Ethnography as a research method

Transkriptio

1 Ethnography as a research method Aalto ARTS Merja Helle merjahelle@gmail.com Tutkimuspäällikkö, eläkkeellä MediakonsepFen tutkimusryhmä, Aalto ARTS

2 Use- inspired basic research Improved understanding Improved technology Pure basic research Use-inspired basic research Purely applied research and development Existing understanding Existing technology

3 Arvot ja tutkimuksen lajeja Toteava tutkimus kuvaa asioiden Flaa ja etsii erillisten asioiden välisiä syy- seuraussuhteita OpFmoiva, rafonalisoiva tutkimus Etsii parasta vaihtoehtoa annetuissa (vanhan toimintamallin puioeissa) KehiOävä tutkimus Etsii realisfsia mahdollisuuksia puioeiden luovaan ylioämiseen, uusiin toimintamuotoihin (alternafve ethnography, intervenfon etnografia)

4 EksooRset alkuasukkaat tuolla jossain

5 Etnografia Antropologinen kenoätyö: Etnografia on prosessi, jonka aikana tallennetaan ja tulkitaan toisten ihmisten elämäntapaa. Etnografia on tutkimusprosessi, joka perustuu pääasiassa kenoätyölle. Se käyoää monenlaisia tutkimusmenetelmiä, pääasiassa laadullisia Keskeistä on osallistua tutkioavien elämään pitkähkön ajan kuluessa Lopputuloksena on etnografia, joka perustuu pääasiassa kenoätyössä keräoyyn aineistoon ja sisältää siksi paljon kuvailevaa materiaalia Vaihtoehtoisia määritelmiä paljon

6 Pink 2007, 22 ethnography is a process of creafng and represenfng knowledge (about society, culture and individuals) that is based on ethnographers own experiences, It does not claim to produce an objecfve or truthful account of reality, but should aim to offer versions of ethnographers experiences of reality that are as loyal as possible to the context, negofafons and intersubjecfvifes, through which knowledge was produced FINDING MEANINGS TOGETHER InterView (Kvale)

7 Kauas juna vie tai laiva KenOätyö tarkoir aiemmin matkustamista pois kofpiiristä, usein vieraisiin maanosiin. Siellä etnografi osallistui tutkioavan yhteisän elämään mahdollisimman paljon sen oikeana jäsenenä - jopa useita vuosia. Tätä kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi Perinteisessä etnografiassa kuvataan ihmisten elämän ja yhteisön rakentumisen joka päiväisiä tapahtumia, tapoja, sääntöjä, työvälineitä, uskontoa, rituaaleja jne. Mikä on toimijoiden asioille antama merkitys?

8 Siirtomaavallan työkalu

9 Varokaa etnografi tulossa

10 Etnografin viaton, kaikkifetävä silmä Osallistuva havainnoinf perustui ajatukseen tutkijan kaikkifetävästä katseesta, joka pystyy näkemään/ nostamaan merkityksia muiden ihmisten arjessa ja jopa yleistämään niistä. Etnografia on näin intuifivista ja epäteoreersta, yksilön persoonasta riippuvaa oivaltamista Tätä näkemystä on paljon krifsoitu uudemmassa etnografiassa InformanFt johfvat harhaan, oma kultuuuri värjää tutkijan epäteoreerset tulkinnat

11 O Reilly 2005, 3 iterafve- inducfve research (that evolves in design through the study), drawing on a family of methods, involving direct and sustained contact with human agents, within the context of their daily lives (and cultures), watching what happens, listening to what is said, asking quesfons, and producing richly wrioen account that respects the irreducability of human experience, that acknowledges the role of theory as well as the researcher s own role and that views humans as part object/part subject FOCUS, FOCUS, FOCUS

12 A new catch word, but Not everything is ethnography Ethnography can involve many methods, but observafon is part of it Interviews are not ethnography, but can be part of ethnography Murphy 2011: a patchwork of many methods, including ethnographic elements Amit: it is the field that determines the methods Rapid Ethnography: The concept of rapid ethnography describes deep, but Fme- limited ethnography, ojen including research teams, iterafve methods of gathering knowledge, emphasis on emic knowledge, and an interest of solving problems of importance to the stakeholders (Beebe, 1995; Chambers, 1980; Millen, 2000). Delamont 2004: total immersion - parfal immersion

13 Uusia ajatuksia etnografiasta Dialogi tutkijan ja tutkioavien sekä heidän kokemustensa välillä noussut pinnalle. Tulkinta tapahtumista tuotetaan yhdessä. Suhde kirjoitetaan auki Refleksiivinen etnografia, sensifivinen etnografia, autoetnografia etc Uusia raportoinnin tapoja: romaani, runot, näytelmät, omaelämänkerrat jne. Havainto metodina muuounut havainnoinnin muodostumiseksi yhteistyön konteksfssa, jossa ovat osallisina niin tutkijat kuin tutkioavat Vieraista kulouurista oman yhteiskunnan työn ja arjen kuvaamiseen

14 Uusia tapoja Visual (Sarah Pink, Gillian Rose) SensiFve (Mervi Hasu) Sensory (Sarah Pink) Netnography (Robert Kozinets) RAP (rapid ethnography) Longitunal Global ethnography (Michael Buroway) Journal of Contemporary Ethnography Handbook of Ethnograpy (*Atkinson et al.)

15 Sensory ethnography Sensory ethnography (Pink 2009) includes ethnographic elements, and focuses on the mulf- sensory aspect of the research topic. In Western research, sight as a sense is ojen emphasized, while the other senses hearing, smell, taste and touch are paid less aoenfon. As Pink (2009, p. 19) says: An ethnographic approach to exploring people s mulfsensory relafonships to the materialifes and environments of their everyday lives, and to their feelings about them, offer a remarkably rich and informafve source of knowledge. Also, the relafonship of sensory percepfon and the culture are examined with the sensory ethnographic approach (Pink 2009, 15).

16 Tutkimuksen kohde konstruoidaan Tutkimuksen kenoä ei odota tutkijan saapumista valmiina ja täydellisenä Se konstruoidaan erilaisilla valinnoilla, joita täytyy tehdä jatkuvasf uudelleen ja uudelleen tutkimustyön edetessä. Missä aiot istua, ketä/mitä aiot seurata, kenen ääntä aiot kuunnelle? Mitä suljet pois? Sotkuinen, emofonaalinen, rasioava, muoa kuitenkin palkitseva kokemus Henkilökohtainen ja ammafllinen minä sulautuvat kentällä

17 Mitä etsii - sitä löytää Tutkimusintressi Taustateoria Tutkimuskysymykset Havaintoyksikkö Analyysiyksikkö Tulokset Johtopäätökset Suhde käytäntöön Suhde teoriaan

18 Mitä on käytäntö ja sen tutkimus? Yksilölliset teot, tapahtumat, seuraukset/ ulkopuolisen havainnoimana Laajemmat sosiaaliset ja materiaaliset yhteydet/ ulkopuolelta havainnoituna Yksilöiden tavoioeet, merkitykset ja arvot/ subjekfivinen arvioinf Kieli, diskurssi ja tradifot yksilöiden tulkintana Käytännön historiallisuus, materiaalisuus ja muutos Dialoginen arvioinf

19 Leena Eräsaari: Kohtaamisia byrokraarsilla näyoämöillä

20 Foucault ja valta sellivankila ja valvonta

21 Nöyryytysmyssy

22 Keskeisiä kysymyksiä? Mitä on toiminta? (Elm&Löfgren: The secret world of doing nothing) Miten sitä tutkitaan? Miten sitä kehitetään? Mitä on kehitys kenen näkökulmasta? Ketkä osallistuvat kehioämiseen Mitä on tutkimus? Miten sitä tehdään? Ketkä sitä tekevät?

23 Uusia ajatuksia etnografiasta Dialogi tutkijan ja tutkioavien sekä heidän kokemustensa välillä nousseet pinnalle. Tulkinta tapahtumista tuotetaan yhdessä. Suhde kirjoitetaan auki Refleksiivinen etnografia, sensifivinen etnografia, autoetnografia etc Uusia raportoinnin tapoja: romaani, runot, näytelmät, omaelämänkerrat jne Havainto metodina muuounut havainnoinnin muodostumiseksi yhteistyön konteksfksi, jossa ovat osallisina niin tutkijat kuin tutkioavat. Vieraista kulouurista oman yhteiskunnan työn ja arjen kuvaamiseen

24 Tutkimuksen kohde konstruoidaan Tutkimuksen kenoä ei odota tutkijan saapumista valmiina ja täydellisenä Se konstruoidaan erilaisilla valinnoilla, joita täytyy tehdä jatkuvasf uudelleen ja uudelleen tutkimustyön edetessä. Missä aiot istua, ketä/mitä aiot seurata, kenen ääntä aiot kuunnelle? Mitä suljet pois? Sotkuinen, emofonaalinen, rasioava, muoa kuitenkin palkitseva kokemus Henkilökohtainen ja ammafllinen minä sulautuvat kentällä

25 Etnografian vaiheet Oma tutkimusintressi Teoria ja tutkimuskysymykset Kohteeseen perehtyminen etukäteen Kentälle pääsy avauskertomus KenOätyö - havainnoinf ja haastaoelut, muu materiaali - kenoämuisfinpanot - piirrokset - valokuvat - ääni- ja videonauhoitukset Kentältä irrooautuminen Aineiston analyysi ReflektoinF Tulosten kirjoioaminen Julkaiseminen Tieteellinen ja käytännön keskustelu

26 Visuaalinen etnografia

27 Koordinoinnin keskus Varjostamassa henkilöä

28 Monia tapoja kerätä aineistoa Hengailu Sukeltaminen toimintaan Vierailut PuhelinkontakFt ja- haastaoelut SähköposFt Kohteiden hajatuminen ajallisesf ja paikallisesf Miten tutkivaa mobiileja ihmisiä, globaaleja organisaafoita, hajautuneita verkostoja Tutkimuskysymykset ja Flanteet määrioelevät käyteoävät metodit

29 Etnografi on aina osallinen Etnografi on aina osallinen toiminnassa. Ei ole puhdasta havainnoinfa KenOä konstruoidaan samoin tulokset Tärkeää suunnitella jo etukäteen miten osallistuu sosiaaliseen toimintaan kentällä Oman toiminnan reflektoinf tärkeää PäiviOäiset kenoämuisfinpanot keskeinen väline

30 Mitä on kulouuri? Paikkaan sidottu Yhtenäinen Selkeä kollektiivi Uusintaa kulttuuria Rakenteet ja vakiintuneisuus Historiallisesti muuttuva Materiaalisesti välittynyt Pirstoutunut Kollektivisuus episodimaista Ristiriidat ja häiriöt Muutos ja sen mahdollisuus

31 Miten/Mihin etnografiaa käytetään? Yksinkertainen kuvaus todellisuudesta (naivi peili- etnografia) Ennen määrällistä, oikeaa analyysiä Muun aineiston varmistamiseen, triangulaafo Tutkitaan monimutkaisia ja moniäänisiä prosesseja Marginaalisia tai rajakohteita Jäljitetään vaienneouja ääniä tai kokemuksia Tutkitaan toimintajärjestelmien leikkauskohfa

32 Missä on havainnoinnin kenoä? Suora havainnoinf paljastaa todellisuuden OdoOaa vain löytämistä Yksi havainnoinnin kohde Rajallinen ja paikallinen kenoä Kentälle päästään dialogisessa ja interakfivisessa suhteessa Rakennetaan yhdessä Moninainen, avoin rajat ylioävä/ globaali/virtuaali Fla

33 Mitä on kenoätyö? Helppoa ja mekaanista Kuka tahansa osaa havainnoida TuoOaa peilin todellisuudesta EmoFonaaliset, persoonalliset kokemukset häivytetään tai niitä ei tunnisteta Työlästä. luovaa työtä AmmaFllisesF vaafvaa Kompetenssi hankioava VaaFi henkilökohtaista mofivia Tunteet tuooavat myös Fetoa Kaikilla ei ole pääsyä kaikille kenflle Työnohjaus

34 Relevanssi? ValiditeeR perustuu FukasF määriteltyyn tutkimukseen Suhteeessa käytäntöön Paikallinen relevanssi Relevanssin määrioelee tutkija yksinäänisesf ValiditeeR perustuu relevanssiin Relevanssi myös suhteessa teoriaan ja metodologiaan Relevanssi rakennetaan yhdessä, on moniäänistä Julkinen ja historiallinen relevanssi Se neuvotellaan tutkimusprosessin aikana

35 Menneisyys vai tulevaisuus? Ajaton, epähistoriallinen kuvaus menneisyydestä Laajenee myös tulevaisuuteen AnalyyRnen vaihtelu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä

36 Vaikeuksia Työlästä, vie aikaa ja voimavaroja Materiaalin suuri määrä ja rikkaus Aineiston soveltuvuus analyyrseen tutkimukseen Vie paljon aikaa tulokset laahaavat jäljessä Tutkijan näkemys ja vaikutus tutkimukseen Tietojen tulkinta ja yleisteoävyys Kertomuksen uskooavuus miten kuvataan ja kirjoitetaan Törmää luonnonfeteelliseen Fedekäsitykseen

37 Ask others about tricks and tips Where to sit? Whom to observe? Make also notes not with a computer Test the places where you video? Air conditioning masks talk? Need a wide or fish eye lens? Have two mp3 players Portable microphones? Insulate the devices from table top Bring extensions chords and insulation tape for the floor Make field notes the same day, you WILL forget soon

38 Pikatehtävä Luku kahteen Etnografian tavoioeena tehdä parannusehdotuksia metodikurssiin Tämän luennon havainnoinf Koko kurssin havainnoinf KommenFt - mikä hyvää/kiinnostavaa - parannusehdotuksia Lyhyt purku tauon jälkeen ja raporr merja.helle@gmail.com viikon sisällä

39 Yhdessä ja erikseen perheenjäsenten kotona olemisen ja tekemisen dynamiikka Pirjo Korvela Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tdk Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Kotitalousopettajankoulutus

40 Videokamerat Perheessä I Yläkerta Olohuone Keittiö

41 aika videonauhalta isä puhuu Teemulle Puheen ja tekemisen taulukkomuotoinen transkripti 1/3 Aika Keskustelu Mitä tehdään? Äiti Isä Jouko (6½) Teemu (2v) I>T: Annetaaks me Joukon On WC:ssä Seisoo olohuoneen Istuu pöydän Istuu olo-huoneen kattoo aamupiirrettyjä? lattialla Teemun paita ääressä, syö muroja lattialla, katsoo kädessä videoa T: Ei. J: Mun vuoro. T>I: Isi, mä en halua Kumartuu Teemun piirrettyjä, mä haluan puoleen vaakasuorilla Fröbeliä. viivoilla liitetään puhuminen ja tekeminen ajallisesti toisiinsa Pukee paitaa Teemulle Isä pukee Teemua J>I: Laita isi. jokaisen perheenjäsenen tekeminen on omassa sarakkeessaan

42 Leikki (Petteri) vs. esteetön liikkuminen (äiti) Episodi 13/57 Mä nostan tän patjan kato tästä, Petteri. Nosta vaan. Kato siks aikaa, että saahaan tuota toi...

43 Leikki (Tuula) vs. valmistautuminen seuraavaan päivään (äiti) Äiti, me tehdään, jumppaamaan. Ootappa, minä katon Mitä? Minun pitää tulla jumppaamaan, vai? Niin. Kato ku tässä jumppaa.

44 Episodityyppien määrä aamulla Perheessä I Toimintaepisodityyppi Yhteensä Kaikilla Kahden tai kolmen Useita kohteita eli perheenjäse-nillä perheenjäsenen yhteinen jokaisella oma yhteinen kohde kohde ja muilla omat kohteet kohde Fokusoi- Kehittyy 0 39 (76 %) 12 (24 %) 51 (100%) tuminen vähitellen äiti & isä 2 äiti & Jouko (7) 6 äiti & Teemu (2) 5 isä & Jouko (7) 3 isä & Teemu (2) 13 Jouko & Teemu 1 Muut yhdistelmät 10 Yhtäkkisesti

45 Toimintaepisodi mitä aamulla tai illalla tapahtuu fokusoituminen fokusoituminen fokusoituminen Episodi 1: kaikilla yhteinen kohde Episodi 2: jokaisella oma kohde Episodi 3: yhteinen kohde ja omia kohteita

46 Yhdessä ja/tai erikseen olemisen ja tekemisen monet muodot Fyysisesti läsnä Henkisesti läsnä Fokusoituminen yhteiseen kohteeseen Fyysisesti muualla, mutta ajatuksissa perheen mukana (ei esiinny yhteenkokoontumisen kontekstissa) Fyysisest i poissa Fokusoituminen omaan kohteeseen, mutta samalla voi olla fyysisesti osallisena toisen henkilön teossa Sekä fyysisesti että ajatuksellisesti muualla (ei esiinny yhteenkokoontumis en kontekstissa) Henkisesti poissa

47 Toimitustyön etnografiaa Väitöskirjaa varten HS kotimaan osasto Muutoslaboratorio, kehittämisinterventio Organisaatioetnografiaa , videointi 74 haastattelua, 40 days of videos Yli 50 kokousta Iltavuoron taittodeski = centers of co-ordinations Maakuntalehden etnografia Valokuvat, varjostaminen

48 What to observe?

49 Visuaalinen etnografia Flat, laioeet yms.

50 Pay aoenfon to details, photograph them

51 Missä aiot istua? Tutkija kulman takana

52 Uusia tulkintoja (vetäytyminen)

53 Varjostamassa henkilöä

54 Kääntämisen kenoä ja jatkuvien viioauksien kehä (Latour: Pandora s hope) Karsiminen ja tiivistäminen (reduction) Vastaavuus Standardisointi Teksti Laskentamallit Levittäminen Suhteellinen yleisyys Paikallisuus Erityisyys Materiaalisuus Jatkuvuus Moninaisuus Laajemman merkityksen antaminen (amplification)