energian tuloutukset vuosina milj. euroa ylimääräiset tuloutukset perustamislainan lyhennykset perustamislainan korko peruspääoman tuotto Helsinki Energian tulovirtaan tulevaisuudessa liittyy monia epävarmuuksia (ympäristöön ja ilmastoon liittyvät tekijät, yhtiöittäminen). Mikäli tämä rahavirta supistuu, ei Helsingin talous ole tasapainossa. Vantaalla liikelaitosten vaikutus kaupungin rahavirtoihin on vaatimaton. Vantaan Energia Oy on maksanut Vantaan kaupungille osinkoja noin 15 miljoonaa euroa vuodessa (ja Helsingin kaupungille vastaavasti omistuksen suhteessa).

7 Kuntatalous 7 (29) Taulukko 4: Kertynyt ali/ylijäämä euroa/as Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taseeseen kertynyt ylijäämä on kehittynyt Helsingissä ja Vantaalla eri tavalla. Vantaan kumulatiivinen ylijäämä kasvoi 2000-luvun puoliväliin asti, mutta on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Helsingin kumulatiivinen ylijäämä on kasvanut vuodesta 2002 eteenpäin. Helsingissä syntynyt ylijäämä on ollut seurausta ennen kaikkea Helsingin Energian hyvästä tuloksesta 2000-luvulla. Tämä taseeseen kertynyt ylijäämä ei kuitenkaan kuvaa kunnan käytettävissä olevan rahamäärän lisääntymistä. Käytännössä ylijäämä on sitoutunut tehtyihin investointeihin kuten rakennettuihin päiväkoteihin ja teihin. Helsingillä on runsaasti omaisuutta. Kun taseesta lasketaan helsinkiläisten omaisuus ja verrataan sitä vantaalaisten omaisuuteen, ero on merkittävä. On esitetty laskelmia, joiden mukaan helsinkiläisten nettovarallisuus olisi noin euroa ja vantaalaisten reilut euroa asukasta kohti. Tähän lukuun vaikuttavat mm. kaupunkien ikä sekä historialliset tekijät mm. maanomistuskysymyksissä Verot ja valtionosuudet Kaupunkien keskeisin tulolähde on verotulot. Verotulojen tasoon vaikuttaa toisaalta veropohja ja toisaalta kaupungin päättämä veroprosentti. Veropohjan taustalla on kaupunkilaisten tulopohja (kunnan tulovero) ja kiinteistöjen määrä sekä niiden arvot (kiinteistövero). Yhteisöveron tuotto määräytyy paikallisten yritysten tuloksista sekä niiden työntekijämääristä. Helsingin tuloveroprosentti vuonna 2010 on 17,50 ja Vantaalla 19,00. Helsingin tuloveroprosentti on tähän asti ollut alempi kuin Vantaan. Taloussuunnitelmassa Vantaan kunnallisvero pidetään ennallaan. Helsingin kaupunginhallituksen hyväksymässä talousarvion raamissa kunnallisverotuloarvioita on laskettu kunnallisveroprosentilla 18,50. Helsinki päättää vuoden 2011 kunnallisveroprosenttinsa tasosta talousarviosta päättämisen yhteydessä. Helsingin ja Vantaan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentit ovat molemmissa alarajalla 0,32:ssa vuonna Yleinen kiinteistövero on Helsingissä 0,80 ja Vantaalla 1,00 vuonna 2010.

8 Kuntatalous 8 (29) Taulukko 5: Kunnallisveroprosentit Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taulukko 6: Verotulot euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Taulukko 7: Kunnallisvero euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina

9 Kuntatalous 9 (29) Helsingin veropohja on Vantaata vahvempi, ts. helsinkiläisten tulotaso on korkeampi kuin vantaalaisten. Näin alempikin veroprosentti tuottaa kunnallisveroa asukaslukuun suhteutettuna enemmän. Helsingin veropohjan vahvuuden toinen taustatekijä on ollut yritysten maksamat verot. Siitä johtuu myös se, että Helsingin talous kärsii lamasta muita enemmän. Laman lisäksi valtio on leikannut yhteisöveroa käyttäen sitä kunta-valtio -suhteen tasauseränä. Vantaan kiinteistöveron tuotto on Helsingin tasolla. Helsingissä kiinteistöjen verotusarvot ovat korkeammat, mikä tuottaa alemmallakin prosentilla asukaslukuun suhteutettuna saman verran veroa. Viime vuosien kiinteistöveron kasvun taustalla ovat osaltaan kiinteistöjen verotusarvojen korotukset pääkaupunkiseudulla. Taulukko 8: Verotuloihin ja valtionosuuksiin liittyviä tunnuslukuja Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Vantaa Verotulot - osuus kaupungin kokonaistuloista (ennen vuosikatetta laskettavista tuloista), % (ilman liikelait.) 70 % Valtionosuudet - osuus kaupungin kokonaistuloista (ennen vuosikatetta laskettavista tuloista), % (ilman liikelait.) 10 % Kunnallisverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 88 % Yhteisöverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 5 % Kiinteistöverot - osuus kaupungin kokonaisverotuloista, % 7 % Palkkatulot - osuus kunnallisveron alaisista ansiotuloista, % 78 % Eläketulot - osuus kunnallisveron alaisista ansiotuloista, % 16 % Työttömyysturv, muut sos.etuudet ja elinkeino. ansiotulot - osuus kunnallisv. al. ansiotuloista, % 6 % Ennakonpidätyksen alaisten tulojen kehitys, ,3 % 8,0 % Kunnallisveroprosentti ,5 18,5 Kunnallisveroprosentti ,5 19,0 Kunnallisverotulot per asukas Kunnallisveron jako-osuus , kehityksen suunta Laskussa Nousussa Yhteisöveron jako-osuus , kehityksen suunta Aaltoliikettä Aaltoliikettä Kiinteistöveroprosentti, vakituinen asuinrakennus, ,32 0,32 Kiinteistöveroprosentti, muu kuin vakituinen asuinrakennus, ,8 1,0 Kiinteistöveroprosentti, voimalaitosrakennus, ,85 Kiinteistöveroprosentti, rakentamaton rakennuspaikka, ,7 2,5 Kiinteistöveroprosentti, yleinen, ,8 1,0 Kiinteistöverotulojen suhde yhteisöverotuloihin, % 136 % Koiravero Kerätään Ei kerätä Valtionosuudet, 2009, milj. euroa 160,9 110,5 Valtionosuudet, euroa per asukas, Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, euroa per asukas, Taulukko 9: Käyttötalouden valtionosuudet euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina

10 Kuntatalous 10 (29) Valtio tasaa kuntien tulopohjaa valtionosuuksilla. Valtionosuuksien suuruuteen vaikuttaa osaltaan toimintojen organisointi (opetustoimi). Tasaava tekijä on verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (verotulotasaus). Taulukko 10: Verorahoitus suhteessa peruspalveluiden nettokustannuksiin Helsingissä ja Vantaalla vuosina milj. euroa Helsinki Vantaa Kun lasketaan yhteen verotulot ja valtionosuudet, saadaan verorahoitus. Verorahoitusta voi verrata keskeisimpien palveluiden (sosiaali- ja terveystoimi sekä opetus- ja kulttuuritoimi) nettokustannuksiin. Helsingin verorahoitus ei ole riittänyt peruspalvelujen nettokustannusten (toimintakate) kattamiseen. Vantaan verorahoitus on ollut toimintakatetta suurempi 2000-luvulla Maksut ja taksat Kaupungeilla on runsaasti toimialakohtaisia maksuja, joiden suuruus vaihtelee kaupungeittain. Eniten maksutuottoja syntyy molemmilla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, joissa molemmilla kaupungeilla on käytössä lain sallimat enimmäismaksut. Em. maksuista päätetään pääsääntöisesti lautakunnissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut tarkistetaan asiakasmaksulain muuttuessa ja muut maksut aina tarvittaessa. Joukkoliikenteen lipunhinnoista päättää molempien kaupunkien osalta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Kummallakin kaupungilla on käytössä useita lippulajeja ja alennusryhmiä. Helsinki maksaa kuntayhtymälle merkittävästi suurempaa tariffitukea paremmasta joukkoliikenteen palvelutasosta. Vesi- ja jätevesimaksuista päättää Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Tällä hetkellä Helsingin maksut ovat edullisemmat kuin Vantaalla. Nämä maksut on päätetty yhtenäistää kolmen vuoden aikana Maanvuokratulot ja maanmyyntitulot ja tilavuokrat Helsingissä asuntotontit luovutetaan MA-ohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Pääasiallinen luovutustapa on vuokraus, myyntiä on kuitenkin viime vuosina lisätty. Omatoimiseen rakentamiseen luovutetaan omakotitontteja ja ryhmärakentamistontteja joko hakumenettelyllä tai myymällä tarjouskilpailun perusteella. Vuosivuokra on 4 % tontin rakennusoikeuden pääoma-arvosta. Valtion tukemassa tuotannossa käytetään HSY:n (YTV:n) hyväksymiä tonttien enimmäishintoja. Valtion tukemassa tuotannossa vuokrasta peritään 80 %. Vuonna 2009 asuntorakennusoikeutta luovutettiin n kem2. Liike- ja toimistotontit luovutetaan yleensä vuokraamalla vuodeksi, mutta elinkeinopoliittisista syistä myös myymällä joko suoraan tai vuokrasopimukseen sisältyvän osto-oikeuden kautta. Vuokra määritellään arvioidun rakennusoikeuden arvon mukaan, tontin pääoma-arvosta peritään vuotuista 5 % vuokraa.

11 Kuntatalous 11 (29) Helsingissä kiinteistöjen myynnissä noudatetaan Kvston hyväksymiä periaatteita eli kiinteistöjä myydään - kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista elinkeinopolitiikan, asuntopolitiikan tai jonkin muun perustellun tarkoituksen edistämiseksi. - myyntikohteiden tulee olla kaavallisesti loppuun asti jalostettuja - hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon - ostomahdollisuudesta ilmoitetaan julkisesti ja käytetään ensisijaisesti tarjousmenettelyä Vantaalla kaupungin omistuksessa olevaa maaomaisuutta myydään tuottavasti kaupungin investointiohjelman toteuttamisen edellyttämän riittävän omarahoitusosuuden turvaamiseksi. Kaupunki luovuttaa omistamansa asuntotontit ensisijaisesti myymällä, toissijaisesti vuokraamalla. Kaupunki luovuttaa omakotitontteja omatoimirakentajille n.50 kpl /v. Vuoden 2010 aikana selvitetään mahdollisuudet myös tonttimaan vuokratulojen varmistamiseksi. Kiinteistökehittämiseen panostetaan siten, että palveluverkkokäytöstä vapautuva kiinteistöomaisuus myydään tai jatkojalostetaan. Helsingissä varsinaisia maanhankinnan keinoja ovat vapaaehtoinen kauppa, vaihto ja maankäyttösopimus, tarvittaessa voidaan käyttää myös etuostoa. Lähivuosien ensisijaisia kohteita ovat Sipoon liitosalue, asuntotuotannon turvaaminen ja virkistysalueiden käyttöönoton edistäminen. Ostomahdollisuudesta ilmoitetaan julkisesti ja käytetään ensisijaisesti tarjousmenettelyä Vantaan maanhankinta pyrkii reagoimaan elinkeinoelämän tarpeisiin sekä toteuttamaan osaltaan asuntoohjelmaa. Kaupunki hankkii maata vapaaehtoisin kaupoin, sopimuksin, etuosto-oikeutta käyttäen sekä lunastuksin. Maanhankinta kohdistetaan siten, että tehdyt kunnallistekniset ja palveluinvestoinnit saadaan tehokkaaseen käyttöön Kaupunki hankkii uutta maaomaisuutta pidättyväisesti kaupungin kannalta strategisesti merkittäviltä alueilta. Kaupungin on tarkoituksenmukaista hankkia maa-alueita strategisesti tärkeiltä alueilta mm. Marja-Vantaan ja Kehäradan vaikutuspiirissä. Kiinteän omaisuuden ostoon on vuosittain budjetoitu n. 4 milj. euroa. Merkittävämpiin kauppoihin on haettava lisämääräraha kaupunginvaltuustolta. Helsingissä maankäyttösopimusta käytetään kun maanomistajalle tuleva hyöty ylittää euroa. Kaupungille tulee hyödystä kolmannes sen jälkeen kun arvonnousun määrästä on ensin vähennetty euron perusvähennys. Sopimusperiaatteiden tarkistus odottaa Khn päätöstä. Sopimuksia on tehty vuodesta 1990 alkaen yli 120 kpl, kehittämiskorvauksia ei ole maksettu yhtään. Vantaalla maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset (ns. sopimustulot) ovat Vantaalla olleet viime vuosina noin viiden miljoonan euron tasoa ja 6,4 miljoonaa euroa vuonna Vantaalla maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset, kun maanomistajat saavat asemakaavasta tai asemakaavanmuutoksesta merkittävää hyötyä. Merkittävä hyöty arvioidaan asemakaavakohtaisesti. Maankäyttösopimuksissa on otettava huomioon yhdyskuntatekniikan kustannusten lisäksi kaupungin asunto-, elinkeino- ja kaupunkirakennestrategiaa toteuttavat tavoitteet. Sopimuksilla ohjataan laajamittaista ja myös asemakaavan muutoksiin perustuvaa rakentamista. Sopimuksilla pyritään turvaamaan asemakaavan toteuttamisen aikataulu, sisältö ja talous. Kaavoitussopimuksissa kaupunki ottaa korvaukset ensisijaisesti tonttimaana. Asemakaava-alueiden toteuttamista koskevia toteuttamissopimuksia ja kunnallistekniikan sopimuksia tehdään n /vuosi. Kehittämiskorvausmenettelyä ei ole Vantaalla käytetty. Taulukko 11. Yhteenveto maahan liittyvistä tuotoista Helsingissä ja Vantaalla Helsinki Vantaa Kaupungin maanomistus 62 % maa-alasta 33 % maa-alasta Maanvuokratuotot /as. / vuosi 20 /as. / vuosi Maanmyyntitulot keskimäärin /as. / vuosi 122 /as. / vuosi Helsingissä Tilakeskus perii hallintokunnilta tiloista kustannusperusteista vuokraa. Ulkopuolisille vuokrattaessa vuokra on markkinaperusteinen. Sisäiset vuokratulot vuonna 2009 olivat yhteensä 270 milj. euroa ja ulkoiset 85

12 Kuntatalous 12 (29) milj. euroa. Vantaalla tilakeskuksen sisäiset vuokratulot vuonna 2009 olivat 121 milj. euroa sekä vuokratulot ulkopuolisille vuokratuista toimitiloista ja tilakeskuksen hallussa olevista asunnoista noin 10 milj. euroa Menot Helsingin yhteenlasketut toimintakulut (liikelaitokset mukaan lukien) vuonna 2009 olivat milj. euroa. Vantaan vastaavat olivat milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli Helsingissä 42,9 % ja Vantaalla 35,1 %. Palvelujen ostoihin käytettiin Helsingissä 33 % ja Vantaalla 42,3 %. Aineiden ja tarvikkeiden osuus oli Helsingissä 11,9 % Vantaalla 3,4 %. Avustuksien osuus oli Helsingissä 7,6 % ja Vantaalla 6,3 %. Helsinki tuottaa palveluja Vantaata enemmän omana toimintanaan. Vantaa taas ostaa palveluja ulkopuolisilta tuottajilta Helsinkiä enemmän. Jakaumaan vaikuttaa kaupunkien palvelutuotantomallien erot. Toimialojen välistä menojen vertailua vaikeuttavat toimialojen sisältöerot, joten toimialojen välisen kulujaottelun tarkastelu ei ole relevanttia. Kuntien käyttötalouden menot syntyvät valtaosaltaan lakisääteisten peruspalvelujen tuottamisesta. Tällaisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus sekä ammatillinen koulutus. Palvelujen tarpeeseen vaikuttavat väestön ikärakenne ja alueittainen kehitys. Palvelukustannuksiin vaikuttavat myös palvelujen laatu ja järjestämistapa. Palvelujen laadusta esimerkkinä voidaan todeta perusopetuksen ryhmäkoosta käytävä keskustelu sekä kielivalintojen mahdollisuus. Palvelukustannusten tunnuslukuina on esitetty yksikkökustannuksia (euroa/oppilas), asukasta kohden laskettuja tunnuslukuja (euroa/asukas tai euroa/ikäryhmä). Tunnusluvut on laskettu kuntien tilinpäätöstiedoista, joista Tilastokeskus kerää tiedot. Kuntaliitto pitää yllä tiedostoja kuntien talouden tunnusluvuista ja palvelukustannuksista. Viimeisin tilasto on vuodelta Peruspalveluihin liittyen vertailukelpoisimmat tiedot löytyvät ns, Kuutos-kuntien vertailuista. Nettokäyttökustannukset asukasta kohden ovat Helsingissä noin kymmenyksen suuremmat ja tilanne on hieman vaihdellen pysynyt samanlaisena koko 2000-luvun. Vuosien keskimääräinen vuosittainen kokonaismenojen kasvu ilman liikelaitoksia tarkasteltuna oli Helsingissä noin 6,4 prosenttia ja Vantaalla noin 6,6 prosenttia. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2009; Helsingin menotaso noin 17 prosenttia Vantaata korkeampi. Paremman kuvan kustannuseroista kuitenkin antavat ikävakioidut kustannukset, joissa otetaan huomioon erot väestön ikärakenteessa. Terveys- ja vanhuspalveluiden ikävakioidut kustannukset asukasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa, jolloin ero kustannuksissa pieneni noin 8 prosenttiin. Erikoissairaanhoidon kustannusero asukasta kohden kuntien välillä oli noin 5 prosenttia vuonna Varhaiskasvatuksen (lasten päivähoito) kustannukset 0-6 -vuotiasta kohden olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2008, ero kustannuksissa noin 7,5 prosenttia. Helsingissä 0-6 -vuotiaitten osuus koko väestöstä oli 6,6 prosenttia ja Vantaalla 9 prosenttia vuoden 2008 lopussa. Kunnan järjestämän perusopetuksen oppilaskohtaiset käyttökustannukset (sisältäen vammaiset mutta ei pääomakustannuksia) olivat Helsingissä euroa ja Vantaalla euroa vuonna 2008, ero oppilaskohtaisissa kustannuksissa noin 15 prosenttia. Vastaavasti ero kunnan järjestämässä lukio-opetuksessa oppilaskohtaisissa kustannuksissa oli noin 25 prosenttia. Helsingissä noin puolet lukioista on muiden kuin kaupungin ylläpitämiä. Helsinki rahoittaa peruspalveluja osin myös liikelaitosten (Helsingin Energia) tuloutuksilla. Vantaalla verotulot ja valtionosuudet ovat riittäneet peruspalvelujen toimintakatteeksi vuotta 2003 lukuun ottamatta. Ero kaupunkien palvelukustannuksissa on selvä, Vantaa järjestää peruspalvelunsa Helsinkiä alhaisemmin kustannuksin. Osan eroista selittävät ikärakenne- ja palvelutarvemuuttujat, mutta myös palvelutasossa on eroja. Molemmissa kaupungeissa riittää peruspalveluissa haasteita kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamisessa ja rahoituksen riittävyydessä.

13 Kuntatalous 13 (29) Investoinnit Taulukko 12: Helsingin ja Vantaan investoinnit vuosina Molemmissa kaupungeissa investointiosan lähtötaso oli sama, n. 400 euroa/as vuonna Siitä Helsingin investoinnit ovat kehittyneet n. 700 euron tasolle ja Vantaan vastaavasti n. 500 e/as vuoteen 2009 mennessä. Vuosina Vantaa investoi lähes yhtä paljon asukasta kohden kuin Helsinki Kehäradan johdosta. Helsingissä liikelaitosten osuus investoinneista on huomattavasti suurempi eli %, Vantaalla alle 18 %. Liikelaitokset rahoittavat investointinsa tulorahoituksellaan ja tarvittaessa lainalla. Pitemmällä jaksolla niiden investointeja Helsingissä nostavat mm. suuret joukkoliikenneinvestoinnit ja Helenin (Helsingin Energia) pitkän tähtäimen kehittämisohjelma. Vantaalla liikelaitosten investoinnit ovat olleet pääasiassa Vantaan Veden investointeja. Vantaan Vesi on siirtynyt vuoden 2010 alusta alkaen osaksi HSY-kuntayhtymää. Helsingissä yhtiöiden kautta on investoitu varsin vähän. Toimitilat yhtiö on toteuttanut Kontulan vanhusten palvelukeskuksen ja omistaa n. 20 palvelutilakiinteistöä. Töölönlahden pysäköinti Oy toteuttaa pysäköintilaitoksen. Väylä Oy rakennutti keskustan huoltoväylän ja Länsimetro Oy, jossa Espoo on enemmistöosakas, toteuttaa länsimetron. Vantaalla tytäryhtiöiden kautta on toteutettu toimitilainvestointeja. Tytäryhtiöiden taseisiin on toteutettu monitoimitaloja, kouluja, päiväkoteja, terveysasema sekä toimistotaloja. Tulevien vuosien suurin investointi on Vantaan Energian jätevoimalan rakentaminen Poistot Molemmilla kaupungeilla on käytössä suunnitelman mukaiset poistot. Poistomenettelynä käytetään tasapoistoa. Poistoajat eroavat toisistaan jonkin verran Lainat ja velkaantuneisuus Koska kaupunkien tulorahoitus ei yksin ole riittänyt investointien rahoittamiseen, kaupungit ovat joutuneet ottamaan lainaa. Vuonna 2009 Helsingillä oli lainaa 1527 euroa/asukas ja Vantaalla 3666 euroa/asukas.

14 Kuntatalous 14 (29) Taulukko 13: Lainat euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Velkaa voivat ottaa myös kunnan osakkuusyhtiöt. Tällöin velka ei näy peruskunnan tilinpäätöksen lainoissa, vaan konsernilainoissa. Taulukko 14: Konsernilainat euroa/asukas Helsingissä ja Vantaalla vuosina Helsinki poikkeaa Vantaasta antolainoituksen osalta. Helsinki myöntää antolainoja ja sillä oli lainasaamisia 980 milj. euroa eli euroa per asukas vuonna Vantaa sen sijaan pääsääntöisesti takaa lainoja tytäryhtiöilleen. Helsingin 980 milj. euron antolainakannasta on asuntotuotantoon myönnettyjä lainoja noin 350 milj. euroa ja liikelaitoksille 400 milj. euroa. Palvelutuotantoon liittyviä yksityisiä rakennushankkeita ja ns. korvaavia kouluja on tuettu lainavaroin mm. siksi, että vakuuskysymysten vuoksi on ollut vaikea hankkia rahalaitosrahoitusta. Helsinki on perinteisesti rahoittanut omien kiinteistöyhtiöiden asuntotuotantoa. Viime vuosikymmenenä tarve on ollut vähäisempää valtion rahoitusmuotojen ja korkotukilainajärjestelmän johdosta ja rajoittunut vain oman pääoman osuuksien (tertiäärilainojen) ja liiketilojen rahoittamiseen. Viime vuonna finanssikriisin seurauksena vaikeutunut rahoituksen saanti oli syynä siihen, että Helsinki teki päätöksen vuokra-asuntotuotannon lainojen takaamisesta (200 milj. euroa) ja lisäksi korkotukilainojen myöntämisestä peruskorjaukseen ja uustuotantoon (100 milj. euroa) CEB:ltä lainatuista varoista. Helsinki ei ole yleensä taannut tytäryhteisöjen lainoja viime vuoden vuokra-asuntokohteita koskevaa päätöstä lukuun ottamatta. Helsinki on muutoinkin myöntänyt takauksia vain poikkeustapauksissa. Takausten määrä on yhteensä 464 milj. euroa, josta n. 250 milj. euroa omaan asuntotuotantoon.

15 Kuntatalous 15 (29) Helsingin suhteellinen velkaantuneisuus oli 34,1 % vuonna 2009 ja Vantaalla vastaavasti 82,8 %. Viimeisen viiden vuoden aikana Helsingin suhteellinen velkaantuneisuus on vaihdellut % välillä ja Vantaalla 68 82,8 % välillä. Helsingin omavaraisuusaste oli 75,5 % vuonna Omavaraisuuden yleisenä tavoitetasona kuntataloudessa pidetään keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta. Vantaan omavaraisuusprosentti oli viime vuonna 38,5 %. Helsingissä omavaraisuusaste on vaihdellut viime vuosina 75,5 77,5 % välillä ja Vantaalla vastaavasti 38,5 48 % välillä. Taulukko 15: Omavaraisuus Helsingissä ja Vantaalla vuosina Rahastot Molemmissa kaupungeissa on itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja. Helsingillä on viisi itsenäisenä taseyksikkönä toimivaa rahastoa: asuntolaina-, asuntotuotanto-, urheilu- ja ulkoilulaitosrahasto, vakuutusrahasto ja innovaatiorahasto. Vantaalla on neljä itsenäisenä taseyksikkönä toimivaa rahastoa: asuntolainarahasto. Marja- Vantaan rahasto, sosiaalisen luototuksen rahasto ja vahinkorahasto Yhdistymisavustukset Yhdistymisavustusta myönnetään vuosina toteutettaviin kuntaliitoksiin. Avustuksen määrä on huomattavasti nykyistä pienempi vuosina 2012 ja 2013 toteutettaviin kuntaliitoksiin. Useamman kunnan liitoksissa yhdistymisavustus on suurempi verrattuna vain kahden kunnan liitoksiin. Helsingin ja Vantaa yhdistyessä avustuksen suuruus olisi 4 milj. euroa. Avustus maksetaan kolmen vuoden aikana siten, että voimaantulovuotena maksetaan 40 prosenttia ja kahtena seuraavana vuotena kunakin 30 prosenttia. Mikäli kuntaliitokset aiheuttavat yleisen valtionosuusjärjestelmän mukaisten valtionosuuksien menetystä, menetykset korvataan täysimääräisesti viideltä vuodelta. Voimassa olevan lain mukaan korvaus alenee päättyen kuudennen vuoden alusta.

16 Kuntatalous 16 (29) 3.2 Konsernihallinto Nykytilan kuvaus Helsinki Konserniohjaus ja -strategia Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu 94 tytäryhtiötä, 11 tytärsäätiötä, 51 osakkuusyhtiötä, 3 omistusyhteysyhtiötä minkä lisäksi Helsinki on jäsenenä 6 kuntayhtymässä. Helsingin kaupungin konsernitase (emokaupunki mukaan lukien) on 13,7 mrd euroa. Konserniin kuuluvia yhteisöjä käytetään täydentämään kaupungin palvelutuotantoa ja hoitamaan kaupunkikonsernin muita tehtäviä. Kaupunki tuottaa tytäryhteisömuodossa palveluja mm. seuraavilla toimialoilla: opetus, kulttuuri, sosiaalitoimi, terveystoimi, kiinteistöt, matkailu, liikunta, energia, bussiliikenne, elinkeino ja henkilöstövuokraus. Helsingin omistajapolitiikan lähtökohtana on kaupunginvaltuuston strategiaohjelma ( ) ja muut omistajapolitiikkaa koskevat päätökset (konserniohje, Kvsto sekä Johtamisen ja hallinnon keskeisiin periaatteet tytäryhtiöissä, Khs/konsernijaosto ). Kaupunginhallituksen konsernijaosto laatii tarpeen mukaan tytäryhteisökohtaisia omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen ja -valvonnan käytännön toteuttaminen kuuluu kaupunginhallituksen konsernijaostolle. Konserniohjausvastuu on jaettu toimialoittain kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kesken. Talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosasto avustaa kaupunginjohtoa konserniohjauksen toteuttamisessa. Kaupungin omistamien vuokra-asuntoyhtiöiden osalta avusta tätä tehtävää hoitaa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikkö. Ohjaus käsittää yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet (corporate governance), hallitusten jäsenten nimeämisen ja erottamisen, yhtiökokousten sitovien toimintaohjeiden antamisen hallituksille, ennakkosuostumuksen antamisen merkittäviin päätöksiin, controller- toiminnan ja raportoinnin, Konserni-Akatemia - koulutuksen sekä konserniviestinnän. Liikelaitokset Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu 7 liikelaitosta, joista taloudellisesti merkittävin on Helsingin Energia. Muita liikelaitoksia ovat Helsingin Satama, HKL, Palmia, MetropoliLab (suunniteltu yhtiöittäminen lukien), Taloushallintopalvelu ja Oiva Akatemia. Liikelaitoksia vastaavia tukipalveluja Helsingissä ovat Stara ja Tilakeskus, jotka ovat nettobudjetoituja yksiköitä. Helsingin Energia toimii liikelaitoksena Helsingin kaupungin organisaatiossa. Helenin liikevaihto vuonna 2009 oli 723,2 MEUR ja tuloutus kaupungille vuonna 2009 oli yhteensä 326,5 MEUR. Vuokra-asuntoyhtiöt Helsingin kaupungilla on 21 vuokra-asuntoyhtiötä, jotka toteuttavat ja hallinnoivat arava- ja korkotukivuokraasuntoja. Asuntoja näissä asuntoyhtiöissä on yhteensä n kpl ja yhteenlasketun taseen koko 2,4 mrd EUR. Kuntayhtymien jäsenyys, merkittävät tyrär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt Helsinki on jäsenenä seuraavissa kuntayhtymissä: HUS (omistusosuus 36,2 %). HUS :n toimintatuotot vuonna 2009 olivat 1,55 mrd. euroa, josta jäsenkuntien maksamien palvelusuunnitelmien tuottojen osuus oli 1,24 mrd. euroa. Tästä Helsingin osuus oli 489,3 miljoonaa euroa eli n. 39,6 %. Muiden kuntayhtymien jäsenyydet: HSY (57,6 %), HSL (50 %), Uudenmaan Liitto (31 %), Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (9,5 %) ja Kårkulla Samkommun (17,42 %).

17 Kuntatalous 17 (29) Helsinki on osakkaana mm. Vantaan Energia Oy:ssä (40 %), Metropolia AMK Oy:ssä (42 %), Seure Henkilöstöpalvelut Oy (60 %) Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä (34 %) ja Länsimetro Oy:ssä (28 %). Kaupunki omistaa kokonaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n. Kaupunkikonserniin kuuluu myös useita kiinteistö- ja urheiluyhtiöitä sekä kaupungin kokonaan omistamia säätiöitä. Vantaa Konserniohjaus ja -strategia Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu 50 tytäryhtiötä, 19 osakkuusyhtiötä sekä 3 tytärsäätiötä, minkä lisäksi Vantaa on jäsenenä 10 kuntayhtymässä. Kaupunkikonsernin (ml. emokaupunki) taseen koko on n. 2,5 mrd euroa. Vantaan omistajaohjauksen periaatteet on kirjattu kaupunginvaltuuston hyväksymään Konsernistrategiaan ( ). Tytäryhteisöjen konserniohjaus kuuluu kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivalle konsernijaostolle. Ohjaus käsittää yhtenäiset johtamisen ja hallinnon periaatteet (konsernistrategia sekä Kuntaliiton suositukset), hallitusten jäsenten nimeämisen ja erottamisen, yhtiökokousedustajien nimeämisen sekä yhtiökokousten sitovien toimintaohjeiden antamisen hallituksille, ennakkosuostumuksen antamisen merkittäviin päätöksiin, talous- investointi- ja kassaraportoinnin sekä controller- toiminnan ja analyysit. Lisäksi järjestetään navigointitilaisuuksia kaupungin ja yhtiöiden strategioiden yhteensovittamiseksi ja taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinniksi. Vantaan keskushallinnossa toimii konsernihallinto, joka toteuttaa käytännössä omistajaohjauksen linjauksia. Liikelaitokset Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu 3 liikelaitosta, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, Vantaan Työterveys Liikelaitos sekä alkaen Vantaan Suun Terveydenhuollon Liikelaitos. Liikelaitoksia vastaavia tukipalveluja Vantaalla ovat tilakeskuksen toimialan Kiinteistöpalvelujen sekä Ateria- ja siivouspalveluiden tulosalueet. Energiayhtiöt Vantaan Energia on osakeyhtiö, jonka liikevaihto oli 234 MEUR vuonna 2009 ja se tuloutti kaupungille osinkoja 15 MEUR. Vantaan kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 60 % ja Helsingin kaupunki 40 %. Vuokra-asuntoyhtiöt Vantaan arava- ja korkotukivuokra-asuntotuotanto ja asuntojen hallinnointi on keskitetty VAV-Asunnot Oy:lle, joka on osa VAV-konsernia. Konserni omistaa n asuntoa ja sen taseen koko on 615 MEUR. Kuntayhtymien jäsenyys, merkittävät tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä säätiöt Vantaa on jäsenenä mm. seuraavissa kuntayhtymissä: HUS (omistusosuus 11,9 %). Vantaan osuus jäsenkuntien maksamista palvelusuunnitelmien tuotoista vuonna 2009 oli 180 miljoonaa euroa eli n. 14,6 %. Muiden kuntayhtymien jäsenyydet: HSY (19,5 %), HSL (19 %), Uudenmaan Liitto (16,4 %), Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (17,5 %), Kårkulla Samkommun (2,5 %) sekä EVTEK, ETEVA ja Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä. Vantaa on osakkaana mm. Vantaan Energia Oy:ssä (60 %), Metropolia AMK Oy:ssä (26 %), Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ssä (20 %) ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä (17 %). Vantaan kaupunkikonserniin kuuluu lisäksi useita kiinteistö- ja urheiluyhtiöitä. Merkittävin säätiö on Tiedekeskussäätiö.

18 Kuntatalous 18 (29) Nykytilan eroavaisuudet ja yhtäläisyydet Merkittävin ero Helsingin ja Vantaan kaupunkikonsernin rakenteessa on energiayhtiöiden organisointi; Helsingissä liikelaitos, Vantaalla osakeyhtiö. Helsingin Energian kaupungille maksama tuloutus on erittäin merkittävä kaupungin kokonaistalouden kannalta. Vantaan Energia Oy:n kaupungille tulouttama osinko ei ole Vantaan kaupungin kokonaistalouden kannalta kovin merkittävä. Arava- ja korkotukirahoitteinen vuokra-asuntotuotanto on Helsingissä hajautettu 21 eri vuokra-asuntoyhtiöön. Vantaalla vastaavasti ko. vuokra-asuntotuotanto on keskitetty yhteen yhtiöön, VAV Asunnot Oy:n. Lisäksi Helsingillä on lukuisia merkittäviä säätiöitä, kun taas Vantaalla ainoa merkittävä säätiö on Tiedekeskus Heurekaa hallinnoiva Tiedekeskussäätiö. Helsingillä toimii tytäryhteisöjä toimialoilla (mm. bussiliikenne, matkailu), joita vastaavia Vantaalla ei ole. Kaupunkien konsernistrategioissa ja konserniohjauksessa ei näyttäisi olevan merkittäviä eroja. Molemmat kaupungit ovat jäseninä monissa merkittävissä kuntayhtymissä. Helsingin kaupunki omistaa Vantaan Energiasta 40 %. 3.3 Taloushallinto sekä keskushallinnon toiminnot Taloushallinto Nykytila Helsingissä talous- ja palkkahallinto on järjestetty palvelukeskusmallin mukaisesti ja hoidetaan Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitoksessa. Palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Virastojen ja liikelaitosten kanssa tehdään vuosittain palvelusopimus, jossa on kuvattu tuotettavat palvelut, palvelukuvaukset, työnjakotaulukot, palvelujen a-hinnat ja suoritemäärä, jonka perusteella ao. vuoden hinta on laskettu. Hinta on lyöty lukkoon vuoden alussa ja se on kiinteä. Taloushallintopalvelun asiakkaita ovat Helsingin kaupungin virastot ja liikelaitokset lukuun ottamatta Helsingin Energiaa, Helsingin Satamaa, liikennelaitosta, Palmiaa, rakennusvirastoa ja Staraa. Vantaalla taloushallinnon palveluita tuotetaan pääosin keskushallinnon talouspalvelukeskuksessa ja palkkahallinnon palveluita henkilöstökeskuksen henkilöstöpalveluissa sekä pieneltä osin rahoituksessa, taloussuunnittelussa, hankintakeskuksessa ja tietohallinnon palvelukeskuksessa. Keskushallinnon toimiala veloittaa sisäisiltä asiakkailtaan yleiskustannuslisän. Vantaan keskushallinnon talous- ja palkkahallinnon palveluita tarjoavien tulosalueiden asiakkaita ovat kaupungin toimialat, liikelaitokset sekä rahastot. Helsingissä on käynnissä laskentajärjestelmien kilpailutus, joka sisältää AdeEko+- ja ProE-järjestelmien uusimisen. Varsinkin kirjanpito- ja laskutusjärjestelmiin on runsaasi liittymiä. Vantaalla laskentajärjestelmien kilpailutus on tehty ja toteutettu siten, että otettiin käyttöön SAPin kirjanpito ja sisäinen laskenta, käyttöomaisuuskirjanpito, osto- ja myyntireskontra, laskutus, varasto-ostotoiminnallisuus ja johdon raportointi sekä ostolaskujen kierrätykseen Rondo. Maalis - toukokuussa 2010 SAPin käyttöä laajennetaan matkahallintaan, budjetointiin ja ulkoiseen tilaamiseen sekä keskitetään hajautettua myyntilaskutusta.

19 Kuntatalous 19 (29) Taulukko 16: Taloushallintotoimintojen henkilökunta Prosessi Helsinki Vantaa Kirjanpito ja maksuliikenne 48 henkilöä 13 henkilöä Myyntilaskut 71 henkilöä 9 henkilöä Ostolaskut 81 henkilöä 12 henkilöä Palkanlaskenta 177 henkilöä 54 henkilöä Hallinto 14 henkilöä 8 henkilöä (sis. järjestelmäkehitys) Yhteensä: Nykytilan eroavaisuudet ja yhtäläisyydet Merkittävimpiä eroja on eritelty seuraavassa. Helsingissä palkanlaskenta ja palvelussuhdetietojen ylläpito hoidetaan taloushallinnon palvelukeskuksessa ja Vantaalla henkilöstökeskuksen henkilöstöpalveluissa. Palvelukeskukset on organisoitu eri tavalla; Helsingissä palvelukeskus toimii liikelaitoksena ja Vantaalla keskushallinnon toimialan tulosalueena. Helsinki laskuttaa palveluistaan virastoja ja liikelaitoksia, Vantaan palvelukeskuksen palveluista veloitetaan asiakkailta yleiskustannuslisä osana keskushallinnon palveluiden kokonaisveloitusta. Taloushallinnon tietojärjestelmät ovat pääosin erilaiset. Volyymeissä kaupunkien kokoerosta johtuen eroja, Helsingissä n. 3,5 kertaa Vantaan volyymit. Työnjaossa virastojen ja palvelukeskuksen välillä on joissakin prosesseissa eroja Yhtäläisyyksiä ovat mm. seuraavat tekijät. Toiminnot on järjestetty palvelukeskusmallin mukaisesti ja tuotettujen palvelujen sisältö on hyvin samanlainen. Palkanlaskennassa, maksuliikenteessä ja konsernitilinpäätöksessä käytetyt tietojärjestelmät ovat samat. Sen sijaan erot näiden toimintaympäristöissä lienevät suuret Keskushallinnon toiminnot Taulukko 17: Keskushallinnon toimiala Vantaalla

20 Kuntatalous 20 (29) Taulukko 18: Vantaan keskushallinnon toimialaa vastaavat toiminnot Helsingissä Helsingissä henkilöstöhallinto on sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan alla. Sitä valvova luottamushenkilöelin on kuitenkin kaupunginhallitus. Vantaalla hankintakeskus on kaupunginhallituksen alla kun Helsingissä sitä valvova luottamushenkilöelin on teknisen palvelun lautakunta. Vantaalla taloussuunnittelu ja rahoitus ovat vastuullisia eri kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajalle. Kaiken kaikkiaan oleellisia eroja kaupunkien kesken ei ole, toiminnot on vain ryhmitelty erilaisiin kokonaisuuksiin. Jonkin verran eroja on myös siinä, missä määrin toiminnot hoidetaan keskitetysti ja missä määrin hallintokunnissa/toimialoilla. 3.4 Tilahallinto Selvityksen kohteena olleet toiminnot Selvitettäviä toimintoja tilahallinnon aihepiirin yhteydessä ovat 1) ruokapalvelut, 2) siivouspalvelut, 3) kunnossapito- ja kiinteistönhoitopalvelut, 4) vahtimestari- ja vartiointipalvelut, 5) isännöinti ja tilojen vuokraus, 6) rakennuttaminen ja 7) hankeohjelmointi (tarveselvitysvaihe, hankesuunnittelu ja investointiohjelman laatiminen). Nykytila Helsinki Helsingin vuonna 2005 perustettu tilakeskus on kiinteistöviraston osasto ja sen toimintaa valvoo kiinteistölautakunta. Tilakeskus koostuu neljästä toimistotason yksiköstä: tilapalvelut (tilojen vuokraus), hankepalvelut (tilojen rakennuttaminen), kiinteistöpalvelut (isännöinti) ja hallintopalvelut. Tilakeskus vastaa hallintokuntien tilatarpeiden tyydyttämisestä ja toimitilakannan elinkaaritaloudesta. Tavoitteena uudistuksessa oli synnyttää tilaajaorganisaatio. Sairaaloiden osalta tilakeskuksessa on myös teknistä (palveluja tuottavaa) henkilökuntaa. Hallintokunnat ovat vuokranneet tilansa pääosin tilakeskukselta mutta myös pieneltä osin yksityisiltä vuokranantajilta. Pääomavuokra koostuu 3 % korosta, 3,33 % poistosta (lasketaan 70 % osuudesta jälleenhankinta-arvosta)

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilinpäätös

Vuoden 2015 tilinpäätös Vuoden 215 tilinpäätös Konserniesikunta, Strategia ja talous, Konserniohjaus Toimintaympäristö Väestökasvu yli 4 2 henkilöä (1,6 %), Asukasluku 215/216 oli. 269 82 Taloudellinen toimintaympäristö haasteellinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Helsingin kaupunkikonserni

Helsingin kaupunkikonserni Helsingin kaupunkikonserni Tytäryhtiöt 72 KAUPUNKI Virastot 29 Liikelaitokset 6 Tytärsäätiöt 11 Osakkuusyhteisöt 39 Muut yhteisöt 600 1 Miten Helsinkiä ohjataan konsernina mahdollisuudet ja haasteet Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön

Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Kaupunkikonsernin varat tehokkaaseen käyttöön Liikkeenjohdon neuvonantajabo-erik Ekström, Board & Management Services Oy ja taloustoimittajakyösti Jurvelin, Kauppalehti - 1 - Kunta on läsnä kaikkialla

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Seutuselvitykset, tilannekatsaus

Seutuselvitykset, tilannekatsaus Seutuselvitykset, tilannekatsaus PKS-neuvottelukunta 24.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Seutuhallintoselvityksen työohjelma talvi 2009-2010 Valmistelu

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012

Talousarvio ja suunnitelma 2013. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Talousarvio ja suunnitelma 2013 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 25.10.2012 Espoo on kasvukaupunki Syntyvyyden enemmyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väestöä yli 4000 asukkaalla vuodessa. Myös

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA LAPIN LIITTO KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA Käyttötalouden nettokustannukset Valtionosuudet Verotulot Toimintakatteen ja verorahoituksen suhde Vuosikate Lainakanta

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus

Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus Omistajapolitiikka ja ohjaus Oulussa KV koulutus 29.11.2012 Marja Kariniemi, kehittämispäällikkö Konsernipalvelut Esityksen sisältö - Mitä tarkoittaa omistajapolitiikka ja ohjaus? - Mistä omistuksista

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus

Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 27.10.2011 T3 INNOVATION TRIANGLE TAPIOLA Science and Technology Art and Design Global Business Jukka Mäkelä 27.10.2011 2 Viiden

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 8.12.2008 Voimaan 1.1.2009 Valtuusto 10.12.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 9.12.2013 Voimaan 1.1.2014 3 Kaupunginhallituksen tehtävät ja Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 249 20.06.2016 Kaupunginhallitus 342 19.09.2016 Talousarvion 2017 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2017-2020 310/04.041/2016 KH 20.06.2016 249 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA KONSERNIRAKENNE Kaupunginvaltuusto Päättää talousarviossa verot, määrärahat ja tavoitteet KONSERNIJOHTO, Hallitus ja kaupunginjohtajat -vastaavat valmistelusta, täytäntöönpanosta

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot