Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen toteutumisen arviointi MARTTI HONKALA

Transkriptio

1 2017 Pirkanmaanpelastustoimenpalvelutasopäätöksen toteutumisenarviointi MARTTI HONKALA

2 Sisällys 1. Johdanto Nykyisen palvelutasokauden arviointi Paloturvallisuustutkimus Palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman toteutuminen Onnettomuuksien ennaltaehkäisy Pelastustoiminta Varautuminen Ensihoito Paloturvallisuusseuranta Aiheutuneet vahingot Turvallisuusviestintä Suoritteet Toimintavalmiustavoitteiden täyttyminen Toiminnan muutokset palvelutasokaudella Muutokset paloasemaverkoston toimintavalmiudessa Toimintaympäristön muutokset Pirkanmaan maakuntastrategia 2040, maankäytön perusratkaisut ja kasvun suunnat Muutokset riskialueissa Palvelutasokaudella esiin tulleet uudet riskitekijät Yhteenveto Johtopäätökset

3 1. Johdanto Pelastustoimen palvelutason tulee lain mukaan vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasopäätöksen tulee perustua meneillään olevan palvelutasokauden arvioinnin, uhkien arvioinnin ja keskeisten suunnitelmien pohjalta tehtyihin johtopäätöksiin. Tässä esityksessä on arvioitu Pirkanmaan pelastustoimen nykyisen palvelutasopäätöksen ja sen kehittämisehdotusten toteutumista analysoimalla tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksia. Aineistona on käytetty paloturvallisuustutkimus 2017:n tuloksia, Pirkanmaan pelastuslaitoksen paloturvallisuusseurannan mittareiden tuloksia ja pelastuslaitoksen suoritteita sekä tavoitteiden toteutumaa palvelutasokaudella. Esityksessä on myös kuvattu palvelutasokauden merkittävimpiä toiminnallisia ja Pirkanmaan paloasemaverkostoon kohdistuvia muutoksia. Toimintaympäristön muutoksia on tarkasteltu riskialueiden ja Pirkanmaan maakuntastrategian pohjalta. Analyysin perusteella on tehty johtopäätökset, jotka toimivat pohjana esityksessä nykyisen Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen voimassaoloajan jatkamiseksi. 2. Nykyisenpalvelutasokaudenarviointi Meneillään olevan palvelutasokauden aikana keskeiset Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaa ohjaavat strategiat ovat olleet Tampereen kaupunkistrategia ja sen ohjelmat, Pirkanmaan maakuntasuunnitelma ja valtakunnalliset pelastustoimen strategiat sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma. Tampereen kaupunkistrategia on viestinyt halutusta tulevaisuudesta, sujuvasta elämästä, minkä toimintaperiaatteina ovat hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus ja aloitteellisuus. Sisäisen turvallisuusohjelman kolmannen vaiheen keskeinen teema on ollut arjen ja asumisen turvallisuus. Sisäministeriön toimintaohjelmassa oli tavoitteena ikääntyneiden ihmisten turvallisuuden parantaminen ja sen suosituksissa kannustettiin kehittämään viranomaisten yhteistyöhön perustuvia menettelyjä varmistaa hoivaa ja palveluja tarvitsevien paloturvallisuus kotona. Pirkanmaan maakunnan yhtenä tulevaisuuden visiona oli erottua osaamista hyödyntävänä maakuntana. Pirkanmaan viranomaisten ja turvallisuustoimijoiden yhteistyön tuloksena Pirkanmaalle on muodostunut laaja turvallisuustoimijoiden keskittymä, turvallisuusklusteri. Turvallisuusklusterin yhtenä osaamisverkostona aloittanut Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtama ikäihmisten asumisturvallisuuden parantaminen ja palokuolemien vähentäminen -hanke on poikinut jatkohankkeita, joissa on kehitetty ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja ikäihmisten ja toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Toimintamallia on laajennettu koko Pirkanmaalle ja jatkohankkeilla toimintamalleja kehitetään myös valtakunnallisesti. 2

4 2.1Paloturvallisuustutkimus2017 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan alueen asukkaiden tietämystä paloturvallisuusasioista sekä kerätä palautetta Pirkanmaan alueen kunnanvaltuutetuilta liittyen palvelutasopäätökseen/-prosessiin. Tutkimus toteutettiin asukkaiden osalta internetkyselynä (paneeli) ja puhelinhaastatteluina maalishuhtikuussa 2017, ja kunnanvaltuutettujen osalta sähköpostikyselynä. Tutkimus on toteutettu lähes saman sisältöisenä aiemmin vuosina 2013, 2011 ja Paloturvallisuustutkimus tullaan uusimaan maakunnalle siirtymisen jälkeen (mahdollisesti vuonna 2021). Tuloksia tullaan hyödyntämään laitoksen toiminnan kehittämisessä ja toiminnan arvioinnin mittareiden laadinnassa. Tutkimus perustui 1318 vastaukseen (asukkaita 1176, valtuutettuja 142). Tutkimuksen perusteella keskeiset havainnot: Pelastuslaitoksen toiminnan arvioinnin tulokset ovat parantuneet edellisestä (v.2013) tutkimuksesta ja ovat erinomaiset. Omavalvonta on koettu hyväksi toimintamalliksi. Tiedonsaanti Pirkanmaan pelastuslaitoksesta on parantunut. Nuohoustoiminta on saanut hyvät arviot. Kuntalaisten arvioissa pirkanmaalaiset pitävät kaikkia pelastuslaitoksen tuottamia palveluita tärkeinä. Asukkaiden tyytyväisyys pelastustoimeen on tutkimuksen mukaan parantunut kaikkien osa-alueiden osalta ja palveluihin ollaan yleisesti tyytyväisiä. Eniten positiivista kehitystä on tapahtunut palotarkastustoiminnassa. Pirkanmaan pelastuslaitos on onnistunut hyvin tuomaan toimintaansa esille. Tähän ovat vaikuttaneet oman tiedotustoiminnan vahvistaminen sekä sosiaalisen median laajempi käyttöönotto ja hyödyntäminen mm. turvallisuusviestinnässä. Hyvistä tuloksista huolimatta kansalaiset odottaisivat pelastuslaitoksen tarjoavan vielä nykyistä enemmän koulutus- ja valistuspalveluita. Tältä osin on kuitenkin huomioitava lainsäädännön kautta pelastustoimelle asetetut velvoitteet ja painopisteet sekä mahdollisuudet toimia kilpailluilla markkinoilla. Asukkaat toivovat lisäpanostusta myös pelastuslaitoksen tiedotustoimintaan. Vuonna 2013 aloitettuun omavalvontatoimintaan asukkaat ovat tyytyväisiä. 92,2 % omavalvonnan piirissä olevista vastaajista koki omavalvonnan erittäin onnistuneena tai onnistuneena. Paloturvallisuuslaitteiden osalta parannettavaa on edelleen palovaroittimien osalta. Vastaajista 85 % ilmoitti kodissaan olevan palovaroittimen. Lainsäädännön mukaan palovaroitin tulisi kuitenkin löytyä joka kodista. Säännösten mukaan asunnossa tulee olla yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliötä kohden ja ne tulee sijoittaa siten, että jokaisessa kerroksessa, makuuhuoneissa ja ulosmenoreiteillä on palovaroitin. Paloturvallisuusvälineitä (mm. sammutuspeite 85 %:lla ja käsisammutin 41 % vastaajista) omaavien osuus on lievässä laskussa. Pelastuslaitos suosittaa kuitenkin jokaiseen kotiin vähintään sammutuspeitettä alkusammutusvälineeksi. Kunnanvaltuutetuille suunnatussa kyselyssä tavoitteena oli saada palautetta tyytyväisyydestä palvelutasopäätökseen ja palvelutasopäätösprosessiin sekä tietoa heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa palvelutasopäätökseen. Kuntapäättäjien osalta vastausprosentti jäi valitettavan alhaiseksi, joten kovin vahvoja johtopäätöksiä vastausten perusteella ei voida tehdä. 3

5 Kyselyyn vastanneet kunnanvaltuutetut olivat suurelta osin tyytyväisiä pelastustoimen palvelutasoon. Myös palvelutasopäätösprosessiin oltiin melko tyytyväisiä, joskin 45 % vastaajista ei ollut päässyt vaikuttamaan palvelutasopäätökseen. Osa kunnanvaltuutetuista otti vapaassa tekstipalautteessa kantaa asioihin, jotka eivät ole pelastuslaitoksen päätettävissä (esim. ambulanssien määrä ja sijoitus). Tämä antaa aihetta pelastuslaitokselle selkeyttää myös omaa viestintäänsä ko. asioiden osalta. Tutkimuksessa selvittiin lisäksi kansalaisten tyytyväisyyttä nuohouspalveluihin. Tulosten perusteella kansalaiset ovat yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä nuohoustoimintaan ja sen järjestämiseen. Kriittisiä kommentteja tuli vain yksittäisiltä vastaajilta. Nuohoustoimintaa koskeva lainsäädäntö on muuttumassa ja suunniteltujen muutosten toteutuessa nuohous vapautuu kilpailulle ja nykyisestä piirinuohousjärjestelmästä luovutaan. Uudistus liittyy hallituksen tavoitteisiin karsia kuntien tehtäviä, purkaa normeja ja lisätä kilpailua. Tutkimuksen tuloksia on analysoitu kuiluanalyysilla, jolla voidaan tutkia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin tarkasteltu organisaatio on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. Tutkimusraportissa toiminnan tekijät luokitellaan kuiluanalyysin perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: Onnistuneet tekijät = kuilu tai parempi Parantamisen varaa -tekijät = kuilu - -1,0 Kriittiset tekijät = kuilu -1,1 tai heikompi Tärkeää on reagoida tekijöihin, joiden merkitys on korkea ja joissa on suurehko negatiivinen kuilu. Taulukossa 1 on tarkasteltu tyytyväisyyden kehitystä koko Pirkanmaalla ja taulukossa on vertailu vastaajan asuinkunnan mukaan. Tyytyväisyyden kehitys, pelastuslaitos: TOIMINNAN TEKIJÄT 2004 (Paloturv.) N= (Paloturv.) N= N= N=1318 Muutos Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus -0,8 0,3 Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta -1,1-0,9-1,2-0,8 0,3 0,3 Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa -1,2-1,3-0,9 0,2 0,4 0,3 Koulutus- ja valistustoiminta -1,3-1,3 0,2 Keskiarvo -0,99-0, ,26 Taulukko 1 4

6 Vertailu asuinkunnan mukaan TOIMINNAN TEKIJÄT Keskiarvo N=1318 Akaa N=51 Hämeenkyrö N=39 Ikaalinen N=29 Juupajoki N=21 Kangasala N=76 Kihniö N=18 Lempäälä N=67 Mänttä-Vilppula N=37 Nokia N=74 Orivesi N=35 Pelastuslaitoksen toiminta Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus Palotarkastustoiminta Pelastustoiminta Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo TOIMINNAN TEKIJÄT 9 Parkano N=30 0,2-4 Pirkkala N=54 7 Punkalaidun N=17 0,4 0,6 0,5 0,3 0,29 Pälkäne N=32-1,1-0,8-0,9-0,8-1,0-0,8-1,1-0,93 Ruovesi N=31 1 Sastamala N=47 0,6 0,3 0,2 8 Tampere N=445 Urjala N=29 1 Valkeakoski N=47 1 Vesilahti N=28 0,4 5 Virrat N=30 0,3 4 Ylöjärvi N=79 Pelastuslaitoksen toiminta Pelastuslaitoksen toiminnan tunnettuus 0,2 0,5 Palotarkastustoiminta 0,2 Pelastustoiminta -0,9 Henkilökunnan palveluasenne Tiedotustoiminta -1,1-1,3 0,5 0,2 Toiminta internetissä ja sosiaalisessa mediassa 0,3-1,1-1,0 0,2 Koulutus- ja valistustoiminta Keskiarvo ,6-0,85-0,8 1-1,3-0, ,4 0,29-0, Taulukko 2 2.2Palvelutasopäätöksenkehittämissuunnitelmantoteutuminen Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelmassa toimenpiteitä on esitetty onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan sekä muista tehtävistä ensihoitoon ja kunnan valmiustoiminnan tukemiseen Onnettomuuksienennaltaehkäisy Pelastustoimelle kuuluvan ohjauksen ja neuvonnan kirjaamismenettelyjen kehittämistavoite on toteutunut. Turvallisuuskoulutuksen ja -valistuksen kehittäminen perustuu aiempaa enemmän päätoimisen ja turvallisuusviestintään erikoistuneen henkilöstön toimintaan. Turvallisuusviestintään on laadittu palvelutasokaudella suunnitelma, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Yhteistoiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa erityisesti iäkkäiden tai toimintakyvyltään alentuneiden paloturvallisuuden parantamiseksi on toteutunut hankkeena ja toimintamallia voidaan laajentaa kattamaan koko Pirkanmaa. Samalla erillisten hankkeiden kautta toimintamallin käyttöönottoa edistetään valtakunnallisesti. Valvontatoiminnan toimintamenetelmien kehittäminen yhteistoiminnassa muiden pelastuslaitosten kanssa, kohdentamalla valvontaa riskikohteisiin ja tehostamalla jälkivalvontaa on toteutunut ja kehitystyö jatkuu edelleen. 5

7 Nuohoustoiminnan valvonnan tehostaminen ja nuohoustoiminnan toimintatarkastelu nuohousjärjestelmän uudistamisesta ei ole vielä toteutunut. Lakiehdotus nuohousjärjestelmän uudistuksesta on lausuntokierroksella. Lakiehdotuksen mukaan nuohous vapautettaisiin kokonaan kilpailulle Pelastustoiminta Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän ja johtokeskustilojen kehittämistarpeiden selvitys on tehty. Viesti- ja johtokeskuksesta on kehitetty pelastustoiminnan johtamiseen, kuntien häiriötilanteiden toiminnan käynnistämiseen ja muihin tukitoimintoihin 24/7 kykenevä tilannekeskus. Tilannekeskuksen sisäisen toiminnan ja yhteistoiminnan toimintamalleja kehitetään edelleen kuntien ja muiden viranomaisten kesken. Pelastustoiminnan kenttäjohtamisen tietojärjestelmän kehittäminen valtakunnallisten suuntaviivojen mukaisesti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa on edennyt laitekantaa lisäämällä ja käyttäjäkoulutuksella. Paloasemaverkostoa on kehitetty riskiarvioiden ja toimintaympäristön muutosten pohjalta toimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja henkilöstöresurssien tehokkaaksi käyttämiseksi. Uusia paloasemahankkeita on käynnissä Kangasalla, Valkeakoskella ja Ikaalisissa. Yhteistoimintasuunnitelmia muiden viranomaisten, laitosten ja liikelaitosten osallistumisesta pelastustoimintaan sekä pelastuslaitoksen antamasta virka-avusta ei ole vielä kattavasti. Puolustusvoimien Panssariprikaatin kanssa on tehty yhteistoiminta-asiakirja pelastustoiminnasta, varautumisesta ja virka-avusta. Metsäviranomaisten kanssa on tehty suunnitelma myrskytuhoihin varautumisesta ja metsäpalontorjunnasta Varautuminen Varautumisen painopisteenä on ollut pelastuslaitoksen oman varautumisen suunnittelu ja ohjeistus erityisesti normaaliajan häiriötilanteisiin. Suunnittelun yhteydessä on sovittu toimintamallit myös muiden pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Pelastuslaitoksen oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen on laadittu pelastustoiminnan valmiussuunnitelma. Kunnan valmiustoiminnan tukeminen Toimintamallien kehittäminen kuntien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen toiminnan tukiorganisaationa on jatkunut. Valmiussuunnitelmien ylläpitojärjestelmä on kehitetty ja järjestelmä on otettu käyttöön toukokuussa Ensihoito Palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena on ollut ensihoitotoiminnan kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ensihoidon uuden järjestämismallin edellyttämät toimintamallit ja tiivis yhteistoiminta sairaanhoitopiirin kanssa on toimintatapana vakiintunut ja jopa yllättäviin toiminnan laajentumistarpeisiin on kyetty vastaamaan lyhyellä varoitusajalla. Sairaanhoitopiirin uuden voimaan astuneen ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti ensihoitotoimintaa on laajennettu viidellä uudella ensihoitoyksiköllä. Uudet ympärivuorokautisesti 6

8 toimivat ensihoitoyksiköt on sijoitettu Ylöjärvelle ja Akaaseen ja lisäksi Vesilahdella päivystää yksi ja Tampereella kaksi 12h ensihoitoyksikköä. Uusia ensihoitoyksikköjä perustettiin ja toiminnan laajeneminen edellytti 44 uuden ensihoitajan toimen perustamista. 2.3Paloturvallisuusseuranta Paloturvallisuusseurantaan on laadittu mittaristo, jonka avulla voidaan arvioida pelastustoimen toimintaympäristössä, aiheutuneissa vahingoissa ja onnettomuuksien ehkäisytoiminnoissa tapahtuneita muutoksia. Vertailua voidaan tehdä aiempiin vuosiin, muuttujien valtakunnalliseen tasoon tai verrokkipelastuslaitoksiin. Pirkanmaan pelastuslaitoksen verrokkeina ovat Helsingin, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset. Mittarit ovat poimittavissa Pronto-onnettomuustilastointijärjestelmästä. Tässä on tarkasteltu muutoksia vuosina Aiheutuneetvahingot Tulipalojen määrä on laskenut kolme prosenttia ja on alle valtakunnallisen tason. Verrokkiryhmään nähden tulipaloja on seitsemän prosenttia enemmän. Samaan aikaan tahallisten tulipalojen osuus on laskussa ja on alle vertailualueiden tason. Suurpaloja sattui vuonna 2016 vain yksi (aiempina vuosina keskiarvo on 4,0), mikä selittää osaltaan vuonna 2016 vähentyneitä taloudellisia vahinkoja. Paloista on kohdentunut valtakunnallisen tason mukainen määrä, mutta huomattavasti verrokkilaitoksia enemmän rakennustyyppeihin, joissa omaisuusvahingot ovat merkittävimmät. Tästä huolimatta tulipalojen aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat laskeneet voimakkaasti vuosista ja ovat valtakunnallista tasoa vähäisemmät sekä merkittävästi muita saman verrokkiryhmän pelastuslaitoksia alhaisemmat. Palokuolemien määrä asukasta kohden oli selvästi pienentynyt ja vertailuarvo oli neljäsosa valtakunnallisesta keskiarvosta ja kolmannes verrokkilaitosten vertailuluvusta. Myös asuinrakennuspalojen ja -palovaarojen määrä oli laskenut aiemmasta ja alitti sekä valtakunnalliset, että verrokkilaitosten vertailuarvot. Asuinrakennuspaloissa sattuu valtakunnallisesti noin 85 % palokuolemista. Merkittävä ryhmä palokuolematilastoissa on yli 70-vuotiaat, heidän osuutensa on noin 40 % palokuolemista ja yli 65v täyttäneiden osuus on noin 20 prosenttia väestöstä. Usein palokuoleman syynä on ihmisten puutteellinen toimintakyky tulipalotilanteessa. Tähän tulee henkilövahinkojen torjumiseksi kiinnittää huomiota. Tahallaan sytytettyjen palojen osuus niistä paloista, joista tahallisuus on voitu arvioida, oli hieman valtakunnallista tasoa suurempi, mutta vertailulaitoksia pienempi. Tahallaan sytytetyt palot ovat yleisin yksittäinen syttymissyyluokka. Seuraavaksi yleisin syttymissyyluokka on muu tunnettu syttymissyy, johon sisältyy useita tunnistettuja syttymissyitä. Tähän luokkaan kuuluvien palojen määrä on laskenut ja vertailuarvo on valtakunnallista tasoa pienempi, mutta hieman verrokkilaitosten arvoa korkeampi. Seuraavana syttymisluokkana on ruuan valmistus, joiden vertailuarvot ovat Pirkanmaalla kuitenkin laskeneet aiempaan verrattuna ja ovat valtakunnallista ja verrokkilaitosten tasoa alhaisemmat. Seuraavaksi yleisimpiä syttymissyyluokkia ovat nuotio ja grilli, roskien poltto ja tulisija/hormi (ei nokipalo). Nuotiosta, grillistä ja tulisijasta/hormista aiheutuneiden palojen määrä on laskenut, kun taas roskienpoltosta aiheutuneiden palojen määrä on hieman noussut. Roskien poltosta aiheutuneiden palojen vertailuarvo on hieman valtakunnallista vertailuarvoa pienempi, mutta vertailulaitosten arvoa suurempi. 7

9 2.3.2Turvallisuusviestintä Turvallisuuskoulutuksen työtuntien määrä oli hieman laskenut aiempaan verrattuna. Käytettyjen työtuntien määrä Pirkanmaalla oli kuitenkin Pronto-selosteiden perusteella valtakunnallisesti väestöön suhteutettuna puolet enemmän ja verrokkilaitoksiin nähden lähes kaksinkertainen. Pirkanmaan turvallisuusviestinnän työtunnit olivat vähentyneet aiemmista vuosista ja niitä oli verrokkilaitosten kanssa saman verran. Valistuskampanjoihin käytettävä työpanos oli laskenut ja se oli valtakunnallista ja verrokkilaitosten vertailuarvoa pienempi. Sen sijaan messuihin ja muihin yleisötilaisuuksiin työpanosta oli käytetty aiempaa enemmän ja yli kaksi kertaa valtakunnallista ja verrokkilaitosten vertailulukua enemmän. Turvallisuusneuvontaan käytettävä työpanos oli laskenut ja vertailuluku oli sekä valtakunnallista, että verrokkilaitoksia selvästi pienempi. Pirkanmaan turvallisuusviestinnän resursointi on Pronto-selosteiden perusteella valtakunnallista tasoa alhaisempi, mutta verrokkialueisiin nähden resursointi on samalla tasolla. Tärkeintä turvallisuusviestinnän kohdentamisessa on riskiarviointiin perustuvien kohderyhmien ja aihealueiden valinta. Lisäksi riittävä resursointi on välttämätöntä onnistuneelle toiminnalle. Pirkanmaalla turvallisuusviestintä kohdistuu valtakunnallista ja verrokkilaitosten tasoa enemmän erityisriskiryhmiin ja vähemmän matalamman riskin kohderyhmiin, kohdentamattomiin ryhmiin ja turvallisuuden avainhenkilöihin. 2.4Suoritteet Pelastuslaitoksen tehtävämäärien kehitys vuosien aikana on esitetty taulukossa 3. Valvontatoimintaa on tarkastelujaksolla kehitetty riskiperusteiseksi. Valvontatoimintaa ohjataan valvontasuunnitelmalla, jossa määritellään eri valvontakeinot ja -menetelmät sekä niiden kohdistaminen eri valvontakohdetyyppeihin. Korkeamman riskin kohteisiin kohdistetaan valvontaa aiempaa enemmän ja alemman riskin kohteiden omavalvontaa on lisätty. Valvontatoiminnassa korostetaan kohteiden omaa vastuuta turvallisuuden kehittämisessä ja onnettomuuksien ehkäisemisessä. Valvontatoiminnalle asetut määrälliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Vuosien aikana pelastussuunnitelmavelvollisten asuinrakennusten osalta tavoitteet on saavutettu. Yritys- ja laitoskohteidenkin osalta tavoitteet on saavutettu vuodesta 2015 lähtien. Turvallisuusviestinnän kokonaisuus on uudistunut voimakkaasti ja keinovalikoima kasvanut erityisesti sosiaalisen median hyödyntämisessä. Turvallisuusvalistuksen suoritteet riippuvat paljon vuosittain järjestettävien yleisö- ja messutapahtumien ja niiden kävijöiden määristä. Turvallisuuskoulutusta saaneiden osuuteen pelastuslaitos vaikuttaa omilla toimenpiteillään enemmän. Pirkanmaalla turvallisuuskoulutusta saaneiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi ja suoritemäärät ovat hyvällä tasolla samoin turvallisuusvalistusta saaneiden osuus väestöstä, jonka osalta 10 % tavoittavuustavoite on ylitetty vuonna 2016 lähes kaksinkertaisesti. Turvallisuusviestinnän osalta ovat pelastuslaitoksen sisällä käytetyt mittarit muuttuneet vuodesta 2015 alkaen. Vuonna 2016 pelastuslaitoksen sähköisen viestinnän käyntimäärä (kattavuus) oli 4,5 miljoonaa kertaa (2 miljoonaa vuonna 2015). Erilaisia vuorovaikutustilanteita (vaikuttavuus) - viestien jakamista, kysymyksiä, kilpailuun osallistumisia ym. kontakteja) oli yli ( vuonna 2015). 8

10 Palo- ja pelastustehtävien hälytysten määrät ovat hieman kasvaneet vuosina Ensivastetehtävien määrät ovat selvästi kasvaneet vuodesta 2015 lähtien ja liikenneonnettomuuksien määrä on kasvanut vuosina Myös palovaroittimen tarkistus/varmistustehtävät ovat lisääntyneet vuodesta 2015 alkaen. Automaattisten paloilmoittimien tarkastus/varmistustehtävissä on lisäyksenä näkynyt tilapäisten vastaanottokeskusten toiminnan käynnistyminen vuonna Suurta vuosittaista vaihtelua on vahingontorjuntatehtävien määrissä, jotka aiheutuvat pääsääntöisesti voimakkaiden sääilmiöiden, kuten myrskyjen aiheuttamista tehtävistä. Kaikista hälytystehtävistä myös kiireellisten tehtävien määrät ovat kasvaneet vuodesta 2015 lähtien. Pelastuslaitoksen ensihoitotehtävien määrä on tarkastelujaksolla kasvanut sekä kiireettömien, että kiireellisten tehtävien osalta. Tapahtuneet muutokset johtuvat pääosin ensihoitoyksiköiden määrien- ja ensihoitojärjestelmän muutoksista. Taulukko 3. Edellä mainittujen suoritemäärien ohella pelastuslaitoksen toiminnan mittarina käytetään toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutumista. 2.4Toimintavalmiustavoitteidentäyttyminen Ensimmäisen pelastusyksikön keskimääräinen lähtöaika ja toimintavalmiusaika koko Pirkanmaan alueella on parantunut vuodesta 2014 vuoteen Taulukko 4 Toimintavalmiusraportti Vuosi Tehtävien lukumäärä Lähtöaika (mmm:ss) Toimintavalmiusraportti Ajoaika (mmm:ss) Toimintavalmiusaika A:71:n mukaan (mmm:ss) Toimintavalmiusaika 1. yksikön mukaan (mmm:ss) :24 7:13 9:04 8: :10 7:21 9:07 8: :07 7:16 8:56 8:33 Yhteensä :14 7:17 9:02 8:42 Taulukko 4. 9

11 Riskialueittain tarkasteltuna I-ja II-riskialueilla keskimääräiset lähtöajat ja ensimmäisen pelastusyksikön toimintavalmiusajat ovat parantuneet vuodesta 2014 vuoteen III-riskialueilla lähtöajat ovat parantuneet vuodesta 2014, mutta ovat hieman vuoden 2015 tasoa pidemmät. Keskimääräiset ajoajat ja toimintavalmiusajat ovat III-riskialueilla hieman pidentyneet. IVriskialueilla ei ensimmäisen pelastusyksikön keskimääräisissä lähtöajoissa ja toimintavalmiusajoissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina (Taulukko 5 Toimintavalmiusraportti) Toimintavalmiusraportti Lähtöaika (mmm:ss) Ajoaika (mmm:ss) Toimintavalmiusaika 1. yksikön mukaan (mmm:ss) Riskiluokka tapahtumahetkellä (2013-) I 1:20 1:14 1:08 4:46 4:50 4:44 5:47 5:48 5:36 II 2:03 1:44 1:36 5:53 6:00 6:02 7:20 7:14 7:02 III 3:06 2:38 2:53 6:18 6:26 6:34 8:23 8:25 8:33 IV 3:40 3:26 3:31 11:44 11:41 11:45 13:34 13:48 13:39 Yhteensä 2:24 2:10 2:07 7:13 7:21 7:16 8:43 8:50 8:34 Taulukko 5. Keskimääräiset lähtöajat, ajoaika ja toimintavalmiusaika riskiluokittain vuosina Pelastustoiminnan riskiruutukohtaisten toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutuminen on Pirkanmaalla parantunut vuodesta 2014 vuoteen Riskiruutuja, joissa toimintavalmiusajan tavoitteiden täyttymisprosentti vuonna 2014 oli alle 50 %, oli 12 kunnassa yhteensä 36 kpl. Vuonna 2015 vastaavia riskiruutuja oli 7 kunnassa yhteensä 22. Vuonna 2016 riskiruutujen määrä oli noussut 27 ruutuun 10 kunnassa. Ongelmia tavoitteen täyttymisessä on erityisesti Tampereen keskusta-alueella paloasemien toiminta-alueiden rajalla. Verrattaessa toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutumista verrokkilaitoksiin, joita ovat Helsinki, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa ja Varsinais-Suomi, on Pirkanmaan tavoitteiden toteutuminen onnistunut parhaiten. Pirkanmaalla ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan toteutumisprosentti oli vuonna % ja verrokkilaitosten keskiarvo oli 70 %. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajan toteutumisprosentti oli Pirkanmaalla 90 % ja verrokkilaitosten keskiarvo 80 %. 3. Toiminnanmuutoksetpalvelutasokaudella Vuosi 2014 oli sosiaalisen median (some) käyttöönoton läpimurto. Pelastuslaitoksen uusi ulkoinen nettisivusto otettiin käyttöön. Samalla laitos otti käyttöönottoon Twitterin ja Instagramin. Vuonna 2015 tehtiin pelastuslaitoksen hallinnon organisaatiomuutos ja otettiin käyttöön pelastuslaitoksen sisäinen nettisivusto (Intranet). Yksiköistä nimettiin vastuuhenkilöt tuottamaan Intranettiin sisältöä. Henkilöstöön liittyvinä uudistuksina laadittiin kehityskeskusteluprosessikuvaus ja tarkennettiin kehityskeskusteluohjeistusta sekä määritettiin sisäiset viestintäkanavat ja vastuutahot viestinnän 10

12 tehostamiseksi. Palkitsemisjärjestelmä otettiin laajemmin käyttöön. Tuloksellisuuspalkkion osat (oman itsensä kehittäminen, työyhteisön/työn kehittäminen ja pelisääntöjen noudattaminen ja työsuoritus) ja suoritustasot määriteltiin. Pelastustoimen sivutoimisen henkilöstön työsopimukset uudistettiin vuoden 2015 aikana ja jatkona laadittiin yhteistoiminnan prosessikaaviot ja vuosikello. Tilanne- ja johtokeskus muutti hätäkeskukselta vapautuneisiin tiloihin ja sen toiminta organisoitiin uudelleen. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmässä laadittiin omat tehtäväkokonaisuutensa kenttäpalomestarille ja tilannekeskuspalomestarille. Aluepalomestarien tehtävien pääpainoksi määriteltiin päivittäinen esimiestyö. Muutoksilla haluttiin selkeyttää pelastustoiminnan operatiivista johtamista ja vahvistaa jatkuvan tilannekuvan ylläpitämistä sekä suuronnettomuustilanteiden johtamisvalmiuksia. Pelastustoiminnan johtamisen ja tilannekeskuksen toimintamalleissa huomioitiin marraskuussa 2016 avatun Rantatunnelin pelastustoiminnan järjestelyt. Kuntien valmiustoiminnan tukemisen kehitystyötä jatkettiin ja valmiussuunnitelmien sähköinen tallennus- ja ylläpitojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna Vuonna 2015 alkoi turvapaikanhakijoiden maahanmuutto ja sen seurauksena useiden tilapäisten vastaanottokeskusten perustaminen myös Pirkanmaalle. Toiminnan aloittamisessa hyödynnettiin olemassa olevia evakuointisuunnitelmia. Muutokseen reagoitiin nopeasti tilapäisten majoitustilojen tarkastuksilla, vastaanottokeskusten henkilökunnan ja asukkaiden turvallisuuskoulutuksella sekä oman henkilöstön koulutuksella ja toimintaohjeistuksella. Sittemmin tilapäisten vastaanottokeskusten toiminta on loppunut ja maahanmuuttajat ovat siirtyneet pysyviin vastaanottokeskuksiin, mikä on helpottanut kohdennetun turvallisuusviestinnän ja -koulutuksen toteuttamista. Turvapaikanhakijoiden turvallisuuskoulutusmateriaalia alettiin tuottamaan myös kansallisena hankkeena Palosuojelurahaston tuella. Yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa pilotoitiin hälytysajokoulutus ensihoitoon osallistuville. Pilotoinnista saadut palautteet olivat hyviä ja toimintaa on jatkettu järjestämällä vuosittain kaksi hälytysajokoulutuskokonaisuutta. Erityisesti ensihoitotehtävissä jatkuvasti lisääntyneiden uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen liittyen järjestettiin koulutustilaisuuksia yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. PSHP:n kanssa tehdyn ensihoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti lääkintäesimiehen tehtäviä muutettiin esimiespainotteiseksi. Ensihoidon uusi palvelutasopäätös vuosille toi mukanaan pelastuslaitoksen ensivaste- ja ensihoitotoiminnan sisällön ja laajuuden muutoksia, joiden edellyttämä kehitystyö on edelleen käynnissä. 3.1Muutoksetpaloasemaverkostontoimintavalmiudessa Paloasemaverkoston toimintavalmius on palvelutasokaudella muuttunut lähinnä sopimuspalokuntien tarkistettujen sopimusten myötä ja niistä aiheutuvista toimintavalmiuden muutoksista. Myös joillakin vakinaisilla paloasemilla on tehty toimintavalmiutta parantavia muutoksia. Uutena sopimuspalokuntana on aloittanut Valkeakosken vpk osoitteessa Sammonkatu 3 Valkeakoski. Sopimuksenmukainen lähtöaika on 10 min. Avilonin tehdaspalokunta on palvelutasokaudella lopettanut toimintansa ja samoin Urjalassa yli 10 min toimintavalmiusajalla toiminut Honkolan vpk. 11

13 Oriveden paloasemalle (Kääjäntie) on perustettu vakituinen 0+2-vahvuinen ympärivuorokautisesti 1 min lähtövalmiudessa toimiva yksikkö, jota täydentää edelleen 5 min toimintavalmiusajalla toimiva sivutoiminen henkilöstö. Eräjärven yksikön lähtöaika on muutettu 10 minuutista viiteen. Virroilla ja Mänttä-Vilppulassa on vakinaisen henkilöstön työaikamuutoksella varmistettu yksikönjohtajan saatavuus ympärivuorokautisesti. Urjalassa Menosten vpk ja Sastamalassa Tyrvään vpk:n asemien Illo, Lantula, Sammaljoki ja Myllymaa uusi lähtöaika on muutettu 10 minuutiksi aiemmasta yli 10 minuutista. Paloasemahankkeita on tällä hetkellä valmistelussa Kangasalan Lentolassa, Valkeakosken Mahlianmaalla ja Ikaalisten Kolmen Airon kadun varteen. Uudet asemat korvaavat nykyiset vakinaisesti miehitetyt paloasemat ja valmistunevat vuoden 2018 loppuun mennessä. 4. Toimintaympäristönmuutokset Toimintaympäristön muutoksia on tarkasteltu alueen yhdyskuntarakenteen kehityssuuntien ja uhkien arvioinnin näkökulmista riskialuemuutosten ja Pirkanmaan maakuntastrategian pohjalta. Uhkien arvioinnissa käytetään alueiden riskiluokkien määrittelyä, riskikohteiden, onnettomuustyyppien ja tapahtumien onnettomuusriskien määrittelyä onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausvaikutusten perusteella sekä onnettomuusuhkien arviointia tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Uhkien arviointi sovitetaan yhteen onnettomuuksien ehkäisyä ohjaavan valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta: Pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi pelastustoimen alueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen regressiomallia ja riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia. Tunnistetaan sellaiset onnettomuustyypit sekä yksittäiset riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä. Seurataan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitystä sekä tehdään sen perusteella johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä. 4.1Pirkanmaanmaakuntastrategia2040,maankäytönperusratkaisutjakasvun suunnat Maankäytön perusratkaisut määrittävät aluerakenteen strategisen tavoitekuvan, jota maakuntakaavan ohjausvaikutuksen lisäksi edistetään ohjelmallisilla toimenpiteillä. Maakuntakaavassa tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja seutukeskusten lisäksi painottuu maakunnan eteläinen, pääradan suuntainen kasvu. Aluekehityksen ajurina on Helsinki-Hämeenlinna-Tampere - kehitysvyöhykkeen kasvu ja potentiaali. Ydinkaupunkiseudulla edistetään kahden uuden alakeskuksen syntymistä erityisesti Tampereen ja Lempäälään välisellä alueella. Maankäytön suunnittelussa varaudutaan läntisen ratayhteyden toteuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Myös Puskiaisten oikaisun (vt 3) ja 2-kehän toteuttamiseen valmistaudutaan. Ydinkaupunkiseudulla maankäytön ja liikenteen kehittämisen tarkoituksena on tiivistää yhdyskuntarakennetta, vahvistaa nykyisiä kuntakeskuksia sekä edistää vahvoihin joukkoliikennevyöhykkeisiin perustuvaa liikkumista. Elinkeinoelämän kehittäminen tukeutuu 12

14 erityisesti valtatien 3, kehäteiden ja lentokentän alueen ympäristöön. Kaupunkiseudulla edistetään toimintojen sekoittuneisuutta, mutta toisaalta keskitytään myös profiloituneisiin, korkean osaamisen työpaikka-alueisiin. Kaupunkiseudun kehittämisen lähtökohdaksi otetaan myös lentokentän alueen kansainväliset yhteydet sekä sen tarjoamat logistiset ja monipuolisen yritystoiminnan mahdollisuudet. Eteläisellä Pirkanmaalla kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ja tiivistää alueen kuntakeskuksia. Kehittämisen painopiste on pääradan aseman-seuduilla Akaan Toijalassa ja Viialassa. Valkeakoskea kehitetään alueen seutukeskuksena. Maantie 130 välillä Marjamäki-Valkeakoski on myös aluekehityksen painopistealuetta. Pälkäneen kehittyminen tukeutuu valtatiehen 12 ja Kangasalaan. Lounaisen Pirkanmaan maankäyttöä kehitetään seutukeskusta ja tieverkkoa kehittämällä. Vahvana seutukeskuksena kehitetään Sastamalan Vammalan keskustaajamaa. Alueen joukkoliikenne tukeutuu erityisesti linja-autoliikenteeseen, mutta jossain määrin myös rautatiehen. Luoteisen Pirkanmaan elinkeinojen kehittämisen ajuri on valtatie 3:een perustuva kehitysvyöhyke, jossa ratkaisevana liikennehankkeena on Hämeenkyrön ohitustien toteutuminen osana HHTkäytävän jatkokehittämistä. Parkanoa kehitetään raideliikenteeseen tukeutuvana seutukeskuksena. Hämeenkyrön ja Ikaalisten keskustaajamien vahvistuminen on riippuvaista paljon valtatie 3 ratkaisuista. Pohjoisen Pirkanmaan maankäytön kehittämisessä hyödynnetään olemassa oleva raideinfrastruktuuri ja monikeskuksinen yhdyskuntarakenne. Seutukeskuksena kehitetään Mänttä- Vilppulaa ja Oriveden roolina korostuu toimiminen raide- ja maantieliikenteen terminaalipaikkana. Kehitettävänä päätienä on valtatie 9. Muuten pohjoisella Pirkanmaalla tukeudutaan olemassa olevaan liikenneverkkoon ja tuetaan sen ylläpitoa. Kuntakeskuksia vahvistetaan profiloituneina palvelukeskuksina ja maaseudun kehitysedellytykset turvataan. Elinkeinoelämän kehittäminen perustuu seudullisiin vahvuusaloihin. Erityistä yritystoimintapotentiaalia on luonnonvaratalouden aloilla. Keskeiset maakunnalliset infrastruktuurihankkeet strategiakaudella (>20 vuotta): Valtatien 3 Puskiaisten oikaisu. Tampereen 2-kehä (lentokenttä-sääksjärvi-hervanta-kangasalan Lentola-(9-tie). Uusi henkilöliikenteen asema Tampereen keskustan eteläpuolelle. Tampereen läntinen ratayhteys. Tampereen järjestelyratapihan siirto. Kahden uuden kaupunkiseudun alakeskuksen sijoittaminen ja kehittäminen pääradan varressa Tampereen ja Lempäälän välillä. Edellä mainittujen lisäksi Tampere-Pirkkalan lentoasemaa kehitetään Sisä-Suomen solmuasemana ja maakunnan kansainvälistymisen moottorina sekä kytketään lentoasema henkilöja tavaraliikenteen verkkoon. Yhdyskuntarakentamisen kasvusuunnat ja liikenneverkkojen rakentaminen tulee huomioida pelastustoimen palveluita ja palveluverkkoa kehitettäessä osana toimintaympäristön ja riskien arviointia ja toiminnan suunnittelua. 13

15 4.2Muutoksetriskialueissa Riskiluokkien perusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa, jossa käytetään muuttujina asukaslukua, kerrosalaa ja niiden yhteisvaikutusta. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1km X 1km ruudulle. Regressiomallin määritetyt riskitasot ovat: I-Riskiluokka Riskitaso 1 II Riskiluokka 0,25 Riskitaso < 1 III Riskiluokka Riskitaso < 0,25 IV Riskiluokka Riskitaso < Riskiluokkien määrittelyssä on käytetty tilastoaineistona rakennustietokannan tietoja tilanteen mukaan. Väestötietoina ovat väestötietokannan tiedot tilanteen mukaan ja onnettomuustilastotiedot Pronto-onnettomuustilastosta vuosilta Riskiluokkien määrittelyssä tarkastellaan regressiomallin lisäksi tapahtuneita kiireellisiä onnettomuuksia. Tarkastelussa arvioidaan ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi kappaletta vuodessa. Kyseisiksi onnettomuuksiksi luetaan rakennuspalot ja -vaarat, muut tulipalot, liikenneonnettomuudet, sortumat ja sortumavaarat, räjähdykset ja räjähdysvaarat, vaarallisten aineiden onnettomuudet ja kiireelliseksi luokitellut ihmisten pelastustehtävät. Pelastuslaitos voi arvioinnin perusteella korottaa riskiluokkia ruuduittain tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella seuraavasti: Mikäli 5 vuoden seurantajaksolla n10, ruutu voidaan korottaa riskiluokkaan 1 ja mikäli 5 vuoden seurantajaksolla 2n<10, ruutu voidaan korottaa riskiluokkaan II, missä n = riskiluokan määrittävien onnettomuuksien lukumäärä vuodessa. Erityisesti tätä tarkastelua käytetään rajatapauksissa, kun riskiluokka asukasluvun, kerrosalan ja niiden yhteisvaikutuksen avulla määritettynä on muuttumassa. Onnettomuusuhkien määrittelytyössä hyödynnetään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. 14

16 Taulukko 6 Lisäykset riskiluokkien ruuduissa kunnittain/seutukunnittain regressiomallin perusteella Kunta/seutukunta I-riskiluokka II-riskiluokka III-riskiluokka Mänttä-Vilppula Virrat as.lkm krsa km2 as.lkm krsa km2 as.lkm krsa km Pohjois-Pirkanmaa yht Hämeenkyrö Parkano Luoteis-Pirkanmaa Sastamala Lounais-Pirkanmaa Akaa Valkeakoski Etelä-Pirkanmaa Hämeenkyrö Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Ylöjärvi Tampereen seutukunta Uusia I-riskiluokan ruutuja on tullut riskikartoituksen regressiomallin perusteella Pirkanmaalle yhteensä kuusi kappaletta, joista Tampereen kaupungin alueelle neljä ja Nokialle kaksi kappaletta. II-riskiluokan uusia ruutuja on tullut yhteensä kahdeksan kappaletta, joista kolme Tampereelle, kaksi Lempäälään, kaksi Akaaseen ja yksi ruutu Kangasalle. Uusia III-riskiluokan ruutuja on tullut yhteensä 32, joista Tampereen seutukuntaan 21, Pohjois-Pirkanmaalle 4, Etelä-Pirkanmaalle 3 ja Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalle molempiin kaksi uutta III-riskiluokan ruutua. 15

17 I-riskiluokan ruudut ovat nousseet II-riskiluokasta, II-riskiluokan ruudut III-riskiluokasta ja IIIriskiluokan ruudut ovat nousseet korkeampaan riskiluokkaan IV-riskiluokan ruuduista. Riskiluokka on laskenut Pirkanmaalla kahdessa ruudussa. Tampereella ja Sastamalassa on molemmissa laskenut yksi III-riskiluokan ruutu IV-riskiluokkaan. Edellä taulukossa esitettyjen riskiluokkamuutosten lisäksi Lempäälässä, Hämeenkyrössä ja Sastamalassa on kussakin yksi III-riskiluokan ruutu nostettu II-riskiluokkaan ruuduissa viiden vuoden seurantajaksolla tapahtuneiden keskimääräisten kiireellisten onnettomuuksien vuoksi. 4.3Palvelutasokaudellaesiintulleetuudetriskitekijät Yksittäisistä uusista riskikohteista voidaan mainita Rantatien tieliikennetunneli Tampereella, joka otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa. Kohde on varustettu nykyaikaisilla teknisillä ja toiminnallisilla turvajärjestelyillä, joiden suunnittelussa pelastuslaitos on ollut mukana alusta lähtien. Tunnelin rakentaminen aiheutti merkittäviä liikennejärjestelyjä kaupungin katuverkolla ja ajoittaisia ruuhkia, mutta ei ole lisännyt onnettomuuksia. Tunnelissa on tapahtunut tähän mennessä yksi liikenneonnettomuus. Maanalainen rakentaminen on lisääntynyt ja erityisesti Tampereen keskustan alueella on rakentunut suuria yhtenäisiä parkkitiloja, joita käytetään myös tavaran kuljetuksessa. Myös korkearakentaminen on lisääntynyt keskustassa ja uusia kohteita on suunnitelmissa tai rakenteilla useita. Rakentamisen suunnitteluun osallistuminen, rakentamisen aikaiset turvajärjestelyt ja pelastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen valmiissa rakennuksissa ovat riskien hallinnan kannalta keskeisiä. Tapahtumien ja suurten yleisötilaisuuksien määrä on kasvanut merkittävästi ja se edellyttää etukäteisvalmisteluja ja tiivistä yhteistyötä tapahtumien järjestäjien ja viranomaisten välillä. Tapahtumien järjestämiseen liittyy myös uusia uhkakuvia, jotka turvajärjestelyissä pitää huomioida. 5. Yhteenveto Asiakkaille/palvelun tilaajille kohdennetun kyselyn -Paloturvallisuustutkimuksen 2017-mukaan palvelumme täyttävät heidän odotuksensa. Tutkimuksen perusteella Pirkanmaan pelastuslaitoksen toiminnan arvioinnin tulokset ovat erinomaiset. Parannusta on tullut aikaisempaan vuoden 2013 tutkimuksen tuloksiin verrattuna. Onnettomuuksien ehkäisyssä käyttöön otettu omavalvonta on koettu onnistuneeksi toimintamalliksi. Tiedonsaanti Pirkanmaan pelastuslaitoksesta on parantunut ja nuohoustoiminta sai hyvät arviot. Palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelman yksikkökohtaiset tavoitteet ovat toteutuneet onnettomuuksien ennalta ehkäisyn, pelastustoiminnan, varautumisen ja ensihoidon osa-alueilla. Lisäksi on toteutettu sisäistä kehittämistyötä, mikä on vahvistanut pelastustoimen osaamista ja reagointikykyä sekä parantanut palvelutasoa ja yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Suoritteiden ja toimintavalmiusaikojen perusteella toiminta on palvelutasokaudella tehostunut. Paloturvallisuusseurannan mittariston avulla voidaan arvioida pelastustoimen toimintaympäristössä, aiheutuneissa vahingoissa ja onnettomuuksien ehkäisytoiminnoissa tapahtuneita muutoksia. Mittariston tulosten mukaan tuloksemme on palvelutasokaudella parantunut ja sijoitumme valtakunnalliseen keskitasoon, mutta olemme kuitenkin vertailulaitoksia parempia. 16

18 Maakuntakaavassa ydinkaupunkiseutu tiivistyy ja seutukeskusten lisäksi painottuu maakunnan eteläinen, pääradan suuntainen kasvu. Myös liikenneinfrastruktuurin hankkeet tukevat tätä kehityssuuntaa. Tärkeimpinä näistä läntinen kehätie, Valtatien 3:n oikaisu, uusi henkilöliikenteen asema Tampereen keskustan eteläpuolelle, Tampereen läntinen ratayhteys ja järjestelyratapihan siirto sekä kahden uuden kaupunkiseudun alakeskuksen sijoittaminen ja kehittäminen pääradan varressa Tampereen ja Lempäälän välillä. Kasvusuunnat tulee huomioida pelastustoimen palveluita ja palveluverkkoa kehitettäessä osana toimintaympäristön ja riskien arviointia. Uusia I-riskiluokan ruutuja on tullut riskikartoituksen regressiomallin perusteella Pirkanmaalle yhteensä kuusi kappaletta, joista kaikki Tampereen seutukuntaan. II-riskiluokan uusia ruutuja on tullut kahdeksan kappaletta, joista kuusi Tampereen seutukuntaan ja kaksi Etelä-Pirkanmaalle. Uusia III-riskiluokan ruutuja on tullut 32, joista Tampereen seutukuntaan 21, Pohjois-Pirkanmaalle 4, Etelä-Pirkanmaalle 3 ja Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaalle molempiin kaksi. Yksittäisistä uusista riskikohteista voidaan mainita Rantatien tieliikennetunneli Tampereella, sekä maanalaisen rakentamisen ja korkearakentamisen lisääntyminen. Rakentamisen suunnitteluun osallistuminen, rakentamisen aikaiset turvajärjestelyt ja pelastustoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen valmiissa rakennuksissa ovat riskien hallinnan kannalta keskeisiä. Tapahtumien ja suurten yleisötilaisuuksien määrä on myös kasvanut merkittävästi ja niihin liittyy myös uusia uhkakuvia, jotka edellyttävät etukäteisvalmisteluja ja tiivistä yhteistyötä tapahtumien järjestäjien ja viranomaisten välillä turvajärjestelyissä. 6. Johtopäätökset Pirkanmaan pelastustoimen nykyisen palvelutasopäätöksen ja sen kehittämisehdotusten, tavoitteiden ja toiminnan tulosten sekä suoritteiden arvioinnin perusteella palvelutasopäätös on toteutunut hyvin ja toimintaa on eri vastuualueilla kehitetty huomioiden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Arvioinnissa on löydetty myös kehittämiskohteita, joihin täytyy edelleen kiinnittää huomiota palvelujen parantamiseksi ja toiminnan kohdentamiseksi. Kehittämistoimia voidaan toteuttaa nykyisen palvelutasopäätöksen puitteissa. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja myös uusia riskejä ja uhkakuvia tulee esille. Muutosten seurantaan ja niiden vaikutusten jatkuvaan arviointiin ja ennakoimiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja kehittää organisaation toimintaa joustavaksi, nopeasti reagoivaksi ja epävarmuutta sietäväksi. Keskeisinä näkökulmina kehittämisessä ovat yhteistoiminta muiden toimijoiden kanssa, oman toiminnan arviointi ja tiedon hyödyntäminen johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa. Palvelutasokaudella tapahtuneet muutokset riskialueissa painottuvat alueisiin, joissa pelastustoiminnan toimintavalmius on hyvä ja palvelut vastaavat olemassa olevia riskejä ja uhkia. Yhdyskuntarakenteen kasvusuunnat ja liikenneverkkojen rakentaminen tulee huomioida pelastustoimen palveluita ja palveluverkkoa kehitettäessä osana toimintaympäristön ja riskien arviointia. 17