OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 5/2008. Teemana laatu ja kehittäminen Sairaanhoitopiirille uusi strategia

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA OULASKANKAAN SAIRAALA VISALAN SAIRAALA 5/2008 Teemana laatu ja kehittäminen Sairaanhoitopiirille uusi strategia 1

2 Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. VIRKISTÄVÄ KULTTUURIKYLPY Vaikea ihmisen on vastustaa viettelystä, kun teatterikuume ja trooppisen kylpylän ihana lämpö tulvahtavat tajuntaan... ja kaiken maailman ihanat poreet, altaat sekä hemmottelevat hoidot... Lääkkeeksi suosittelemme virkistävää teatterikylpyä. Tervetuloa! TEATTERILOMAT alk. 73,- /hlö Sis. 1 yö / 2hh, buffet-aamiaisen, löylyt ja uinnit, trooppisen allasosaston vapaan käytön sekä teatterilipun. Varaukset ja lisää kylpyläpaketteja tai 10 IHANAA RANTASIPI-LOMAKOHDETTA, TÄSSÄ NIISTÄ YKSI: KYLPYLÄHOTELLI RANTASIPI TROPICLANDIA, Lemmenpolku 3, Vaasa puh , fax , tropiclandia.rantasipi@restel.fi Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kajaanintie 79, OULU Puh , (08) Palvelemme: ma pe 9 18 la 9 15 TERVETULOA! KETJU YKSILÖLLISIÄ OMALEIMAISIA HOTELLEJA kastellin.apteekki@apteekit.net Uudistettua Kojair -laatua laboratoriotyöskentelyyn! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 9 J OULU info@medikiinteistot.fi TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Puhdasilmatekniikan ylivoimaista osaamista Biosuojakaapit Sytostaattikaapit Vetokaapit PCR-kaapit Puhdasilmayksiköt leikkaussaleihin Punnitustilat Lisätietoja: Ota yhteyttä myyntiimme! Kolmen suodattimen teknologiaa sytostaattien käsittelyyn (DIN 12980) mikrobiologiseen työhön (EN 12469) KOJAIR TECH OY, Teollisuustie 3, VILPPULA Puh. (03) , Fax (03) sales@kojair.com, X tra 2

3 Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri Mitä on laatu terveydenhuollossa? Laatu on monimutkainen ja monitahoinen kokonaisuus, joka paljon riippuu tarkastelijasta. Käsitys laadusta perustuu usein mielikuviin, jonka ihmiset muodostavat omien, läheisten tai tuttavien kokemusten sekä omien arvojen, asenteiden, tunteiden, havaintojen, uskomusten ja tietojen tai ennakkoluulojen perusteella jostakin asiasta tai organisaatiosta. Lääkärin, potilaan ja maksajan näkökulmat laatuun ovat erilaiset ja osatekijöiden painotukset poikkeavat toisistaan. Teollisuudessa laatu määritellään tuotteen tai palvelun kykynä täyttää asiakkaan tarpeet ja odotukset mahdollisimman edullisesti. Terveydenhuollossa palvelun laatua voi tarkastella teknisenä ja toiminnallisena kokonaisuutena, joka koostuu ainakin kolmesta osatekijästä, jotka ovat tieteellistekninen laatu, kustannuslaatu ja koettu laatu. Näistä tekninen laatu on profession näkökulma, kustannuslaatu on maksajan näkökulma ja koettu laatu on potilaan näkökulma. Nämä laadun eri osa-alueet eivät välttämättä kulje samaan suuntaan. Tekninen huippusuoritus voi olla taloudellisesti katastrofi ja potilaan näkökulmasta epäonnistuminen, jos tulos ei ole mieluinen. Meidän tavoitteenamme pitää kuitenkin olla, että pääsemme kaikilla osa-alueilla parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Tieteellistekninen laatu vaikuttaa ennen kaikkea potilasturvallisuuteen. Potilasvahinkolautakunta käyttää teknisen laadun mittareina omissa päätöksissään sitä, että hoito on lääketieteellisesti perusteltua, valittu hoitomenetelmä on yleisesti hyväksyttävä ja että hoito on toteutettu oikea-aikaisesti sillä osaamisen tasolla, minkä kokenut ammattihenkilö olisi saavuttanut. Se, saavutetaanko hoidolla yksilön kohdalla haluttu lopputulos, ei välttämättä vaikuta tekniseen laatuarvioon, vaikka potilaan kannalta se on tietenkin merkittävä asia. Potilasvahinkovakuutus ei korvaa, jos asianmukainen hoito ei johda toivottuun lopputulokseen. Omassa työssämme voimme mitata laatukriteerien toteutumista esimerkiksi tarkastelemalla, kuinka käypä hoito -suositukset ja hoitoketjut toteutuvat. Hoitoon pääsy ja odotusajat kuvastavat prosessien sujuvuutta. Karkea mittari osaamistasolle on haittatapahtumien määrä ja laatu. Vaaratilanteiden rekisteröinti on myös hyvä osaamistason mittari ja siihen panostamme nyt HaiPro-ohjelman käyttöönotolla. Maksajaa kiinnostaa eniten kustannuslaatu. Ongelmana on, kuinka luotettavasti kustannusvaikuttavuutta voidaan mitata ja kuinka tehdä todenmukaista vertailua eri tuottajien välillä. Me voimme karkealla mittarilla sanoa, että Suomen terveydenhuolto on kansainvälisesti vertailtuna kustannuksiltaan edullista, meillä käytetään vajaat 8 %, muissa OECD maissa n. 9 % ja USA:ssa jopa yli 15 % bruttokansantuotteesta terveydenhuoltoon. Potilaan kokemaa laatua olemme tavanneet mitata kohdennetuilla kyselyillä ja vapaasti annetulla palautteella. Myös muistutukset ja kantelut voi nähdä tyytyväisyysmittareina. Koettu laatu näyttää riippuvan enemmän onnistuneesta vuorovaikutuksesta, realistisista odotuksista ja potilaan osallistumisesta hoitoonsa kuin teknisestä onnistumisesta. Terveydenhuollossa laatuasiat koetaan usein teknologisena ja byrokraattisena viidakkona. Laatukäsikirjojen tekeminen on työlästä, terminologia tuntuu vieraalta. Näyttää siltä, että on helpompi mitata laadun puuttumista kuin sitä, mikä on laatua. Meille laatu tarkoittaa turvallisuutta, hyvää hoitoa sekä sujuvia ja hallittuja prosesseja. 3

4 sisältö 8 3 Pääkirjoitus Mitä on laatu terveydenhuollossa? Teema: Laatu ja kehittäminen 5 Kehittäminen on jatkuvaa työn laadun ja tuloksellisuuden parantamista 6 Avoin laatukäsikirja ohjaa laatutyötä 7 Tyytyväistä palautetta asiakkailta 8 LeTen laatutyö on jatkuvaa arviointia ja toiminnan parantamista Potilaalla on oikeus tehdä muistutus tai kantelu Auditointi nostaa esille kehittämiskohteita ja sysää liikkeelle tarpeellisia muutoksia 12 Laatupäällikkö Helena Väänänen on pidetty visionääri 14 Potilas yllätysleikkauksen jälkeen: On hyvä, että olen voinut hoitajien kanssa jutella omasta tilanteestani Tutkimus toi kehitysehdotuksia laatupalkintokilpailuun Sairaanhoitopiirille uusi strategia Synnytysten jälkeistä hoitoaikaa lyhennettiin OYS:ssa Avohoitotalon rakennustyössä kaivuvaiheesta valutöihin Värikästä ilmettä kirurgian avohoitotaloon 26 Apuvälinepalvelut halutaan keskittää alueelliseen apuvälinekeskukseen OYS keskitti apuvälinepalvelut Rehapolikseen Avoimet ovet rekrytointipalveluissa 30 Vapaa-aika: Vaparilaiset bilettivät takaisin 80-luvulle 34 Lisbetti Kannen kuva: Taina Mäkikankaalla Kärsämäeltä ja sairaanhoitaja Laura Lempisellä on asiaa toisilleen. (Kuva: Katja-Maaria Kilponen) 4 30

5 T Laatu ja kehittäminen Kehittäminen on jatkuvaa työn laadun ja tuloksellisuuden parantamista Teksti: Olavi Määttä Kuva : Katja-Maaria Kilponen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin palvelun ja toiminnan kehittämisessä koko henkilöstö on avainasemassa. Työssä keskeistä ovat toiminnan hyvä laatu ja tuloksellisuus. Näitä tekijöitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. tuun liittyvää toimintaa, että asiakkaiden odotukset ja tarpeet tulee täytetyksi. Laadunhallinnassa sovelletaan ISO standardeja ja laatupalkintokriteerejä. Laadunhallintajärjestelmä kattaa yleisesti organisaatiorakenteen, resurssit, prosessit, toiminnan seurannan ja parantamisen sekä dokumentaation. Toiminnan jatkuvassa arvioinnissa ja kehittämisessä käytetään tavanomaisen tavoiteseurannan lisäksi mm. asiakastarpeiden ja asiakastyytyväisyyden seurantaa, auditointeja ja johdon katselmuksia. Erilaisten palvelutoimin- Sairaanhoitopiirin ja sen henkilöstön tehtävä on edistää väestön terveyttä ja tuottaa terveyspalveluja. Tehtävän toteuttaminen onnistuneesti edellyttää, että osaaminen ja työvälineet ovat kunnossa. Toiminnan arviointi ja seuranta tulee olla jatkuvaa. PPSHP:n yksi keskeinen toiminnan kehittämisen työväline on laadunhallintajärjestelmä. Sillä tarkoitetaan tapaa, jolla organisaatio johtaa ja ohjaa laanan laatupoikkeamien seuranta kuuluu myös järjestelmään. Niiden syyt selvitetään ja tehdään tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään niiden toistuminen, kertoo sairaanhoitopiirin laatupäällikkö Kaisu Jänkälä. Vaikka laadunhallintajärjestelmä kuuluu normaaliin johtamiseen, se tarvitsee toimiakseen nimetyt vastuuhenkilöt laatuorganisaation, joka muodostuu tulosyksiköiden laatupäälliköistä, vastuualueiden laatuvastaavista ja laatusihteereistä. Johdon sitoutuminen on kuitenkin tärkeintä työn onnistumiseksi, Jänkälä toteaa. v 5

6 T Laatu ja kehittäminen Avoin laatukäsikirja ohjaa laatutyötä Teksti ja kuvat : Olavi Määttä Laatukäsikirjoissa kuvataan organisaation johtaminen, resurssien ja prosessien hallinta ja se, miten toimintaa mitataan, arvioidaan ja parannetaan. Laatukäsikirjan lähtökohta on, että siinä kuvataan toiminta niin kuin se on ja toimitaan kuvauksen mukaan. Tämä edellyttää, että laatukäsikirjaa on aina ajan tasalla. Näin se toimii käytännössä henkilöstön työskentelyn tukena ja myös hyvänä perehdyttäjänä uusille työntekijöille. Laatuun liittyvien asioiden ajatellaan usein kuuluvan vain joillekin laatuihmisille. Ne kuuluvat kuitenkin kaikkien jokapäiväisen työhön. Onhan laadun perimmäisenä tarkoituksena parantaa organisaation suorituskykyä ja tuottaa hyötyä asiakkaille, laatupäällikkö Kaisu Jänkälä korostaa. Laatukäsikirjan keskeisen informaation muodostavat prosessikuvaukset työohjeineen. Sairaanhoitopiirin ydinprosessit ovat potilaan hoito, terveysalan koulutus ja terveystieteellinen tutkimus. Prosessien tehokkuuden varmistamiseksi niille on nimetty vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on arvioida ja kehittää niitä yhteistyössä muiden prosessissa työskentelevien kanssa. Prosessien arvioinnissa hyvä apuväline on myös ulkopuolisten tekemät auditoinnit, jolloin nähdään ulkopuolisin silmin, miten toimitaan ja mitä pitäisi kehittää. Sairaanhoitopiirissä on sisäiseen auditointiin saanut koulutusta n. 500 henkilöä. Sairaanhoitopiirin johto on vuodesta 2001 alkaen tehnyt vuosittain johdon katselmukset tulosyksiköihin. Katselmuksessa arvioidaan palvelujärjestelmän toimivuutta, vaikuttavuutta, parannusmahdollisuuksia ja muutostarpeita. Siitä laadittu palaute käsitellään johtoryhmissä ja annetaan tiedoksi sairaanhoitopiirin hallitukselle. Tulosyksiköt suorittavat esille tulleet korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet ja rapor- Sairaanhoitopiirin laadun varmistamisen ja kehittämisen keskeinen työväline sen kaikissa tulosyksiköissä on omaan aktiiviseen käyttöön laadittu laatukäsikirja. Kaikki laatukäsikirjat on julkaistu avoimessa intranetissä, mikä parantaa toiminnan avoimuutta ja auttaa kokonaisuuden ymmärtämistä. Sairaanhoitopiirin laatupäällikkö Kaisu Jänkälä. toivat niistä seuraavassa johdon katselmuksessa tai muulla sovitulla tavalla. Tulosyksiköiden johto suorittaa katselmuksia myös oman alueensa vastuuyksiköihin. Asiakastyytyväisyyttä seurataan Asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen edellyttää asiakastyytyväisyyden, -tarpeiden ja odotusten jatkuvaa seuraamista. Vuorovuosin mitataan sairaalahoidon ja poliklinikoiden toiminnan laatua laajoilla potilastyytyväisyyskyselyillä. Asiakkailla on myös mahdollisuus antaa jatkuvasti välitöntä palautetta kirjallisesti tai sähköisesti internetissä. Jäsenkuntien terveyskeskuksien tyytyväisyyttä OYS:n palveluihin selvitetään vuosittain erityisellä kyselyllä. Yksiköt keräävät myös jatkuvasti opiskelijoilta palautetta. Tulosten perusteella potilaidemme tyytyväisyys vastaa valtakunnallista vertailuaineistoa, Jänkälä sanoo. Potilaspalautteille on tyypillistä, että ne kertovat ennen kaikkea, miten ihmiset ovat kokeneet saamansa palvelun ja kohtelun. Annetun hoidon laatuun ne harvemmin vastaavat. Potilas saattaa moittia hoitoa huonoksi, vaikka tyytymättömyyden kohde on koettu kohtelu. Henkilöstön työolojen ja työhyvinvoinnin tilannetta seurataan työolobarometrimittauksella. Mittaus antaa tietoa nykytilasta ja kehittämistarpeista ja vahvistaa henkilöstön mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämistyöhön. Esimies-alaisyhteistyötä vahvistavat kehityskeskustelut, jotka kuuluvat osana sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmään. Vuoden 2008 työolobarometrin mukaan kehityskeskusteluja käy 57 % henkilökunnasta. Tulosyksiköittäin luku vaihtelee 30 %:sta 83:een. Myös ammattiryhmien välillä on eroja. Lääkärikunnan keskuudessa niitä käydään vähiten 37 %. Potilasturvallisuuden edistäminen on tämän hetken tärkeä kehittämishanke sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö sekä VTT ovat kehittäneet vaaratilanteiden raportointijärjestelmän (HaiPro) osaksi potilasturvallisuustyötä. Raportointijärjestelmä on tarkoitus saada laajamittaisesti käyttöön eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa vuonna Myös PPSHP:n kaikissa potilaita tutkivissa ja hoitavissa yksiköissä järjestelmä otetaan käyttöön heti ensi vuoden alusta. Laatupalkintokilpailut Sairaanhoitopiiri on järjestänyt vuodesta 2001 lähtien vuosittain laatupalkintokilpailun. Siihen voi osallistua tulosyksikön, vastuualueen, vastuuyksikön tai työryhmän kehittämisprojektilla, joka koskee potilaan hoitoprosessin kehittämistä, muun prosessin kehittämistä tai muun toiminnan kehittämistä. Kilpailuun tulee vuosittain keskimäärin kymmenen hakemusta. Laatupalkintokilpailu on yksi tapa kannustaa jatkuvaan kehittämistoimintaan, joka kuuluu jokaisen ihmisen jokapäiväiseen työhön luonnollisena osana. v Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat mm.: palvelun saatavuus ulkonäkö luotettavuus kommunikointi asiakkaan ymmärtäminen turvallisuus uskottavuus henkilöstön ammattitaito ystävällisyys esteettisyys kohtelu 6

7 T Laatu ja kehittäminen Tyytyväistä palautetta asiakkailta Po h jo i s-po h j a n m a a n s a i - raanhoitopiirissä asiakaspalautetta on hankittu systemaattisella, yhtenäisellä palautejärjestelmällä vuodesta 2004 alkaen. Palautejärjestelmä kattaa jatkuvan potilaspalautteen keräämisen yksiköissä palautelomakkeilla ja sähköisesti sairaanhoitopiirin kotisivujen kautta, vuorovuosin Stakesin lomakkeilla tehtävän sairaalahoidon ja polikliinisen hoidon laatua selvittävän potilastyytyväisyyskyselyn sekä jäsenkuntien terveyskesnen sairaalassa ja odotusaikoihin liittyvät kysymykset. Jatkuva potilaspalaute v Sairaanhoitopiirin kaikissa potilailta tutkivissa ja hoitavissa yksiköissä kerätään jatkuvaa potilaspalautetta yhtenäisellä mallilla. Lomakkeella kysytään, mitä myönteistä tai kielteistä potilas on kokenut sairaalassa ollessaan ja mitä voisimme parantaa. Palautetta antoi 2300 henkilöä. Palaute sisälsi 3450 kannanottoa, joista myönteisiä kokemuksia oli 62 %, kielteisiä 27 % ja kehittämisehdotuksia 11 %. Palaute käsitellään mahdollisimman nopeasti yksikössä ja sen antajaan otetaan yhteyttä hänen sitä pyytäessä. Katja-Maaria Kilponen Sairaanhoitaja Terhi Lahtinen ehtii jutella Sirkka Viitasen kanssa kirurgian osastolla 8. kuksille vuosittain toistettavan kyselyn. Polikliinisen hoidon laatu OYS:ssa ja Oulaskankaan sairaalassa toteutettiin v toisen kerran polikliinisen hoidon laatua koskeva asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyyn osallistui 3256 potilasta. Kysymyksillä selvitettiin poliklinikalle tai tutkimuksiin tuloon, ilmoittautumiseen, lääkärin, hoitajan, röntgenin ja laboratorion vastaanottoon sekä toimitiloihin ja liikkumiseen liittyvää laatua. Tulokset kertoivat potilaiden olevan tyytyväisiä poliklinikoilla saamaansa palveluun. Korkeimpien arvosanojen perusteella tulokset ovat valtakunnallista tasoa. Vertailu edelliseen tutkimukseen osoitti tyytyväisyyden kasvaneen. Eniten parhaita arvosanoja sai käytös eli potilasta kohtaan osoitettu arvostus, ystävällisyys ja kohteliaisuus. Vähiten parhaita arvosanoja saivat toimitilojen viihtyvyys, liikkumi- Terveyskeskuskysely OYS:n palvelukyvystä Oulun yliopistollisen sairaalan palvelukyvystä tehdään vuosittain tyytyväisyyskysely sairaanhoitopiirin terveyskeskuksille. Siinä arvioidaan lääketieteellisen toiminnan laatua, palvelujen saatavuutta, yhteistyön toimivuutta, hoitopalautetta, täydennyskoulutusta, konsultaatiotoimintaa ja raportointia. Lisäksi kysytään, missä asioissa OYS on onnistunut, mitä ongelmia on, yhteistyön sujuvuutta ja kehittämisehdotuksia. Vastausten perusteella OYS:n palveluihin oltiin yleensä tyytyväisiä. Erikoisalojen välillä löytyy kuitenkin eroja. Tyytyväisyys edelliseen vuoteen kasvoi. Erityisesti johtavat lääkärit esittivät yhteistyön, hoitopalautteen ja palvelujen saatavuuden suhteen tapahtuneen parannusta. Tyytyväisiä oltiin myös koulutusyhteistyöhön, parantuneeseen tiedonvälitykseen ja raportointiin. OYS sai kiitosta myös perustehtävänsä hoidosta. Ongelmia koettiin olevan edelleen poti - laan hoitoon liittyvän palautteen saannissa terveyskeskuk sissa. v 7

8 T Laatu ja kehittäminen LeTen laatutyö on jatkuvaa arviointia ja toiminnan parantamista Teksti: Olavi Määttä Kuvat : Olavi Määttä, Katja-Maaria Kilponen LeTessä hyvä laatu on tavoitteiden mukaista toimintaa, seurantaa, arviointia, palautteita, tyytyväisyyden mittausta ja paljon muuta, korostavat laatuvastaavat Hannele Huhtala (anestesia) ja Heljä Huusko (kirurgia) sekä laatupäällikkö hallinnollinen apulaisylilääkäri Heikki Wiik. OYS:n Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä ruvettiin puhumaan laadusta 2000-luvun alussa. Tuolloin käärittiin hihat ja koottiin laatukäsikirjaan toimintaperiaatteet tavoitteena jatkuva arviointi ja työn kehittäminen. Laatukäsikirjaan liitettiin vastuualueilla työryhmissä laaditut ohjeet, joita tarvitaan järjestelmällisessä työskentelyssä. LeTen laatupäällikkö hallinnollinen apulaisylilääkäri Heikki Wiik ja laatuvastaavat Heljä Huusko (kirurgia) ja Hannele Huhtala (anestesia) haluaisivat jo luopua laadun jatkuvasta korostamisesta. Tärkeintä on, että tehdään hyvää työtä sovittujen periaatteiden mukaan. Hyvä laatu on tapa tehdä työtä tavoitteellisesti, järjestelmällisesti ja huolellisesti. He toteavat pienellä ylpeydellä, että LeTen yksiköissä työskennellään laatuperiaatteiden mukaisesti ja kehitetään työtä jatkuvasti pienryh- missä. Laadunhallinnassa ja -varmistamisessa riittää tehtävää. Laatukäsikirja toimii kehyksenä toiminnalle. Laatukäsikirja muuntuu käytännönläheiseksi työkaluksi siihen linkityn ohjeistuksen kautta. Laadunhallinta toi ohjeistukseen järjestelmällisyyttä. Sitä ennen oli totuttu ilmoitustauluille kiinnitettyihin epämääräisiin lappuihin, Wiik, Huusko ja Huhtala muistelevat. He puhuvat järjestelmällisestä osaamisen johtamisesta. Osaamisalueille on nimetty vastuuhenkilöt, joiden tehtävänä on kehittää alueensa toimintaa. Laadunhallintaan kuuluu myös riskienhallinta, joka osaamisen yhteydessä tarkoittaa ydinosaamisen säilyttämistä kaikissa tilanteissa. Käytössä ovat perehdytysohjelmat arviointeineen. Lisäksi uuden koulutuskortin käyttöönotto mahdollistaa osaamisen kartoittamisen entistä paremmin. Työn osaamista varmistetaan moniammatillisten ryhmien laatimilla henkilökunnalle tarkoitetuilla leikkaus- ja anestesiaohjeilla, jotka löytyvät Intranetistä. Myös potilasohjeet ovat ajan tasalla. Hoito-ohjelmakäsikirja sisältää erikoisaloittain tyypillisimmät hoitoprosessit. Letessä työskentelee yli 1000 henkilöä ja tehdään muun muassa n leikkausta vuodessa, joten erilaisia prosesseja on valtava määrä. Tekemistä riittää uusien asioiden viemisessä käytäntöön. Wiik toteaa, että auditoinnit ovat LeTessä pyörineet säännöllisesti vuodesta 2002 lähtien. Auditoinneissa esiin tulleita muutosasioita on saatu tehtyä, mutta parannettavaakin vielä on. Tavoitteiden toteutumista mitataan Toiminta on tavoitteellista. On välttämätöntä arvioida, miten tavoitteisiin päästään. Laatukäsikirja kuvaa toiminnan periaatteita. Linjaorganisaatio määrittelee toiminnalle tavoitteet ja mm. tavan kuunnella asiakkaita, joita on valtava määrä hoidon, opetuksen ja tutkimuksen alueella. Auditointi on jatkuvaa parantamista ja oppimista. LeTessä auditointisunnitelmaan otetaan joka vuosi eri asioita: Kymmenen auditointiryhmää on tänä vuonna käynyt eri yksiköissä. Esille tulleet poikkeamat on otettu työn alle. Työssä onnistumista ja tavoitteiden toteutumista mitataan 8

9 T Laatu ja kehittäminen jatkuvasti seuraamalla potilaskäyntien ja toimenpiteiden määriä, potilaiden tyytyväisyyttä sekä vahinkojen ja kanteluiden määrää. Seurannassa ovat mm. toimenpiteiden peruutukset ja muut suunnittelemattomasti tapahtuvat asiat. Syntyneestä tietomäärästä voidaan päätellä, mihin pitää kiinnittää huomiota, että onnistuisimme paremmin. Laatutyö on järjestelmällistä systemaattista toimintaa. Seuraamme leikkaussalien läpimenoaikoja ja otantoina olemme seuranneet mm. osastoilla raportointiin menevää aikaa ja kiertojen toteutumista. Tulokset kuvaavat toiminnan sujuvuutta ja saatu tieto parantaa toiminnan hallintaa, Wiik selventää. Erilaisista rekistereistä, kuten infektiorekistereistä saadun tiedon avulla voidaan kehittää menetelmiä infektioiden vähentämiseksi. Palautevirrasta kehittämisaineksia Uutta tietoa kehittämiseen kertyy myös jatkuvasta asiakaspalautevirrasta. Palautteet käsitellään osastokokouksissa. Jatkuvien palautteiden lisäksi tehdään otantana vuorovuosin poliklinikka- ja vuodeosastokyselyjä. Kyselyjen vastausprosentti on ollut n. 60. Palvelupoikkeamia; potilasvahinkoja, muistutuksia ja kanteluita käsitellään mm. puolivuosittain lääkärikokouksissa. Myös henkilöstön työolobarometristä saatua tietoa käsitellään monessa foorumissa, kuten esim. työpaikkakokouksissa. Mitä palautteet ovat antaneet työn kehittämiseen? Muutamille asioille ei mahda mitään. Sairaalaan pääsyä joudutaan jonottamaan, samoin mm. pääsyä lääkärin vastaanotolle, laboratorioon ja röntgeniin. Hoitoon ollaan tyytyväisiä, samoin kohteluun, tiedon saantiin ja ohjeisiin. Tyytymättömyyttä esiintyy sairaalan tiloihin ja rakenteisiin. Koska toimintamme usein riippuu tukipalveluista, joita joudumme odottamaan, potilaiden palautteissa tyytymättömyys odottamiseen on suurempaa kuin koko talon tasolla. Kuitenkin lähes puolet pitää hyvänä sitäkin osaa. Läheltä piti -ilmoituksia tulee n. 80 vuodessa vuodeosastoilta, näistä 2/3:ssa ei aiheudu vammoja tai esinevahinkoja kolmasosassa kokemuksena on kipu, naarmu tms. Wiikin mukaan riippuu asenteesta, miten niitä huomioidaan ja miten niihin reagoidaan. On parempi, että ollaan herkkiä havainnoimaan uhkia ja vaaroja. Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti työolobarometrin avulla. Esille tulevat ongelmat käsitellään. Osastonhoitajat pyrkivät osaltaan avaamaan solmuja esimerkiksi kiusaamistapauksissa. Wiikin, Huuskon ja Huhtalan mielestä laadun kannalta kehityskeskusteluja pitäisi käydä koko henkilökunnan kanssa, mutta niin ei joka paikassa tapahdu. Asiaa aiotaan käsitellä johtoryhmässä. Keskusteluja käydään paljon enemmän hoitohenkilökunnan kuin lääkäreiden puolella. Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksiköstä on osallistuttu aktiivisesti sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailuihin. Kehityshankkeet eivät ole vain kilpailua varten, vaan ne ovat normaalia arjen työn kehittämistä. Itsearviointiakin harrastetaan. Tulosyksikön eri ryhmät tekevät johtoryhmälle määräajoin selkoa omista tavoitteistaan ja tilanteestaan. v Katja-Maaria Kilponen Osastokokous kirurgian osastolla 8 osastonhoitaja Anne Sivosen johdolla, vasemmalta Mervi Niskala, Anitta Kulin, Arja Luusua, Olli Keinänen, Minna Heikkinen, Anne Sivonen, Susanna Vihriälä, Merja Lausmaa ja Tanja Kukkola. Tunnin kestävä osastokokous järjestetään joka torstai ja siinä käsitellään kaikkia työhön liittyviä asioita. Myös laatuasiat ja asiakaspalautteet ovat esillä. 9

10 T Laatu ja kehittäminen Potilaalla on oikeus tehdä muistutus tai kantelu La k i potilaan asemasta ja oikeuksista määrittelee potilaan oikeudet, joihin kuuluvat mm. oikeus hyvään ja oikea-aikaiseen hoitoon, oikeus osallistua oman hoitonsa järjestämiseen, oikeus saada hoito kuudessa kuukaudessa jne. Jos potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon, hänellä on oikeus teh dä muistutus terveydenhuollon yksi kölle. Terveydenhuollon yksikkö on velvollinen antamaan vastineensa kohtuullisessa ajassa. Ensisijaisesti ongelma pyritään ratkaisemaan paikan päällä mahdollisimman nopeasti potilaan ja hoitohenkilönkunnan kesken. Jos ratkaisua ei saada, henkilökunta voi ohjata potilasta tekemään muistutuksen joko suoraan tai ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen, joka opastaa siinä muistutuksen teossa. Kaikilla terveydenhuollon palveluita tuottavilla yksiköillä täytyy lain mukaan olla potilasasiamies. Muistutuksen lisäksi potilaalla on oikeus tehdä hoitotapahtu- maan, hoitovahinkoon tms. liittyen kantelu joko lääninhallitukseen, TEO:lle eli Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen ja eduskunnan oikeusasiamiehelle riippuen kantelun aiheesta. Tietosuoja-asiassa kantelun voi osoittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle tai tietosuojavaltuutetulle. Kanteluiden johdosta viranomainen pyytää ao. terveydenhuollon yksiköltä lausunnon ja hoitoon osallistuneiden selvityksen ja ratkaisuissaan käyttää asiantuntija-apua. Osan kante- luista TEO voi ohjata lääninhallituksille. TEO:n päätöksistä ei voi valittaa. Potilaalla on aina oikeus myös nostaa oikeuskanne, jos hän kokee sen tarpeelliseksi. Kanteluiden määrä on viime vuosina valtakunnallisesti lisääntynyt. TEO:n valvonnan tehtäväalueella tuli vuonna 2007 vireille lähes 1000 uutta asiaa. Valvontaasioita tuli vireille 20 % enemmän kuin vuonna v Työtyytyväisyys lisääntynyt sairaaloissa Sa i r a a l a h e n k i l ö st ö n hyvinvointitutkimuksen mukaan henkilöstön työtyytyväisyys on lisääntynyt sairaaloissa. Henkilöstön arviot sairaaloiden johtamisesta, palkan oikeudenmukaisuudesta, työsuhteen turvallisuudesta, työtovereista ja henkilökohtaisesta kehityksestä omassa työssä olivat entistä myönteisempiä. Vaikka henkilöstö arvioi muutokset työssään suuremmiksi kuin aikaisemmin, heidän työkuormituksensa oli vähentynyt. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan myös työpaineet ovat hieman vähentyneet sairaaloissa 2000-luvulla, ja työ koetaan entistä palkitsevampana. Henkilöstö arvioi johtamisen oikeudenmukaisuuden parantuneen selvästi. Näin arvioitiin Katja-Maaria Kilponen sekä lähiesimiesten toimintaa että koko organisaation päätöksentekoa. Tutkimustulokset osoittavat, että johtaminen sairaaloissa on kehittynyt henkilöstön hyvinvoinnin kannalta oikeaan suuntaan. Tulokset ovat rohkaisevia, kun ottaa huo- mioon, että sairaanhoitopiireissä ja muissa terveydenhuollon organisaatioissa on tehty isoja rakenteellisia muutoksia 2000-luvulla. Viimeisen neljän vuoden aikana tapahtunut myönteinen kehitys tuli esille kaikissa tutkimukseen osallistuneissa sairaanhoitopiireissä ja muissa terveydenhuollon organisaatioissa. Työterveyslaitos toteutti valtakunnallisen Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen. Kyseessä on Suomen laajin työhyvinvoinnin seurantatutkimus erikoissairaanhoidossa, ja siihen osallistui yli työntekijää. Tutkimus koski sairaaloiden kaikkia ammattiryhmiä ja sekä vakituisia että määräaikaisia työntekijöitä. v 10

11 T Laatu ja kehittäminen Auditointi nostaa esille kehittämiskohteita ja sysää liikkeelle tarpeellisia muutoksia TeksTi ja kuva : Olavi MääTTä Hygieniahoitaja Tuula Keränen ja osastonhoitaja Hanna Seppänen osasto 7:ltä ovat vuosia tehneet yhteistyötä auditointien parissa. Sisäisellä auditoinnilla (arvioinnilla) on saatu uusia tuulia kehityksen rattaisiin. Parhaimmillaan auditoinnin kautta tulleet kehityssysäykset ovat sujuvoittaneet toimintaa, parantaneet työn tulosta, palvelun laatua ja työfi ilinkiä sekä kehittäneet yksiköiden ja ihmisten yhteistyötä. Ne ovat tuoneet tietoisuuteen ja päätöksentekoon hyviä ideoita laajempaakin käyttöä varten. Leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikössä vastuuyksikön ulkopuolisen ryhmän toteuttamaa auditointia on käytetty kehityksen apuvälineenä vuodesta 2001 lähtien. LeTessä toimii kymmenen 5 6 -jäsenistä auditointiryhmää, joille kertyy vuosittain 2 3 auditointia. Periaatteena on, ettei auditoija osallistu oman yksikön auditointiin. LeTessä on 21 eri vastuuyksikköä, mm. leikkaussaleja, vuodeosastoja ja poliklinikoita, joiden kesken auditointeja tehdään. Samalla auditoijille tulee tutuksi myös niitä yksiköitä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä omassa työssään. On helpompi toimia yhteistyössä, kun tuntee ihmisiä ja yksiköiden toimintaa. Siitä hyötyvät sekä yksiköt että auditoijat, kertoo vuosia LeTen pääauditoijana toiminut hygieniahoitaja Tuula Keränen. LeTen johto laatii vuosittain auditointisuunnitelman, jossa määritellään arvioinnin aihe. Tämän vuoden aiheena keväällä toteutetussa arvioinnissa oli: Kuinka yksikössä on järjestetty mahdollisuus oppia poikkeuksista kuten vahingoista, virheistä ja läheltäpiti-tilanteista?. Asiaa pidetään osaamisen kehittämisen kannalta erittäin tärkeänä. Auditoinnissa selvitettiin poikkeuksien kirjaamista, niiden seurantaa ja tilastointia sekä niiden käsittelyä ja palautekäytäntöä yksikön sisällä. Poikkeuksia käsiteltiin myös perehdytyksen ja niistä oppimisen kannalta. Koko tulosyksikön käytäntöjä pyritään parantamaan auditoinnin pohjalta. Auditoinnilla tarjotaan yksiköille apuvälineeksi ulkopuolinen taho, joka tarkastelee toimintaa eri näkökulmasta kuin henkilökunta. Vastuuyksikkö päättää itse, miten se hyödyntää auditoinnin tuloksia, Keränen sanoo. Ryhmä arvioi ja voi tehdä myös suosituksia. Tosin ulkopuolisena se ei aina tunne yksikön spesiaalialaa niin hyvin, että voisi tehdä muuta kuin nostaa esille havaintojaan. Auditointiryhmiin kuuluu mm. lääkäreitä, osastonhoitajia ja sairaanhoitajia. Kukin vuorollaan toimii prosessia vetävänä pääauditoijana omassa ryhmässään. Ryhmä tutustuu yksiköstä saatuun ennakkomateriaaliin ja laatii kysymyksiä auditoitavasta aiheesta. Itse auditoinnissa kohdeyksiköstä paikalla on ainakin osastonhoitaja ja vastuulääkäri sekä mahdollisuuksien mukaan yksikön muuta henkilökuntaa (esim. hoitajia, lääkäreitä, osastosihteereitä, lääkintävahtimestareita). Auditoidun yksikön vastuulääkärin ja osastonhoitajan yhteisellä vastuulla on laatia vastine niistä korjaavista toimenpiteistä, joihin auditoinnin havainnot antavat aiheen. Keränen tietää kokemuksestaan erittäin paljon auditointeja, joiden seurauksena toimintaa on lähdetty muuttamaan ja prosesseja kehittämään. Esimerkiksi yhtenä vuotena aiheena oli uuden työntekijän perehdyttäminen. Auditointi oli tarpeen, kun kävi ilmi, ettei uusille työntekijöille ollut järjestetty tarpeeksi perehdytysaikaa. Sama viesti tuli useasta yksiköstä. Auditointi johti siihen, että koko tulosyksikkötasolla uusille työntekijöille päätettiin järjestää kolme perehdytyspäivää ennen heidän siirtymistään varsinaiseen työhön. Sen jälkeen perehdyttämistä on kehitetty. Käytännöksi on tullut, että uusille työntekijöille järjestetään koulutustilaisuuksia vuosittain eri asia-alueista, esimerkiksi infektioiden torjunnasta ja hoitoisuusluokituksesta, Keränen kertoo. LeTen kaikki auditoinnit ja yksiköiden laatimat vastineet on julkaistu tulosyksikön intranetissä. v 11

12 T Laatu ja kehittäminen Laatupäällikkö Helena Väänänen on Pidetty visionääri Teksti ja kuvat : Minna Peltola Helena Väänänen syntynyt: 1960 Oulussa perhe: kaksi tyttöä, yksi lapsenlapsi koulutus: sairaanhoitaja Oulusta 1987, sisätautikirurginen hoitaja 1995, terveystieteiden maisteri Oulun yliopistosta 1999, useita laatukoulutuksia, opiskelee opettamista Oulun ammattikorkeakoulussa työura: työskennellyt kotisairaanhoitajana, Muhoksen Päivärinteen sairaalassa, Ylikiimingin terveyskeskuksessa ja vanhainkodilla, OYS:n kardiologisella osastolla , sisätautien tulosalueen kehittämistehtävissä vuodesta 1998, nimitettynä laatupäällikkönä vuodesta 2000 harrastukset: lukeminen, kirjoittaminen, käsityöt, historia, öljyvärimaalaus, sauvakävely, tanssi, maalaisfilosofointi OYS:n sisätautien tulosyksikön laatupäällikön Helena Väänäsen työhuone sijaitsee munuaisosastolla, käytävän päässä. Sijainti kuvastaa hyvin Väänäsen työpersoonaa: hän on kansan keskellä, helposti tavoitettavissa. Väänänen antaa sisätautien henkilökunnalle apua mitä erilaisemmissa, esimerkiksi tietoteknisissä ja toiminnan kehittämiskysymyksissä. Helena jakaa tietoaan aina avuliaasti, häneltä voi kysyä ihan kaikkea. Välillä mietin, tuleeko hänen aikaansa jopa väärinkäytettyä, naurahtaa sisätautiosasto 37:n osastonhoitaja Kaarina Palomäki. Syysloman vuoksi munuaisosastolla on suhteellisen hiljaista. Väänänen potee alkavaa flunssaa, hän teki viikonloppuna kaksi pitkää kävelylenkkiä koleassa syystuulessa. Väänäsessä paljastuu aika nopeasti kaksi erilaista puolta: toisaalta hän on puhelias ja rönsyilevä, toisaalta napakka ja systemaattinen. Esimerkiksi kokouksissa tunnen itseni välillä ilonpilaajaksi, kun sanon että mennään asiaan. Palaverien suunnittelemattomuus sieppaa välillä, koska osastoilla on työssä tiukkaa ja potilaat tarvitsevat auttajiaan, Väänänen napauttaa. Mitä tarkoittikaan prosessi? Sisätautien tulosyksikköön kuuluu 13 vastuuyksikköä: tarkkailuosasto, kuusi vuodeosastoa, teho-osasto, munuaisosasto, sisätautien poliklinikka, kardiologian ja gastroenterologian osastot, keuhkofunktiolaboratorio sekä tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Lisäksi tulosyksikköön kuuluu yhteispäivystys. 12

13 T Laatu ja kehittäminen Nykyään sairaalamaailmassa ovat monet raja-aidat kaatuneet, asioita tehdään paljon yhdessä, Helena Väänänen kertoo. Suuri osa laatupäällikön työstä kuluu tietokoneen ääressä. Sisätautiosasto 37:n osastonhoitaja Kaarina Palomäki kysyy Helena Väänäseltä apua powerpoint-tiedoston tekoon laatuiltapäivää varten. Laatupäällikön työn arki on paperisotaa, suunnittelua ja funtsimista, raportteja ja analysointia, neuvomista, kouluttamista ja kokoustamista. Se on paitsi yhteistyötä, myös hyvin luovaa ja itsenäistä työtä: selviä sääntöjä ei ole, vaan työn tavoitteet ja toteutus on määriteltävä itse. Parasta on Väänäsen mukaan se, kun tietää tekevänsä jotain tärkeää, ja että työ parantaa potilaiden hoitoa ja henkilökunnan jaksamista vaikkakin joskus vuosien viiveellä. Kun alan puhumaan jostakin uudesta asiasta, tuntuu, ettei se loksahda kenellekään ja puheeni koetaan vieraiksi. Muutaman vuoden kuluttua huomaan, että asiasta on tullut arkipäivää. Minä ikään kuin laitan syttöjä uusista jutuista, hän kuvaa. Esimerkkinä hitaasti omaksutusta asiasta käy prosessi ja prosessien hallinta. Aluksi ne tyrmäsivät ihmiset jo sanoina. Potilaan hoito on prosessi. Prosessien hallinnassa kriittiset pisteet ovat rajapinnoissa ja rajapintojen yhteistyössä. Tarkoittaa sitä, miten potilaan hoito jatkuu, miten tieto siirtyy hoitoyksiköstä tai -organisaatiosta toiseen, Väänänen havainnollistaa. OYS:n 13 tulosyksikköä ovat toiminnassaan sangen erillisiä. Tämä on haaste, koska potilaat kuitenkin siirtyvät osastoilta toisille. Potilaan hoidon pitää olla laatutyössäkin aina se punainen lanka, Väänänen muistuttaa. Ei junnata vanhassa Kymmenen laatupäällikkövuoden aikana Väänänen on saanut yhteistyöllä paljon aikaan: sairaalassa on aloitettu laadunhallinta ja sairaalan käytäntöjä uudistettu. Laatujärjestelmä tarkoittaa toiminnan systemaattista ja kokonaisvaltaista hallintaa. Osaalueita ovat toiminnan johtaminen, resurssien ja prosessien hallinta sekä toiminnan arviointi ja mittaaminen, Väänänen selittää. Konkreettisemmin ilmaisten Väänäsen laatii esimerkiksi tiedonkulun parantamiseksi intranet-sivujen sisältöjä ja linkkejä ohjeisiin ja raportteihin. Jos aloittaisin työn nyt, olisi moni asia tietoteknisesti yksinkertaisempaa. OYS:n tietojärjestelmät ovat kehittyneet paljon viime vuosina. Sairaala on Väänäsen mukaan pullollaan erilaisten kyselyjen tuloksia niitä pitäisi vain ehtiä tulkita ja hyödyntää. Tärkeää on, että ihmiset saavat palautetta esimerkiksi työhyvinvointi- ja asiakastyytyväisyyskyselyistä. Kun teen uusia työohjeita, yritän myös kirjoittaa ne niin, että henkilökunta ymmärtäisi ne heti. Väänänen muistuttaa, että kaikenlainen kehittäminen ei saa olla itsetarkoitus ja eri projekteihin on suhtauduttava kriittisesti. Maailma kuitenkin muuttuu ja sairaalankin on muututtava. Olen havainnollistanut asiaa sanomalla, että eihän meistä kukaan tule enää hevosella töihin, kun autotkin on keksitty. Aina ei kannata sinnitellä vanhoissa tavoissa, Väänänen huomauttaa. Ehkä olen juuri siksi tässä työssä, että visioin, katson tulevaisuuteen, hän jatkaa. Vaikeudet vahvistavat Hoitajilta, esimiehiltä ja lääkäreiltä tulleen palautteen mukaan Väänänen on juuri oikea ihminen laatupäällikön työhön, koska hän kunnioittaa erilaisia ihmisiä. Olen kuulemma sellainen henkilö, joka voi työskennellä kaikkien ammattiryhmien kanssa. Nykyään sairaalamaailmassa ovat tosin monet raja-aidat kaatuneet, asioita tehdään paljon yhdessä, Väänänen kertoo. Ihmisten kanssa toimeentuleva luonne on osaksi peruja lapsuudenkodista: Väänäsellä on kuusi veljeä, joiden keskelle hän sijoittuu. Sitkeyttä Väänänen on saanut vaikeuksista: vuonna 1987 todettu ja 1993 uudelleen aktivoitunut nivelreuma sai miettimään tulevaisuutta ja kouluttautumaan uuteen ammattiin. Opiskelun ja uuden työn ansiosta olen voinut olla työelämässä jo noin 15 vuotta ja aion olla vielä pitkään. Nyt terveys on parempi kuin aikoihin. Olen oppinut arvostamaan jokaista päivää, Väänänen hymyilee. v PISARA KONSULTAATIOPALVELUT Työnohjaus Koulutus Työyhteisökonsultaatio Irmeli Parviainen Työnohjaaja FINOD Asemakatu 15 as 7, Oulu Gsm irmeli.parviainen@pisaraoulu.fi 13

14 T Laatu ja kehittäminen Potilas yllätysleikkauksen jälkeen: On hyvä, että olen voinut hoitajien kanssa jutella omasta tilanteestani Teksti: Olavi Määttä Kuva : Katja-Maaria Kilponen Pe r j a nt a i n a luulin sairastavani normaalia mahatautia. Lauantaina vatsakipu yltyi, samalla nousi kova kuume. Oli lähdettävä lääkäriin, että saisi mahalääkettä vaivaan. Mahalääkkeen hakureissusta tuli pitkä, kun hänellä todettiin vatsakalvontulehdus, jonka seurauksena hänelle tehtiin leikkauksessa paksusuoliavanne. Yhteispäivystyksessä päivystävä kirurgi sanoi, että jos henkikulta aiotaan säilyttää, on tehtävä leikkaus. Ei siinä jäänyt vaihtoehtoja. Kaikki tapahtui runsaassa vuorokaudessa, joten se oli melkoinen shokki minulle, Sirkka Viitanen toteaa. En tullut lauantaipäivänä suoraan yhteispäivystykseen, kun ajattelin, että täällä joutuu jonottamaan. Menin yksityislääkärille. Ajattelin, että saan nopeasti lääkkeen vaivaan ja pääsen kotiin lauantai-illan viettoon. Kuusi tuntia odotusta Sain lähetteen yhteispäivystykseen kirurgian puolelle, jossa jouduin odottaman kuusi tuntia ennen kuin pääsin varsinaiseen hoitoon. Toimenpiteet kyllä tehtiin asiallisesti ja nopeasti, mutta kun oli vain yksi päivystävä kirurgi ja paljon potilaita, jouduin odottamaan. Kyllähän se oli kivulias kuusituntinen. Yhteispäivystyksessä minulta otettiin verikokeet, joiden tuloksia odotettiin kaksi tuntia. Sitten lääkäri määräsi tietokonetutkimukseen diagnoosin varmistamiseksi. Hän epäili, että sieltä löytyy vakavampaakin kuin vain tulehdusta. Join tunnin aikana varjoainenestettä ja pääsin tietokonetutkimuksiin. Taas odoteltiin lääkäriä, jolle tuli koko ajan päi- Neljättä vuorokautta OYS:n kirurgian osastolla 8 vatsaleikkauksestaan toipuva oululainen Sirkka Viitanen muistelee, mistä kaikki alkoi ja ajoi hänet, terveen ihmisen, yllättäen leikkauspöydälle. vystyspotilaita. Kyllä siinä tuntui, että lääkäreitä pitäisi olla enemmän. Kun ihminen sairastuu ja on kipeänä, sitä toivoo saavansa apua hieman nopeammin, Viitanen korostaa. Hoitajan epävarmuus on yhteydessä turvallisuuden tunteeseen Osastolla ei keritty juuri muuta kuin toivottaa tervetulleeksi. Vaatteet laitettiin nopeasti komeroon ja kipulääkkeen kanssa kiidätettiin leikkaussaliin. Hoitoalan tuntijana hän pani merkille, että siinä normaalit esivalmistelut, kuten esilääkitykset, jäivät tekemättä. 1,5 tunnin leikkaus käynnistyi puolen yön paikkeilla. Heräämössä olin seuraavaan aamuun tarkkailtavana. Sitten minut siirrettiin osastolle 8. Kun tajusin diagnoosin ja sen, mitä oli tehty, käsitin, että se oli ollut pakko tehdä. Tunne tulee aina perässäpäin. Minulla oli tarve puhua tästä asiasta jollekin. Onhan se on todella iso muutos, kun yhtäkkiä ns. terveelle ihmiselle tehdään avanne. Sitä asiaa olen voinut käsitellä täällä kaikkien hoitajien kanssa. Se on tärkeätä, että asiasta voi puhua asiantuntijoiden kanssa. Henkilökunnalla on ollut Jos hoitajasta muodostuu epävarma kuva, syntyy epäily, että olenko oikeissa käsissä, sanoo potilas Sirkka Viitanen. Hän antaa erittäin hyvää palautetta osasto 8:n henkilökunnalle. aikaa jutteluun. Vaikka hoitajat ovat vaihtuneet aika paljon, olen kuitenkin voinut puhua asiasta jokaisen kanssa. Kun olen itse hoitoalan ihminen, minua on auttanut se, että olen teoriasta tietoinen. Mutta kyllä sitä on potilaan asemassa yhtä avuton kuin kaikki muutkin potilaat. Mihin asioihin osastolla pitäisi nyt saamasi kokemuksen mukaan kiinnittää huomiota? Hoitajienhan täytyy osata hoitaa ja hallita keskeiset toimenpiteet. Potilaana huomaa, että hoitajan epävarmuus on suoraan yhteydessä turvallisuuden tunteeseen. Jos hoitajasta muodostuu epävarma kuva, syntyy epäily, että olenko oikeissa käsissä. On rohjettava antautua potilaana toisten käsiin. Varmuuden aistii heti. Ei haittaa, jos hoitaja on nuori ja epävarma, kunhan hän on aidosti oma itsensä, kuuntelee potilasta ja haluaa tehdä parhaansa potilaan voinnin hyväksi. Minä olen saanut käyttööni kaikki tarvitsemani tiedot. Kirjalliset tiedot olen saanut sekä laboratorioettä leikkauskertomuksesta. Tiedottaminen on erittäin tärkeätä. Ei tarvitse itse miettiä, mikähän minua nyt vaivaa, kun tietää koko ajan, missä mennään. Myös hoitoympäristöllä on erittäin suuri merkitys. Se, että minulle järjestettiin mahdollisuus olla tällaisessa rauhallisessa huoneessa, on todella tärkeä asia toipumisen kannalta. Tällaiset asiat hoitajien täytyy ottaa huomioon. Etukäteen minulla oli kauhukuva. Olin kuullut paljon ylipaikoista ja kuvittelin joutuvani kolmen hengen huoneeseen neljänneksi jalkopäähän. v 14

15 Yksi verensokerimittari monta käyttötapaa Helppo perusmittari Ei koodausta Mittausaika 5 sekuntia 480 tuloksen muisti Näytteen koko 0,6 µl Alitäytön tunnistus Käyttölämpötila-alue 5-45 C Edistyksellinen Ateriamerkkausmahdollisuus Hälytystoiminto Päiväkirjamerkintä PC-liitäntämahdollisuus Ammattikäyttöön Näyte: arteria-, vena- ja kapillaariveri (happi ei häiritse reaktiota) Mittausalue 0,6-33,3 mmol/l Hematokriittialue 0-70% Soveltuu neonataalinäytteiden määrittämiseen Soveltuu peritoneaalidialyysipotilaille (maltoosi ei häiritse reaktiota) GRØSET 9.07.A.FI 15

16 T Laatu ja kehittäminen Tutkimus toi kehitysehdotuksia laatupal Teksti: Olavi Määttä Kuvat : Katja-Maaria Kilponen La a t u p a l k i nt o k i l p a i l u a k i non mahdollista parantaa ja kehittää. Tähän päädyttiin Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston ja PPSHP:n hallintokeskuksen tutkimuksessa PPSHP:n laatupalkintokilpailun kehittäminen. Kesäkuussa valmistunut tutkimus on julkaistu sairaanhoitopiirin julkaisusarjassa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida ja kehittää vuodesta 2002 lähtien samanlaisena toteutettua laatupalkintokilpailua. Kehittämisen taustalla oli halu kilpailun osallistujamäärän lisäämiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, miten laatupalkintokilpailussa menestyneet hankkeet ovat juurtuneet osaksi yksiköiden toimintaa. Tutkimukseen osallistui kahdeksan laatupalkintokilpailussa palkittua kehittämishanketta. Jokaisesta projektista haastateltiin yksilöhaastatteluina 2 3 henkilöä. Tutkimuksessa havaittiin, että projektien avulla toteutetut muutokset olivat juurtu- neet hyvin yksiköihin. Tähän vaikutti erityisesti yhteistyö eri osastojen välillä ja yksiköiden sisällä sekä henkilöstön oma halu ja innostus. Muutokset olivat konkreettisia, ja muutostarve oli helppo perustella henkilökunnalle. Projektit olivat lähteneet liikkeelle oman työn kehittämisestä. Muutosten hyödyt näkyivät selvästi organisaatiossa, vaikka alkuhankaluuksia projekteissa oli saattanut olla. Laatupalkintokilpailu ei ollut projekteja alulle paneva voima. Kun projektit koettiin merkittäviksi, syntyi päätös osallistua kilpailuun. Kilpailuun osallistuttiin, koska haluttiin näkyvyyttä projektille. Osallistumiseen myötävaikutti myös hyvien tulosten saavuttaminen projekteissa. Henkilöstön tietoisuus laatupalkintokilpailusta havaittiin keskinkertaiseksi. Näkyvyyttä ja linkitystä kehittämiseen Laatupalkintokilpailun kehittämisen kannalta nostettiin esiin muutamia keskeisiä näkökulmia, jotka perustuivat haastatteluihin ja omiin analyyseihin. Kilpailun ja arviointijärjestelmän kehittämiseen liittyen tutkimuksen johtopäätöksissä pidetään tärkeänä kilpailun näkyvyyden, viestinnän, tiedotuksen, parantamista, jotta laatupalkintokilpailu pysyy jatkossakin vireänä. Kehitystyön on lähdettävä liikkeelle laatupalkintokilpailun ja laadun kehittämistyön vahvemmasta linkityksestä toisiinsa. Ne eivät saa olla erillisiä kokonaisuuksia, vaan niiden on tuettava toisiansa. Kilpailun näkyvyys tuo yksiköihin enemmän tietoutta kehittämistyöstä, jota sairaanhoitopiirissä jatkuvasti tehdään. Kun tähän yhdistetään mahdollinen koulutus kilpailuun osallistujille, tuodaan tätä kautta myös osallistumiskynnys matalammaksi. Laatupalkintokilpailun linkittäminen tehokkaammin osaksi jatkuvan parantamisen käytänteitä vaatii laajempaa yhteistyötä sairaanhoidossa. Tutkimuksessa esitetään maan sairaanhoitopiirien tai ainakin PPSHP:n sisäisten yksiköiden kehittämisvoimavarojen yhdistämistä siten, että tieto kehitysprojektien tuloksista saavuttaa paremmin oikeat henkilöt. Tällä haetaan nimenomaan sairaanhoitopiirin sisäisen vertailupotentiaalin hyödyntämistä, sillä kun ideat kiertävät, on mahdollisuus, että ne saavat eri henkilöissä aikaan uusia ratkaisuja uusiin ongelmiin. Käytännön ratkaisumuoto tälle kehitysidealle olisi esimerkiksi yhteiset laatupäivät, joissa käytäisiin projektien tuloksia läpi sekä jaettaisiin kokemuksia kontaktihenkilöiden kesken. Lisäksi esiteltiin useita pienempiä parannusehdotuksia, joita olivat mm. vuosittaiset painotusalueet palkitsemisessa, itse palkitsemiseen liittyvät kehittämistoimenpiteet sekä ohjaaminen aktiivisempaan arviointimenettelyyn, jossa samalla kehit- Kävelyllä sairaanhoitaja Laura Lempinen ja Taina Mäkikangas. Kipulääkeruiskun valmistelussa opiskelija Sini Holtinkoski, sairaanhoitaja Mervi Niskala valvoo. Lääkkeenjakoa 16

17 T Laatu ja kehittäminen kintokilpailuun Laatupalkinnot tyisi myös monipuolisempi palautejärjestelmä. Tutkimuksessa hahmotettiin tekijöitä, jotka mahdollistivat projektin onnistuneen juurtumisen yksikön toimintaan. Keskeinen tekijä projektien käynnistämisessä oli muutostarve. Niiden onnistumista edesauttoi positiivinen suhtautuminen muutokseen. Tämä selittyy siten, että muutokset koskettivat hyvin läheisesti monen henkilön jokapäiväistä työtä. Osa hankkeista on toteutettu jo 2000-luvun alkuvuosina, joten aikajänne on ollut pitkä osassa tarkastelluista projekteista. Motivaatio kohosi myös keskeiseksi tekijäksi tulosten juurruttamisessa. Projektin toteuttajien innostuneisuudella on suuri merkitys sen onnistumiseen ammattitaidon merkitystä väheksymättä. Osastojen työntekijöiden innostus korreloi myös vahvasti esimiesten motivaation kanssa. Havaittiin lisäksi, että resurssien puute voi heikentää tarjottimelle, osastofarmaseutti Susanna Vihriälä. projektin onnistuneisuutta motivaation kautta. Johdon ja henkilöstön kommunikointi projektiryhmissä on ollut hyvää. Johdon tuen lisäksi projektin henkilöstölle on annettava vapaat kädet toteuttaa projekti itse parhaaksi näkemällään tavalla. Tässä yhtey dessä korostuu siis luottamus alaisten tekemiseen. Hyvät palaverikäytännöt tukivat myös projektiryhmien työskentelyä. PPSHP:n laatupalkintokilpailuun voi osallistua tulosyksikön, vastuualueen, vastuuyksikön tai työryhmän kehittämisprojektilla, joka koskee potilaan hoitoprosessin kehittämistä, muun prosessin kehittämistä tai muun toiminnan kehittämistä. Sisäinen laatupalkintokilpailu voi olla yksi tapa kannustaa jatkuvaan kehittämistoimintaan, jonka pitäisi kuulua organisaatiossa jokaisen ihmisen jokapäiväiseen työhön luonnollisena osana. v 2001 Elektroninen solunsalpaaja hoitokortti/sisätautien ty/ hematologian vastuuyksikkö ja diagnostiikka ty/lääkehuolto Iv-kanyylien aseptinen toimintamalli / Leikkaus- ja tehohoito/anestesia/tehohoito Standardin SFS-EN mukaan dokumentoitu laatujärjestelmä laboratoriossa / Diagnostiikka tulosyksikkö / laboratorion vastuualue Parempi apu kuulokojeesta korvassa kuin piirongin laatikossa /Aistinelinten ja Onnistuuko kuulon apuvälinekuntoutuksen porrastus OYS:n hoitovastuualueella / syöpäsairauksien ty/korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, kuulokeskus Astmaa sairastavien lasten ja nuorten hoidon porrastus / Lasten ja nuorten ty/lasten ja nuorten poliklinikka 2002 Sikiö potilaana. Sikiölääketieteen tutkimusyksikkö/naistentaudit ja synnytykset Tahdonvastaiset hoitotoimenpiteet/osasto 87 Tekonivelpotilaan saumattoman hoitopolun kehittäminen Oulaskankaan sairaalassa/tekonivelpotilaiden hoitoon osallistuvat yksiköt OAS:ssa 2003 Hoitohenkilökunnan elvytystaitojen kehittäminen osastolla 34 osana moniongelmaisen sisätautipotilaan akuuttihoitotyötä/osasto 34 Yhdistelmäepikriisi / osasto 57 Lasten neurologian poliklinikan tiimiyttämisestä tukea hoitopolun uudistamiseen/ Lasten neurologian poliklinikka 2004 Filmitön lasten röntgen/ Radiologian vastuualue Käsihygienian tehostaminen pienten keskosten infektioriskin vähentäminen/osasto 55 Ruokahuollon toteuttaminen vuodeosastolla/ Ravintopalvelut ja siivouspalvelut 2005 Kuulokojeiden laatuominaisuuksiin perustuva kilpailuttaminen ja yhteishankinta Oulun yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueiden sairaaloissa/ KNK-klinikka/ kuulokeskus ja huoltopalvelujen ty/ materiaalipalvelut/hankintatoimisto Hoitotyön kirjaamisen kehittäminen osastolla 42 Tietoturvaa opiskeluun tieto turvaa opiskelun; Lääketieteen opiskelijoiden turvallinen liikkuminen potilastietojärjestelmissä kehittämishanke/lasten ja nuorten tulosyksikkö, hallinto, ATK-keskus 2006 Tekonivelpotilaan hoitoprosessin kehittäminen - Prepolikliininen päiväkäynti vuodeosastolla 6 Videoavusteinen perheterapia lastenpsykiatriassa Tehokonsultaatiohoitajatoiminta/teho 1 ja OML:n akkreditoitu laatujärjestelmä/diagnostiikka tulosyksikkö/mikrobiologian laboratorio (OML) Hengityshalvauspotilaan hoito OYS:n erityisvastuualueella/ OYS:n eri tulosyksiköt, ERVAhanke Perehdytyksen kehittämishanke/leikkaus- ja tehohoidon tulosyksikkö, anestesian vastuualue 17

18 Tavoitteena terveyttä Sairaanhoitopiirille uusi strategia TeksTi: pasi parkkila, kehitysjohtaja PO h j O i s-po h j a n M a a n s a i - raanhoitopiirin nykyinen strategia on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Kuntayhtymän hallitus asetti toimikunnan uuden strategian laatimiseksi sairaanhoitopiirille. Maaliskuussa 2008 hallitus asetti erillisen omistajastrategiatoimikunnan. Myöhemmin em. toimi kuntien työ on aikataulutettu siten, että niiden tulisi olla valmiit vuoden 2009 puoliväliin mennessä. Työtä vetää sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen. Terveydenhuoltoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Väestön kasvu ja ikääntyminen lisäävät palvelujen kysyntää ja toisaalta uudet hoitotavat mahdollistavat entistä vaikeampien sairauksien tehokkaat hoidot. Uusi terveydenhuoltolaki ja laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vaikuttavat koko hyvinvointipalvelujen järjestämiseen. Sairaanhoitopiiri uusii strategiaansa lähtökohtana alueen väestön tarpeet, henkilöstöön ja osaamiseen satsaaminen sekä palvelurakenteen kehittäminen taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Strategiasuunnitelma ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Sen päämääränä on varmistaa väestön tasavertainen korkeatasoinen palvelujen saanti, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Se on ennen kaikkea johtamista tukeva käytännön työväline. Lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset huomioon Vuonna 2005 voimaan tulleiden säädösten mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma (vastaavat, vielä laajemmat suunnitteluvelvoitteet sisältyvät myös nyt lausuntokierroksella olevaan uuteen terveydenhuoltolakiin; mm. kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma). Suunnitelmassa tulee määritellä alueellinen yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken (uudessa terveydenhuoltolaissa esitetään ervaalueelle laadittavaksi erillinen suunnitelma; erikoissairaanhoidon järjestämissopimus). Sosiaalihuollon palvelut sovitetaan terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien sosiaalitoimen kanssa. Edelliseen liittyy kiinteästi meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tulosten ja toimeenpanosuunnitelmien huomioon ottaminen. Eduskunnan helmikuussa 2007 hyväksymä puitelaki tulee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita huo- 18

19 mattavasti. Syntyy uusia kuntia ja uusia palvelujärjestelmiä puitelain määrittelemin tavoittein. Päämääränä on selkeä ja ny - kyistä palvelukykyisempi ja taloudellisempi tuotantojärjestelmä. Uutta terveydenhuoltolakia valmistellut työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti tehnyt ehdotuksen kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämiseksi. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Erikoissairaanhoidon osalta työryhmän ehdotus vahvistaa erityisesti yliopistollisten sairaanhoitopiirien asemaa (erityisvastuualueillaan). Perusterveydenhuollon tukeminen ja mm. terveyden edistämiseen liittyvä koordinaatio ja ohjausvastuu lisäävät kaikkien sairaanhoitopiirien tehtäviä. Maaliskuun alussa 2005 voimaan astuneen hoitotakuulain tavoitteena on turvata kansalaisten hoitoon pääsy määräajassa yhtenäisten kriteerien mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tilanne on nyt parempi kuin maassa keskimäärin ja tavoitetasoon päästään vuoden loppuun mennessä. Pysyvänä haasteena on lain käytännön toteuttaminen siten, että määräaikoja kyetään noudattamaan pysyvästi. Tämä edellyttää innovatiivisuutta ja rakentavaa yhteistyötä valtion, sairaanhoitopiirien, omistajakuntien sekä myös yksityisen palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Osin hoitotakuulainsäädännön seurauksena sairaanhoitopiirin kohdistuva palvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Samalla ammattihenkilökunnan saatavuudessa on ollut vaikeuksia. Sairaanhoitopiirin on kyettävä vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erva-alueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yhteistyö yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa entisestään korostuu. Lisäksi koko palvelujärjestelmän rahoitus ja alueen kuntien pääosin erittäin vaikea taloudellinen tilanne asettavat toiminalle omat haasteensa. Strategiatyön keskeisiä elementtejä ovat mm: PPSHP:n toiminnan tarkoituksen määritys, toimintaympäristön eri tekijöiden (sisäinen ja ulkoinen) analysointi ja konkreettinen arvio niiden kehittymisestä vuoteen 2015 saakka Sairaanhoitopiirin vision (mitä ja millainen haluamme olla vuonna 2015) ja sen saavuttamisen edellyttämän strategian määrittäminen ja kuvaaminen Sairaanhoitopiirin arvopohjan määritys Eri toimintalinjojen tavoitteiden määrittäminen ja konkreettiset toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi Omistajaohjauksen kehittäminen ja sen huomioon ottaminen sairaanhoitopiirin toiminnassa ja johtamisessa Strategian toteutumista kuvaavien ja seurannassa tarvittavien mittareiden valinta (tavoitetasojen suhteen) Henkilöstö mukaan Uuden strategian laatimisessa ja sen tavoitteiden saavuttamisessa koko henkilöstön mukanaolo on välttämätön. Onnistuminen on kiinni siitä kuinka hyvin koko henkilökunta seisoo strategian takana ja on valmis työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän varmistamiseksi strategiatyö ulotetaan kaikkiin yksiköihin ja kaikkiin henkilöstöryhmiin. Ehkä kaikkein haasteellisinta, mutta samalla myös tärkeintä on löytää asetettaville tavoitteille konkreettiset toimenpiteet ja niille aikataulutettu toteuttamisohjelma. Myös tässä onnistuminen riippuu koko henkilökunnan mukana olosta ja sitoutumisesta yhteiseen päämäärään. Nyt laadittava konsernitason strategia on perusta, jolle kaikki sairaanhoitopiirin tulosyksiköt laativat oman yksikkökohtaisen strategiansa tavoitteineen ja mittareineen. Näin varmistetaan strategiassa määriteltyjen yhteisten arvojen ja päämäärien huomioon ottaminen ja niihin sitoutuminen koko sairaanhoitopiirin toiminnassa. Sparraajat apuna Strategian uudistamista ei tehdä kokonaan omin voimin. Innostajiksi ja ehkä tarvittaessa työn ryhdittäjäksikin ovat lupautuneet mm. Kuopion yliopiston professori Juha Kinnunen, SOK:n entinen pääjohtaja ja yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo sekä johtamistaidon opiston rehtori Mikko Luoma. Strategia esitellään uuden valtuuston päätettäväksi alustavan aikataulun mukaan kesäkuussa Tässä työssä valmistumisen määrää kuitenkin sisältö, jolloin aikataulu voi tarvittaessa myös joustaa. Uusi strategia tulee olemaan ohjenuora koko sairaanhoitopiirin toiminnalle ja se tulee näkymään meidän kaikkien jokapäiväisessä työssämme aivan eri tavalla kuin perinteisesti olemme tottuneet. Toimivalla strategialla on turvallista katsoa tulevaan. v 19

20 Synnytysten jälkeistä hoitoaikaa lyhennetään OYS:ssa Nopeammin kotiin vauvan kanssa Tekstit ja kuvat : Minna Peltola Ou l u l a i s t e n, toisen tai useamman kerran synnyttäneiden äitien on vuoden 2008 alusta lähtien ollut mahdollista kotiutua vauvan kanssa aikaisemmin kuin tähän saakka. Lysy- eli lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä äiti ja vauva voivat terveydentilan salliessa kotiutua tunnin sisällä synnytyksestä. Tähän saakka OYS:n synnyttäneiden osaston hoitoaika on ollut keskimäärin 3,7 vuorokautta. Lysy-kokeilu on lähtenyt perheiden tarpeista: äidit haluavat kotiutua aiemmin perheidensä pariin. Muualla Suomessa samaa käytäntöä on ollut jo pidempään; meillä Oulussa on itse asiassa yliopistosairaaloiden pisimmät hoitoajat synnyttäneiden osastolla. Haluamme edelleen hoitaa hyvin, mutta uusilla menetelmillä, kertoo lapsivuodeosasto 13:n osastonhoitaja Raija Keränen. Kokeilua jatketaan oululaisten potilaiden kanssa tämän vuoden loppuun. Vuoden 2009 alusta mahdollisuus nopeaan kotiutumiseen tulee myös Oulun lähikuntien äideille, synnytys - lääkäri Tytti Raudaskosken mukaan mahdollisesti myös kaikkien Oulun läänin kuntien äideille. Mielestämme mukana pitäisi olla kaikki kunnat, jotta potilaat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Tuleva suunnitelma koskee vain uudelleensynnyttäjiä, ei vielä ensisynnyttäjiä, Keränen ja Raudaskoski valaisevat. Pidemmät hoitoajat synnytyksen jälkeen ovat olleet OYS:n tapana. Raija Keränen sanoo nopean kotiutuksen helpottavan osaston paikkapulaa, vaikka kotiutus lähteekin aina äidin toiveesta. Kotona on hyvä olla Kiimingissä asuva Emilia Mattila, 21, ei kotikuntansa vuoksi kuulu vielä varsinaisiin lysy-potilaisiin. Hän kuitenkin lähti toisen lapsensa kanssa kotiin hieman aiemmin kuin OYS:sta normaalisti lähdetään, alle kolmen vuorokauden. Mielestäni 2,5 vuorokautta on ihan hyvä aika viettää osastolla. Kotona on totta kai parempi olla, osastolla on aika levotonta, Mattila kuvaa. Maanantaina kello syntynyt tyttövauva on Mattilan toinen lapsi. Poika Niklas on vuoden ja kolme kuukautta. Keskiviikkoaamupäivällä vauva Mattilan bilirubiini- eli keltaisuusarvoja vielä tarkistettiin. Osaston tärkein anti on lääkeapu ja injektiot, mutta pääasiassa homma pyörii kotonakin samalla tavalla, Emilia Mattila hymyilee. Emilia Mattila odotti lähtöä kotiin hirsitaloon Kiimingin Alakylään tuoreen tyttövauvan kanssa. Mattila pääsi kotiin aiemmin kuin synnyttäjät keskimäärin. 20

21 Vauvan oltava hyväkuntoinen Nopea kotiutus on mahdollista, jos synnyttäjä itse sitä haluaa; toive lähtee periaatteessa aina synnyttäjältä. Ketään ei Raija Keräsen mukaan panna pois osastolta. Äiti ja vauva voivat kotiutua nopeammin, jos kummankin terveydentilan kriteerit täyttyvät. Vastasyntyneiden kriteereillä suljemme pois riskitekijöitä. Vauvan on vaikutettava terveeltä ja hyväkuntoiselta. Painon on oltava sopiva, ei saa olla kellastumisen vaaraa, elintoimintojen tulee olla normaalit ja imettämisen onnistua. Myös kotiavun tulee olla kunnossa, Keränen luettelee. Äidit ovat yleensä nuoria ja terveitä, hän jatkaa. Lysy-kotiutuksesta voi saada etukäteen tietoa neuvoloista ja synnytyksen jälkeen osaston henkilökunnalta. Aikaisia kotiinlähtijöitä on ollut noin 12 kuukaudessa 150 oululaisesta synnyttäjästä. Määrä on vielä kokeiluvaiheessa pieni; Helsingissä jo prosenttia synnyttäjistä kotiutetaan Tytti Raudaskosken mukaan nopeasti. Vastasyntyneiden osaston ylilääkäri Timo Saarela myöntää lysy-potilaita olleen tähän mennessä OYS:ssa aika vähän. Osaksi tämä johtuu siitä, että lääkärit ovat tarkkoja vauvan terveydentilaa arvioidessaan. Tampereella lysy-kotiutusta on tehty jo useampi vuosi, eikä nopeasti kotiutuvien määrä ole siellä suhteellisesti juuri suurempi kuin meillä. Toimintamme on siis ollut alkuvaiheessa ihan vertailukelpoista. Tampereella lysypotilaiksi lasketaan kaiken lisäksi myös 2 3 vuorokauden sisällä kotiutuvat, meillä ei, Saarela taustoittaa. Osaston henkilökunta antaa kotiutujille mukaan uudistetut ja tarkennetut kotihoito-ohjeet. Perheiden on aina mahdollista myös soittaa takaisin osastolle. Neuvontapuhelut ovat Raija Keräsen mukaan jonkin verran lisääntyneet. Oululainen Anna Rönkä olisi valinnut lysy-kotiutuksen, jos syntyneen poikavauvan bilirubiini- eli keltaisuusarvot olisivat olleet kohdallaan. Äidillä on jo ikävä 2,5-vuotiasta vauvan isoveljeäkin. Äiti ja vauva tulevat tarkastukseen osaston lysy-poliklinikalle 2 4 vuorokauden kuluessa kotiutumisesta. Poliklinikkapäivät ovat maanantai, tiistai ja perjantai. Poliklinikka-aikaa on suunniteltu hieman pidennettäväksi nykyisestä, jotta synnyttäjän ja vastasyntyneen asiat ehditään käydä rauhassa läpi. Äänekkäät pikkuasiakkaat Lysy-kokeilusta on tullut Raija Keräsen mukaan myönteistä palautetta sekä perheiltä että avohuollolta eli neuvoloilta. Koti on aina koti. Meillä on osastolla ajoittain melko täyttä ja sen takia myös levotonta. Pikkuasiakkaamme aiheut tavat ääntä ja elämää ympäri vuorokauden. Kolmen hengen huoneissa on täysimmillään kuusi henkeä, äidit ja vauvat. Vauvat vielä yleensä syövätkin eri aikoihin, Keränen kuvaa. OYS:n synnytysten määrä on myös lisääntynyt tuhannella kymmenessä vuodessa, mistä aiheutuu paikkapula. Synnyttäjiä on kuukaudessa noin 300. Yhteensä osaston 13 kahdella puolella on 40 vuodepaikkaa. Pystymme sijoittamaan huoneisiin kahdeksan ylipaikkalaista. Lokakuussa osa synnyttäjistä joutui ruuhkaisimpina päivinä odottamaan potilashuoneeseen pääsyä käytävällä, mutta se on onneksi harvinaista, Keränen toteaa. v NYT OULUSSA LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT, -HIHAT JA -KÄSINEET TUKI/LENTOSUKAT ORTOPEDISET TUET LONKKASUOJA- HOUSUT PLASTIIKKA- KIRURGISET TUKITUOTTEET ARVENHOITO- TUOTTEET Terveydenhoitotuotteiden palvelukeskus Terttu Lilja Oy Koulukatu Oulu p oulu@terttuliljaoy.fi 21

22 Avohoitotalon rakennustyössä kaivuvaiheesta valutöihin Teksti Olavi Määttä Kuvat : Pirjo Pyhäluoto OYS:n kirurgian avohoitotalon rakentamisesta aiheutunut jyskytys, maan tärähtely ja muut häiriöt ovat oleellisesti vähentyneet sen jälkeen, kun teräspontit on saatu lyötyä tukevasti maaperään. Mit t a v a n, kokonaispintaalaltaan lähes kahden hehtaarin kokoisen uudisrakennuksen rakentaminen näkyy ja kuuluu ympäristössä edelleenkin. Rakennustyön vaikutuksilta ja sen aiheuttamilta häiriöiltä ei voida kokonaan välttyä, vaikka kaikki mahdollinen häiriöiden pienentämiseksi on pyritty tekemään, sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Heikki Salumäki kertoo. Häiriövaikutusten valvontaa varten on perustettu rakennustöiden valvojan Arto Kivimäen johdolla toimiva säännöllisesti viikoittain ja myös aina tarvittaessa kokoontuva työryhmä, johon ovat kuuluneet työmaan lähitilojen käyttäjien edustajat. Häiriövaikutusten kannalta kaikkein kriittisin työvaihe, teräsponttien lyönti kellaritilojen kaivannon ympärille, saatiin päätökseen lokakuun puoliväliin mennessä. Tämä varsin voimakasta tärinää ja ääntä aiheuttava työvaihe on ollut työmaan lähitilojen käyttäjille koettelemus varsinkin OYS:n puolella. Siitä on kuitenkin rakentajien ja tilojen käyttäjien hyvällä yhteistyöllä ja käyttäjien kärsivällisyydellä selvitty. Salumäki uskoo, että häiriöt jäävät jatkossa aikaisempaa pienemmiksi. Teräsponttien junttaamisessa kohdattiin maaperästä joutuvia vaikeuksia. Maaperä oli huomattavasti ennakoitua tiiviimpää, joten teräpontit eivät uponneet. Koko ajan on jouduttu kehittämään uusia työtapoja koko työvaiheen ajan, työmaan vastaava mestari Matti Holm kertoo. Maahan on juntattu noin 400 teräsponttia. Teräsponttiseinät on tarvittu tämän syvän kaivannon seinien tukemiseksi 22

23 sortumista vastaan. Teräsponttien lyönnissä oli myös suuria vaikeuksia pysyä sallituissa tärinäarvoissa. Koko työvaiheen ajan tärinäarvoja on mitattu kahdeksalla tärinämittarilla työmaan lähirakennuksissa. Joka torstai OYS:n osastojen vastuuhenkilöiden kanssa järjestetyissä palavereissa on käyty läpi työn etenemiseen liittyvät asiat. Kullakin osapuolella on tarkka tieto siitä, missä mennään. Olemme kertoneet, millaisia työvaiheita meillä on edessä ja millaisia mahdollisia häiriöitä niistä seuraa. Työssä on joustettu ottamalla huomioon osastoilta tarvittavat potilastutkimuksen herkät ajat, työpäällikkö Mika Sipola kertoo. Junttaustöitäkin siirrettiin joustavasti tehtäväksi kello 15 jälkeen. Myös liikennejärjestelyjä on parannettu töiden edetessä. Teräsponttiseinien lyönnin jälkeen rakentaminen jatkuu noin 8 9 metriä syvän perusmontun kaivulla. Kun kaivannon eteläpäässä saavutetaan pohja, siitä rakentaminen jatkuu tämän alueen perustusten valuilla. Ylöspäin rakentamisen alkamisen merkkinä on kaivannon eteläpäähän kuun puolivälissä pystytetty kookas torninosturi. Kahteen maanalaiseen kerrokseen tulevat sijoittumaan n. 150 autopaikkaa sekä jonkin verran sosiaalitiloja sekä teknillisiä tiloja. Autopaikat ovat osittain VSS-tilojen sisällä. Alkuperäisen aikataulun mukaan rakentamisessa olisi edetty maanpinnan tasoon vuoden vaihteeseen mennessä. Tavoitteen saavuttaminen on vielä epävarmaa. Teräsponttien lyönnin ongelmat aiheuttivat arviolta 2 3 viikon aikatauluviiveen. Rakennuksen maanpäällisten osien elementtirungon ja julkisivuelementtien asennus ajoittuu tämänhetkisen aikataulun mukaan ensi vuoden alkupuolelle. Sen työvaiheen on määrä valmistua ensi kesän loppupuolella. Elementtien valmistus Rajaville Oy:n elementtitehtaalla on käynnistynyt. NCC-yhtiöiden vastaaman Työpäällikkö Mika Sipola ja vastaava mestari Matti Holm tarkastelemassa työmaata. rakennustyömaan maa-ajossa on 12 autoa ja useita kaivurei ta. Ponttauskalusto on viety pois. Maarakennuskalustoa on niin kauan, että päästään tavoitesyvyyteen eli perustamistasoon asti. Holmin mukaan maarakentajia työmaalla on 12. NCC:n omia rakennusmiehiä on n. 20, toimihenkilöitä on seitsemän. Henkilöstömäärä kasvaa työmaan etenemisen myötä. v 23

24 Värikästä ilmettä tulossa kirurgian avo Teksti ja kuva : Olavi Määttä Arkkitehti Pekka Lukkaroinen sanoo, että kirurgian avohoitotalon julkisivu- ja ikkunasuunnittelussa on otettu huomioon rakennuksen muuttuvat käyttötarpeet rakennuksen elinkaaren aikana. Huonetiloja joudutaan muuttamaan toimintojen muuttuessa ja kehittyessä. OYS:n kylkeen rakenteilla oleva kirurgian avohoitotalo tulee hieman poikkeamaan perinteisestä sairaalarakennuksesta. Valkoisen hallitsema steriiliys jää vähemmälle, kun varsinkin sisäilmeeseen saadaan värikkyyttä, kertoo raken- nuksen suunnitellut oululainen arkkitehti Pekka Lukkaroinen. Aula- ja käytävätiloihin on tuotu värejä, jotta siellä asioivat ihmiset mieltäisivät ne miellyttävinä tiloina. Potilashuoneiden ilme on hillityn vaalea, Lukkaroinen kertoo. Tyypillisesti sairaaloissa on samanlaisia osastoja ja ne toistuvat kerroksittain samanlaisina. Koska avohoitotalon eri kerroksiin tulee toisistaan poikkeavia toimintoja, kaikista kerroksista tulee sisätiloiltaan erilaisia. Vain hissit ja portaat sitovat toiminnat yhteen. Voimakas magneettikuvauslaite yllätti Lukkaroinen huomauttaa, että tilat on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Tilaohjelmaa on käyty perusteellisesti läpi sekä hankesuunnitteluettä varsinaisessa rakennussuunnitteluvaiheessa. Kun suunnittelu on edennyt heidän ideoistaan luonnoksiksi ja lopullisiksi suunnitelmiksi, niitä on käyttäjille esitelty joka vaiheessa ja saatu palautetta, joka on otettu ne huomioon niin pitkälle kuin ne on teknisesti tai muuten ollut järkevää ottaa huomioon. Olen ymmärtänyt, että myös käyttäjäpuolella on oltu tyytyväisiä työskentelytapaan ja ehkä lopputulokseenkin, jota päästään arvioimaan lopullisesti vasta, kun rakennus on valmis, Lukkaroinen sanoo. Käyttötarkoitus asetti suunnittelulle omat vaatimuksensa joka kerroksessa. Ensimmäiseen varsinaiseen käyttökerrokseen (R-kerros) tulevat radiologian ja laboratorion tilat, kanttiini ym. Radiologian tilojen suunnittelusta tuli odotettua haasteellisempi. R-kerrokseen sijoitetaan kolmen teslan magneetti eli siinä magneetti on voimakkaampi kuin yksikään aikaisempi OYS:n magneettilaite. Jossakin vaiheessa tajuttiin, ettei sitä pystytä sijoittamaan rakennuksen keskelle, koska esimerkiksi sen läheisyydessä liikkuvan potilassängyn tai rullatuolin metallimäärä voisi jo aiheut taa ongelmia tutkimuksessa. Siksi magneetti piti sijoittaa omaan siipirakennukseen. Se osaltaan aiheutti aika paljon muutoksia koko talossa sisääntuloramppeja myöten. Rampit piti sijoittaa niin, että liikkuvat autot eivät aiheuta häiriöitä, hän kertoo. Erikoistekniikka huomioitu leikkaussaleissa Leikkaussalikerroksessa on tie- S I S U S T U S A R K K I T E H T I T O I M I S T E R V A S T I K Y S I S U S T U S A R K K I T E H T I T O I M I S T E R V A S T I K Y K I R U R G I A N A V O H O I T O T A L O A U L A N 8 R 6 8 N Ä K Y M Ä O D O T U S T I L A A N L U O N N O S K I R U R G I A N A V O H O I T O T A L O A U L A N 8 R 6 8 N Ä K Y M Ä O D O T U S T I L A A N L U O N N O S S I S U S T U S A R K K I T E H T I T S T O E R V A S T I K Y K A U P P U R I E N K A T U O U L U V E S A. E R V A S T S I S A R K E R V A S T I. C O MS I S U S T U S A R K K I T E H T I T S T O E R V A S T I K Y K A U P P U R I E N K A T U O U L U V E S A. E R V A S T S I S A R K E R V A S T I. C O M Näkymä odotustilaan. Ilmoittautumistiskit. 24

25 hoitotaloon tysti otettu huomioon uusin tietous, mitä leikkaussalisuunnittelussa on niin arkkitehti- kuin ennen kaikkea tekniikkapuolella (LVI, sähkö, sairaalatekniikka). Tässä on ollut mukana tavallista enemmän erilaisia konsultteja arkkitehti-, rakenne-, sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden lisäksi. Kysymys on mm. sairaalatekniikan, liikennesuunnittelun ja sairaalalogistiikan asiantunti joista. Avohoitotalossa on huomattavan paljon erilaista erikoistekniikkaa. Tavoitellaanhan siinä ns. langatonta sairaalaa, joka tuo hyvin paljon tekniikkapuolen lankoja rakenteiden sisälle. Sijaintipaikka vaikutti ulkoiseen ilmeeseen Uusi rakennus sijoittuu vanhan sairaalan yhteyteen. Toisella puolella on Medipolis ja toisella keskuspesula. Nuo rakennukset asettivat suunnittelulle raamit. Peruslähtökohtana oli, että rakennuksessa käytetään vaaleata julkisivua niin kuin viereisissä rakennuksissa. Rakennuksen muuttuvat käyttötarpeet vaikuttivat julkisivu- ja ikkunasuunnitteluun. Lukkaroinen kertoo, että tällainen rakennus tulee elinkaarensa aikana elämään aika paljon. Huonetiloja joudutaan muuttamaan toimintojen muuttuessa ja kehittyessä. Ns. nauhajulkisivussa ikkunaratkaisut mahdollistavat väliseinien paikkojen vapaan muuttamisen. Sairaalan vanhatkin osat on tehty pitkälti samalla periaatteella. Tärkeätä oli sisäänkäynnin korostaminen. Sen päälle suunniteltiin iso katos, johon tuotiin vielä voimakkaampi, oranssinen sävy, joka osoittaa, mistä sisäänkäynti rakennukseen tapahtuu. Kahden maanpäällisen kerroksen seinä tulee olemaan lasinen kanttiinin osalta. Muihin ikkunoihin tulevat aurinkosäleiköt, jotka toisaalta estävät liiallisen valon pääsyn huoneisiin ja toisaalta antavat ilmettä julkisivuun. Kattokerrokseen tulee ilmettä antavaa sinisävyistä peltipintaa. Rakennuksen ulkoseinämateriaali on valkobetonia. Seinäpinnan vaakauritus vastaa vanhan OYS:n kahitiilipintaa, jossa selkeän vaakajaon tekee tuuman korkuinen sauma. Myös viereisen Medipoliksen materiaali on valkobetonia. Alkutahdit vuosisadan vaihteessa Talon suunnittelun alkutahdit otettiin vuosisadan vaihteessa, jolloin hahmottui rakennuksen sijoituspaikka. Hankesuunnitteluun päästiin v Parin vuoden päästä alkoi varsinainen suunnittelu. Suunnitteluratkaisu oli jo hankesuunnitteluvaiheessa viety kohtuullisen pitkälle. Hankkeelle jouduttiin hakemaan asemakaavanmuutos suunnittelun aikana ilmenneiden muuttuneiden tarpeiden vuoksi. Kaavamuutos hyväksyttiin suunnitteluvaiheen aikana. Sen seurauksena alueen liikennejärjestelyt voitiin muuttaa rakennuksen tarpeiden mukaisiksi. Mukana kirurgian avohoitotalon suunnittelussa on ollut lähes puolet Lukkaroisen arkkitehtitoimiston viidestätoista oululaisesta suunnittelijasta. Lukkaroisen lisäksi mukana on ollut helsinkiläinen Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy, joka suunnitteli kirurgian poliklinikan ja leikkaussaliyksikön sisätilat. Yhteisten aulatilojen, kanttiinin, infopisteen ja käytävien ilmeen suunnitteli oululainen sisustusarkkitehti Vesa Ervasti. Lukkaroisella on myös osakkuustoimisto Vantaalla. Kokkolan mittavaa sairaalahanketta suunnitellaan osaksi etätyönä Himangalla. Lukkaroisen pääkohteita ovat olleet julkiset rakennukset. Lisäksi suunnittelupöydällä on asuin, liike- ja toimistorakentamista sekä kaavoitusta. Äsken toimisto voitti Haukiputaan keskustan kaavoituskilpailun. Toimisto on suunnitellut Ouluun mm. Kaakkurin koulun ja laati hankesuunnitelmat toteuttamispäätöstä odottavasta OYS:n läheisyyteen mahdollisesti tulevasta suurkoulusta. Lukkaroisen käden jälki näkyy myös mm. OYS:n päivystyspoliklinikan suunnittelussa 1990-luvun loppupuolella. Kirurgian avohoitotalo on yksi toimiston suurimmista yksittäisistä kohteista. Oulun seudun kuntoutussairaala suunniteltiin niin ikään Lukkaroisen toimistossa. Toimisto on suunnitellut myös Länsi-Pohjan keskussairaalalle Kemissä peruskorjaus- ja laajennushankkeita. Käynnissä olevana kohteena on niin ikään Keski- Pohjanmaan keskussairaalan laajennustyöt Kokkolassa. v S I S U S T U S A R K K I T E H T I T O I M I S T E R V A S T I K Y S I S U S T U S A R K K I T E H T I T O I M I S T E R V A S T I K Y K I R U R G I A N A V O H O I T O T A L O A U L A N 8 R 6 8 N Ä K Y M Ä O D O T U S T I L A A N L U O N N O S K I R U R G I A N A V O H O I T O T A L O A U L A N 8 R 6 8 N Ä K Y M Ä O D O T U S T I L A A N L U O N N O S I S U S T U S A R K K I T E H T I T S T O E R V A S T I K Y K A U P P U R I E N K A T U O U L U V E S A. E R V A S T S I S A R K E R V A S T I. C O M Katettu sisäpiha. S I S U S T U S A R K K I T E H T I T S T O E R V A S T I K Y K A U P P U R I E N K A T U O U L U V E S A. E R V A S T S I S A R K E R V A S T I. C O M Näkymä kahvilaan. 25

26 Apuvälinepalvelut halutaan keskittää alueelliseen apuvälinekeskukseen TeksTiT ja kuvat : Olavi MääTTä Lääkinnällisen kuntoutuksen ylilääkäri Markku Alen ja apuvälineyksikön hoitaja Marja Rahkola odottavat alueellisen apuvälinekeskuksen toteutumista. Keskittämällä apuvälinepalvelut yhteen paikkaan, apuvälinekeskukseen, saataisiin selviä etuja sekä apuvälineiden käyttäjille että kunnille ja sairaanhoitopiirille. veydenhoidon puolelta ja tietyt avut sosiaalitoimen puolelta. Tavoitteena on koko sairaanhoitopiirin kattava alueellinen apuvälinekeskus. Tahtotila tälle järkevälle keskukselle on olemassa ja myös valmiudet rakenteiden puolesta on luotu, korostavat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lääkinnällisen kuntoutuksen ylilääkäri Markku Alen ja OYS:n apuvälineyksikön hoitaja Marja Rahkola. OYS keskitti viime kesäkuun alussa omat apuvälinepalvelut Oulun Rehapolikseen, jossa toimii myös Oulun kaupungin apuvälinekeskus. Rehapoliksessa sijaitsee myös apuvälineiden kaupallinen toimija, Respecta. OYS:n tiloissa on edelleen vain hoitoon ja toimenpiteisiin tarvittava välineistö. Nykykäytännön mukaan po- Nykyisellään järjestelmä on hajanainen. Apuvälineitä tarvitseva potilas saattaa joutua asioimaan jopa kolmella eri luukulla eli OYS:ssa erikoissairaanhoidossa, kotikuntansa terveyskeskuksessa ja kuntansa sosiaalitoimessa. Hän saa tietyt välineet erikoissairaanhoidon puolelta, tietyt välineet perustertilas saa erityistä osaamista vaativat ja käytännössä kalliit apuvälineet OYS:sta, mm. tavalliset pukeutumisen ja liikkumisen apuvälineet perusterveydenhuollosta ja potilaan kotona tarvittavat muutostyöt sosiaalitoimelta eli vammaispalvelulta. Esimerkiksi selkäydinvammainen on saanut meiltä sähköpyörätuolin, seisomatelineen ja ehkä ympäristöhallintalaitteet. Sitten hän on asioinut kunnan kanssa ja saanut sieltä manuaalipyörätuolin, sängyn, patjan, suihku- ja peseytymisapuvälineet ja syömisen ja pukeutumisen apuvälineet. Sosiaalitoimi on kustantanut kodinmuutostyöt, jos hän asuu kotonaan. Jos hän pystyy ajamaan myös autoa, autoapuvälineet ovat arvioinnin perusteella tulleet sosiaalitoimen kustantamina, Alen luettelee. Aluksi keskus Oulun seudulle Apuvälinepalveluiden alueellista toiminta- ja organisaatiomallia on kehittänyt jo pari vuotta sitten Aputolu-hanke. Se esitti alueellista apuvälinekeskusta, joka toimii itsenäisenä kunnallisena tai sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Toiminta perustuisi yhden oven periaatteelle sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstön yhdessä työskentelemiselle. Toimintojen alueellisella kehittämisellä saataisiin sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä. Kuntien sosiaalitoimen apuvälinepalvelut liittyisivät toimintaan myöhemmin. Alenin ja Rahkolan mukaan on selvää, että tasapuolisuuden nimissä keskukseen tulisivat 26

27 OYS:n apuvälinepalvelut tilat Rehapoliksessa vajaa 1000 neliömetriä: toimistotilat, sovitustilat, apuvälinevarastot ja huolto henkilöstöä kymmenkunta suurimpia asiakasryhmiä sähköpyörätuoli- ja sähkömopoasiakkaat sekä liikuntavammaiset lapset tavoitteena vajaa 2500 asiakaskäyntiä vuodessa liikevaihto 3,7 milj. eur /v (PPSHP:n potilaat) sähköpyörätuolin kustannus euroa v hankittu 25 sähköpyörätuolia OYS keskitti apuvälinepalvelut Rehapolikseen mukaan sairaanhoitopiirin kaikki kunnat. Ensimmäisessä vaiheessa siihen tulisi Oulun alueen kunnat. Lasten puolella alueellisuus toimii jo. Siellä meidän yksikkö on jo aikoja sitten ottanut vastuulleen lasten kaikki apuvälineet henkilökohtaisia apuvälineitä lukuun ottamatta. Jos lapsi tarvitsee sähköpyörätuolin tai manuaalisen apuvälineen, perhe pystyy niiden suhteen jo asioimaan yhdessä paikassa. Kunnista he saavat vain pysyvästi lasten omaan käyttöön jäävät välineet, Rahkola kertoo. Alen korostaa, että asiakaslähtöinen keskus olisi järkevää myös terveystalouden kannalta, kun toimintojen päällekkäisyydestä päästään eroon. Hyötyjä saadaan myös varastoinnissa, kuljetuksessa ja hankinnoissa. Jos tällaiset toiminnot pystytään keskittämään, taloudellinen tehokkuus paranee ja tilanteesta hyötyy asiakas. Vastaava keskittämishanke on meneillään koko maassa. Oulun seudulla hyvästä tahtotilasta huolimatta ei ole päästy päätöksentekoon asti. Hankkeen toteutumista hidastaa osaltaan ns. Paras-hankkeen vielä avoinna olevat alueelliset yhteistyöratkaisut. v Kuntohoitaja Kerttu Karjalainen ja fysioterapeutti Elisa Piippo sovittavat sähköistä pyörätuolia Pattijoelta tulleelle Kaisu Kultalalle. Uuden tuolin tulee olla sopiva sekä mitoiltaan että ominaisuuksiltaan. Oikealla sovitusta seuraa avustaja Jaana Tervakoski. OYS on keskittänyt omat apuvälinetoiminnat Rehapoliksen avarin tiloihin kesäkuun alusta lukien. Se osaltaan auttaa myös alueellisen apuvälinekeskuksen toteutumista. Uusissa tiloissa on kaikki sellainen toiminta, joka ei liity välittömästi hoitoon. Rehapoliksessa OYS:n yksikön läheisyydessä toimii jo yhteistyössä Oulun kaupungin apuvälinekeskus. Alan asiantuntemus ja välineet ovat nyt samassa paikassa. Meille tämä on todella mahtava asia, että olemme saaneet asianmukaiset tilat tälle toiminnalle. Asiakkaidenkin on ihan eri asia tulla tänne paikkaan, jossa on asianmukaiset sovitustilat ja jossa myös henkilökunnalla on oikeanlaiset tilat tehdä työtään, korostaa OYS:n apuvälineyksikön hoitaja Marja Rahkola. Etu tässä tulee myös asiakkaille. OYS:n vaikeavammaiset asiak kaat ovat monissa tapauksissa myös kaupungin apuvälinepalvelun asiakkaita, kun osa välineistä tulee erikoissairaanhoidon ja osa perusterveydenhuollon kautta. Tähän mennessä toimintatapaan on kuulunut, että ao. yksiköt ovat tehneet yhdessä kotikäyntejä ja arvioita välineiden tarpeesta. Kesäkuuhun asti OYS:n yksiköllä oli apuvälinelainaamotiloja ympäri sairaalaa pääasiassa väestönsuojissa. Uusiin tiloihin on keskitetty kaikki sellaiset toiminnot, jotka eivät liity välittömästi hoitoon. OYS:n sisällä pysyvät aistipuolen eli kuulon, näön ja kommunikoinnin apuvälinepalvelut, koska ne liittyvät tiiviisti ao. poliklinikkojen toimintaan. Myös hengityksen apuvälineiden lainaus jää sairaalaan. v 27

28 Avoimet ovet rekrytointipalveluissa Teksti ja kuva : Olavi Määttä Vilskettä rekrytointiyksikön avoimien ovien päivässä, vasemm. Tuula Kumpulainen, rekrytointipäällikkö Sari Nevakivi, rekrytoija Marjo Kontkanen, Pirjo Kaakinen, Ritva Niemelä ja Kirsti Suvanto. OYS:n rekrytointiyksiköllä oli vieraita välillä tuvan täydeltä avoimien ovien päivänä 1. lokakuuta, jolloin yksikkö esitteli toimintaansa sairaalan osastoille. Osastonhoitajat ja muut työvoiman tilauksista vastuulliset henkilöt kävivät tutustumassa rekrytointiyksikköön. Oikein kohdentuvan rekrytoinnin kannalta oleellista on saumaton yhteistyö rekrytointipalveluiden ja sairaalan yksiköiden välillä. Yhteistyö henkilöstön hankinnassa on tärkeää mahdollistaen oikean osaamisen kohdentamisen oikeaan paikkaan. Rekrytointipäällikkö Sari Nevakivi pitää osaavan hoitohenkilöstön saatavuutta kasvavana haasteena, joka näyttäytyy osin jo rekrytointiin menevän ajan lisääntymisenä. Sen vuoksi on tärkeää vahvistaa ja ylläpitää alan houkuttelevuutta, mikä edellyttää rekrytoinnin kohdentumista jo yläasteikäisiin. Tiivis yhteistyö terveydenhuolto-oppilaitosten kanssa on tärkeää. Sinällään erikoissairaanhoito on monipuolinen ja haasteellinen työpaikka, joka mahdollistaa erikoisaloineen ammatillisen osaamisen syventämisen ja laajentamisen sekä ammattiuralla etenemisen, Nevakivi toteaa. Sairaanhoitopiirin sairaaloissa huolehditaan koko henkilökunnan perehdyttämisestä ja tarvittavasta lisäkoulutuksesta ja vastataan näin terveydenhuollon muuttuviin haasteisiin. Tällä hetkellä rekrytointipalvelujen työ on paljolti vastaamista yksiköiden äkillisiin lyhytaikaisiin hoitohenkilökunnan pois saoloihin. Tässä apuna toimii käytössä oleva sähköinen sijaishallintajärjestelmä, joka sisältää sijaisen kutsupalvelun. Sijaistarve käynnistää rekrytointiprosessin aina uudelleen, jolloin tekstiviestillä lähetetään työnhakijoille viesti vapaana olevasta työtehtävästä. Viikossa lähtee satoja viestejä. Yhtä työtilausta kohti saatetaan lähettää jopa toista sataa viestiä. Toisinaan vastaus työvuoron soveltuvuudesta jollekin työntekijälle saadaan nopeasti, joskus se vie tunteja. Työntekijät ilmoittavat rekrytoijille myös itse käytettävyytensä sijaisuuksiin, mikä helpottaa rekrytointia. Kun työtehtävätilauksia on yksiköistä runsaasti se tarkoittaa, että rekrytoijien työ on varsin vilkasta. Tulevaisuutta ajatellen tätä äkillistä rekrytointia helpottava varteenotettava keino olisi rekrytoinnin hallinnoima sisäisten sijaisten ryhmä niin kutsuttu pooli, joka koostuu hoitoalan osaavista työntekijöistä, Nevakivi pohtii. Sisäiset sijaiset ovat vakinaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä, joiden tehtäväkuvaan kuuluu työkierto määritellyissä yksiköissä, työyksikkö voi vaihtua päivittäinkin. Sisäisen sijaisen tehtävä on vaativa, koska se edellyttää mm. laaja-alaista ammattitaitoa, joustavuutta ja kykyä toimia useissa työyhteisöissä. Sisäiset sijaiset ovat käytettävissä yksiköiden henkilöstön äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin. Sairaalassa toimii nykyisinkin tulosyksiköiden omia sisäisten sijaisten hallintajärjestelmiä, jotka osaltaan vastaavat jo yksiköiden henkilöstön poissaoloihin. Näillä molemmilla sijaishallintajärjestelmillä, joiden käyttökriteerit on tarkoituksenmukaisesti määritelty, voitaisiin tulevaisuudessa paremmin turvata osaavan henkilöstön saatavuus yksiköihin. Rekrytointipalveluhenkilökunta toivottaa toiminnasta kiinnostuneita, jotka eivät päässeet avoimien ovien päivänä tutustumaan yksikköön, tulemaan tutustumiskäynnille. Rekrytointipalvelujen sijainti: T1 sisäänkäynti, huone T110. v Kirjat Koonnut: Olavi Määttä Kalle Päätalo: Hyvästi, Iijoki Kirja ja elokuva. Hyvästi, Iijoki vie aikaan kevättalvesta 1955 v loppuun. Suomea koettelee yleislakko ja Kalle kipuilee avioeronsa kanssa. Elämä uuden kumppanin kanssa antaa toivoa, mutta edessä ovat vielä kovat ajat, kun rintamamiestontille rakennettu talo on vielä kerran raskaasti lunastettava omaksi. Töitä rakennustyömaalla riittää. Samalla Kalle kirjoittaa esikoisromaaniaan Ihmisiä telineillä, joka ilmestyi tasan 50 vuotta sitten. Esikoiskirjailijan tie ei ole ruusuilla silattu, mutta palo kirjoittamiseen on kova. Hyvästi Iijoki on ainutlaatuinen dokumentti kansan rakastaman kirjailijan omasta tiestä sekä hieno kuvaus rehellisestä työntäyteisestä suomalaisesta arjesta 1950-luvulla. Kalle Päätalo kuvaa ominaiseen tyyliinsä kiehtovan pikkutarkasti ihmisiä, kieltä ja tapahtumia ja luo samalla tarkkaa ajankuvaa. Kirja on ainutlaatuisen, 25- osaisen Iijoki-sarjan täyteläinen päätösosa. Siitä, mihin tämä kirja päättyy, alkaa valtavaksi paisuva tuotanto ja kirjailija Kalle Päätalon julkinen elämä. Tämä kirja ja Päätalon elämästä kertova elokuva kertovat kirvesmiehenä ja rakennusmestarina toimineen Päätalon halusta tulla kirjailijaksi ja pitkästä tiestä ensimmäisen romaanin syntyyn. Liikaa raskasta työtä, liian vähän rakkautta avioliitossa ja liian vähän itseluottamusta estävät Kalle Päätaloa toteuttamasta 28

29 Reijonen ja Kärkkäinen lahjoittivat os. 36:lle Tietokoneen ja DVD:n luovutustilaisuudessa olivat mm. potilas Tyyne Mäenpää Nivalasta, osastonhoitaja Sirpa Vaara, erikoislääkäri Johanna Rimpiläinen, Timo Reijonen ja potilas Veini Rautioaho Oulusta. LeukeMiaa sairastavan Juliatyttären isä oululainen Timo Reijonen on lahjoittanut OYS:n osasto 36:n potilaiden käyttöön tietokoneen ja DVDsoittimen. Hän sai välineet arpajaislahjoituksena J. Kärkkäinen Oy:stä toimitettavaksi osastolle. Syöpää sairastavat potilaat ovat kaivanneet osastolle lisää mm. näitä välineitä. Timo Reijosen tytär sairastui leukemiaan v Siitä lähtien on myös isän ajasta vierähtänyt paljon OYS:n osastolla 36. Sairaalassa ovat kaikki lääketieteelliset asiat, lääkärit, hoitajat ja välineet viimeisen päälle kunnossa. Kun aikaa viettää osastoilla kuukaudesta toiseen, alkaa painoa tulla myös viihtyvyyteen vaikuttaville asioille, kuten televisiolle. Ennen Kärkkäisen ja Reijosen lahjoitusta osastolla oli yksi DVD-soitin, jota lainattiin huoneesta toiseen, kertoo osasto 36:n kummiksi alkanut Reijonen. Monet yksityiset ihmiset ovat lähestyneet häntä halutessaan lahjoittaa elokuvia tai vanhoja laitteitaan sairaalalle. Reijonen kerää yrityksiltä voittoja arpajaisiin. Voitot käytetään kaikenlaisiin osasto 36:n viihtyvyyttä parantaviin seikkoihin. Hakiessani arpajaisvoittoja J.Kärkkäiseltä Kalevi Haapalahti kyseli, mitä toiveita osastolla olisi lahjoitusten suhteen. Osastonhoitajan kanssa yhdessä mietimme, kuinka päivähuoneessa olisi hyvä olla toimiva tietokone nettiyhteyksineen, Reijonen kertoo. Kärkkäinen yhdessä Timo Reijosen kanssa haluaa haastaa yritykset auttamaan lahjoituksillaan sairaalan potilaiden viihtyvyyttä. v elämänikäistä haavettaan; tulla kirjailijaksi. Kunnes hän löytää uuden rakkauden. 793 sivua. (Gummerus) Vatcharin Bhumichitr: Thaikeittiö Eksoottinen makumatka. Thaikeittiö on yksi maailman herkullisimmista ja suosituimmista keittiöistä, mutta thairuoan valmistusta pidetään vaikeana ja kovin aikaaviepänä. Tämä värikäs keittokirja perehdyttää Thaimaan eksoottiseen ruokaperinteeseen kuvien, kertovien osioiden ja yli 100 herkullisen ruokaohjeen voimin. Reseptien avulla valmistuu terveellistä ja maultaan vivahteikasta ruokaa lihasta, kalasta, kasviksista ja hedelmistä. Thaikeittiön perustana ovat tuoreista mausteista morttelissa jauhetut currytahnat, joita käytetään liemimäisten kastikkeiden maustamiseen. Currytahnoissa korianteri, sitruunaruoho ja valkosipuli muodostavat thaikeittiön makujen ytimen. Kirjassa esitellään myös muita tyypillisiä perusraaka-aineita ja kerrotaan thaimaalaisten ruokaperinteiden alueellisista eroista. Thaikeittiön viisaus piilee oivalluksessa, jonka mukaan ruoalla on lääkitseviä ominaisuuksia. Näin on myös edellä mainitun kolmikon kohdalla: korianteri edesauttaa ruoansulatusta ja vähentää tukkoisuutta, sitruunaruoho auttaa päänsärkyyn ja kuumeeseen ja valkosipuli puhdistaa verenkiertoa. Lontoolaistunut ravintoloitsija ja kirjailija Vatcharin Bhu- michitr on merkittävästi edistänyt thairuoan voittokulkua Eurooppaan. (Gummerus) Joanna Farrow: Maukasta lihaa Tästä lihakeittokirjasta löydät yli 80 suositun liharuoan valmistusohjeet. Makuvalikoima on kansainvälinen, ja mukana on niin klassikkoruokia kuin uusia makuja. Kokeile vaikka intialaista lammasta mantelikastikkeessa. Herkkuruokien kokkaaminen sujuu, kun ohjeita selventävät valokuvat eri valmistusvaiheista. Ruokaohjeissa on käytetty monipuolisesti eri eläinten lihoja ja eri ruhonosia, ja kirjassa on paljon hyödyllistä yleistietoa lihasta. Se neuvoo lihan valinnassa ja kertoo, mikä liha sopii mitenkin valmistettavaksi. Lisäksi selvitetään, kuinka lihaa säilytetään ja miten sitä tulisi leikata ja käsitellä. (Gummerus) v 29

30 V apaa-aika Vaparilaiset bilettivät takaisin 80-luv Teksti: Päivi Hietapelto OYS:n Vapari aloitti näyttävästi syyskauden järjestämällä BACK TO 80 S BILEET syyskuisena perjantaiiltana. Noin parisataa juhlijaa riensi Holiday Inn -hotellin ravintolaan pukeutuneena illan kasariteemaan. Juhlat alkoivat ruokailulla seisovan pöydän antimista, ja jatkoa seurasi hyvin nopeassa tempossa Marskin juontaessa illan ohjelmat. Estradille syöksyivät raikuvin aplodein Hospits People -yhtyeen jäsenet, Village Peoplen ollessa estyneenä. Y.M.C.A -kappaleen jälkeen pärähti soimaan Me halutaan olla neekereitä, minkä tahdissa Afrikasta saapuneet heimoveljet tanssahtelivat villisti. Juhlijoiden silmää hivelivät seuraavana esitysvuorossa olleet aerobikkaajat 80-luvun tiukissa jumppapuvuissaan. Naurun pyrähdyksiä kuultiin, kun itse Mettäperän Lyyti pääsi ääneen ihmettelemään, miten asiat ovat eläkeläisillä nykyisin. Mutta illan teema ei jämähtänyt vain 80-luvulle, sillä juhlijat pääsivät esityksen kautta tutustumaan tylsään Vaparin tarkastuslautakunnan kokoukseen vuonna Ja mitä olisivat 80-luvun bileet ilman Napakymppi-ohjelmaa. Neiti X sai valita maailman ympärysmatkalleen kolmen komean miehen joukosta sen oikean ja ainoan. Illan parhaat puvut palkittiin juhlavin menoin Sirsep-tiimi polkaisi biletyksen käyntiin alkaen valssilla ja päätyen sambaan. Loppuillan juhlijoita viihdytti oululainen suomirockbandi Wirne. Kun bändin oli aika poistua, siirtyivät innokkaimmat juhlijat vielä Luolaan ja osa taisi lähteä jatkoille Tähti Night -klubille. Marko Törmälä 30

31 ulle Marko Törmälä Seppo Konttajärvi Marko Törmälä Päivi Hietapelto Marko Törmälä 31

32 A y-asiat Teksti: Aila Väisänen, pääluottamusmies, Julkis-ja yksityisalojentoimihenkilöliitto ry.(jyty) Muutos tuottavuus tehokkuus Elämme moninaisen muutoksen aikakautta terveyssektorillakin. Peruskunnat, jotka omistavat kuntayhtymät, etsivät parhaillaan yhteistyökumppaneita. Terveydenhuoltolainsäädännön muutos ja omistajakuntien niukkenevat veroeurot ovat tuomassa vääjäämättä uusia toimintatapoja sairaanhoitoon. Myöskin lääninhallinto on uudistumassa erilaisine kuntalaista koskevine lupavirastoineen vuoteen 2010 mennessä. Valtio hallitusohjelmineen tähtää tehokkuuteen. Omistajataho eli kunnat seuraavat myös tehokkuutta potilaiden terveyden palautumista suhteessa erikoissairaanhoidon kustannuksiin näinhän se pitäisi tehdä vai seurataanko kunnissa sittenkin vain karkeasti euroja? Työpaikka- ja työyksikkötasolla tarkastellaan tuottavuutta. Mitataan työn suoritteita ja siihen käytettyjä henkilötyövuosia suhteessa maksettuihin palkkoihin. Kyse on siis siitä, mitä maksamillamme veroeuroilla saadaan terveydenhuollossa aikaan. Kun veroilla kerättyjä euroja tarkastellaan kunnissa eri sektoreiden kesken, aletaan tarkastella tarkemmin niitä tahoja, jotka euroja eniten käyttävät. Pakostakin joudutaan tarkastelemaan myös sairaalabyrokratian kulkua. Onko potilastyön ympärille kehkeytynyt projekteja ja hallinnollisia järjestelmiä, joita pyöritetään, ja itse ydinhoitotyöhön, jossa moniammatillisten asiantuntijoiden panosta tarvitaan, jää yhä vähemmän aikaa. Julkisen sektorin palvelujen kysyntä on noususuunnassa eri alojen työntekijät vähenemässä. Ei nähdä enää uusia suuria ikäluokkia, joista kasvaisi uutta työvoimaa. Tehokkuustarkastelun myötä työtehtäviä tarkastellaan, yhdistellään ja kehitetään. Suuri merkitys työntekijöille on, miten tämä muutos toteutetaan. Hyvän johtamisen taidot punnitaan näissä henkilöstön kohteluun liittyvissä muutoksissa. Kun työyhteisön arvot ja keskinäinen luottamus on kohdallaan ja kaikkien osaaminen käytössä, ei yksittäisen työntekijän kannalta olekaan enää niin väliä, miten linjat on piirretty organisaatiokaavioon. Palkka ja työssä kohtelu ovat tärkeitä työn suorittajalle. Tehtävien pisteytyksien on oltava selkeitä, yhteneväisiä ja kaikkia ammattiryhmiä tasapuolisesti kohtelevia niin myöskin eurojen. Eräs sosiologian professori oli selvitellyt palkkaeroja Suomessa. Hän totesi, että johtajien palkat ovat nousseet tuntuvasti työntekijöiden palkkoja nopeammin. Toisaalta taas sosiaalinen tuki työpaikoilla on vähentynyt. Esimiehiltä saadaan vähemmän tukea kuin aiemmin. Onko näin käynyt myös sairaanhoitopiirissä kannattaa varmaan peilata vasta valmistunutta työolobarometritilastoakin esimiesten johdolla työpaikoilla. Työvoiman vähentyessä ja työvoimakilpailun voimistuessa eri työpaikoilla olisi tärkeää, että erilaiset työhyvinvoinnin keinot, jotka tähtäävät työntekijöiden entistä pitempään jaksamiseen työelämässä, olisi otettava pikaisesti todesta. Esimerkiksi jos huono ergonomia aiheuttaa kalliita sairaspoissaolopäiviä sen vuoksi, että joku väline ei sovellu jollekin henkilölle, olisi kai syytä verrata välineen hankintahintaa ja jatkuvia poissaolopäiviä. Byrokratian sijasta olisi autettava tuottavan työn onnistumista. Samassa veneessä kun ollaan, jokaisen yksikön tahtotilana on oltava yhdessä onnistuminen. Ammatillinen johtaminen tarkoittaa myös sitä, että esimies mieltää henkilöstöjohtamisen osaksi omaa työtään, saa tukea siihen ja toteuttaa sen mahdollisimman hyvin työyksikön jokaisella portaalla. Esimies vastaa myös hyvän työpaikkailmapiirin sallivuudesta ja avoimuudesta eikä sooloiluun kenelläkään esimiehellä eikä myöskään työntekijällä ole varaa. Hyvän tuloksen ja palkan on myös kohdattava. Kun oikeudenmukaisuus, ohjeistus ja strategia ovat kohdallaan ja kaikki osapuolet sitoutuvat niihin, uskoisin, että hallitsisimme muutokset ja säilyttäisimme työkykymme tuottavana sairaanhoitopiirissä. Muutokset koskevat meitä kaikkia, toivotan jaksamista ja toistemme tukemista! v Huumoria... En osaa sanoa, ovatko naiset parempia kuin miehet, mutta varmaa on, etteivät he ainakaan huonompia ole. Golda Meir *** Älä milloinkaan väittele naisen kanssa, jos hän on väsynyt - tai levännyt. Diefenbach Mies kuvittelee valitsevansa naisen, mutta lähes aina nainen valitsee miehen. Nainen valitsee miehen, joka valitsee hänet. Paul Géraldy *** Älä koskaan väitä naiselle vastaan. Kun odotat aikasi, hän tekee sen itse. Humphrey Bogart Tärkeintä elämässä on puutarhan hoito, eikä sekään ole kovin tärkeätä. Kiinalainen sananlasku *** Kun nainen on väärässä, on aloitettava pyytämällä häneltä anteeksi. Francis de Croisset Anna aina anteeksi vihollisillesi, sillä mikään ei ärsytä heitä niin kuin se. Oscar Wilde *** Kun kaksi naista on tunnin ajan puhunut pahaa kolmannesta, he kuvittelevat tulleensa elinikäisiksi ystävyksiksi. Paul Courty 32

33 H orisontti Kiitokset Kiitokset OYS:n arkiston järjestelytoimikunnalle hyvin onnistuneesta yo-sairaaloiden arkistopäivien toteutuksesta OYS:ssa Sekä päivä- että iltaohjelma olivat ainutkertainen kokonaisuus. MUU OYS:N ARKISTON HENKILÖKUNTA Lämpimät kiitokset silmäklinikan väelle monista yhteisistä työvuosista ja muistamisesta jäädessäni Vitalogin päiville. RIITTA PIKKARAINEN Lämmin kiitos muistamisestanne eläkkeelle jäädessäni te ihanat työtoverit ja muut yhteistyökumppanit. RAILI LOHILAHTI Lämpimät kiitokseni kaikille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle Erityiskiitokset keskus leikkausosaston anestesiaosaston henkilökunnalle ikimuistettavista läksiäisjuhlista ja Nämä päivät eivät koskaan unohdu mielestäni. ARJA HEINO Lämpimät kiitokset työkavereille ja silmäklinikan henkilökunnalle monista muistorikkaista yhteistyövuosikymmenistä sekä muille minua muistaneille jäädessäni eläkkeelle. Haluan myös kiittää OYS:n palveluyksiköiden henkilökuntaa miellyttävästä yhteistyöstä. PÄIVYT ANTIKAINEN Lahjoitus muhoslaisilta oppilailta Muhoksen yläkoulun oppilaat kävivät lahjoittamassa OYS:n nuorisopsykiatrian osastoille 72 ja 80 kumisaappaita, toppa- ja tuulipukuja sekä villasukkia. Ne oli hankittu taksvärkkipäivän 2730 euron tuotoilla Rintamäeltä. Taksvärkkiin osallistui 390 oppilasta, joista jokaisen ansaitsema summa oli seitsemän euroa. Uusia varusteita aiotaan käyttää osastojen järjestämillä potilasretkillä. Tässä lahjoittajien edustajat esittelemässä tuomisiaan, vasemmalta Susanna Porola, Markus Ervasti, opettaja Juho Heikkilä, Olli Galla ja Teemu Nilosaari. Myllytullin koululaiset lahjoittivat Kuva: Olavi Määttä Kuva: Petteri Kainua Oulun Myllytullin koulun 7 9 -luokan oppilaat ovat lahjoittaneet osan pidetyn taksvärkkipäivän tuotosta OYS:n Psykiatrian tulosyksikön nuorten akuuttiosaston 70 viihtymiseen ja vapaa-ajan toimintaan. Lahjoituksen kävivät tuomassa joukko koulun oppilaskunnan edustajia opettajan johdolla. Kuvassa vasemmalta msh Eija Väisänen, lh Päivi Perhomaa, AinoKaisa Veteläinen, aoh Teija Orava, Veera Partanen, opett. Raili Niemistö, oh Jukka Korhonen ja Janne Naakka. 35. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. JULKAISIJA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) PÄÄTOIMITTAJA Pasi Parkkila pasi.parkkila@ppshp.fi (08) TOIMITUSNEUVOSTO Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Pekka Kaisto Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Pentti Peltola Marja-Liisa Pylväs Heikki Salumäki Kaarina Torppa Tuula Virsiheimo TOIMITUS Olamedia Oy Pressiyhtiö Vastaava toimittaja Olavi Määttä Puh. (08) GSM pohjanpiiri@ppshp.fi Toimituksen osoite: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50, PL OYS OSOITTEENMUUTOKSET (08) paivi.hietapelto@ppshp.fi ILMOITUKSET Olavi J. Määttä Puh Olamedia Oy Pressiyhtiö PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy Oulu seniorit Työryhmä vuodelle 2008: Kärkkäinen Ritva, pj puh Sauvola Raija, siht. puh Alasaarela Seppo puh Juntunen Väinö puh Kaarlela Raija puh Leinonen Lea puh Porma Pirjo puh Rantsi Laila puh Kuntosalivuoro on Vaparilassa torstaisin klo Tapahtumista ilmoitetaan Oulu-lehden sunnuntainumeroissa. Vaparin jäsenkortteja saa sihteeriltä. Uudet seniorit tervetuloa mukaan toimimaan! POHJANPIIRI ilmestyy vuonna 2008 Ilmestymispäivät: Nro Ilmestyy Aineisto

34 l i s b e t t i Lukijalle Viimeinenkin työpäivä on työpäivä. Tämä tarina syntyi noin kaksi tuntia ennen varsinaisen läksiäisjuhlan alkamista. Tämän kirjoittaminen oli viimeinen minulle osoitettu työtehtävä. Ja näin se kuuluu: Noutaja oli saapunut aivan Kaukon kotiovelle asti. Kyseessä oli yksi niistä päivistä, joita ihmisellä on eläessään tai kuollessaan vain yksi kappale. Kyseessä ei ollut tietenkään syntymäpäivä sen paremmin muukaan varsinainen merkkipäivä lopullisesta poistumispäivästä nyt puhumattakaan. Sattui nyt vain olemaan Kaukolla ns. viimeinen työpäivä. Joku koiranleuka voisi sanoa, että viimeinen työpäivä ennen hyvin ansaittuja eläkepäiviä. No, jokainenhan joka työskentelee julkisella sektorilla tietää, miten hyvin siellä ansaitaan. Ja varsinkin miten hyvin siellä ansaitaan eläkepäivillä. Mutta oli miten oli, noutaja oli saapunut kotiovelle, josta Kauko tuota pikaa hitaasti kiirehtien toimitettiin työpaikalle keskimääräistä isommalla jenkkilän pikkufi atilla. Kaukon kahden ja puolen kuukauden loma ei juuri ilmeisesti ollut vaikuttanut työyhteisön tekemisiin ainakaan työmoraalia kohentavasti, koskapa niin monella oli aikaa olla ulko-ovella vastassa. Näytti pikemminkin siltä, että kiireet olisivat entisestään vähentyneet. Jostain, toistaiseksi käsittämättömästä syystä näytti väelle aivan viimeaikoina syntyneen sellainen käsitys, että Kauko loisi jollain tapaa innostunut kalastamisesta, koskapa yrittivät väen väkisin tartuttaa miehen sisään tullessa siikaverkkoon siinä kuitenkaan onnistumatta. Viimeinen työasu tuli luontaisetuna työkaverien valmistamana. Siihen oli kiinnitelty kaikenlaista kalastukseen liittyvää rekvisiittaa. Kaukon harmiksi työasun kokoajaksi oli valittu tyyppi, joka oli tyhjentänyt osan nestemäisistä kalastusvälineistä omaan kurkkuunsa. Tosin selvittämättä jäi, miten nuo lasipullot liittyivät kalastukseen. Asu oli kaikin puolin muuten passeli työasuksi, mutta tuli auttamattomasti 36 vuotta ja neljä kuukautta liian myöhään. Sitä on Kaukon tästä eteenpäin pakko käyttää vapaa-ajan asuna, tahtoi tai ei. Toinenkin pikku puute asussa oli: Mukaan liitetyt nestemäiset näytteet olivat ehdottomasti aivan liian pieniä, vaikka vieläkään Kauko ei ymmärtänyt, miten ne putelit ylipäätään liittyivät kalastukseen. Työnantajan tarjoama lounas hakkasi mennen tullen kotoisen kaurapuuron paitsi, jos puuron päälle sai laittaa sokeroitua puolukkahilloa. Mutta tulevan eläkeläisen pitää kyllä olla vähästäkin kiitollinen, kun voi jättää edes yhden päivän väliin leipäjonossa. Mitä tämä viimeinen päivä sirkuksessa tuo tullessaan, ei vielä tiedä, mutta tulevaisuuden näköalat ovat Kaukolle selvät: Paikallisissa lehdissä alkaa yleisönosastoon ilmestyä kirjoituksia, kun tuolla keskussairaalassa ei mikään toimi ja jos toimiikin, niin toiminnan vauhti ei päätä huimaa puhumattakaan, että kukaan siellä paranisi. Keskushallinnon rakennetta voitaisiin selvästi vielä keventää (kuten Kaukon tapauksessa noin sadalla kilolla) ja ohjata näin säästetyt varata nimenomaan sairaiden potilaiden hoitoon. Politiikan puolella painopistealue on sanomattakin selvä: nyt on viimeinkin pantava etusijalle lapsiperheet ja eläkeläiset, uskoo myös li s B e T T i Hyvä lukija Olet nyt lukenut viimeisen episodin Viivin ja Kaukon ympärillä pyörivistä tapahtumista, joista osa vain tuulesta temmattua, mutta osa toisaalta taas mitä totisinta faktaa. Tätä jutustelua on kestänyt lähes 36 vuotta ja ainakin minulla ollut hauskaa niiden parissa. Toivotan lehden lukijoille kaikkea hyvä ja jaksamista tärkeässä työssänne. Kiitos Samalla käytän tätä tilaisuutta kiittääkseni kaikkia teitä, jotka tavalla tai toisella osallistuitte viimeisen työpäiväni järjestelyihin ja osallistuitte haluamani muotoisen läksiäislahjan kokoamiseen. Nyt meillä on yhteisenä varallisuutena jossain päin maailmaa kehitysmaissa yksi vesipumppu, huussi, 10 sikaa, 2 vuohta, 12 kanaa, yksi kalastusverkko, 15 puuntaimea sekä siemeniä ja kuokka. Te olette antaneet tekeville käsille työtä ja toivoa perheille paremmasta huomisesta. Niin siellä kehitysmaissa kuin meillä täällä sairaalassa naisen kädet luovat sen perustan, joille perheiden ja erilaisten yhteisöjen hyvinvointi rakentuu. Niiden käsien hoivaa me kaikki tarvitsemme. jaakko pukkila entinen atk-pääsuunnittelija 34