Etnografia käytäntölähtöisen tutkimuksen metodina Merja Helle, tutkimuspäällikkö IADE Mediakonseptilaboratorio
|
|
- Anni-Kristiina Hänninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etnografia käytäntölähtöisen tutkimuksen metodina Merja Helle, tutkimuspäällikkö IADE Mediakonseptilaboratorio
2 Use-inspired basic research Improved understanding Improved technology Pure basic research Use-inspired basic research Purely applied research and development Existing understanding Existing technology
3 Eksoottiset alkuasukkaat tuolla jossain
4 Etnografia Antropologinen kenttätyö: Etnografia on prosessi, jonka aikana tallennetaan ja tulkitaan toisten ihmisten elämäntapaa. Etnografia on tutkimusprosessi, joka perustuu pääasiassa kenttätyölle. Se käyttää monenlaisia tutkimusmenetelmiä, pääasiassa laadullisia Keskeistä on osallistua tutkittavien elämään pitkähkön ajan kuluessa Lopputuloksena on etnografia, joka perustuu pääasiassa kenttätyössä kerättyyn aineistoon ja sisältää siksi paljon kuvailevaa materiaalia Vaihtoehtoisia määritelmiä paljon
5 Kauas juna vie tai laiva Kenttätyö tarkoitti aiemmin matkustamista pois kotipiiristä, usein vieraisiin maanosiin. Siellä etnografi osallistui tutkittavan yhteisän elämään mahdollisimman paljon sen oikeana jäsenenä -jopa useita vuosia. Tätä kutsutaan osallistuvaksi havainnoinniksi Perinteisessä etnografiassa kuvataan ihmisten elämän ja yhteisön rakentumisen joka päiväisiä tapahtumia, tapoja, sääntöjä, työvälineitä, uskontoa, rituaaleja jne.
6 Varokaa etnografi tulossa
7 Etnografin viaton, kaikkitietävä silmä Osallistuva havainnointi perustui ajatukseen tutkijan kaikkitietävästä katseesta, joka pystyy näkemään/nostamaan merkityksia muiden ihmisten arjessa ja jopa yleistämään niistä. Etnografia on näin intuitiivista ja epäteoreettista, yksilön persoonasta riippuvaa oivaltamista Tätä näkemystä on paljon kritisoitu uudemmassa etnografiassa Informantit johtivat harhaan, oma kultuuuri värjää tutkijan epäteoreettiset tulkinnat
8 Siirtomaavallan työkalu
9 Tutkimusintressi Taustateoria Tutkimuskysymykset Havaintoyksikkö Analyysiyksikkö Tulokset Johtopäätökset Suhde käytäntöön Suhde teoriaan Mitä etsii - sitä löytää
10 Mitä on käytäntö? ja sen tutkimus? 1. yksilölliset teot, tapahtumat, seuraukset/ ulkopuolisen havainnoimana 2. laajemmat sosiaaliset ja materiaaliset yhteydet/ulkopuolelta havainnoituna 3. yksilöiden tavoitteet, merkitykset ja arvot/ subjektiivinen arviointi 4. kieli, diskurssi ja traditiot yksilöiden tulkintana 5. käytännön historiallisuus, materiaalisuus ja muutos 6. dialoginen arviointi
11 Leena Eräsaari: Kohtaamisia byrokraattisilla näyttämöillä
12 Foucault ja valta sellivankila ja valvonta
13 Nöyryytysmyssy
14 Keskeisiä kysymyksiä? Mitä on toiminta? Miten sitä tutkitaan? Miten sitä kehitetään? Mitä on kehitys kenen näkökulmasta? Ketkä osallistuvat kehittämiseen Mitä on tutkimus? Miten sitä tehdään? Ketkä sitä tekevät?
15 Uusia ajatuksia etnografiasta Dialogi tutkijan ja tutkittavien sekä heidän kokemustensa välillä nousseet pinnalle. Tulkinta tapahtumista tuotetaan yhdessä. Suhde kirjoitetaan auki Refleksiivinen etnografia, sensitiivinen etnografia, autoetnografia etc Uusia raportoinnin tapoja: romaani, runot, näytelmät, omaelämänkerrat jne Havainto metodina muuttunut havainnoinnin muodostumiseksi yhteistyön kontekstiksi, jossa ovat osallisina niin tutkijat kuin tutkittavat. Vieraista kulttuurista oman yhteiskunnan työn ja arjen kuvaamiseen
16 Tutkimuksen kohde konstruoidaan Tutkimuksen kenttä ei odota tutkijan saapumista valmiina ja täydellisenä Se konstruoidaan erilaisilla valinnoilla, joita täytyy tehdä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen tutkimustyön edetessä. Missä aiot istua, ketä/mitä aiot seurata, kenen ääntä aiot kuunnelle? Mitä suljet pois? Sotkuinen, emotionaalinen, rasittava, mutta kuitenkin palkitseva kokemus Henkilökohtainen ja ammatillinen minä sulautuvat kentällä
17 Etnografian vaiheet Teoria ja tutkimuskysymykset Kohteeseen perehtyminen etukäteen Kentälle pääsy avauskertomus Kenttätyö -havainnointi ja haastattelut, muu materiaali -kenttämuistiinpanot -piirrokset -valokuvat -ääni- ja videonauhoitukset Kentältä irrottautuminen Aineiston analyysi Reflektointi Tulosten kirjoittaminen Julkaiseminen Tieteellinen ja käytäntö keskustelu
18 Visuaalinen etnografia
19 Koordinoinnin keskus Varjostamassa henkilöä
20 Monia tapoja kerätä aineistoa Hengailu Sukeltaminen toimintaan Vierailut Puhelinkontaktit ja-haastattelut Sähköpostit Kohteiden hajatuminen ajallisesti ja paikallisesti Miten tutkivaa mobiileja ihmisiä, globaaleja organisaatioita, hajautuneita verkostoja Tutkimuskysymykset ja tilanteet määrittelevät käytettävät metodit
21 Etnografi on aina osallinen Etnografi on aina osallinen toiminnassa. Ei ole puhdasta havainnointia Kenttä konstruoidaan samoin tulokset Tärkeää suunnitella jo etukäteen miten osallistuu sosiaaliseen toimintaan kentällä Oman toiminnan reflektointi tärkeää Päivittäiset kenttämuistiinpanot keskeinen väline
22 Mitä on kulttuuri? Paikkaan sidottu Yhtenäinen Selkeä kollektiivi Uusintaa kulttuuria Rakenteet ja vakiintuneisuus Historiallisesti muuttuva Materiaalisesti välittynyt Pirstoutunut Kollektivisuus episodimaista Ristiriidat ja häiriöt Muutos ja sen mahdollisuus
23 Miten/Mihin etnografiaa käytetään? Yksinkertainen kuvaus todellisuudesta (naivi peili-etnografia) Ennen määrällistä, oikeaa analyysiä Muun aineiston varmistamiseen, triangulaatio Tutkitaan monimutkaisia ja moniäänisiä (työ)prosesseja Marginaalisia tai rajakohteita Jäljitetään vaiennettuja ääniä tai kokemuksia Tutkitaan toimintajärjestelmien leikkauskohtia
24 Missä on havainnoinnin kenttä? Suora havainnointi paljastaa todellisuuden Odottaa vain löytämistä Yksi havainnoinnin kohde Rajallinen ja paikallinen kenttä Kentälle päästään dialogisessa ja interaktiivisessa suhteessa Rakennetaan yhdessä Moninainen, avoin rajat ylittävä/ globaali/virtuaali tila
25 Mitä on kenttätyö? Helppoa ja mekaanista Kuka tahansa osaa havainnoida Tuottaa peilin todellisuudesta Emotionaaliset, persoonalliset kokemukset häivytetään tai niitä ei tunnisteta Työlästä. luovaa työtä Ammatillisesti vaativaa Kompetenssi hankittava Vaatii henkilökohtaista motiivia Tunteet tuottavat myös tietoa kaikilla ei ole pääsyä kaikille kentille
26 Relevanssi? Validiteetti perustuu tiukasti määriteltyyn tutkimukseen Suhteeessa käytäntöön Paikallinen relevanssi Relevanssin määrittelee tutkija yksinäänisesti Validiteetti perustuu relevanssiin Relevanssi myös suhteessa teoriaan ja metodologiaan Relevanssi rakennetaan yhdessä, on moniäänistä Julkinen ja historiallinen relevanssi Se neuvotellaan tutkimusprosessin aikana
27 Menneisyys vai tulevaisuus? Ajaton, epähistoriallinen kuvaus menneisyydestä Laajenee myös tulevaisuuteen Analyyttinen vaihtelu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä
28 Vaikeuksia Työlästä, vie aikaa ja voimavaroja Materiaalin suuri määrä ja rikkaus Aineiston soveltuvuus analyyttiseen tutkimukseen Vie paljon aikaa tulokset laahaavat jäljessä Tutkijan näkemys ja vaikutus tutkimukseen Tietojen tulkinta ja yleistettävyys Kertomuksen uskottavuus miten kuvataan ja kirjoitetaan Törmää luonnontieteelliseen tiedekäsitykseen
29 Yhdessä ja erikseen perheenjäsenten kotona olemisen ja tekemisen dynamiikka Pirjo Korvela Helsingin yliopisto Kasvatustieteellinen tdk Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos Kotitalousopettajankoulutus
30 Videokamerat Perheessä I
31 Loput esimerkit luennolla, kuvat vievät liian paljon tilaa
32 aika videonauhalta isä puhuu Teemulle Puheen ja tekemisen taulukkomuotoinen transkripti 1/3 Aika Keskustelu Mitä tehdään? Äiti Isä Jouko (6½) Teemu (2v) I>T: Annetaaks me Joukon On WC:ssä Seisoo olohuoneen Istuu pöydän Istuu olo-huoneen kattoo aamupiirrettyjä? lattialla Teemun paita ääressä, syö muroja lattialla, katsoo kädessä videoa T: Ei. J: Mun vuoro. T>I: Isi, mä en halua Kumartuu Teemun piirrettyjä, mä haluan puoleen Fröbeliä. Pukee paitaa Teemulle Isä pukee Teemua vaakasuorilla J>I: Laita isi. viivoilla liitetään puhuminen ja tekeminen ajallisesti toisiinsa jokaisen perheenjäsenen tekeminen on omassa sarakkeessaan
33 Arvot ja työn tutkimuksen lajeja Toteava tutkimus kuvaa asioiden tilaa ja etsii erillisten asioiden välisiä syy-seuraussuhteita Optimoiva, rationalisoiva tutkimus Etsii parasta vaihtoehtoa annetuissa (vanhan toimintamallin puitteissa) Kehittävä tutkimus Etsii realistisia mahdollisuuksia puitteiden luovaan ylittämiseen, uusiin toimintamuotoihin (Alternative ethnography, intervention etnografia)
34 Vanha lineaarinen malli lineaarinen malli perustutkimus soveltava tutkimus kehitystyö tuotanto
35 Mode 1 tiedon tuottamisen paradigma tieteenalojen hierarkia itsenäiset tutkijat riippumattomuus ulkopuolisista objektiivisuus tieteen säännöt julkaisemisen traditiot suojautuminen yritysmaailmalta tai yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta pyrkimys yksimielisyyteen pyrkimys teorian muodostamiseen pitkä prosessi
36 Mode 2 tiedon tuottamisen uusi paradigma tietoa tuotetaan soveltamisen kontekstissa tieteiden rajojen ylittäminen paikkojen moninaisuus refleksiivisyys ja dialogisuus tutkimuksen/kehittämisen laadun varmistaminen
37 Kääntämisen kenttä ja jatkuvien viittauksien kehä (Latour) Karsiminen ja tiivistäminen (reduction) Vastaavuus Standardisointi Teksti Laskentamallit Levittäminen Suhteellinen yleisyys Paikallisuus Erityisyys Materiaalisuus Jatkuvuus Moninaisuus Laajemman merkityksen antaminen (amplification)
38 Esimerkkejä omasta tutkimuksestani Toimituksellisen työn tutkimuksesta
Ethnography as a research method
Ethnography as a research method Aalto ARTS 18.2.2016 Merja Helle merjahelle@gmail.com Tutkimuspäällikkö, eläkkeellä MediakonsepFen tutkimusryhmä, Aalto ARTS www.mediaconceptsrg.net www.mediakonsepf.fi
LisätiedotAMK-tutkimus? Missä ollaan, - alussa. minne mennään - eteenpäin. 5/27/ Center for Activity Theory and Developmental Work Research 1
AMK-tutkimus? Missä ollaan, - alussa minne mennään - eteenpäin 5/27/2005 2002 Center for Activity Theory and Developmental Work Research 1 Teesejä Ammattikorkeakoulututkimus syntyy vain tekemällä, kokeilemalla
LisätiedotEtnografiset menetelmät ja toimintatutkimus. Janne Matikainen
Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus Janne Matikainen Palautetta tekstianalyyseista Tyylilaji ei ole sama asia kuin diskurssi tai kehys Analyysi ei ole arvio Analyysi aiheita syvemmälle Ei kirjoittajan
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTyöllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen
Työllistyjä osana työyhteisöä ja sen reunalla työyhteisöjen näkökulmia työllistämiseen Ratko hanke, VAMLAS ry Työyhteisön näkökulma osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotClifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa
Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotKaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia
Kaikki ohjaavat tulevaisuutta - työelämän tulevaisuuskuvia ja valmiuksia Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi 25.10.2013 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Osaamisen kehittämisen menetelmiä
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotTyöryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa
Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotOrganisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation
Tarinoita työstä Organisaatioalbumi apuna dialogin rakentamisessa Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation LUT Lahti School of Innovation Lymyävän
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotTutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin
Tutkitaan yhdessä Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin Anna Hallikainen & Teemu Kaskela 8.3.2019 OK-hanke Valtakunnallinen ESR hanke,
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotInnokylän verkkopalvelun konsepti
Innokylän verkkopalvelun konsepti Merja Ukkola / Innokylän päätoimittaja/ THL 8.2.2019 Asiakasymmärrys Uuden Innokylän konseptin perusta Tehty työ Konseptointityö tehtiin yhdessä pääkohderyhmien ja organisaatioiden
LisätiedotRATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi
RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin
LisätiedotPienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa
Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
Lisätiedot4 Kokemuksen tutkiminen
4 Kokemuksen tutkiminen vetäjä: professori Juha Perttula, LaY Torstai 15.2.2007 klo 15.00 17.00, paikka Fellman sali 15.00 15.10 Johdattelu professori Juha Perttula, Lapin 15.10 15.45 Maahanmuuttajataustaisten
LisätiedotMONIAMMATILLISUUS. Humap. May 15, 2009 Humap Oy, sivu 1
MONIAMMATILLISUUS Humap May 15, 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 MONIAMMATILLISET VERKOSTOKUMPPANIMME TAVOITTEET Yhteiselle kartalla Teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyn tavoitteina on 1) Lisätä toimijoiden
LisätiedotItsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet
Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012
Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun
LisätiedotSILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.
SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille
LisätiedotTurvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro
Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina
Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotAineistot ja kenttä tänään
Aineistot ja kenttä tänään Liisa Raevaara, Kotimaisten kielten keskus Marja-Leena Sorjonen, Helsingin yliopisto Aineistojen kentällä ja äänten jäljillä Pertti Virtarannan syntymästä 100 vuotta Muistoseminaari
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotAjattelutapa. Toimintatapa
Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia
LisätiedotMiksi johtavat ajatukset?
Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden
LisätiedotADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto
ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotSulkevat ja avaavat suhteet
Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotSocca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä
Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca
LisätiedotVASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.
VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotVastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta
Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus
LisätiedotKollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä?
Kollektiivinen etnografia - mitä IHMEttä? Kaija Collin, JY, Kasvatustieteiden laitos kaija.m.collin@jyu.fi Susanna Paloniemi, JY, Kasvatustieteiden laitos susanna.s.paloniemi@jyu.fi 1 Etnografia = kulttuurin
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotTERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA
LAPE yhteiskehittämispäivä 28.9.2017 TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA Tuuli Nikkarinen LT, Nuorisopsykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotMiksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia
Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston
LisätiedotOPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ
OPISKELUN JA KOULUTUKSEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Vuonna 2014: 9 tutkijaa 3 isoa valtakunnallista tiedonkeruuta 13 tutkimushanketta, mm. Opintopisteen todellinen mitoitus Opiskelukyky ja opiskelupuitteet Koulutuksen
Lisätiedot