PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2009

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2009 B58 * 2009 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 1 (15)

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODEN 2009 TALOUSARVIO. 5 Yleinen taloudellinen tilanne..5 Talousarvion laadinnan perustelut..7 Käyttötalousosa.11 Tuloslaskelmaosa..12 Rahoitusosa...13 LIITTEET Jäsenkuntien vuoden 2009 maksuosuudet 14 Henkilökunta 15 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO B58 * 2009 ISBN ISSN (15)

3 JOHDANTO Suomalainen aluehallinto jatkaa voimakkaiden muutosten kauttansa. Tulevalla kunnallisvaalikaudella tultaneen uudistamaan valtion aluehallinnon rakenteet ja toimintamuodot kokonaisuudessaan. Tähän uudistukseen tulee liittymään myös valtion aluehallinnon toimialueiden uudistaminen ja nykyistä selkeämpi liittäminen maakuntarakenteeseen ja maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Vuonna 2009 tultaneen säätämään lait maakuntien välisestä yhteistyöstä ja ALKU-hankkeen tavoitteiden mukaisesti tälle yhteistoiminta-alueelle tultaneen antamaan juridisen henkilön ja viranomaisen asema. Lakiluonnosten mukaan yhteistoiminta-alueen tulee kattaa vähintään yksi valtion alueellisen kehittämisviranomaisen alue ja alue on ensisijaisesti hallinnollinen. Näiden alueiden muodostaminen, niiden päätöksentekorakenteista päättäminen ja uuden toimintamallin aloittaminen ovat uuden valtuustokauden ensimmäisen vuoden tärkeitä poliittisia tehtäviä. Käytännössä uudistuksen tavoitteena näyttäisi olevan varautuminen maakuntarakenteen tai maakuntien liittojen rakenteen uudistamiseen. On myös kiinnostavaa nähdä, miten Suomi tulee suhtautumaan Euroopan Neuvoston alue- ja paikallishallinnon kamarin esityksiin, joiden mukaan tulevaisuudessa aluehallinnon ylin päättävä elin voitaisiin valita vain vaaleilla, eikä niin kuin Suomessa nykyisin valitaan. Maakuntien kannalta erittäin merkittävä uudistusprosessi on kuntarakenteen uudistuminen. Jo toteutetut uudistukset ja Päijät-Hämeessäkin vireillä olevat prosessit ovat muodostamassa Suomeen maakuntia, joissa suurimmalla kunnalla saattaa olla pitkälti yli puolet maakunnan väestöstä tai alueesta. Tämä kehitys tulee edellyttämään selvästi nykyistä suurempia maakunnallisia hallintoalueita. Yhtä lailla kiinnostava jopa koko Suomen kannalta on keskustelu kunta- ja aluehallintorakenteesta pääkaupungin ympärillä. Kehityksen vaikutukset ovat moninaiset, mutta ainakin perinteinen aluevarauksia tekevä maakuntakaavoitus tulee kehittymään Päijät-Hämeen maakuntakaavan suuntaan ja vielä pidemmälle verkostojen ja järjestelmien suunnittelua kohti. Samoin suunnitteluhaasteet tulevat kattamaan laajempia yhteiskunnallista ilmiötä, kuten energiapolitiikka, laaja-alaiset liikennejärjestelmät ja esimerkiksi nykyistä laajemmin kansainvälisyysasiat. Valtuustokauden ensimmäisinä vuosina laaditaan maakuntasuunnitelma, joka linjaa maakunnan suunnittelua pidemmällä aikatähtäimellä, ja maakuntaohjelma, joka on luonteeltaan maakunnan valtuustokauden mittainen ohjelma. Näiden rooli korostunee valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. Ympäristöasioiden merkitys on kasvamassa tavalla, mikä vaikuttaa kaikkeen suunnitteluun. Tulevaisuuden aluerakenne, liikennejärjestelmä, koulutuspolitiikka, joukkoliikenteen asema ja monet muut suunnittelun lohkot vaativat oleellisesti enemmän kokonaisvaltaista ja kestävän kehityksen periaatteisiin tukeutuvaa suunnittelua. Maakunta tarvitsee oman ilmastopoliittisen suunnitelmansa muun suunnittelun pohjaksi. Suunnitelma tultaneen laatimaan kuntien ja naapurimaakuntien kanssa yhteistyössä. Samaan aikaan tapahtuva kansalaisten vaurastuminen ja sen tuomat mahdollisuudet asumisväljyyden, kulutuksen ja liikkumisen kasvuun tekevät haasteista erittäin moniulotteisia ja kiinnostavia. Kokonaisuuden kannalta suurin yksittäinen muutos on kuitenkin väestön ikääntyminen ja sen myötä tulevat uudet yhteiskunnalliset toimintamallit. 3 (15)

4 Euroopan Unionin tasolla tulevan valtuustokauden lopulla tullaan laatimaan seuraavan rakennerahastokauden ohjelmaesitykset. Tätä ennen on tärkeätä sekä toteuttaa nykyistä ohjelmaa mahdollisimman tehokkaasti että vaikuttaa tulevan ohjelmakauden ratkaisuihin niin hyvin kuin mahdollista. Tämä tulee olemaan yksi Brysselin toimistomme keskeisistä tehtävistä tulevina vuosina. Näiden muutosten keskellä Päijät-Hämeellä on erittäin hyvät edellytykset olla Suomen menestyvimpien alueiden joukossa. Päijät-Hämeen ja sen pääkeskuksen Lahden valtakunnallista asemaa on niin halutessamme mahdollista vahvistaa merkittävästi. Meidän naapuriemme vahvuudet täydentävät omiamme, mikä mahdollistaa jopa erialaisten yhteistyöalueiden muodostamisen. Maantieteellinen asemamme lähellä valtakunnan pääkeskusta, voimakas kaupunkien verkko Salpausselän vyöhykkeellä, useat lähellä olevat satamat, Pietarin alueen helppo saavutettavuus, ympäristön erityispiirteet ja ihmisten arvostamat asumisen ja vapaaajan ympäristöt antavat hyviä edellytyksiä tulevien muutosten onnistumiselle. Ihmisten rakentamien verkostojen tuomat vahvat yhteydet ovat myös keskeisen tärkeitä lähtökohtia. Liiton organisaatiota on uudistettu viimeisten vuosien aikana niin, että organisaation tehokkuus on valtakunnan kärkitasoa. Talouden kustannuspaineet ovat oleellisesti pienemmät kuin maassa keskimäärin ja tulevina vuosina tehtävät uudistukset parantavat asemaa edelleen. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta on vakiintunut ja tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät toiminnan puitteiden kehittämiseen. Tavoitteena on, että valtuustokauden aikana saadaan sekä Lahden uudet asemat, että Heinolan toimitilojen ratkaisut toteutetuiksi. Tulevalla valtuustokaudella lisätään eri pelastuslaitosten yhteistyötä sekä operatiivisella tasolla että kaluston hankinnassa. Maakunnan suunnittelun ja kehittämisen kannalta keskeisimpiä tavoitteita ovat valtakunnallisen aseman ja osaamisyhteiskunnan vahvistaminen, kilpailuedun parantaminen elinkeinopoliittisten kärkien avulla, kestävän kehityksen ja kulutuksen haasteisiin vastaaminen, ympäristövastuullisuuden lisääminen, matala-energisen elämäntavan edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, sosiaalisen vastuun lisääminen, demokratian edistäminen, yhteisöllisyyden ja integraation parantaminen ja oman hallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen sekä työyhteisön hyvinvointi. 4 (15)

5 MAAKUNNAN TAVOITTEET PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINNALLISET TAVOITTEET aikaperspektiivi Keskeinen tavoite Päijät- Hämeen ja Lahden valtakunnallisen aseman vahvistaminen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinopoliittisten kärkien avulla Kestävän kulutuksen haasteet; energia ja ympäristö, ilmasto, ympäristövastuullisuus, matalaenerginen elämäntapa Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, sosiaalinen vastuu, demokratia, yhteisöllisyys, integraatio Eurooppalainen, kansallinen asemointi uusissa rakenteissa Johto Suunnittelu Kehittäminen ja edunvalvonta Yhteistoiminta ja keskeisiä työkaluja Osaamisyhteiskunnan vahvistaminen valtuustokausittain Tulevaisuuden rakenteiden synnyttäminen. Kärkiosaamisen markkinointi Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyön parantaminen. Tehtävien priorisointi ja Parhaiden käytäntöjen korostaminen ja luominen Tutkitaan poliittisen johtajuuden malleja vuosittain Oman hallinnon, tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen, vaikuttavuus, työhyvinvointi Tehtäväjärjestelyt ja ulkoistamiset, luottamushenkilöiden koulutus, tiedottaminen ja tilajärjestelyt Yhteistoiminta-alueella tehdään aluerakenteen päälinjaukset kaupunkiseutujen verkostoa, kansainvälistä ja kansallista asemaa sekä liikennejärjestelmää koskien. Tulevaisuuden kuntarakenteen maankäyttö. Osaamisperusteisen yhteiskunnan maankäyttöratkaisut. Haetaan tilaa ja joustoa elinkeinoelämän maankäytöllisille toimintaedellytyksille ja tarkistetaan maakuntakaavan muutostarpeet. Maakunnan suunnittelu uudistetaan ympäristö- ja liikennejärjestelmävastuiden mukaisesti. Maakuntasuunnitelman aluerakenne (valtuusto 2009). Luonnonvarojen hyödyntämisen ja ympäristöarvojen yhteensovitus sekä ympäristöhäiriöiden ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinot ja niihin varautuminen kaavoituksessa. Valjastetaan suunnittelujärjestelmä tukemaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Selvitetään yhteistyössä ikääntymisen ja kansainvälistymisen maakuntakaavalle aiheuttamat muutospaineet Käytetään yhteistoimintaalueen osaaminen ja parhaat käytännöt suunnittelun eri osaamislohkoilla hyväksi. Kartoitetaan yhteistyössä liittojen osaajien vahvuudet ja sujuvoitetaan maankäytön MRL :n mukaisia menettelyjä sähköisillä järjestelyillä. Kuntapalveluiden tuottamisen tavat. Palvelureformin toteuttaminen kunnissa käynnistyy. Kuntarakenteen uudistaminen kuntien kanssa ja sektorikohtaiset kehittämistarpeet. Kv. edunvalvonta yhteistoimintaalueen maakuntien kanssa. Yliopistojen, yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen toimintojen kehittäminen ja kokoaminen päijäthämäläiseksi korkeakoulumalliksi. Yliopistotason ympäristötekniikan ja muotoilun yksiköiden ja tutkimusyhteisöjen kehittäminen. Ennakointiverkoston toiminnan uudistaminen. Valtakunnallisen ympäristön, muotoilun ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymän vahvistaminen. Osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmien linjaaminen ko. tavoitteiden työkaluiksi. Kuntapalveluiden tuottavuuden lisääminen yhdessä kuntien kanssa tuottavuusohjelman mukaisin toimenpitein. Ympäristö- ja (uusiutuvan) energian tutkimuksen ja kehittämistoiminnan kasvattaminen alue- ja kv-hankkeilla.. Kulutus- ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin reagointi. - CO2 päästöjen vähentäminen ja aluepoliittisesti kannustavat matalaenergiset ratkaisut. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen alueellisilla hallintokokeiluilla. Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämistoimissa tuetaan innovatiivisia pilottihankkeita. Suunnitellaan osallistumisen keinoja ja demokratian toteutumisen tapoja (Paras). Tehdään maahanmuutto-ohjelma. Keskittäminen ja työnjako maakuntien yhteistoiminta-alueella. Keskeiset ydinprosessit kuvataan ja parannetaan arviointiprosessin avulla. Paras-hanke ja yhteistyö kuntien luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajien kanssa, kansanedustajayhteistyö. EAKR-hanke, Kv-järjestöt, EU-toimisto, EU ja yhteinen EU-tsto. Yhteistoiminta-alueen suunnittelun yhteistyö Korkeakoulu- ja innovaationeuvottelukuntatyö. Osallistutaan kaupunkiseudun rakennemallin tarkistamiseen, Lahden kaupunkiseudun rakenneryhmä Ympäristöklusteri ja muut keskeiset klusterit mukana kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Yritys- Suomi alueelliset palvelutuottajat. Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, totsu, maakuntakaava, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Korkekoulu- ja innovaatiotoiminnan neuvottelukunta, EAKR-rahat. Ympäristö- ja energiaverkostot. Itämeren alueen aluerakenntyö? Suuralueen maaseutu- ja kaupunkipolitiikan verkostot. Maakuntasuunnitelma, Maakuntakaava, kestävän kehityksen suunnitelmat. Yhdyskuntasuunnittelun työ/teemaryhmän toiminta. EAKR-rahat Eri hallintokuntien kanssa yhdessä. EAKR-rahat, Sähköiset kansalaisfoorumit Lahden kaupunkiseudun rakenneryhmä EU-toimiston ja liiton yhteistyö. Taloushallinnon ulkoistaminen pelastuslaitokselle. Yhteistoiminta-alueen suunnittelun yhteistyö 5 (15)

6 VUODEN 2009 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kasvanut laman jälkeen viidentoista vuoden aikana keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Kokonaistuotannon arvo on tänä vuonna noin 191,5 miljardia euroa ja vuonna 2009 tuotannon arvon ennustetaan olevan 200 miljardia euroa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut keskimäärin 1,6 % vuodessa. Ennakkotietojen mukaan talouden kasvu oli viime vuonna vielä 4,5 %. Ennustelaitokset ovat julkaisseet uudet ennusteet elo-syyskuussa ja arvioineet kuluvan vuoden tuotannon kasvuksi 2-3 %. Tuotannon kasvuksi ennustetaan yleisesti alle kahta prosenttia vuodelle Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden takia kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Viime vuonna kuluttajahintaindeksi kohosi Suomessa keskimäärin 2,5 %. Valtiovarainministeriö ennakoi tänä vuonna kuluttajahintojen nousuksi yli neljä prosenttia. Alkuvuodesta inflaatio kiihtyi johtuen valmisteverojen korotuksista ja elintarvikkeiden hintojen noususta, mutta mm. asumiskustannusten nousun tasaantuessa inflaatiopaineet helpottuvat jo tänä vuonna. Arvion mukaan inflaatio ylittää kaksi prosenttia vuonna Viime vuonna palkansaajien ansiotaso kohosi keskimäärin 3,3 %. Yleinen ansiotaso arvioidaan tänä vuonna kohoavan 5,5 %. Palkkasopimuksien korotukset kohdistuvat pääosin kuluvalle vuodelle. Ansiotason kohoaminen hidastuu ensi vuonna. Taloudellisia ennusteita laativien laitosten mukaan yleinen ansiotaso tulee nousemaan 4,5 % vuonna Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän henkilöllä, jolloin työllisyysaste on n. 70 %. Vuonna 2009 työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Viime vuonna työttömyysaste aleni edelleen ja se oli keskimäärin 6,9 %. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2008 keskimääräinen työttömyysaste on 6,2 % ja ensi vuonna 5,9 %. Työttömien lukumäärä Päijät-Hämeessä oli heinäkuussa eli työttömyysaste oli 10,2 %. 6 (15)

7 Kuntatalous Kunta-alan palkkasumman nopea kasvu viime vuoden viimeisestä neljänneksestä alkaen johtuu kunta-alalla viime vuoden loppupuolella tehdyistä virka- ja työehtosopimuksista. Palkkasumma kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes kymmenen prosenttia aikaisemman kolmen neljänneksen maltillisen kasvun jälkeen. Kehitykseen vaikutti merkittävästi joulukuussa maksettu kertaerä. Ennakkotietojen mukaan palkkasumma kasvoi viime vuonna keskimäärin 4,2 %. Kunta-alan ansiotason arvioidaan kohoavan keskimäärin viitisen prosenttia viime vuodesta. Palkkasumman kasvuun vaikuttavat ansiotason kohoamisen ohella arvioitu työpanoksen lisääntyminen sekä eräät rakennemuutokset. Tänä vuonna koko kuntaalan palkkasumman ennustetaan kasvavan kuutisen prosenttia. Ensi vuonna ansiotasoindeksi hidastuu ja palkkasumman kasvu jäänee vajaaseen viiteen prosenttiin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitykset lisääntyivät 7,5 %. Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 6,4 %. Kuntien yhteisöveron tilitykset kohosivat jopa 18 %. Noin yhdeksän prosenttia nousivat kiinteistöveron tilitykset. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet hieman verokehikossa esitettyä nopeammin vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kasvu on ennusteen mukaan viitisen prosenttia, mutta toteutuneet kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet yli seitsemän prosenttia. Verovuodelta 2008 ovat kunnallisveron ennakoiden tilitykset lisääntyneet nopeasti hyvän työllisyystilanteen johdosta ja sen vuoksi, että kuntaryhmän jako-osuus nousi helmikuussa. 7 (15)

8 Talousarvion laadinnan perustelut Käyttötalousosa Maakuntavaltuuston hyväksymässä vuosien taloussuunnitelmassa on jäsenkuntien maksuosuuden arvioitu kasvavan vuoden 2009 käyttömenoihin 3,0 prosenttia. Kun otetaan huomioon ennakoitu inflaatiokehitys ja tehdyt tulopoliittiset ratkaisut, on korotustarve suurempi. Nyt laadittu talousarvioesitys perustuu jäsenkuntien maksuosuuden 3,6 prosentin kasvuun. Myös vuosien 2010 ja 2011 kuntarahoitteisten käyttömenojen kasvuksi on arvioitu 3,6 prosenttia. Liitolla on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää yhteensä ,68 euroa. Vuonna 2009 liiton perustoiminnot jatkuvat nykyisessä laajuudessaan. Liiton vakinaisen henkilökunnan määrä on 22 henkilöä. Maakuntahallituksen esityksessä vuoden 2009 talousarvioksi toimintatulot ovat yhteensä euroa ja toimintamenot euroa. Jäsenkuntien maksuosuus liiton menoihin on euroa. Maksuosuuslaskelma on liitteenä. Talousarvioesitykseen sisältyy myös Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisesta aiheutuvat menot euroa, jotka katetaan teknisellä tuella. Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen yhteisen Brysselin toimiston menot kokonaisuudessaan euroa (Päijät-Hämeen liiton osuus euroa) Erillisrahoitteisina hankkeina talousarvioon sisältyy Verkkotietokeskukselle maksettavat kuntarahoitusosuudet, yhteensä euroa, Kuntien palvelurakenneuudistus hanke euroa (EAKR-raha ja valtion rahoitusosuus yhteensä euroa, kuntarahoitus euroa euroa erillishankkeisiin), Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitus euroa ja EU-toimiston hallinnointi euroa (tekninen tuki). Vuoden 2009 talousarvio on laadittu niin, että sillä pystytään toteuttamaan toimintasuunnitelmaan valitut painopisteet. Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot Luottamushenkilöhallinnon toimintatulot euroa koostuu: jäsenkuntien maksuosuuksista euroa EU:n teknisestä avusta euroa 8 (15)

9 Toimintamenot Luottamushenkilöhallinnon kokonaismenot ovat yhteensä euroa, mikä on 22,2 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Nousu johtuu pääosin maakuntavaltuuston ylimääräisestä kokouksesta, palkkiosäännön tarkistamisesta ja kannettavista tietokoneista (leasing). Maakuntahallitus työskentelee uudella valtuustokaudella täysin paperittomasti. Tämä edellyttää kannettavan tietokoneen hankkimista maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kokouskustannukset on arvioitu voimaan tulevaksi esitetyn palkkiosäännön perusteella. Talousarviossa on varauduttu kolmeen maakuntavaltuuston kokoukseen, kahteentoista maakuntahallituksen kokoukseen ja kahdeksaan tarkastuslautakunnan kokoukseen. Luottamushenkilöhallinnossa on otettu huomioon myös maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset, joiksi on arvioitu euroa. Kustannukset katetaan EU:n teknisestä tuesta. Varsinainen toiminta Toimintatulot Varsinaisen toiminnan toimintatulot euroa koostuu: - Jäsenkuntien maksuosuuksista euroa Brysselin toimiston muiden liittojen maksuosuuksista euroa EU:n teknisestä tuesta euroa - Muista tuista ja avustuksista euroa (maakunnan kehittämisraha liiton omiin hankkeisiin) Toimintamenot Varsinaisen toiminnan kokonaismenot ovat euroa, mikä on 3,5 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kokonaismenoista henkilöstömenojen osuus on n. 73 prosenttia. Määrärahat on varattu liiton 22 vakinaiselle viran- tai toimenhaltijalle, yhdelle suunnitteluavustajalle ja kahdelle harjoittelijalle (yksi Brysselin toimistoon ja yksi liiton toimistoon). Henkilökuntaluettelo on liitteenä. Toimintavuonna tapahtuvien eläkkeelle siirtymisten vuoksi henkilöstömenojen kasvu on ainoastaan 2,2 prosenttia, koska osa vapautuvista viroista voidaan jättää täyttämättä ja hoitaa sisäisin tehtäväjärjestelyin ja tehtäviä ulkoistamalla. Henkilöstömenoissa on varauduttu tulopoliittisesta ratkaisusta aiheutuvien korotusten lisäksi joihinkin palkkojen jälkeenjääneisyydestä aiheutuviin tarkistuksiin. Palveluiden ostoihin esitetty määräraha on 14,7 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämä johtuu lähinnä maakuntasuunnitelmaa ja maakuntakaavaa palvelevista selvityksistä. Ympäristöministeriö edellytti maakuntakaavan vahvistuspäätöksessä eräitä erillisselvityksiä jatkosuunnittelua varten. 9 (15)

10 Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöhön ja sen kehittämiseen on varattu euroa, Suomen Kuntaliiton vuosittaiseen palvelumaksuun euroa ja CPMR:n ja sen Itämerikomission jäsenmaksuun euroa. Kuntarahoitteisten menojen lisäksi varsinaiseen toimintaan sisältyy: Etelä-Suomen EAKR ohjelman teknisellä tuella rahoitettavat ohjelman toteutuksesta aiheutuvat menot, joiksi on arvioitu euroa Hämeen ja Itä-Uudenmaan liittojen kanssa yhteisen Brysselin toimiston menot euroa Muut määrärahat on varattu siten, että toimintasuunnitelmassa esitettyjen tehtävien toteuttamiseen on tarvittavat edellytykset. Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatulot Kuntayhteistyön ja projektien toimintatulot euroa koostuu: - Verkkotietokeskuksen kuntarahoitusosuuksista euroa - Kuntien palvelurakenneuudistus hankkeen tuloista euroa ( EAKR-raha ja valtion osuus yhteensä euroa, kuntien omarahoitusosuus euroa euroa erillisselvityksiin) - Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitusosuuksista euroa - tekninen tuki EU-toimiston hallinnointiin euroa Lisäksi Päijät-Hämeen liiton osuus Verkkotietokeskukselle on euroa. Toimintamenot Kuntayhteistyön ja projektien toimintamenot euroa koostuu: - Verkkotietokeskuksen maksuosuuksista euroa ja tietokantaoikeuksien maksuosuuksista euroa - Kuntien palvelurakenneuudistus hankkeen menoista yhteensä euroa - Lahden yliopistokeskukselle maksettavasta rahoitusosuudesta euroa - EU-toimiston hallinnoinnista euroa Verkkotietokeskus Talousarvioon on otettu erillisrahoitteisena hankkeena verkkotietokeskuksen toiminnasta Päijät-Hämeen liitolle ja jäsenkunnille aiheutuvat kustannukset, yhteensä euroa. Vuonna 2004 tehtyjen sopimusten mukaan jäsenkunnat maksavat asiakasmaksuina Päijät-Hämeen liiton kautta yhteensä euroa ja lisäksi Tilastokeskukselta hankittavista tietokantaoikeuksista euroa. Päijät-Hämeen liiton osuus on euroa. 10 (15)

11 Lahden yliopistokeskus Talousarviossa on varauduttu vuosittain euron kuntarahoitusosuuteen, joka kanavoidaan Päijät-Hämeen liiton kautta yliopistokeskuksen rahoitukseen. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman hallinnointi (EU-toimisto) Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö perustettiin vuonna 2007 käynnistyneen uuden ohjelmakauden hallinnointia varten. Maakuntien kesken on solmittu sopimus, jonka mukaan Päijät-Hämeen liitto vastaa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman temaattisen osion (toimintalinja 5) hallinnoinnista koko Etelä-Suomen osalta sekä rakennerahastoasetuksella maakunnan liitoille siirretyistä EAKR-ohjelman hallintoviranomaistehtävistä. EU-yksikkö toimii Päijät-Hämeen liiton yhteyteen kunnostetuissa, uusissa tiloissa. Vuoden 2008 lopussa EU-yksikössä työskentelee ohjelmajohtaja, hankekoordinaattori ja kaksi hankesihteeriä. Vuonna 2009 henkilöstön arvioidaan kasvavan vielä yhdellä henkilöllä. Vuonna 2009 EU-yksikön kustannusten arvioidaan olevan euroa ja ne katetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelman vuotuisesta teknisestä tuesta. Vuonna 2010 ja 2011 kustannusten arvioidaan olevan suunnilleen samaa tasoa kuin vuonna Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2009 on euroa. Tästä EAKR- ja valtion rahan osuus on euroa. Kunnat osallistuvat projektiin euron rahoitusosuudella. Tällä osuudella projektissa toteutetaan kaikkien alueen kuntien yhteistoimenpiteitä ja tarvittavia selvityksiä ja toteuttamismalleja sekä pilotointeja, Lisäksi kunnat ovat päättäessään seutuhallinnon lakkauttamisesta ja siihen liittyvien tehtävien hoitamisesta sopineet, että ne ovat valmiita vastaamaan kuntien yhteistoimintaan liittyvien selvitysten ja toimenpiteiden suorittamisesta tietyllä rahoitusosuudella Päijät-Hämeen liiton koordinoiman prosessin sisällä. Näihin erillisselvityksiin kunnat varautuvat omissa budjeteissaan 0,5 /as/kunta rahoitusosuudella. Toimenpiteitä toteutetaan niiden kuntien kanssa, jotka erillisselvityksiin päättävät lähteä mukaan ja rahoitus kerätään toimenpidekohtaisesti. Palo- ja pelastustoimi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen talousarvio esitetään maakuntavaltuustolle erillisenä liiteaineistona. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan asettanut pelastuslaitokselle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 11 (15)

12 Käyttötalousosa MAAKUNTAHALLITUS Luottamushenkilöhallinto TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS euro euro euro 1000 euro euro Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Varsinainen toiminta Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (15)

13 Tuloslaskelmaosa Toimintatulot TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 euro euro euro 1000 euro 1000 euro Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Projektien toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut menot Projektien toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot Muut rahoitustulot Korkomenot Rahoitustulot ja -menot yht Vuosikate Suunnitelmapoistot Satunnaiset tulot ja menot 0 Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) (15)

14 Rahoitusosa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Kuntayhtymän toiminta euro euro euro 1000 euro 1000 euro Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Pakollisten varausten muutos Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Pitkäaikaisten saamisten muutokset Antolainojen vähennys Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Rahoitusjäämä/Rahoitustarve Pääomarahoitus Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys/vähennys 0 Oman pääoman lisäys/vähennys 0 Vaikutus maksuvalmiuteen (15)

15 Jäsenkuntien vuoden 2009 maksuosuudet Asukasluku Maksuosuus liiton menoihin K ä y t t ö m e n o t Verkko- Paras- Yliopisto- tietohenkeä % abs % projekti keskus keskus Yhteensä Artjärvi , , Asikkala , , Hartola , , Heinola , , Hollola , , Hämeenkoski , , Kärkölä , , Lahti , , Nastola , , Orimattila , , Padasjoki , , Sysmä , , Yhteensä , , (15)

16 Päijät-Hämeen liiton henkilökunta EU-toimiston henkilökunta Maakuntajohtaja Esa Halme Aluekehityspäällikkö Juha Hertsi Yhteyspäällikkö Pekka Hopeakoski Taloussihteeri Riitta Ikonen Erityisasiantuntija Mirja Karila-Reponen Kehittämisjohtaja Marja Koivula Suunnittelusihteeri Asta Kortesaari Suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen EU-koordinaattori Tuula Loikkanen Erityisasiantuntija Mari Lång-Kauppi Tarkastaja Helena Masanti Tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen Visuaalinen suunnittelija Maaret Monola Erityisasiantuntija Marko Mälly Hallintojohtaja Riitta Nyqvist Toimistosihteeri Jaana Rissanen Maakuntainsinööri Erkki Rope Tietohallintasuunnittelija Ahti Rönneberg Erityisasiantuntija Jaana Simola Johdon sihteeri Eija Säynätmäki Palvelusihteeri Kati Timonen Tietopalvelusihteeri Tuula Vasarainen Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Hankekoordinaattori Sanna Kantonen Hankesihteeri Eeva Sarkkinen Hankesihteeri Kaija Strengell 16 (15)