Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 37 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:05-20:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4krs. Saapuvilla olleet jäsenet Johanna Värmälä, puheenjohtaja Henrik Haapajärvi Leo Hiltunen Teemu Hokkanen Stig Kankkonen Hanna Kiljunen Jussi Koskinen Marika Niemi Pinja Nieminen Janne Koskenniemi Johanna Paattiniemi Veera Ruoho Maija Saimalahti Heikki Seppä Jaana Wessman Muut saapuvilla olleet Juha Metso perusturvajohtaja Jukka Louhija vanhusten palvelujen johtaja Eetu Salunen terveyspalvelujen johtaja Aulis Majuri talous- ja hallintojohtaja Merja Nikitin lastensuojelupalvelun päällikkö Eila Mustonen lakimies Outi Huida viestintäpäällikkö Pekka Rastas henkilöstön edustaja Mia Laiho kaupunginhallituksen edustaja Paula Härmä nuorisovaltuuston edustaja Sirkku Kiviniitty vammaisasiamies, paikalla 24 käsittelyn ajan klo Unto Ahvensalmi sosiaali- ja potilasasiamies, paikalla 23 käsittelyn ajan klo Tommi Hietanen sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 37 Allekirjoitukset Johanna Värmälä puheenjohtaja Tommi Hietanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty: Henrik Haapajärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, 8. kerros, huone 820, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 37 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 21 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 22 Pöytäkirjan tarkastajan valinta potilasasiamiehen selvitys Espoon 6 kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 (KH) 24 2 Espoon kaupungin vammaisasiamiehen toiminta vuodelta (KH) Leppävaaran Elä ja asu seniorikeskuksen tarkistettu 12 tarveselvitys Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon 17 valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi vuonna Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn 22 toteutumisesta terveyskeskuksissa (KH) terveystoimen 2012 toimintakertomuksen 26 hyväksyminen 29 terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten 27 laillisuus 30 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, 29 päätökset ja kirjelmät 31 Selvityspyyntö lautakunnalle mm. terveyskeskusten 33 lääkärivajauksesta 32 terveyslautakunnan iltakoulu

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä lautakunnan jäsenille ja viranhaltijoille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Henrik Haapajärvi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / / potilasasiamiehen selvitys Espoon kaupunginhallitukselle, toimintavuosi 2012 (KH) Valmistelijat / lisätiedot: Ahvensalmi Unto, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan sosiaali- ja potilasasiamiehen selvityksen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien oikeuksien ja aseman kehityksestä Espoossa vuonna lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon palveluja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 potilasasiamiehen selvitys toimintavuodelta 2012 potilasasiamiehen tehtävät perustuvat vuonna 2001 voimaan tulleeseen lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä vuonna 1993 voimaan tulleeseen lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Asiamies neuvoo ja auttaa palveluja koskevissa kysymyksissä ja hän voi toimia myös välittäjänä. Asiamies ei tee itse päätöksiä eikä voi muuttaa viranomaisten tekemiä päätöksiä. Neuvontapalvelun lisäksi asiamiehen on seurattava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja raportoitava siitä vuosittain kaupunginhallitukselle. Vuosiraportissa asiamies tuo näkyville asioita joita yhteydenottojen ja muun seurannan kautta on tullut esille, ja voi esittää ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 37 Sosiaalipalveluista on tullut esille mm. toimeentulotuen käsittelyn prosessiin liittyviä asioita, joiden taustalla on myös kaupunkitasoisia päätöksiä. Kaupungin maksujensa välittämiseen valitsemalla pankilla on merkitystä siinä, miten nopeasti toimeentulotuki maksetaan hakijan pankkitilille. Jos tukea hakeneella on muu kuin Danske Bank, voi tuen saapuminen hänen tililleen kestää ajankohdasta riippuen 2-5 päivää. Niin kauan kuin näin on, asiamies ehdottaa varajärjestelmän luomista ainakin kiireellisten tilanteiden varalle. Varajärjestelmä voi olla yhtä lailla tarpeen myös mahdollisten tietoteknisten ongelmien varalta. Päätös käyttää 2. luokan postilähetyksiä asiakkaille menevässä postissa voi aiheuttaa toimeentulotukipäätösten perillemenossa viivästyksiä, jotka mahdollisesti kuormittavat sosiaalitoimistoja ylimääräisinä puhelintiedusteluina. Asiamies ehdottaa sen selvittämistä, voitaisiinko toimeentulotuen päätösten kohdalla Espoossa tehdä poikkeus 2. luokan postilähetysten käytöstä. Lisäksi sosiaalitoimistojen keskittämisen vaikutuksia on pohdittu. Vammaispalveluissa - ja muissakin palveluissa, joissa työntekijät vierailevat kuntalaisten kotona - ehdotetaan yhtenä toimenpiteenä selkeitä nimi ja toimintayksikkö jota edustaa -tunnisteita työntekijöille. Lisäksi asiamies ehdottaa, että verkkoneuvonnan ja suojatun asiointiyhteyden mahdollisuudet vammaispalveluissa selvitettäisiin ja mahdollisesti priorisoitaisiin. Vanhusten palvelujen yksikön piiriin kuuluvat sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon liittyvät asiat ovat olleet suhteellisen usein esillä asiamiehen toiminnassa. Sosiaalihuollon asiat ja asiakkaiden kokonaistilanteiden käsittely korostuvat, kun palvelujärjestelmä puolestaan on sairaala- ja terveydenhuoltopainotteisesti suuntautunut. Omaisten osallisuus on lisääntynyt ja tähänkään asiakasta potilaana hoitava järjestelmä ei täysin ole varautunut. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien merkitys lisääntyy ja asiamies ehdottaakin, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien resurssointia tarkistetaan kun toimintaympäristö on muuttumassa. Asiamies lainaa aikaisemmin seniorineuvojana toimineen työntekijän ideaa ja ehdottaa seniorineuvolan perustamista Espooseen tai sen toteuttamisen mahdollisuuden selvittämistä. Seniorineuvola näyttäisi ajankohtaiselta ja tarpeelliselta ja oletettavasti jonkin sentapaisen toiminnon tarve lähitulevaisuudessa vain tulee kasvamaan. Se voisi myös linkittyä mm. vanhustenpalvelujen yksikön sosiaalityöhön ja kotihoitoon.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 37 Asunnottomuuteen liittyen asiamies ehdottaa sen selvittämistä, onko asuntojen välittäminen vääristynyt, kun sosiaalitoimistojen kautta voi olla suuri määrä espoolaisia asutettuna tilapäismajoituksessa. Lisäksi on selvitettävä, miten tilanne on korjattavissa. Myös tilapäismajoittamisen vaihtoehtoja pitäisi selvittää ja parantaa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut -yksikön alaisuuteen kuuluvan Asumispalveluyksikkö Neppersin osalta, asiamies ehdottaa vielä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tekemistä niin, että palvelunkäyttäjiä, ja jos mahdollista, myös palvelua mahdollisesti tarvitsevia tai entisiä palvelua käyttäneitä kuultaisiin. Terveydenhuollossa terveysasemalle hoitoon pääsyssä ja ajan saamisessa lääkärille, hoidon tarpeen arviointiprosessissa ja hoitoon pääsyn ajankohdasta informoinnissa olleista ongelmista on paljon otettu yhteyttä - siis samoista asioista, jotka ovat olleet muutenkin esillä ja kaupunginhallituksen tiedossa. Terveydenhuoltolain mukaan kunnalla on velvollisuus hankkia palveluja muilta palveluntuottajilta, ellei se voi itse antaa hoitoa enimmäisajassa, joka perusterveydenhuollossa on enimmillään kolme (3) kuukautta. Tämä ei ole asiamiehelle tulleen palautteen perusteella toteutunut kaikkien kohdalla. Asiamiehen mielestä laki kuitenkin yksiselitteisesti velvoittaa järjestämään hoidon kaikille, jotka eivät saa hoitoa omalla terveysasemallaan viimeistään enimmäisajassa - esimerkiksi hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Asiamies ehdottaa vielä tämän asian tarkistamista. Lopuksi asiamies ehdottaa että muistutusmenettelystä järjestettäisiin sopivalla foorumilla arviointitilaisuus ja mm. arvioitaisiin vastaamiseen tarvittavia resursseja. Muistutus on sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden mahdollisuus ja oikeus esittää kirjallisessa muodossa esimerkiksi saamaansa kohteluun tai hoitoon liittyvien asioiden korjaamista. Samalla se ilmeisesti työllistää yhä enemmän toiminnoista vastaavia päälliköitä Tiedoksi - Valtuusto - Jaostot - Tarkastuslautakunta

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / Espoon kaupungin vammaisasiamiehen toiminta vuodelta 2012 (KH) Valmistelijat / lisätiedot: Kiviniitty Sirkku, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvityksen vuodelta kehottaa sosiaali- ja terveystoimen toimialaa ottamaan huomioon selvityksessä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat palvelutoiminnan kehittämisessä. 3 lähettää selvityksen edelleen käsiteltäväksi kaupunginhallitukselle ja esittää, että siinä esitetyt ehdotukset ja näkökohdat otetaan huomioon talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. 4 lähettää selvityksen tekniselle lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennuslautakunnalle, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja svenska rum - lautakunnalle. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 2 Espoon vammaisasiamiehen katsaus vuonna 2012 Vammaisasiamies esittää seuraavien toimenpide-ehdotusten huomioimista lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa: 1. Toimenpide-ehdotus Lapsiperheiden palvelut saavutettaviksi vammaisten lasten perheille ja yhteistyöverkostojen luominen.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / Toimenpide-ehdotus Vammaisten nuorten osallisuuden vahvistaminen ja uusien toimivien käytäntöjen luominen sekä henkilöstön tietoisuuden lisääminen vammaisuudesta otetaan osaksi nuorille suunnattua kaupunkitason ohjelmaa. Vammaisille nuorille mahdollisuuksia yhteisöllisyyden kokemiseen. Olisi tärkeää saada kaikille nuorille soveltuva kynnyksetön kohtaamispaikka/kohtaamispaikkoja, jonka toiminnassa varmistetaan vammaisten nuorten mahdollisuus osallistumiseen. Kohtaamispaikassa olisi mahdollisuus toisten nuorten tapaamiseen ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Peruskoulun oppilashuoltoryhmien toimintaan uusia vaikuttavia työskentelymenetelmiä ja resurssien varaaminen tarvetta vastaavaksi. Espoon kaupungin osallistuminen aktiivisena yhteistyökumppanina toisen asteen integraatiokoulutuksen kehittämiseen sekä peruskoulun opintojen ohjaukseen lisää tietoa vammaisten nuorten opiskeluvaihtoehdoista. Työllisyyden hoidon kuntakokeiluun olisi tärkeää saada mukaan väliinputoaja nuoret (nuoret joilla mm. adhd, autismi, oppimisvaikeudet) 3. Toimenpide-ehdotus Vammaisten henkilöiden huomiointi olisi tärkeää saada systemaattisesti kaikkiin Espoon tarinan ohjelmiin edistämään yhteisöllisyyttä ja selviytymistä arjessa, erityisesti nuorten ja ikäihmisten ohjelmiin. 4. Toimenpide-ehdotus Ennaltaehkäisevä toimintatapa, välittävän, vastuutaottavan palvelukulttuurin levittäminen ja asiakkaan kokonaistilannetta tukevat palvelut 5. Toimenpide-ehdotus Vammaispoliittisen ohjelmaan luodaan poikkihallinnollinen verkosto, jonka kautta viedään vammaisten henkilöiden selviytymistä edistäviä toimenpide-ehdotuksia käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Verkosto toimisi vuorovaikutteisena kanavana vammaisasiamiehelle ja katsauksessa ehdotettujen toimenpiteiden edistämisessä. 6. Toimenpide-ehdotus

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 37 Tiedottamisen lisääminen vammaispalveluista ja etsivän sosiaalityön käyttöönotto vammaispalveluissa. 7. Toimenpide-ehdotus Espoon kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU on tarkoitettu kehitysvammaisille henkilöille. Toimenpide-ehdotuksena esitän, että toiminta laajennetaan kaikille vammaisille tarkoitetuksi palveluksi. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen tarkistetun tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Nikulainen Riikka, puh. (09) Rysti Maria, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Vanhusten palvelujen johtaja Jukka Louhija hyväksyy Leppävaaran elä ja asu - seniorikeskuksen tarkistetun tarveselvityksen siten, että: 1 hankkeessa toteutetaan yhteensä 140 asuntoa aiemman 100 palveluasunnon sijaan. Yhdessä asuinkerroksessa on 35 asuntoa, jotka muodostuvat pienemmistä noin 8-10 asukkaan asuinryhmistä yhteistiloineen. 2 hanke täyttää asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen säädökset rakentamiskustannusten osalta. 3 vuokrakustannukset niiden tilojen osalta, joihin asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuki ei kohdistu, ovat rinnastettavissa Kauklahden elä ja asu -seniorikeskuksen vuokrakustannuksiin. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 3 Tarveselvitys lomake 5 Leppävaaran Elä ja asu seniorikeskus 4 Huonetilaohjelma on hyväksynyt vuonna 2009 Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen tarveselvityksen, jonka mukaan hankkeeseen toteutetaan yhteensä 100 asuntoa ja avopalvelukeskus Albergan kartanon viereiselle, nykyisin Espoon omistuksessa olevalle rakentamattomalle Y- tontille. Hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä on hankkeen laajuutta arvioitu uudelleen muuttamalla tilaohjelmaa siten, että aiemman 100 asunnon sijaan hankkeeseen voidaan toteuttaa yhteensä 140 asuntoa. Asuinkerrokset muodostuvat 35 asunnosta siten, että ne muodostavat 8-10 hengen asuinryhmiä yhteistiloineen. Tilakeskuksen kanssa käydyissä

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 37 neuvotteluissa on todettu, että hankkeen laajuus poikkeaa hyväksytystä tarveselvityksestä siinä määrin, että tarveselvitys tulee esittää uudelleen hyväksyttäväksi. Asuntojen määrän lisäämisellä voidaan entistä paremmin vastata tulevien vuosien ikääntyneiden määrän kasvun tuottamaan palvelutarpeen lisääntymiseen. Hankesuunnitelma on valmisteilla siten, että sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto pyydetään huhtikuun 2013 kokouksessa. Perustelut Espoon väestön ikääntyminen vuosina merkitsee varautumista Espoon ikäpoliittisen ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Ensisijaisena tavoitteena on, että ikäihmiset asuvat kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Yli 75 -vuotiaiden tarvitsemien hoitopaikkojen kokonaispeittävyys tulee olla 7,5 %. Tavoitteeseen pyrkimiseksi Espoo varautuu omien asumispalvelupaikkojen kasvattamiseen toteuttamalla Espoon eri kaupunginosa-alueille elä ja asu - seniorikeskuksen kaltaisia avopalvelukeskus- ja asumispalveluja tuottavia yksiköitä. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen lisäksi on valmisteilla Tapiolan elä ja asu -seniorikeskus tulevan Tapiolan metroaseman välittömään läheisyyteen. Vuoden 2013 alussa yli 75 -vuotiaita espoolaisia on vajaa Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä vuosittain noin 500 ihmisellä, joten vuonna 2020 yli 75-vuotiaita espoolaisia on noin Leppävaaran kaupunginosa-alueella oleva nykyinen avopalvelukeskus Armas Launiksen tiellä on kaupunkirakenteen kehittyessä jäänyt keskustasta sivuun eikä se täytä ikäihmisille tarkoitettujen julkisten palvelutilojen esteettömyystavoitteita. Lisäksi toimitilat ovat hyvin ahtaat. Ikäihmisten kokoontumistiloista on alueella suuri puute. Alueen ikäihmisten järjestöt ovat jättäneet lukuisia kirjelmiä tilanteen korjaamiseksi. Esitettävät palvelut Asunnot Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukseen esitetään toteuttavaksi yhteensä 140 asuntoa. Yhdessä asuinkerroksessa on 35 asuntoa siten, että ne muodostavat pienempiä 8-10 hengen asuinryhmiä. Asuntojen yhteyteen toteutetaan yhteistiloja, jotka mahdollistavat kuntouttavan hoivapalvelutoiminnan, asukkaiden keskinäisen sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisen ruokailun. Asunnot ovat kooltaan 25 m 2 ja niissä on mahdollisuus ruuan säilyttämiseen ja lämmittämiseen. Asunnot täyttävät ikääntyneiden asumistarpeiden mukaiset esteettömyyden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. Asunnot varustetaan modernilla hoivateknologialla, jolla varmistetaan jatkuva välitön yhteys asukkaiden ja työntekijöiden välille. Asunnot varustetaan huonekohtaisella viilennysjärjestelmällä. Asukkailla on mahdollisuus käyttää hoitoisuuden mukaan avopalvelukeskuksen toimintoja ja ruokailutiloja.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 37 Avopalvelukeskus Avopalvelukeskuksen toiminta on asukkaille ja kotona asuville ikäihmisille osa kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää hoitoa. Sen toiminta mahdollistaa kotona asuvien ikäihmisten ja myös eri ikäryhmien sosiaalisen kanssakäymisen. Ikääntymisen myötä yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat keskeisiä terveydellisiä riskejä. Avopalvelukeskuksen toimintatiloissa on mahdollista järjestää eri ikäryhmien liikunta- ja kulttuuritapahtumia esimerkiksi työväenopiston toimintana. Ravintola palvelee kaikkina viikonpäivinä ja sen tiloja on mahdollista vuokrata myös ulkopuolisiin tapahtumiin. Avopalvelukeskuksessa on toimintaa klo Toiminnan edellytyksenä on että elä ja asu -seniorikeskus on hyvin saavutettavissa osana arjen muita toimintoja. Päivittäin avopalvelukeskuksessa käy ruokailemassa ja eri harrastetoiminnoissa useita satoja kuntalaisia. Alueen kotihoidolle varataan toimitilat avopalvelukeskuksen yhteydestä. Työhönvalmennuskeskus tulee vastaamaan asukkaiden vaatehuollosta. Avopalvelukeskuksen huoltotilojen yhteydessä on tähän varatut erilliset työtilat. Sijainti Tulevat elä ja asu -seniorikeskukset toteutetaan keskeisille paikoille lähelle kaupallisia palveluja. Hyvien liikenneyhteyksien vuoksi läheisten on helppo ylläpitää sosiaalisia suhteita omaisiinsa. Myös henkilöstön rekrytointi hyvien liikenneyhteyksien vuoksi on helpompaa, kun otetaan huomioon se, että asumispalveluja tarvitaan 24 h vuorokaudessa. Esitetty sijainti Albergan kartanon läheisyydessä Etelä-Leppävaaran kaupunginosan keskeisellä paikalla vastaa toiminnalle asetettuja saavutettavuuden sekä hyvän ja viihtyisän asuinympäristön toteuttamismahdollisuuksia. Etäisyys Leppävaaran juna-asemalta on 800 m ja Kehä I itään suuntautuvalta bussipysäkiltä 400 m. Alberganesplanadin varressa, rakennettavan tontin kohdalla on bussipysäkki. Lisäksi Leppävaarassa on varauduttu raitiotieyhteyteen (Raide-Jokeri), joka liikennöisi Tapiolasta Leppävaaran kautta Itäkeskukseen. Lähimmät suunnitellut raitiotiepysäkit sijaitsevat Säterinkadun eteläpuolella Säterinkujan kohdalla noin 200 m päässä (Linja kulkee sillalla Säterinkadun yli) ja Leppävaaran asemalla. Espoon kevyen liikenteen kehittämisohjelman (2011) perusteella jo olemassa oleva kevyen liikenteen reitistö palvelee hyvin eri suunnista kävellen tai pyörällä saapuvia.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 37 Elä ja asu -seniorikeskusten verkosto Espoossa Vuoteen 2018 mennessä on toteutettu Tapiolan ja Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskukset. Myöhemmin toteuttaviin elä ja asu -seniorikeskuksiin on varauduttu maankäytön suunnittelussa siten, että vastaavat hankkeet toteutetaan Matinkylän keskukseen, Espoonlahteen ja Finnooseen lähelle tulevaa metroasemia sekä Espoon keskukseen Samarian terveysaseman tontille. Elä ja asu -seniorikeskukset tulevat muodostamaan kattavan palveluverkoston, jonka keskeisenä osana on alueen muille kuntalaisille ja ikäihmisille ruokailu-, harraste- ja kokoontumistiloja tarjoava avopalvelukeskus. terveystoimi neuvottelee kaupunkisuunnittelukeskuksen ja tonttiyksikön kanssa senioritalojen toteuttamismahdollisuuksien lisäämisestä jokaisen elä ja asu -seniorikeskuksen läheisyyteen. Senioritalot elä ja asu -seniorikeskusten välittömässä läheisyydessä parantavat senioreiden sosiaalisten verkostojen ylläpitämistä, ruokailu- ja harrastemahdollisuuksien saatavuutta sekä mahdollisesti tarvittavien kotipalvelujen tuottamista. Hankkeen vaikutus muuhun palveluverkostoon Nykyinen Leppävaaran palvelukeskus Armas Launiksen tiellä tulee siirtymään osaksi perhe- ja sosiaalipalvelujen uutta Postipuuntien vastaanottokodin perhekeskustoimintaa. Nykyiset Leppävaaran kotihoidon toimitilat Läkkitorilla irtisanotaan ja Kilon sosiaali- ja terveysaseman ja Jupperissa Ylänkötiellä olevat kotihoidon tilat otetaan muuhun käyttöön. Vaikutukset käyttötalouteen Mikäli asumispalvelut tuotetaan kaupungin omana palveluna, lisää Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus käyttömenoja asukkaiden hoitoisuudesta riippuen yhteensä 5,3-6,4 milj. vuodessa. Palvelumaksutuloja kertyy hoitoisuuden mukaan noin 0,3 milj. vuodessa. Avopalvelukeskuksen vuokra on 0,5 milj. vuodessa. Huomioiden poistuvat kotihoidon toimitilat on vuokramenojen kasvu yhteensä 0,3 milj.. Hankkeen laajuus Hankkeelle asetettu bruttoalatavoite on brm². Tavoite on laskettu tilaohjelmasta tehokkuuskertoimella 1,58 ja lisäämällä tähän 200 brm² kiristyneiden energiatehokkuusvaatimusten toteutumiseksi ilmanvaihtokonehuonetilaa. Vuonna 2009 hyväksytyn tarveselvityksen tavoitekoko oli 8950 brm².

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 37 Rakennuskustannusarvio Hankkeen kustannusennuste on 28 M (3/2013, Haahtela-indeksi 83, ALV 0 %), 2764 /brm². Vuoden 2013 talousarvion investointiosaan hankkeen kustannuksiksi arvioitiin 23,5 milj. (5/2012). Hankkeen kooksi arvioitiin 9000 brm² ja neliöhinnaksi 2600 / brm². Hanke toteutetaan ns. ARA-hankkeena. Avustuksen lopullinen määrä selviää myöhemmässä vaiheessa. Arvio avustuksen suuruudesta on n % rakentamiskustannuksista. ARA:n tuki ja avustus mahdollistavat sen, että asukkaiden vuokrat pysyvät kohtuullisina. Rakennukseen sijoitetaan uusiutuvaa energiaa tuottava aurinkosähkösähköjärjestelmä, jolle kustannusennuste sisältää 0,1 milj. varauksen. Asuin- ja toimintatiloissa taataan kaikkina vuodenaikoina hyvät ja terveelliset sisäilmaolosuhteet (viilennys kesällä). Varaus viilennysjärjestelmää varten on 1,0 milj.. Lisäksi ennuste sisältää erilaisia toimintaa palvelevia järjestelmiä, kuten henkilönostimet ja älylattiat huoneissa sekä jäteimuputkiston, joiden kustannusennuste yhteensä on 1,0 milj.. Aikataulu ja toteutus Hanke edellyttää valmisteilla olevan asemakaavan hyväksymisen. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asiaa keväällä Hanke toteutetaan perustettavan Espoon kaupungin omistuksessa olevan yhtiön lukuun ns. ARA - hankkeena. Avustuksen piiriin kuuluvat asuintilat ja niiden yhteistilat ja asumista palvelevat tilat asuinkerroksissa ja avopalvelukeskuksen puolella. Tavoitteen mukaisesti Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskus toteutetaan vuosina Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Arja Lukin, Talonsuunnittelu

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / / Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmien toteutumisen arviointi vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Hemminki Kaisa, puh. (09) Kotilainen Kalevi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen päättää hyväksyä liitteen mukaisesti elintarvikevalvontasuunnitelman, terveydensuojelun valvontasuunnitelman, tupakkalain valvontasuunnitelman, kuluttajaturvallisuus- ja kemikaalivalvontasuunnitelman sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelman toteutumisten arvioinnit vuodelta Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 5 Raportti elintarvikelain mukaisen elintarvikevalvontasuunnitelman toteutumisesta (VASU) ja elintarvikevalvonnan tarkastus- ja tutkimustiedoista (ELTU) v Raportti terveydensuojelulain mukaisen valvontasuunnitelman toteutumisesta v Raportti kemikaalilain mukaisen valvontasuunnitelman toteutumisesta v Raportti tupakkalain mukaisen valvontasuunnitelman toteutumisesta v Raportti kuluttajaturvallisuusvalvontasuunnitelman toteutumisesta v Raportti eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta ja kunnallisten eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä v Ympäristöterveyden tulee laatia valvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajaa taloudellisilta tappioilta. Toteutunutta valvontaa tulee vuosittain verrata suunnitelmaan ja arvioida valvonnan tehokkuutta sekä voimavarojen riittävyyttä ja kohdentamista. Valvonnan voimavaroista päättävän luottamuselimen tulee osallistua valvonnan toteutumisen seurantaan.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 37 Espoon sosiaali- ja on päätöksellään hyväksynyt Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman päivityksen vuodelle Suunnitelmaan sisältyivät elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka-, kemikaali-, eläinlääkintähuolto- sekä kulutustavara- ja kuluttajapalvelujen turvallisuuslakiin perustuvat sektorikohtaiset valvontasuunnitelmat. Valvontasuunnitelmien sisällön vaatimukset on selkeästi annettu ao. laeissa ja valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Valvontasuunnitelman toteutuminen / tarkastukset v (osio ei sisällä eläinlääkintähuoltoa) Valvontakäyntejä (tarkastukset, mittaus- ja näytteenottokäynnit) tehtiin yhteensä 2590 kpl, joista suunnitelmallisia oli 1711 tarkastusta (68%). Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia ovat mm. asumisterveystarkastukset, hyväksymismenettelyyn liittyvät tarkastukset sekä valituksen tai ruokamyrkytysepäilyn johdosta tehdyt tarkastukset. LAKIPERUSTE Toteutuneet / suunnitelma kpl Suunnitelman toteutuma % Näytteenottokäyntejä kpl Suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset kpl. Elintarvikelaki 1199/ , Kemikaalilaki 5/ Kuluttajaturvallisuus 97/ Terveydensuojelulak 230/ , i asumisterveys Tupakkalaki 244/ Yhteensä 1775 / 2574 (68,9) 2590 Taulukko: Suunnitelmien toteutuminen ja kaikki valvontakäynnit yhteensä vuonna 2012 Valvontakäynnit yhteensä kpl Toimijoille maksullisia ovat suunnitelmiin sisältyvät tarkastukset ja näytteenotot, samoin huoneistojen hyväksymishakemusten ja ilmoitusten käsittelystä toimijoita laskutetaan maksutaksan mukaan. Tupakkalakiin perustuen tupakkatuotteiden myyntiluvan valvonnasta peritään vuosittain valvontamaksu. Valvonnan maksutulot olivat vuonna 2012 yhteensä euroa. Elintarvikevalvontasuunnitelman toteutuminen v Elintarvikevalvontaan käytettiin noin 11 htv ympäristöterveysvalvonnan kokonaistyöajasta, valvonnasta ja päätöksistä kertyi maksutuloja euroa. Yksikön valvontasuunnitelma toteutui aiempaa paremmin noin 83,5 % prosenttisesti, mutta suunnitelman paremmasta toteutumisasteesta osa johtui valtakunnallisesta tarkastuskäyntien kirjaamisen muutoksesta. Elintarvikevalvontakohteita oli yhteensä 1767 ja niihin tehtiin yhteensä

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / suunnitelmallista, 118 suunnitelman ulkopuolista tarkastusta ja 256 näytteenottokäyntiä. Valvontayksikön alueella aloitti toiminnan 75 uutta elintarvikehuoneistoa v Näytteenotossa ja tutkimuksissa suunnitelmallinen valvonta toteutui 88,5 %:sti. Näytteiden otolla tarkkailtiin kohteiden omavalvonnan toimivuutta, näytteitä otettiin yhteensä 691 kpl. Valvontayksikkö osallistui kahteen valtakunnalliseen projektiin: Listeria monocytogenes bakteerin esiintyminen lihavalmisteissa ja PAH yhdisteet savustetuissa kala- ja lihavalmisteissa Elintarvike- / vesivälitteisiä ruokamyrkytysepidemioita selvitettiin yhteensä 8 kpl, näissä epidemioissa altistui arviolta yli 800 henkilöä, joista sairastui yhteensä noin 220 henkeä. Kryptosporidium -alkueläimen kirkkonummelaisessa kylpylähotellissa aiheuttama vatsatautiepidemia havaittiin pian useammalla paikkakunnalla. Epidemiaa selvitettiin yhdessä tartuntatautihenkilöstön, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Eviran kanssa. Epidemian todennäköiseksi aiheuttajaksi osoittautui ulkomainen salaatti. Ruokamyrkytysepidemiat vaativat valvonnalta huomattavaa työpanosta tarkastuksineen ja näytteenottoineen (elintarviketalousvesi, kylpylä) sekä altistuneille kohdennetun, selvitykseen liittyvän kyselylomakkeen laatimisen ja kyselyvastausten tilastollisten käsittelyjen kanssa. Elintarvikkeiden laatuun liittyviä valituksia käsiteltiin 72 kpl. Terveydensuojelun valvonnan toteutuminen v Terveydensuojeluvalvontaan käytettiin noin 5,5 htv ympäristöterveyden kokonaistyöajasta. Terveydensuojelulakiin perustuvasta valvonnasta ja ilmoitusten käsittelystä kertyi tuloja euroa. Valvontakohteita on yhteensä 1493, ja toimintavuonna hyväksyttiin yhteensä 53 uutta huoneistoa. Valvontakäyntejä tehtiin yhteensä 658 kpl. Näistä suunnitelmallisia tarkastuksia oli 230 kpl, asunnontarkastuksia 90 kpl, huoneistojen ilmoitusmenettelyyn liittyviä tarkastuksia 146 ja näytteenottoja 192 kpl. Asumisterveyteen ja sisäilmaongelmiin käytetään lähes 2 htv:n työpanos. Pääpaino on asukkaiden ja asunto-osakeyhtiöiden neuvonnassa. Asunnontarkastusta odottavien jonotusaika on noin 3 kuukautta. Terveydensuojelun painopistealueena oli talousveden ja uimaveden laadun valvonta. Talousvesien ja uimavesien valvontanäytteiden otto toteutui suunnitelman mukaisesti. Talousvesinäytteitä tutkittiin yhteensä 526 kpl, ja uimavesinäytteitä (uimaaltaat, uimarannat) yhteensä 804 kpl. Poikkeuksellisen sateinen syksy lisäsi pienten vesilaitosten ja kaivojen vedenlaatuongelmia. Ympäristöterveys joutui antamaan veden käyttäjille 14 veden keittokehotusta ja kahdesti talousveden käyttökiellon, jotta veden laatuhäiriöistä ei aiheutuisi käyttäjille terveyshaittaa.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 37 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan toteutuminen vuonna 2012 Kuluttajaturvallisuusvalvontaan käytettiin henkilöstömuutosten johdosta suunniteltua vähemmän työaikaa, noin 0,3 htv ympäristöterveyden kokonaistyöajasta. Suunnitelman mukaisia tarkastuksia on tehty riskiperusteisesti 97 kpl, mikä on 53 % seutuyksikön suunnitelmasta. Vuoden 2012 aikana on valvonta kohdistettu uimarantojen, -hallien ja laskettelukeskusten valvontaan. Lisäksi on käsitelty mm. kuluttajapalveluihin liittyviä valituksia sekä ohjattu ja neuvottu kuntalaisia ja yrittäjiä kuluttajaturvallisuudessa. Kuluttajaturvallisuuslain mukaisesta valvonnasta kertyi tuloja 5730 euroa. Tupakkalain valvonnan toteutuminen vuonna 2012 Tupakkalain valvontaan käytettiin noin 0,4 htv ympäristöterveyden kokonaistyöajasta. Suunniteltu kokonaistarkastusmäärä oli 473 kpl, tarkastuksia tehtiin 256, joista 228 oli suunnitelmallisia. Tupakan vähittäismyyntilupahakemuksia käsiteltiin 38 kpl. Tupakkalain mukaisista tarkastuksista, vuosivalvontamaksuista ja myyntilupien käsittelystä kertyi tuloja yhteensä euroa. Kemikaalilain valvontasuunnitelman toteutuminen vuonna 2012 Kemikaalilain valvontaan käytettiin noin 0,2 htv ympäristöterveyden kokonaistyöajasta. Kemikaalivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kemikaalit on luokiteltu, pakattu ja merkitty lainsäädännön mukaisesti. Kemikaalitoimittajia (valmistajat ja maahantuojat) on Espoon ja Kauniaisten alueella yhteensä noin 100. Kemikaalilainsäädäntö on muuttumassa ja kertomusvuonna kemikaalivalvontaan panostettiin aiempaa vähemmin. Tuloja kemikaalivalvonnasta oli 1050 euroa. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä kunnan järjestämät eläinlääkäripalvelut v Valvontayksikön kahden kaupungineläinlääkärin yhteisvastaanotto Olarissa käynnistyi kunnolla loppukeväästä, kun avoinna olleet kaupungineläinlääkärin ja eläintenhoitajan vakanssit täytettiin. Yhteisvastaanotolla kävi 1997 potilasta ja sairauskäyntejä suureläinten luo tehtiin n. 20 kpl. Eläinsuojelu- ja eläintautilakiin perustuvia valvontatehtäviä oli 375 kpl. Sektorikohtainen valvontasuunnitelmien tarkempi toteutuminen on esitetty liitteissä olevissa arviointiraporteissa. Syyt tavoitteiden ja toteumien eroissa Valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon valvontajärjestelmä laajentui kattamaan elintarvikevalvonnan lisäksi myös terveydensuojelu-, tupakka-, kemikaalilain sekä kuluttajaturvallisuusvalvontaan kuuluvat kohteet. Kohdetietojen tarkistaminen ja määrittely ns. Yhti luokittelun mukaiseksi vei työpanosta käytännön valvonnasta. Henkilöstö Seutuyksikössä on 26 henkilöä hoitamassa kunnalle ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä annettuja velvoitteita. Vaikka

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 37 terveystarkastajien erikoistumista suositaan tehtävienjaossa, ei työ ole sarjatyötä vaan paneutumista tarkkaan lainsäädäntöön ja ohjeistukseen. Toimintavuonna kaksi pitkälle erikoistunutta terveystarkastajaa siirtyi muualle, erikoisosaamistaan vastaavaan toimeen, lisäksi kahden terveystarkastajan virkavapauden johdosta tarvittiin sijaiset. Virantäyttöprosessit ja uusien henkilöiden perehdytysvaihe ovat havaittavissa valvontasuoritteiden määrissä. Elintarvikevalvonnan valvontatietojen julkistamisjärjestelmä otetaan käyttöön , ja tämän johdosta on syytä eriyttää ja yhdenmukaistaa elintarvikevalvontaa vielä entisestään. Tämän uskotaan lisäävän kenttätyöhön käytettävää työaikaa ja siten myös valvonnan näkyvyyttä. Nykyisin voimavaroin ei pystytä kuitenkaan saavuttamaan valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteita, mm. kuluttajaturvallisuus- ja terveydensuojeluvalvontaan tulisi panostaa selvästi enemmän. Valvontayksikössä on henkilövajausta edelleen lähes kahden henkilötyövuoden verran. Tiedoksi - Kauniaisten kaupunki - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Helsinki - Kirkkonummen kunta - Espoon seudun ympäristöterveys

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / / / Selvitys Aluehallintovirastolle hoitoon pääsyn toteutumisesta terveyskeskuksessa (KH) Valmistelijat / lisätiedot: Kumpulainen Tuija, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Eetu Salunen esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa aluehallintovirastolle selostusosassa olevan selvityksen hoitoon pääsyn toteutumisesta Espoon terveyskeskuksissa. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Avin selvityspyyntö Selostus AVI selvityspyyntö ESAVI / 526/ / /2013 Aluehallintovirasto pyytää Espoon kaupunginhallitukselta selvitystä Espoon terveysasemien hoitoon pääsystä. Vastausaikaa on pidennetty Espoon pyynnöstä asti. Selvityspyynnön taustalla on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoon pääsyn seurantaselvitys lokakuussa Espoo on silloin ilmoittanut terveysasemilla olevan päivittäin tilanteita, joissa hoidon tarve todetaan, mutta potilaalle ei ole ollut antaa vastaanottoaikaa lääkärille. Aiemmat käsittelyvaiheet Aluehallintoviraston selvityspyyntö 2011 Edellisen kerran aluehallintovirasto on kysynyt samaa asiaa Espoolta maaliskuun 2011 tietojen perusteella toimintamallina oli osalla asemia mm. ehdotus potilaalle soittaa uudelleen lähipäivinä, koska nyt ei ole aikoja annettavissa.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 37 Aluehallintoviraston vastauksen jälkeen Espoossa otettiin tämän jälkeen ns. palvelupyyntölistat. Potilaan nimi ja jonoasia laitettiin listalle, hänelle ilmoitettiin arvioitu vastaanottoajan toteutumisaika sekä arvioitiin aika, jolloin tieto vastaanottoajasta annetaan. Tätä ohjetta on noudatettu joillain alueilla hyvin, mutta ajoittain mm. potilaan informointi ei ole palautteiden perusteella vastannut sovittua ohjeistusta. Takarajana ajan toteutumiselle on pidetty 3 kuukautta, joka on toteutunut pääosin, mutta mm. kesälomien yhteydessä kesällä 2012 jonotus on ollut tätä pitempi. Jonoon on myös jäänyt potilaita, jotka eivät ole ottaneet tarjottua aikaa vastaan esim. halutessaan aikaa tietylle lääkärille tai myöhempänä ajankohtana. Jonossa on myös potilaita, joiden asia on jo hoidettu joko muualla tai muiden käyntien yhteydessä terveysasemalla, mutta potilasta ei ole poistettu jonosta. Aluehallintoviraston valvontapäätös Potilaiden tekemiin kanteluihin liittyen aluehallintovirasto totesi, että potilaita ei saa laittaa jonoon, vaan hänelle on annettava suoraan aika esimerkiksi pitämällä listat auki yli kuusi viikkoa. Tämä poikkeaa 2011 saadusta linjauksesta, jonka mukaan jonojen käyttö ohjeiden mukaan oli mahdollista. Ensisijaisena ryhdyttiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena oli antaa aika suoraan kuuden viikon aikana. Loppuvuodesta 2012 terveysasemien lääkärinvastaanotolle pääsy huononi ja vuodenvaihteessa jonot ylittivät pieneltä osin jälleen kolme kuukautta. Toissijaisena vaihtoehtona käytettiin kuutta viikkoa pidempiä listoja Tapiolassa talvella Laajamittaisesti kuutta viikkoa pidempiin listoihin ei ole toistaiseksi lähdetty, koska lääkärien suuren vaihtuvuuden vuoksi on mahdollista, että joutuisimme antamaan potilaille aikoja lääkärin listoille jonka töihin tulo tai työtahti ei ole riittävällä varmuudella tiedossa.. Espoon nykytilanne Jonotilanne ja saatavuus vaihtelevat eri ajankohtina ja asemien välillä. Yleissaatavuutta mitataan T3-ajalla, joka kuvaa kiireettömän vastaanottoajan saatavuutta. Jos aikoja ei ole saatavilla, niin ajaksi merkitään 6 viikkoa = 42 päivää (ajanvarauslistojen sovittu aukioloaika). Jonon todellinen pituus ei siis ilmene T3 mittarilla vaan on jouduttu käsityönä laskemaan palvelupyyntölistoilta. Taulukossa on T3 eri asemilla helmikuun 2013 viimeisellä viikolla Samaria Kalajärvi Espoonlahti Kivenlahti Kilo Leppävaara Viherlaakso Matinkylä Puolarmetsä Tapiola yli 42 yli 42 yli 42 yli yli 42 yli 42 yli 42

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 37 Suurin yksittäinen syy saatavuuden ongelmiin Espoon 10 terveysasemalla on lääkärivajaus. Tilanne vaihtelee viikosta ja kuukaudesta toiseen ja lääkäreiden rekrytointeja tehdään vakituisiin virkoihin sekä sijaisuuksiin yhteensä n. 150 kertaa vuodessa. Lääkärin vakansseja on 136. Nämä lääkärit tekevät vastaanottotyön lisäksi neuvoloiden ja alakoulujen lääkärintarkastukset sekä hoitavat kotihoidon potilaita. Taulukossa on vakanssien täyttöasteprosentti (osa-aikaisuudet huomioitu, ostolääkärit mukana). Ylilääkärit ja korvalääkärit on jätetty pois laskelmista. Yli 42 päivän jonon tilanne heijastelee lääkäritilannetta 2-3 kuukautta aikaisemmin. Samaria Kalajärvi Espoon Kiven- Kilo Leppä- Viher- Matin- Puolar- Tapiola -lahti lahti vaara laakso kylä metsä : Samaria Palvelupyyntölistoilla on potilaita odottamassa lääkäriaikaa. Vain osa listoilla olevista kuuluu hoitotakuun piiriin, loput odottavat kontrolliaikaa tai esim. aikaa kiireettömän todistuksen tekemiseksi. Helmikuun 2013 lopussa listoilla oli hoitotakuun piiriin kuuluvia potilaita jonossa seuraavasti (ylempi rivi kokonaismäärä 2302 jonottajaa, alempi rivi 160 yli 3 kk jonottanutta ) Kalajärvi Espoon -lahti Kivenlahti Kilo Leppävaara Viherlaakso Matinkylä Puolarmetsä Espoon terveysasemien lääkärit tuottavat viikossa n käyntiä vastaanotoilla. Selvitys omavalvonnasta Tapiola Jokainen terveysasema asema on mitannut T3-aikansa kuun viimeisenä keskiviikkona. T3-arvojen keskiarvo on raportoitu terveyspalvelujen johtoryhmään kuukausittain. Asemakohtaiset tiedot on toimitettu ajoittain terveyslautakunnalle v aikana. Ajanvarauskirjojen päättyessä kuuteen viikkoon T3-aika ei ole antanut luotettavaa kuvaa kiireettömään hoitoon pääsystä Espoon terveysasemilla Korjaavat toimenpiteet Jonottajille, joilla hoitotakuun takaraja on ylittynyt tai uhkaa ylittyä tarjotaan lääkärinaika maksusitoumuksella yksityissektorilla tai Espoon muilla terveysasemilla toteutettuna.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 37 Lääkärien ajanvarauskirjat kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin, jolloin kaikille hoidon tarvitsijoille pystytään suoraan antamaan aika. Näin saadaan T3-aika kuvaamaan todellista jonotilannetta Espoon terveysasemilla. Hoitojonoja mittaavan T3-ajan seurantaa tihennetään. T3-aikaa seurataan toistaiseksi viikoittain ja T3-aika raportoidaan sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuukausittain. Rekrytointia ja toimintatapoja tehostetaan. Tarvittaessa käytetään vuokratyövoimaa lääkärin vastaanottojen tuottamiseksi Espoon kaupunginvaltuusto palautti valtuustoaloitteen terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi uudelleen valmisteltavaksi toukokuun loppuun mennessä. Tiedoksi

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / / / terveystoimen 2012 toimintakertomuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Huida Outi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso 1 hyväksyy liitteenä olevan toimintakertomuksen vuodelta oikeuttaa toimialan tekemään toimintakertomukseen tarpeelliset tekniset korjaukset. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 11 terveystoimen toimintakertomus 2012 terveystoimen toimintakertomuksessa kuvataan toimialan keskeiset tulokset vuodelta 2012: Espoo-strategian toteutuminen, palvelut, henkilöstö, talous, toimitilat sekä keskeiset suoritteet. Tiedoksi

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / terveystoimen toimialaan kuuluvien päätösten laillisuus Valmistelija/lisätietoja: Eila Mustonen, puh. (09) etunimi.a.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Kehittämisjohtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Erityissuunnittelijan viran (333611) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta 2013, SOS-lapsikylä ry, perhehoito Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (333630) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätös Lekator Oy:n hyväksymisestä yksityisten sosiaalipalvelujen tukipalvelujen tuottajaksi Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Johtavan sosiaalityöntekijän viran (300112) vakinainen täyttäminen Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran (333631) vakinainen täyttäminen 25 Sosiaalityöntekijän viran (321878) vakinainen täyttäminen ja viran (300821) täyttämättä jättäminen Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Eteläisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 37 6 Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Pohjoisen aikuisten sosiaalipalveluissa Aikuisten sosiaalipalvelujen päällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa Eteläisessä aikuisten sosiaalipalveluissa Lastensuojelupalvelujen päällikön hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Sijaishuollon hankinta 2013, Saviston Koti Oy 9 Sijaishuollon hankinta 2013, Kasvun Koti Silmula Lastensuojelupalvelujen läntisen aluepäällikön yleisiä asioita koskeva päätöspöytäkirja Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa lastensuojelupalveluissa Päätösvallan käyttäminen yksilöasioissa lastensuojelupalveluissa 2013 Terveyspalvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Terveyskeskuslääkärin viran (322033) vakinainen täyttäminen Vanhusten palvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Hyväksyn vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelituottajaksi 10 Hyväksyn vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen palvelusetelituottajaksi Vanhusten palvelujen johtajan hankinta-asioita koskeva päätöspöytäkirja Hyväksyminen vanhusten palvelujen ympärivuorokautisen hoivaasumisen palvelusetelituottajaksi Vanhusten palvelujen johtajan henkilöstöasioita koskeva päätöspöytäkirja Sosiaalityöntekijän kahden viran ( ja ) vakinainen täyttäminen vanhusten palvelujen tulosyksikössä Käsittely Päätös Esittelijän tekemät lisäykset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös hyväksyttiin yksimielisesti.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / / / terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät Valmistelijat / lisätiedot: Hietanen Tommi, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso merkitsee tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset. Käsittely Päätös Esittelijän tekemät lisäykset on otettu huomioon pöytäkirjassa. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kuulovammaisten henkilöiden apuvälineiden myöntämisestä Selostus 1 Henkilöstöseuranta helmikuu 2013 (Tarja Rantonen) terveystoimen palveluksessa olevan henkilöstön määrä helmikuun 2013 lopussa oli yhteensä 3405 henkilöä, mikä on 17 henkilöä enemmän kuin tammikuussa Vakinaisen henkilöstön määrä oli 2782 ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli 587. Lisäksi työllistettyjä oli 36. Perhe- ja sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön määrä (1185) väheni neljällä tammikuuhun 2013 verrattuna. Terveyspalvelujen henkilöstömäärä (855) lisääntyi 10 henkilöllä tammikuuhun 2013 verrattuna. Vanhusten palveluissa työskenteli helmikuun 2013 lopussa 1235 henkilöä, mikä on seitsemän henkilöä enemmän kuin tammikuun 2013 lopussa. Esikunnan henkilöstömäärä (130) lisääntyi neljällä henkilöllä tammikuuhun 2013 verrattuna. 2 terveystoimen selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle kuulovammaisten henkilöiden apuvälineiden myöntämisestä Selvitys on oheismateriaalina.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 30 / 37 3 Helmikuun kuukausiraportti / terveystoimi 2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (1 000 euroa) Muutettu TA 2013 Ennuste 2013 Poikkeama 2013 Toteuma Toteuma Toteuma tot-% Kasvu% Kasvu% Myyntituotot, ulkoiset ,7-22,7 20,3 Maksutuotot, ulkoiset ,3 10,3-31,6 Tuet ja avustukset, ulkoiset ,1 14,1 8,8 Vuokratuotot, ulkoiset ,7-83,1-16,5 Muut tuotot, ulkoiset ,2 12,8-48,6 TUOTOT YHTEENSÄ ,5 6,1-11,2 Valmistus omaan käyttöön Henkilöstökulut ,4-7,4 17,9 Palvelujen ostot, ulkoiset ,7 2,3 8,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,0-29,6 11,3 Avustukset, ulkoiset ,9 18,7 5,4 Vuokrat, ulkoiset ,7 18,1 18,6 Muut kulut, ulkoiset ,1 2,8-5,9 KULUT YHTEENSÄ ,4 0,9 10,2 Toimintatuotot, sisäiset ,1-100,0 Toimintakulut, sisäiset ,5 26,3 29,6 Tulot yhteensä ,4 5,8-11,2 Menot yhteensä ,5 2,3 11,5 TOIMINTAKATE ,3 2,1 13,3 Tulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Menoihin kohdistuu noin 1,2 milj. euron ylityspaine. Toimialan kokonaismenoista käytettiin 108,9 milj. euroa eli 16 prosenttia. Henkilöstömenoista käytettiin 15 prosenttia. Eläkemeno- ja varhaiseläkemenot tulevat helmikuun toteuman mukaan vuositasolla ylittämään varauksen noin 1 milj. eurolla. Henkilöstömenojen ennuste tarkentuu seuraavissa raporteissa. Ulkoisiin palvelujen ostoihin käytettiin 61,7 milj. euroa eli 16 prosenttia. Ostoihin kohdistuu Husin siirtoviivepäivistä 0,2 milj. euron sekä terveyskeskuspäivystyksestä 0,4 milj. euron ylityspaine. Työvoimanvuokraukseen käytettiin 1,1 milj. euroa, käyttö vastaa viime vuoden tasoa. Vuokrat Hus- Jorvin terveyskeskusosastoista ylittävät varauman 03, milj. eurolla. Avustuksista käytettiin 11,2 milj. euroa eli 15 prosenttia. Sisäiset vuokrat ja siivouspalvelut ylittyvät terveyspalveluissa noin 0,3 milj. eurolla.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 31 / 37 Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulot toteutunevat talousarvion mukaisina. Menot ylittynevät noin 0,5 milj. euroa.. Jorvin tk - osastojen vuokrat nousivat noin 0,3 milj. euroa yli varauksen. HUS siirtoviivepäivän hinta nousi 450 eurosta 600 euroon hoitopäivää kohden, mikä tarkoittaa 0,2 milj. euron ylitystä. Tietoa korotuksista ei ollut vuoden 2013 kehystä laadittaessa. Terveyspalvelut Tuloja on kertynyt vasta 8 prosenttia budjetoidusta. Tulot kertyvät yleensäkin hitaasti alkuvuodesta ja tuloarvio on kaiken kaikkiaan liian suuri. Menojen käyttöprosentti helmikuun lopussa oli 18. Ilman Husia oman toiminnan menojen käyttöprosentti oli vain 13,2. Seurantatiedot ovat vielä varsin epäluotettavat, koska läheskään kaikki tammi-helmikuun menot eivät ole kirjautuneet kirjanpitoon. Palvelujen ostoissa useimmissa kohdissa on kirjautunut vain tammikuun laskutus. Vuosiennuste perustuukin pääosin käyttösuunnitelman tarkistustietoihin eikä kirjanpitoon. Espoo on budjetoitunut Husille 7 miljoonaa euroa vähemmän kuin mitä Husin valtuustossa on hyväksytty Espoon erikoissairaanhoidon palvelujen budjetiksi. Hus veloittaa kuukausittain oman budjettinsa mukaista kuukausierää, joka ilman palautuksia johtaisi 7 miljoonan euron ylitykseen vuositasolla. Myös terveyskeskuspäivystyksen ostoon ennustetaan 0,4 milj. euron ylitystä. Sisäiset toimitilavuokrat ja siivouspalvelut ylittyvät 0,3 milj. eurolla. Perhe- ja sosiaalipalvelut Tulo- ja menoennuste on talousarvion mukainen. Mahdollisia paineita tulee aiheuttamaan toimeentulotuen asiakasmäärän ja kustannusten kasvu sekä lastensuojelun sijaishuollon asiakas- ja hoitovuorokausien kasvu. Toimeentulotuessa on tämän vuoden alussa ollut keskimäärin 5,5 prosenttia enemmän tuensaajia kuukautta kohden kuin vuosi sitten. Lasten sijaishuollossa laitoshoitovuorokausia on tammikuun tarkastelussa 7,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös laitoshoidon asiakasmäärä on kasvanut 3,4 prosenttia. Menoihin sisältyy myös kuntakokeilusta aiheutuvat kustannukset, joihin ei ole määrärahavarausta. Kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt päätöksen hallitusohjelmaan liittyvästä kuntakokeilusta, joka toteutetaan ajalla Työllisyyspoliittinen avustus on Espoon kuntakokeiluun enintään euroa vuonna 2012 ja euroa/vuosi vuosina Avustus kattaa enintään 75 prosenttia ELY -keskuksen hyväksymistä kustannuksista. Kunnan