PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 TTS /Päijät-Hämeen liitto 1 (18)

2 Sisällys JOHDANTO... 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 VUODEN 2015 TALOUSARVIO... 8 Yleinen taloudellinen tilanne... 8 Kuntatalous... 9 Talousarvion laadinnan perustelut Käyttötalousosa Luottamushenkilöhallinto Varsinainen toiminta Kuntayhteistyö ja projektit Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa LIITTEET Jäsenkuntien vuoden 2015 maksuosuudet Päijät-Hämeen liiton henkilökunta TTS /Päijät-Hämeen liitto 2 (18)

3 JOHDANTO Päijät-Hämeellä on erittäin hyvät edellytykset olla Suomen menestyvimpien alueiden joukossa. Päijät-Hämeen ja sen pääkeskuksen Lahden valtakunnallista asemaa on niin halutessamme mahdollista vahvistaa merkittävästi. Maantieteellinen asemamme lähellä valtakunnan pääkeskusta, voimakas kaupunkien verkko Salpausselän palveluvyöhykkeellä, useat lähellä olevat satamat, Pietarin alueen helppo saavutettavuus, ympäristön erityispiirteet ja ihmisten arvostamat asumisen ja vapaa-ajan ympäristöt antavat hyviä edellytyksiä tulevien muutosten onnistumiselle alueiden välisen kilpailun koventuessa. Tässä onnistuminen edellyttää kuntien yhteistä kehittämistahtoa ja yhteisen suuren kuvan näkemistä, eikä optimoituja yksittäisratkaisuja. Maan hallituksen julkisen hallinnon eri uudistamisprosessit ovat aiheuttaneet varsin paljon erilaisia selvitystöitä. Maakuntaliiton tehtävänä tämänkaltaisessa muutostilanteessa, jossa alueen kuntien näkemykset ja intressit voivat olla hyvinkin erilaisia, on kuitenkin pitää huolta siitä, että alueen yhteistyökyky pysyy korkeana muihin haasteisiin vastattaessa. Päijät-Hämeen liitolla on keskeinen rooli toimia yhteistyöelimenä kuntien kesken ja välittäjänä valtionhallinnon suuntaan. Mahdollisesti syntyvät julkisen hallinnon ratkaisut tulevat vaikuttamaan välillisesti ja välittömästi myös liiton omaan toimintaan, tehtäviin ja organisointiin. Vuonna 2015 käytävät eduskuntavaalit, sen jälkeinen hallitusohjelma ja lukuisat suunnitteluasiakirjat, mm. liikennepoliittinen selonteko, tulevat ohjaamaan vuoden aikana myös liiton toimintaa. Euroopan Unionin tuleva ohjelmakausi tarjoaa Päijät-Hämeelle mahdollisuuksia maakunnan elinkeinokärkien ja profiilin vahvistamiseen. Maakuntavaltuuston strategiset painopistevalinnat Kehittyvillä markkinoilla osaajana, Hyvinvointi- ja vapaa-ajan liiketoimintaa, Pietarin ja Venäjän potentiaali, Luonnonvarojen hyödyntäminen sekä Sosiaalinen osallisuus viitoittavat ohjelmakauden kehittämistyötä. Maakuntakaavatyö saataneen liiton osalta päätökseen vuonna 2015 ja se tulee ohjaamaan alueen maankäyttöä sekä kasvua lähitulevaisuudessa. Vuoden 2013 aikana aloitettu laaja maakunnan strategiatyö saadaan pian päätökseen ja sitä seuraa strategian konkretisointi, sekä maakuntaliiton oman toiminnanohjauksen ja strategian arviointi ja kehittäminen. Oman haasteensa myös liiton toiminnan kehittämiselle aiheuttaa kiristynyt kuntatalous, joka aiheuttanee uudelleenjärjestelyjä myös liiton oman toiminnan osalta. Maakuntien yhteistoiminta-alueella (Päijät-Häme, Kanta-Häme ja Uusimaa) pyritään löytämään lisää konkreettisia yhteistyön muotoja. Osana julkisen rakenteen uusiutumista vuoden 2015 aikana myös Päijät-Hämeen liiton tulevaa roolia, yhteistyötapoja ja suuntautumista tulee aktiivisesti arvioida yhdessä luottamushenkilöiden ja jäsenkuntien kanssa. Maakunnan suunnittelun ja kehittämisen kannalta keskeisenä tavoitteena on valtakunnallisen aseman vahvistaminen osana eteläisen Suomen metropolialuetta. TTS /Päijät-Hämeen liitto 3 (18)

4 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Johto, hallinto- ja tukipalvelut Liiton luottamushenkilö-, yleis-, talousja henkilöstöhallinnon tehtävistä vastaaminen. Toiminnan suuntaaminen, tehostaminen ja kehittäminen muuttuvan toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON YDINTEHTÄVÄT 2015 Aluesuunnittelu ja tutkimustoiminta Maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttaminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäytön suunnittelun keinoin. Maakuntakaavan toimittaminen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Uudet työvoima- ja koulutarveennusteet. Jatkuva liikennejärjestelmätyö. Aluekehitys ja edunvalvonta Maakunnan kehittäminen, kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, maakuntien välinen yhteistyö, kuntayhteistyö, viestintä, Euroopan rakennerahaston hallinnointi. MAAKUNNAN TAVOITTEET; Maakuntavaltuusto hyväksynyt Toiminnalliset tavoitteet KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA OSAAJANA VENÄJÄN JA PIETARIN POTENTIAALI Päijät-Hämeen liitto suuntaa maakunnan vientiä kehittyville markkinoille muun muassa PK-sektorin vientiosaamista kehittämällä. Euroopan rakennerahaston uuden ohjelmakauden fokus on juuri PK-sektorissa, jonka työllistymistä ja kasvua voidaan edistää globaaliin kysyntään vastaamalla. Erityistä huomiota annetaan Kiinalle, jonka kasvavat kuluttajasegmentit tarjoavat valtavat mahdollisuudet eri toimialoille. Viennin edellytykset turvataan kehittämällä liikennejärjestelmää ja logistiikkaa. Erityistä huomiota kiinnitetään Päijät-Hämeen yhteyksiin Etelä-Suomen satamiin, Helsinki-Vantaan lentokentälle ja Venäjälle. Päijät-Häme kuuluu Pietarin talouden vaikutuspiiriin, ja maakunnan yritysten vientipyrkimyksiä suunnataan Pietariin ja muualle Venäjälle kehittämishankkein. Pietarin alueen matkailijoita pyritään palvelemaan paremmin maakunnan majoitus-, ravitsemus- ja hyvinvointiyritysten kansainvälisyyttä kehittämällä. Toteutetaan Salpausselän palveluvyöhyke hanketta ylimaakunnallisena matkailun, palvelujen, raide- ja tieverkon sekä logistiikan kehittämishankkeena. Edistetään laadukkaiden kaupallisten palveluiden toteutumista myös lausunnoilla sekä viranomais- ja sidosryhmäyhteistyöllä. Kielitaito, erilaisten matkailijatyyppien tunnistaminen ja saavuttaminen ja palvelujen hiominen latenttiakin kysyntää vastaamaan ovat toimialan avaintaitoja. TTS /Päijät-Hämeen liitto 6 (18)

5 VAPAA-AJAN JA HYVINVOINTILIIKETOIMINTAA LUONNONVAROJEN KESTÄVÄ HYÖDYNTÄMINEN SOSIAALINEN OSALLISUUS Hyvinvointi on nouseva teema, jolle on kysyntää varsinkin kehittyneissä maissa. Päijät-Hämeellä on luontonsa takia erinomaiset mahdollisuudet houkutella erilaisia matkailijaryhmiä niin koti- kuin ulkomailta. Liitto tukee ja rahoittaa lukuisia teeman mukaisia hankkeita. Edistetään maakuntakaavalla loma- ja matkailualueiden kehittymistä. Päijät-Hämeen liitto painottaa toimissaan resurssitehokkuutta, jolla säästetään luonnonvaroja. Liitto tukee ja rahoittaa hankkeita, joilla luonnonvaroja voidaan ottaa uudella tavalla käyttöön osana vihreää taloutta. Edistetään maakuntakaavalla luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Osallistutaan ylimaakunnallisiin luonnonvarahankkeisiin ja -selvityksiin. Päijät-Hämeen liitto tukee osaltaan alueen hyvinvointia edistäviä hankkeita. Päijät-Hämeen hyvinvoinnin alueellisten erojen tarkastelulla saaduilla tiedoilla edistetään pitkällä tähtäimellä osallisuutta ja lisätään työllisyyttä ja kasvua. TTS /Päijät-Hämeen liitto 7 (18)

6 VUODEN 2015 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälisen talouden kasvu on hitaasti palautumassa teollisuusmaissa. Erityisesti Euroalueen ulkopuolisten teollisuusmaiden elpyminen on ollut nopeahkoa, joskin näidenkin maiden kohdalla kasvuluvut ovat maltilliset verrattuna aikaisempien taantumien jälkeisiin ajankohtiin. Euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun, mutta kasvuvauhtia rajoittaa jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä julkisen velan korkea taso. Suomen taloudellinen tilanne sen sijaan odottaa edelleen käännettä parempaan. BKT on supistunut jo kaksi vuotta peräkkäin ja myös kuluvan vuoden ensimmäinen neljänneksen aikana kokonaistuotanto laski. Kansantalousosaston ennuste pitää sisällään maltillisen käänteen parempaan, mutta kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa vain 0,2 %. Vaimean kasvun taustalla on nettoviennin positiivinen kontribuutio sekä yksityisen kulutuksen lievä lisääntyminen. Tarjonnan puolelta tarkasteltuna teollisuustuotannon alamäki jatkuu vielä kuluvan vuoden, mutta palvelutuotanto kääntyy jo vajaan prosentin kasvuun. Yksityiset investoinnit laskevat edelleen vuositasolla, mutta ne kääntyvät kasvuun tämän vuoden kuluessa. Niiden BKT-osuus jää alle 16 prosentin. Eniten laskevat asuinrakennusinvestoinnit. Kone- ja laiteinvestoinnit kääntyivät kasvuun jo viime vuoden lopussa. Alkuvuoden aikana yksityinen kulutus on ollut yllättävän vahvaa ottaen huomioon heikon reaaliansiokehityksen sekä kuluttajien odotukset tulevasta. Ennusteessa yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 0,4 % ja julkinenkin kulutus kasvaa hieman. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo nousee 8,5 prosenttiyksikköön ja työllisten määrä alenee 0,2 prosentilla. Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa ja työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat estävät tilanteen nopean paranemisen. Hintapaineet ovat maltilliset ja inflaatio jää 1,3 prosenttiin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kaikki kysyntäerät julkisia investointeja lukuun ottamatta vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Vienti lisääntyy 4,6 % kansainvälisen kaupan piristyessä. Tuonti kasvaa kuitenkin vain noin 3,5 % johtuen edelleen alhaisesta kotimaisesta kysynnästä. Vuonna 2015 kotitalouksien reaalitulojen kehitys jää edellisvuotista heikommaksi ja yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu edelleen hyvin vaimeana. Kotitalouksien velkaantumisasteen nousuvauhti pysähtyy jääden hieman yli 119 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Tarjonnan puollella sekä teollisuuden että palveluiden tuotanto nousee noin puolellatoista prosentilla. Työttömyysaste pysyy likimain kuluvan vuoden tasolla huolimatta taloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Inflaatioksi ennustetaan 1,7 %, ja siitäkin veromuutosten vaikutus on hieman alle puoli prosenttiyksikköä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,6 %, jota voidaan historiallisen kehityksen perusteella pitää alhaisena kasvuna. Talouden aktiviteetti on tuolloin edelleen ns. potentiaalisen tuotannon tasoa alhaisempi eli taloudessa on edelleen vapaita resursseja, jotka mahdollistavat että BKT:n kasvuvauhti ylittää vuonna 2016 talouden potentiaalisen tuotannon kasvun. (VM suhdannekatsaus 1/2014) TTS /Päijät-Hämeen liitto 8 (18)

7 Kuntatalous Kuntien ennakolliset tilinpäätökset julkaistiin toukokuussa. Kokonaisuutena muutoksia ei tullut paljoakaan verrattuna helmikuun tilinpäätösarvioihin. Toimintakulujen kasvu pysyi noin 2,5 prosentissa. Lopullinen kasvuprosentti saadaan marraskuussa, kun kuntien ja kuntayhtymien väliset eliminointierät tiedetään. Peruskuntien vuosikate oli viime vuonna 2,07 mrd. a, mikä kattoi juuri 100 prosenttia poistoista. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,69 mrd. a, eli 103 prosenttia poistoista. Negatiivinen vuosikate oli 30 kunnalla. Tilikauden tulos oli kunnissa plussalla 0,37 mrd. a ja kunnissa ja kuntayhtymissä 0,44 mrd. a. Tulosta paransivat toimintakulujen kasvun puolittumisen ja verotulojen nopean kasvun lisäksi mm. toimintojen yhtiöittäminen. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna, 12,8 %. Yhteensä lainakanta oli viime vuoden lopussa 15,58 mrd. a. Kuntien palkkausmenot lisääntyivät vuonna 2013 vain yhdellä prosentilla, mutta kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi 1,8 prosenttia. Tänä vuonna palkkaperintö vuodelta 2013 sekä työllisyysja kasvusopimuksen mukaiset korotukset ja palkkaliukumat nostavat kuntien ansiotasoindeksiä noin 1,2 prosentilla. Vuonna 2015 indeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien verotilitysten kasvu tippuu kuluvana vuonna reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Edellisvuoden poikkeuksellisen tason lisäksi verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat mm. uuden työmarkkinaratkaisun matalat sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisveron tilitysten kasvuksi Kuntaliitto arvioi tänä vuonna 1,3 prosenttia, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Koko talouden palkkasumman arvioidaan kasvavan hitaiden sopimuskorotusten ja työvoimaan kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi kuitenkin vain 1,2 prosenttia. Myös tuloverotukseen tehdyt perustemuutokset, kuten perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismäärien korotus sekä valtion tuloveroasteikon asteikkotarkistus, vaimentavat kunnallisveron kasvua. Veroperustemuutoksista aiheutuvat verotulomenetykset kunnille kompensoidaan kuitenkin valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia a. Vuonna 2015 kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän 18,55 miljardia a, mikä merkitsee vain 1,9 prosentin kasvua tähän vuoteen verrattuna. Vaatimattoman kehityksen taustalla on heikkona jatkuva työllisyystilanne ja ansioiden matalana pysyttelevä 1,2 prosentin kasvu. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös kehysriihessä sovitut ansiotulojen veroperustemuutokset. Uusia minihallitusneuvotteluissa tehtyjä päätöksiä ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistuksesta tai indeksikorotusten leikkauksen perumisesta ei ole huomioitu ennusteessa. Kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna kokonaisuudessaan 2,1 %. Ensi vuonna verotulojen kasvu pysyy samalla tasolla eli noin kahdessa prosentissa. Arvioiden mukaan kuntien tilikauden tulos tulee heikkenemään vuonna 2015 noin 750 miljoonaan on. Investoinnit pysyvät entisellä tasollaan, joten myös toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee 600 miljoonalla lla -2,2 miljardiin on. (Kuntatalous 2/2014) 9 (18)

8 Talousarvion laadinnan perustelut Käyttötalousosa Maakuntavaltuuston hyväksymässä vuosien taloussuunnitelmassa on jäsenkuntien maksuosuuden arvioitu kasvavan vuoden 2015 käyttömenoihin 1,0 2,5 prosenttia. Nyt laadittu talousarvioesitys perustuu jäsenkuntien maksuosuuden 0,7 prosentin kasvuun. Vuosien 2016 ja 2017 kuntarahoitteisten käyttömenojen kasvuksi on arvioitu 0,5-1,0 prosenttia, riippuen yleisestä kustannuskehityksestä. Liitolla on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää yhteensä ,98 a. Liiton vakinaisen henkilökunnan määrä on 19 henkilöä. Henkilökuntaluettelo on liitteenä. Maakuntahallituksen esityksessä vuoden 2015 talousarvioksi toimintatuotot ovat yhteensä a ja toimintakulut a. Jäsenkuntien maksuosuus liiton menoihin on a. Maksuosuuslaskelma on liitteenä. Talousarvioesitykseen sisältyy myös erillisrahoitteisina hankkeina Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisesta aiheutuvat menot a, Verkkotietokeskuksesta maksettavat kuntarahoitusosuudet a, Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitus a, EUyksikön hallinnointi a, Kuntayhteistyön tuki -hanke a, Muuttuva maailma hanke a ja Kansalaisten Eurooppa projekti a Vuoden 2015 talousarvio on laadittu niin, että sillä pystytään toteuttamaan toimintasuunnitelmaan valitut painopisteet. Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Luottamushenkilöhallinnon toimintatulot a koostuu: - jäsenkuntien maksuosuuksista a - EU:n teknisestä tuesta a Toimintakulut Luottamushenkilöhallinnon kokonaiskulut ovat yhteensä a, mikä on saman verran kuin kuluvana vuonna. Talousarviossa on varauduttu YTA-alueen hallituksien yhteiskokouksiin, kahteen maakuntavaltuuston kokoukseen, kahteentoista maakuntahallituksen kokoukseen ja kahdeksaan tarkastuslautakunnan kokoukseen. Luottamushenkilöhallinnossa on otettu huomioon myös maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset, joiksi on arvioitu a. Kustannukset katetaan EU:n teknisestä tuesta. Varsinainen toiminta 10 (18)

9 Toimintatuotot Varsinaisen toiminnan toimintatuotot a koostuu: - Jäsenkuntien maksuosuuksista a - EU:n teknisestä tuesta a - Muista tuista ja avustuksista a Toimintakulut Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut ovat a, mikä on 4,4 prosenttia vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kokonaismenoista henkilöstömenojen osuus on n. 71 prosenttia. Määrärahat on varattu liiton nykyiselle henkilökunnalle eli 19 henkilölle. Henkilökuntaluettelo on liitteenä. Toimintavuonna henkilöstömenot pienenevät 5,3 prosenttia. Henkilöstömenoissa on varauduttu tulopoliittisesta ratkaisusta aiheutuvien korotusten lisäksi joihinkin palkkojen jälkeenjääneisyydestä aiheutuviin tarkistuksiin. Yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten kokouksiin ja toiminnan kehittämiseen on varattu a, Suomen Kuntaliiton vuosittaiseen palvelumaksuun a ja CPMR:n ja sen Itämerikomission jäsenmaksuun a. Kuntarahoitteisten menojen lisäksi varsinaiseen toimintaan sisältyy Etelä-Suomen EAKR ohjelman teknisellä tuella rahoitettavat ohjelman toteutuksesta aiheutuvat kulut, joiksi on arvioitu a. Muut määrärahat on varattu siten, että toimintasuunnitelmassa esitettyjen tehtävien toteuttamiseen on tarvittavat edellytykset. 11 (18)

10 Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatuotot Kuntayhteistyön ja projektien toimintatuotot a: - Verkkotietokeskuksen kuntarahoitusosuudet a - Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitusosuudet a - EU-toimiston hallinnoinnin EAKR:n tekninen tuki a - Kuntayhteistyön tuki hankkeen makera-tuki ja kuntien rahoitusosuudet a - Muuttuva maailma hankkeen makera-tuki ja rahoitusosuudet organisaatioilta a - Kansalaisten Eurooppa projektin tuki a a Toimintakulut Kuntayhteistyön ja projektien toimintakulut a: - Verkkotietokeskuksen maksuosuudet a - Lahden yliopistokeskuksen rahoitusosuudet a - EU-toimiston hallinnointi a - Kuntayhteistyön tuki hankkeen kulut a - Muuttuva maailma hankkeen kulut a - Kansalaisten Eurooppa projektin kulut a Verkkotietokeskus Verkkotietokeskus siirtyy osaksi liiton toimintaa. Sijoituspaikkana toimii maakuntatalo. Päijät-Hämeen liitolle ja jäsenkunnille aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä a. Kunnat maksavat asiakasmaksuina Päijät-Hämeen liiton kautta yhteensä a ja lisäksi Tilastokeskukselta hankittavista tietokantaoikeuksista a. Päijät-Hämeen liiton osuus on a. Verkkotietokeskuksen palveluaspekti on ollut edelleen kovin näkyvää, sillä toimenpiteitä vaativia toimeksiantojaon tullee enemmän kuin aikaisempina vuosia. Osa oli yksittäisiä tietokantahakuja, mutta laajempiakin toimeksiantoja on toteutettu. Toimeksiantojen määrä näyttää lisääntyvän Päijät- Hämeen liiton sisälläkin. Niistä mainittakoon maakuntakaavan seurantaraportin laadintaan ja maakuntaohjelmaan osallistuminen tietoja päivittämällä ja etsimällä, Ladecin neljännesvuosiraportointiin liittyvät tiedot, pendelöintiin liittyvät tiedot Päijät-Hämeen kunnissa. Aihealueista eniten kysyttiin väestöön, työmarkkinoihin ja elinkeinoelämään liittyviä tietoja. Asiakaskunnalle lähetettään uutisviestiä tehdyistä päivityksistä. Listalla on yli 130 nimeä ja uutisviesti leviää heidän kauttaan myös laajemmin käyttäjäorganisaatioihin. Lahden yliopistokeskus Talousarviossa on varauduttu vuosittain n kuntarahoitusosuuteen, joka kanavoidaan Päijät-Hämeen liiton kautta yliopistokeskuksen rahoitukseen. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman hallinnointi (EU-yksikkö) Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö perustettiin vuonna 2007 maakuntien kesken solmitulla sopimuksella, jonka mukaan Päijät-Hämeen liitto vastaa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman temaattisen osion (toimintalinja 5) hankkeiden hallinnoinnista koko Etelä-Suomen osalta sekä rakennerahastoasetuksella suuralueen koordinoivalle maakunnan liitolle siirretyistä EAKR-ohjelman hallintoviranomaistehtävistä. Vuoden 2015 Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman EUyksikön tehtävät liittyvät toimintalinjan 5 rahoitettujen hankkeiden maksatustehtäviin ja ohjelmakauden sulkemiseen. Ohjelmakauden hallinnointiin liittyvät tehtävät tulee olla 12 (18)

11 tehty mennessä. EU-yksikkö toimii Päijät-Hämeen liiton yhteyteen kunnostetuissa tiloissa. EU- yksikössä työskentelee hankekoordinaattori (0,5 htv) ja kolme hankesihteeriä (1,8 htv). Päijät-Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto ovat sopineet erillisellä sopimuksella ohjelmajohtajan työpanoksen jakamisesta (vuonna 2015 n. 0,1 htv). Päijät-Hämeen liitto on koordinoinut EU:n rakennerahastokauden valmistelua Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. EU-yksikkö on ollut vahvasti mukana ohjelmakauden valmistelussa osallistuen siihen alueellisesti ja valtakunnallisesti (esim. ministeriöiden työryhmissä). Uudenmaan liitto toimii Etelä-Suomen koordinoivana maakunnan liittona ja sinne kootaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman osalta Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakunnan liitoista valtionneuvoston asetuksessa (356/2014) 17 määritellyt tehtävät. Vuonna 2015 EU-yksikön kustannusten arvioidaan olevan a. Kustannukset katetaan Etelä-Suomen EAKR- ohjelman teknisestä tuesta. Kuntayhteistyön tuki -hanke Julkisten palvelujen yhteinen kehittäminen ja kuntayhteistyö jatkuvat edelleen vuonna Hallitusohjelman linjauksia toteuttamaan käynnistyi Kuntien yhteistyön tuki hanke, jota toteutetaan maakunnan kunnissa saakka. Tavoitteena on varautua kuntakentän suuriin rakenteellisiin muutoksiin niin kunta- kuin aluetasolla. Maakuntaliitolla on rooli mahdollisuuksien toteuttajana ja kuntien yhteistyöprojektien koordinoijana. Vuonna 2014 kunnat varautuvat omissa talousarvioissaan yhteistyöprojekteihin rahoitusosuudella 0,6 /as/kunta. Kokonaisrahoituksesta 50 % on maakunnan kehittämisrahaa. Hankkeen budjetti vuodelle 2014 on a ja vuodelle 2015 noin a. Muuttuva maailma hanke Päijät-Hämeen liitto hankkii maakuntaan toimijoiden yhteiseen käyttöön toimintaympäristöanalyysin, jonka asiantuntijapalvelujen ostamiseen ja koordinaatioon käytetään maakunnan kehittämisrahaa. Päijät-Hämeen liitto laittaa hankkeeseen omaa rahaa ja työtä n verran, ja muut osallistuvat organisaatiot yhteensä a. Hankkeen kokonaisbudjetti on a. Hankkeen asiantuntijapalvelu kilpailutetaan syksyllä 2014, tulokset ovat käytettävissä 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana. Kansalaisten Eurooppa projekti Päijät-Hämeen liitto koordinoi kansainvälistä hanketta "Building bridges between senior citizens and students in the elderly care in the EU", joka rahoitetaan Euroopan unionin Kansalaisten Eurooppa - ohjelmasta vanhustenhuollon oppalaisen asiantuntijaverkoston yhteistyöhön ja asiantuntijakonferenssien järjestämiseksi vuosina Hankkeen kesto on ja budjetti a konferenssien järjestämiseen, tiedottamiseen ja julkaisun tekemiseen. Omarahoituksena toimii osallistujien matkakustannukset konferensseihin. Hanke on jatkoa vuonna Tsekissä, Kroatiassa ja Liettuassa järjestetyille vanhustenhuollon asiantuntijaseminaareille. Tämän jatkohankkeen läpileikkaavana teemana on koulutuksen ja työelämän raja-aitojen madaltaminen. Mukana ovat kaikki keskeiset vanhustenhuollosta vastaavat päijäthämäläiset organisaatiot sekä vanhustenhuollon asiantuntijoita yhdeksältä oppalaisen maan partnerialueilta: Kroatiasta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Romaniasta, Saksasta, Serbiasta, Tšekin tasavallasta ja Unkarista. Hankkeen aikana verkosto valmistelee laajempia oppalaisia yhteistyöhankkeita sekä allekirjoittavat teknisen yhteistyösopimuksen sosiaali- ja terveysalalla verkoston yhteistyön jatkumisen turvaamiseksi. Kansainväliset temaattiset konferenssit järjestetään Päijät-Hämeessä (toukokuu 2014), Latvian Talsissa (syyskuu 2014) ja Puolan Silesian alueella Katowice/Bielsko-Biala (toukokuu 2015). Verkosto on toiminut myös menestyksekkäästi alustana muiden projektien kohtaamispaikkana (esim. SHF-projekti) ja partneriverkostona muiden temaattisten rahoitusohjelmien hankehakemuksille. 13 (18)

12 Palo- ja pelastustoimi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen talousarvio esitetään maakuntavaltuustolle erillisenä liiteaineistona. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan asettanut pelastuslaitokselle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 14 (18)

13 Käyttötalousosa MAAKUNTAHALLITUS Luottamushenkilöhallinto TA 2013 TA 2014 TA 2015 TS TS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (18)

14 Tuloslaskelmaosa Toimintatuotot TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS TS Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Projektien toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut kulut Projektien toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Tilikauden alijäämä (alijäämä) (18)

15 Rahoitusosa TOIMINNAN RAHAVIRTA TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS TS Vuosikate Yhteensä INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Yhteensä RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po:n muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Yhteensä Rahavarojen muutos (18)

16 LIITTEET Jäsenkuntien vuoden 2015 maksuosuudet Asukasluku x) Maksuosuus liiton menoihin K ä y t t ö m e n o t Kuntayhteis- Verkko- työn tuki Yliopisto- tietohenkeä % abs % -hanke keskus keskus Yhteensä Asikkala , , Hartola , , Heinola , , Hollola , , Hämeenkoski , , Kärkölä , , Lahti , , Nastola , , Orimattila , , Padasjoki , , Sysmä , , Yhteensä , , (18)

17 Päijät-Hämeen liiton henkilökunta Maakuntajohtaja Jari Parkkonen Suunnitteluavustaja Tanja Gangsö Aluekehityspäällikkö Juha Hertsi Maakunta-arkkitehti Mirja Karila-Reponen Palvelusihteeri Riika Koivulehto Suunnittelusihteeri Asta Kortesaari Erityisasiantuntija Mari Lång-Kauppi Tarkastaja Helena Masanti Tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen Visuaalinen suunnittelija Maaret Monola Erityisasiantuntija Marko Mälly Kehittämisjohtaja Riitta Nieminen Erityisasiantuntija Tapio Ojanen Hallintojohtaja Jari Paakkunainen Palkka- ja taloussihteeri Jaana Rissanen Johdon sihteeri Eija Säynätmäki Maksatustarkastaja Tuula Vasarainen Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen Verkkotietokeskus Erityisasiantuntija Päivi Pulkkinen EU-toimiston henkilökunta Hankekoordinaattori Hanna Laaksonen Hankesihteeri Eeva Sarkkinen Hankesihteeri Eila Ilkko Hankesihteeri Mirka Karisto Kuntayhteistyön tuki hanke Projektikoordinaattori Maija Väkeväinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen hanke Projektipäällikkö Arja-Tuulikki Wilén 19 (18)