Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys. Talous- ja investointityöryhmän raportti

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys n raportti

2 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 2 (39) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO TALOUDEN NYKYTILA Kuntien tulot ja menot Kuntien tunnuslukuvertailu Kriisikuntakriteerit Kuntien investoinnit Kuntien korjausvelka Kuntakohtaiset tarkastelut taloustilanteesta ja riskeistä Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenrannan seutu Maakunta TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Huoltosuhteen kehitys Työpaikat ja verokertymä Kaupan alan kasvanut merkitys Etelä-Karjalassa Valtionosuusuudistuksen vaikutus Sote-uudistus ja sen taloudellinen merkitys SKENAARIOT NYKYINEN KEHITYS JATKUU MYÖNTEISENÄ TYÖLLISYYSKEHITYKSEN VAKAVA HÄIRIÖ (laskelmat liitteenä) VALTIONOSUUKSIEN MÄÄRÄ JA OSUUS VÄHENEVÄT MERKITTÄVÄSTI JOHTOPÄÄTÖKSET SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSISTA SÄÄSTÖPOTENTIAALI HENKILÖSTÖ HALLINTO, DEMOKRATIA JA VIESTINTÄ PALVELUTOIMINTA TEHOSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA TALOUS JA KUNTARAKENNEMUUTOKSET Yhdistymisavustukset ja valtionosuudet Talous ja tuottavuus kuntarakennesopimuksissa JOHTOPÄÄTÖKSET... 33

3 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 3 (39) 1 JOHDANTO Kuntarakennelaki on tullut voimaan Kuntarakennelain 1 a luvussa (478/2013) säädetään kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Luvussa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Hallitus on osana kehyskannanottoaan keväällä 2013 todennut, että se varautuu asettamaan suurimmille kaupunkiseuduille erityiset kuntajakoselvittäjät vuoden 2013 aikana. Kuntarakennelain 15 :n mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, jota varten ministeriö asettaa kyseessä olevia kuntia kuultuaan yhden tai useamman kuntajakoselvittäjän. Valtiovarainministeriö on asettanut 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Imatran ja Lappeenrannan kaupunkien sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien välillä. Samalla ministeriö asettaa kuntajakoselvittäjiksi Aija Tuimalan sekä osa-aikaisiksi kuntajakoselvittäjiksi Jari Salomaan ja Taina Ketolan. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Jos kuntajakoselvittäjät katsovat selvityksen perusteella kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, heidän on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Selvittäjien on liitettävä ehdotukseensa kuntarakennelain 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Tarvittaessa selvittäjät voivat esittää ministeriölle kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kuntarakennelain 16 :ssä säädetyllä tavalla. Selvitystyö alkaa ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään mennessä. Organisointi Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys on organisoitu eri teema-alueita tarkasteleviin työryhmiin (hallinto-demokratia-viestintä, henkilöstö, sivistyspalvelut, tekniset palvelut, talous-investoinnit). Mainittujen teema-alueiden lisäksi selvitystyö tuottaa tietoa myös muun muassa elinvoimaisuudesta sekä maakunnan toiminnan kannalta keskeisistä yhteisöistä (esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote). Selvityshenkilöt vastaavat näiden työryhmien työskentelystä selvitysryhmän määrittämän sisäisen työnjaon mukaisesti. än on nimetty kuntien viranhaltijoita ja henkilöstön edustaja. joiden tehtävänä on yhdessä koota näkemys maakunnan kuntien taloudellisesta nykytilasta, tulevaisuudennäkymistä sekä investoinneista ja esittää havaintoja kuntarakenneuudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen. Asiantuntijoiden näkemystä tarvitaan myös

4 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 4 (39) arviointiin siitä miten kuntatalous kehittyisi yhden tai kahden kunnan mallilla. Työryhmässä voidaan arvioida myös muiden rakennevaihtoehtojen vaikutuksia. Työryhmä työskenteli saakka. Työryhmälle osoitetut selvityshenkilöt kokoavat tarvittavan aineiston raporttia varten ja vastaavat raportin kirjoittamisesta. n kokoonpano on seuraava: Lappeenrannan kaupunki Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, pj. Imatran kaupunki talousjohtaja Kai Roslakka, vpj. Lemin kunta kunnankamreeri Pentti Pitkänen Luumäen kunta hallintojohtaja Helena Metsämuuronen Parikkalan kunta va. kunnanjohtaja Marjatta Laukkanen Rautjärven kunta talouspäällikkö Paula Hinkkanen Ruokolahden kunta laskentasihteeri Arja Koikkalainen Savitaipaleen kunta hallintojohtaja Virpi Myllyharju Taipalsaaren kunta kunnanjohtaja Jari Willman Henkilöstönedustaja JHL/ Luumäki Pekka Lähtevänoja on kokoontunut yhteensä viisi kertaa (28.1., 19.2., 5.3., ja ). Tämän raportin tarkoituksena on koota tiiviiseen, mutta informatiiviseen muotoon työryhmän käsittelemää, selvityskuntien nykytilaa ja tulevaisuuden ennakointia koskevaa tietoa. Raportissa keskitytään kuntien nykyisen taloustilanteen kuvaamiseen sekä tulevaisuuden ennakointiin erilaisten skenaarioiden muodossa. Tässä raportissa esitetään, nykytilaa kuvaavan aineiston pohjalta, millaisia vaikutuksia talouden näkymiin on sillä, jos Etelä-karjalan kunnat muodostavat yhden kunnan tai kaksi kuntaa (toimeksianto). Raportissa nostetaan myös esille tarkempaa taloudellista tarkastelua vaativia asioita rakennemuutoksiin liittyen. 2 TALOUDEN NYKYTILA Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitykseen liittyvä talouden ja investointien selvitys on toteutettu tutkimalla alueen kuntien taloudellista tilannetta ensin yksittäisinä kuntina yleisten taloudellisten mittareiden avulla. Lisäksi kuntien tiedot on yhdistetty ja nykytilatarkastelua on toteutettu niin yhtenä uutena kuntana (maakunta) sekä kahden kunnan mallilla (seutukunnat). 2.1 Kuntien tulot ja menot Selvitysalueen kuntien osalta vuoden 2013 tuloslaskelman keskeiset erät toteutuivat seuraavasti:: Kuntien toimintakate tarkoittaa kuntien toimintatulojen (asiakasmaksut ym) ja toimintamenojen erotusta. Tarkasteluvuonna ei esiintynyt negatiivisia vuosikatteita, mikä tarkoittaa sitä, että kokonaistulorahoitus kattoi menot. Luumäen kunnan tilinpäätös toteutui alijäämäisenä ennen tilinpää- LAPPEEN- RANTA LEMI LUUMÄKI PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI SAVITAIPALE TAIPALSAARI ETELÄ- KARJALA 2013 IMATRA Toimintakate Verotulot yhteensä Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä

5 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 5 (39) tössiirtoja. Tilikauden yli/alijäämä osoittaa kunnan tuloslaskelman tuloksen tilinpäätössiirtojen (poistoerojen, rahastojen ja varausten muutokset). 2.2 Kuntien tunnuslukuvertailu Talouden taustatilastot kunnittain on esitetty alla taulukossa. Taulukkojen tietoja selitetään sanallisesti kunnittain seuraavissa kappaleissa. Tilikauden ali-/ ylijäämä 2013 (kunta) Vuoden 2013 kuntien verotuloihin vaikutti nostavasti valtakunnallinen kuntien jako-osuuden korjaus. Lisäksi kunnat Parikkala, Ruokolahti ja Lemi nostivat veroprosenttiaan, mikä lisäsi tuloja. 2.3 Kriisikuntakriteerit Verotulojen kasvu (%) Valtionosuus julkisista tuloista (%) Tilikauden ali- / ylijäämä Selvitysalueen kuntien taloustilanteen eroja voidaan kuvata kriisikuntakriteereiden avulla. Koska kriteerit lasketaan kunnan tilinpäätöksestä, ei konsernin luvuista, tunnuslukujen arvoihin on syytä suhtautua varauksella silloin, kun kunnan omaisuutta ja/tai toimintoja on voimakkaasti yhtiöitetty. Imatran osalta tilanne on juuri edellä mainitun kaltainen, sillä kaupungin kiinteistövarallisuus ja niihin kohdistuvat velat on siirretty kaupungin kokonaan omistamiin osakeyhtiöihin joitakin sivistystoimen käyttämiä toimitiloja lukuun ottamatta. Lappeenrannan kaupungin laaja konserni vaikuttaa osaan tunnusluvuista. Valtiovarainministeriö seuraa kuntien taloutta ja mahdollista kriisiytymistä määrättyjen tunnuslukujen avulla (liite 1.). Vuonna 2012 selvitysalueen kunnista kahdella (Lappeenranta ja Lemi) oli joitakin kriteerejä, jotka täyttyivät kriisikuntanäkökulmasta. Kumpikaan kunnista ei kuitenkaan ole kriisikunta eli kaikki kriteerit eivät täyttyneet. Seutukohtaisesti Imatran seudulla ei yksikään kriteeri täyty, Lappeenrannan seudulla täyttyisi suhteellinen velkaantuminen, samoin kuin koko Etelä- Karjalassa. Taulukossa on esitetty kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2012, joka on viimeinen vahvistettu tilasto (täyttyneet kriteerit merkitty punaisella): 2013 (konserni) Imatra ,6 32,1 Imatra 304 Lappeenranta ,3 28,0 Lappeenranta Lemi 148 4,1 37,9 Lemi 27 Luumäki 251 4,8 45,4 Luumäki Parikkala ,1 50,9 Parikkala -17 Rautjärvi 99-3,3 51,6 Rautjärvi -162 Ruokolahti 291 8,1 36,7 Ruokolahti 248 Savitaipale ,4 49,4 Savitaipale 756 Taipalsaari ,6 27,0 Taipalsaari Etelä-Karjala ,2 32,7 Etelä-Karjala

6 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 6 (39) 2012 Rajaarvo Etelä- Karjala Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Lappeenra nta Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Imatran seutu Lappeenra nnan seutu Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,00 19,38 19,50 18,50 19,00 18,50 19,50 19,50 18,00 20,00 19,75 19,20 19,45 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuminen, % < < 50 % 55,3 % 57,5 % 78,0 % 73,4 % 71,7 % 48,1 % 64,9 % 92,2 % 54,4 % 61,9 % 62,2 % 52,3 % > 50 % 51,0 % 43,9 % 17,0 % 23,9 % 33,0 % 72,6 % 25,6 % 10,3 % 39,3 % 30,2 % 37,2 % 58,3 % Selvitysalueen vahvimmat kunnat em. kriteereiden valossa ovat Rautjärvi, Ruokolahti ja Luumäki. Näillä kunnilla kaikki tunnusluvut ovat hyvällä tasolla. Parikkalan osalta alhainen vuosikate ao. vuonna on riski, muut kriteerit ovat hyvällä tasolla. Imatran osalta tunnusluvut ovat hyvällä tasolla, mutta on syytä ottaa huomioon, että lainamäärä, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuminen eivät omaisuuden ja velkojen yhtiöittämisen vuoksi ole täysin vertailukelpoisia tavoitearvoihin tai muihin kuntiin nähden. Tulevaisuudessa väestönkehityksen negatiivisuus vaikuttaa sekä valtionosuuksien että erityisesti verotulojen kehitykseen. Savitaipaleen, Parikkalan ja Rautjärven ennusteet ovat näiltä osin negatiivisimpia. Valtionosuuksista erityisen riippuvaiset kunnat ovat Parikkala, Rautjärvi, Savitaipale ja Luumäki, joiden tulevaisuuden taloustilanteeseen merkittävästi vaikuttaa siten myös valtionosuusuudistus. Myös Ruokolahdelle uudistus voi olla merkittävä talouden kannalta. Talouden näkökulmasta selvitysalueen kunnista Lappeenranta, Lemi ja Savitaipale ovat eri syistä haastavassa tilanteessa. Lappeenrannan konsernitilinpäätös oli alijäämäinen vuonna Lappeenrannassa on myös korkea velkaantumisaste, mutta sitä pienentävät myös merkittävät konsernin sisäiset antolainat. Lemin taseessa on kertynyttä alijäämää 84 /asukas, jota saattaa tulevaisuudessa syventää vähenevä valtionosuus. Savitaipaleen tuloveroprosentti on korkea 20, minkä lisäksi myös omavaraisuusaste lähestyy raja-arvoa. Yllä olevaan taulukkoon on kerätty kuntien veroprosentin kehitys viime vuosina. Kriisikuntakriteerinä veroprosentin ennustetaan toteutuvan useamman kunnan kohdalla vuonna Taulukko osoittaa kuntien kasvaneen tulorahoitustarpeen.

7 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 7 (39) 2.4 Kuntien investoinnit Etelä-Karjalan seudun kuntien talousarvioiden investointiosassa esitetyt nettoinvestoinnit kuvaavat lähivuosien investointien volyymia. Seudun kuntien investoinnit ovat talousarviovuonna 2014 yhteensä 53 miljoonaa euroa. Suunnitelmavuonna 2015 investointien taso alenee huomattavasti. Investoinnit kohdistuvat pääasiassa kiinteistöjen peruskorjaukseen ja jonkin verran myös uudisrakentamiseen. Suurena erityisenä investointikohteena on syytä mainita Etelä-Karjalan seudun laajuinen vesihuollon uudistamis- ja perusparannusohjelma, jonka kustannusarvio yhteensä on noin 150 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan vuosina ja luvut sisältyvät kuntien investointisuunnitelmiin. Investointeja tarkasteltaessa on huomattava, että kuntien investointisuunnittelun periaatteet eroavat toisistaan. Esimerkiksi Lappeenrannassa suunnittelu tehdään 15 vuoden päähän kun taasen toisissa pienemmissä kunnissa suunnitelmia päivitetään jatkuvasti ja taloussuunnitteluvuodenkaan investointisuunnitelma ei sisällä kaikkia lähivuosien investointitarpeita. Eksote on toimintaansa varten vuokrannut Etelä-Karjalan kuntien omistamia toimitiloja. Eksote on hahmotellut toimitiloja koskevan suunnitelman korjaus- ja investointitarpeista vuosille Kunnat tekevät investointisuunnitelmansa itsenäisesti ja osa on huomioinut investointiesitykset jo nyt investointisuunnitelmissaan. Eksoten luonnoksessa korjaus- ja investointitarpeet olisivat yhteensä 57,7 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus olisi n. 28 milj. euroa.. Peruskorjauksen osuus n. 29,7 milj. euroa on huomioitu korjausvelkaa laskettaessa kohdassa 2.5. Yllä oleva taulukko ei ole täydellinen investointisuunnitelma, mutta antaa osviittaa millainen investointitarve on Etelä-Karjalan maakunnan kunnissa. 2.5 Kuntien korjausvelka Kuntien korjausvelasta on laadittu laskelmat, jotka perustuvat kunnilta pyydettyihin tietoihin kaikista hallinnassaan olevista rakennuksista. Tietojen perusteella selvitettiin rakennuksittain jälleenhankinta-arvo, tekninen nykyarvo, korjausvastuu, korjausvelka ja kuntoluokka. Laskelmassa ovat mukana kuntien talousarviossa mukana olevat kiinteistöt, jotka ovat pääosin palvelutuotannon kiinteistöjä. Imatran, Lappeenrannan ja Ruokolahden kuntien talousarvioissa ei ole lainkaan mukana asun-

8 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 8 (39) toja, koska ne on yhtiöitetty. Muiden kuntien luvuissa ovat mukana kunnan suoraan omistamat asunnot. Tunnusluvuista korjausvastuu kuvaa sitä rahamäärää, joka omaisuuden korjaamiseen pitäisi sijoittaa vuosittain omaisuuden pysymiseksi nykykunnossaan. Kuntoluokka kuvaa rakennusomaisuuden kuntoa ja sen tulisi olla keskimäärin yli 75 %. Laskelmat on tehty tässä vaiheessa suuntaa-antavina yleisiä arvoja käyttäen eikä esim. rakennuksille ole tehty kohdekäyntejä todellisen kunnon arvioimiseksi. Kuntien vuotuinen korjausvastuu on tämän arvion mukaan 28 miljoonaa euroa. Seuraavissa taulukoissa kuntakohtainen kuntoluokka ja korjausvastuun määrä /asukas: Korjausvelka on puolestaan se rahamäärä, joka tulisi sijoittaa rakennusomaisuuteen, jotta sen kuntoluokka saataisiin tasolle 75 %. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuntakohtainen korjausvelka /asukas. Kuvassa korjausvelkaan on lisäksi kuvaan yhdistetty kunnan taseessa oleva lainakanta, jolloin saadaan käsitys kunnan kokonaisvelan määrästä eli nykyisistä ja tulevista vastuista. Lainakanta ja korjausvelka yhteenlaskettuna per asukas on suurimmillaan Savitaipaleella ja pienimmillään Parikkalassa. Korjausvelan määrä /asukas, kuvassa sinisellä, on suurin Rautjärvellä ja pienin Lemillä. Lainakanta eli korollisen velan määrä /asukas (punaisella) on suurin Lappeenrannassa (sisältää antolainoja konsernille 160 /as.) ja pienin Parikkalassa. Riittävätkö suunnitelman mukaiset poistot kattamaan korjausvastuun ja uusinvestointien poistot? Tarkasteluun otettiin lisäksi poistojen ja korjausvelan määrä, jotta voidaan arvioida onko maakunnan kuntien poistojen määrä oikealla tasolla korjausvelan kattamiseen ja uusinvestointeihin nähden.

9 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 9 (39) Korjausvastuu on se vuotuinen kustannus, jonka avulla kiinteistöjen kuntoluokka nousisi asteittain 75 % tavoitetasolle. Korjausvastuun määrään lisättiin arvio tulevien tiedossa olevien uusinvestointien suunnitelman mukaisista poistoista. Tätä summaa verrattiin kirjanpidon poistoihin. Uusinvestointeina otettiin huomioon Etelä-Karjalan maakunnan laajuinen vesihuollon hanke yhteensä arvoltaan 150 milj. euroa. Vesi- ja viemäriverkoston suositeltu poistoaika on vuotta, jolloin siitä kertyvä vuotuinen poisto olisi 4,6 5 miljoonaa euroa. Lisäksi laskelmassa huomioitiin seudun kuntien investointitarvearvio sosiaali- ja terveydenhuollon tiloihin. Mainittuihin palveluihin suunnitellaan toteutettavaksi noin 28 miljoonan euron uusinvestointeja, joiden poistot on otettu huomioon laskelmassa. Poistojen riittävyyden vertailu M Korjausvastuu yht. 28 Vesihuollon investointien poistot 5 Soteinvestointien poistot 1 Vertailuarvo 34 Suunnitelman mukaiset poistot, ennuste, kunnat 35 sis.imatran Toimitilat Oy Suhdeluku poistot/vertailuarvo 1,03 Suhdeluku 1,03 osoittaa, että tämän laskelman perusteella suunnitelman mukaiset poistot riittäisivät kattamaan korjausvastuun ja tulevien tiedossa olevien uusinvestointien poistot. Koko Etelä- Karjalaa tarkasteltaessa poistoja voidaan tällä tarkastelulla pitää riittävinä. On kuitenkin huomioitava, että osan kuntien investointisuunnitelmat ovat vajaat tulevien vuosien osalta. 3 Kuntakohtaiset tarkastelut taloustilanteesta ja riskeistä Tässä kappaleessa kuvataan kunkin kunnan talouden tilannetta, ennustetta vuoden 2013 tilinpäätöksestä sekä kuntien erityisiä eroja muihin kuntiin talouden näkökulmasta. Vuonna 2013 kunnat näyttävät tehneen pääosin positiiviset tilinpäätökset. Vuosittain tulokseen vaikuttavat myös satunnaiset erät, joita vuodelle 2013 olivat mm. koulutuskuntayhtymän tuloutukset ja investoinnit, verotulojen kertaluontoiset korjauserät ja satunnaiset myyntivoitot. Rautjärvellä Eksoten alijäämät kirjattiin pakollisena varauksena. Etelä-Karjalan kuntien taloustilanne on suhteellisen hyvä koko kuntakenttään verrattuna, mutta varautuminen tuleviin vuosiin on tärkeää epäkiitollisen väestökehityksen myötä. 3.1 Imatra Imatran kaupunkikonsernin tilinpäätös toteutui 304 T ylijäämäisenä vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 32 %, joten suuri osa menoista katetaan verotuloilla sekä muilla tuotoilla. Konsernin vuosikate ylitti poistojen määrän 11,5 %:lla. Konsernin lainamäärä/asukas oli 5.600, vastaava luku emokaupungin osalta oli Imatran konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää 605 /as. Imatran kaupungin talouden nykytilaa tarkasteltaessa konserni on merkittävässä asemassa, koska kaupungin kiinteistökanta on yhtiöitetty lähes kokonaisuudessaan. Kriisikuntakriteerit eivät täyttyneet vuosina 2012 ja 2013.

10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 10 (39) Imatran kaupungin talous on tunnuslukujen valossa tasapainossa tällä hetkellä. Talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät valtionosuusuudistukseen sekä erityisesti tulevaisuudessa huoltosuhteen heikkenemiseen. Kaupunki pyrkii hallitsemaan riskejään erilaisin raportointi- ja tiedonvälitysprosessein, teknisin järjestelmin, työkaluilla ja mittareilla. Kokonaistalouden seurantaan on kohdennettu resursseja ja siten pyritty varmistamaan riittävä osaamisen taso. 3.2 Lappeenranta Lappeenrannan kaupunkikonsernin tilinpäätös oli 6,1 M alijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 28 %, joten suuri osa kaupungin tuloista katetaan verotuloilla ja muilla tuloilla. Konsernin vuosikate ylitti poistojen määrän 2 %:lla. Konsernin lainamäärä/asukas oli 7.570, vastaava luku emokaupungin osalta oli 3.257, toisaalta emokaupungin antolainasaamiset ovat /as. Konsernitaseessa on kertynyttä alijäämää 227 /as. Kriisikuntakriteereistä täyttyi vuosina 2012 ja 2013 omavaraisuusaste- ja suhteellinen velkaantuminen kriteerit. Kaupungin talous ei ole täysin tasapainossa, minkä vuoksi kaupunki on laatinut talouden tasapainottamisohjelman. Konserniyhtiöiden varat ja velat vaikuttavat kokonaisuuteen. Talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät mm. lainakantaan ja korkokehitykseen. Lappeenrannan kaupunki nosti tuloveroprosenttiaan 1,5 %-yksikköä vuodelle 2014, uusi veroprosentti on siten 21. Valtakunnallisen valtionosuusuudistuksen koelaskelmien mukaan kaupungin valtionosuuden määrä kasvaisi vuonna 2015 uusilla perusteilla laskien 19 eurolla/asukas. 3.3 Lemi Lemin konsernitilinpäätös oli 27 T ylijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan tuloista valtionosuuden määrä oli 38 %. Konsernin vuosikate ylitti poistojen määrän 2 %:lla. Konsernin lainamäärä/asukas oli 2.665, vastaava luku emokunnan osalta oli Konsernitaseessa on kertynyttä alijäämää 815 /as. Kriisikuntakriteereistä täyttyi vuonna 2012 vuosikate- ja alijäämäkriteerit, vuonna 2013 alijäämäkriteeri. Lemin kunnan talous ei ole täysin tasapainossa. Taseen jäämät ja vuosikatekehitys ovat olleet viime vuosina negatiivisia, eli tulorahoitus ei ole riittänyt menojen kattamiseen. Omavaraisuusaste on pysynyt tyydyttävällä tasolla. Lemin tuloveroprosentti nostettiin 1 %-yksikköä, vuonna 2014, joten uusi veroprosentti on 21. Lemillä talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät erityisesti valtionosuusuudistukseen ja yleiseen kuntatalouden tilanteeseen. Kunta pyrkii hallitsemaan riskejään erilaisin vakuutuksin ja korkoriskien hallinnalla. Henkilöriskit on havaittu lisääntyvän tehtävissä, joissa henkilöstön määrä on vähentynyt ja yksittäisiä henkilöitä. 3.4 Luumäki Luumäen konsernitilinpäätös oli T alijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 4,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 45 %, mikä merkitsee sitä, että tulevaisuudessa valtionosuusmuutokset merkittäviä kunnan talouden kannalta. Konsernin vuosikate alitti selvästi poistojen määrän, tunnusluvun arvo oli 62 %. Konsernin lainamäärä/asukas oli 2.364, vastaava luku emokunnan osalta oli 0. Konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää /as. Kriisikuntakriteerit eivät täyttyneet vuonna 2012 eivätkä 2013.Luumäen kunnan talous on tilinpäätöstietojen valossa vahvasti tasapainossa. Siitä huolimatta Luumäen tuloveroprosentti nostettiin 1 %-yksiköllä vuonna 2014, uusi veroprosentti on siten 19.

11 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 11 (39) Luumäen talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät valtionosuusuudistukseen ja merkittävään valtionosuusriippuvuuteen. Kunta pyrkii hallitsemaan riskejään parantamalla tiedon hankintaa sekä kunnasta että erityisesti kuntakonsernista. Luottamuselimet, erityisesti kunnanhallitus, pidetään koko ajan tietoisena kunnan taloudellisesta tilanteesta. Tarve kehittää varautumistasoa on tunnistettu. 3.5 Parikkala Parikkalan konsernitilinpäätös oli 17 T alijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 51 % eli yli puolet kunnan tuloista. Konsernin vuosikate vastasi likimain poistoja, tunnusluvun arvo oli 99 %. Konsernin lainamäärä/asukas oli 1.254, vastaava luku emokunnan osalta oli 630. Konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää /as. Kriisikuntakriteerit eivät täyttyneet vuonna 2012 eivätkä 2013.Kunnan talous on tilinpäätöstietojen valossa tasapainossa tällä hetkellä. Talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät valtionosuuksiin niiden suuren suhteellisen osuuden vuoksi. Valtionosuusuudistus on kunnan osalta lähes neutraali, mutta verotulojen tulevaisuuden kehitys näyttäisi väestöennusteiden mukaan (asukasluku ja työikäinen väestö vähenevät) olevan huolestuttava. Kunta pyrkii hallitsemaan riskejään vakuutuksin sekä tiukalla talouden hallinnalla. 3.6 Rautjärvi Rautjärven konsernitilinpäätös oli 162 T alijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä väheni 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 52 %. Konsernin vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja, tunnusluvun arvo oli 93 %. Konsernin lainamäärä/asukas oli 2.888, vastaava luku emokunnan osalta oli Konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää /as. Tulevaisuudessa rahoitustarvetta lisää myös suuri kouluinvestointi, jonka arvo on noin 6,5 Miljoonaa euroa. Kriisikuntakriteerit eivät täyttyneet vuonna 2012 eivätkä 2013.Kunnan talous on tilinpäätöstietojen valossa tällä hetkellä tasapainossa, mutta muutos toiseen suuntaan voi olla hyvin nopea. Rautjärven tuloveroprosentti nostettiin 0,75 %-yksiköllä vuodelle 2014, uusi veroprosentti on 19,75. Talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät erityisesti valtionosuusuudistukseen, joka koelaskelmien mukaan vähentäisi valtionosuuksia siirtymäajan päässä 451 /as. eli lähes vuoden 2013 vuosikatteen verran. Lisäksi kunnan väestön määrän, erityisesti työikäisen väestön, ennustetaan vähenevän eniten maakunnan kunnista, mikä vähentää tulevaisuudessa verotulojen kertymää. Kunta pyrkii hallitsemaan riskejään vakuutuksin sekä talouden seurannalla. Parhaillaan kunnassa on menossa merkittävä uusinvestointi koulukeskukseen, mikä tullee nostamaan kunnan lainamäärää merkittävästi. 3.7 Ruokolahti Ruokolahden konsernitilinpäätös oli 248 T ylijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 37 %. Konsernin vuosikate ylitti poistot, tunnusluvun arvo oli 129 %. Konsernin lainamäärä/asukas oli 2.525, vastaava luku emokunnan osalta oli Konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää /as. Ruokolahden tuloveroprosentti nostettiin jo vuodelle 2013, kuluvan vuoden tuloveroprosentti on 19,5. Kriisikuntakriteerit eivät täyttyneet vuonna 2012 eivätkä 2013.

12 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 12 (39) Kunnan talous on tilinpäätöstietojen valossa tällä hetkellä tasapainossa. Talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät Ruokolahden osalta erityisesti valtionosuusuudistukseen, joka koelaskelmien mukaan vähentäisi valtionosuuksia siirtymäajan päättyessä 289 /as. eli vuoden 2013 vuosikatetta enemmän. Kunta pyrkii hallitsemaan riskejään arvioimalla säännöllisesti kunnan ja kuntakonsernin taloutta ja kykyä selvitä sitoumuksistaan. Kattavaa ja yksityiskohtaista arviointia suoritetaan talousarvio- ja tilinpäätösprosessien yhteydessä. Kunnan henkilöstörakenne muodostaa merkittävän riskin ohuen organisaation ja lähivuosien voimakkaan eläköitymisen takia. 3.8 Savitaipale Savitaipaleen konsernitilinpäätös oli 756 T ylijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 49 %. Konsernin vuosikate ylitti poistot, tunnusluvun arvo oli 150 %. Konsernin lainamäärä/asukas oli 3.545, vastaava luku emokunnan osalta oli Konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää 485 /as. Kriisikuntakriteerit eivät täyttyneet vuonna 2012 eivätkä 2013.Kunnan talous ei ole täysin tasapainossa tällä hetkellä. Savitaipaleen tuloveroprosentti nostettiin 1 %-yksiköllä vuodelle 2014, uusi veroprosentti on korkea 21. Valtionosuuden suhteellinen osuus julkisista tuloista on lähes puolet. Talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät myös Savitaipaleen osalta erityisesti valtionosuusuudistukseen, joka koelaskelmien mukaan vähentäisi valtionosuuksia 154 /as. Lisäksi kunnan talouteen vaikuttaa tulevaisuudessa väestönmäärään kehitys, joka tilastokeskuksen ennusteen mukaan vähenisi merkittävästi erityisesti työikäisen väestön osalta. Kunnan tekemä suuri investointi koulukeskukseen nosti lainamäärää. Kunta pyrkii hallitsemaan riskejään oikealla ja ajantasaisella tiedolla, selkeällä raportoinnilla. Henkilökunnan vähäinen määrä ja siitä johtuva vaarallisen työyhdistelmän riski on tunnistettu. Riskejä pyritään hallitsemaan kattavin ja ajantasaisin vakuutuksin sekä pitkän tähtäimen suunnittelun avulla. 3.9 Taipalsaari Taipalsaaren konsernitilinpäätös oli T ylijäämäinen vuonna Verotulojen kokonaismäärä kasvoi 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan julkisista tuloista valtionosuuden määrä oli 27 %. Konsernin vuosikate ylitti poistot, tunnusluvun arvo oli 135 %. Konsernin lainamäärä/asukas oli 1.940, vastaava luku emokunnan osalta oli Konsernitaseessa on kertynyttä ylijäämää 566 /as. Kriisikuntakriteerit eivät täyttyneet vuonna 2012 eivätkä Kunnan talous on tilinpäätöstietojen valossa tasapainossa tällä hetkellä. Merkittäviä investointeja tehdään parhaillaan. Tuloveroprosentti kunnassa on korkea 19,75 %. Talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät valtionosuusuudistukseen, joka koelaskelmien mukaan vähentäisi valtionosuuksia 87 /as. Kunta on tunnistanut keskeisiksi riskeikseen ohuen organisaation ja kyvyn vastata lisääntyviin kunnille osoitettuihin tehtäviin. Varautumistasoa ei kyetä pitämään riittävänä. Lisäksi merkittävinä taloudellisina riskeinä nähdään valtionosuusuudistuksen mukanaan tuomat Taipalsaaren kuntaan kohdistuvat valtionosuusleikkaukset ja valtakunnallisen sote -uudistuksen laskutusmallin vaikutukset kunnan sote -kustannusten lisääntyvinä maksuosuuksina. Tällä hetkellä näiden arvioitu negatiivinen yhteisvaikutus kunnan talouteen on noin euroa.

13 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 13 (39) 3.10 Imatran seutu Imatran seudun kunnat (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti) ovat kriisikuntakriteereiden valossa taloudellisesti hyvässä asemassa kun tarkastellaan nykytilaa. Vuonna 2012 Parikkalan vuosikate lähestyi 0-tasoa, mutta vuoden 2013 kaikki tunnusluvut kaikilla kunnilla olivat selvästi raja-arvoja paremmat. Kuntien tulorahoituksen osalta on havaittavissa valtionosuusriippuvuutta (VOS). VOS-uudistuksen koelaskelman mukaan seudun kuntien valtionosuudet vähenisivät merkittävästi yht. 4,6 miljoonaa euroa eli 107 /asukas. Vähennys edellyttää sopeuttamistoimia kuntien toiminnassa ja taloudessa, Seudun kunnat ovat talousarvion investointiosassa varanneet vuodelle 2014 yhteensä 26 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosina investointitasot näyttävät jonkin verran laskevan, mutta kuntien viranhaltijoiden mukaan suunnitelmia ei ole laadittu kaikenkattaviksi suunnitelmavuosille. Kiinteistöjen kuntoluokat olivat hyvällä tasolla pl. Rautjärvi, jonka korjausvastuu/asukas on Etelä- Karjalan selvitysalueen kunnista suurin. Kun tarkastellaan velkojen kokonaisuutta, Rautjärvellä kunnan lainat ja korjausvelka ovat yhteensä n /asukas Lappeenrannan seutu Lappeenrannan seudun kunnat (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) ovat kriisikuntakriteereiden valossa taloudellisesti suhteellisen hyvässä asemassa kun tarkastellaan nykytilaa. Vaikka osassa kuntia joitakin kriisikuntakriteereitä on täyttynyt, silti yksikään kunta ei ole ajautunut kriisikunnaksi eikä näyttäisi olevan myöskään kriisiytymässä. Seudun valtionosuusriippuvuus ei ole kokonaisuudessaan merkittävällä tasolla, koska Lappeenranta suurimpana kaupunkina on siitä eniten riippumaton. Valtionosuusuudistus näyttäisi kohtelevan seutua lähes neutraalisti, valtionosuuksien vähennys olisi 0,9 M eli n. 11 /asukas. Seudun investointisuunnitelmat vuodelle 2014 ovat 27 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 taloussuunnitelman mukaiset investointimäärärahat ovat merkittävästi pienemmät vuoteen 2014 verrattuna, mutta kuntien viranhaltijoiden mukaan suunnitelmia ei ole kaikkien kuntien osalta laadittu kaikenkattaviksi suunnitelmavuosille. Kiinteistöjen kuntoluokat olivat tyydyttävällä tasolla Maakunta Koko Etelä-Karjalan maakunnan näkökulmasta kuntien ja seutukuntien talousluvut tasoittuvat kun niitä arvioidaan maakunnan tasolla. Maakunnan taloudellinen tilanne on nykyisellään kohtalaisen hyvä. Kriisikuntakriteeritarkastelussa ainoastaan yhden tunnusluvun eli suhteellisen velkaantumisen osalta kriteeri juuri täyttyy. Koko maakunnan tasolla talouden tarkastelussa Imatran ja Lappeenrannan taloudellinen asema on määräävä. Muiden kuntien taloudelliset haasteet eivät maakunnan tasolla nouse esiin. Konsernitarkastelussa talouden haasteet nousevat esille. Maakunnan kuntakonsernien yhteenlasketut tilinpäätökset vuosina 2012 ja 2013 osoittavat alijäämää. Konsernitilinpäätöksissä otetaan huomioon Eksoten alijäämäinen tulos, mikä osaltaan selittää tilannetta. Vuoden 2013 tilinpäätöslukujen näkökulmasta maakunnan kuntien yhteenlaskettu tulos oli ylijäämäinen. Tulorahoitus eli vuosikate oli riittävä kattaen myös suunnitelman mukaiset poistot. Maakunnan riippuvuus valtionosuuksista on kokonaisuudessaan kohtuullinen, osuus on n. 33 % julkisista tuloista. Valtionosuusuudistuksen vaikutus tasoittuu maakunnan tasolla vähentyen n. 3,3 milj. euroa, 25 /asukas, mikä on suhteellisen maltillinen muutos. Kuntakohtaisesti tarkasteluna vaihtelut ovat suuria.

14 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 14 (39) Korjausvelkaa tarkasteltaessa tuleviin korjauksiin varautuminen suunnitelman mukaisin poistoin näyttäisi olevan riittävällä tasolla maakunnan tasolla. Kiinteistöjen keskimääräinen kuntoluokka on tyydyttävällä tasolla eli n. 68 %, tavoitetaso on 75 %. Korjausvelan alentaminen aiheuttaa siten painetta peruskorjauksiin.

15 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 15 (39) 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN 4.1 Huoltosuhteen kehitys Etelä-Karjalan seudulla huoltosuhde kehitys eriytyy voimakkaasti kahden kaupunkiseudun välillä. Imatran seudulla huoltosuhde on selvästi heikompi kuin Lappeenrannan seudulla. Molemmilla kaupunkiseuduilla ikärakenne vanhenee, työikäisten määrä vähenee, samoin lasten ja nuorten. Erityisen voimakasta kehitys on Imatran seudulla. Huoltosuhteen heikkenemisellä on vaikutuksensa kaupunkiseutujen talouteen erityisesti, koska vanhuspalveluiden tarve kasvaa ansiotulojen vähetessä. Talouden tasapainon kannalta on tärkeää myös vähentää sellaista palvelutuotantoa, jonka tarve vähenee. Tilastokeskuksen väestöennusteeseen nähden joidenkin kuntien väestömäärän toteutumat viime vuosina ovat olleet ennustetta heikompia. Muuttoliikkeen vaikutus väestörakenteeseen vaihtelee kunnittain, mutta alueella on merkittävää muuttoa seutukuntien sisällä, joten väkiluvun ja sen muutosten seuranta seutukunnittain antaa oikeamman kuvan tilanteesta. 4.2 Työpaikat ja verokertymä Usein paineita kunnan talouteen mitataan tuloveroprosentin kasvupaineella. Kuntien taloustilanteen muutosta haluttiin myös kuvata työpaikkojen ja lisäverotulojen kautta. Kuinka suuri määrä työpaikkoja vastaa yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa?

16 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 16 (39) Yllä oleva kuva esittää työttömyyskehityksen ja veroasteen välisen riippuvuuden alla olevalla keskimääräisellä tulolla laskettuna. Kuvio saatiin aikaan laskelmalla maakunnan työvoiman määrä ja sen keskimääräinen vuosiansio, josta kunnallisvero maksetaan. Seudun työvoiman määrä vakioitiin henkilöksi. Yhden työllisen verotettavaksi vuosiansioksi määriteltiin , joka vastaa 3000 :n kuukausiansiota. Etelä-Karjalan alueella yhden tuloveroprosentin kertymä vastaisi työttömyysasteen 5 %-yksikön muutosta, mikä vastaa n uutta työpaikkaa. Jos uudet työpaikat sijoittuvat kaupan ja palveluiden aloille, joilla ansiotaso on alle 3000, tulee työpaikkamäärän kasvu olla yllä esitettyä 2800 suurempi. Työpaikkakehityksen arvioinnissa on tärkeää huomata, että työttömyydestä aiheutuu kunnille myös kustannuksia, joita tässä laskelmassa ei ole huomioitu. Yllä olevalla kuvalla pyrittiin avaamaan vain tulokertymävaihtoehtoja tuloverotus tai työpaikkojen kautta kunnille kertyvä verotulo. Skenaarioluvussa myöhemmin on esitetty työttömyyden lisääntymisen kustannuksia, jotka ovat merkittäviä. Viime vuosina työpaikkakehitys on alueella ollut hieman nouseva. Vuonna 2011 seudulle syntyi 1043 uutta työpaikkaa. Pidemmän aikavälin tarkastelussa työpaikkojen määrän kehitystrendi on kuitenkin ollut laskeva.kunnittain erot ovat merkittäviä ja seuduista Lappeenrannan seutu on työpaikkojen suhteen voittanut viimeisen noin 10 vuoden aikana. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kuntakohtaisesti verotettavan tulon ( /asukas) kehitys viime vuosina.

17 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 17 (39) Matalin verotettava tulo per asukas vuonna 2012 oli Parikkalassa ja korkein Imatralla Veroprosentin vertailu ei anna kokonaiskuvaa kunnan taloudesta vaan verotettavan tulon määrä on perusluku, josta veroprosentin mukaisesti kuntien tulot määräytyvät. 4.3 Kaupan alan kasvanut merkitys Etelä-Karjalassa Vuonna 2011 maakunnassa oli työpaikkaa. Työpaikkoja oli eniten teollisuudessa (16, 5 %), sitten sosiaali- ja terveydenhuollossa (15,4%) ja kauppa sijoittui toimialoista kolmanneksi noin 10 % osuudellaan. Maakunnan vähittäiskaupan ja autokaupan liikevaihto on 2000-luvulla kasvanut keskimäärin noin 3,8 %:n vuosivauhdilla, suunnilleen samalla vauhdilla kuin Suomessa keskimäärin. Vähittäiskaupan liikevaihto (pl. autokauppa) on kehittynyt Etelä-Karjalassa hieman nopeammin kuin Suomessa keskimäärin. Kaupan alan liikevaihdon kasvu on ollut Etelä-Karjalassa vuosina 2012 ja 2013 ylivoimaisesti suurinta. (TEM maakuntien suhdannekehitys ) Lappeenrannan seudulla vähittäiskauppa on kasvanut hieman Imatran seutua nopeammin Tulevaisuudessa ostovoima maakunnassa on kasvussa. Vuonna 2025 Etelä-Karjalassa arvioidaan maakunnan asukkailla olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 1,2 miljardia euroa. Osto-voimasta noin 70 % on Lappeenrannan seudulla ja 30 % Imatran seudulla Etelä-Karjalan ostovoiman kehitykseen kokonaisuudessaan vaikuttaa merkittävästi Venäjältä tulevan ostovoiman kehitys. Kaupan palveluverkkoselvityksen ennusteiden mukaan matkailijamäärät kasvavat Etelä-Karjalassa niin paljon, että venäläisten ostovoima maakunnassa yltäisi vuonna 2025 samalle tasolle maakunnan asukkaiden ostovoiman kanssa. Lappeenranta oli Helsingin jälkeen toiseksi suurin Tax-free myynnin paikkakunta ja Imatra kolmanneksi suurin (2013). Väestömäärään suhteutettuna Tax-free myynnin merkitys Lappeenrannalle ja Imatralle korostuu. Alkuvuonna 2014 heikentynyt rupla on vaikuttanut kauppaan ja matkailuun negatiivisesti, mutta valuutan kurssimuutosten kehityksen odotetaan tulevaisuudessa muuttuvan. Alueen kuntien työpaikkojen määrät laskivat vuosina merkittävästi, mutta kasvua on tapahtunut jälleen viime vuosina. Elinvoimaraportissa tästä asiasta esitellään tarkempia tietoja.

18 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 18 (39) 4.4 Valtionosuusuudistuksen vaikutus Parhaillaan meneillään oleva valtionosuusuudistus pyrkii yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan kuntien valtionosuusrahoitusta tulevaisuudessa. Valtionosuusuudistukseen liittyvät koelaskelmat tehtiin joulukuussa 2013, sekä helmi- ja huhtikuussa Kaikki laskelmat osoittivat merkittävää rahoituksen vähennystä Etelä-Karjalan seudulle. Maakunnan yhteenlaskettu valtionosuuden vähennys huhtikuussa 2014 julkaistun koelaskelman mukaan on 3,3 miljoonaa euroa eli 25 /asukas. Imatran seudulla valtionosuuden vähennys on huomattava, yhteensä 3 milj. euroa eli 69 /asukas. Seuraavissa kuvissa on esitetty koelaskelmien vaikutukset kuntakohtaisesti per asukas. Imatran ja Parikkalan osalta uudistuksen vaikutukset ovat viimeisen laskennan mukaan melko pienet. Parikkala on ainoa seudun kunnista, jossa valtionosuus näyttäisi jopa kasvavan. Rautjärven ja Ruokolahden osalta valtionosuuden vähennys on huomattava. Lappeenrannan seudulla valtionosuusuudistuksen vaikutus on melko pieni, sillä kokonaisuudessaan seudun valtionosuus vähenisi 0,3 milj. euroa, 3 /asukas. Lappeenrannan seudun kuntien välillä erot

19 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 19 (39) ovat suuret. Lappeenranta on seudun kunnista ainoa, jonka valtionosuuden määrä kasvaisi. Lemillä valtionosuuden vähennys olisi suurin eli 151 /asukas. Uusi valtionosuuslaskentamalli on rakennettu siten, että se elää ajassa, jolloin vuotuiset vaihtelut voivat olla merkittäviä. Koelaskentojen tulokset ovat vahvistaneet laskentajärjestelmässä tämän ominaisuuden. 4.5 Sote-uudistus ja sen taloudellinen merkitys Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote -palvelut viiden alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Suunnitelman mukaan Etelä-Karjala kuuluu HUS-ERVA erityisvastuualueeseen. Sote-uudistuksen yhteydessä on nostettu yhtenä kuntalaskutusvaihtoehtona sairastavuudella painotettu kapitaatiomalli. Mallissa sote-kustannukset veloitettaisiin asukasluvun suhteessa kuitenkin siten, että sairastavuus otettaisiin huomioon. Tarkkoja yksityiskohtia rahoituslaskennan toteuttamisesta ei vielä ole, mutta seuraavien laskelmien avulla voidaan havaita, että sote-laskennan perusteiden määriytymisellä on todella merkittävä vaikutus kuntien talouteen. Laskelmat ovat siten vain suuntaa antavia. Laskelmassa on tarkasteltu kuntien sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kustannuksia. Alustava laskelma Etelä-Karjalan kustannusten jaosta kapitaatiomallilla Sote- linjausten pohjalta laadittiin arviolaskelma, jonka avulla voidaan havainnollistaa soteuudistuksen rahoitusmallin vaikutus, joka esitetään seuraavassa kuvassa. Taulukossa on käytetty pohjalukuna Eksoten nykyistä kuntalaskutusjakaumaa sekä Imatran oman toiminnan kustannuksia. Näistä saadun summan jakauma on laskettu osittain kapitaation eli asukasluvun mukaan ja osittain THL:n ikäjakaumalla painotetun sairastavuuskertoimen mukaan. Maakunnan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten jakauman muutos (arvio): Laskelman mukainen tulos soittaa, että esitetty laskentamalli muuttaisi kustannusten jakautumista kuntien kesken merkittävällä tavalla. Suurin suhteellinen kustannusvaikutus olisi Imatran kaupungil-

20 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 20 (39) le yli 4 %. Lappeenrannalle ja Lemille malli olisi kustannusneutraali. Suurimmat hyötyjät olisivat Savitaipale, Luumäki ja Parikkala. Alustava laskelma VOS-perusteiden mukaisesti koko uudella sote-alueella Seuraavissa taulukoissa esitetään FCG Konsultointi Oy:n laatimat koelaskelmat sote-uudistuksen myötä syntyvän uuden sote-alueen vaikutuksesta maakunnan ja kuntien kustannuksiin. Laskelmat ovat suuntaa-antavia. Uuden sote-alueen kustannukset ikärakenteen ja sairastavuuden mukaisella painotutetulla kapitaatiolla on laskettu hyödyntäen valtionosuusuudistuksen yhteydessä määriteltyjä ikä- ja sairastavuushintakriteerejä. Kapitaation painotus perustuu uuden valtionosuusjärjestelmän ikä- ja sairastavuuskriteereiden hintoihin ( VM(KAO))seuraavasti: Ryhmä asukaskohtainen hinta Ikä Ikä Ikä Ikä Ikä Ikä Ikä Ikä Ikä Sairastavuus Uuden sote-alueen maakunnan ja kuntakohtainen kustannusvaikutus muodostuu seuraavasti: Sosiaali- ja terveystoimi Soten VOShinnat toimintamenot 2014* 2014-taso Erotus Sairastavuusindeksi, VOS Sosiaali- ja terveystoimi Soten VOShinnat toimintamenot 2014* 2014-taso Erotus /asukas /asukas /asukas Imatra 1, Lappeenranta 1, Lemi 0, Luumäki 1, Parikkala 1, Rautjärvi 1, Ruokolahti 1, Savitaipale 1, Taipalsaari 0, Yhteensä *Imatran osalta kaupungin talousarvio 2014, josta mukana ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut, muuten Etelä-Karjala Eksoten talousarvio 2014, muu Hyks-erva alue 2012 tilinpäätöksen sosiaali- ja terveystoimen menot yhteensä ilman päivähoitoa ja toimeentulotukea. Vuoden 2012 toteutuneisiin kustannuksiin on lisätty 8 % arvioitu kustannusnousu, jolloin kustannukset ovat vertailukelpoiset vuoden 2014 Soten VOS-kustannuksiin nähden..

21 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 21 (39) Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveystoimen yhteenlasketut käyttökustannukset ilman päivähoitoa ja toimeentulotukea ovat talousarviossa 440 M vuonna Uuden sote-alueen kustannukset laskettuna koko maan asukas- ja sairastavuuspainotuksella olisivat vuoden 2014 tasolla yhteensä 477 M, jolloin syntyisi vuotuista kustannuslisää 37 M. Muualla HYKS-erva alueella valtionosuuden tarveperusteiset hinnat vuonna 2014 ovat 740 M alhaisemmat kuin arvioidut 2014 kustannukset tulevat olemaan eli muu Suomi maksaisi tällä laskentatavalla enemmän. Alustava laskelma puhtaalla kapitaatiomallilla eli väestömäärien mukaan Seuraavassa taulukossa on laskettu maakunnan kustannusten muutos puhtaalla kapitaatiomallilla eli asukasluvun mukaan laskettuna. *Imatran osalta kaupungin talousarvio 2014, josta mukana ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut, muuten Etelä-Karjala Eksoten talousarvio 2014, muu Hyks-erva alue 2012 tilinpäätöksen sosiaali- ja terveystoimen menot yhteensä ilman päivähoitoa ja toimeentulotukea. Vuoden 2012 toteutuneisiin kustannuksiin on lisätty 8 % arvioitu kustannusnousu, jolloin kustannukset ovat vertailukelpoiset vuoden 2014 Soten VOS-kustannuksiin nähden.. Puhtaan kapitaatiomallin vaikutus maakunnalle olisi yhteensä 1,7 M kustannuslisäys. Kuntakohtainen vaihtelu olisi suurta, mallista hyötyisivät Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savitaipale. Suurin lisäkustannus syntyisi Lappeenrannalle 4,4 Me. Johtopäätökset koelaskelmista Edellä esitettyjen kahden laskentamallin väliset tulokset eroavat toisistaan merkittävästi. Ikä- ja sairastavuuspainotettu kapitaatiomalli tuottaisi maakuntaan 37 miljoonan euron lisäkustannukset, enimmillään Imatralle 16,7 M ja Lappeenrannalle 8 M. Laskentamallin mukaan kaikki maakunnan kunnat maksaisivat sote-palveluistaan enemmän verrattuna nykytilaan. Puhdas kapitaatiomalli aiheuttaisi maakunnan tasolla alhaisemman kustannuslisän 1,7 M ja kunnille malli aiheuttaisi joko kustannuslisää tai kustannusten vähenemistä. Todellinen malli asettuu näiden ääripäiden välille.

22 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 22 (39) Laskelmat osoittavat, että sote-uudistuksen rahoitusmallin yksityiskohdilla on erittäin suuri merkitys kuntien talouteen. Olennaista tulevaisuudessa on, että millä perusteella rahoitettavat kustannukset jaetaan sotealueella, jaetaanko koko alueen kustannuksia kaikille vai jaetaanko alueellisia kustannuksia alueen kuntien kesken (esim. Etelä-Karjala). Lisäksi merkittävää on se miten tuotannon ostot jaetaan eri toimijoiden perusteella ja onko esimerkiksi tuottavuudella tai nykykustannuksilla merkitystä tulevaan laskentamalliin. Tällä hetkellä 3,56 % on ollut HUS- kuntalaskutuksen keskimääräinen vuotuinen kasvu. Puhtaan kapitaation tai puhtaan väestölaskelman perusteella kustannusvaihtelu Etelä- Karjalassa on merkittävä. On myös mahdollista, että näitä muuttujia voidaan painottaa lopulliseen rahoituslaskelmaan eri tavoin. Kuntien talouden kannalta sairastavuuskapitaation merkitys on tärkeä avata tulevassa sote- järjestämislain linjauksessa (kesäkuu 2014). Kustannuserä sosiaali-ja terveydenhuollon palveluihin on keskeisin ja siten sen muutokset vaikuttavat kunnan talouteen enemmän kuin mikään muu kustannuserä. 5 SKENAARIOT Kuntatalouden kehitystä on ennakoitu kolmen eri skenaarion perusteella. Tavoitteena on muodostaa käsitys vaihtoehtoisten mallien avulla eri asioiden vaikutuksista yhden tai kahden kunnan veroprosentin paineeseen. Skenaariot on laadittu tuloslaskelman muotoon painelaskelmana. Laskelman tiedot pohjautuvat 2012 tilinpäätöstietoihin, hoitoilmoitustietoihin (THL) ja väestöennusteeseen (Tilastokeskus 2012). Lisäksi laskennassa on käytetty seuraavia oletuksia: - Ennusteet laadittiin vuoden 2012 rahanarvossa - Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 1%/vuosi - Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja 1%/vuosi - Kiinteistöveron reaalinen muutos/asukas 1%/vuosi - Yhteisöverotuottojen lähtötaso ennusteessa on vuosien 2010, 2011 ja 2012 keskiarvo - Yhteisöverontuottojen reaalinen muutos/asukas 1%/vuosi - Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi, o tämän lisäksi on huomioitu VOS:n muutosesitys - Valtionosuuksien reaalinen muutos/asukas %/vuosi - Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos 1%/vuosi - Veroprosentit ja vähennykset pysyvät vuoden 2014 tasolla - Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten vuotiaiden määrä - Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä - Palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko - Eksoten kertyneet alijäämät katetaan vuonna 2017 kertaerinä. Skenaario 1- Nykytilan kehitys jatkuu myönteisenä on laadittu kuntien nykytilan tietojen pohjalta kuitenkin siten, että Eksoten alijäämät (ks. taulukko sivulla 20, merkillä A.) on lisätty toimintakatteeseen siltä osin kuin kuntien odotetaan maksavan alijäämäosuutensa. Kunnan työn tuottavuuden on ennustettu paranevan 0,5 % vuosittain (B.). Tuottavuuden paranemisen kustannusvaikutus on laskettu henkilöstökustannusten osalta. Tuottavuuden lisäksi tuleviin nettokustannuksiin vaikuttavana tekijänä on otettu huomioon vanhusväestön toimintakyvyn positiivinen kehitys (tarkastelujakson alussa palvelutarve alkaisi 75-vuotiaana, joka nousisi asteittain 76,5 vuoteen vuonna 2025). Alueelle ennustetaan syntyvän uusia työpaikkoja siten että Etelä-Karjalan työttömyys alenisi 2 %-yksiköllä, joka tarkoittaisi n työpaikkaa (C.).

23 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 23 (39) Skenaario 2 Äkillinen työpaikkojen menetys pohjautuu ensimmäiseen skenaarioon kuitenkin siten, että alue menettää lyhyessä ajassa merkittävän määrän työpaikkoja (E.). Työpaikkojen menetys kohdistuu laskelmassa skenaarion ensimmäiselle vuodelle Negatiivinen kehitys aiheuttaa menetyksiä verotuloissa, lisäksi sosiaali- ja terveysmenot kasvavat ajan mittaan (F.). Skenaario 3 - Valtionosuuksien väheneminen pohjautuu ensimmäiseen skenaarioon, mutta tässä mallissa kuntien saamat valtionosuudet vähenevät merkittävästi (G.). Jokainen skenaario on laskettu sekä nykyisellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistavalla ja että arvioiden uuden järjestämistavan vaikutusta (D.). Seuraavassa kuvassa on esitetty skenaarioihin vaikuttavien muuttujien voimakkuutta miljoonina euroina. Esimerkiksi laskelma D lisää kuntien menoja vuoteen 2017 mennessä yhteensä 10 Miljoonaa euroa. Miinusmerkkiset pylväät lisäävät kuntien kuluja ja plusmerkkiset pylväät kuvaavat tulorahoituksen kasvua? Laskelma A. sisältää kuntien maksettavaksi tulevan Eksoten alijäämäosuuden. Laskelma B. kuntien oman työn tuottavuus paranee vuosittain 0,5 %. Laskelman C. sisältämän oletuksen mukaan maakuntaan syntyy ajan mittaan 1200 uutta työpaikkaa vuoteen 2021 mennessä, minkä seurauksena kuntien verotulot kasvavat. Laskelmassa D. on arvioitu sote-uudistuksen vaikutusta kustannuksiin. Maakunnan sotekustannuksia on oikaistu vastaamaan HUS:n kuntalaskutuksen kasvua. Laskelma E. sisältää äkillisen pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamat menetykset tulo- ja yhteisöveroissa, työttömyyden seurauksena (F.) syntyvät velvoitteet sekä oletetun kasvun sotekustannuksissa. Äkillinen työpaikkojen menetys tapahtuisi vuonna Valtionosuuden asteittaisen 10 %:n vähenemisen vaikutus on laskettu muuttujassa G.

24 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 24 (39) 5.1 NYKYINEN KEHITYS JATKUU MYÖNTEISENÄ Skenaario 1a: Sosiaali- ja terveydenhuollon menot nykyisen järjestämistavan mukaisesti Etelä-Karjala Veroprosentti 19,37 20,40 20,40 20,40 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset) Kertaerät/oikaisut Toimintakate Tulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Tulot yhteensä Korkotuotot kasv u 1 %/v Osinkotuotot kasv u 1 %/v Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v Korkokulut kasv u 5 %/v Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Alijäämä/ylijäämä Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin ,6 0 +0,8 Veroprosentti tasapainossa 19,37 21,00 20,40 21,20

25 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 25 (39) Skenaario 1b: Sosiaali- ja terveydenhuollon menot uuden järjestämistavan vaikutuksin Etelä-Karjala Veroprosentti 19,37 20,40 20,40 20,40 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset) Kertaerät/oikaisut Toimintakate Tulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Tulot yhteensä Korkotuotot kasv u 1 %/v Osinkotuotot kasv u 1 %/v Muut rahoitustuotot kasv u 1 %/v Korkokulut kasv u 5 %/v Muut rahoituskulut kasv u 1 %/v Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Alijäämä/ylijäämä Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin ,1 +1,3 +3,3 Veroprosentti tasapainossa 19,37 21,50 21,70 23,70

26 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 26 (39) Skenaario 1a kuvaa nykytilaa, joka kehittyisi positiivisesti sekä työllisyys- että tuottavuuskehityksen osalta. Tällöin paineet veroprosenttiin pysyisivät pieninä ja talous olisi tasapainossa 0 0,8 %- yksikön edellyttämin veronkorotuksin. Tarkasteluvuonna 2025 tuloveroprosentin tulisi olla vähintään 21,20. Skenaario 1b on muutoin samanlainen kuin 1a, mutta siinä on lisäksi arvioitu sote-uudistuksen taloudellista vaikutusta. Uuden sote-alueen kustannustasoa on ennakoitu HUS sairaanhoitopiirin menojen kehityksen perusteella. 5.2 TYÖLLISYYSKEHITYKSEN VAKAVA HÄIRIÖ (laskelmat liitteenä) Skenaarioissa 2a ja 2b on ennakoitu Etelä-Karjalaan nopeasti kasvavaa työttömyyttä, joka aiheuttaa verotulojen menetyksiä, työllisyyden hoitomenoja ja sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Skenaarion 2a mukaan paine veroprosenttiin kasvaisi siten, että vuonna 2025 tuloveroprosentti alueella olisi 23,8, jotta talous olisi tasapainossa. Skenaario 2b tuottaa 5,9 %-yksikön paineen veroprosenttiin vuonna Tuloveroprosentin tulisi olla 26,3 %, jotta talous olisi tasapainossa. 5.3 VALTIONOSUUKSIEN MÄÄRÄ JA OSUUS VÄHENEVÄT MERKITTÄVÄSTI (laskelmat liitteenä) Skenaariossa 3a ja 3b on ennakoitu valtionosuuksien voimakasta vähenemistä seudulla. Ennusteen mukaan valtionosuus vähenisi asteittain siten, että tarkastelujakson päässä vähennys olisi 10 % nyt ennakoidusta valtionosuudesta. 3a-mallissa tuloveroprosenttia tulisi nostaa 22,1 %:iin talouden tasapainon saavuttamiseksi. 3bmallin mukaan tasapainotila saavutettaisiin 25,7 %:n tuloverotuksella. 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET SKENAARIOIDEN VAIKUTUKSISTA Alla olevassa kuvassa on koottu painelaskelmista veroprosentit, jolla talous olisi tasapainossa. Etelä-Karjalan maakunnan osalta painelaskelmat osoittavat, että veroprosenttipaineen vaihteluväli eri skenaarioissa on tarkasteluvuonna 2017 vielä suhteellisen pieni. Vuosina 2021 ja 2025 eri ske-

27 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 27 (39) naarioiden muuttujien vaikutukset tulevat selvemmin näkyviksi. Skenaarioista 2b eli heikentyvä työllisyys yhdistettynä sote-uudistuksen vaikutuksiin näyttäisi olevan kaikkein heikoin eli korottaisi veroprosenttia eniten. Skenaario 1a (nykytila positiivisin kehitysnäkymin, ei sote-uudistuksen vaikutuksia) olisi viimeisenä vuonna tuloverotuksen kannalta edullisin ja tuottaisi pienimmän tuloveroprosentin. Seutukohtainen tarkastelu eri skenaarioiden välillä paljastaa merkittäviä eroja seutukuntien kesken. Skenaariot osoittavat, että Imatran seudulla muuttujat vaikuttavat veroprosenttiin voimakkaammin. Erityisesti skenaarioissa 2 (a ja b) eli työttömyyden nopea kasvu näyttävät aiheuttavan Imatran seutuun lähes neljää prosenttiyksikköä suuremman paineen kuin Lappeenrannan seutuun. Selittävinä tekijöinä voidaan todeta mm. Imatran heikompi huoltosuhde, Imatran seudun pienempi väkiluku ja valtionosuusuudistuksen vaikutus.

28 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 28 (39) 6 SÄÄSTÖPOTENTIAALI Tähän kappaleeseen on koottu muista työryhmistä esille nostettua säästöpotentiaalia. Usein säästöt koetaan pelkkänä palveluiden heikentämisenä, mutta keinot ovat moninaisia ja myös laatuun positiivisesti toimenpiteitä on työryhmissä nostettu esille (mm. erityispalveluiden saatavuus, hallinnon erikoistuminen ja tehostuminen). Kuntalaisten kannalta eniten keskustelua herättävät yleensä palveluverkkomuutokset, joita työryhmissä on esitetty vähemmän. Kunnat ovat jo muuttaneet palveluverkkojaan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Eksoten perustamisen myötä palveluverkkoja on myös tarkasteltu koko maakunnan tasolla. Eksoten toiminnasta on myös näyttöä tuottavuuden kehittämisen mahdollistumisesta yhtenäisessä rakenteessa esimerkiksi sähköisen asioinnin tai prosessien kokonaisvaltaisen seurannan näkökulmasta. 6.1 HENKILÖSTÖ Kuntien palveluksessa olevan henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan 5540 (poikkileikkausajankohtana ). Tämä arvio sisältää sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön määrän. Imatran kaupungin palveluksessa ovat muista kunnista poiketen hyvinvointipalvelut kokonaisuutena. Selvityskuntien toiminnan kannalta ovat keskeisiä yhteisiä organisaatioita Eksote, Saimaan Tukipalvelut ja Saimaan Talous ja Tieto. Myös Etelä-Karjalan Työkunto tarjoaa useille niistä palvelujaan. Saimaan ammattikorkeakoulu, Etelä-Karjalan ammattiopisto, Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Karjalan jätehuolto Oy mukaan laskien on kuntien ohjaamissa organisaatioissa henkilöstöä yli 5500 eli suunnilleen saman verran kuin mitä on selvityskuntien henkilöstövahvuus. Kaiken kaikkiaan Etelä-Karjalan kunnissa ja niiden omistuksessa ja ohjauksessa olevissa yhteisössä voidaan arvioida olevan noin työntekijää. Hallintoa kuntakonserneissa voidaan olettaa olevan 8-9 % henkilöstöstä keskimäärin, joten Etelä-Karjalassa tämä tarkoittaisi minimissään noin henkilöä. Kuntien hallintohenkilöstö on vajaat 500 henkilöä ja lisäksi mukaan on laskettu keskeisten kuntien yhteisten organisaatioiden hallinto, joka on hieman tätä lukua suurempi. Erilliset organisaatiot vaativat hallintotehtäviä ja hallintohenkilöstöä, mutta rakennemuutoksen toteutuessa tässä on mahdollisuus toiminnan tehostamiseen. Etelä-Karjalan kuntien palveluksessa olevasta henkilöstöstä ennustetaan jäävän eläkkeelle vv noin 730 henkilöä (14 %). Vuoteen 2021 mennessä henkilöstöä ennustetaan jäävän eläkkeelle noin 1450 henkilöä (27 %). Vuosittain henkilöstöä eläköityy arviolta henkilöä. Nopeimmin eläköityviä ammattiryhmiä ovat ruokapalvelu-, siivous- ja kiinteistöhuolto, toimisto- sekä hallinto- ja tukipalveluissa toimivat ammattiryhmät. Myös teknisellä ja ympäristötoimialalla eläköityminen on suurta. Kuntien toteuttaman karkean palkkavertailun tuloksena voidaan arvioida, että harmonisointitarve kuntien kesken ei ole ilmeisen suuri eikä harmonisoinnista seuraisi merkittäviä lisäkustannuksia. Kaupungit eivät ole tällä hetkellä pääsääntöisesti palkkajohtajia alueella. Yhden tai kahden kunnan vaihtoehdoissa harmonisointitarve ei myöskään eroa juurikaan toisesta. Suurimmat palkkojen harmonisoinnit on jo toteutettu Eksoten toiminnan kautta. 6.2 HALLINTO, DEMOKRATIA JA VIESTINTÄ Hallinto-, demokratia- ja viestintäryhmän raportissa kuvataan Etelä-Karjalan kuntien hallinnon rakenteet sekä luottamushenkilörakenteiden että johtamisjärjestelmän näkökulmasta. Luottamushenkilörakenteet muuttuisivat merkittävästi kuntarakennemuutoksessa siten, että valtuustojen ja hallitusten määrät vähenevät, samoin lautakuntien määrät. Tämä vähentäisi hallinto- ja valmistelukuluja. Toisaalta lähidemokratian muotojen tukeminen laajojen kuntien alueella vaatii resursointia.

29 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 29 (39) Selvityskuntien hallinto on tällä hetkellä muodostunut yhdeksän kunnan omista tarpeista, mutta mikäli kunta- ja hallintorakenteita muutetaan (kuntarakenne, konsernirakenne, kuntayhtymärakenne) on hallintotehtävien ja niissä toimivan henkilöstön määrää ja osaamista mahdollista arvioida uudelleen. Pienten kuntien hallinto on vaikea tehostaa jo nyt vähäisen henkilöstömäärän vuoksi, mutta laajemmassa kokonaisuudessa toisin tekeminen ja rakennemuutokset ovat todellisia vaihtoehtoja. Sähköisen asioinnin tehostamismahdollisuudet on myös otettava käyttöön erityisesti asiakaspalvelun tehostamisen ja laadun näkökulmasta. Yksittäisinä kuntina palvelun kehittäminen on suuri haaste. Mikäli kunnat pystyvät uudistamaan ja tehostamaan hallintoaan siten, että vapautuvista hallinnon työtehtävistä täytetään vain puolet, vähenee hallintohenkilöstön lukumäärä jo vuosina vv arviolta henkilöllä (nettovähennys henkilöä vuodessa). Jos eläkkeelle siirtyvän hallintohenkilöstön vuotuinen henkilöstökustannus on keskimäärin euroa, saadaan mahdolliseksi taloudelliseksi säästöpotentiaaliksi euroa vuodessa, joka kertaantuu vuosittain. Jo vuosina mahdollinen säästö olisi siten yhteensä vähintään 4,5 Meuroa. Vastaavat eläköitymisluvut koskevat myös kuntakonsernin hallintoa, joten säästöluvut voidaan laskea kaksinkertaisina koko maakunnan tasolla. Henkilöstöä vaihtuu vuosittain myös muista syistä (siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen, muutto toiseen maakuntaan jne.) ja tätä vaihtuvuutta tulee seurata eläköitymisen rinnalla. 6.3 PALVELUTOIMINTA Tilastokeskuksen mukaan palvelutarpeet tulevat Etelä-Karjalassa kasvamaan vanhuspalveluissa ja vähenemään lasten ja nuorten palveluissa seuraavien noin 20 vuoden aikana. Väkimäärän ennustetaan myös laskevan kokonaisuutena, joskin kuntien välillä tässä on merkittäviä eroja. Sopeuttamistarvetta palveluiden ja väestömäärän sekä väestön palvelutarpeiden osalta on enemmän Imatran seudulla. Koko väestö 105 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala = Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita =

30 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 30 (39) Sivistyspalvelut Palveluverkon sopeutusta on tehty jo maakunnan kunnissa merkittävästi sekä Eksoten että kuntien toimesta. Sopeutustarve jatkuu tulevina vuosina maakunnassa, ellei väestökehitys muutu merkittävästi. Kouluverkkojen potentiaaliset muutokset koskisivat tulevaisuudessa lähinnä kuntarajamuutoksista johtuen Imatran seutua kokonaisuutena tarkasteltuna sekä Luumäen kunnan sisäistä palveluverkkoa. Myös lukioverkon tulevaisuus huolettaa erityisesti kun lukioikäisten määrä vähenee seuraavien noin neljän vuoden aikana erityisesti Imatran seudulla. Seudulla on pieniä lukioita (55-85 oppilasta) neljässä kunnassa ja lisäksi lukioita on Imatralla ja Lappeenrannassa, jossa lukioverkko tiivistyy ensi syksynä Joutsenon lukion lakkautuksen myötä. Talouden näkökulmasta lukio-opetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vaihtelevat merkittävästi kunnittain ja pienten lukioiden taloudellinen erityistuki on siksi merkittävä. Sekä kouluihin että päiväkoteihin on tulossa uusinvestointeja korjausinvestointien lisäksi. Vapaa-aika-, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa ostopalvelut paikallisilta toimijoilta ovat tärkeä osa palvelutuotantoa ja sen toivotaan jatkuvan. Tekniset palvelut Teknisten palveluiden hallinto on kunnissa muutamien ihmisten hoidossa, joten resurssien kokoaminen tukisi palvelun jatkuvuutta ja asiantuntijuutta. Hallinto voisi myös tehostua. Lisäksi erillisten toimijoiden yhdistäminen voi laajeta ympäristötoimen ja jätehuollon tapaan jopa rakennusvalvontaan. Tekniset palvelut käsittelivät siivous- ja ruokapalveluita, vaikka ne rakenteellisesti eivät kaikilla tekniseen toimeen kuulukaan. Monet kunnat tuottavat palvelua itse tai omassa yhtiössään, mutta myös Saimaan Tukipalvelut Oy tuottaa palvelua (LPR ja Eksote). Mikäli syntyisi yksi kunta, voisi toiminta laajentua kattamaan kaikki kunnat. Myös kiinteistöjen huollossa, valvonnassa ja kiinteistöstrategian puolella on mahdollisuuksia tarkastella asioita uusiksi. Kiinteistöjen salkutus esim. palvelutuotannossa hyödynnettävät kiinteistöt, muut kiinteistöt ja myytävät kiinteistöt olisi kovin hyödyllistä koko maakunnan kannalta. Vesihuollon organisointi on mietittävä uusiksi lakimuutosten vuoksi. Yhtiöiden fuusiointi voi tehostaa hallintoa ja asiantuntijuutta. Vesihuoltoa on jo suunniteltu kokonaisuutena. Joukkoliikenteessä olisi yhden tai kahden kunnan mallissa uusilla kaupungeilla vastuu liikenteen kokonaisuudesta. Tämä asia on tarkennettava vielä kustannusvaikutuksiltaan, sillä nyt ELY -keskukset hoitavat ja rahoittavat ylikunnallista liikennettä. Maankäytössä maakuntasuunnittelu ja kuntien kaavoitus on pystynyt edistämään elinvoiman kehittymistä mm. kaupan tonttien kaavoituksen avulla. Liikenneinvestoinnit on myös saatava valtakunnallisesti rahoitettua, jotta rautatie- ja maantieliikenteen kulku maakunnassa olisi ideaalista. 6.4 TEHOSTAMISEN MAHDOLLISUUKSISTA Tuottavuuden lisäämiseksi on mahdollisuus tehdä sekä rakenneuudistuksia että toiminnallista kehittämistä. Jo pienelläkin tuottavuuden nostolla on mahdollista välttää talouden negatiiviset kerrannaisvaikutukset ja estää tulevien vuosien alijäämän kertyminen.

31 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 31 (39) Tuottavuutta voi syntyä palveluprosessien, rakenteiden, johtamisen, osaamisen ja välineiden muutoksilla. Yleensä tuottavuuteen voidaan vaikuttaa esimerkiksi seuraavan prosessin kautta. LÄHTÖTILANNEANALYYSI Tuotteistus Prosessikuvaukset Aineistoanalyysi Asiantuntijanäkemykset itsearviointi NÄKYMÄT Toimintaympäristö Ennakointimallit SWOT Skenaariot TAVOITETILA Ideointimenetelmält Prosessikuvaukset Tiekartta tavoitetilaan KEHITTÄMISTOIMENPITEET JATKUVA ARVIOINTI Mahdollisen tai mahdollisten uusien kuntien suunnittelussa tulisi ottaa keskeisesti tuottavuuden systemaattinen arviointi käyttöön jo ennen aloittamista. Koontina voidaan todeta mm. seuraavia asioita, joilla toimintaa on mahdollista tehostaa Etelä- Karjalassa. HUOM! Mikään ei tuo automaattisesti säästöjä vaan jokainen asia vaatii suunnittelua ja ennen kaikkea linjakkaita päätöksiä - konsernirakenteiden kokoaminen-yhteisten organisaatioiden kokoaminen yhtenäisiin rakenteisiin - yhdenmukaiset hallinnon ict -järjestelmät mahdollistavat yhteiskäytön ja sijaistamisen - yhteisten tukipalvelutoimijoiden täysimittainen hyödyntäminen (esim. Satu) - hallinnon tehostaminen kuntien kesken - palveluverkkojen tehostaminen kuntien kesken - liikkuvat palvelut - sähköisen palvelun lisääminen kuntalaisille yhdessä - toimintaprosessien uudistaminen palvelutuotannossa - maakunnallisen palveluverkon suunnittelu - maakunnallisen maankäytön tarkempi suunnittelu - työnjaot kuntien välillä erikoistumisen suhteen- rajallinen mahdollisuus, sillä itsenäinen organisaatio vaatii oman hallinnon - kuntarakennemuutokset Osa näistä toimenpiteistä on mahdollisia yksittäisinä kuntina, mutta toisiin tarvitaan yhteistyötä tai rakenteiden tiivistämistä. Olennaista joka tapauksessa on arvioida kriittisesti nykyisiä toimintatapoja ja prosesseja sekä asiakkaiden saamaa hyötyä.